Aurora 4/2014

Aurora 14

26

Turku, ikirakkaani

30

Nobel-idea syntyi Turussa

4 |2014

TÄHTÄIMESSÄ PAREMPI TULEVAISUUS

Aurora | 1

! a t s o t is p o li y n u r Huippututkinto Tu

Seitsemän tiedekuntaamme tarjoaa yli sata oppiainetta, joista voit valita sinua kiinnostavimman koulutusohjelman tai pää- ja sivuaineyhdistelmän.

Tarjoamme myös yli 300 englanninkielistä kurssia ja 19 englanninkielistä maisteriohjelmaa kandidaatin tai amk-tutkinnon suorittaneille. Tutustu tarkemmin kansainvälisen yliopistomme mahtavan monipuoliseen opiskelutarjontaan ja tee elämäsi paras päätös: hae meille opiskelijaksi!

KOULUTUSTARJONTA TIEDEKUNNITTAIN HUMANISTINEN TIEDEKUNTA Arkeologia Englannin kieli Espanja Folkloristiikka, kansatiede ja uskontotiede › Fonetiikka › Italia › Klassilliset kielet ja antiikin kulttuuri › Kotimainen kirjallisuus › Kulttuurihistoria, Suomen historia, yleinen historia › Mediatutkimus › Musiikkitiede › Pohjoismaiset kielet › Ranska › Saksan kieli › Sukupuolentutkimus › Suomen kieli ja suomalaisugrilainen kielentutkimus › Taidehistoria › Venäjän kieli › Yleinen kirjallisuustiede Porissa › Kulttuurituotanto ja maisemantutkimus › › › ›

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA › Kasvatustieteet: kasvatustiede,

aikuiskasvatustiede ja erityispedagogiikka › Luokanopettajan koulutus Raumalla › Käsityön aineenopettajan koulutus › Lastentarhanopettajan koulutus › Luokanopettajan koulutus

MATEMAATTISLUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA › › › › › › › › › ›

Biokemia Biologia Biotekniikka Fysikaaliset tieteet Geologia Kemia Maantiede Matematiikka ja tilastotiede Tietojenkäsittelytieteet Tietotekniikka

TURUN KAUPPAKORKEAKOULU › Laskentatoimi ja rahoitus › Johtaminen ja

organisointi Markkinointi Kansainvälinen liiketoiminta Toimitusketjujen johtaminen Yrittäjyys Taloustiede Yritysjuridiikka Talousmaantiede Taloustieteiden kvantitatiiviset menetelmät › Tietojärjestelmätiede › Tulevaisuuden tutkimus Porissa › Laskentatoimi ja rahoitus › Johtaminen ja organisointi › Markkinointi › › › › › › › ›

OIKEUSTIETEELLINEN TIEDEKUNTA › Oikeustiede

YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA Filosofia Poliittinen historia ja valtio-oppi Psykologia Sosiaalitieteet: sosiaalipolitiikka, sosiologia, taloussosiologia › Sosiaalityö › Logopedia › › › ›

LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA › › › ›

Hammaslääketiede Lääketiede Hoitotiede Biolääketiede

HA / I F .

U T U .

WWW

E

Aurora

5 10

"Aivot ovat ihmisen mielenkiintoisin elin, sillä ne määrittävät sen, kuinka koemme itsemme, toiset ja koko elämän."

4/2014

21

22 30 4

14

26

AURORA on Turun yliopiston sidosryhmälehti, joka ilmestyy neljästi vuodessa. päätoimittaja Anne Paasi, 02 333 6298 toimitussihteeri Erja Hyytiäinen, 02 333 6225 toimituksen yhteystiedot Turun yliopiston viestintä, 20014 TURUN YLIOPISTO, viestinta@utu.fi tilaukset, osoitteenmuutokset ja ilmoitukset viestinta@utu.fi, 02 333 5909 | ilmoitushinnat 1/1 sivu 1 080 e, 1/2 sivua vaaka 540 e, 1/4 sivua 270 e, takakansi 1 300 e, (ilmoitushintoihin lisätään alv 24 %) | taitto Hanna Oksanen | kannen kuva Robert Seger | paino Finepress Oy | painos 13 500 kpl | lue aurora verkossa utu.fi/aurora | ISSN 1237-6752

3DLQRWXRWH

5 6 10 14 22 24 25 26 28

29 30 32 34 35

Pääkirjoitus: Turun opiskelijat avaavat ovia alueen tulevaisuuteen Elämä on peliä Tiedetarjotin Opiskelijan aakkoset Kiikarissa parempi tulevaisuus Mihin oikeustieteilijä tarvitsee näyttelijäntaitoja?

Näin haet Turun yliopistoon Tulevaisuuden Turku on opiskelijoiden käsissä Turku, ikirakkaani Vanha Suurtori istutti turkulaisopiskelijat yhteisille sitseille Kirjat Nobelin siemen kylvettiin Turun yliopistossa Lyhyet VäitÜs: Tietoturva tarraa kiinni Yliopistoseuralta: Elämän valinnat

teksti ja kuvat: pia-sofia yrjölä

Pääkirjoitus

Millainen paikka Turku on opiskella?

