Aurora 4/2012

Aurora 4/ 2012

16

Ylioppilaskunnan anatomia 8

Hyönteiset vaikuttavat kasvien evoluutioon

24

Näin syntyy elokuvakäsikirjoitus Aurora | 1

YLLÄTTÄVÄ BONGAUS

2 | Aurora

kuva: hanna oksanen

Turun yliopiston eläinmuseon konservaattori Ari Karhilahti ja tohtorikoulutettava Kari Kaunisto yllättyivät toden teolla käydessään läpi vanhoja museonäytteitä. Siivekkäiden joukosta paljastui amerikanmustalintu (Melanitta americana). Näyte on peräisin Ahvenanmaan Kökarista, ja päiväyksessä lukee 16.5.1926.

– Suomessa amerikanmustalintu on tähän mennessä havaittu hyväksytysti kaksi kertaa, vuosina 1998 ja 2006. Euroopan varhaisin havainto oli tätä ennen kirjattu vuodelle 1954 Alankomaista, joten nyt löytynyt lintu on varhaisin dokumentoitu amerikanmustalintu koko Euroopasta, Kaunisto kertoo.

Aurora

4/2012

12 SISĂ„LLYS 4

Tiedetarjotin

6

Pääkirjoitus: Osaamista Turun yliopistosta

7

Sota-ajan propagandakuvissa vain mies oli yksilĂś

8

HyĂśnteiset vaikuttavat kasvien evoluutioon jo muutamassa vuodessa

11

Kirjat

12

Tuppisuu vai keskittynyt kuuntelija?

14

Maailma on avoin opiskelijalle

16

90-vuotias ikuinen opiskelija

22

Harjoittelusta potkua tyĂśllistymiseen

24

Näin syntyy käsikirjoitus episodielokuvaan

28

Alumni: Reikiä poraava triathlonisti

30

Turun Suomalaisen Yliopistoseuran uudet haasteet

32

Lyhyet

34 VäitÜs:Varoitusjärjestelmiä hintakuplien varalle

28 TOIMITUKSELTA

Onnea 90-vuotiaalle!

Turun yliopiston ylioppilaskunta viettää 90-vuotisjuhlavuottaan. Juhlan kunniaksi päätimme selvittää, mitä ylioppilaskunnalle kuuluu.Toimittaja seurasi TYYn arkea ja juhlaa yhden kuukauden ajan. Reportaasi perinteistä ammentavasta, mutta vahvasti tässä ajassa sykkivästä ylioppilaskunnasta alkaa sivulta 16.

Rehtori Kalervo Väänänen on todennut ensimmäisen vuoden opiskelijan olevan yliopistoyhteisÜn tärkein henkilÜ.Turun yliopistossa panostetaan siihen, että opiskelija voi rakentaa tutkintonsa mielekkäistä opintokokonaisuuksista ja myÜs valmistua tolkullisessa ajassa – onhan opiskeluaika ikimuistoinen, mutta lopulta varsin lyhyt vaihe matkalla koulun penkiltä tyÜelämään.

Tämä numero on omistettu kaikille yliopisto-opintoja suunnitteleville tai niistä muuten kiinnostuneille. Antoisia lukuhetkiä!

Jussi Matikainen AURORA on Turun yliopiston sidosryhmälehti, joka ilmestyy neljästi vuodessa. päätoimittaja Anne Paasi, 02 333 6298 toimitussihteeri Jussi Matikainen, 02 333 6367 toimituksen yhteystiedot Turun yliopiston viestintäyksikkÜ, 20014 Turun yliopisto, viestinta@utu.fi tilaukset, osoitteenmuutokset ja ilmoitukset viestinta@utu.fi, 02 333 5909 ilmoitushinnat 1/1-sivu 1000 e, 1/2-sivu 500 e, takakansi 1200 e (ilmoitushintoihin lisätään alv 23 %) taitto Hanna Oksanen kannen kuva Hannu Aaltonen paino Finepress Oy painos 13 000 kpl www.utu.fi/aurora | ISSN 1234-6789

3DLQRWXRWH

tiede tarjotin

koonnut: jussi matikainen kuvat: jouko luhtala, blucolt, turun yliopiston eläinmuseo lisää tiedeuutisia osoitteessa www.utu.fi

Liikunta edistää maahanmuuttajien kotoutumista

L

iikunta tekee hyvää psyykkiselle ja fyysiselle terveydelle, mutta auttaa myös kielen ja yhteiskunnan sääntöjen oppimisessa sekä ystävyyssuhteiden solmimisessa.

Tuomas Zacheuksen, Pasi Kosken, Risto Rinteen ja Juhani Tähtisen laatimassa ”Maahanmuuttajat ja liikunta. Liikuntasuhteen merkitys kotoutumiseen Suomessa” -tutkimuksessa paneudutaan Turun, Salon ja Helsingin seudulla asuvien maahanmuuttajien liikuntasuhteeseen ja liikunnan merkitykseen kotoutumisessa.

Tutkimuksessa liikunnasta ja urheilusta havaittiin olevan monipuolista hyötyä maahanmuuttajien kotoutumisprosessissa.

Erityisen hyödyllisenä liikuntaa pitivät ikääntyneet sekä vanhemmalla iällä Suomeen muuttaneet maahanmuuttajat.

Rahanpuute, ajanpuute ja perheen tarpeet ovat yleisimpiä maahanmuuttajien liikuntaharrastusta haittaavia tekijöitä. Liikunnan seuratoimintaan osallistuminen on yleisintä nuorille maahanmuuttajamiehille.

Tutkijoiden mukaan tarpeellista olisi lisätä matalan kynnyksen toimintaa, maahanmuuttaja-asioihin keskittyvää liikunnanohjausta sekä suunnitella liikuntapalveluita yhdessä maahanmuuttajien kanssa. Huomiota tulisi kiinnittää myös siihen, että liikunnan hyödyistä kerrotaa oikealla tavalla.

HEVONEN SUOMESSA JO PRONSSIKAUDELLA

4 | Aurora

Arkeologit ovat löytäneet uutta tietoa esi-isiemme muinaisista kotieläimistä MTT:n ja Turun yliopiston yhteisessä hankkeessa. FinnARCH-hankkeessa saadut tulokset osoittavat, että Suomessa hyödynnettiin kotieläimiä jo kivikauden loppupuolella.

Aivan uutta tietoa on se, että Suomessa on elänyt hevosia jo pronssikaudella. Tutkimuksessa analysoitiin 69 arkeologista luuaineistoa. Varhaisimmat merkit kotieläimistä sijoittuvat Satakunnan ja Pohjanmaan rannikolle, jossa oli tarjolla runsaasti luonnonheinää maan kohoamisen seurauksena syntyneillä niityillä.

VARUSTAMOBAROMETRI:

SUHDANNETILANNE HEIKENTYNYT

Lähes 70 prosenttia varustamobarometrikyselyyn vastanneista kotimaisista varustamoista arvioi suhdannetilanteen huonontuneen 12 kuukaudessa. Suhdannetilannetta kuvaava indikaattori on ollut selvästi negatiivinen vuodesta 2010 alkaen. Käännettä nousuun ei ole odotettavissa vielä seuraavan kahdentoista kuukauden aikana. Puolet vastaajista arvioi, että suhdannetilanne huononee vielä entisestään.

SPC Finlandin 10. varustamobarometri kartoitti varustamoalan ylimmän johdon näkemyksiä merikuljetusten ja varustamoalan kehityksestä. Yksityiskohtaisempien indikaattorien tarkastelu tukee ennustetta laskusuhdanteen jatkumisesta. Kuljetuskysyntää, varustamojen liikevaihtoa sekä Suomen meriliikenteen vienti- ja tuontikuljetuksia kuvaavat mittarit ovat selvästi negatiivisia sekä toteutuneen viime vuoden ajanjakson että ennusteiden osalta. Ennusteiden tunnusluvut indikoivat hieman parempaa kehitystä. Kuitenkin yli puolet vastaajista arvioi esimerkiksi viennin määrän vähenevän seuraavan kahdentoista kuukauden aikana.

T Tieteelle tuntemattomat pistiäislajit paljastuivat Lääketieteilijöille merkittäviä palkintoja Eturauhassyöpää tutkineelle professori Heikki Minnille myönnettiin Marie Curie -palkinto Milanossa 31.10.2012. Heikki Minnin johtama tutkimus valittiin parhaaksi alkuperäistutkimukseksi tämän vuoden European Association of Nuclear Medicine (EANM) -kongressissa, jossa oli yli 5000 osallistujaa ja noin 1500 tieteellistä esitystä.

Tutkimuksen avulla voidaan kehittää eturauhassyövän paikallisia hoitoja ja mahdollisesti testata eri syöpälääkkeiden tehoa eri ihmisillä.

Heikki Minn on valtakunnallisen PET-keskuksen syöpätutkimusryhmän johtaja.

Hän toimii myös Turun yliopiston syöpätautien ma. professorina ja Turun yliopistollisen keskussairaalan syöpätautien klinikan ylilääkärinä.

Turun yliopiston lastentautiopin professori Olli Simell puolestaan vastaanotti ruotsalaiselta lapsidiabetessäätiöltä palkinnon Pohjoismaiden merkittävimmästä lapsidiabetestutkimuksesta. Palkinto annettiin tunnustuksena ansiokkaasta tutkimuksesta tyypin 1 diabeteksen ennustamiseksi ja ehkäisemiseksi, ja palkinnon luovutti Simellille Ruotsin kruununprinsessa Victoria.

Simellin johtamassa vuonna 1994 käynnistyneessä DIPP-tutkimuksessa on seurattu syntymästä diabeteksen puhkeamiseen asti lapsia, joilla on kohonnut perinnöllinen riski sairastua tyypin 1 diabetekseen.

urun yliopiston tutkijat ovat löytäneet Väli- ja Etelä-Amerikasta lähes 200 uutta pistiäislajia.

Kätkö- eli loispistiäiset elävät toukkavaiheessa toisten niveljalkaisten hyönteisloisina. Niitä tunnetaan vielä heikosti, ja uusia lajeja löytyy usein.

Trooppista monimuotoisuutta käsittelevän tutkimuksen mukaan maapallon sademetsissä elää hämmästyttävän monimuotoinen ja heikosti tunnettu loispistiäislajisto. Tutkijaryhmä löysi trooppisista metsistä 177 tieteelle tuntematonta Orthocentrinae-loispistiäislajia. Ne ovat hyvin pienikokoisia pistiäisiä, jotka elävät toukkavaiheessa sienisääskien toukkaloisina. Tulokset julkaistiin Proceedings of the Royal Society B -sarjajulkaisussa.

Tutkijaryhmään kuuluivat Turun yliopistosta jatkoopiskelija Anu Veijalainen, dosentti Ilari E. Sääksjärvi ja dosentti Niklas Wahlberg. Mukana oli tutkijoita myös kolmesta ulkomaisesta tutkimuslaitoksesta.

Uusia keinoja

autismin syiden selvittämiseen Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen tutkijat ovat nousseet autismia tutkivien tutkimusryhmien kärkijoukkoon. Tutkimuskeskuksen MINERvA-monikeskustutkimus (Multigenerational Familial and Environmental Risk for Autism) on päässyt mukaan yhdysvaltalaiseen Autism Centre of Excellence -tutkimusohjelmaan.

MINERvA-hankkeessa turkulaiset tutkijat selvittävät yhdessä kansainvälisen tutkimusryhmän kanssa geenien ja ympäristötekijöiden vaikutusta autismin syntyyn.

– Tutkimushankkeessa päästään ainutlaatuisella tavalla tutkimaan autismin taustalla olevia syitä monen sukupolven yli ja on mahdollista, että tutkimus avaa aivan uusia näkökulmia vallalla oleviin näkemyksiin autismin syntytekijöistä, tiivistää turkulaista tutkimusryhmää johtava lastenpsykiatrian professori Andre Sourander.

Tutkimuksen aineisto muodostuu rekisteritiedoista ja verinäytteistä, jotka kattavat yhteensä 4,5 miljoonaa lasta ja 20 000 autismitapausta seitsemästä maasta. Tutkimuksessa analysoidaan tiedot kolmelta sukupolvelta, isovanhemmat, vanhemmat, sedät, tädit, sisarukset ja serkut mukaan lukien.

Aurora | 5

pääkirjoitus

Osaamista Turun yliopistosta

kuva: hanna oksanen

Opiskelijat tulevat yliopistoon suorittamaan tutkintoja. Niiden ohella tarjolla on elinikäistä oppimista vahvistavaa tasokasta aikuiskoulutusta. Tutkinto on suorittajalleen tärkeä tavoite: se antaa perustan toimia eri tehtävissä työelämässä, kelpoisuuden säädellyille aloille ja jatko-opintoihin.

Yliopistotutkinnon suorittaminen kertoo kyvystä pitkäjänteiseen työskentelyyn.

Kun tutkinnon suorittanut hakee työpaikkoja, työhönottajaa kiinnostaa, mitä hän osaa.

Tutkinnon pääaine ja sivuaineet kertovat opiskeltujen tieteenalojen tiedoista ja taidoista, ja niiden taso ja ajantasaisuus saa työnantajilta yleensä kiitosta. Varsinaisen erikoisalan lisäksi asiantuntijalta odotetaan yleisiä työelämävalmiuksia: hänen oletetaan osaavan hakea tietoa, käyttää sitä kriittisesti, hänellä odotetaan olevan ongelmanratkaisukykyä, hyvät suulliset ja kirjalliset viestintätaidot sekä yhteistyövalmiudet.

