Aurora 4/2015

Aurora MYSTEERI NIMELTÄ

AIVOT

26

Digiarki saapuu peruskouluun

4 |2015

20

Akateemikon tärkein työ on vielä edessä

10

Turun yliopisto on yrittäjyysyliopisto.

Yrittäjyysyliopisto on ajassa elävä akateeminen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja sekä Suomen johtava yrittäjyyden tutkija. Yrittäjyysyliopistona Turun yliopisto vahvistaa yrittäjyyskoulutusta ja yrittäjämäisiä toimintatapoja koko yhteisössä.

teksti jenni valta

| kuva hanna oksanen

Tekniikan päivillä piirretään kolmiulotteisesti 3D-kynillä voi piirtää kolmiulotteisia kuvioita ilmaan. Tottumaton 3D-piirtäjä voi aloittaa harjoituskuvioilla tai geometrisilla muodoilla, taitojen karttuessa haastetta saa monimutkaisemmista ideoista – kokeile piirtää vaikkapa Eiffel-torni tai Vapaudenpatsas.

Millaista olisi piirtää 3D-kynällä? Sitä voi testata Turun Tekniikan päivillä 30.–31.10. ICT-talossa. Päivien aikana voi kokeilla uusia teknologisia vempaimia ja kuulla ajankohtaista tietoa tekniikasta.

Yksi tapahtuman kiinnostavimmista puhujista on nuori tutkija Mark Müller, joka kertoo nelikopterien tekoälystä ja ohjaamisesta. Kävijän kannattaa pysähtyä kuulemaan myös Anna-Lena Ellediä, joka osallistui vaativaan Volvo Ocean Race -purjehduskilpailuun toimittajan roolissa. Tekniikan päivillä kuullaan sekin, mitä hiljattain eläkkeelle jäänyt avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja ajattelee tekniikasta.

Turun Tekniikan päivien järjestämisestä vastaavat Turun yliopisto, Åbo Akademi, Turun ammattikorkeakoulu, Tekniikan akateemiset (TEK) ja Tekniikan Akatemia (TAF).

Luova, ketterä, innovatiivinen. www.yrittajyysyliopisto.fi

Aurora

5 10

SÄHKÖISESSÄ AURORASSA LISÄAINEISTOA. LUE OSOITTEESSA

4/2015

utu.fi/aurora

20 34 4

26

30

AURORA on Turun yliopiston sidosryhmälehti, joka ilmestyy neljästi vuodessa.

PÄÄTOIMITTAJA Tuomas Koivula, 02 333 5979 | TOIMITUSSIHTEERI Erja Hyytiäinen, 02 333 6225 | TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT Turun yliopiston viestintä, 20014 TURUN YLIOPISTO, viestinta@utu.fi | TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET JA ILMOITUKSET viestinta@utu.fi, 02 333 6225 | ILMOITUSHINNAT 1/1 sivu 1 080 e, 1/2 sivua vaaka 540 e, 1/4 sivua 270 e, takakansi 1 300 e, (ilmoitushintoihin lisätään alv 24 %) | TAITTO Hanna Oksanen | KANNEN KUVA Hanna Oksanen | PAINO Finepress Oy | PAINOS 13 000 kpl | LUE AURORA VERKOSSA utu.fi/aurora | ISSN 1237-6752

4041 0678 Painotuote

5 6 10 19 20

25 26 30 32 34

35

PÄÄKIRJOITUS Onko tulevaisuuden data avointa?

Vuoden tieteentekijä saa iloa somesta Tiedetarjotin Aivokudos kätkee tuhat ja yksi salaisuutta KOLUMNI Ovatko asenteet koventuneet?

Akateemikkoa ajaa eteenpäin halu löytää uutta Kirjat Uudistuva peruskoulu loikkaa digiaikaan Lääkäri palaa aina opintielle Lyhyet VÄITÖS Saniaislajien kartoittaminen edistää Amazonian metsien suojelua

YLIOPISTOSEURALTA Risto Lammintausta valittiin Yliopistoseuran hallitukseen

teksti: ilkka hemmilä kuvat: hanna oksanen

Pääkirjoitus

Miten voisit hyödyntää avointa dataa?

Onko tulevaisuuden data avointa?

VILLE LEPPÄNEN PROFESSORI, IT-LAITOS – Opiskelijoiden kannalta avoin data on ala, jonka parissa tullaan näkemään yhä enemmän uusia avauksia. Opiskelijat osallistuvat kilpailuihin, joissa keksitään sovelluksia tai konsepteja paikkatiedon tai muun avoimen datan hyödyntämiseksi. Kartta-aineistoja on vapautettu paljon avoimeen käyttöön.

Tieto on arvokas ja ainoa voimakkaasti kasvava tuotannontekijä. Erilaisten tietovarantojen ympärille kehittyy jatkuvasti uusia palveluja, jotka ovat tärkeitä koko tietoyhteiskunnan menestymiselle. Näin toteaa tietosuojavaltuutetun toimisto kesäkuussa antamassaan tiedotteessa, jonka aiheena oli Euroopan unionin uudistumassa oleva tietosuojalainsäädäntö.

Digitaalisessa muodossa oleva tieto on ensiarvoisen tärkeä ainesosa myös tutkimukselle tieteenalasta riippumatta. Tärkeää on myös tuon tiedon avoimuus. Nykyään tiedemaailma panostaa avoimeen julkaisemiseen ja tutkimusaineistojen avaamiseen avoimeen tutkimuskäyttöön. Tavoitteena on tieteen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kasvattaminen ja uudenlaisten yhteistyömuotojen ja innovaatioiden lisääntyminen.

Yhteiskunnan eri toimijoilla on hallussaan tietoja, jotka haluttaisiin niin sanotuksi avoimeksi dataksi, siis vapaasti ja maksutta hyödynnettäväksi. Varmaa ei kuitenkaan ole, miten laajasti teknisesti entistä helpommin hyödynnettävissä olevia digitaalisia tietovarantoja lopulta saadaan tutkimuskäyttöön.

Tällä hetkellä on valmistelussa useita lakeja, jotka tulevat vaikuttamaan tieteen avoimuuteen juuri digitaalisessa muodossa olevan tiedon kautta. Opetus- ja kulttuuriministeriössä valmistellaan uutta tiedonhallintaa koskevaa yleislakia. Tavoitteena on sähköinen hallinto, jossa tieto olisi saumattomasti käytettävissä yli viranomaisrajojen. Tämän valtavan tietovarannon tutkimuskäytöstä ei ole vielä olemassa suunnitelmia.

Euroopan komissio uudistaa niin ikään parhaillaan henkilötietosuojaa koskevaa oikeudellista kehystä. Tuleva tietosuojaasetus koskee lähtökohtaisesti kaikkea henkilötietojen käsittelyä Euroopan unionin jäsenvaltioissa.

Tietosuoja-asetuksen valmistelussa tietoaineistojen avointa käyttöä tieteellisessä tutkimuksessa ei kuitenkaan ole riittävästi huomioitu. Suomen tietosuojavaltuutetun toimisto toteaa, että asetus tulee suojaamaan entistä tiukemmin rekisteröidyn eli henkilötietojen käsittelyn kohteena olevan henkilön oikeuksia, myös oikeuksia tulla unohdetuksi sekä oikeuksia tietojen poistamiseen ja tietojenkäsittelyn vastustamiseen. Henkilötiedot merkitsevät tässä yhteydessä myös geneettisiä ja biometrisiä tietoja. Nämä määräykset voivat mahdollisesti vaikeuttaa henkilötietoja sisältävien aineistojen tutkimuskäyttöä laajastikin tulevaisuudessa.

BRITA SOMERKOSKI ERIKOISTUTKIJA, OPETTAJANKOULUTUSLAITOS – Tutkimukseni taustoittamiseen voisin hakea avoimesta datasta tietoa. Koska tutkimusalueeni on turvallisuus, datan avoimuus on keskeinen tekijä riskien määrittämisessä.

– Hyödynnän opetuksessani ja tutkimuksessani jatkuvasti useita erilaisia sähköisiä aineistoja, joista osa kuuluu avoimen datan piiriin.

Tällaisia aineistoja ovat muun muassa erilaiset bibliografiat ja diskografiat, sähköiset äänite- ja nuottiaineistot sekä SKS:n ylläpitämät suomalaisen kansanrunouden ja -musiikin sähköiset aineistot.

4 | Aurora

kuva hanna oksanen

YRJÖ HEINONEN MA.YLIOPISTONLEHTORI, MUSIIKKITIEDE

Kirsi Vainio-Korhonen Kirjoittaja on Turun yliopiston Suomen historian professori ja Data-asioiden kansalliskomitean varapuheenjohtaja Turun yliopistossa edistetään monin tavoin tieteen avoimuutta. Parhaillaan laaditaan koko yliopiston yhteistä datapolitiikkaa, jonka tavoitteena on saattaa digitaaliset tutkimusaineistot kaikkien nähtäviksi.

Vuoden tieteentekijä saa iloa somesta teksti erja hyytiäinen

| kuva hanna oksanen

– OLEN VAALIFANI. POLITIIKKA ON MINULLE PAITSI TYÖ MYÖS HARRASTUS, VUODEN TIETEENTEKIJÄ MARI K. NIEMI SANOO. Erinomainen esimerkki uudenlaisesta tutkijatyypistä, joka ei kaihda ottaa osaa ajankohtaiseen poliittiseen keskusteluun. Aktiivinen sosiaalisen median käyttäjä ja vaikuttaja. Lukuisten referee-artikkeleiden ja kirjan lukujen lisäksi toimittanut useita tiedettä popularisoivia kirjoja sekä kirjoittanut alakerta- ja vieraskynäkirjoituksia.

Näin Tieteentekijöiden liitto kuvasi Mari K. Niemeä nimittäessään hänet Vuoden Tieteentekijäksi.

– Tutkijan työssä on tottunut kritiikkiin. Keskustelun lähtökohtana on miettiä, mitkä ovat tutkimuksen ongelmat. Ehkä juuri siksi tutkijakollegoiden myöntämä tunnustus on pysäyttävä hetki, Eduskuntatutkimuksen keskuksen tutkija Mari K. Niemi luonnehtii tunnustusta.

Suurelle yleisölle Niemi on tutuin politiikan kommentoijana niin perinteisessä kuin sosiaalisessakin mediassa. Niemi on innokas keskustelija muun muassa Twitterissä.

– Paljon puhutaan somen kielteisistä puolista, enkä kiellä niiden olemassaoloa, mutta on somessa myös positiivinen puolensa. 85 prosenttia saamastani palautteesta on myönteistä, saan kiitoksia ja kannustusta, Niemi sanoo.

Seuraajat tietävät saavansa Niemeltä kommentteja muun muassa puoluekokouksista, jopa sellaisista, jotka eivät suoranaisesti liity tekeillä olevaan tutkimukseen.

– Olen utelias ja seuraan kiinnostuneena politiikkaa. Matkustan työni vuoksi paljon yksin, ja on kiva jakaa ajatuksia esimerkiksi puoluekokouksista.

Niemi työskentelee parhaillaan vierailevana tutkijana Strathclyden yliopistossa Glasgowssa. Skotlantiin vei alun perin halu rauhoittaa tilanne väitöskirjan viimeistelemiseksi, nyt Niemeä pitää aloillaan Iso-Britannian kiehtova poliittinen tilanne sekä mahdollisuus kehittyä tutkijana.

– Koen, että tutkijana opin ja kehityn valtavasti.

Kyse ei ole vain siitä, että oppii kirjoittamaan englanniksi vaan siitä, että ymmärtää englanninkielisen tutkimuskulttuurin nyanssien tasolla, Niemi sanoo.

Yhteys Suomeen on yhä tiivis: tutkimuskohteena on edelleen Suomen politiikka, mutta nyt kansainvälisesti vertailevasta näkökulmasta.

Aurora | 5

koonnut: erja hyytiäinen

lisää tiedeuutisia osoitteessa utu.fi

kuva paavo hamunen

Tiedetarjotin

Lounais-Suomen susilaumat ovat sukua mutteivät sukusiittoisia Lounais-Suomen susien DNA-näytteiden

tä sukua, mutta eivät kuitenkaan sukusiittoisia. Tämä johtuu siitä, että laumojen lisääntyvä naaras ja uros eivät ole sukua keskenään vaan erityisesti eri laumojen lisääntyvät naaraat ovat sukua toisilleen, kertoo yliopistonlehtori Toni Laaksonen Turun yliopiston biologian laitokselta. ​Lounais-Suomessa on viime vuosina elänyt lähekkäin kolme susilaumaa. Mynämäen lauma liikkuu pääosin Mynämäen, Pöytyän Yläneen ja

kuva erja hyytiäinen

pohjalta rakennettu sukupuu paljastaa, että seudulla elävien kolmen susilauman eläimet ovat sukua toisilleen. Susien sukupuu on rakennettu Turun yliopistossa.

– Näytteiden avulla olemme pystyneet yksilöimään alueella liikkuvat sudet ja määrittämään niiden sukulaissuhteet. Laatimamme sukupuu osoittaa, että suurin osa Lounais-Suomen eri laumojen susista on keskenään läheis-

Ultaraäänilaboratoriosta apua kielen oppimiseen

Vieraiden kielten opetukseen sekä puhehäiriöiden korjaamiseen haetaan uusia keinoja ultraäänen avulla. Ultraääni paljastaa tutkijalle, miten äänne suussa muodostuu, ja kuvan avulla saadaan vinkkejä, miten ihmistä voidaan ohjata muodostamaan äänne oikein muuttamalla huulien ja kielen asentoa.

Turun yliopiston fonetiikan oppiaine on ensimmäisenä maailmassa ottanut koulutuksen kehittämisen avuksi ultraäänen sekä aivojen herätevasteiden tutkimisen.

Dosentti Maija S. Peltola kertoo meneillään olevasta tutkimuksesta, jossa toiselle ryhmälle opetetaan vierasta kieltä perinteiseen tapaan, toista neuvotaan huulten ja kielen käytössä ultraäänilaitteen paljastamin muodoin. – Tuloksissa on hurja ero uudella tavalla ohjattujen eduksi, Peltola sanoo.

Oppiaine tekee yhteistyötä ultraäänilaitteen valmistaneen edinburghilaisen Queen Margaret yliopiston kanssa. Se avaa mahdollisuuden myös pyytää edinburghilaisia kehittämään laitetta suuntaan, joka palvelee mahdollisimman hyvin tutkimusta.

6 | Aurora

Nousiaisten alueella, Pöytyän lauma Pöytyän ja Oripään alueella ja Köyliön lauma Köyliön, Huittisten ja Loimaan Alastaron alueella. Tutkijoiden mukaan sekä Mynämäen että Pöytyän laumojen alfa-naaraat vuonna 2014 olivat täyssisaruksia Köyliön laumasta.

– Vuoden 2014 kolmen eri lauman alfa-naaraat olivat siis äiti ja kaksi tytärtä, Laaksonen kertoo.

PROBIOOTEISTA APUA IENTULEHDUKSEEN LGG- ja BB-12-probiootteja sisältävä yhdistelmätabletti vähentää plakin määrää ja ienverenvuotoa. Asiaa väitöstyössään tutkinut Aino Toiviainen havaitsi myös, ettei lyhytaikainen probioottialtistus vaikuttanut plakin haponmuodostuskykyyn tai suun mikrobistoon. Probiootit vaikuttavat siten turvallisilta suun terveyden kannalta ja niillä näyttää olevan ienterveyttä parantava vaikutus.