Turun opiskelijat avaavat ovia alueen tulevaisuuteen

Piia Mäki Oikeustiede.

1. vuoden opiskelija – Täällä kaikki on lähellä ja pyörällä pääsee helposti paikasta toiseen. Tiedekuntani on tiivis ja se on hyvä juttu.

Korkeakoulutus on nuorelle ihmiselle elämän suurimpia valintoja. Valinta ei näyttäydy vain muutamien opiskeluvuosien ajan, se vaikuttaa ratkaisevasti koko loppuelämään.

Turun yliopiston kuusi tiedekuntaa ja kauppakorkeakoulu tarjoavat loistavan mahdollisuuden hankkia monialaista osaamista, joka turvaa aseman työmarkkinoilla koko tulevan työuran ajaksi. Yliopistomme tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet kouluttautua poikkitieteellisesti, hankkia lukuisista eri taustoista tulevien ihmisten kattavat verkostot sekä keinot kansainvälistyä.

Vaikka yliopistomme hyvä ja laadukas onkin, on sitä jatkuvasti syytä kehittää. Tässä työssä ylioppilaskunta ja opiskelijat näyttelevät keskeistä roolia. Yliopisto on yhteisö, joka voi ja jonka tuleekin olla enemmän kuin osiensa summa.

Ylioppilaskunta on juuri tuottanut oman taustamateriaalinsa yliopiston uuden strategian luomiseen. Tavoitteena on kehittyä ja tarjota entistä parempaa koulutusta opiskelijoillemme. Nostimmekin esille asioita, joihin yliopiston tulisi seuraavan kauden aikana kiinnittää huomiota.

Opiskelijat toivovat yliopiston keskittyvän muun muassa oppimisympäristöjen kehittämiseen tämän päivän tarpeita vastaaviksi, ympärivuotisten opiskelun mahdollisuuksien parantamiseen sekä joustavuuden lisäämiseen. Yliopiston on huolehdittava niin henkilökunnan työhyvinvoinnista kuin opiskelijoiden opiskelukyvystä.

Opiskelijoille täytyy taata riittävät mahdollisuudet rakentaa itselleen mieleinen laadukas koulutus. Tutkijoille täytyy taata riittävät resurssit tehdä tutkimusta ja synnyttää uutta tietoa vuorovaikutuksessa opiskelijoiden kanssa.

Turun korkeakoulujen yli 37 000 opiskelijaa ovat merkittävä osa kaupungin väestöä. Neljän korkeakoulun ylioppilas- ja opiskelijakunnat muodostavat yhdessä Ryhmä 30 000 -nimisen yhteydenpitokanavan, jonka kautta pyrimme vaikuttamaan kaupungin päättäjiin.

Mutta millaisena Turku opiskelijoiden silmissä näyttäytyy? Viime vuonna valmistuneen kunnallispoliittisen kyselyn mukaan opiskelijat pitävät Turkua sopivan kokoisena, rauhallisena ja opiskelijaystävällisenä kaupunkina. Kyselyn mukaan 70 prosenttia opiskelijoista olisi valmiita jäämään Turkuun valmistumisensa jälkeen.

Maria Laato

Kauppatieteet.

5. vuoden opiskelija – Olen tykännyt Turusta kovasti. Täällä on hyvät liikunta- ja harrastusmahdollisuudet.

Opiskelijaelämä on vilkas.

Suomen kieli.

5. vuoden opiskelija – Turku on kaupunkina kiva. Täältä ei oikeastaan puutu mitään. Opiskelumahdollisuudet ovat monipuoliset. Vapaa-ajantoimintaa ja bileitä on paljon opiskelijoille.

4 | Aurora

kuva: hanna oksanen

Anna Jaakkola

Jussi Nieminen Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja

teksti: jenni valta

| kuva: hanna oksanen

Elämä on peliä

Millainen strategia täytyy valita, jos haluaa vaikutusvaltaa?

Lapsena Hannu Salosta kiehtoivat pelit, joissa yhdistyvät järkeily ja sattuma. Shakki ei mieheen koskaan kolahtanut, mutta korttipelit kiinnostivat. Tärkeintä oli tietenkin pärjääminen ja voittaminen.

– Olen aina ollut kiinnostunut peleistä, mutta minulle oli yllätys, että ne voivat olla tiedettäkin.

Kuten ajanvietepeleissä, myös ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa, yritetään ratkaista ongelmia. Oman strategian muotoiluun vaikuttaa se, mitä muut ajattelevat ja tekevät, Salonen sanoo.

Parhaillaan Salonen tutkii peliteorian näkökulmasta suomalaisten yritysjohtajien muodostamia verkostoja. Tavoitteena on ymmärtää, miten verkostoituminen selittää vaikutusvaltaa ja taloudellista menestystä.