Aina opiskelija tai vastavalmistunut ei kuitenkaan oikein osaa kertoa, mitä osaa.

Hän tietää kyllä hyvin – ja todistuksetkin kertovat – mitä ja kuinka laajasti hän on suorittanut. Sen kuvaaminen, mitä tietoja ja taitoja opintojen aikana on karttunut, onkin vaikeampi tehtävä.

Jotta yliopistosta valmistuvat tunnistaisivat oman osaamisensa, pyritään opintojen tuoma osaaminen kuvaamaan myös opetussuunnitelmissa ja opinto-oppaissa yhä paremmin. Oppimistulosten näkyväksi tekeminen tukee opiskelijan kasvua asiantuntijana, mahdollistaa omien rajojen laajentamisen ja on avuksi työelämäkontaktien luomisessa jo opiskeluaikana. Se auttaa opiskelijaa kasvamaan akateemiseen yhteisöön ja sieltä ulos, ensimmäisestä opiskeluvuodesta työelämään.

Ohjauskeskustelut ovat keskeinen väline asiantuntijuuteen kasvamisessa. Opettajatuutorien lisäksi uutta opiskelijaa auttavat sisään yliopistoyhteisöön tuutoreina toimivat vanhemmat opiskelijat. Yliopistossamme panostetaankin tänä lukuvuonna erityisesti ohjauksen kehittämiseen.

Nykypäivän asiantuntijatyössä tarvitaan sekä kykyä itsenäiseen ja analyyttiseen työskentelyyn että taitoa toimia vuorovaikutteisesti eri aloja edustavien asiantuntijoiden ryhmissä. Edellinen näistä on perinteisesti ollut yliopiston vahvuus. Jälkimmäisen kehittämiseen meidän on syytä paneutua aiempaa paremmin.

Riitta Pyykkö Kirjoittaja on Turun yliopiston koulutuksen ja koulutusrakenteiden kehittämisestä vastaava vararehtori.

Miltä tulevaisuuden työelämä näyttää omalla alallasi?

Marko Lehtilä Englannin kielen opiskelija

6 | Aurora

– Tällä alalla työllistymisvaihtoehtoja on paljon ja pääasiassa tulevaisuusnäkymät näyttävät hyviltä. Käännöspuolelta on kuitenkin tullut nyt huonoja uutisia irtisanomisten myötä. En ole kuitenkaan vielä päättänyt aionko kääntäjäksi vai opettajaksi.

Tuuli Hoikkala Biologian opiskelija

– Uskon, että valmistuttuani tulen saamaan töitä. Alalla on mahdollisuus työllistyä moneen suuntaan. Olen kiinnostunut biologiasta laaja-alaisesti, joten uskon löytäväni mielenkiintoisen työpaikan tulevaisuudessa. Jos jaksaa itse etsiä, niin jotain varmasti aina löytyy.

koonnut: susanna eronen

Jenna Willisi Oikeustieteen opiskelija

– Alalla on aika pieni työttömyysprosentti. Toivonkin, että pääsen heti valmistuttuani oman alan töihin. Oikeustieteessä voi valita monista eri suuntautumisvaihtoehdoista, joista itseäni kiinnostaa eniten yritysoikeus. Käsittääkseni tällä puolella on myös hyvät työllisyysnäkymät.

teksti: jouko luhtala kuva: hanna oksanen

SOTA-AJAN PROPAGANDAKUVISSA VAIN MIES OLI YKSILÖ Suomalaiset sotakuvat heijastavat 1940-luvun sukupuolirooleja.

Puna-armeijan riveissä taisteli toisessa maailmansodassa 800 000 venäläistä naista.

Tyypillisesti kaatuneilta naisilta oli suomalaisen rintamamiehen ottamaa valokuvaa varten riisuttu vähintään vartalon yläosaa peittävät vaatteet.

– Sotiva nainen oli niin outo näky, että naiseus piti selkeästi osoittaa, avaa poliittisen historian tohtorikoulutettava Olli Kleemola.

Kuolleiden venäläisten sotilaiden kuvaamisella oli myös symbolinen merkitys.

– Nainen univormussa nähtiin uhkana miehisyydelle. Suomalaisen sotilaan näkökulmasta nainen oli rintamalla paikassa, jossa hänen ei kuulunut olla. Näin ollen hänet tuli häpäistä kuoleman jälkeen.

Kleemola on nuoresta iästään huolimatta kerännyt Suomen suurimpiin lukeutuvan kokoelman talvi- ja jatkosodan aikaisia valokuvia sekä puhdetöitä.

Kleemolan Kaksi kameraa – kaksi totuutta -teoksessa pohditaan rintamamiesten ja tiedotuskomppanian kuvaajien valokuvien temaattisia ja asenteellisia painotuksia.

Suomalaista naista kuvatessaan rivimies ja suomalainen TK-kuvaaja näkivät eri asioita.

Harrastelijan otos taltioi tavallisesti hymyilevän kaunottaren, jolla yleensä oli myös nimi.

Virallinen sotakuvasto sen sijaan näki naisen palana suurempaa kokonaisuutta. Suomalaisilta naisilta pyrittiin riistämään inhimillisyys.

– Suomalainen nainen kuvattiin kasvottomana rattaana suureessa koneistossa, Kleemola kertoo.

Esille nostettu mies sen sijaan oli yksilö.

– Hän saattoi olla vaikka metsätyöläinen, joka oli tehnyt jotain merkittävää, kuten karannut vihollisen vankeudesta.

Miehistä nostettiin esille yksilöitä, koska vihollisella oli määrällisesti niin valtava ylivoima.

Virallinen linja kuitenkin piti sukupuoliroolien ylläpitämistä tärkeämpänä kuin naisten nostamista miesten rinnalle kansan juhlituiksi sankareiksi.

Kleemolan tuleva väitöskirja tarkastelee suomalaisten ja saksalaisten toisen maailmansodan aikaisista sotavalokuvista välittyvää viholliskuvaa.

Aurora | 7

8 | Aurora

teksti: hannu aaltonen ja juha-pekka salminen

kuvat: claire smith, anurag agrawal ja juha-pekka salminen

Pysähdy ja katso ympärillesi, kun seuraavan kerran liikut luonnossa tai takapihallasi. Saatat todistaa kasvien evoluution syitä aivan silmiesi edessä.

Turun yliopiston uusi tutkimus osoittaa, että kasveja syövät hyönteiset voivat vaikuttaa kasvien evoluutioon paljon nopeammin kuin on aiemmin uskottu.

Hyönteiset vaikuttavat kasvien evoluutioon jo muutamassa vuodessa

P

itkään on spekuloitu sillä, että kasvien ja niitä syövien hyönteisten väliset vuorovaikutukset ovat paljolti syynä luonnossa tavattavaan lajirunsauteen.

Toistaiseksi asian kokeellinen todistaminen on ollut vaikeaa.

Luonnonyhdistekemian professori JuhaPekka Salminen Turun yliopiston kemian laitokselta ja hänen kollegansa Cornellin, Toronton ja Montanan yliopistoista ovat osoittaneet, että hyönteisten ajama luonnonvalinta aiheuttaa evolutiivisia muutoksia kasvipopulaatioissa. Muutokset voivat tapahtua hämmästyttävän nopeasti.

Tutkijaryhmä perusti viisi vuotta sitten 16 kasvipalstaa Ithacaan, New Yorkiin. Jokaiselle palstalle istutettiin identtinen koostumus 18 erilaista iltahelokin (Oenothera biennis) genotyyppiä eli kloonia. Puolet palstoista vapautettiin hyönteisistä kahden viikon välein viiden vuoden ajan toistetulla hyönteismyrkkykäsittelyllä. Loput kahdeksan palstaa saivat pitää luontaisen koostumuksensa hyönteisiä. Palstoja ei manipuloitu millään muulla

tavoin. Viiden vuoden aikana tapahtuneen eri genotyyppien yleistymisen tai harvinaistumisen todettiin johtuneen hyönteisten suoraan tai epäsuorasti aiheuttamasta luonnonvalinnasta.

Tutkijat valitsivat iltahelokin koekasviksi, koska se on yksi- tai kaksivuotinen ja itse lisääntyvä. Siemenistä kasvavat uudet kasviyksilöt ovat siis geneettisesti identtisiä äitikasvin kanssa. Tämän lisäksi Salmisen tutkimusryhmä on aiemmin osoittanut joidenkin iltahelokkigenotyyppien tuottavan puolustusyhdisteikseen kasvikunnan monimutkaisimpia tanniineja, kun toiset genotyypit tyytyvät tuottamaan pääsääntöisesti yksinkertaisempia tanniineja. Toistaiseksi ei ole tiedetty miksi genotyypit ovat eriytyneet evolutiivisesti myös kemialliselta koostumukseltaan.

Iltahelokki suojautui hyönteisiä vastaan kemiallisesti Tutkijaryhmä havaitsi palstojen eriytyvän geneettisesti jo yhden-kahden iltahelokkisukupolven aikana. Havainnot selkiytyivät edelleen viisivuotisen kokeen loppua kohden.

Hyönteisten ajama luonnonvalinta suosi genotyyppejä, jotka pystyivät kemiallisesti paremmin puolustautumaan hyönteisiä vastaan.

– Oli mielenkiintoista havaita, että luontaisen hyönteistason sisältäneillä palstoilla ylikorostuivat sellaiset genotyypit, jotka tuottivat hedelmiinsä monimutkaisempia tanniineja. Näiden tanniinien todettiin suojaavan iltahelokkien hedelmiä hyönteisiltä, jotka syövät hedelmien sisältämiä siemeniä, Salminen kertoo.

Samalla nämä genotyypit myös kukkivat myöhemmin, jolloin hedelmät ja siemenet olivat lyhyemmän aikaa alttiina siemeniä syöville herbivoreille eli kasvinsyöjille.

Tutkijat havaitsivat, että hyönteisistä vapautetuilla palstoilla tilanne oli täysin päinvastainen. Hyönteisten aiheuttaman stressin puuttuessa iltahelokit aivan kuin rentoutuivat tuottamaan yksinkertaisempia tanniineja ja vastaavasti monimutkaisempia tanniineja tuottavat genotyypit harvinaistuivat.

– Erityisen huomattavaa oli, että eri genotyyppien kokonaistanniinipitoisuuksissa ei havaittu mitään eroja, vaan erot tulivat esiin nimenomaan molekyylitasolla. Voidaankin sanoa, että ilman kehittämiämme korkealuokkaisia kemiallisia määritysmenetelmiä yksittäisten tanniinien rooli tässä tutkimuksessa olisi jäänyt täysin epäselväksi. Tai vaihtoehtoisesti olisimme päätyneet samaan virheelliseen tulokseen kuten monet muutkin aiemAurora | 9

min: olisimme voineet yksinkertaistaen väittää, että tanniineilla ei ole mitään merkitystä kasvien ja niitä syövien hyönteisten vuorovaikutuksessa, Salminen toteaa.

Taistelu voikukkia vastaan muutti genotyyppikoostumusta Hyönteisistä vapaiden palstojen iltahelokit joutuivat kuitenkin kamppailemaan toista uhkaa vastaan.

– Kun poistimme hyönteiset palstoilta, tulimme samalla poistaneeksi myös voikukkia luontaisesti syövät hyönteiset. Näin voikukkien lukumäärä kaksinkertaistui hyönteisistä vapautetuilla palstoilla. Iltahelokkien lukumäärä puolittui, kun kilpailu elintilasta kasvoi, Salminen kertoo.

Iltahelokki on pitkälti maitohorsman kaltainen kasvi yhdistekoostumukseltaan ja kasvutavoiltaan. Se viihtyy hyvin kasvillisuudelta paljastetuilla alueilla, mutta kärsii etenkin kilpailevien kasvien varjostusvaikutuksesta siementen itämisvaiheessa.

Voikukkien aiheuttama kasvanut kilpailutilanne sai iltahelokkigenotyypit eriytymään 10 | Aurora

kahdella tapaa: parhaimman kilpailukyvyn omaavat genotyypit yleistyivät, ja samalla ne pyrkivät varmistamaan kykynsä tuottaa siemeniä aikaistamalla kukintaansa.

– Jos kasvien kohdalla voidaan puhua järkevästä toiminnasta, niin tämäntyyppinen evoluutio oli järkevää hyönteisten puuttuessa kuvasta. Valitettavasti aikaistettu kukinta yhdessä heikentyneen puolustusyhdistekoostumuksen kanssa altistaa iltahelokit enenevissä määrin hedelmiä ja siemeniä syöville hyönteisille. Tässä mielessä evoluutio ei edennyt oikeaan suuntaan hyönteisistä vapautetuilla palstoilla, Salminen huomauttaa.

Evoluution suunta saattaa vaihdella vuodesta toiseen Tutkimus osoittaa, miksi iltahelokkipopulaatiot yleisesti koostuvat useista eri genotyypeistä. Luonnossa kasvit kohtaavat useita samanaikaisia stressitekijöitä. Periaatteessa kunkin stressitekijän kulloisestakin voimakkuudesta on kiinni mihin suuntaan luonnonvalinta ohjaa populaatioiden genotyyppikoostumusta.

Jos yhtenä vuonna tapahtuvaa kilpailua kasvutilasta seuraa seuraavana vuonna voimakas hyönteisstressi, ei genotyyppien eriytyminen ole välttämättä pysyvää. Eriytymisen suunta voi vaihdella vuodesta toiseen.