– Yleisterveydelle hyödyllisillä probiooteilla olisi edullisia vaikutuksia myös suun terveyteen. Tutkimukseni perusteella probiooteilla voitaisiin ehkäistä esimerkiksi ientulehdusta, Toiviainen sanoo

ku al va he

xt d re

RESEPTORILIIKENTEEN ESTÄMINEN TAPPAA KUDOKSESTA IRTAUTUNEET SYÖPÄSOLUT Uusi tutkimus osoittaa, että solunsisäinen reseptoriliikenne pitää ympäröivästä kudoksesta irtautuneet syöpäsolut hengissä. Kun liikenne estetään, syöpäsolut eivät kykene leviämään. Merkittävä tutkimustulos vaikuttaa siihen, miten syöpätutkimusta suunnataan tulevaisuudessa.

Vuosikymmenien ajan tutkijat ovat tienneet, että ihmisen solujen pitää olla oikealla paikallaan elimistössä, sitoutuneena kudokseen, jotta ne pysyvät hengissä. Tämä johtuu solun integriini-nimisten tarttumisreseptoreiden lähettämistä erityisistä viesteistä, jotka ovat välttämättömiä solujen selviytymiselle. Akatemiaprofessori Johanna Ivaskan johdolla toimiva Turun yliopiston tutkijaryhmä osoitti, että ympäröivästä kudoksesta irtautuneet syöpäsolut pysyvät kuitenkin säilymään hengissä solunsisäisen reseptoriliikenteen avulla.

Väitöskirjatutkija Jonna Alangon mikroskooppikuvat paljastivat tutkimusryhmälle, että integriinit lähettävät viestejä erityisistä solunsisäisistä rakenteista, niin sanotuista endosomeista. Tämä mahdollistaa pidempään jatkuvan viestityksen ja jopa viestien monistamisen. Tämän vuoksi solunsisäisen reseptoriliikenteen estäminen vähentää syöpäsolujen kykyä pysyä elossa tuuliajolla ja siten syövän leviämistä.

PORONHOITO HIDASTAA ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSIA TUNDRAALUEILLA Porolaidunnus ehkäisee pensaiden ja puiden levittäytymistä kasvillisuudeltaan matalakasvuiselle tundralle, mikä puolestaan hidastaa tundra-alueiden lämpenemistä. Näin poronhoito ehkäisee ilmastonmuutoksen vaikutuksia arktisilla alueilla.

– Matalakasvuinen tundrakasvillisuus pysyy keväisin pidempään lumipeitteisenä verrattuna alueisiin, joilla on runsaasti puita. Puut absorboivat auringonsäteilyä ja nopeuttavat lumensulamista. Matalakasvuinen lumipeitteinen tundra heijastaa sen sijaan merkittävän osan auringonsäteilystä takaisin avaruuteen hidastaen näin osaltaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia, TUNDRA-hankkeen tieteellinen johtaja, professori Lauri Oksanen Turun yliopistosta kertoo.

Rikosaktiivisuus on suorassa yhteydessä kuolleisuuteen

kuva: mika lietzén

Mitä useampaan rikokseen henkilö on syyllistynyt, sitä suurempi riski hänellä on kuolla ennenaikaisesti 30 vuoden ikään mennessä. ​Rikollisten kuolinsyyt olivat muuta väestöä useammin väkivaltaisia: onnettomuuksia, itsemurhia tai henkirikoksia. Kuolleisuusriski oli erityisen suuri naisrikollisilla, kertovat Turun yliopiston oikeustieteellis-psykiatrisen FinnCrime-tutkimuksen uusimmat löydökset.

Ainutlaatuisen laajassa tutkimuksessa seurataan yli viittätuhatta Suomessa vuonna 1981 syntynyttä naista ja miestä, ja sen tulokset ovat yleistettävissä koko väestöön. Rikollisten suuri kuolleisuusriski on tutkimushankkeen uusin löydös. Se tuli esiin, vaikka vanhempien koulutus ja perherakenne lapsuudessa vakioitiin.

– Rikosaktiivisuus ennusti kuolleisuutta hyvin voimakkaasti.

Merkillepantavaa oli erityisesti naisrikollisten suuri riski. Naisten rikollisuus kertonee miehiin verrattuna vielä vahvemmasta pahoinvoinnista ja marginalisaatiosta. Kuolleisuus on rikollisuuteen liittyvien ongelmien äärimuoto, FinnCrime-hankkeen johtava tutkija, dosentti Henrik Elonheimo Turun yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta toteaa.

Aurora | 7

kuva: hanna oksanen

RUNSAS TELEVISION KATSELU LISÄÄ MAKSAN RASVOITTUMISEN RISKIÄ

Liikunta suojaa erektiohäiriöltä Ikä, siviilisääty, koulutustaso, tupakointi, keuhkojen toiminta, masennusoireet ja liikunta liittyvät selvästi erektiohäiriöön. Sen sijaan verenpainetauti, korkeat kolesteroliarvot, tuore diabetes tai sen esiasteet eivät yleisestä käsityksestä ja aiemmasta tutkimuksesta poiketen itsessään vaikuta liittyvän erektiohäiriöön. Tiedot paljastuivat Otto Ettalan Turun yliopistoon tekemästä väitöstutkimuksesta.

Erektio vaatii normaalin hermoston toiminnan lisäksi hyvin toimivan valtimo- ja laskimoverenkierron. Nykytiedon mukaan verenkierron häiriöt ovatkin yksi erektiohäiriön päätekijöistä. Otto Ettala selvitti väitöstutkimuksessaan erektiohäiriön riskitekijöitä miehillä, joilla ei ole aiemmin todettua valtimotautia, mutta jotka ovat suuressa riskissä sairastua valtimotauteihin.

Tutkimukseen osallistui tuhat Satakunnassa asuvaa 45–70-vuotiasta miestä ja siinä todettiin, että näistä miehistä 57 prosenttia kärsi jonkinasteisesta erektiohäiriöstä. Perinteisistä valtimotautien riskitekijöistä iän ja tupakoinnin todettiin liittyvän kohonneeseen erektiohäiriön riskiin. Runsas fyysinen rasitus puolestaan liittyi selvästi pienentyneeseen erektiohäiriön riskiin.

kuva turun yliopiston eläinmuseo

AMAZONIASTA LÖYTYI UUSI, HÄMÄHÄKKEJÄ VAANIVA CARAMBA

8 | Aurora

Runsas television ääressä istuminen altistaa rasvamaksalle. Runsaasti televisiota katsovilla maksaentsyymitasot sekä maksan rasvoittumista kuvaava rasvamaksaindeksi nousivat ja ultraäänikuvauksella todennettu rasvan määrä maksakudoksessa lisääntyi.

Turun yliopiston tutkimustuloksen mukaan runsas TV:n ääressä vietetty aika on yhteydessä maksan rasvoittumiseen riippumatta iästä, sukupuolesta, vapaa-ajan liikunnasta, työn rasittavuudesta, yöunesta, sosioekonomisesta tasosta, tupakoinnista, alkoholista ja ravitsemuksesta.

– Kymmenen vuoden aikana jatkuvasti vähintään kolme tuntia päivässä televisiota katsovilla maksan rasvoittuminen oli kaikilla käytetyillä mittareilla mitattuna merkittävästi suurempi kuin korkeintaan tunnin päivässä television ääressä aikaa viettävillä, lääkäritutkija Harri Helajärvi Turun yliopistosta sanoo.

Turun yliopiston eläinmuseon tutkimusryhmä teki Amazoniassa yhden viime vuosien erikoisimmista lajilöydöistä. C ​ listopyga caramba -loispistiäinen m ​ atkii takaruumiinsa erikoistuneilla rakenteilla muurahaisia ja on erikoistunut loisimaan hämähäkkien verkosta rakennetuissa munapusseissa.

– Uusi laji sai nimekseen caramba, joka viittaa suoraan espanjankieliseen huudahdukseen “Ay caramba!”. Lajinimi kuvastaa hyvin ajatuksiamme, kun uusi laji päätyi ensimmäistä kertaa mikroskoopin alle, kertoo kansainvälistä tutkijaryhmää johtanut eläintieteen dosentti ja eläinmuseon esimies Ilari E. Sääksjärvi.

Aikuinen naaras munii hämähäkkien munia sisältävään verkkopussiin munan, josta kuoriutuva loispistiäistoukka käyttää ravintonaan isäntähämähäkin munat ja poikaset.

– Monien hämäkkilajien naaraat vartioivat tiukasti munapusseja. Useat hämähäkkilajit kuitenkin pelkäävät niitä saalistavia muurahaisia, joten on mahdollista, että carambapistiäinen pelottelee munia vartioivan hämähäkkinaaraan käpälämäkeen muurahaisia muistuttavan takaruumiinsa avulla. Tämän jälkeen loispistiäisnaaras voi rauhassa munia hämähäkin munapussin sisään, Sääksjärvi kertoo.

kuva sami köykkä

Punakaartia avustaneet naiset sopeutuivat yhteiskuntaan nopeasti

Näytelty tuokiokuvia vuoden 1918 tapahtumista Tampereen Finlaysonilla

PITKÄIKÄISET YRITYKSET USKOLLISIA ALKUPERÄISIDEALLE

TUTKIJOIDEN KEHITTÄMÄ MOLEKYYLI LEIKKAA ALLERGIAROKOTEKULUJA

kuva: hanna oksanen

Innan Sasaki osoitti väitöstutkimuksessaan, miten shinise-yritykset ovat selviytyneet vuosikymmeniä, jopa vuosisatoja, vaikka yritysten keskimääräinen eliniänodote on laskenut merkittävästi nykypäivän liikemaailmassa. Tutkimuksen mukaan pitkäikäisyyteen johtavat yrityksen vakauden ja muutoksen tasapainon turvaavat sisäiset mekanismit, paikallisen yhteisön sosiokulttuurisen ympäristön jatkuva vakaus sekä yrityskulttuurin ja paikallisen kulttuurin aktiivinen vuorovaikutus.

Väitöskirja kyseenalaistaa voiton maksimoinnin yrityksen pääasiallisena tarkoituksena ja korostaa voiton merkitystä pikemminkin välttämättömänä ehtona korkeampien organisatoristen tavoitteiden, kuten organisaation pitkäikäisyyden, saavuttamisessa. Yrityksissä on sinnikkyyttä: organisaation jäsenet pitävät yhä kiinni perustajan alkuperäisestä ideasta.

– Yrityksen, joka pyrkii luomaan tällaista sinnikkyyttä, tulisi omaksua arvoja, jotka ovat moraalisesti hyväksyttäviä ajan kuluessa, Innan Sasaki sanoo.

Punakaartia aseettomasti tukeneet naiset sopueutuivat sodan jälkeen yhteiskuntaan nopeasti. Tiina Lintunen osoitti väitöstutkimuksessaan, että sisällissota radikalisoi vain pienen osan aseettomista naisista, kun taas enemmistö kannatti maltillisia sosialidemokraatteja tai jäi kokonaan pois politiikasta.

Punakaartissa aseistettuina palvelleet noin 2000 naista ovat pitkään hallinneet kuvaa, joka suomalaisilla on ollut naisista vuoden 1918 sisällissodassa. Naisista, jotka tukivat punakaartia muilla tavoilla, on tiedetty hyvin vähän.

Lintusen tutkimuksen kohteena on 267 Porista, Porin maalaiskunnasta ja Ulvilasta kotoisin olevaa naista, jotka joutuivat valtiorikosoikeuden eteen vuonna 1918 epäiltyinä punakaartin avustamisesta.

– Porin seudulta valtiorikosoikeuteen joutuneet naiset olivat tavallisia työläisnaisia. Sota ja osallisuus siihen ei tätä asiaa muuttanut. Naiset sopeutuivat yhteiskuntaan nopeasti ja elivät pääosin tavallista työläisperheen arkea sodan jälkeenkin.

Turkulaisyliopistojen tutkijat ovat kehittäneet ihmisten puolustuskykyä vahvistavan yhdisteen, joka torjuu siitepölyallergiaa ylivoimaisen tehokkaasti. Uusi rokotteen tehoste leikkaisi merkittävästi allergian siedätyshoidon rokotteiden määrää ja hoidon kustannuksia. Molekyyli on todettu toimivaksi mallissa, jonka lääketeollisuuden asiantuntijat katsovat luotettavasti ennustavan tehoa myös allergiapotilaissa.

Yliopistot etsivät parhaillaan yhteistyöhön halukasta yritystä viedäkseen tutkimuksen seuraavaan kliiniseen vaiheeseen, jossa yhdisteen tehoa testataan ihmisillä. Molekyyli ja sen käyttö on suojattu kansainvälisillä patenteilla.

– Yhdisteen kaupallistaminen voi näiden tulosten avulla tapahtua piankin, viimeistään parin vuoden sisällä. Se tarkoittaa, että jokin yritys alkaa tuotteistaa yhdistettä lääkkeeksi. Tuotteen saaminen markkinoille vie noin 5–10 vuotta, Turun yliopiston allergologian professori Johannes Savolainen sanoo.

Aurora | 9

Hasse Karlsson toteaa aivojen olevan maailmankaikkeuden mutkikkain yhtälÜ, todellinen muurahaisenpesä 86 miljardine hermosoluineen.

10 | Aurora

AIVOKUDOS teksti erja hyytiäinen

| kuvat hanna oksanen

KÄTKEE TUHAT JA YKSI SALAISUUTTA Reilu kilo elämänlankaa. Niin voi maallikko ajatella aivoista, mutta aivotutkija Hasse Karlsson näkee paljon enemmän. Hän tietää, että masennus näkyy hippokampuksen kutistumisena, että ihon silittäminen koetaan aivojen emootioita käsittelevässä osassa, mutta kädellä koskeminen tuntoaistimuksena, että suoliston bakteerit voivat vaikuttaa aivojen toimintaan.

– Me tiedämme aivojen toiminnasta – ihan hatusta vetäen – viisi prosenttia, Karlsson sanoo.

tietoa ei ennätä painaa mieleen. Aivoihin. Sinne, mikä on kurssin aihe.

Lääketieteellisen tiedekunnan viidettä kertaa järjestämä Aivot-kurssi on jälleen osoittanut vetovoimansa. Valinnaiselle kolmen opintopisteen kurssille olisi tulijoita enemmän kuin pystyttiin ottamaan. Kurssin vastuuhenkilö, lääketieteellisen tiedekunnan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisyksikön johtaja Outi Kortekangas-Savolainen on erityisen tyytyväinen siihen, että aiemmin tiedekunnan sisällä eri tutkintojen opiskelijoille tarjottu kurssi on murtanut seinän myös toiseen tiedekuntaan. Mukana on tulevia ja nykyisiä sosiaalityöntekijöitä, opiskelijoina ja opettajina.

Jo vanhastaan kurssilla on myös kiintiöt Turun ammattikorkeakoulun sekä Yrkeshögskolan Novian opiskelijoille.

– Moniammatillisen otteen merkitys hoitotyössä kasvaa, ja meidän pitää ottaa se huomioon koulutuksessa, Kortekangas-Savolainen sanoo.

MUISTAMISESSA

MIELI

on kolme perusvaihetta. Asian mieleen painaminen, säilyttäminen ja mieleen palauttaminen.