– Yksi olennaisimmista kysymyksistä on, riippuvatko yritysten voitot tai johtajien palkkiot heidän asemastaan verkostoissa. Tutkimuksella saattaa siten olla suurta yhteiskunnallista merkitystä, mikä lisää motivaatiota entisestään, Salonen kertoo.

Peliteorian näkökulmasta verkostoja voi tarkastella osapuolille hyödyllisinä linkkeinä ihmisten ja organisaatioiden välillä. Resursseja ja aikaa on kaikilla osapuolilla rajallinen määrä, joten jokaisen on tehtävä valintoja yhteistyökumppaneiden suhteen.

– Ihmiset joutuvat tekemään samoja valintoja myös yksityiselämässään. Perhe ja ystävyyssuhteet vaativat aikaa ja kustannuksia, eikä kaikkeen voi keskittyä täysillä. Samat säännöt pätevät yrityksissä. Molempien osapuolten täytyy hyötyä suhteesta jollain tavalla, Salonen huomauttaa.

Valta on yksi peliteorian perinteisistä tutkimuskohteista ja sitä lähestytään usein suhteessa verkostoihin. Salosen mukaan vaikutusvallan saavuttamisessa on olennaista, että onnistuu solmimaan arvokkaita suhteita.

– Yksinäinen ihminen on täysin riippumaton kaikesta, mutta hänellä ei ole myöskään valtaa vaikuttaa asioihin. Yritysjohtajat haluavat jo asemansa vuoksi vaikutusvaltaa, joten he ovat riippuvaisia verkostoista.

Salonen myöntää katselevansa päivän uutisia peliteorian mallien läpi. Jos poliitikko tai yritysjohtaja antaa julkisen lausunnon, Salonen pohtii, millainen tavoite puheenvuoron taustalla piilee. Välillä valittu strategia on tutkijan mielestä väärä.

– Organisaation tulisi näyttää ulospäin yksimieliseltä, mutta yksittäiset henkilöt saattavat antaa lausuntoja, jotka romuttavat tätä vaikutelmaa. Parempi strategia olisi tällöin pysyä hiljaa, Salonen toteaa.

Aurora | 5

Tiedetarjotin

koonnut: erja hyytiäinen

lisää tiedeuutisia osoitteessa utu.fi

kuva: antti tarponen

Pauli Kallion luoma kuva propaanin tuottosysteemistä.

T

Mikrobit saatiin tuottamaan propaania

urun yliopiston biokemian laitoksella on kehitetty E. coli -bakteeri, joka pystyy valmistamaan polttoaineena käytettävää propaania. Kyseessä on ensimmäinen tunnettu propaanin biosynteesimenetelmä. Tällä hetkellä käytössä oleva propaani tulee uusiutumattomista lähteistä, raakaöljyn jalostuksen tuotteena. ​Kehitetty bakteerikanta käyttää propaanin (C3H8) biosynteesiin solun luonnollisia rasvahappoaineenvaihdunnan välituotteita. Keinote-

koinen reaktiotie koostuu kolmesta peräkkäisestä entsymaattisesta reaktiosta, joissa neljän hiilen mittainen rasvahappo vapautetaan, muutetaan aldehydiksi ja siitä edelleen propaaniksi. Kaasumainen propaani siirtyy spontaanisti ulos solusta ja eroaa kasvatusliuoksesta kaasufaasiin, josta se voidaan kerätä talteen.

Tutkimuksen lähtökohtana oli, että mikrobeja voidaan valjastaa erilaisten yhdisteiden tuottoon. Kaupallisia esimerkkejä tästä ovat etanolin tuotto hiivassa sekä lääkeyhdisteiden, kuten antibioottien, valmistus bakteereiden ja homeiden avulla.

kuva: hanna oksanen

Vierasta kieltä oppii puhumaan kuuntelemalla Uutta kieltä opettelevan kannattaa aluksi opetella vieraita sanoja kuuntelemalla, sillä se parantaa ääntämisen oppimista. Sanan näkeminen sen sijaan vääristää äänteiden opettelua.

Vieraan kielen äänteiden opettelussa on perinteisesti luotettu kuuntelun ja toiston yhteispeliin. Turun yliopiston fonetiikan tutkijoiden tutkimus haastaa tavan.

– Kuuntelusta näyttää olevan selvää hyötyä puheen opettelussa. Nuoret puhuvat nykyään todella hyvää englantia, mihin varmasti vaikuttaa se, että he kuluttavat englanninkielistä kulttuuria esimerkiksi pelatessaan nettipelejä, toteaa fonetiikan dosentti Maija S. Peltola.

Tarkastellessaan eri-ikäisten ihmisten kykyä oppia vieraita äänteitä fonetiikan tutkijat yllättyivät siitä, kuinka nopeasti 60–70-vuotiaat kykenivät omaksumaan uuden kielen. Tutkijoiden oletuksena oli, että ikääntyneiden oppimiskyky olisi heikentynyt, mutta ikäihmiset oppivat uutta kieltä jopa 7–11-vuotiaita nopeammin.