Heikoimmat genotyypit voivat kuolla paikallisesti sukupuuttoon, kuten kävi kahdelle genotyypille nyt julkaistun viisivuotisen kokeen aikana. Vahvimmat genotyypit saattavat samalla yleistyä. Toisaalta pitkäaikainen samaan suuntaan etenevä eriytyminen voi lopulta johtaa jopa uuden lajin syntyyn.

– Seuraavaksi onkin mielenkiintoista paneutua siihen, miten iltahelokki ja sen yli sata Oenothera-sukuun kuuluvaa sukulaislajia ovat eriytyneet evoluution saatossa ja miten evoluutio on vaikuttanut niiden puolustusyhdistekoostumukseen. Jo nyt tiedämme, että osa iltahelokkigenotyypeistä muistuttaa läheisemmin ja osa kaukaisemmin joitakin muita Oenothera-lajeja, pohtii Salminen.

Tutkimus julkaistiin lokakuussa arvostetussa Science-tiedelehdessä. Tutkimuksen suomalaisesta rahoituksesta vastasi Suomen Akatemia.

kirjat

teksti: liisa reunanen

Turun yliopiston syntysijoilla

Tulkintojen aika

”Suomalainen yliopisto Turkuun tai ei ollenkaan suomalaista yliopistoa!” Timo Soikkasen teos valottaa taustoja näiden tunnettujen yliopiston syntysanojen takana, jotka Uuden Auran päätoimittaja Kaarle N. Rantakari aikanaan lausui. Rantakarin Kaukaasian matkakertomus 1900-luvun alkupuolelta muuntuu Soikkasen teoksessa Turun yliopiston unohdetuksi syntysaagaksi.

Turun yliopiston synnyn taustalla on tavallisesti nähty kielitaistelu ja Helsingin yliopiston kieliolot, mutta teos kuvaa, miten Venäjän kysymys hallitsi suomalaisen yliopiston perustamisaikeita vielä itsenäistymistä edeltävinä vuosina.

Venäjän vähemmistökansojen kulttuurioloista kiinnostuneena Rantakari lähti kiertämään Kaukaasiaa kesällä 1913. Matkakokemus vahvisti hänen uskoaan vähemmistöjen passiiviseen vastarintaan venäläistämispyrkimysten alla. Kaukaasian vähemmistökansojen sinnikkyydestä kumpusi Rantakarin ajatus Turun Suomalaisen Yliopiston perustamisesta.

Itsenäistyminen kuitenkin ratkaisi Venäjän kysymyksen, ja kielitaistelusta nousi uusi kipinä suomalaisen yliopiston perustamiseksi.

Miten muutos esimodernista aikakäsityksestä moderniin ilmenee kirjallisuudessa? Miten kerronnassa rakennetaan henkilöhahmojen identiteettiä tai toimijuutta suhteessa aikaan?

Kirjallisuus tulkitsee mennyttä ja nykyhetkeä sekä luo kuvia tulevaisuudesta. Samalla lukija tulkitsee kirjallisuutta aina omasta ajastaan käsin.

Aika kytkeytyy perustavanlaatuisella tavalla kirjallisuuteen, ja näitä ajan ulottuvuuksien risteyskohtia sekä ajallisuuden eri ilmenemismuotoja tarkastellaan Tulkintojen aika -teoksessa.

Artikkeleissa pohditaan, miten kirjallisuus ja sitä koskevat teoriat ovat eri aikoina ilmentäneet omaa aikaansa, miten lajien ja myytin tulkinnat muuntuvat ajan saatossa sekä minkälaisia käsityksiä ajasta eri aikakausien romaanit ilmentävät. Teoksesta selviää kiinnostavalla tavalla esimerkiksi se, miten utopistiset tulevaisuuskuvat hallitsivat tieteiskirjallisuutta vielä ennen 1900-lukua ja miten ne maailmansotien myötä muuttuivat dystooppisiksi kauhukuviksi. Samalla alkoi korostua kirjallisuuden tehtävä menneisyyden tulkitsijana.

Wenäjän varjo.Turun Suomalaisen Yliopiston juurilla.

Timo Soikkanen Kirja-Aurora 2012

Tulkintojen aika - kirjoituksia ajallisuudesta kirjallisuudessa Hanna Meretoja ja Aino Mäkikalli (toim.)

Utukirjat, Turun yliopisto 2012

Keskiajan Turku oli maallisen ja hengellisen vallan keskittymä

Kurkistus politiikan verhon taakse

Turun tuomiokirkon suojissa -teoksessa selvitetään Turun alueen varhaista historiaa. Maallisen ja kirkollisen hallinnon sekä kulttuurisen ja taloudellisen vallan keskittyminen Turkuun synnytti Ruotsin vallan ajan Suomen merkittävimmän kaupunkiyhteisön. Piispanistuimen ja tuomiokirkon kautta niin kirjallinen kulttuuri kuin kirkkotaiteen mallit levisivät Turusta muualle hiippakuntaan.

Teos kuvaa seudun kukoistusta kirjallisena ja taloudellisena keskuksena sekä pohtii Ruotsin vallan aikaista turkulaista kaupunkielämää.

Teoksen kolmannessa osassa nostetaan esille muun muassa Turun tuomiokirkon kadonneet lukupulpetit ja saarnatuolit sekä rakennetaan kiinnostava kuva keksitystä ja kuvitellusta menneisyydestä. Artikkeleissa tarkastellaan Turun keskiajan ja uuden ajan alun kuvaa kotimaisessa elokuvassa ja historiallisissa romaaneissa.Tuomiokirkon suojissa haastaa lukijansa arvioimaan uudelleen menneisyydestämme luotua kuvaa.

Turun tuomiokirkon suojissa. Pohjoinen hiippakuntakeskus keskiajan ja uuden ajan alun Euroopassa Marika Räsänen, Reima Välimäki ja Marjo Kaartinen (toim.)

Historia Mirabilis 8. Turun historiallinen yhdistys & Turku Centre for Medieval and Early Modern Studies, Turun yliopisto 2012

Juhani Suomi on toimittanut ulkoministeriön valtiosihteerinä 1927–1985 toimineen Matti Tuovisen päiväkirjamerkinnöistä teoksen, joka keskittyy syventämään Tuovisen kauden merkittävimpien poliittisten tapahtumien taustoja.

Tuovinen toimi valtiosihteerinä presidentti Kekkosen loppukauden ja presidentti Koiviston alkuajat. Valtioneuvoston ulkoasiainvaliokunnan sihteerinä toimiessaan hän seurasi tarkoin myös turvallisuuspolitiikan muita lohkoja, etenkin puolustuspolitiikkaa. Tuovinen oli parhaiten informoituja henkilöitä Suomen turvallisuuspolitiikan kokonaisuudesta, ja hän toimi ulkopolitiikan päätöksentekijöiden oikeana kätenä kaudella, jolle osuivat niin Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokous, idänsuhteiden paineet kuin Kekkosen pitkän presidentin kauden päätös.

Salaisuuksien vartija luo monipuolista ja aikaisempia käsityksiä täydentävää kuvaa Suomen ulkoasiainhallinnosta kaudella, joka on ollut aktiivisimpia maan turvallisuuspolitiikassa.

Salaisuuksien vartija.

Lehtiä valtiosihteeri Matti Tuovisen päiväkirjasta 1972–1985 Juhani Suomi (toim.)

Poliittisen historian julkaisuja 2, Turun yliopisto 2012 Aurora | 11

teksti: henna borisoff kuvitus: maarit kotiranta

Tuppisuu vai keskittynyt kuuntelija?

Kulttuurienvälisen viestinnän taitaja ei välttämättä puhu suuna päänä. Hiljaisuus ei haittaa, kunhan tiedostaa oman kulttuurinsa tavat ja osaa kertoa niistä ymmärrettävästi.

D

osentti Michael Berry on tutkinut suomalaista puhekulttuuria ja hiljaisuutta. Hän vetää Turun yliopistossa kulttuurienvälisen viestinnän tiimikursseja, joissa opiskelijat ja vaihtoopiskelijat eri maista työskentelevät yhdessä.

Vaietut tavat Olemme oman kulttuurimme tuotteita. Lause kuulostaa tutulta, mutta asiaa ei silti useimmiten tiedosta. Meillä on näkemyksiä ja tapoja, jotka ovat tyypillisiä meidän kulttuurillemme.

Ne ovat tavallaan piilossa, sillä pidämme niitä itsestäänselvyyksinä. Vaikka olemmekin ainutlaatuisia yksilöitä, eri kulttuureista voidaan tulkinnan helpottamiseksi tehdä yleistyksiä.

Berry kertoo, että suomalaisen kulttuurin tyypillisiä piirteitä ovat hiljaisuus ja toisten kunnioittaminen. Annamme toisille tilaa, emme juttele itsestäänselvyyksistä, ja keskusteluissa voi olla taukoja. Näitä tapoja ei välttä12 | Aurora

mättä huomata tai osata selittää ulkomaalaisille.

Luulen ymmärtäväni Ongelmia aiheutuu silloin, kun eri kulttuurit kohtaavat, ihmiset eivät tiedosta omia tapojaan saati ymmärrä toisten taustaa.

Berry antaa esimerkin tytöstä, joka Yhdysvalloissa vietetyn vaihto-oppilasvuotensa päätteeksi meni kiittämään erinomaisen kielikurssin opettajaa. Opettaja kysyi suoraan, miksei hiljaista opiskelijaa ollut kiinnostanut opetus. Vaikka tämä yritti selittää, että oli kyllä kiinnostanut, opettaja ei vain tuntunut uskovan.

Suomalainen osoittaa kiinnostustaan keskittymällä hiljaa ja amerikkalainen kysymällä ja keskeyttämällä. Juuri tapojen ja odotusten erilaisuuden vuoksi toisesta voidaan päätyä tekemään virheellisiä tai turhan negatiivisia tulkintoja.

Juuri se oikea merkitys Kulttuurienvälinen viestintä on paljon enemmän kuin englannin tai muiden kielien sanojen, kieliopin ja ääntämisen osaamista. Tärkeää on löytää keinoja ilmaista oikeita merkityksiä.

– Jos kerrot ulkomaalaiselle suomalaisten nauttivan siitä, että he voivat hakata itseään ja toisiaan lehtien oksilla saunassa, hän saattaa jopa pelästyä. Olisi paljon parempi löytää vieraasta kielestä sanat, jotka kuvailevat sitä, miten kimppu hyväntuoksuisia lehtiä rentouttaa ja virkistää kehoa ja mieltä, Berry hymyilee.

Hiljaisuuden monet kasvot Valtaosassa maita puhekulttuuri on aktiivisempaa kuin Suomessa, joten hiljaisuuden yleismerkitys on muodostunut enemmistön näkemysten mukaan. Avoimeen ja yhteisölliseen keskusteluun painottuvat kulttuurit eivät välttämättä ymmärrä hiljaisuuden hyviä puolia.

Kun Berry lähti keräämään kursseillaan hiljaisuuteen liittyviä moninaisissa merkityksiä, hän ja opiskelijat huomasivat, että hiljaisuutta on positiivista, negatiivista, aktiivista ja passiivista. Vaikka emme puhuisi mitään, viestimme kuitenkin jatkuvasti sanattomasti.

Keskustelun hiljainen osapuoli voi olla kohtelias ja kuunteleva, itsekäs ja tuppisuinen, tyyni ja läsnä oleva tai varautunut ja välinpitämätön.

Kulttuurin rikkaus Kulttuurienvälisen viestinnän kursseilla sosiaaliset ja kulttuuriset odotukset nostetaan tarkasteluun ja opiskelijat opettavat toisiaan.

– Kurssilla amerikkalainen opiskelija kysyi suomalaiselta, peittikö hän tunteitaan olemalla hiljaa. Suomalainen myönsi, että joissain tilanteissa asia oli niin, mutta yleensä ei. Amerikkalaiselta kysyttiin, peittikö hän puolestaan tunteitaan puhumalla paljon. Hän vastasi myöntävästi ja pohti, ettei ollut ennen tiedostanut tätä, Berry kuvaa.

Berry kertoo kurssilaisten oppimisprosessin etenevän hämmennyksestä ja kriisistä tiedostamisen kautta mahdollisuuksien näkemiseen. Muiden ymmärtäminen helpottuu ja tietoisuus sekä omasta kulttuurista että omasta persoonasta kasvaa. Positiivisuus onkin tärkein sanoma.

– Ihmisten tulisi ehdottomasti olla ennen kaikkea ylpeitä kulttuurinsa rikkaudesta, Berry toteaa.

Siis myös hiljaisuudesta. Shh!

Aurora | 13

Vuonna 2011 Turun yliopistossa oli kirjoilla 1826 ulkomaista opiskelijaa 94 eri maasta. Ahkerimmin Turun yliopistoon saavutaan Venäjältä, Kiinasta, Saksasta, Ranskasta ja Espanjasta.

Kansainvälisten maisteriohjelmien opiskelijat kertovat, mikä Turun yliopistossa kiehtoo.

teksti: liisa reunanen kuvat: hanna oksanen, seilo ristimäki

Maailma on avoin opiskelijalle Valmius liikkua maailmalla ja toimia kansainvälistyvissä yhteisöissä on yhä tavallisempi edellytys opiskelu- ja työelämässä.

Kansainvälisyys on jo arkea yliopistolla, jossa opiskelijoiden liikkuvuus on vilkasta.