Professori laskettelee reippaaseen tahtiin tietoja muistamisesta ja aivoista. Maailman johtaviin Alzheimer-tutkijoihin lukeutuvan Turun yliopiston professorin Juha Rinteen sanat saavat tulevat lääkärit, sosiaalityöntekijät, hammaslääkärit, biotieteilijät sekä suomen- että ruotsinkieliset sairaanhoitajat kiidättämään kyniään. Nyt on kiire, sillä kaikkea

– vai olisiko se sittenkin aivot – lähti harhapolulle. Paluu luennolle on raju. Juha Rinne on hetkessä esitellyt lyhytkestoisen ja pitkäkestoisen muistin erot.

Lyhytkestoisen, työmuistinakin tunnetun, kapasiteetti on rajallinen. Voin painaa mieleeni puhelinnumeron mittaisen lukusarjan hetkeksi, mutta ellen tallenna sitä säilömuistiin, sarja on pian mennyttä. Asiatieto eli ne faktat, joita on elämänsä aikana oppinut, tapahtumat kuten miten aamiaisella söin tai kuka kävi kylässä sekä tiedot ja taidot kuten polkupyörällä ajo

tai uimataito on tallennettava pitkäkestoiseen muistiin.

– Keskeisimpiä aivoalueita ovat etuotsalohkot ja niiden yhteydet. Muistin toimintaan osallistuvat eri aivoalueet, ja siksi eri sairaudet vaikuttavat eri tavalla muistiin. Hippokampus syvällä ohimolohkon sisäosassa on keskeisin paikka. Se on alue, joka ensimmäisenä surkastuu ihmisen sairastuttua Alzheimeriin, Rinne kertoo ja heijastaa seinälle mustavalkoisen poikkileikkauskuvan aivoista.

MRI-kuvasarjan aivoissa on ympyröity kohta, jossa alkusarjan kuvien vaalea osa kutistuu kuva kuvalta ja musta valtaa alaa. Siinä on hippokampus.

– Hippokampuksen nimi tulee latinan sanasta merihevonen. Onko tuo nyt merihevosen näköinen, minusta ehkä enemmän kääretorttu, Rinne sanoo.

HOITOKOTI

Otson aulassa istuu kymmenkunta iäkästä henkilöä, pääosin naisia. Televisio toistaa eduskunnan kyselytuntia, mutta suurta suosiota lähetys ei saa. Monet ovat omissa ajatuksissaan, osa tiirailee kiinnostuneena aulaan tulvahtaneita opiskelijoita. He ovat saapuneet hoivakotiin kuulemaan johtaja Ulla Korpelalta, millaista ammattitaitoa muistisairaudesta sairastavien kanssa toimittaessa tarvitaan.

– Lauletaan, huikkaa yllättäen pöydän ääressä oleva iloa kupliva rouva ja saman tien ilmoille helkähtää: Suloisessa Suomessamme, oisko maata armaampaa, kuin on kaunis Karjalamme, laulun laaja kotimaa!

Aurora | 11

Ulla Korpela yhtyy lauluun, ja kertoo jälkikäteen, että hoivakodissa lauletaan paljon.

Sanat todentavat luennolla kuullun taidekasvatuksen professorin Kimmo Lehtosen kertomuksen siitä, että musiikki säilyy aivoissa vielä silloinkin kun sanat katoavat. Hän kertoo muistisairaasta joka ei enää tiennyt, kuka on, mutta osasi laulaa italialaiset romanssit tuosta vaan.

– Muistamisessa ihminen tarttuu johonkin, mikä on ollut rakasta tai tärkeää, Kimmo Lehtonen sanoo ja toivoo, että tämä osastaan ottaa huomioon tulevaisuuden hoivassa. Vaikka nyt hoivakodissa kaikuvat maakuntalaulut, Lehtosen vanhuudenpäivinä toivottavasti Beatles.

Ajatus jää pyörimään aivoissa. Korva tarttuu tietoihin sieltä täältä. Fonetiikan dosentti Maija S. Peltola kertoo uutta ultaäänilaboratoriota esitellessään haluavansa tutkia, missä osin aivoa näkyy toimintaa, kun puhutaan kiinaa, missä kohdin puhuttaessa englantia.

– Kiina on sävelkieli, englanti ei. Tiedämme, että karkeasti ottaen musiikki sijoittuu oikealle aivopuoliskolle, kielet vasemmalle. Sijoittuuko kiinan kieli oikealle? Kuka tietää?

Me tiedämme pian, Peltola sanoo.

Radiosta korviin kantautuu Ylen uutinen, jossa Turun yliopiston neurologian professori Seppo Soinila kertoo musiikista aivojen halpana ja hyvänä hoitajana. Ensimmäisenä ilmiön todensivat saksalaiset, jotka osoittivat kuvantamismenetelmillä aivoinfarktipotilaiden kuntoutuksen edistyvän paremmin, kun heille soitettiin mielimusiikkia.

Tutkimus palasi mieleen, kun Soinila työryhmineen ryhtyi vuosituhannen alun tiukkenevassa taloudellisessa tilanteessa miettimään, miten aivoinfarktipotilaita voisi kuntouttaa edullisemmin. Syntyi ajatus aivojen hermoverkkojen korjaamisesta musiikilla.

Tyksissä toteutuessa tutkimuksessa osalle potilaista soitettiin musiikkia, osa kuunteli äänikirjoja ja osa sai perinteistä, hyvätasoista yliopistosairaalan kuntoutusta. Paljastui, että musiikkiryhmän kielellisen muistin häiriöt paranivat merkittävästi paremmin kuin esimerkiksi äänikirjoja kuunnelleiden häiriöt.

– Musiikin kuuntelussa on mukana monimutkainen tiedonkäsittelyajattelu. Myös motorinen järjestelmä on yllättävän laajasti mukana. Jos vaikka pianisti soittaa, niin motorinen järjestelmä aktivoituu hyvin laajasti – myös sellaisella, joka katselee ja kuuntelee tilannetta täysin liikkumattomana, Soinila kertoo.

12 | Aurora

OTSOSSA

Ulla Korpela istuu alas ja ryhtyy kertomaan, miten toimitaan, kuin muisti ei toimi enää kuin ennen.

– Ensinnäkin on opittava, miten muistisairaus näyttäytyy kunkin ihmisen kohdalla. Se on hyvin yksilöllistä. Hoito pohjautuu tutkittuun tietoon, mutta toteutuu vuorovaikutuksessa muistisairaan kanssa, Korpela sanoo.

Helppoa se ei aina ole. Mieleen nousee Turun kaupungin muistikoordinaattori Merete Luodon luennolla sanoma lause: Muistisairaus on vallaton sairaus, jossa käskyt eivät auta. Sairastunut ei aina edes koe tarvitsevansa apua. Ei vaikka aivot eivät enää kertoisi, miten kahvinkeitin napsautetaan päälle tai miten hampaat pestään. Alzheimer-tutkija Rinne puhui samoista asioista käyttäen termiä toiminnanohjaus.

– Toiminnanohjauksella tarkoitetaan monimutkaista tiedonkäsittelyn prosessoinnin toteuttamista sekä siihen tarvittavaa joustavuuden ja kontrollin ylläpitämistä, Rinne avaa.

Vastaan tulee organisaatioiden toiminnasta kertova tuttu malli: Plan-Do-Check-Act. Aivoissa muodostetaan toiminnanohjauksessa ensin tavoite, sen jälkeen suunnitellaan toiminta, toteutetaan se ja lopuksi arvioidaan tuloksellisuus.

Entä kun jokin kohta pettää? Juha Rinne esittelee jälleen MRI-kuvaa. Sisemmässä ohimolohkorakenteessa näkyy solukatoa. Toinen tutkimustulos paljastaa selkäydinnestenäytteen matalan beta-amyloidin ja korkea tauproteiinimäärän. Aivojen toiminnallisuuden paljastava PET-kuva paljastaa glukoosikulutuksen heikentyneen tai aivoihin muodostuneet amyloidikertymät. Sanat ovat maallikolle hepreaa, mieleen jää vain muistikuva, että ammattilaisten on etsittävä aivoista lukuisia pieniä johtolankoja löytääkseen ongelman aiheuttajan.

Suomessa peräti 450 000 ihmistä kärsii ajoittaisesta muistihäiriöstä. Työikäisistäkin jopa 10 000 sairastaa etenevää muistihäiriötä.

Yleisin muistisairaus on Alzheimerin tauti, sitä sairastaa peräti 70 prosenttia muistihäiriöisistä.

Rinne on kehittämässä Alzheimer-rokotetta, mutta tällä hetkellä muistisairautta ei osata parantaa. Professorilla on kuitenkin positiivisia uutisia. Vuoden alussa julkaistu Finger-tutkimus osoittaa, että elämäntaparemontti auttaa tässäkin. Muistihäiriöitä edesauttavat korkeat kolesteroli-, verenpaine- ja sokeritasot, päävammat, vaikea masennus ja aivoverenkiertohäi-

riöt. Suojaavia tekijöitä ovat vahva sosiaalinen verkosto, liikunta, terveellinen ravinto ja vähäinen alkoholin kulutus.

– Tutkimukseen osallistuneet interventioryhmän jäsenet noudattivat ruokavaliota, liikkuivat, heillä oli virikkeellistä toimintaa ja heidän verenpainettaan hoidettiin. Kahden vuoden seurantajakson lopulla heidän muistinsa ja tiedonkäsittelytoimintonsa olivat pysyneet parempina kuin verrokkiryhmällä, Rinne sanoo.

Ja jos sairaus iskee eikä sitä voida pysäyttää, hyvä elämä voidaan kuitenkin taata, Ulla Korpela painottaa. Siihen tarvitaan ensin tukea kotona, sairauden edettyä hyviä, turvallisia hoivapaikkoja. Jos hoivakodin johtaja Ulla Korpela saisi päättää, muistisairaita saavuttaisiin katsomaan pienten lasten ja lemmikkien kanssa.

– Musiikki, lapset ja eläimet herättelevät ihmistä, Korpela sanoo.

AIVOT.

Sieltä löytyy syy myös siihen, miksi päihteet saavat ihmisen

koukkuun.

Ensikoti Pinjan ovella on jännittynyt tunnelma. Muutaman askeleen päässä asuu perheitä, jotka elävät kahden suuren muutoksen äärellä. Perheeseen on syntynyt vauva, ja samaan aikaan vanhempien on taisteltava tiensä päihteettömäksi.

Päihdelääketieteen kliininen opettaja Antti Mikkonen ennätti vierailua edeltävällä luennolla paljastamaan karut lukemat. Suomessa on 500 000 alkoholin riskikuluttajaa, alkoholiriippuvaisia on 200 000. Viinan rinnalla suosituimpia päihteitä ovat keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet sekä kannabis. Kuluneen vuoden aikana 250 000 suomalaista on käyttänyt huumausainetta.

– Jos pitäisi määritellä alkoholiriippuvuudesta kärsivän ihmisen profiili, tyypillisin henkilö olisi koulutettu, työelämässä mukanaoleva, naimisissa oleva henkilö, joka ei juo joka päivä, Mikkonen sanoo.

Pinjassa opiskelijat tapaavat juuri kuvausta vastaavan henkilön. Tuore äiti on kuin kuka tahansa meistä. Hän on toista kertaa Pinjassa, ja sanoo, että on ollut vaikea tunnustaa, ettei ensimmäinen kerta riittänyt. Esikoinen on jo kasvanut kouluikään, mutta kuopuksen syntymän aikoihin äiti oli jälleen pahassa päihdekierteessä. Hän oli onnistunut salaamaan tilansa

neuvolassa aivan viime metreille, mutta lopulta itse tunnusti tilanteen. Hän tarvitsee apua päästäkseen eroon päihteistä. Ulkona lapsen isä istui autossa, hätääntyneenä ja peläten, että syntyvä lapsi otetaan heiltä pois, jos vanhempien ongelmat paljastuvat.

– Minä pääsin vieroitukseen ja viikon jälkeen Pinjaan, nainen sanoo ja tunnustaa olevansa onnekas. Jos neuvola olisi lähettänyt toiseen suuntaan, edessä olisi saattanut olla tuomitsemisten ja syytösten vyöry.

Nyt perhe elää Pinjassa, päihteettä, uudenlaista elämää opetellen. Takana on keskusteluja, keskusteluja ja keskusteluja.

– Päihderiippuvuudessa ei ole kyse pelkästään neurobiologisista prosessista vaan kyseessä on myös psyykkinen sairaus, johon liittyy sosiaalisia prosesseja, päihdesairaanhoitaja Kai Silfver oli paljastanut luennolla. Pahimmillaan ongelmavyyhdit ovat niin suuria, ettei yksittäinen lääkäri tai sosiaalityöntekijä niitä kykene ratkomaan vaan apuun tarvitaan kokonainen tiimi.

– Ja juuri siksi Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan koulutuksen tutkimusja kehittämisyksikkö Tutke halusi vuonna 2012 luoda koulutuksen, jossa eri ammattilaiset oppivat näkemään, miten muut ammattikunnat voivat auttaa toisiaan potilaan eduksi, alusta saakka käytännön toteuttajana toiminut opetushoitaja Helena Haapanen sanoo.

”

Ennen ajateltiin, että masennus on vain henkistä ja se menee itsestään ohi. Sen jälkeen ajateltiin, että kyseessä on aivovaurio, joka ei korjaannu. Nyt tiedämme, että aivomuutokset voivat korjaantua."

ADDIKTIOIHIN

perehtynyt Antti Mikkonen kertoo, miten evoluution myötä kehittynyt hengissäpysymisjärjestelmä tuottaa elimistöön endorfiineja ja mutkan kautta dopamiineja. Kun aivojen normaali olotila, eutymia, vaihtuu päihteiden kautta mielialaa kohentavaksi euforiaksi, syntyy himo saavuttaa sama tunne uudelleen.

– Mielihyvä perustuu kohonneeseen dopamiinimäärään aivojen accumbens-tumakkeissa.

Aurora | 13

Päälaenlohko Otsalohko

Ohimolohko

Takaraivolohko

ä man kellertäv ie h , a a m r a h n Väri: vaalea at. ieman joustav h a s s e a tt te e k Pehmeät, kos ilon lla jopa alle k e s k u h n a v , a o il Paino 1,4-1,6 k ermosolua 86 miljardia h lla vahvimmin e r o u n a a tt u vaik ävä" kortisoli pokampuksessa tt y k r y "m ja o ip Aiv a, aikuisella h 15 prosentilla a tu etuaivokuorell s ti u k i o v us ssä hippokamp e d y te h y n e s k t leveämmät io m m a Masennu k o iv a a all iviit, vanhemm ti t o iv a n e is Nuoren ihm kuihduttua aivokudoksen o on etuotsalohk in is e k s e k a alt astumisena. k r u s Muistin kann n e s k u p kam mäisenä hippo im s n e y y k a. ä n Alzheimer n muulla lajill ä lä il m in u k n soluja enemmä a li g a s is o iv a Ihmis

14 | Aurora

”

Musiikin kuuntelussa on mukana monimutkainen tiedonkäsittelyajattelu.

Myös motorinen järjestelmä on yllättävän laajasti mukana.”

Vähitellen aivot tottuvat korkeisiin dopamiinitasoihin, ja päihteiden määrää on lisättävä, jotta saavuttaa saman mielihyvän, Silfver sanoo.