– Alustavat tuloksemme vihjaavat, että seniorit hyödynsivät aikaisempia kokemuksia opetellessaan uutta, mikä paransi oppimistuloksia, Peltola sanoo.

6 | Aurora

– Vaikka pidempiketjuisten hiilivetyjen tuottoa on jo tutkittu aikaisemmin, uusiutuvaa propaania ei tätä ennen ole pystytty mikrobien avulla valmistamaan, Turun yliopiston tutkijatohtori Pauli Kallio kertoo.

Toistaiseksi tuottoteho on niin alhainen, ettei sillä ole kaupallista merkitystä.

– Suurin haaste uusiutuvien biopolttoaineiden valmistamisessa on vaadittava kapasiteetti: valmistusprosessin on oltava erittäin tehokas, se on pystyttävä toteuttamaan suuressa mittakaavassa ja lähtöaineiden on oltava halpoja, Kallio sanoo.

Rähjäinen ympäristö innostaa tuhopolttajaa Käytöstä poistetut ulkorakennukset, rähjäiset vanhat, romuautot ja metsään jätetyt sohvat houkuttelevat tuhopolttajia. Tahallisesti sytytettyjä tulipaloja Turun yliopistossa tutkinut Tuula Kekki havaitsi tietyn kaavan: useita kohteita oli ennen tuhopolttoa töhritty ja rikottu.

– Yhteistä useille tuhopolton kohteille on se, että sytyttäjät ovat ajatelleet, että ne eivät kuulu kenellekään, Kekki sanoo.

Varsinkin pienempiä tuhopolttoja voidaan ehkäistä poistamalla asuinympäristöistä ylimääräiseksi jääneitä materiaaleja sekä jätteiden ja kierrätettävien materiaalien keruulaatikoiden sijoittelulla ja lukitsemisella.Toinen tapa on puuttua tilanteeseen jo siinä vaiheessa, kun esimerkiksi hylätyn talon ikkunat rikotaan tai seiniä töhritään.

Suomessa sytytetään vuosittain noin 2000 tahallista tulipaloa.

a

ll

ri

tu

: fu va

ku

MAAHANMUUTTAJALASTEN

äidinkieli uhkaa kuihtua

Maahanmuuttajalapset oppivat alle kolmessa vuodessa arkikielen, mutta yksinkertaisten loogisten tekstien kirjoittamisen oppiminen vei jopa kaksinkertaisen ajan.

Annukka Muurin väitöstutkimus paljasti myös, että kuudesluokkalaiset maahanmuuttajaoppilaat arvioivat itse suomen kielen taitonsa omaa äidinkieltään paremmaksi. Äidinkieli uhkaa kuihtua keskustelukieleksi.

– Maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen taito oli yleisesti ottaen luultua parempi. Tulosten mukaan yli puolella oppilaista oli tyydyttävä suomen kielen taito.

Joka kuudennen suomen kielen taito oli heikkoa ja joka neljännen kielitaidon taso vastasi erinomaista, Muuri kertoo.

Kirjoittamistaito oli oppilaille selvästi vaikein kielitaidon osa-alue.

– Oppilaat olivat oppineet alle kolmessa vuodessa sosiaalisen kielitaidon eli arkikielen, jolla he pystyvät mm. keskustelemaan tutuista aiheista ilman valmisteluja ja kertomaan kokemuksiaan. Sen sijaan yksinkertaisten, mutta loogisten tekstien kirjoittamisen oppiminen vei keskimäärin neljästä seitsemään vuotta, Muuri sanoo.

Vanhempien hoiva vauhdittaa pikkukeskosten kasvua

Koukuttavat

pelit käyttöön mielenterveyskuntoutuksessa Voisiko viihdepelaamisesta olla apua aivovammapotilaiden kuntoutuksessa? Antaisivatko hyvinvointipelit mahdollisuuden liiketoimintaan ja terveyspalvelujen tuottamiseen? Turun yliopiston tieteidenvälisen pelitutkimusverkoston uusi Play for Reward -tutkimushanke on ottanut kysymykset selvitettäväkseen.

Play for Reward -tutkimushanke yhdistää lääketiedettä, psykologiaa, kauppatieteitä ja pelitutkimusta. Tavoitteena on selvittää, miten viihdepelejä voidaan hyödyntää hoitomuotona ja millaisten toimintamallien avulla todennettua vaikuttavuutta voidaan ottaa käyttöön kuntoutuspalveluiden kehittämisessä.

Psykiatrian professori Jyrki Korkeila johtaa tutkimusosiota, jossa selvitetään, miten pelaamisen avulla voidaan kuntouttaa aivovammapotilaiden aivoja.

– Aivovammat valikoituivat tutkimuskohteeksi, sillä ne ovat määriteltävissä täsmällisesti. Tiedämme, minkätyyppisiä oireita milläkin alueella oleva vamma aiheuttaa.Vammat vaikuttavat muun muassa toiminnanohjaukseen ja ne aiheuttavat erilaisia persoonallisuuden muutoksia, kuten impulsiivisuutta ja masennusta, motivaation puutetta, apatiaa, nautinnonkyvyn puutteita, Korkeila luettelee.