T

urun yliopistolla on lukemattomia yhteistyöyliopistoja eri puolilla maailmaa. Opiskelijat ja tutkijat kansainvälistyvät useiden vaihto- tai harjoitteluohjelmien sekä itsenäisesti organisoitujen vierailuiden kautta.

Liikkuvuutta ovat lisänneet myös yleistyvät kansainväliset maisteri- tai tohtorikoulutusohjelmat, ja Turun yliopistossakin tutkinnon suorittaa yhä useampi ulkomainen opiskelija.

Turun yliopiston opiskelijoista vuosittain lähes 1000 opiskelee tai harjoittelee ulkomailla.

Eurooppalaiset yliopistot kiinnostavat opiskelijoita eniten. Aikaisempien vuosien tapaan suosituin vaihtokohde vuonna 2011 oli naapurimaa Ruotsi, ja lähes yhtä moni suuntasi läntisen Euroopan maihin, etenkin Saksaan, Britanniaan, Espanjaan ja Ranskaan.

Kaukaisempiinkin kohteisiin lähdettiin, sillä opiskelijavaihdon kohdemaita oli vuonna 2011 kaikkiaan 56 ja kohdeyliopistoja yhteensä 283. Yliopisto on lähivuosina solminut 14 | Aurora

uusia partnerisopimuksia esimerkiksi Itä-Aasiaan. Opiskelijoiden kiinnostus Aasian maita kohtaan onkin ollut kasvussa.

Kansainvälinen kampuksemme

2000

Ulkomaalaiset opiskelijat

Turun yliopisto houkuttelee opiskelijoita maaTurun yliopistossa ilman kaikista kolkista. Kansainvälisten opiskelijoiden määrä Turun yliopistossa on lähes 1500 kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa.

Viime vuonna yliopistossamme oli kirjoilla 1826 ulkomaista opiskelijaa 94 eri maasta.

Hieman yli puolet ulkomaisista opiskelijoista saapuu erilaisten vaihto-ohjelmien kautta ja viipyy Turun yliopistossa muutamasta 1000 kuukaudesta yhteen lukuvuoteen. Lähes puo122 let kirjoilla olevista ulkomaisista opiskelijoista 154 suorittaa yliopistossa tutkintoa.

34 Turun yliopisto tarjoaa 16 englanninkielis500 tä maisteriohjelmaa, joissa opiskelee 471 opis75 kelijaa. Kaikkiaan yliopistossa opiskeli vuon635 na 2011 yli 500 ulkomaista perustutkinto-opis52 kelijaa, ja jatkotutkintoa suoritti 300 ulkomaalaista jatko-opiskelijaa.

0 1991

2001

300

534

992

2011

160

80 16 1

Turun yliopistossa opiskelevien kansainvälisten opiskelijoiden määrä maittain (lähde OPSU, pohjakartta MapInfo)

"

Taitavilla ja kokeneilla opettajilla on aito kiinnostus opiskelijoihin, mikä on hyvin motivoivaa ja luo erinomaisen ilmapiirin."

"

Tuorlan observatoriolla on loistava maine, ja se tarjoaa kansainvälisen tason oppimisympäristön astronomian opiskelijoille sekä nuorille tutkijoille."

UK – Tim Glogan, Asian Studies

"

Olen nauttinut eniten kulttuurien välisestä vuorovaikutuksesta ja yhteistyön tekemisestä eri puolilta maailmaa tulevien ihmisten kanssa."

Ecuador – Jorge Baldeón, Global Information Technology Management

Jatkotutkinto-opiskelijat Perustutkinto-opiskelijat Vaihto-opiskelijat

Pakistan – Khawaja Nozair Ashraf, Physical Sciences, astronomy track

"

Turun yliopisto on paras valinta kansainvälisille opiskelijoille ja tutkijoille, joita kiinnostaa ura biolääketieteellisen kuvantamisen alalla. "

"

Vietnam – Thi Tam Pham, Biomedical Imaging

Maisteritutkinnon jälkeen päätin jäädä jatko-opiskelijaksi Turun yliopistoon. Minulle se tarkoittaa laadukkainta mahdollista koulutusta ja elämänlaatua."

Kiina – Tingting Lin, Turun kauppakorkeakoulu Aurora | 15

90

-VUOTIAS IKUINEN

16 | Aurora

teksti: jouko luhtala kuvat: jouko luhtala ja hanna oksanen

OPISKELIJA

Nuorena isänmaallinen, keski-ikäisenä kapinallinen ja tänään analyyttinen Turun yliopiston ylioppilaskunta on ympäristönsä näköinen.

Aurora | 17

T

urussa alettiin vuonna 1922 tarjota maan korkeatasoisinta suomenkielistä opetusta, kun 1920 perustetun yliopiston ensimmäinen lukukausi käynnistyi. Tuolloin perustettiin myös Turun yliopiston ylioppilaskunta. Sotiin saakka TYYssä mentiin vahvasti sinivalkoisin äänenpainoin.

Vuosikymmenten vieriessä Suomi uudistui rajuin kääntein. 1970-luvulta lähtien puoluepoliittiset toimijat määräsivät TYYn askelmerkit.

Ainejärjestöt vannoivat vasemmistolaisuutta, ja monille järjestötyöstä tuli elämäntapa.

Kritiikki läpipolitisoituneita opiskelijajärjestöjä kohtaan kiihtyi, kun väriä tunnustaneet

KUUKAUSI TYYN KANNOILLA TYY on jäsenistönsä näköinen: monipuolinen, perinteinen ja raikas. Oli sitten fuksi tai alumni, niin ylioppilaskunnan alayhdistyslistan laajuus hämmästyttää. Kahdeksan pysähdyksen ekskursio on yksi läpileikkaus ylioppilaskunnan arkeen ja juhlaan.

18 | Aurora

aktiivit eivät kyenneet estämään opintolainojen leikkaamista vuonna 1976.

Kun TYYn liiketoiminta keväällä 1980 meni nurin, oli aika etsiä uusi suunta. Puoluepolitiikan läsnäoloa kritisoitiin, mutta yhteisten asioiden ajamiseen uskottiin. Nykymuotoinen, etujärjestöä muistuttava ylioppilaskunta alkoi realisoitua.

TYY tänään TYYn hallituksen puheenjohtaja Jukka Koivisto, mikä saa TYY-aktiivin sykkeen nousemaan vuonna 2012?

– Asioiden liiallinen yksinkertaistaminen ja perustelemattomien väitteiden esittäminen.

Torstai 10.10. turun väittelyilta Juupas! Eipäs!

Hämyinen kapakka, kaksi jakkaraa ja täysi katsomo. Edellytykset hurmeiselle väittelyillalle ovat ilmassa.

TYYn järjestämän Turun väittelyillan aiheina ovat kannabiksen laillisuus, pornon arkipäiväistyminen, opiskelijapolitiikka ja tatuoidun naisen markkina-arvo.

Tiukkaa tilastopohjaista vääntöä odottaneet tosikot joutuvat pettymään. Huumori kukkii ja usein kyse on pikemminkin rennosta keskustelusta kuin armottomasta taistelusta.

Yleisö nauraa, mutta voittajaa valitessaan päätyy asia-argumentteja esittäneiden puolelle. Akateemista yleisöä ei naruteta sirkustempuilla.

Illan isäntä Juri Nummelin pitää väittelyt tiukasti hanskassaan ja ohjaa sivupoluille eksyneet kamppailut takaisin kulloisenkin aiheen pariin.

Illan hämmentävintä antia on opiskelijapolitiikkaa puolustavan professori Matti Wibergin ja sitä kritisoivan TYYn hallituksen puheenjohtajan Jukka Koiviston roolien vaihtoon perustuva standup-rutiini. Ihan joka päivä ei kuule Koiviston toteavan TYY-politiikan olevan ”turhanpäiväistä ajanhaaskausta”.

Koiviston mukaan TYY pysyy merkityksellisenä seuraamalla aikaansa.

– Edunvalvontaan kuuluu, että otamme kantaa asioihin, jotka jollain tapaa koskettavat opiskelijoita. TYY ei kuitenkaan ole vain etujärjestö, vaan lakisääteisesti ylioppilaskunta, jolla on oikeuksia ja velvollisuuksia.

Koivisto muistuttaa, että yliopiston tulee säilyttää vallan kolmijako. Vaikka TYYtä aikanaan dominoinut puoluepolitiikka on laimentunut vuosikymmenten saatossa, ei sille olla näyttämässä ovea.

– Tällä hetkellä TYYssä on herkkä tasapaino puoluesidonnaisten ja sitoutumattomien välillä. TYY tarjoaa erilaisista lähtökohdista asioita tarkasteleville ihmisille mahdollisuuden törmätä toisiinsa ja argumentoida näkemyksiään.

Sunnuntai 14.10.

Torstai 18.10.

kinokoplan

turun ylioppilas-

elokuvanäytös

lehden viikkokokous

101 minuuttia ensimmäisen maailman ongelmia

Päätoimittaja tanssahtelee Tylkkärin tahdin

Valkokankaalla pyörii Steve McQueenin ohjaama Shame, elokuva täynnä hedonismia ja yltäkylläisyydestä nurisevia kolmekymppisiä.

Vielä hippien jälkihöyryjen hajustamalla 1970-luvulla imperialistisesta hegemoniasta ei ollut Kinokoplan näytöksissä tietoakaan.

Työn sankari suoraan Siperian aroilta näytti laiskalle opiskelijavätykselle ahkeruuden mallia.

Syksyn sarjan vilkaisu vetää yrmeäksi. Vaikka yhden elokuvan nimessä kunniallinen talonpoika mainitaankin, tunnen oloni petetyksi. Kahdeksasta elokuvasta ainoastaan Kilimanjaron lumet lupaa työläisestetiikkaa. Klassikoksi on valittu Hollywoodia ihannoineen Jean-Pierre Melvillen tekele. Phyi.

Koko näytöksen hiiren hiljaa valkokangasta tuijottanut yleisö vaikuttaisi olevan näytökseen tyytyväinen.

Elokuvan edustamia riistokapitalistisia arvoja ei kritisoida provosoinnistani huolimatta.

Liitutaulu on tyhjä ja ”War is Over!” -sloganin hallitsemassa toimistossa hallittu kaaos.

– Lehteä tehdään journalistinen kunnianhimo edellä, leiskauttaa päätoimittaja Laura Myllymäki ja aloittaa palaverin.

Tuore numero tuoksuu painomusteelle, joten seuraavan Tylkkärin näköissivut ovat vielä tyhjiä. Ovet ja ikkunat ovat sepposen selällään, vaikka eletään lokakuun jälkimmäistä puoliskoa: avustajien hurjimmillekin juttuehdotuksille ollaan avoimia.

Ideoita riittää. Aukeamat täyttyvät muun muassa vaalianalyysilla, muodilla, videopeleillä, kuorolla ja roboteilla. Päätoimittaja ottaa tanssiaskeleita turkulaisen hiphopin tahtiin.

Kun päätoimittaja ei yritä kurkistella muistiinpanoihini, johtaa hän toimitusta huumorilla.

Jumppapallon päällä istuva Sampo Rouhiainen takoo sivuntäytettä minuuttitahdilla ja valokuvaaja Kristian Tervo visualisoi jutut käytännössä viiveettä.

Tehokkuus yhdistyy sinkoilevan riehakkaaseen tunnelmaan. Täällä ei anneta media-alaa riepottelevien YT-neuvotteluiden latistaa tunnelmaa. Palaverin lopussa liitutaulu on täynnä pätevän oloisia merkintöjä.

Kyllä tuosta lehti syntyy.

Aurora | 19

Keskiviikko 24.10.

Beaver Huntersin

Tiistai 29.10.

harjoitukset

TYYn toimiston hymyilevät kasvot

Down! Set! Hut! Laitahyökkääjä ottaa 10 metrin spurtin, kääntyy tiukasti keskikentälle ja tavoittelee pelinrakentajan heittämää palloa, mutta kulmapuolustajan niitti lopettaa laitahyökkääjän ja pallon lyhyeksi jääneen romanssin.

TYYssä tehdään näemmä muutakin kuin juhlitaan, siirrellään papereita ja istutaan penkissä.

Amerikkalainen jalkapallo on Suomessa kasvussa oleva laji, eikä ihme. Tottumattoman silmään kyse on lähinnä lihaksikkaiden urhojen ryntäämisestä yhteen pisteeseen, mutta todellisuudessa peli on lähempänä isojen miesten shakkia.

Nopeita pyrähdyksiä täynnä oleva puolentoista tunnin harjoitus on rajua leikkiä. Useampaakin olkapäätä venytellään irvistellen, ja jo vartin jälkeen hien haju alkaa olla pistävä.

Kukkakeppitoimitajan pakatessa laukkujaan houkuttelee Mikko Nyman tulemaan toistekin: – Jenkkifutiksesta löytyy rooli niin isoille kuin pienille pelaajille, ja on meillä naisjoukkuekin. Mukaan ehtii vielä tammikuussakin.

Keskiviikko 31.10. edustajiston kokous Täälläkö meidän asioista päätetään?

Ylioppilaskunnan ylintä päätösvaltaa käyttää edustajisto. Kalskahtaa komealta.

Edustajiston kokouksen asialista on raskas: poliittinen linjapaperi, TYYn toimintasuunnitelma ja talousarvio.

Väännöstä on näemmä tulossa pitkä. Läppärit ja tabletit joutuvat taistelemaan pöytätilasta banaanien, patonkien ja viinirypäleiden kanssa. Rahaväki luottaa pikkutakkiin, vihreässä vasemmistossa riittää punainen t-paita. Ilmassa on modernin piknikin tuntua.