Kun ollaan tilanteessa, jossa vieroitusoireet aiheuttavat aina vain pahemman olon ja päihteiden tuoma helpotus on aina suurempi, on kierre valmis. Siihen perustuu myös korvaushoidon idea. Aivojen kannalta on hyödyllisempää, että opiaattipitoisuus pysyy jatkuvasti tasaisena ilman päihtymystilaa eikä vierotusoireiden innoittamaa annoskoon kasvua tapahdu.

Pinjassa ei puhuta tumakkeista ja dopamiineista. Täällä puhutaan yksittäisen ihmisen tilanteesta. Johtaja Heidi Kantonen esittelee hoitotuloksiltaan poikkeuksellisen hyväksi osoittautunutta Pidä kiinni -hoitojärjestelmää ja siihen liittyvää ajatusta voikukka- ja orkideavauvoista.

– Orkideat ja voikukat ovat tunnetun, erittäin arvostetun suomalaisen lastenpsykiatrin Jukka Mäkelän lanseeraama termipari, jolla on mahdollista selkeyttää miten temperamentin erot vaikuttavat yksilön kykyyn sietää stressiä ja ärsykkeitä. Temperamentin erot vaikuttavat yksilön kykyyn sietää stressiä ja ärsykkeitä. Päihdeongelmaan ei vaikuta yksin temperamentti vaan siihen rinnalle tarvitaan myös kasvuolosuhteiden epäsuotuisuus, Kantonen sanoo.

Hän kuvailee, miten voikukkatemperamentilla syntyneet lapset sietävät paljon ja voivat hyvin. Orkideavauvat kokevat sen, ettei vanhempi heti tule apuun, hylkäyksenä, ja voivat huonosti.

– Nuoruudessa molemmat tulevat kohtaan, jossa päihteet tulevat mukaan kuvaan. Päihde vaikuttaa kaikkiin samalla tavalla: itsetunto kasvaa ja olo muuttuu kepeämmäksi.

Jos kuitenkin on koko siihenastisen elämänsä kokenut olonsa hieman vaikeaksi, ensimmäinen päihdekerta tuntuu hyvältä. ”Mähän olen joku, miksi en oo ennen tajunnut”.

Hetken päästä aine ei kuitenkaan enää toimi yhtä vahvasti, mutta siinä vaiheessa on jo valmis maksamaan isosti siitä, että on hippusen parempi olo, Kantonen sanoo.

Pinjassa ajatellaan että, vakavan päihdeongelman taustalla on yksilölle ominainen synnynnäinen herkkyys ja epäsuotuisat kasvuolosuhteet.

– Nämä tekijät altistavat sille, että mieli ja persoona rakentuvat epävakaasti. Tästä seuraa erityisiä vaikeuksia ihmisen kykyyn säädellä tunteita ja mielialoja. Keinottomuus tällä alueella altistaa mielihyvän etsimiseen itsen ulkopuolelta, kuten päihteistä, Kantonen sanoo.

PINJASSA

Heidi Kantonen ja tuore äiti haastavat opiskelijoita kysymään. Esille nousee vyyhtejä, joissa yksi tekijä on masennus. Seuraavalla luentokerralla integratiivisen neurotieteen ja psykiatrian professori Hasse Karlsson haastaa opiskelijat pohtimaan, mistä masennus johtuu? Elämänkriiseistä, stressitekijöistä, negatiivisille asioille altistumisesta, perimästä, aivojen kehityksestä.

– Kyllä, Karlsson sanoo ja nyökyttelee tietämykselle.

Laukaisevia tekijöitä on paljon, mutta Karlsson ryhtyy kertomaan kymmenkunta vuotta sitten julkaistusta uusiseelantilaisesta kohorttitutkimuksesta, jossa tutkittiin lapsia, joiden tiedettiin olevan kaltoinkohdeltuja, lapsia, jotka ilmoittivat itse kokeneensa kaltoinkohtelua ja lapsia, joilla ei ollut minkäänlaista kaltoinkohtelukokemusta.

– Tässä tutkimuksessa osoitettiin serotoniinitransportterigeenin vaikutus masennuksen syntyyn. Se, minkä variantin tuosta geenistä ihminen omaa, vaikuttaa riskiin sairastua. Samankaltaisen lapsuudenkohtalon kokeneista lapsista toinen masentui, toinen ei, ja se saattaa riippua juuri tuosta geenistä, Karlsson sanoo.

Havainto on merkittävä, sillä masennuksesta on tullut Suomessakin suurin ennenaikaiselle eläkkeelle jäämisen syy. Nykyisin sairautta todetaan jopa 10-vuotiailla. Syyn Karlsson jäljittää stressiin, ja aivoihin.

– Stressi muokkaa aivojen rakennetta ja toimintaa, mutta sen aiheuttama toiminnallinen vaikutus saattaa näkyä vasta pitkällä viiveellä. Eri aivoalueet ovat eri tavalla herkkiä stressille, mutta me emme tiedä miten. Sen tiedämme, että ihmisen stressitilanteissa tarvitsema kortisoli on pitkän päälle myrkkyä aivoille, Karlsson sanoo.

Jos korkea kortisolitaso jää päälle, osa aivojen hermosoluista kuolee. Karlsson kuitenkin muistuttaa, että aivoissa on suurta plastisuutta koko ihmisen kehityksen ajan. Aivosoluja syntyy koko ajan uusia.

– Ennen ajateltiin, että masennus on vain henkistä ja se menee itsestään ohi. Sen jälkeen ajateltiin, että kyseessä on tavallaan lievä aivovaurio, joka ei korjaannu. Nyt tiedämme, että ainakin osa aivomuutoksista voi korjaantua. Kun masentuneella on hyvä hoitosuhde, turvallisuuden tunne ja toivo, muutoksia tapahtuu sekä psykologiassa että biologiassa, Karlsson sanoo.

Kortisoli vaikuttaa nuoriin ja aikuisiin eri tavalla. Nuorten aivot ovat erityisen herkkiä stressin vaikutuksille. Stressitilanteessa aivot ensin tuottavat runsaasti hermosoluyhteyksiä, ja hetken päästä ylimääräisiä katkotaan pois.

Aivokuori ohenee ja pienenee. Siinä missä stressi nuorilla tuhoaa etuaivokuorta, aikuisilla se kutistaa hippokampusta.

– Tiedämme, että hippokampus voi aikuisilla pienentyä masennuksen yhteydessä jopa 10 prosentilla, Karlsson sanoo.

KYYNELEET.

Ne ovat nousseet Pauliina Maljan silmäkulmaan, ja kun hän varovasti katsoo vierelleen luentosalissa, sama kiilto näkyy siellä täällä. Dubaissa työmatkallaan auto-onnettomuuteen joutunut Jouni Salmenjaakko kertoo, millaista on elää aivovamman kanssa.

Hetkeä aiemmin dosentti, Tyksin aivovammojen hoidon ylilääkäri Olli Tenovuo on kertonut, että 35 000 suomalaista saa vuosittain Aurora | 15

Aivotutkija Karlssonin työpaikalla kerätään talteen pienten vauvojen ulostenäytteitä. Hän naurahtaa itsekin, että jos joku olisi hänen opiskeluaikanaan sanonut, että hän etsii vauvankakasta vastausta aivojen toimintaan, hän olisi nauranut. Viime aikoina on kuitenkin herännyt epäilys siitä, että suoliston mikrobit vaikuttavat aivojen kehitykseen ja masennukseenkin.

16 | Aurora

aivovamman, vaikeita niistä on 4 000. Useimmiten aiheuttajana ovat liikenneonnettomuudet, kaatumiset sekä pahoinpitelyt.

– Aivovamman oireet ovat usein sekä työkyvyn kannalta että psykososiaalisesti erittäin invalidisoivia näennäisestä hyvinvoinnista huolimatta, Tenovuo sanoo.

Outi Kortekangas-Savolainen näkee konkreettisesti, että viime vuosina vahvistunut pyrkimys tuoda kokemusasiantuntijoita mukaan opetukseen, toimii. Se on yksi keino uudistaa lääkärikoulutusta aikakautena, jolloin lähes kuka vain voi hakukoneiden avulla googletella tietoja sairauksista.

– Lääkärien koulutuksessa korostuu tiedon seulonta, Kortekangas-Savolainen sanoo.

Seulonta on tarpeen, kun aivovammapotilas saapuu sairaalaan. Röntgenlääkäri Riitta Parkkola esittelee Tyksin opetusluokassa kurssilaisille aivovammojen tutkimisen tyypillisintä tutkimusmuotoa, tietokonetomografiaa. Se on nopea, helposti käytettävä ja edullinen keino, ja paljastaa hoidon nopeuden kannalta kriittisimmät vammat.

– Aivoveritulpassa hoidon aloittamisella on kiire ja meillä onkin sanonta time is brain.

Tietokonetomografialla saamme nopeasti kuvan, jossa tuore vuotanut veri on valkoista.

Jos kyse on aivoinfarktista, muutos näkyy heti tuoreeltaan tummana, Parkkola sanoo ja innostaa opiskelijoita tutkimaan kuvia.

Jos diagnoosista jää epäilys, avuksi voidaan ottaa tarkempi magneettikuva. Jos aivoista etsitään toiminnan häiriötä, tehokkain keino on positroniemissiotomografia eli PETkuva.

Tunnin jälkeen Pauliina Malja kannustaa opiskelijoita jatkamaan keskustelua ja työstämään siitä oman loppuseminaarin esityksensä.

Sairaanhoitajaksi kouluttautunut ja keskosten parissa työskennellyt Malja opiskelee nyt hoitotiedettä ja toimii kurssilla toisena ohjaajana suorittaen opetusharjoittelua. Pro gradu -työnään hän selvittää uudentyyppisen kurssin hyviä käytäntöjä, ja tulokset käytetään hyödyksi moniammatillista opetusta kehitettäessä. Yksi tärkeistä kysymyksistä on, mikä on moniammatillisuuden anti kurssille.

– Varsinkin moodle-keskusteluissa tulee hyvin sille eri alojen opiskelijoiden osaamisalueet saman kysymyksen äärellä, Malja sanoo.

Keskusteluissa paljastuvat myös kipukohdat. Sosiaalityötä opiskeleva Tanja Haltiala muistuttaa tuleville hoitajille ja lääkäreille, että sosiaalityöntekijällä ei ole lupaa etsiä esimerkiksi aivovamman saanutta potilasta aut-

taakseen tätä vaan hoitajien ja lääkäreiden on osattava kutsua sosiaalityöntekijä paikalle.

– Kun ihminen putoaa, hän tarvitsee turvaverkon. Ja se turvaverkko olemme me, Valtteri Valtanen kannustaa moniammatillista kurssikaverijoukkoaan.

LUENNOLLA

istuva tyttö pyörittää sormenpäillä ohimoaan. Päänsärky tekee tuloaan.

Dosentti Nora Hagelberg kohtaa työssään ihmisiä, joilla kipu ei hellitä koskaan. Jotka eivät tiedä, mistä kipu johtuu ja miksi siitä ei pääse eroon.

– Kipu on aina yksilöllinen kokemus. On tehty tutkimuksia, jossa eri ihmisille aiheutetaan samankaltainen kipu. Osa ei koe sitä kivuksi lainkaan, toisille se on sietämätön, Hagelberg sanoo.

Ja jälleen, jäljet johtavat aivoihin.

– Monesti potilaat kertovat, että heille todetaan tuskastuneena, että se kipu on vain korviesi välissä. Minä vastaan, että jos ei sitä korvien väliä olisi, ei olisi kipuakaan, Hagelberg sanoo ja ryhtyy selvittämään, miksi se korvien väli on niin keskeinen. Esimerkiksi ääreiskudoksesta lähtevä kipu etenee ääreishermoja pitkin selkäytimeen, josta hermosolut vievät viestiä aivoihin. Kipukokemus aistitaan aivokuorella, mutta kuinka voimakkaasti, se vaihtelee.

– Kun esimerkiksi jalasta lähtee aivoja kohden niin paljon kipusignaaleja, ettei selkäytimessä oleva kipua vaimentava järjestelmä pysty estämään sitä tai kipua vaimentava järjestelmä ei toimi, kipu koetaan voimakkaana, Hagelberg sanoo.

Kivun lajeja on useita aina selkeästä kohteesta kuten leikkaushaavasta tai hampaan poistosta lähtevästä kudosvauriokivusta sisäelinperäineen kipuun, sähköiskumaiseen neuropaattiseen kipuun vailla selkeää lähtöpistettä kohti idiopaattista pitkäkestoista kipua, jolle ei löydetä lääketieteellistä syytä.

– 40 prosenttia perusterveydenhoidon käynneistä liittyy kipuun. Kyselytutkimuksen mukaan kipupotilaiden elämänhalu on heikentynyt voimakkaammin kuin syöpää sairastaneilla, Hagelberg sanoo.

Kokemusasiantuntija Pirkko Essenillä on vuosikymmenten kokemus elämästä kipupotilaana. Hän kannustaa kivun kanssa elävää etsimään omia keinojaan helpottaa oloa.

Apu voi löytyä vaikka mindfullnessista, tietoisuustaidoista. Maallikko voisi kuvitella lääketieteen ammattilaisten tuhahtavan ajatuk-

selle, mutta ei.

Mindfullness on otettu jo osaksi Turun hammaslääkärien koulutusta, ja tänä syksynä tiedekunta avasi Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön kanssa ensimmäisen mindfullnesskurssin parillekymmenelle lääketieteen opiskelijalle.

Tyksin kipuklinikan sairaanhoitaja Mia Nyman tietää saman. Kivusta ei välttämättä pääse koskaan eroon, mutta on keinoja, joilla sen musertavuutta voi hillitä. Osaa auttaa lääkitys, osaa kapsaisiinihoito, osaa selkäydinstimulaatio.

– Mindfullness, potilaan omat selvitysymiskeinot, ovat myös psykologien työssä vahvasti esillä, Nyman sanoo.

PROFESSORI

Hasse Karlsson sovittaa aivomyssyä päähänsä. Tuossa on keskusvako, tuossa etulohko. Hippotalamus jää piiloon, sinnekö jää myös temperamentti?

– Et sinä vaikeita kysykään. Temperamentti. Minä ajattelisin, että se on osin synnynnäistä, osin liittyy käyttäytymiseen, tunteisiin, vuorovaikutukseen.

Se on yhdistelmä sisäistä ja ulkoista, Karlsson sanoo.

Hän palaa ajatukseen siitä, että tiedämme aivoista vasta pienen pienen osan. Aivoissa on 86 miljardia hermosolua, joista jokainen on yhteydessä sadasta tuhanteen muuhun hermosoluun.

– Aivot on maailmankaikkeuden monimutkaisin rakennelma, Karlsson sanoo ja näyttää jopa tyytyväiseltä siihen, että löydettävää on niin paljon.

Aurora | 17

LAHJOITA PAREMPI TULEVAISUUS

TULE MUKAAN TEKEMÄÄN TIETEESTÄ HYVINVOINTIA

Turun yliopiston tutkijat ja asiantuntijat tekevät joka päivä työtä suomalaisten tulevaisuuden eteen. Tuhannet uudet osaajat siirtyvät vuosittain yhteiskunnan palvelukseen jakamaan ja soveltamaan uusinta tietoa - meidän kaikkien parhaaksi.

Turun yliopisto tarvitsee nyt ystäviään toimintansa ja yhteisen alueellisen elinvoiman ja hyvinvoinnin edistämiseksi.