Aiemman tutkimuksen perusteella tiedetään, että koukuttavalla pelikokemuksella voi olla positiivisia vaikutuksia aivoissa.

– Tavoitteena on kehittää tietyntyyppisiin vammojen kuntoutukseen soveltuva peli, joka miellyttää pelaajia ja kannustaa jatkamaan. Tässä vaiheessa näyttää siltä, että pelin tulee olla vaikeusasteeltaan kasvava ja vaatia jonkinlaista strategiaa. Jotta vaikutukset ovat positiiviset, pelin pitää antaa pelaajalle myös palautetta ja palkita onnistumisesta.

Vanhempien mukaanotto pikkukeskosen hoitoon mahdollisimman pian on osoittautunut hyväksi hoitokeinoksi. Vanhemmat vahvasti mukaan -toimintamallin tuloksia tutkinut Simo Raiskila osoitti, että kun pikkukeskosten imetystä lisättiin ja varhennettiin, nousi vauvojen paino aiempaan verrattuna 150 prosentilla.

– Me emme vietä tiedä, kuinka suuri osa muutoksesta johtuu ravitsemuksesta ja kuinka suuri osa siitä, että lapsen ollessa vanhemman lähellä stressi vähenee. Stressi aiheuttaa korkean kortisolitason, mikä hidastaa kasvua. Näin pehmeä kulttuuri muuttuu mitattavaksi faktaksi. Lapsen aivojen kasvu korreloi suoraan kehitysennusteesee, neonatalogi Liisa Lehtonen sanoo.

Toimintamalli pohjaa Turun yliopistossa tehtyihin tutkimuksiin. Raija Latva todisti, että jos äiti saa lapsen syliinsä edes hetkeksi synnytyksen jälkeen ennen lapsen viemistä keskolaan, on lapsella vähemmän myöhempiä käyttäytymisen ja tunne-elämän ongelmia. Riikka Korjan väitöstyö osoitti, että mitä enemmän äiti kantoi viiden kuukauden ikäistä keskosta sylissään, sitä vahvemmaksi muodostuu äidin ja lapsen vuorovaikutus 6–12 kuukauden iässä. Anna Axelin puolestaan todisti väitöstyössään vanhempien merkityksen kivunlievityksessä.

– Jos vanhempi tukee lämpimillä käsillään keskosta sikiöasentoon, kun vauvalle tehtiin kantapäänäytteen oton tai hengitysteiden puhtaaksi-imemisen kaltaisia hoitotoimia, kivunlievitys oli yhtä vahvaa kuin kipulääkkeillä, Lehtonen kertoo.

kuva: antti tarponen

Aurora | 7

ock erst utt

: sh kuva kuva: steve jurvetson

EU edisti biopolttoaineita miettimättä haittavaikutuksien ratkaisua

EU:n nykyinen politiikka ei ole pystynyt ratkaisemaan biopolttoaineiden tuotannon, kaupan ja kulutuksen kasvun seurauksena syntyneitä haittavaikutuksia.Väitöskirjaansa nojaten Niko H. Humalisto toteaa ongelmien kaipaavan kipeästi ratkaisua.

EU:n vuosittainen hintalappu tuontiöljylle ja -maakaasulle on noin 400 miljardia euroa ja tuonnin osuuden ennustetaan kasvavan entisestään. Biopolttoaineiden edistäminen on kuitenkin pysähtynyt EU:ssa.

– Politiikan tekijät kiistelevät toimeenpantavien säädösten teknisistä yksityiskohdista sen sijaan, että tarkastelisivat kokonaiskuva, Humalisto sanoo.

Biopolttoaineille suotuisa politiikka myötävaikutti Humaliston mukaan biopolttoaineiden kulutuksen kasvuun unionissa läpi 2000-luvun. Kulutus ei ole jakautunut tasaisesti. Ruotsin biopolttoainekulutus on jo yli 10 prosenttia,Virossa nolla.

– EU:lla ei ole suoraa mahdollisuutta vaikuttaa kohteisiinsa, vaan toimeenpano vaatii valtiollisten ja yksityisten toimijoiden tiivistä yhteistyötä, Humalisto kertoo.

Biopolttoaineiden edistämiseen liittyviä ei-toivottuja ilmiöitä ovat esimerkiksi maankäytön muutoksista aiheutuvat suorat ja epäsuorat päästöt sekä niiden vaikutukset biodiversiteettiin ja paikallisyhteisöjen maaoikeuksiin.

Komissio on ehdottanut rajoituksia biopolttoaineiden edistämiseen vasta nyt, kun EU:ssa on rakennettu biopolttoaineiden tuotantokapasiteettia reilusti yli nykyisen kysynnän.