20 | Aurora

päivä pääsihteerinä Tomi Nyström, 29 vuotta ja valtio-opin opiskelija. Tittelinä TYYn pääsihteeri, vastuualueina talous, hallinto ja aikataulut.

Herra ilmaantuu toimistolle kymmeneltä. Myöhäinen herätys aiheuttaa kateutta. Pitkälle venynyt aamu starttaa Turun ylioppilaskyläsäätiön palaverilla, jossa pöydällä on Ylioppilastalo B:n remontti.

Kokouksen jälkeen Nyström ottaa kahvikupin ja ovelle ilmestyy kaksi englantia murtaen puhuvaa vaihto-oppilasta. Turku hämmästyttää ja kummastuttaa, ja arjessa vauhtiin pääsy vaatii vastauksia.

– Nyt opiskelijoiden virta on jo rauhoittunut, alkusyksystä ovi kävi jatkuvasti. Meillä on asiakaspalvelulähtöinen asenne, kaikkia neuvoa kysyviä autetaan vähintään oikeaan suuntaan, Nyström linjaa.

Ja taas mennään. TYYn juhlaviikko koputtaa toimiston oveen ja määrää pääsihteerin yliopiston päärakennukselle. Vartti myöhemmin pikkutakkisihteeri ryömii pöytien alla, kädessään TYY-reliikin esittelylappu. Vai että taloushallintoa.

Toinen palaveri, lisää opiskelijoista huolehtimista, mailien lähettelyä ja sihteeristön tsemppausta. Kello on puoli kuusi.

– Tulin kympiksi töihin, koska kuudelta alkaa edustajiston iltakoulu, ja siellä on aika paljon asiaa. Päivä venynee ysiin, toteaa Nyström ja murskaa myöhäisen aamuherätyksen nostattaman kateuden.

– Puhuttelu, esittely, asia!, kajauttaa puheenjohtaja Ville Valkonen.

Puheenvuoroja ei ole montaa takana, kun fraasit ”lisää demokratiaa”, ”byrokraatti” ja ”kumileimasin” on heitetty ilmoille.

TYY-politiikan isojakin kysymyksiä sivutaan. Ryhmä Lex kritisoi TYY-jäsenyyden pakollisuutta.

Eripuraa aiheuttaa myös TYYn tehtävänanto: mihin kaikkeen opiskelijoiden etua ajavalla järjestöllä tulee olla kanta?

– Joskus täällä pohditaan tulevaisuutta vähän hassujenkin kuvitelmien varassa, täräyttää demari Jan Erik Lunden.

Puheiden pituus on eduskunnasta, mutta ainakin yksi äänestystulos nauraa selkeälle hallitus-oppositio -jaolle: 15–15. Puheenjohtaja Valkosen ääni ratkaisee pattitilanteen.

Keskiviikko 7.11. tyy-tanssit

Lauantai 10.11. tyyn 90. vuosijuhlat

Bileet!

Hyvää syntymäpäivää, TYY!

Kun opiskelijoita haukutaan laiskoiksi, nousee esille aina ja poikkeuksetta yksi asia: bileet. Näillä puheilla TYY-tansseihin. Ämyreissä pauhaa musta rytmimusiikki. Tanssilattialla luodaan uusia parisuhteita. Pippaloiden järjestäjän Turun akateemisen gangstarap -seuran lippuun on TEC9-konepistoolin lisäksi ommeltu numeroyhdistelmä 187 – murhan tunnus.

– TYY on Suomen tylsin ylioppilaskunta, joten halusimme erottua. Logon on tarkoituskin provosoida. Monen vaihto-oppilaan ilme on kyllä venähtänyt, sanoo TAGSin puheenjohtaja Deniz Kacar.

Tännekö se 1980-luvulla saunan taakse luimutettu radikalismi on paennut?

– Kyllä me olemme TYYn anarkistisin järjestö.

Niin että välistä vedetään ja säännöistä vähät välitetään?

– No ei, teemme kaiken TYYn ohjeiden mukaan.

Kuukauden ruljanssin päätepiste. Kraka kaulaan, bussi alle ja Vapaapalokunnan talolle. Siellä on määrä huipentua TYYn koko vuoden kestänyt 90-vuotisen taipaleen juhlinta.

Hiuslakka ja iltapuvut ovat epäilemättä käyneet viime päivinä kaupaksi. Kaulukset ovat viimeisen päälle ojennuksessa ja letit lankakerämäisillä nutturoilla.

Viimeisen päälle fiini ruoka tarjoillaan suoraan nokan eteen, eikä juomiakaan norkoilla tiskin kulmalta. Ollaan aika kaukana opiskelijaelämään tiivisti yhdistyvästä nuukailusta.

Tavallaan vuosijuhlat summaavat pitkän tien kulkeneen TYYn nykytilan hyvinkin täsmällisesti. Tunnelma on samaan aikaan formaali ja rento. Ulkokuori on tiukan asiallinen, mutta pöydissä käytävä keskustelu vaeltaa villeillä taajuuksilla.

teksti ja kuvat: susanna eronen

Harjoittelusta potkua työllistymiseen Jo opiskelun aikana kannattaa kerryttää oman alan työkokemusta. Korkeakouluharjoittelu antaa tuntumaa omaan opiskelualaan ja tärkeitä verkostoja, parhaassa tapauksessa jopa tulevaisuuden työpaikan.

Turun yliopistossa tehtiin vuonna 2011 noin neljäsataa opintoihin hyväksiluettavaa, palkkatuettua korkeakouluharjoittelua. Luku nousee noin tuhanteen, jos mukaan lasketaan itse hankittavat harjoittelupaikat ja yritysten trainee-ohjelmat.

Innokkaimmin kotimaan harjoittelumahdollisuuden käyttävät humanistisen tiedekunnan ja kauppakorkeakoulun opiskelijat.

Vuonna 2011 suurin harjoittelupaikkojen tarjoaja oli yliopiston eri yksiköt. Toisiksi eniten harjoitteluja tehtiin valtiolla. Kunnat ja kuntayhtymät tarjosivat kolmanneksi eniten paikkoja.

Arvokasta työkokemusta Jos kotimaan kamara polttelee jalkojen alla, kannattaa miettiä harjoittelua ulkomailla.

– Kaikissa tiedekunnissa voi tehdä sekä kotimaan että ulkomaan työharjoittelun. Kaikki ulkomaan harjoittelupaikat ovat itse haettavia eli opiskelija anoo vaihtoapurahaa paikkakohtaisesti, kertoo suunnittelija Janne Loikkanen Turun yliopiston työelämäpalvelut Rekrystä.

Lukuvuonna 2011–2012 ulkomaille lähti Erasmus-harjoitteluapurahan avulla 50 henkeä, ja määrä pysynee samana myös vuonna 2013.

Harjoittelu tuo kultaakin kalliimpaa työkokemusta ja oma alan tuntemusta.

– Kannattaa ehdottomasti mennä harjoitteluun. Harjoittelussa pääsee solmimaan kontakteja ja verkostoitumaan, oppii tuntemaan alan ihmisiä ja saa oman alan työkokemusta, kannustaa Rekryn asiakasneuvoja Jaana Vesterinen.

22 | Aurora

Parhaimmillaan harjoittelu voi poikia jatkoa. Moni Turun yliopiston opiskelija on saanut harjoittelupaikastaan jatkossa töitä esimerkiksi jonkin projektin muodossa.

– On paljon helpompaa palkata yrityksessä harjoittelun tehnyt esimerkiksi johonkin projektiin, kuin alkaa raskaan työnhakukanavan kautta etsiä sopivaa henkilöä. Ja vaikka harjoittelupaikasta ei aukenisikaan jatkossa töitä, tuo hyvin tehty harjoittelu erinomaista näyttöä, joka auttaa taas uralla eteenpäin, sanoo Rekryn johtava suunnittelija Sanna Tuominen.

Työnantajille apua harjoittelijoiden rekrytointiin Kotimaan harjoittelupaikan on tähän asti voinut hankkia joko itse tai hakea valmiiksi sovittua paikkaa. Käytäntö on kuitenkin muuttumassa vuoden 2013 alusta aloilla, jotka eivät valmista suoraan ammattiin.

– Uudessa systeemissä opiskelija anoo voucher-seteliä, jonka saatuaan hän hakee omatoimisesti suoraan kiinnostavaa harjoittelupaikkaa. Kaikki tiedekunnat oikeustieteellistä lukuunottamatta ottavat tämän uuden voucher-systeemin käyttöön. Tukisetelin myöntämisestä päätetään opiskelijakohtaisesti, Tuominen kertoo.

Uuden järjestelmän myötä harjoitteluiden määrä pysynee samana, mutta saadun tuen määrä muuttuu.

– Opiskelija joutuu nyt olemaan aktiivisempi kuin ennen ja voi toisaalta hakea juuri sitä paikkaa, mihin haluaa. Uusi systeemi tuo vaihtelevuutta eikä tarjolla välttämättä ole aina niitä samoja paikkoja, Vesterinen summaa.

Työnantajan näkökulmasta uusi järjestelmä muuttaa hakuprosessia.

– Turun yliopiston harjoittelijoista kiinnostuneen työnantajan kannattaa olla yhteydessä Rekryyn. Voimme laittaa nettisivuillemme ilmoituksen paikasta, jota voucherin saaneet voivat sitten hakea, Tuominen sanoo. Palkattomia paikkoja emme kuitenkaan ilmoita.

OPISKELIJAT TYÖELÄMÄSSÄ Taiteentutkija verkostoitumassa Yleisen kirjallisuustieteen opiskelija Pekka Haapanen on tehnyt kaksi harjoittelua. Syksyllä 2011 hän oli kolme kuukautta Turun kaupungin tukemassa harjoittelussa Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemiassa.

– Työskentelin 2000 & 11 OMAKUVAA -hankkeen parissa, jossa olin mukana esimerkiksi koostamassa kuvataidenäyttelyitä. Koordinoin myös ulkomaisten taiteilijoiden vierailuja, Haapanen kertoo.

Harjoittelu meni niin hyvin, että Haapanen palkattiin projektiin osa-aikaiseksi työntekijäksi.

Toisen harjoittelun Haapanen teki kesällä 2012 Varsinais-Suomen taidetoimikunnassa. Kolmen Turun yliopiston tukeman harjoittelukuukauden aikana

Haapanen pääsi työskentelemään läänintaiteilijoiden kanssa.

– Autoin taiteilijoita esimerkiksi järjestämään performanssitapahtuman ja monikulttuurisen taiteilijoiden verkostotapaamisen.

Pääsin esimerkiksi installoimaan videoteoksen sekä hoitamaan verkostotapaamisen markkinointia.

Haapanen on tyytyväinen tekemiinsä harjoittelujaksoihin ja kiittelee opinnoista ammentamaansa osaamista.

– Harjoitteluissa pääsi tapaamaan ihmisiä ja luomaan kontakteja. Opinnot auttoivat ymmärtämään taiteen substanssia, mistä puolestaan oli hyötyä taiteilijoiden kanssa työskennellessä. Nyt ymmärrän puolestaan taiteen tekemistä paremmin.

Kauppatieteilijä numeroiden parissa Laskentatoimen ja rahoituksen opiskelija Salli Gustafsson työskenteli kesän 2011 tiedekunnan tukemassa harjoittelupaikassa Turun Yliopistosäätiön omistamassa Liedon Vanhalinnassa. Gustafsson pääsi avustamaan taloushallintotehtävissä eli esimerkiksi tilaisuuksien katelaskelmien ja tilitysten teossa.

– Tein harjoittelun ensimmäisen opiskeluvuoden päätteeksi. Auttoi, että asiat olivat tuoreessa muistissa. Minua opasti vanhempi harjoittelija, joka on itse ollut harjoittelijana aiempana kesänä, Gustafsson kertoo.

Kesän jälkeen Gustafsson palkattiin tuntityöntekijäksi hoitamaan avustavia kirjanpidon tehtäviä. Seuraavana kesänä Gustafsson itse toimi vanhempana harjoittelijana opastaen Vanhalinnan uutta harjoittelijaa työtehtäviin.

Gustafsson suosittelee harjoittelua kaikille.

– Kannattaa ehdottomasti mennä harjoitteluun, se antaa kontekstia opiskeluihin.

Itselleni havainnollistui, että olen oikealla alalla.

Oikeustieteilijä tutustumassa tositapauksiin Oikeustieteen opiskelija Laura Kumpulainen on päässyt kiinni työelämään kahdessa harjoittelussa. Keväällä 2012 Kumpulainen työskenteli kuukauden Länsi-Suomen syyttäjänvirastossa harjoittelu lakimiestehtävissä -kurssin puitteissa.

– Kirjoitin syyttäjätuutorin opastuksella haastehakemuksia esimerkiksi rattijuopumustapauksiin liittyen. Pääsin myös seuraamaan erikoisasiainistuntoja, Kumpulainen kertoo.

Kesällä 2012 Kumpulainen oli tiedekunnan harjoittelussa Turun hovioikeuden kirjaamossa. Siellä hän kirjasi alioikeudesta tulleita valituksia sekä palveli asiakkaita. Kum-

pulainen pääsi myös seuraamaan hovioikeuden istuntoja sekä viskaalin tehtäviä.