TEE HYVÄ PÄÄTÖS utu.fi/lahjoita lahjoita@utu.fi Rahankeräyslupa POL-2014-11403

Kolumni

Vesa Vares poliittisen historian professori

kuva: ha nna

Viime aikoina on usein todettu asenteiden koventuneen. Voimapolitiikka on palannut kansainvälisiin suhteisiin, sanankäyttö politiikasta ja muista ajankohtaisista kysymyksistä on kärjistynyt, pakolaisiin ja turvapaikanhakijoihin suhtaudutaan nuivasti, ja niin edelleen.

Kun eletään aikaa, jolloin jaossa ei ole yltäkylläisyyttä vaan leikkauksia, ja maailman ongelmat tulevat yhä lähemmäksi, seurauksena on pelkoreaktioita. Pelko koventaa jopa enemmän kuin viha, usein se myös selittää vihan synnyn.

Onko netti suorastaan pahentanut asioita? Etenkin sosiaalisessa mediassa erimieliset ”huutavat toistensa ohi”. Primitiivireaktiot ovat herkässä, kun ne ovat vain lyhyen viestin ja yhden klikkauksen päässä. Ja mitä siitä, jos viesti herättää monissa pahennusta: sehän on huomiota, ja turvana on samanmielisten seuraajien yhteisö.Tämä luo itsevarmuutta. Moni näkyy luulevan, että juuri netissä voi ladella mitä loukkauksia tai jopa uhkauksia tahansa. Kuitenkin juuri netti on se arkisto, josta historiantutkija (tai poliisi) melkein unelmoi: kaikki säilyy, asianosaiselle on katumapäälle tultuaan jokseenkin mahdotonta peruuttaa mitään.

Poliittisten vaikuttajienkin korvissa kiihkeimpien ääni painottuu, koska se on eniten kiivain ja eniten esillä. Vox populi!

Toisaalta voi kyseenalaistaa, onko uusi maailma aiempaa kovempi. Jos ajatellaan suoran väkivallan ja raakojen rikosten määrää, elämme – ainakin Suomessa – rauhallisempaa aikaa kuin tuskin koskaan aiemmin. Myös informaatiota on tarjolla enemmän kuin koskaan, ja vaikka miltä näkökulmalta.

Yksisilmäisyys ja korvien sulkeminen muilta mielipiteiltä eivät nekään ole uutta. Historiantutkijan silmin katsottuna tuntuu jopa tutulta: somen samanmielisten yhteisöt ovat kuin modernisoitu versio ajoilta, jolloin kaikilla poliittisilla suunnilla oli melkein joka vaalipiirissä oma äänenkannattaja.

Seurauksena oli, että luettiin vain ”omien” lehteä. Muiden lehdiltä suljettiin lähtökohtaisesti silmät ja korvat, koska ne vain vääristelisivät totuutta.

Lehdistö oli ajan sosiaalinen media, ja silmälappuisuudella oli silloinkin vaikutuksensa. Se loi ”omien” ryhmän, oman pyhien yhteisön, johon muilla ei ollut asiaa ja joka vahvisti kerran omaksuttuja näkemyksiä. Toki suurin osa luki lehdistä pääasiassa muuta kuin politiikkaa. Lisäksi toimituksilla oli vastuu siitä, mitä julkaistiin, joten ne sentään karsivat pahinta aineistoa, jollainen nyt pääsee vapaasti esille.Yksipuolistumista oli silti vaikea välttää.

Nykyaika antaa valitettavan paljon valmiuksia sille, että asenteet kovenevat ja eri mieltä olevien ymmärtäminen vähenee. Radikaalit ja populistiset tunnukset menestyvät parhaiten kriisiaikoina – pelon aikoina.

Uudet mediat antavat kuitenkin mahdollisuuksia myös päinvastaiseen.

Akateeminen tehtävä on edesauttaa sitä: opettaa ajattelemaan itsenäisesti ja kriittisesti, luomaan oma näkemys, mutta tajuamaan, että se ei ole yleispätevä eikä velvoita muita mihinkään, vaikka se saisi kuinka monta positiivista klikkausta tahansa.Voi olla väärässäkin, eikä sen myöntäminen ole samaa kuin kasvojen menetys.

Joten parempi harkita. Tietty hitaus on viisautta.

oksanen

Ovatko asenteet koventuneet?

Aurora | 19

teksti liisa reunanen

| kuvat hanna oksanen, jalkasen kotialbumi

AKATEEMIKKOA

AJAA ETEENPÄIN HALU LÖYTÄÄ UUTTA

S

Haalistuneessa alakoulun luokkakuvassa takarivissä seisoo polkkatukkainen valpaskatseinen tyttö. On vuosi 1961. Seuraavina vuosikymmeninä tuosta tytöstä varttuu kansainvälisesti palkittu immunologian alan tutkija, professori ja tieteen akateemikko.

irpa Jalkanen asettaa pöydälle pinon vanhoja valokuvia. Kuvia ei ole koskaan säilytetty kansiossa, niiden iloinen epäjärjestys kutsuu sukeltamaan muistoihin. Jalkanen poimii kuvia yksitellen, ja tarina alkaa hahmottua.

Vanhimmat kuvat ovat mustavalkoisia tai kellastuneita. Kuvat on otettu Jyväskylässä.

Jalkanen syntyi ja varttui siellä nuoremman sisarensa kanssa kodissa, jonka ilmapiiri oli kannustava ja rakastava. Perhettään hän kuvaa ei-akateemiseksi ja käytännönläheiseksi.

Isän puolelta suvussa kulki musikaalisuus.

– Muusikkoa toivottiin minustakin, mutta urani jäi kovin lyhyeksi. Aloitin ja lopetin 20 | Aurora

soittoharrastuksen nelivuotiaana, naurahtaa Jalkanen pidellessään kädessä mustavalkoista kuvaa, jossa pieni tyttö istuu pianon ääressä.

Musiikkia enemmän Jalkasta kiinnosti urheilu. Nuoruuden lajeista erityisesti hiihto on hänelle tärkeää edelleen. Jalkanen kertoo, etteivät vanhemmat vaatineet tai odottaneet tyttäriltä menestystä harrastuksissa tai opinnoissa, mutta kovaa työntekoa ja kouluttautumista kotona arvostettiin.

– Äidille oli hirveän tärkeää, että nainen ei koskaan saa olla miehen kynnysmatto. Se meidän päähän taottiin kyllä viimeisen päälle.

Isällä puolestaan oli tapana sanoa, ettei maailmassa ole niin pientä työtä, ettei sitä kannata tehdä kunnolla. Vanhempieni opit ovat vai-

kuttaneet maailmankatsomukseeni paljon. Ne tarjosivat meille hyvän itseluottamuksen.

Työnteon Jalkanen aloitti nuorena. Hän ottaa esiin kellastuneen kuvan, jossa hän istuu laboratoriossa valkoinen takki yllään. Jalkanen on 16-vuotias ja aloittanut juuri ensimmäisen kesätyönsä.

– Pääsin kesäksi Schaumanin lastulevytehtaan laadunvalvontalaboratorioon. Töihin meno oli vakava paikka. Isäni vannotti, ettei halua kuulla minun laiskotelleen tai hoitaneen töitäni huonosti.

Perheen tyttärille oli pienestä pitäen selvää, että naisella on oltava oma ura. Tuon uran suunta oli kuitenkin Jalkaselle pitkään epävarma.

Tutkijaksi hän päätyi osittain sattumien kautta.

Aurora | 21

Väittelee Turun yliopistossa lääketieteen tohtoriksi immunologian alalta

1983

Kolmas lapsi syntyy.

Jalkanen valmistuu lääkäriksi Turun yliopistosta oman vuosikurssinsa mukana

Toinen lapsi syntyy

1978 1979

Ensimmäinen lapsi syntyy kolmantena opiskeluvuotena

Naimisiin Markku Jalkasen kanssa

1975 1976

Kirjoittaa ylioppilaaksi, lääketieteen opinnot alkavat Turussa

1980

1960

1973

1970

Ensimmäinen kesätyöpaikka Schaumanin lastulevytehtaan laadunvalvontalaboratoriossa

Sirpa Jalkanen (os. Mehto) syntyy Jyväskylässä

1954

Aikajana

1983–1986 Työskentelee tutkijana Stanfordin yliopistossa

– En osannut nuorena juuri unelmoida tulevasta ammatistani. Ei siihen aikaan ylipäätään varmaan niin haaveiltu. Ylioppilaskirjoitusten jälkeen hain ainakin kauppakorkeakouluun, maa- ja metsätaloustieteelliseen sekä lääketieteelliseen. Äitini kauhuksi valitsin lääketieteen opinnot. Hän olisi toivonut tyttärelleen helpompaa tietä.

Amerikan vuodet sinetöivät suunnan Jalkasen elämänvaiheet kertovat ehkä epätavallisestakin tarmokkuudesta. Jalkanen tapasi tulevan puolisonsa Markku Jalkasen ylioppilaskeväänä, ja nuori aviopari sai kolme lasta jo opiskeluaikanaan. Jalkanen valmistui silti lääkäriksi muun vuosikurssin mukana.

Jalkanen ehti työskennellä lääkärinä muutaman vuoden ennen kuin päätti tehdä väitöskirjan. Tutkijana työskentelevä puoliso halusi perheen muuttavan Yhdysvaltoihin, missä Jalkanen ei olisi voinut toimia haluamassaan ammatissa lääkärinä. Vaihtoehdoiksi jäi tehdä väitöskirja tai ryhtyä kotirouvaksi. Jalkanen valitsi väitöskirjan ja väitteli tohtoriksi muutamassa vuodessa.

– Väittelin perjantaina, ja sunnuntaiaamuna muutimme lasten kanssa Amerikkaan, jossa Markku jo odotti, muistelee Jalkanen katsoessaan kuvaa, jossa he ovat juuri saapuneet maahan ja perhe on jälleen yhdessä.

– Lähteminen tuntui minusta aivan hirveältä. Työn saaminen oli vaikeaa, sillä yksikään 22 | Aurora

laboratorio ei halunnut ottaa tutkijaksi kolmen pienen lapsen äitiä. Se oli tuohon aikaan ennenkuulumatonta. Lopulta pääsin silloin vielä tuntemattoman Eugene Butcherin laboratorioon. Butcher teki pian merkittäviä tieteellisiä löytöjä ja aika hänen kanssaan osoittautuikin pioneerivaiheeksi tutkimusalallani. Hänen mukanaan pääsin junaan, joka vei lujaa ja pitkälle.

Nuori Sirpa Jalkanen ei haaveillut suuria, mutta suuria hänestä kuitenkin tuli. Hänen immunologian alan tutkimuksensa on vaikuttanut merkittävästi uusien hoitokeinojen kehittämiseen moniin vaikeisiin sairauksiin. Tutkija on saanut lukuisia arvostettuja palkintoja Suomessa ja kansainvälisesti. Puolisonsa kanssa Sirpa Jalkanen on perustanut kaksi lääkekehitysyritystä, ja tänä syksynä hän sai Suomen korkeimman akateemisen arvonimen.

Tärkeintä Jalkaselle on silti perhe. Hän laskee valokuvat pöydälle ja siirtyy lähemmäs ikkunaa. Hän katsoo ulos ja osoittaa viereistä taloa. Sirpa Jalkanen ja hänen puolisonsa rakensivat sen aikanaan itselleen ja kolmelle lapselleen. Lapset varttuivat talossa aikuisiksi, ja nyt siinä asuu tytär perheensä kanssa. Myös muut lapset asuvat lähellä, joten akateemikon elämässä ovat tiivisti läsnä myös kaikki yhdeksän lastenlasta.

Kaiken tämän jälkeenkin Jalkasilla riittää aikaa myös yhteiselle intohimolle, puutarhalle. Kotitalon metsäisellä ja kallioisella rinnetontilla laventelit ovat kukassa ja tuoksuvat vielä lokakuussa. Lakastuvat ruusut odottavat

leikkaamistaan ennen talven tuloa.

Jalkanen nappaa puutarhasakset ja tarttuu työhön, vaikka hänen mielestään puoliso, puutarhurin poika, osaisi paremmin.

– Olen huono jättämään asioita kesken tai tekemättä. Olen luonteeltani sellainen, että tartun toimeen. Teen mieluiten asiat sitä mukaa, kun ne tulevat vastaan.

Työ on vasta alussa Jalkaselle on tulossa illallisvieraita, mutta hän ehtii vielä keittää kahvit. Akateemikon arki on kiireistä, mutta Jalkasta arjen hektisyys tai tutkijan työhön kohdistuvat paineet eivät juuri hätkäytä.

Vain yhden asian Jalkanen nimeää. Vaikeinta uran varrella on ollut kuoleman kohtaaminen.

– Opintojen loppuvaiheessa ja valmistumisen jälkeen lääkärinä työskennellessäni osa potilaista oli kuolemansairaita, lapsetkin. Oli hirveää kertoa vanhemmille, että tässä ei ole enää toivoa. En usko, että olisin siihen koskaan kovettunut, jos olisin lääkärin työtä jatkanut.

Elämän rajallisuus pelottaa Jalkasta yhä, mutta tutkijan työssä tunteesta voi myös ammentaa. Halu päihittää parantumattomia sairauksia ajaa tutkijaa eteenpäin. Jalkanen on jo saavuttanut paljon, mutta työnsä hän kertoo olevan vasta kiihdytysvaiheessa.

– Tärkeimmät saavutukseni ovat toivottavasti vielä edessäpäin. Käynnissä on kak-

si löydöksiimme perustuvaa lääketutkimusta, joissa tutkitaan lääkkeiden tehoa maksatulehdukseen sekä keuhkosairauteen, joihin ei tähän mennessä ole ollut mitään hoitoa. Keuhkosairauden kolmosfaasin tulokset näyttävät, josko ihmishenkiä pelastuu kuten kakkosfaasin tulokset antavat olettaa. Maksakokeet puolestaan kertovat, voidaanko tulehduksen eteneminen pysäyttää.

Tutkija on aikansa lapsi Tutkijan työnsä parhaana puolena Jalkanen pitää uuden etsimistä ja löytämistä. Uuden tiedon äärellä joutuu tutkija jatkuvasti astumaan mukavuusalueensa ulkopuolelle ja kyseenalaistamaan itseään. Jalkanen kuitenkin muistuttaa, ettei sataprosenttinen oikeassa oleminen voi olla edes tutkijan tavoite.

– Tutkija on aina epävarma. Olemme aikamme lapsia, ja voimme tehdä työtämme vain niillä välineillä, jotka meille tässä ajassa on tarjolla. Kun asiaa tutkitaan uusilla välineillä ja menetelmillä kymmenen tai viidenkymmenen vuoden päästä, on todennäköistä, että ainakin osa tekemästämme työstä tullaan kumoamaan.

– Mutta tutkija on tehnyt työnsä, jos on saanut siirrettyä tiedon kärrynpyörää yhdenkin väkäsen, niin että muut voivat jatkaa eteenpäin. Niinhän tiede kehittyy.