– EU havahtui ei-toivottuihin vaikutuksiin vasta luotuaan puitteet biopolttoaineiden tuotannon ja kulutuksen nopealle kasvulle. Tutkijat ja kansalaisyhteiskunnan toimijat olivat kuitenkin varoitelleet päättäjiä jo aikaisemmin. Tällaiset politiikan U-käännökset ovat myrkkyä yrittäjille, koska ne synnyttävät epävakaan investointi-ilmapiirin, Humalisto toteaa.

kuva: hanna oksanen

Nuorten ICT-taidoissa hälyttäviä eroja

8 | Aurora

Lääkäreiden tavassa kirjoittaa sairauslomia suuria eroja Lääkärien sairausloman kirjoituskäytännöissä on huomattavaa vaihtelua. Potilaat eivät välttämättä saa tasavertaista kohtelua, eivätkä myöskään pääse tasapuolisesti nauttimaan yhteiskunnan takaamista sosiaalietuuksista, ilmenee Turun yliopistossa tarkastetusta väitöstutkimuksesta.

Kun väitöskirjan tekijä Anni Kankaanpää selvitti esimerkkitapauksin, kuinka monta sairauslomapäivää lääkäri tietylle potilaalle kirjoittaisi, vastaukset eivät ole yhtenäisiä.

– 19 potilastapauksen aineistoja käytettäessä erot lääkäreiden arvioissa ovat jopa 4–8-kertaisia. Yhteiskunnalle koituvissa kustannuksissa tällainen vaihtelu vastasi kymmeniä tuhansia euroja, Kankaanpää sanoo.

Pienissä kunnissa työskentelevillä lääkäreillä oli taipumus kirjoittaa enemmän sairauslomaa kuin suurissa kunnissa työskentelevillä.

Yleislääkärit kirjoittivat työterveyslääkäreitä enemmän sairauslomaa samoille potilastapauksille.

Tyttöjen tieto- ja viestintätekniikkataidot ovat huomattavasti heikommat kuin poikien. Vastaava sukupuoliero esiintyy myös opettajakunnan keskuudessa. Asia paljastuu Turun yliopiston koulutussosiologian tutkimuskeskus RUSEn tekemissä ICT-taitotesteissä.

RUSE selvitti ensimmäisenä koetun rinnalla myös todellisen ICT-osaamisen.

– Nyt kehitetty ICT-taitotesti selvittää käyttötottumuksia ja nuorten käsityksiä omista taidoistaan sekä mikä tärkeintä, testaa ongelmanratkaisutehtävien avulla, mitä kukin aidosti osaa. Perinteisesti ICT-taitoja koskevissa tutkimuksissa on tyydytty lähinnä kysymään käyttäjien ICT-taitoja koskevia käsityksiä. Todellinen osaamistaso on jäänyt selvittämättä, RUSEn tutkija Meri-Tuulia Kaarakainen sanoo.

Kaarakaisen mukaan lasten ja nuorten teknologiataidoissa on oppilaiden kesken huolestuttavan suuria eroja. Osalla osaaminen on todella heikkoa. Erityisesti tiedonhakutaitojen ja työvälineohjelmistojen käytössä on parantamisen varaa.

– Osa nuorista käyttää teknologiaa suvereenisti hyödykseen ja edelleen kehittää itseään, osa vain kuluttaa valmiita helppokäyttöisiä sisältöjä, eikä onnistu kartuttamaan teknologiaosaamistaan sellaiseksi, että se hyödyttäisi tulevissa jatkoopinnoissa ja työelämässä, Kaarakainen sanoo.

Professori Osmo Kivinen RUSEsta toteaakin, että teknologiahuuman keskellä on varmistettava, ettei digitaalisen osaamisen kautta vaikuttajuus keskittyy vain harvoille.

LAHJOITA PAREMPI TULEVAISUUS

TULE MUKAAN TEKEMÄÄN TIETEESTÄ HYVINVOINTIA

Turun yliopiston tutkijat ja asiantuntijat tekevät joka päivä työtä suomalaisten tulevaisuuden eteen. Tuhannet uudet osaajat siirtyvät vuosittain yhteiskunnan palvelukseen jakamaan ja soveltamaan uusinta tietoa - meidän kaikkien parhaaksi.

Turun yliopisto tarvitsee nyt ystäviään toimintansa ja yhteisen alueellisen elinvoiman ja hyvinvoinnin edistämiseksi.

TEE HYVÄ PÄÄTÖS utu.fi/lahjoita lahjoita@utu.fi Rahankeräyslupa POL-2014-11403

AKATEEMINEN VARTTI Yliopistolla luennot ja muut tilaisuudet alkavat yleensä viisitoista minuuttia tasatuntien yli.

Akateeminen vartti on kotoisin Turusta, tarkemmin ottaen vuonna 1640 perustetusta Turun Akatemiasta. Tuolloin opiskelijoilla ei ollut omia kelloja, ja kaikki asuivat lähellä yliopistoa. Kun Turun tuomiokirkon kello soi tasatunteja, tiesivät opiskelijat lähteä luennoille. Aikaa ehtiä perille oli viisitoista minuuttia.

| kuvat: hanna oksanen

OPISKELIJAN AAKKOSET Miksi luennot alkavat aina varttia yli? Mikä on publiikki? Entä mitä dekaani tekee? Valitsimme 29 Turun yliopistoon liittyvää asiaa, jotka ovat osa jokaisen opiskelijan arkea ja juhlaa.