– Vaikka aluksi tuntui, että en osaa mitään, niin kyllä opitut asiat pulpahtivat pintaan passiivisesta muistista. Kieliopinnoista oli hyötyä esimerkiksi ruotsin suhteen, kuuluuhan Ahvenanmaa samaan piiriin.

Kumpulainen kiittelee kirjaamon hyvää perehdytystä ja sitä, että harjoittelukokemuksista on ollut hyötyä työnsaannissa.

– Kaikesta sai aina kysyä ja harjoittelijaa neuvottiin hyvin. Harjoitteluista saatu työkokemus on tärkeää. Sain ensi kesäksi töitä isosta asianajotoimistosta.

Aurora | 23

teksti ja kuvat hannu aaltonen

Luovan kirjoittamisen opettaja kertoo Vuosaari-elokuvasta

NÄIN SYNTYY KÄSIKIRJOITUS EPISODIELOKUVAAN ”Jälkikäteen ajateltuna tulee sellainen olo, että ollaanpas me oltu rohkeita”, kertoo Niina Repo, yksi Vuosaari-elokuvan käsikirjoittajista. Repo toimii yliopisto-opettajana luovan kirjoittamisen oppiaineessa Turun yliopistossa.

A

ku Louhimiehen ohjaama Vuosaarielokuva on kerännyt kiitosta ja kritiikkiä. Alkuvuodesta 2012 ensi-iltansa saaneen elokuvan on sanottu olevan monille katsojille liikaa. Samalla elokuva on saanut ylistäviä arvioita: se 24 | Aurora

kahmi palkintoja muun muassa Portugalin Festroia-elokuvafestivaaleilta.

Niina Repo on julkaissut kymmenen romaania, mutta Vuosaari oli hänen ensimmäinen elokuvakäsikirjoitusprojektinsa. Revon toimistossa on korkeita kirja- ja paperipinoja. Hän harppoo ovella vastaan; hän on juuri tulostamassa uutta paperipinoa, apurahahakemusta uutta tutkimusprojektia varten. Liimaillessaan hakemuskirjekuorta kiinni, hän kertoo hämmästyneensä elokuvan ristiriitaisesta vastaanotosta.

– Aluksi olin, että herranjestas, miten tähtiä voi tulla kaikkea väliltä ykkösestä viitoseen.

Siellä oli ”Oksentelua helsinkiläisessä lähiössä” -tyylisestä murskakritiikistä ”Varteenotettavin suomalainen draamaelokuva aikoihin” -arvioihin, Repo kertoo.

Repo on kiertänyt katsomassa ja puhumassa Vuosaari-elokuvan näytöksissä eri elokuvafestivaaleilla.

– Leffassa on aika voimakas väite, joka liittyy rakastetuksi ja nähdyksi tulemiseen.

Jotkut ihmiset ovat astuneet teatterista ulos itkien vuolaasti. On ollut jännittävää nähdä, että tarinat voivat muuttua elokuvassa niin voi-

makkaiksi, että sanoma ja koskettavuus tulevat niin vahvasti esiin, Repo kuvailee.

Ideointipalavereista synopsikseen ja kohtausluetteloon Repo on käsikirjoittanut Vuosaari-elokuvan yhdessä Louhimiehen ja Mikko Koukin kanssa. Episodielokuva on koottu kymmenestä tarinasta.

– Se oli aika kunnianhimoinen käsikirjoitus. Jo lähtötilanteessa oli selvää, että edessä on haasteita: miten monet eri tarinat saa kuljetettua niin, ettei tarinoita ole liikaa, jännitys säilyy eikä elokuva sirpaloidu, Repo kuvailee.

Elokuvan idean esitteli Louhimies vuosia sitten. Ensimmäisestä ideapalaverista siihen, että elokuva tuli ulos, kesti viitisen vuotta. Repo kertoo, että elokuvan idea oli aluksi niin raakile, että kirjoittamiseen oli helppo päästä mukaan. Kukaan ei kuitenkaan mennyt kotiin kirjoittamaan omia ideoitaan, vaan aluksi ideaa lähdettiin työstämään työryhmässä. Lopulliseen elokuvaan päätyi jokaiselta kirjoittajalta kolme tarinaa.

Joskus kirjoittaja näkee paremmin sinne, missä hän ei ole. Niina Revolle käsikirjoittaminen Vuosaareen liittyviin tapahtumiin ei ollut vierasta. Kirjoittajan täytyy vain tehdä huolellinen pohjatyö siitä paikasta, johon hän kirjoittaa.

Luova kirjoittaminen opintojen sivuaineeksi Repo on käyttänyt tapausta ”Vuosaari” myös Turun yliopiston luovan kirjoittamisen oppiaineen opinnoissa.

– Laitoin kaikkea elokuvan materiaalia, muun muassa palaverien muistiinpanoja ja käsikirjoituksen, meidän opintojärjestelmään, Moodleen. Opiskelijat pääsivät sieltä katsomaan millaisista paloista elokuvan käsikirjoitus on syntynyt. Opiskelijat kävivät myös katsomassa itse elokuvan, Repo kertoo.

Luovan kirjoittamisen oppiaineessa voi opiskella esimerkiksi draaman kirjoittamista: sekä perus- että aineopinnoissa on joka vuosi draaman kurssi, jossa perehdytään muun muassa näytelmäkäsikirjoituksen tekemiseen.

– Meillä on opettajana muun muassa Satu Rasila, joka toimii Turun kaupunginteatterin dramaturgina.

Näytelmäkirjoittaminen on hyvin lähellä muita käsikirjoittamisen lajeja, kuten TV- tai elokuvakäsikirjoittamista.

Joinakin vuosina valittavana on ollut myös Anders Vacklinin vetämiä, erittäin suosittuja elokuvakäsikirjoituskursseja.

Luova kirjoittaminen on valittavana vain sivuaineeksi, joten uudet opiskelijat eivät voi pyrkiä suoraan oppiaineeseen opiskelijaksi. Luovaa kirjoittamista voi opiskella perus- ja aineopinnot, joihin on erilliset pääsykokeet. Oppiaineen pääsykokeisiin voivat osallistua vain jo yliopistossa kirjoilla olevat opiskelijat. Luovan kirjoittamisen sivuainepääsykokeet järjestetään yleensä elokuussa juuri ennen lukukauden alkua.

– Luova kirjoittaminen on ilahduttavan suosittu sivuaine. Vuosittain sivuainekokeisiin on osallistunut noin 100 hakijaa, joista olemme nyt valinneet 16 perusopintoihin ja 10 aineopintoihin. Aineopintoihin voi hakea vasta perusopintojen jälkeen, Repo kertoo.

Luova kirjoittaminen valmistaa opiskelijoita lukuisiin ammatteihin, riippuen myös opiskelijan pääaineesta. Opiskelijat ovat työllistyneet esimerkiksi viestintäalalle, toimittajiksi, kustannustoimittajiksi ja tutkijoiksi – jotkut myös kirjailijoiksi.

Entä mikä on oppiaineen hittikurssi?

– Aineopintojen seminaari on ollut yksi suosituimmista kursseista. Se kestää koko vuoden, ja kurssilla opiskelijat tekevät jonkin mittavamman käsikirjoituksen. Monilla opiskelijoillamme seminaarityö on jatkunut julkaistavaksi kirjaksi asti. Esimerkiksi Sami Lehtisen runoteos Painaja voitti 350 ehdokkaan joukosta tämän vuoden Runo-Kaarina-kilpailun, ja kirja julkistettiin Turun kirjamessuilla. Sami työsti runokäsikirjoitustaan viime vuonna aineopintojen seminaarissa. Ja onhan niitä monia muitakin, Finlandia-palkintoehdokkuuksia myöten, Repo kehaisee.

26 | Aurora

– Käsikirjoitusprosessissa jokainen tarina on moneen kertaan käyty jokaisen kirjoittajan kanssa läpi. Jokainen meistä on prosessin jossain vaiheessa tehnyt jokaista käsikirjoittamiseen liittyvää työtä: ideointia, kriittistä lukemista ja ihan sitä fyysistä kirjoittamista.

Käsikirjoitusprosessin ensimmäinen vaihe oli synopsiksen rakentaminen.

Sen jälkeen tehtiin kohtausluettelo, ja lopuksi syntyi varsinainen käsikirjoitus.

– Olen katsonut jälkeenpäin niiden lukuisten palaverien ja monien työvaiheiden muistiinpanoja. Aluksi kiinnostavat tarinat kirjoitettiin novelleiksi, tarinoiden synopsiksiksi. Seuraava keskeinen työvaihe oli pilkkoa tarinoita lomittain niin, että niistä tulisi eheä ja toimiva kokonaisuus. Mietimme moneen kertaan sitä, ovatko osat oikeassa järjestyksessä ja miten draaman kaari sopeutuu kohtauksiin, Repo kertoo.

Vuosaaren käsikirjoituksessa ei ole pikkutarkkoja ohjeita ”Luottamuksellinen”, lukee raskaalla fontilla käsikirjoituksen kannessa. Käsikirjoitus on pelkistetty. Siinä ei ole ohjeita esimerkiksi näyttelemiseen tai puvustukseen.

– Toiset käsikirjoittajat saattavat kirjoittaa todella pikkutarkasti auki sitä,

”

Yhteistyössä kirjoittamisessa on aina haasteita. Suurimpana niistä on kompromissien tekeminen. Ideointi on hienoa, mutta jossain kohtaa täytyy alkaa kuunnella muita.” mitä elokuvassa tapahtuu. Meillä käsikirjoitus on aika minimalistinen, Repo kertoo.

Käsikirjoituksessa kohtauksia pohjustetaan vain lyhyesti: kohtauksen henkilöt, miksi kohtaus on olemassa ja onko kohtauksessa joku käänne. Näyttelemiseen liittyviä ohjeita kirjoittajat eivät ole tehneet, johtuen varmasti Louhimiehen tyylistä ohjata elokuvia.

– Aku on kuvaillut, että elokuvan käsikirjoitus on kuin arkkitehdin piirustus rakennettavasta kohteesta. Aku uskoo jollain tasolla

improvisaatioon. Käsikirjoituksen dialogienkaan toteutuminen sanasta sanaan ei ole hänelle ollenkaan merkitsevää. Yllättävän pitkälle elokuva on kuitenkin se sama tarina kuin käsikirjoituksessa.

Ryhmätyönä kirjoittaminen vaatii kykyä tehdä kompromisseja Ryhmässä kirjoittaminen on Revolle tuttua. Hän on kirjoittanut yhteistyössä Seita Parkkolan kanssa jo viisi nuortenkirjaa.

– Yhteistyössä kirjoittamisessa on aina haasteita. Suurinpana niistä on kompromissien tekeminen. Ideointi on hienoa, mutta jossain kohtaa täytyy alkaa kuunnella muita. Silloin ei voi luottaa vain omaan itseensä ja visioonsa, Repo kertoo.

Revon mukaan kirjoittajaryhmässä tekevät töitä persoonat. Toista tai toisen työtapoja ei voi muuttaa sellaiseksi, joka miellyttää itseä.

– Totta kai se välillä harmittaa, jos muut ryhmäläiset teilaavat omat ehdotukset. Joskus joku ei myöskään vain tajua sitä, mistä itse puhuu. Itse saattaa pitää jotain tarinan käännettä loistavana, ja kun joku muu lyttää sen todella epäuskottavaksi, on vain mentävä eteenpäin ja löydettävä kompromisseja tai parempia ratkaisuja.

Ryhmässä kirjoitettaessa yhtä mieltä oleminen on välillä vaikeaa. Toisaalta yksin kirjoittamisessa on myös omat ongelmansa: kirjoittajalla ei ole ketään, jolla voisi testata tarinan käänteitä.

Vuosaari-elokuvan käsikirjoitusporukka ilmeisesti toimi hyvin, sillä Repo mainitsee, että toinenkin saman ryhmän elokuvakäsikirjoitus on jo valmis.

– Tämän toisen käsikirjoituksen nimi on Ultimate Fight. Tuotantorahoitus päätetään marras-joulukuussa, se määrää pitkälti päästäänkö elokuvaa tekemään. Uusi käsikirjoitus lähti tarinasta, joka jätettiin alkujaan Vuosaari-elokuvasta pois, Repo paljastaa.

Humanistinen Matemaattis-luonnontieteellinen Lääketieteellinen Oikeustieteellinen Yhteiskuntatieteellinen Kasvatustieteiden Turun kauppakorkeakoulu

Turun yliopiston hakijaportaalissa tutustut opiskelijaelämään sekä kansainvälisen yliopistomme mahtavan monipuoliseen opiskelutarjontaan.

Tee elämäsi paras päätös ja hae meille opiskelijaksi!

alumni

28 | Aurora

teksti: jouko luhtala kuva: hanna oksanen

Reikiä poraava triathlonisti Turun yliopistosta valmistunut hammaslääkäri Maria Ahala vaatii itseltään huippusuoritusta niin töissä kuin vapaa-ajalla.

P

eili sukeltaa potilaan suuhun.

Ikenen ja hampaan yhtymäkohdassa on jotain tummaa. Terävä instrumentti siirtää palan rusinan kuorta tottuneesti sivuun.

Tuntia myöhemmin räväkät liikkeet repivät urheilullista vartaloa ylös mäkeä. Kasvot virtaavat hikeä, jalat anelevat armoa, mutta pää määrää eteenpäin. Kumpu on valloitettava, sillä seuraavaan tosikoitokseen on enää kuukausi.

27-vuotiaalla Maria Ahalalla ei ole vapaaajanongelmia. Hän on hammaslääkärinä työskentelevä SM-tason triathlonisti.