Kolmas akatemiaprofessuuri Jalkanen nimetään tieteen akateemikoksi

Tutkimusprofessori THL:ssä

2014 2015

Jalkaset perustavat lääkekehitysyrityksen Faron Pharmaceuticals

2003

2006

Immunologian professoriksi Turun yliopistossa

2002–2006 Toinen akatemiaprofessuuri

2010

2000

1996–2001 Suomen Akatemian rahoittama akatemiaprofessuuri

2001

Jalkaset perustavat Biotie Therapies -lääkekehitysyrityksen

1996

1990

1994

Tutkija Kansanterveyslaitoksella

Perhe palaa Suomeen. Jalkasesta lääketieteellisen mikrobiologian laboraattori Turun yliopistossa

1986

1989–1994 Työskentelee Suomen Akatemian rahoittamana akatemiatutkijana Turun yliopistossa

Työnjaolla voidaan nostaa tutkimuksen laatua Tuore akateemikko on seurannut rahoituskilpailun kiristymistä, kovenemista ja kansainvälistymistä aitiopaikalla. Vuosien kuluessa Jalkanen on nähnyt, miten rahoitusta saa yhä pienempi osuus hakijoista, ja hyviäkin jää jatkuvasti ilman.

Säästöpyrkimyksiä Jalkanen ei silti tyrmää kokonaan. Hän toivoo tiedepolitiikkaan harkintaa.

Jos Jalkanen saisi päättää, purkaisi hän ennen kaikkea viime vuosikymmeninä lisääntynyttä monimutkaista ja kallista sääntelyä, jonka hän uskoo jo heikentävän mahdollisuuksiamme menestyä kovassa kansainvälisessä kilpailussa.

– Tieteenteossa on toki käyttäydyttävä eettisesti ja moraalisesti oikein, mutta liiallisuuksiin asti lisääntynyt byrokratia ja sen tuomat kustannukset ovat ainakin lääketieteen alalla vaikeuttaneet tutkimuksen tekemistä kohtuuttomasti. Monet kliiniset tutkimukset ja niihin ohjattu rahoitus ovat jo siirtyneet muihin maihin, Jalkanen sanoo.

Sääntelyn purkamisen lisäksi akateemikon mielestä tulisi karsia koulutuksen ja tutkimuksen päällekkäisyyksiä suomalaisessa korkeakoulukentässä. Korkeakouluilta vaadittua profiloitumista on kritisoitu muun muassa siksi, että sen ajatellaan vähentävän tieteen monimuotoisuutta, mutta Jalkanen näkee asian toisin.

– Eihän profiloituminen tarkoita, että poistetaan jokin ala kokonaan. Kyse on työnjaon parantamisesta. Kaikkien ei kannata tehdä samoja asioita vaan keskittyä tekemään sitä, mitä osaa muita paremmin. Erikoistumalla voidaan nostaa tutkimuksen laatua, Jalkanen sanoo.

Aurora | 23

TOSITARINOITA TURUN YLIOPISTOSTA Millaista opiskelijael채m채 todella on?

Seitsem채n Turun yliopiston opiskelijaa kertoo oman tarinansa.

LUE BLOGIT utu.fi/tositarinoita 24 | Aurora

Kirjat

teksti jussi matikainen

Kasvibongausta talvipakkasessa Tiesitkö, että yksi keskikokoinen maitohorsma – tuttavallisemmin rentunruusu – pöläyttää kesän taituttua syksyksi ilmaan jopa 13 000 siementä? Tai että vasta navakka talviviima sirottaa kurjenkellon siemenet vapauteen siemenkotien pohjalta?

Dosentti, yliopisto-opettaja Ari-Pekka Huhta rohkaisee runsaasti kuvitetussa Talventörröttäjät-teoksessaan luontoihmisiä tarkkailemaan monelle tuttuja kesäkasveja myös syksyllä ja talvella. Kyseessä on ensimmäinen Suomen oloihin soveltuva, talviasuisten heinien ja ruohojen tunnistamiseen tarkoitettu teos.Visuaalisesti näyttävässä kirjassa on esitelty kesä- ja talvikuvin yli 70 lajia, joista useimmat on helppo löytää lähiluonnosta. ”Talvinen kävely metsänreunoissa tai hiihtoretki järven rantaan voi tarjota suurempia luontoelämyksiä kuin arvaatkaan.Talventörröttäjiä on kaikkialla: uhmakkaasti ne pistävät päänsä hangen läpi myös pientareilla ja joutomailla. Poissa ovat kesän värit, tilalla näyttäytyvät lumipäällystetyt sarjat, mykeröt, viuhkot ja huiskilot”.

Talventörröttäjät ovat talvisiementäjiä, ruohovartisia kasveja, joiden kuolleet osat säilyvät läpi syksyn pitkälle talveen. Kasvien talviasu on toki kovin erilainen kesän kukkaloistoon verrattuna. Yhden hyvän vinkin

lajitunnistukseen antaa kasvupaikka, ja Huhta onkin jaotellut teoksessaan lajit kasvupaikkojen mukaan. Lopulliseen lajimääritykseen voi valjastaa näköaistin tueksi myös haju, maku- ja tuntoaistit.

Kirjaa voi lämpimästi suositella kaikille, jotka haluavat löytää uuden perspektiivin lähiluontoonsa. Tulevan talven tavoitteeksi voi ottaa vaikkapa kymmenen lajin bongauksen, ja jatkaa tutkimusmatkaansa taas seuraavilla lumilla.

Talventörröttäjät. Suomen luonnonvaraiset ruohot ja heinät talvella Ari-Pekka Huhta Vastapaino, 2015

”Alukseen, mars!”

Puoluekartta eilen ja tänään

”Ottakaa tuolistanne tukeva ote ja antakaa mielikuvituksen vallata mielenne. Tuoli muuttuu avaruusaluksen ohjauspenkiksi, pöytä alukseksi ja tämä edessä oleva kirja toimikoon ohjaimenanne.” Näin pelaajat evästetään matkaan suorittamaan 24 mukaansatempaavaa tehtävää. Tehtävänä on ohjata alus yhdessä kohti galaksin keskustaa.

Turun yliopiston digitaalisen kulttuurin pelijulkaisusarjan 2. julkaisu kantaa nimeä Gutenbergin Galaksit. Mediafilosofi Marshall McLuhanin ajatuksista ammentava kirjamuotoinen mielikuvituspeli soveltuu suomen kielen tai luovan kirjoittamisen opetukseen – tai vaihtoehtoisesti pelkkään hauskanpitoon. Kirjan lisäksi pelaaja tarvitsee muistiinpanovälineet, sekuntikellon, älypuhelimen tai tabletin.

Dosentti, valtio-opin yliopisto-opettaja Rauli Mickelsson läpikäy Suomen puolueet -teoksessaan perusteellisesti suomalaisen puoluekentän sen aamunkoitosta tähän päivään. Teoksessa esitellään kaikki Suomessa vaikuttaneet puolueet 1700-luvun hatuista ja myssyistä aina 2000-luvun piraatteihin.

Paitsi puoluekentän käsikirja, teos on ajankohtainen puheenvuoro keskusteluun puolueiden kriisistä. Aika näyttää, miten puolueet onnistuvat uusiutumaan ja säilyttämään elinvoimansa tilanteessa, jossa kansalaisten demokratiakäsitykset ovat muuttuneet ja jossa avainsana on edustuksellisuuden sijaan osallistuva demokratia.

Gutenbergin Galaksit Jaakko Suominen, Aliisa Sinkkonen,Tuomas Sinkkonen, Kristiina Seppä Turun yliopisto, 2015

Suomen puolueet.Vapauden ajasta maailmantuskaan Rauli Mickelsson Vastapaino, 2015

Museohistoriaa uudesta näkövinkkelistä Yleisen historian professori Leila Koivusen monografia on ensimmäinen kattava tutkimus Euroopan ulkopuolisten kulttuurien kokoelmien keruu- ja näyttelyhistoriasta Suomessa.

Tarkasteluajanjakso ulottuu 1870-luvulta 1920-luvulle. Koivunen selvittää, millaisia Euroopan ulkopuolisten kulttuurien esineistöä kokoavia näyttelyhankkeita Suomessa oli ja miten ne esittelivät vieraita esinekulttuureja ja ihmisyhteisöjä. Pääpaino tarkastelussa on näyttelyjärjestäjien näkemyksissä, mutta mahdollisuuksien mukaan ääni annetaan myös yleisön kokemuksille.

Eksotisoidut esineet ja avartuva maailma. Euroopan ulkopuoliset kulttuurit näytteillä Suomessa 1870–1920-luvuilla Leila Koivunen Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2015 Aurora | 25

26 | Aurora

teksti ilkka hemmilä

| kuvitus mikko saarainen

UUDISTUVA PERUSKOULU LOIKKAA DIGIAIKAAN Uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön peruskoulun alaluokilla ensi syksynä. Digitaaliset oppimisvälineet vakinaistuvat osaksi opetusta, jossa haastetaan perinteiset oppiainerajat ja luokkaympäristöt. Mihin muutos perustuu, ja mitä sen toteuttaminen tarkoittaa käytännössä?

T

urun normaalikoulu on muuttunut remonttityömaaksi. Pihalla kohoaa nostokurki, ja paketoitua rakennusta piirittävät työmaakontit. Vuoden 2016 loppuun asti kestävän remontin tarkoituksena on korjata koko koulurakennus.

Muutoksen avulla oppilaat halutaan aktivoida oppimiseen. Pulpettien lisäksi opetusta on tarkoitus antaa auloissa ja auditoriossa, ja luokkahuoneiden viihtyisyyttä lisätään osin oppilaiden ehdoilla.

Normaalikoulu remontoidaan merkityksellisenä ajankohtana. Syyslukuvuonna 2016 astuu voimaan uusi opetussuunnitelma, joka mullistaa suomalaisen peruskouluopetuksen.

Oppimistiloja ja -menetelmiä monipuoliste-

taan, ja digitaaliset työkalut täydentävät opetusta.

Vuosiluokat 1–6 siirtyvät uuden opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen lukuvuonna 2016–2017 ja vuosiluokat 7–9 porrastetusti 2019 mennessä.

Muutokset ovat suomalaisen peruskoulun historiassa ennennäkemättömän suuria. Turun normaalikoulun perusopetuksen rehtorin Satu Kekin mukaan ne ovat myös ehdottoman tarpeellisia.

– Koulu ei voi toimia samalla tavalla vuosikymmeniä, vaikka maailma ympärillä muuttuu koko ajan. Peruskoulussa on opetettava nyky-yhteiskunnassa tarpeellisia taitoja kuten yhteistyötä muiden kanssa, kriittistä tiedonhakua, vuorovaikutustaitoja ja teknologian käyttömahdollisuuksia, Kekki listaa.

Aurora | 27

”

Kyky hyödyntää digitaalisen yhteiskunnan tarjontaa edellyttää kykyä käyttää teknologiaa hyödykseen, ei vain huvituksekseen" Vaikka peruskoulu-uudistus ei tuo kaikkiin kouluihin konkreettista remonttia, koko koulurakennusta oppimisen tilana pitäisi Kekin mukaan pohtia uudelleen.

– Miten auloja ja käytäviä voidaan hyödyntää? Millaisia kalusteita voitaisiin hankkia? Mitä vaatimuksia lisääntyvät laitteet aiheuttavat? Latauspisteitä ja sähkövetoja varmasti joudutaan tekemään.

Ilmiöopetus yhdistää opettajat, projektityö oppilaat Tilauudistus liittyy päivitetyn opetussuunnitelman mukaisiin oppimismenetelmiin. Opettajan työ muuttuu tiedon välittäjästä tiedonhaun ohjaajan suuntaan. Opetukseen lisättävä projektimaisuus harjoittaa yhteistyötä ja aktivoi pulpeteissa istuneet opiskelijat monipuoliseen itseilmaisuun. Ilmiölähtöinen oppiminen, eli asioiden tarkastelu kokonaisuuksina eri näkökulmista, hälventää tiukkoja oppiainerajoja.

Suuriin muutoksiin kohdistuu paljon odotuksia. Uudistusten tavoitteena on parantaa oppilaiden oppimista ja päivittää heidän työelämätaitonsa vastaamaan nykypäivän – ja tulevaisuuden – tarpeita.

Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen yliopistotutkija Marjaana Veermansin mukaan oleellista tulevaisuuden työtaidoissa ei ole faktatiedon osaaminen vaan sen käsitteleminen.

– Perinteinen oppiainejakoinen opetus saattaa pirstaloida ilmiöt tarpeettomasti käsitellessään tiettyä tiedonalaa. Tulevaisuudessa tarvitaan yhä enemmän kykyä hahmottaa laajoja kokonaisuuksia ja rakentaa tietoa yhtei28 | Aurora

söllisesti, Veermans kuvailee.

Oppilaiden välinen yhteistyö valmistaa nuoria toimimaan verkostoissa, joiden varaan työn uskotaan tulevaisuudessa rakentuvan. Samalla projektilähtöisyys kehittää ongelmanratkaisutaitoja monipuolistuvia työtehtäviä varten.

Maailma ei jakaannu tiukkoihin kokonaisuuksiin, joten ilmiöpohjaista oppimista pidetään lapselle luontaisena tapa oppia. Se myös suo opettajille mahdollisuuden ohjata oppimista oppilaan taitojen perusteella.

– Ilmiöpohjainen opetus mahdollistaa erilaisia oppimisen polkuja. Laajemmista kokonaisuuksista löytyy enemmän mahdollisuuksia oppilaiden oman mielenkiinnon ankkuroimiseen.

Digitaalinen arki saapuu kouluihin Ilmiöpohjaisessa oppimisessa apuna toimivat tietotekniset välineet. Digitalisaatio onkin ilmiöopettamisen ohella toinen uuden opetussuunnitelman suurista muutoksista.

Digitalisoitumisen vaikutuksesta yhteiskuntaan on keskusteltu tiiviisti 1980-luvulta alkaen. Kotitietokoneiden kehittäminen, internetin kaltaiset tietoverkot ja lopulta mobii-

liteknologian läpimurto ovat tuoneet digikulttuurin kattavaksi osaksi ihmisten, myös lasten ja nuorten, arkea.

Parhaimmillaan koulujen digitalisoituminen ja ilmiöopetus paljastaa nuorille opetuksen yhteyden heidän arkielämäänsä. Tätä toivoo opettajien ja oppilaiden tietoteknisiin taitoihin perehtynyt Meri-Tuulia Kaarakainen, joka toimii Turun yliopiston koulutussosiologian tutkimuskeskuksessa toiminnansuunnittelijana.

Kaarakaisen mukaan osa nuorista on tottunut jo vapaa-ajallaan hakemaan ja yhdistelemään informaatiota harrastuksiinsa liittyen.

– Tämän potentiaalin hyödyntäminen kouluissa edistäisi esimerkiksi koulutyöstä vieraantuneiden poikien kiinnostusta oppimiseen.

Teknologiataitojen toivotaan heijastuvan myös kouluvuosien jälkeiseen elämään. Digitalisaatio ei vain päivitä oppimateriaaleja vaan kannustaa uudenlaisten kansalaistaitojen omaksumiseen.

– Nykyteknologian hyödyntäminen opettaa nuorille elinikäisen oppimisen taitoja. Kyky hyödyntää digitaalisen yhteiskunnan tarjontaa edellyttää kykyä käyttää teknologiaa hyödykseen, ei vain huvituksekseen, Kaarakainen luonnehtii.

Teknologia haastaa myös nuoret Digitalisoitumisen kaikkivoipaisuuteen Kaarakainen ei tosin usko. Hän laatii väitöskirjaa

digitaalisesta eriarvoisuudesta ja on huomannut, ettei pelkkä teknologia tee nuorista yleistaitavia diginatiiveja.