CV

CURRICULUM VITAE eli ansioluettelo on tiivis selvitys saavutuksistasi, kun haet työ- tai vaikka harjoittelupaikkaa. Turun yliopiston opiskelijan ei tarvitse yksin miettiä, millainen on hyvä CV. Työelämäpalvelut eli tuttavallisemmin Rekry tukee urapolun ensiaskelissa. Tule päivittämään ansioluettelosi CV-klinikalle.

} utu.fi/rekry 10 | Aurora

BRYGGE

on yksi kampusalueen lukuisista opiskelijaruokaloista, jotka ovat Kelan ateriatuen piirissä. Tämä tarkoittaa laajaa valikoimaa täysipainoisia ateriakokonaisuuksia muutaman euron hintaan. Brygge on kasvisravintola, joka tarjoaa vaihtoehtoja myös vegaaneille. Ravintola sijaitsee Yliopistonmäen kupeessa Turun perinteisimmän opiskelijaravintola Assarin ullakon alakerrassa.

DEKAANI

Jokaista Turun yliopiston tiedekuntaa johtaa dekaani. Dekaani on yksi tiedekunnan professoreista. Nimityksen tekee rehtori.

ERASMUS

Suuri osa Turun yliopiston opiskelijoista suorittaa osan opinnoistaan ulkomailla: vuosittain noin tuhat opiskelijaa lähtee vaihtoon. Opiskelijavaihto vahvistaa kieli- ja vuorovaikutustaitoja sekä tutustuttaa uusiin kulttuureihin ja ihmisiin.

kuva: nikolai myllymäki

teksti: taru suhonen, erja hyytiäinen

kuva: niko nauholz

FUKSI

on ensimmäisen vuoden opiskelija. Jokainen opiskelija on yliopistoyhteisön tärkeä jäsen heti opintojen alusta alkaen. Ensimmäiseen opiskelusyksyyn liittyy tiiviisti myös opiskelijaelämään tutustuminen oman ainejärjestön kanssa.

Turun kauppakorkeakoulun fukseja kutsutaan pupuiksi.

Intranet on jokaisen yliopistolaisen päivittäinen työkalu.

intranet.utu.fi

Turun yliopistossa on seitsemän tiedekuntaa: humanistinen, matemaattis-luonnontieteellinen, lääketieteellinen, oikeustieteellinen, yhteiskuntatieteellinen ja kasvatustieteiden tiedekuntasekä Turun kauppakorkeakoulu.

A

7

KAUPPAKORKEAKOULU

NTA

Jokainen opiskelija tekee henkilökohtaisen opintosuunnitelman oman ohjaajan kanssa. HOPSia päivitetään säännöllisin väliajoin.

JOKIRANTA LUENTO

HOPS

EKU

Pro gradu -tutkielma on akateeminen opinnäyte, joka tehdään omaan pääaineeseen. Laajuus vaihtelee tiedekunnittain.

INTRA

TIED

GRADU

Luento on yksi perinteisemmistä opiskelumuodoista, jota täydentävät muun muassa pienryhmätyöskentely ja verkkokurssit.

Aurora | 11

MAISTERI

Ylempi korkeakoulututkinto on 300 opintopistettä.

Tiedekunnista valmistuu filosofian, kasvatustieteen, kauppatieteiden, oikeustieteen, valtiotieteiden, terveystieteiden ja psykologian maistereita, lääke- ja hammaslääketieteen lisensiaatteja ja diplomi-insinöörejä.

NORSSI

Turun ja Rauman normaalikoulut ovat Turun yliopiston harjoittelukouluja.

Tulevat luokanopettajat ja aineenopettajat suorittavat harjoittelunsa Norssissa.

OPISKELIJAJÄRJESTÖT

Jokainen Turun yliopiston opiskelija kuuluu Turun yliopiston ylioppilaskuntaan, joka on opiskelijoiden etu- ja palvelujärjestö.

Strategiansa mukaan TYY tekee Turun yliopistosta parhaan mahdollisen paikan opiskella, opiskelijoista hyvinvoivia ja opiskeluajasta ikimuistoisen. TYY:n alayhdistykset tarjoavat opiskelijoille lukemattoman määrän mahdollisuuksia osallistua ja harrastaa.

www.tyy.fi

PUBLIIKKI

Publiikki on tiedekuntien järjestämä juhla valmistuville maistereilleen. Publiikki on akateeminen juhla ja yksi tapa, jolla Turun yliopisto pitää yllä jo Turun Akatemiasta 1600-luvulla alkaneita perinteitä.

QUANTUM

Turun yliopiston kampuksella kehitetään jatkuvasti oppimisympäristöjä.

Esimerkiksi Quantumin kirjastossa on mahdollista työskennellä ympäri vuorokauden, ja käytössä on monimuotoisia ryhmätyötiloja.