Rankka harrastus kompensoi tarkkuutta ja huolellisuutta kysyvää työtä.

– Fyysisessä rasituksessa mieli lepää. Se vie ajatukset pois niin työ- kuin opiskeluasioista. Treenin jälkeen on väsynyt, mutta seuraavana päivänä jaksaa taas paremmin, Ahala sanoo.

Liikunta on Ahalan mielestä mainio kaamoslääke. Kropan rasittamisesta saa positiivista energiaa. Jo ennen uinnista, pyöräilystä ja juoksusta koostuvaa triathlon-harrastustaan Ahala vietti illat liikkuen.

– Treenasin vähän kaikkea. Pelasin salibandya AFC Campuksessa, kävin jumppaamassa ja juoksukoulussa.

Turku on koti Ahalalla oli lyhyt matka Turun yliopiston hammaslääketieteen laitokselle. Kotipaikkakunta Vehmaa on reilun maratonin päässä Yliopistonmäeltä.

– Lukiovuoteni vietin Mynämäen lukiossa, josta vierailimme Turun yliopiston avoimien ovien päivillä. Kävimme hammaslääketieteen laitoksen esittelyssä, ja innostuin käsillä tekemisestä. Jo aikaisemmin olin miettinyt lääketieteelliseen tiedekuntaan hakemista, Ahala muistelee.

Turku oli Ahalan ykkösvaihtoehto opiskelukaupungiksi. Valintaa ei ole vuosien varrella tarvinnut katua.

– Turku on ihana opiskelijakaupunki, jossa on hirveästi vapaa-ajanvietettä ja opiskelijoiden järjestötoiminta on runsasta.

Erityisellä lämmöllä Ahala muistelee opiskelukavereitaan. Hajautusopinnot Vaasassa muistuttivat, kuinka tärkeä osa elämää läheiset ystävät ovat.

– Meidän vuosikurssi oli huippu! Yhteishenki oli hyvä, ja koimme ja teimme porukalla paljon ikimuistoista, Ahala fiilistelee.

Ahala myöntää turkulaistuneensa opiskeluvuosien aikana, eikä mielellään muuttaisi enää pois paikkakunnalta.

Kalenterishakkia Akateeminen koulutus ja huippu-urheilu ovat ajankäytöllisesti haastava yhdistelmä. Hammaslääketieteellisellä tutkinnolla on maine rutistuksena, joka ei hirveästi salli sivupoluilla harhailua.

– Lääketieteellisessä kouluttautuminen on putki, mutta ainakin opinnot tulee tehtyä. Aikataulut ovat hyvin luotuja.

Lukujärjestystä Ahala pitää hyveenä, vaikka myöntääkin sen rajoittaneen elämän suunnittelua.

– Jos olisin itse voinut päättää, olisin urheillut vieläkin rajattomammin, Ahala nauraa.

Samaan hengenvetoon Ahala kuitenkin heittää, että kiitos selkeän lukujärjestyksen, valmistuminen oli ripeää.

Toisinaan Ahalan opiskeluaika oli aikamoista aikataulujen yhteensovittamista, mutta lopulta sekä tiukat treenit, lukuisat kisat että palkitsevat opinnot mahtuivat samaan kalenteriin.

– Jos huomenna aloittaisin opinnot alusta, nauttisin enemmän sekä vapaudesta että vastuusta.

Vasta- ja tasapainoa Hammaslääkärin työ ja triathlonista suoriutuminen eroavat ensivilkaisulla kuin yö ja päivä.

– Hammaslääkärin täytyy olla hyvin tarkka, ja työ vaatii erilaista keskittymistä kuin urheileminen. Kaikki tietotaito on täysin erilaista.

Monipuolinen arki on kuitenkin rikkaus, sillä juuri työn ja harrastuksen suuri kontrasti auttaa Ahalan mukaan keskittymään kulloiseenkin haasteeseen.

Monelle sohvaperunalle pelkkä triathlonin eri osuuksien kilometrien visualisointi aiheuttaa akuuttia pahoinvointia ja lihassärkyä. Välillä Ahalan harjoitukset ovatkin äärimmäisen raskaita puristuksia. Treenaus ei kuitenkaan ole jatkuvaa kropan rankaisua.

– Meillä on älyttömän sosiaalinen harjoitusporukka. Sunnuntaiset pitkät pyöräilylenkit ovat treenin lisäksi myös mahtavaa ajanvietettä.

Aurora | 29

Turun Suomalaisen Yliopistoseuran uudet haasteet teksti: saara uotila kuva: hanna oksanen

Turun Suomalainen Yliopistoseura perustettiin vuonna 1917 organisoimaan varojen keräystä suomalaisen yliopiston perustamiseksi Turkuun. Yhä edelleen seura kantaa mukanaan arvokasta historiaa ja toimii Turun yliopiston hyväksi.

30 | Aurora

S

euran marraskuisessa syyskokouksessa paikalla on noin 40 jäsentä. Kokous alkaa kahvitarjoilulla, ja iloinen puheensorina täyttää tilan.

– Tämän päivän yliopistoseuran tärkeimpiä tehtäviä on tuoda yliopiston ystävät yhteen ja toimia yhdyssiteenä heidän ja yliopiston välillä, seuran puheenjohtaja, pankinjohtaja Satu Astala sanoo.

Seura ei enää herättele yliopistohenkeä yhtä intomielisillä kokouksilla ja propagandalla kuin alkuaikoinaan. Seuran jäsenet tapaavat toisiaan säännöllisesti vuosikokouksissa, kevätretkillä ja seminaareissa.

– Suositut tapahtumat antavat ohjelman lisäksi puitteet yhdessäololle ja Turun yliopistoon liittyvistä aiheista keskustelulle, Astala kuvailee.

Päätösasioiden lisäksi syyskokouksen ohjelmaan kuuluu rehtori Kalervo Väänäsen puheenvuoro, jonka otsikko on ”Yliopisto ja yhteiskunta”. Rehtorin esitelmä virittää ko-

kousväessä poikkeuksellisen vilkkaan keskustelun. Rehtorilta kysytään monia tarkennuksia muun muassa uuden yliopistolain vaikutuksista.

Jäsenmäärä kasvussa Kokouksen läsnäolijoiden perusteella on vaivatonta havaita, että jäsenten keski-ikä on korkea. Maailma arvokasta perintöä vaalivan seuran ympärillä on muuttunut, ja seuralla on kova työ pysytellä mukana.

Yliopistoseura on kuluvana vuotena onnistunut kääntämään jäsenmääränsä pitkästä aikaa kasvuun. Pontta jäsenhankintakampanjaan antoi yliopiston taannoinen varainkeruukampanja, joka osoitti Turun yliopiston nauttivan laajaa tukea alueella.

Yliopiston ystäviä on kuluvana vuonna lähestytty muun muassa postikorteilla, jotka toivottavat uudet jäsenet tervetulleiksi hyvään seuraan.

– Kortti on ollut mainio tapa jakaa jäsenhankintavastuuta kaikille aktiivijäsenille, se

Yliopistoseuran 95 vuotta Turun Suomalainen Yliopistoseura perustettiin 4.11.1917 organisoimaan varojen keräystä suomalaisen yliopiston perustamiseksi Turkuun.Yliopistoseura on yksi Suomen vanhimmista yhdistyksistä: yhdistysrekisterissä se sai järjestysnumeron 12.

Seuran harjoittama aktiivinen propagandatyö teki yliopistohanketta tunnetuksi kautta Suomen. Sadat vapaaehtoiset kerääjät kiersivät maata, paikoin jopa talosta taloon keräten lahjoituksia yksityisiltä ihmisiltä. Vastaitsenäistyneen maan kansalaisia elähdytti vahva suomalaisuusaatteen värittämä sivistystahto, ja keräystavoite saavutettiin muutamassa vuodessa.

Yliopisto perustettiin vuonna 1920, jonka jälkeen seuraa tarvittiin toiminnan käynnistämiseen, taloudesta ja hallinnosta huolehtimiseen. Eriytyminen alkoi vuonna 1927, jolloin seura lahjoitti omaisuutensa yliopistolle. Mutta aina yliopiston valtiollistamiseen asti vuonna 1974 yliopistoseura avusti yliopiston toimintaa erilaisissa tilapäistarpeissa.

Turun Suomalainen Yliopistoseura on toiminnallaan pyrkinyt vastaamaan aina siihen tarpeeseen, mikä kulloinkin on ollut Turun yliopistolla ajankohtainen. Vapauduttuaan jatkuvista rahankeräyksistä ja yliopiston taloushallinnon velvoitteista seurasta tuli aatteellinen yhdistys. Keskeisiksi tehtäviksi seuralle muodostuivat opiskelijoille suunnatut apurahat sekä yliopistokulttuurin tukeminen. Näistä ovat esimerkkeinä historiakirjallisuuden julkaiseminen, publiikkiperinteen elvyttäminen, yliopiston lipun konservointi ja Phoenix Universitatis Turkuensis -kunniamerkin hankkiminen. Yliopistoseura toimi pitkään myös kesäyliopiston taustayhteisönä.

Viime vuosina on korostunut seuran rooli yliopiston ystäviä kokoavana tahona, yhteydenpitokanavana jäsenistönsä ja yliopiston välillä sekä positiivisen viestin välittäjänä Turun yliopistosta.

on ollut oikea menestys, toiminnanjohtaja Tuula Leimu sanoo.

Seura on lisännyt myös sähköistä viestintäänsä. Uusille nettisivuille päivittyvät seuran kuulumiset aiempaa nopeammin ja seura kommunikoi jäsenistönsä kanssa sosiaalisessa mediassa. Kuluvana vuonna lanseerattiin myös sähköinen uutiskirje.

Syyskokous on houkutellut paikalle myös ainakin yhden uunituoreen jäsenen, Turun Normaalikoulun lukion rehtorin Marjut Kleemolan, joka on myönteisesti yllättynyt kokouksesta ja siellä käydystä keskustelusta.

– Tutustuin seuran nettisivuihin jo muutama kuukausi sitten, mutta jäseneksi liittyminen pitkittyi. Olen tyytyväinen, että ehdin tänään paikalle.

Vakiintunutta toimintaa ja uusia avauksia Paitsi järjestää retkiä ja tilaisuuksia, seura julkaisee kaksi kertaa vuodessa ilmestyvää Phoenix-jäsenlehteä ja myöntää apurahoja.

Seura palkitsee syksyisin ansioituneita väitöskirjoja ja jakaa keväisin apurahoja graduntekijöille ja nuorille tutkijoille Valto Takalan rahastosta.

– Seuralla on ollut ilo jakaa vastaanottajalle yleensä ensimmäinen apuraha akateemisella urallaan. Graduntekijöille ei ole monia apurahoja haettavaksi, Astala toteaa.

Astala kertoo, että aivan uusiakin projekteja on suunnitteilla. Seuran piirissä on hahmoteltu niin kutsuttua Virtuaaliakatemiaa, joka mahdollistaisi virtuaalisen seikkailun vanhassa Turun Akatemian ympäristössä. Mukana suunnittelussa ovat seuran neuvottelukunnan puheenjohtaja Timo Soikkanen ja neuvottelukunnan jäsen, arkkitehti Benito Casagrande.

Soikkanen on ideoinut myös Turun yliopiston syntyhistoriaa esittelevää näytelmää.

Monipuolinen hallitus Seuran hallitukseen on sitoutettu monipuolinen edustus yhteiskunnan eri osa-alueilta.

Neste Oilin Naantalin-jalostamon johtaja Elina Herrala on toiminut seuran hallituksessa vuoden.

– Palasin seuran myötä yliopistomaailmaan 20 vuoden kuluttua opinnoistani, Herrala toteaa.

Seuran pitkäaikainen voimahahmo, vararehtori Riitta Pyykkö joutui jättäytymään hallituksesta muiden kiireiden takia pois, ja syyskokous valitsi tyhjäksi jääneelle paikalle Turun yliopiston suomen kielen professori Marja-Liisa Helasvuon.

Helasvuo odottaa seuran toiminnalta yhteisöllisyyttä.

– En itse opiskellut Turun yliopistossa ja tämä tuntuu myös siksi hyvältä mahdollisuudelta lujittaa yhteyksiä.

Seuran hallituksessa toimivat lisäksi Turun Sanomien päätoimittaja Riitta Monto, projektipäällikkö Anna Hillgren, henkilöstön kehittämispäällikkö Eija Kavanti, toimitusjohtaja Kari Meltovaara, varatuomari Janne Salminen ja professori Pekka Vallittu.

Aurora | 31

lyhyet

koonnut: jussi matikainen kuvat: frame graphics, päivi kosonen, pekka kiirala

Turun yliopiston uutiset ja tapahtumat: www.utu.fi

The Campus that Never Sleeps – esittelyfilmi yliopistolle Yliopiston uuden esittelyfilmin kuvauksissa oli mukana yli sata yliopistolaista. Elokuvan tarkoituksena on esitellä katsojalle yliopiston idea yhdeksässä minuutissa. Aidoissa paikoissa kampuksella ja kaupungilla kuvattuun elokuvaan kertyi valmisteluvaiheessa materiaalia noin kahdenkymmenen tunnin verran.

– Teimme ikään kuin fiktioelokuvan käsikirjoituksen, mutta materiaali piti kerätä kuten dokumentissa. Lopputulos kertoo tarinan elokuvan keinoin, ilman selittelyä, ohjaaja Miika Elo kertoo.