– Enemmistö nuorista käyttää teknologiaa pääasiassa pikaviestittelyyn ja kuvanjakopalveluihin. Ei tämänkaltaisesta teknologiankäytöstä opita kriittistä tiedonhakua tai taitoja informaation muokkaamiseen. Niitä pitää kouluissa opettaa kaikille.

Yksioikoinen teknologiakäsitys jättää huomiotta lasten ja nuorten moninaisuuden. Kaikki eivät osaa tai voi käyttää digilaitteita, eikä teknologiakaan kykene poistamaan oppimisvaikeuksia.

– Puhutaan liiallisesti informaation kuvallistumisesta, vaikka internetin hyötykäyttö edellyttää varsin kehittynyttä informaatiolukutaitoa. Siinä perinteisellä lukutaidolla on edelleen keskeinen merkitys.

Digitalisaatio voi pahimmillaan kasata huono-osaisuutta. Kielellisistä ongelmista kärsiville nuorille perinteisen lukutaidon päälle lisättävä verkkoympäristö voi olla todellinen haaste.

– On kyettävä navigoimaan hypertekstiympäristössä, arvioimaan tekstin relevanssia ja luotettavuutta ja niin edelleen. Tämä on entistäkin vaikeampaa niille nuorille, joiden kielelliset taidot ovat heikot.

Opettajilla säilyy vastuu opetuksen onnistumisesta Merkittävässä osassa digiloikan onnistumisessa ovat myös opettajien tietotekniset valmiudet: opettajan tulee hallita tietoturva ja tiedonhaun ohjaus. Uusien taitojen omaksuminen vaatii onnistuakseen selkeää koordinointia.

– Digitalisaation hyödyntäminen opetuksessa edellyttää selkeitä tavoitteita ja määrätietoista ihmisten, osaamisen, mutta myös laitteiden ja sähköisten sisältöjen hankinnan johtamista, Kaarakainen linjaa.

Myös muu peruskoulu-uudistus lähtee liikkeelle muutokseen asennoitumisesta. Teknologia, uudet opetustilat ja opettajan roolin muuttuminen oppilasta ohjaavaan suuntaan eivät toteudu itsestään, eivätkä opettajat löydä

tosta! is p o li y n u r u T a it o in Menestystar

ilmiöopetuksen vaatimaan keskinäiseen yhteistyöhön automaattisesti.

– Nyt tarvitaan hyvin suunniteltua täydennyskoulutusta opettajille, Satu Kekki arvioi.

– Uudet seinät tai erilaiset huonekalut eivät kehitä opetusta, sen tekevät opettajat. Toivon mukaan uusi ympäristö kalustus- ja sisustusideoineen auttaa opettajaa kehittämään opetustaan uuden opetussuunnitelman mukaiseksi.

Peruskoulu-uudistusta haastateltavat pitävät välttämättömänä. Marjaana Veermansin mukaan sen mielekkyyden määrittävät silti viime kädessä maailmanlaajuisestikin kehutut suomalaisopettajat.

– Uudistuksen keskiössä on se, miten opettaja suhtautuu toimintakulttuurin muutokseen ja ennen kaikkea, millaista tukea hän siihen saa.

Artikkelia varten on haastateltu myös digitaalisen kulttuurin professoria Jaakko Suomista digitalisoitumisen historiasta ja luonteesta.

TILAA VALINTAOPAS KOTIISI: www.utu.fi/opastilaus

YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA

in

nitta nta tiedekun o rj ta s tu lu u Ko

HUMANISTINEN TIEDEKUNTA › › › › › › › › ›

Arkeologia Englannin kieli hum-info@utu.fi Espanja Folkloristiikka, kansatiede ja uskontotiede Fonetiikka Italia Kirjallisuustieteet Klassilliset kielet ja antiikin kulttuuri Kulttuurihistoria, Suomen historia, yleinen historia › Mediatutkimus › Musiikkitiede › Pohjoismaiset kielet › Ranska › Saksan kieli › Sukupuolentutkimus › Suomen kieli ja suomalais-ugrilainen kielentutkimus › Taidehistoria › Venäjän kieli Porissa › Kulttuurituotanto ja maisemantutkimus

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA › Kasvatustieteiden koulutus: kasvatustiede, aikuiskasvatustiede ja erityispedagogiikka › Luokanopettajan koulutus eduopo@utu.fi Raumalla › Käsityön aineenopettajan koulutus › Lastentarhanopettajan koulutus › Luokanopettajan koulutus

oporauma@utu.fi

MATEMAATTISLUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA › › › › › › › › › ›

Biokemia Biologia Biotekniikka Fysikaaliset tieteet Geologia Kemia Maantiede Matematiikka ja tilastotiede Tietojenkäsittelytieteet Tietotekniikka

opo-ml@utu.fi

TURUN KAUPPAKORKEAKOULU › Laskentatoimi ja rahoitus › Johtaminen ja organisointi tseopo@utu.fi › Markkinointi › Kansainvälinen liiketoiminta › Toimitusketjujen johtaminen › Yrittäjyys › Taloustiede › Yritysjuridiikka › Talousmaantiede › Taloustieteiden kvantitatiiviset menetelmät › Tietojärjestelmätiede › Tulevaisuuden tutkimus Porissa › Laskentatoimi ja rahoitus › Johtaminen ja organisointi › Markkinointi

OIKEUSTIETEELLINEN TIEDEKUNTA › Oikeustiede

oik-opi@utu.fi

› › › ›

Filosofia Poliittinen historia ja valtio-oppi Psykologia Sosiaalitieteet: sosiaalipolitiikka, sosiologia, taloussosiologia soc@utu.fi › Sosiaalityö › Logopedia

LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA › › › ›

Hammaslääketiede Lääketiede Hoitotiede Biolääketiede

opo-hammas@utu.fi opo-laak@utu.fi opo-hoitotiede@utu.fi opo-biolaak@utu.fi

Seitsemän tiedekuntaamme tarjoavat yli sata oppiainetta, joista voit valita sinua kiinnostavimman koulutusohjelman tai pää- ja sivuaineyhdistelmän.

Tarjoamme myös yli 300 englanninkielistä kurssia ja 19 englanninkielistä maisteriohjelmaa kandidaatin tai amk-tutkinnon suorittaneille.

Tutustu meihin ja tee elämäsi paras päätös: hae meille opiskelijaksi!

teksti erja hyytiäinen

| kuva hanna oksanen

LÄÄKÄRI palaa aina opintielle – Muistakaa kuunnella potilasta!

Kehotus jää kaikumaan päällimmäisenä, kun 60 vuotta sitten lääkärinopintonsa aloittaneet tapaa opintiensä alkuvaiheessa olevan nelikon. Heillä on yllättävän paljon yhteistä. samaa. Lääkäriksi opiskeleva on aina tiennyt, että töitä riittää, ja että juuri tällä hetkellä hän tietää vain murto-osan siitä, mitä uransa aikana oppii.

30 | Aurora

M

ikron ala-aula täytyy puheen sorinasta. Vuonna 1955 lääkärinopintonsa aloittaneet palaavat hetkessä opiskeluaikoihinsa.

Muistellaan opettajia, anatomian oppimista sammakoiden ja kalojen ruumiilla, 5–6 hengen pienryhmissä saatua kädestä-pitäen-opetusta, puistattavia ruumiinavauksia, ensimmäisiä ruokapalkalla tehtyjä työkeikkoja, synnytyksien avustamista Heidekenillä, potilaiden luo hiihdettyjä kilometrejä, tekniikan kehittymistä, uusia oppeja.

– Kun me aloitimme opiskelumme, Turun yliopisto oli vielä yksityinen. Vuosi 1955 oli hyvä viljavuosi, ja me aloitimme opintomme

viljan keruulla. Jokaisen opiskelijan oli hankittava tavalla tai toisella viljaa, jonka myynnillä rahoitettiin yliopiston taloutta, Matti Sillanpää muistelee.

Janica Nordling, Viivi Laitinen, Kalle Kovero ja Ville Laine selvittivät tiensä yliopistoon ilman viljasäkkejä. He osallistuivat kesällä 2015 tuhannen muun hakijan kanssa pääsykokeisiin, ja taistelivat itsensä 156 valitun joukkoon. Opinnot alkoivat syksyllä.

Reilu 60 vuotta sitten tie oli toinen. Toistasataa nuorta ylioppilasta uurasti yliopiston suuressa luentosalissa karsintakurssilla. Ei ollut pääsykoetta vaan kuuden viikon tehokurssi. Jokaisen viikon päätteeksi oli tentti, ja sen

reputtaneet putosivat joukosta. Loppuun saakka tiensä raivasi 61 henkilöä.

– Me olimme ne onnekkaat, Timo Parvinen sanoo ja hymyilee iloisesti.

Edessä on hyppy tuntemattomaan Timo Parvinen vilauttaa listaa, joka paljastaa vuosikurssilta valmistuneiden viimeisen työpaikan. Ylilääkäreitä, osastolääkäreitä, yksityislääkäreitä, professoreja, erikoislääkäreitä, työteveryslääkäreitä, vaikka mitä. Kotipaikkakunta Turku, Mikkeli, Pori, Oulu, Espoo, Outokumpu, Vaasa, ympäri Suomen.

– Me olemme kiertäneet paljon Suomea.

Minä aloitin tukkilaisten lääkärinä. Minä hiihdin Itä-Suomessa potilaiden luo. Minä leikkasin sarjatyönä umpisuolia.

Lääkäriksi opiskelevat, aloittivat he sitten 60 vuotta sitten tai nyt, tietävät yhden asian: töitä tulee riittämään. Ja koska lääketieteen kehitys vain jatkuu kiihtyvällä tahdilla, he tietävät myös, että kaikki muu on vain arvuuttelua. Vuosikurssi 1955 on sen itse kokenut.

– Jos ihminen 1960-luvulla sai sydäninfarktin, hänelle annettiin morfiinia ja pantiin kuudeksi viikoksi makaamaan. Mitään parantavaa emme osanneet tehdä, lääkärit muistelevat.

Janica Nordling toteaakin, että kuuden opiskeluvuoden aikana saadaan työkalut tiedon etsimiseen. Sen jälkeen on oltava valmis koko ajan oppimaan uutta Se, mikä lääkäriksi vie, ei ole vuosikymmenissä muuttunut. Tärkeintä oli syvä halu auttaa, ja toimia ihmisten kanssa.

Laulu muuttui urheiluksi Opiskelijaelämä. Pelkästään sanan ääneen sanominen nostaa hymyn vuosikurssin 1955 kasvoille. Säännöt olivat tuolloin tiukkoja, mutta niitä osattiin kiertää.

– Me lauloimme aina. Kandiseuralla oli oma laulukirja, ja rohkeimmat uskalsivat vetäistä jopa Jos sais kerran reissullansa, Timo Parvinen hykertelee.

Tänä päivänä laulu raikaa harvemmin. Se, mikä yhdistää opiskelijat, on urheilu.

– Urheilu auttaa jaksamaan, Kalle Kovero sanoo.

Nyt se on vapaaehtoista, 60 vuotta sitten opintoihin kuuluvaa. Jokaisella oli pieni sininen kirja, johon tallennettiin suoritukset. Uinnista sai kaksi pistettä, samoin kävelystä Halistenkoskelle ja takaisin. Jos merkintöjä ei ollut riittävästi, ei päässyt opinnoissa eteenpäin.

Tärkeintä on kuulla Tuoreilla opiskelijoilla on unelmia. Yhden voi viedä mukanaan Lääkärit ilman rajoja, toisen urheilulääketiede, kolmannen akuuttilääketiede.

Matti Sillanpäällä on juuri ennen hyvästejä tuleville lääkäreille viiden kohdan vinkkilista diagnoosin tekemiseen, ja potilaan auttamiseen.

– Yksi: Hyvät esitiedot. Kaksi: Hyvät esitiedot. Kolme: Hyvät esitiedot. Neljä: Potilaan tutkiminen ja hänen kanssaan keskustelu. Viisi: Tutkimus koneiden avulla, Sillanpää kiteyttää.

Vuoden 1955 vuosikurssin lääkäriopiskelijoita ja tänä syksynä aloittaneita yhdistää moni asia. Ennen opintoja käsitys lääkärin työstä on melko haalea, mutta siihen ajaa halu toimia ihmisten parissa ja ihmisten hyväksi. Plussaa on myös tieto siitä, että töitä riittää. – Ammatti on arvostettu, ja samalla se tuo suuren vastuun, Ville Laitinen sanoo.

Aurora | 31

Lyhyet

koonnut erja hyytiäinen kuvat jenni valta, hanna oksanen

turun yliopiston uutiset ja tapahtumat

TEKNIIKAN PÄIVÄT veti puoleensa satoja

Lähes 1500 ihmistä tutustui tekniikan ihmeisiin toista kertaa Turussa järjestetyillä Tekniikan päivillä. ​Suurimman kävijämäärän keräsi lauantain yleisötapahtuma, jossa ICT-talon aula muuttui Tekniikan toriksi. Toiminnallisissa työpajoissa muun muassa lennätettiin kauko-ohjattavaa haita, piirrettiin 3D-kynillä ja muovattiin erilaisia maailmoja interaktiivisella hiekkalaatikolla.

Kuhinaa riitti myös legorobottipajan ja virtuaalilasien kanssa pelattavan kauhupelin äärellä.

Tekniikan päivien tavoitteena oli lisätä ihmisten ymmärrystä arkeamme vahvasti leimaavasta teknologiasta ja kertoa mahdollisuuksista tiedon hyödyntämiseen. Emeritusprofessori Esko Valtaoja kritisoi luennollaan menneisyyden romantisointia ja kehnon taloustilanteen surkuttelua. Hän kehotti kuulijoita keskittymään yksityiskohtien sijaan kokonaiskuvaan.

– Tosiasia on, että vauraus lisää onnellisuutta. Tämän vuosisadan lopussa köyhimpienkin maiden elintaso lähentelee Suomen nykyistä. Maailma on vasta alussa,Valtaoja huomautti.

} utu.fi

YLIOPISTO TURKU FUTURE TECHNOLOGIES -VERKOSTOON Turku Future Technologies (TFT) on ensi vuonna käynnistyvä koulutus-, tutkimus-, kehitys- ja innovaatioverkosto, joka lisää teknologiayritysten ja korkeakoulujen yhteistyötä tuomalla korkeakoulujen huippuosaamisen teollisuuden yritysten ulottuville. Verkoston tavoitteena on vahvistaa teknillistä osaamista sekä Turun alueen ja Lounais-Suomen tunnettuutta ja vetovoimaa tekniikan alan osaamiskeskittymänä.

Uuden yhteistyön hyödyt ulottuvat koko Suomeen.

Kukin korkeakoulu profiloituu TFT:ssä omiin vahvuusalueisiinsa. Turun yliopiston erityisosaamisalueet TFT-verkostossa liittyvät ICT-osaamiseen, erityisesti sulautettuihin järjestelmiin, sekä kauppatieteisiin esimerkiksi yrittäjyyden, kasvun ja liiketoimintamallien osalta.Vahvassa kasvussa oleva meriteollisuus koko Suomeen ulottuvine toimittajaverkostoineen on yksi uuden yhteistyön painopistealueista.