Me-henkeä hehkuva yliopistoreportaasia alettiin suunnitella talvella 2011. Kuvaukset käynnistyivät helmikuussa 2012 ja niitä jatkettiin keväällä ja kesällä. Yliopistolaiset osoittivat elokuvanteossa yhteistyöhenkeä läpi prosessin. Vapaaehtoisia esiintyjiä ei tarvinnut pitkään houkutella, vaan mukana olijat olivat alusta alkaen innostuneita projektista.

Yliopisto tukee meriteollisuutta laajalla tutkimusrintamalla 32 | Aurora

– Kuvasimme aidoissa paikoissa, joten lavasteita ei rakennettu eikä tiloja valaistu erikseen. Nämä valinnat olivat kuitenkin selviä alusta alkaen, joten niiden kanssa kyllä pärjäsi, Elo sanoo.

Monikäyttöisyyttä tukee myös kaksikielisyys; elokuvasta on olemassa sekä suomeksi että englanniksi puhuttu versio.

Lyhytelokuvan on ohjannut Miika Elo ja käsikirjoittanut Juliana Elo. Elokuvan on tuottanut Turun yliopiston viestintäyksikön tilauksesta Frame Graphics, ja vastaavana tuottajana toimi Martti Wallasvaara.

Kuvauksesta vastasi Jari Pollari. Elokuvaa varten sävelletystä musiikista ja äänisuunnittelusta vastasi Yliopistosäätiön apurahalla Jani Lehto.

Elokuvan ideointi ja suunnittelu käynnistettiin yhteistyössä mainostoimisto Zeelandin kanssa. » Katso elokuva YouTubesta:

www.utu.fi/filmi

Turun yliopisto ja Turun kaupunki ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen, jonka tavoitteena on vahvistaa Turun asemaa meriteollisuuden monitieteisen tutkimuksen keskuksena.

Turun yliopistossa merisektoriin liittyvää tutkimusta tehdään lähes 20 eri tutkimusprojektissa kymmenien tutkijoiden voimin. Tutkimusyhteistyötä koordinoi kauppakorkeakoulun CCR Tutkimuspalvelut -yksikkö.

– Merialan kohtaamat haasteet ovat yhä useammin monialaisia. Ratkaisutkin vaativat erilaisen osaamisen yhdistämistä esimerkiksi tekniikasta, liiketaloudesta ja yhteiskunnallisista teemoista, kehityspäällikkö Antti Saurama kertoo.

Eva-Mari Arosta kunniatohtori Turun yliopiston kasvitieteen professori Eva-Mari Aro vihittiin lokakuussa Uumajan yliopiston kunniatohtoriksi. Kunniatohtoriksi vihkiminen on yliopistojen korkein huomionosoitus. Aro johtaa Turun yliopistossa Suomen Akatemian kansallista tutkimuksen huippuyksikköä Integroitu fotosynteesi- ja metaboliittitutkimus.

Tohtorit työllistyvät hyvin

PROMOOTIO TULEE TAAS Turun yliopiston kaikkien tiedekuntien ja kauppakorkeakoulun yhteinen promootio järjestetään 30.5.–1.6.2013. Promootiossa vihitään tohtorit, kunniatohtorit ja riemutohtorit. Kolmipäiväiset juhlallisuudet koostuvat miekanhiojaisista, promootioaktista, akateemisesta kulkueesta, jumalanpalveluksesta, promootiopäivällisistä, tanssiaisista ja promootiopurjehduksesta.

Promootioon ilmoittautuminen päättyy 28.2.2013, johon mennessä tutkinto pitää olla hyväksytty tiedekunnassa.

Lisätiedot ja ilmoittautumisohjeet: www.utu.fi/promootio

Turkuun Yhdysvaltain tutkimuksen instituutti Turun yliopiston yhteyteen on perusteilla uusi tutkimuskeskus, jonka tehtävänä on edistää sekä uutta tutkimusta että Suomen ja Yhdysvaltojen keskinäistä vuorovaikutusta. Rahoitusta hankkeelle haetaan julkiselta ja yksityiseltä sektorilta Suomesta ja Yhdysvalloista.

Valtakunnallisen, Turun yliopiston koordinoiman instituutin tarkoituksena on kehittää ja toteuttaa tutkimushankkeita yhdessä suomalaisten yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa. Keskuksessa tehdään yhteistyötä myös vastaavien kansainvälisten tutkimuslaitosten kanssa.

– Keskus koordinoi alan monitieteistä tutkimusta sekä vahvistaa opetuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen keinoin transatlanttista asiantuntemusta, perustamista valmistelevan työryhmän puheenjohtaja, professori emeritus Keijo Virtanen sanoo.

Tuoreen selvityksen mukaan Turun yliopistosta väitelleiden tohtoreiden työllisyysaste on hyvä. Enemmistö tohtoreista kokee olevansa tavoitteidensa mukaisella työuralla.

Tiedot perustuvat selvitykseen, jossa on tarkasteltu vuosina 2006–2009 valmistuneiden tohtorien työllistymistä ja heidän arvioitaan tohtorikoulutuksesta. Selvityksen mukaan tohtoreiden työllisyysaste on erinomainen.

Työn mielekkyys ja ansiotaso ovat parantuneet tutkinnon myötä.

Kyselyyn vastanneista tohtoreista työttömänä oli vain kolme prosenttia. Tohtoreiden tehtäväkenttä on laaja-alainen, ja alle puolet kyselyyn vastanneista ilmoitti työskentelevänsä tutkimustehtävissä. Useat vastanneista työskentelevät esimerkiksi asiakas- tai potilastyössä, kasvatus- tai opetustehtävissä sekä esimiestehtävissä.

Akatemiapalkinto Mari Sandellille Suomen Akatemia palkitsi marraskuussa Akatemiapalkinnoin kaksi ansioitunutta tutkijaa. Akatemiatutkija, dosentti Mari Sandell Turun yliopistosta palkittiin yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta ja akatemiatutkija, dosentti Anna-Liisa Laine Helsingin yliopistosta tieteellisestä rohkeudesta.

Mari Sandell työskentelee Turun yliopistossa biokemian ja elintarvikekemian laitoksella ja funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksessa. Sandell on tehnyt makututkimusta tunnetuksi ja lisännyt yleistä kiinnostusta

syömiskäyttäytymiseen. Hän on kysytty puhuja ja aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija. Tutkijana Sandellille on ominaista kansainvälinen yhteistyö ja tieteenalat ylittävä tutkimusote.

– Tutkimukseni on osoittanut, että elämme yksilöllisissä makumaailmoissa ja koemme elintarvikkeiden ominaisuudet hyvin eri tavoin. Tämä näkyy myös arjessa erilaisina ruokaan liittyvinä valintoina.Tutkijana iloitsen siitä, että voin vaikuttaa yhteiskunnassa kertomalla ihmisille ruoan kokemisen monimutkaisuudesta ja ruokakasvatuksen mahdollisuuksista, Sandell sanoo.

Aurora | 33

väitös teksti

teksti: susanna eronen kuva: hanna oksanen

R

Varoitusjärjestelmiä hintakuplien varalle

Uusilla indikaattoreilla voidaan ennakoida asunto- ja osakemarkkinoiden kriisejä.

Rahoitusjärjestelmän ja reaalitalouden vakauden edistämiseen on saatu uusia välineitä. VTL, toimistopäällikkö Katja Taipalus selvitti väitöskirjassaan uusia keinoja vastauksena viimeaikaiselle talouden epävakaudelle. Työ Suomen Pankissa viitoitti aiheen pariin.

Taipalus tuli töihin keskuspankkiin 2000-luvun alussa. Ennen sitä työkokemusta karttui Suomen optiomeklareista, Helsingin Pörssistä ja Ilmarisesta. Keskuspankissa ensimmäiset työtehtävät liittyivät rahoitusmarkkinoiden stabiliteetti-indekseihin, ja varallisuuserien hintakuplat nousivat usein esille.

Aihe oli Taipaluksesta niin kiinnostava, että hän halusi tutkia sitä lisää.

– Historiallisissa tarkasteluissa kuplia edeltäneistä olosuhteista ja itse ilmiön muodostumisesta pyrittiin löytämään yhteneväisyyksiä, jotka toistuisivat kuplatilanteesta toiseen ja voisivat täten selittää kuplien syntyä. Tätä kirjallisuutta soveltaen tein lisensiaattityöni, jolle väitöskirja on jatkoa.

Viimeaikainen talouden epävakaus loi tutkimukselle vielä selkeämmän tavoitteen, sillä kriisin mukana syntyi tarve uusiin analyysivälineisiin, joiden avulla voitaisiin ennakoida syntyviä kriisejä.

– Osake- ja asuntomarkkinoiden virhehinnoittelusta kertovat työkalut vastaavat tähän haasteeseen, Taipalus kertoo.

Taipalus keräsi väitöskirjaansa varten materiaalia maailmanlaajuisesti aina USA:ta ja Kiinaa myöten. Tuloksena syntyi kaksi helposti hyödynnettävissä olevaa, nopeaa informaatiota tarjoavaa menetelmää.

– Uudet indikaattorit perustuvat aikasarja-analyysin menetelmiin, tarkemmin sanottuna autoregressiivisissä yksikköjuuritesteissä käytettyihin ideoihin. Niiden avulla on mahdollista saada kuukausittaisia signaaleja, joita on helppo tulkita.

Indikaattoreiden avulla jää aikaa varotoimenpiteille Kehitettyjen menetelmien avulla tulevaa kriisiä voi ennakoida jo hyvissä ajoin ennen kuplan puhkeamista. Näin vältetään negatiivinen hintaliike.

– Voimakkaat hintavaihtelut edistävät rahoitusmarkkinoiden epävakautta, kanavoivat talouden resursseja tehottomasti, luovat altistumia ja 34 | Aurora

Katja Taipalus väitteli kansantaloustieteestä.

herkkyyksiä talouteen ja pahimmillaan romahtaessaan vähentävät rahoituksen normaalia välittymistä taloudessa.

Käytännön aineistoihin sovellettuina indikaattorit varoittavat tulevasta kriisistä jo etukäteen.

– Käytännön aineistoihin sovellettuina uudet menetelmät signaloivat vaarallisen korkeista hintatasoista eli kuplista useimmissa tapauksissa noin vuotta ennen kuplien puhkeamisen ajankohtaa. Näin varhaiset signaalit jättäisivät aikaa valvojien toimenpiteille. Simuloinneissa indikaattorit pystyivät signaloimaan 70–80 prosenttia kuplaperiodeista, Taipalus valottaa.

Toisaalta Taipalus toteaa, että toimenpiteet voivat vaatia pitkän käyttöönottoviiveen ja vuoden ennakointi ei välttämättä ole riittävä aika, jotta tasapainotoimenpiteet ehtisivät vaikuttaa.

Tuloksilla kansainvälinen potentiaali Makrovakautta uhkaavien systeemikriisien torjumiseen kerätään aineistoa maailmanlaajuisesti.

– Kriisien torjumiseen kerätään tällä hetkellä hyvin laajaa aineistoa, jossa tärkeänä osana ovat indikaattorit. Laajalla indikaatioaineistolla pyritään kattamaan mahdollisimman laaja alue eri näkökulmista, koska kriisien synnyssä ja etenemisessä on kuitenkin aina omat erikoispiirteensä. Informaatiota keräävät esimerkiksi makrovakausvalvojat, keskuspankit ja tutkimuslaitokset. EU-tasolla merkittävin on systeemiriskikomitea eli European Systemic Risk Board.

Taipaluksen väitöskirjan tulokset ovat hyödynnettävissä kansainvälisesti.

– Tässä tutkimuksessa kehitetyt indikaattorit pyrkivät osaltaan tuomaan oman panoksensa tähän laajempaan kokonaisuuteen, eli vastaamaan haasteeseen löytää kriisejä ennakoivia indikaattoreita, Taipalus sanoo ja jatkaa: – Näin pidetään rahoitusjärjestelmä ja reaalitalous tasapainossa.

Väitöskirja "Detecting asset price bubbles with time-series methods" on julkaistu Suomen Pankin tieteellisissä erillisjulkaisuissa.

EFMD

EPAS

With internationally accredited executive MBA you will:

a Visionary Leader • become up-to-date Global Business Excellence • gain learn to exploit the possibilities of •Entrepreneurship, Innovation and Creativity • invest in your Personal Growth See more on eMBA Turku programme

www.tse.fi/exe For more information, please contact: Training Manager Riitta Birkstedt riitta.birkstedt@utu.fi I +358 50 5027 019 Marketing Manager Marika Herranen marika.herranen@utu.fi I +358 50 5840 778 Turku School of Economics Executive Education and Development TSE exe offers future oriented leadership development programmes with practical touch.

IMPROVE YOUR TRACK RECORD! Next visionary eMBA starts in Feb 2013. Apply now!

QT4 1

TUO KOKOUS KOTIIN

TURKU TOURINGIN

KONGRESSIYKSIKKÖ on olemassa, jo a esimerkiksi sinun on mahdollisimman helppo tuoda Turkuun kansainvälinen kongressi. Meiltä saat asiantuntevaa apua sekä tapahtuman hakemisessa, kokous- ja juhlatilojen valitsemisessa e ä tapahtuman markkinoinnissa. Palvelumme on maksutonta. Ota omaksesi!

Matkailu- ja kongressitoimisto

36 | Aurora

www.turkutouring.fi/kongressi convention@turku.ďŹ â€˘ p. 02 262 7608