PALKITTUJA

LeanOn auttaa yrityksiä hyödyntämään uusinta tutkimustietoa Turun yliopistossa käynnistetty LeanOn-palvelu tarjoaa yrityksille apua relevantin tutkimustiedon löytämiseksi ja hyödyntämiseksi. Palvelu ennakoi yritysten ja eri toimialojen tarpeita perustuen tieteellisten julkaisujen mahdollisuuksiin ja tarjoaa apua yrityksille kohdennetusti.

– Palvelun ajatus on, että yliopisto-opiskelijoiden opinnoissaan tekemä tutkimustiedon haku räätälöidään jo etukäteen jonkin yrityksen tai toimialan tai toiminnon näkökulmasta, minkä jälkeen kerättyä tietoa tarjotaan yritykselle, kertoo LeanOn-palvelun käynnistäjä, tietojärjestelmätieteen lehtori Antti Tuomisto.

Vuosittain julkaistaan noin 1,5 miljoonaa uutta tieteellistä referoitua artikkelia ja tutkittua tietoa on avoimesti saatavilla enemmän kuin koskaan. Silti esimerkiksi yrityksissä hyödynnetään usein vain pientä osaa uusimmasta tutkimustiedosta.

32 | Aurora

Dosentti Päivi Polo on saanut Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan Vuoden kliininen silmä -palkinnon tunnustuksena oivalluksestaan hyödyntää draamallisuutta potilaan kohtaamisen opetuksessa. Oppimateriaalin tuottajapalkinnon sai Lääketieteellisen pedagogiikan opintopolku (LPOP), jossa opetuksesta kiinnostuneet lahjakkaat perustutkinto-opiskelijat antavat käytännön vertaisohjausta muille opiskelijoille.

Vuoden erikoislääkärikouluttajaksi nimettiin erikoislääkäri Pia Suvitie, jota kiitettiin erityisesti hänen empaattisuudestaan hankalahoitoista endometrioosia sairastavia potilaita kohtaan.

Turun yliopisto ja brittiläinen Medical Research Council Technology (MRCT) ovat sopineet vahvistavansa Turun yliopiston biologisen ja lääketieteellisen tutkimuksen tulosten hyödyntämistä lääkehoidossa ja diagnostiikassa. Yhteistyöllä tehostetaan ja nopeutetaan yliopiston tutkimustulosten etenemistä yritysten tuotekehitysohjelmiin ja edelleen kliinisesti merkittäviksi diagnostisiksi tuotteiksi ja lääkkeiksi.

Turun yliopisto tuotti suomalaisyliopistojen välisessä vertailussa henkilötyövuosiin suhteutettuna eniten tieteellisissä aikakauslehdissä julkaistuja vertaisarvioituja artikkeleita vuonna 2014. Turun yliopisto oli ensimmäinen myös vertailussa, jossa huomioitiin vertaisarvioitujen artikkeleiden lisäksi kaikki julkaisut.

Reilu 350 yliopistolaista ilmoittautui halukkaaksi tukemaan turvapaikanhakijoita. Yliopisto on perustanut sekä terveyspisteitä että suomen kielen, kulttuurin ja yhteiskunnan opetuspajoja vastaanottokeskuksiin ja hätämajoituspaikkoihin.

Syöpäkeskus koordinoimaan tutkimusta ja syöpähoitoja Turkuun on perustettu uusi syöpäkeskus yhtenäistämään hoitoonpääsyaikoja ja syöpähoitojen laatua sekä koordinoimaan syövän hoitoa ja tutkimusta kaikkien kolmen sairaanhoitopiirin alueella.

– Vaikka syövän hoitotulokset ovat hyviä, syöpäpotilaan näkökulmasta haasteena ovat edelleen alueelliset erot hoitoon pääsyssä sekä syövän diagnosoinnin, hoitojen, kuntoutuksen ja saattohoidon saatavuudessa ja ennusteessa, sanoo syöpäkeskuksen ohjausryhmän puheenjohtaja ja Turun yliopiston professori Päivi Rautava.

Tyks erva Syöpäkeskuksen perustavat Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiirit sekä Turun yliopisto. Keskuksen kolme ensimmäistä projektia tähtäävät eturauhassyövän diagnostiikan, paksusuolisyövän hoidon sekä lapsena ja nuorena syövän sairastaneiden myöhäisseurannan vahvistamiseen.

10ALUMNIA 000 Turun yliopistossa alumnitoimintaan on rekisteröityneitä jo 10 000 henkilöä. Turun yliopiston kasvatit huomioidaan vahvasti myös yliopiston tulevassa strategiassa. – Alumnit ja heidän kokemuksensa ovat merkittävä voimavara, kun varmistamme tarjoamamme koulutuksen työelämälähtöisyyttä ja osaamisperusteisuutta, Turun yliopiston koulutuksesta vastaava vararehtori Riitta Pyykkö sanoo.

OMAN OSTAA APUA KOULUTUKSEN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTIIN JA TUTKIMUSTOIMINNAN KÄYNNISTÄMISEEN Omanin opetusministeriö ostaa Finland Universitylta apua opettajien täydennyskoulutuksen vaikuttavuuden arvioinnin kehittämiseen sekä kasvatustieteellisen tutkimustoiminnan käynnistämiseen. Sisällön tuottaa Turun yliopisto.

Finland University solmi syksyn aikana myös miljoonaluokan koulutussopimuksen Indonesiaan. Ensimmäinen sopimus kattaa Acehissa toteutettavan tilausmaisteriohjelman, sen toimittaa Tampereen yliopisto.

Muiden sopimusten osalta neuvottelut jatkuvat.

ENSIKERTALAISILLE OMA VALINTAKIINTIÖ 2016 Ensikertalaisille tulee oma valintakiintiö vuoden 2016 haussa. Ensikertalaiskiintiön ulkopuolelle jäävät ne henkilöt, jotka ovat ottaneet vastaan kevään 2014 jälkeen paikan ammattikorkeakoulu- tai yliopistosektorilla sekä ne, joilla on jo korkeakoulututkinto. Vuonna 2013 tai sitä ennen opintonsa korkeakouluissa aloittaneet ja vielä valmistumatta olevat hakevat ensikertalaiskiintiössä. Kiintiöt perustuvat uudistettuun yliopistolakiin.

”PIKKU-NOBEL” PROFESSORI RIKARD HOLMDAHLILLE

Varttuneen tutkijan Anders Jahre -palkinto on tänä vuonna myönnetty professori Rikard Holmdahlille, joka on tehnyt pitkään yhteistyötä Turun yliopiston kanssa. Hän toimi FiDiPro-professorina 2007–2011 ja työskentelee edelleen osakiinnityksellä ryhmänsä kanssa MediCityssä.

Olennainen osa palkintoon johtaneesta autoimmuunisairauksien tutkimuksesta on Holmdahlin mukaan tehty Turussa.

– Turussa tehty tutkimus on ollut ehdottaman merkittävää. Olemme esimerkiksi osoittaneet, että yleinen luulo antioksidanttien terveellisyydestä ei välttämättä aina pidä paikkaansa, vaan antioksidantit saattavat toisinaan olla myös haitallisia, Holmdahl kertoo.

Aurora | 33

Väitös

teksti: taru suhonen

| kuva: pablo hendrigo

Saniaislajien kartoittaminen edistää Amazonian metsien suojelua Saniaisten avulla voidaan auttaa Amazonian suojelun suunnittelua. Tämä ajatus mielessään GABRIELA ZUQUIM kokosi Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa laajan listan Amazonian alueen saniaislajistosta.

O

sa saniaisista kasvaa vain tietynlaisella maaperällä ja pienellä alueella. Lajien ekologinen erikoistuminen erilaisiin maaperäoloihin sai Zuquimin kysymään, miten saniaisia voisi käyttää arvioitaessa maaperäoloja. ‒ Saniaiset ovat hyvä ekologisen tiedon lähde avuksi Amazonian suojelun suunnittelussa. Havaitsimme, että Länsi-Amazonian geologisesti nuorilla alueilla on enemmän saniaislajeja kuin keskisen ja pohjoisen Amazonian vanhemmalla maaperällä kasvavissa metsissä, Zaquim sanoo.

Pitkä ikä vaikuttaa maaperän ravinteisuuteen, sillä vuosituhanten aikana sadevesi huuhtoo ravinteet vähiin. ‒ Tietyltä paikalta löydetyt saniaislajit voivat auttaa tarkentamaan nykykarttojen antamaa kovin ylimalkaista tietoa paikan maaperästä.

Muiden ympäristötekijöiden, kuten ilmaston, metsän valoisuuden tai maaperän raekokojakauman, vaikutus lajien levinneisyyksiin vaihteli sen tarkastellun maantieteellisen alueen mukaan.

34 | Aurora

Brasiliaissynt yinen Gabri ela Zuquim kartoitti väit östyössään sa niaisia alue joissa ei aiem ilta, min tutkijoit a ollut käyn yt.

‒ Ilmeisesti saniaisten pienet ja kevyet itiöt ovat hyviä leviämään tuulen mukana, sillä silkka maantieteellinen etäisyys eri paikkojen välillä ei kovin hyvin selittänyt paikkojen välisiä lajistoeroja.

Amazonia on vaikeapääsyinen, Euroopan kokoinen alue, jolla elää suuri osa koko maapallon kasvi- ja eläinlajistosta. Zaquimin väitöstutkimuksessaan keräämä tieto saniaisista lisää ymmärrystä Amazonian ekologisista ja evolutiivisista prosesseista ja auttaa eteenpäin alueen metsien suunnittelussa. ‒ Saniaiset ovat verrattain helppoja havaita ja tunnistaa lajilleen sekä nopeita kerättäviä, silloin kun näytettä tarvitaan lajin tunnistamiseen. Muutamilla työskentelyalueistani olin ensimmäinen paikalla käynyt tutkija, ja monilla alueilla metsä on häviämisuhan alla.

Gabriela Zuguimin väitöstutkimus on luettavissa osoitteessa https://www. doria.fi/handle/10024/113838

Lue uusien Turun yliopistossa tarkastettujen väitöskirjojen esittelyt osoitteesta

utu.fi/vaitokset

TURUN SUOMALAINEN

YLIOPISTOSEURA

Risto Lammintausta

kuva janita jalonen

valittiin Yliopistoseuran hallitukseen

T

urun Suomalainen Yliopistoseura valitsi syyskokouksessaan 11.11. hallituksen uudeksi jäseneksi Forendo Pharman toimitusjohtajan LKT Risto Lammintaustan (kuvassa oikealla). ​ – Koska yliopisto ja yliopistolaiset ovat pitkään olleet tärkeä osa elämänpiiriäni, olin valmis tulemaan mukaan. Toivon Yliopistoseuran voivan vaikuttaa siihen, että yliopisto on tulevaisuudessa entistäkin tärkeämpi osa yhteisöämme. Haluankin kannustaa yliopistoa ja yrityksiä yhteistyöhön yhteiskunnallisen vaikuttavuuden parantamiseksi, Lammintausta toteaa.

Turun Sanomien päätoimittaja Riitta Monto (kuvassa vasemmalla) valittiin uudelleen puheenjohtajaksi vuodelle 2016. Toimitusjohtaja Kari Meltovaaralle tuli hallitusvuodet täyteen. Hänet valittiin uudeksi jäseneksi seuran neuvottelukuntaan. Neuvottelukunnan puheenjohtajaksi valittiin toistamiseen pankinjohtaja Satu Astala.

Sibeliuksen juhlavuoden kunniaksi kulttuurihistorian professori Hannu Salmi esitelmöi syyskokouksen yhteydessä Finlandia-teoksen muuttuvista merkityksistä.

– Finlandia kytkeytyy jo lähtökohtiensa puolesta kiinteästi tarinaan Suomen syntymästä. Se ankkuroituu sortokausien aikaan, historialliseen vaiheeseen, jolla on vahva asema suomalaisuuden tulkinnassa, Salmi painottaa.

Finlandian kansainvälinen menestys vahvistui 1910-luvulla, mutta poliittiset mullistukset vaikuttivat tapaan, jolla Sibeliuksen tuotantoa vastedes tulkittaisiin.

– Sibelius leimautui valkoisen Suomen tulkiksi. Samalla Suomen herääminen ja vapauden kaipuu, josta Finlandia ammensi, sai ideologisesti painottuneen tulkinnan. Vasta toisen maailmansodan jälkeen Finlandia alettiin nähdä taas kansakuntaa kokoavana ja eheyttävänä teoksena. Tästä hyvänä esimerkkinä on tapa, jolla Finlandiaa käytetään Tuntematon sotilas -elokuvassa.

Salmi toteaa myös Finlandian saaneen maistaa osansa siitä, että musiikista on tullut leikittelyn kohde.

– Vuonna 1993, kaksi vuotta Neuvostoliiton romahduksen jälkeen, Leningrad Cowboys -yhtyeen ulkoilmakonsertissa Puna-armeijan kuoro esitti Finlandian suomeksi suomalaisille. Menneisyyden varjot olivat läsnä, mutta vain etäisenä kaikuna.

Finlandian laulaminen on nykypäivänä itsestäänselvyys. Sibelius oli tästä kuitenkin toista mieltä. Kun sanoituksia syntyi solkenaan muiden kun Sibeliuksen kynästä, oli säveltäjä lopulta teoksestaan todennut: – Sehän on tehty orkesteria varten. Mutta jos maailma tahtoo laulaa, niin ei sille mitään mahda.

Terhi Arell kastaa ilmapallon nestetyppeen tutkiessaan kaasun tilavuuden muutosta.

Yliopistoseura järjesti 21.10. työpajan, jossa tutustuttiin arkipäivän fysiikkaan. Osallistujat pääsivät havainnoimaan hengitysilman koostumusta kastamalla ilmapallon nestetyppeen ja kokeilemaan miksi myslistä katoaa aina ensimmäisenä hedelmät ja rusinat. Loppuhuipennuksena päästiin kokeilemaan mikä aiheuttaa pölyräjähdyksen syntymisen.

– Oli hauskaa ja mielenkiintoista! On se arki jännittävämpi kun osaa olla utelias ja ihmetellä arkisia asioita ympärillään. Uteliaisuuden lisäksi minut toi työpajaan se, että isäni Antti Arell teki pitkän uran Turun yliopiston fysiikan laitoksella apulaisprofessorina.

Halusin kulkea edes muutaman askeleen hänen jalanjäljissään, totesi Terhi Arell savuisessa laboratoriotilassa työpajan jälkeen.

Maijuli Dahlström (oik) ja Maria Arjonen selvittävät miksi saippuakuplan pinnalle muodostuu useita eri värejä.

kuvat: eeva-maria soikkanen

FYSIIKKA-TYÖPAJASSA SELVITETTIIN ARKIPÄIVÄN MYSTEEREJÄ

Aurora | 35

koordinaattori Eeva-Maria Soikkanen | 045 152 6666 | yliopistoseura@utu.fi | www.yliopistoseura.fi

IMPORTANT MEETINGS SINCE

TURUN KAUPUNGIN KONGRESSIYKSIKKĂ–

on erikoistunut kansainvälisten kongressien hakuun ja suunni eluun. Meiltä saat asiantuntevaa apua kokous- ja juhlatilojen valitsemisen ja tapahtuman markkinoimisen vaiheissa.

Palvelumme on maksutonta.

Ota omaksesi!

36 | Aurora

convention@turku.fi • p. 02 262 7608

www.konfer.fi

QT4 1