REHTORI

Turun yliopiston rehtori on Kalervo Väänänen. Rehtori vastaa yliopiston taloudellisesta, tuloksellisesta ja tehokkaasta toiminnasta. Väänänen on solubiologian professori.

SITSIT

Sitseillä opiskelijat pääsevät tutustumaan perinteiseen akateemiseen pöytäjuhlaan, jossa lauletaan, syödään ja juodaan. Sitseillä on säännöt, joiden rikkomisella on seuraamuksia seremoniamestarin päähänpistojen mukaisesti.

12 | Aurora

Jokaisella opiskelijalla on opintojen alussa oma opiskelijatuutori, joka saattaa uudet opiskelijat alkuun tutustuttamalla opiskelun arjen käytäntöihin.

Opettajatuutorit tai omaopettajat keskittyvät opintojen sisällölliseen ja akateemiseen puoleen ja opastavat muun muassa HOPSin kanssa.

UTU-

TUNNUS Utu-tunnus on avain kaikkiin yliopiston sähköisiin työkaluihin.

VAPAA TIEDE

WAPPU

Wappua vietetään tyyläisittäin kaksoisveellä. Lakit painetaan vapunaattona ensin taidemuseonmäellä omaan, sitten Runeberginpuistossa Liljan patsaan päähän.

Vapunpäivänä kokoonnutaan Vartiovuorenmäelle piknikille.

kuva: turun yliopiston arkisto

TUUTORI

Yliopiston päärakennuksen seinässä oleva teksti "vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle" muistuttaa 1920-luvun taitteen varainkeräyksestä, jolla perustettiin ensimmäinen suomenkielinen yliopisto.

LUENTOSALI X

Yksi yliopiston isoimmista luentosaleista on Luonnontieteiden talo I:ssa Yliopistonmäellä.

Sali on monelle tuttu jo pääsykokeista.

kuva:tyy:n arkisto

YLIOPPILASKYLÄ Vuonna 1979 valmistunut Yo-kylä on Suomen suurin opiskelija-asuntokohde. Yo-kylässä voit asua yksin tai yhdessä. Kerroskeittiöt, luhtikäytävät ja talojen väliset kulkusillat antavat alueelle oman leimansa.

Nykyään opiskelija-asuntoja on ympäri kaupunkia.

www.tys.fi

ÄLYTAULU Uudet oppimisteknologiat tekevät opiskelusta vuorovaikutteista.

kuva:turun ylioppilaskyläsäätiö

ÖTÖKKÄ

Ötökkä poikineen löytyy Turun yliopiston eläinmuseosta. Yliopistolla on myös kasvimuseo, kasvitieteellinen puutarha, tutkimusasemat Seilissä ja Kevolla sekä seitsemän erillistä laitosta.

Aurora | 13

teksti: erja hyytiäinen

| kuva: robert seger

Kiikarissa parempi tulevaisuus Yliopistolaisia yhdistää yksi keskeinen tavoite: halu kehittää.

Opiskelijoiden tärkein päämäärä on kehittää itseään ja opiskeluympäristöään, työelämään siirtyneet maisterit ja tohtorit sekä yliopistolla työskentelevät luovat yhteiskuntaa ja tulevaisuutta. Eväät ovat kuitenkin yhteiset: tutkimus ja siihen pohjaava koulutus.

A

urelia Mäkynen ei salaa kiinnostuksensa kohdetta. Ensimmäisen otteensa se nappasi vasta teiniikäisestä tytöstä Lapissa vietetyn rippikoulun aikaan. Toisella kerralla se tarttui jo kovemmin, lukion jälkeisessä eräopaskoulutuksessa. Lopullinen side syttyi ekologian opintoihin liittyvillä kenttätyökursseilla.

– Minua kiinnostavat arktiset alueet, Mäkynen tunnustaa ja toteaa hieman katkeransuolaisesti, että tutkijalle tundra on melkoinen aarreaita.

– Arktinen ympäristö on mahdollisesti katoamassa, sillä ilmastonmuutoksen myötä kasvillisuusvyöhykkeet nousevat kartalla ylöspäin. Kun meri tulee vastaan, ei enää ole paikkaa karuihin tundraolosuhteisiin sopeutuneelle elämälle. Arktisella alueella, kuten muissakin ääriolosuhteissa, saamme nähdä ensimmäisenä muutoksen, ja se muutos on huolestuttava.

14 | Aurora

Neljä vuotta sitten Turun yliopistossa ekologian opintonsa aloittanut Mäkynen on limittänyt toiminnan arktisella alueella kiinteäksi osaksi koulutustaan. Kaikki sai alkunsa ensimmäisen vuoden kenttätyökurssilla.

– Meillä oli Lauri Oksasen kenttäkurssi Altan lähellä Norjassa. Kaksi viikkoa liikuimme suksilla ja keräsimme näytteitä ja muuta aineistoa. Lauri antoi vinkin, että tarjolla voisi olla kesätöitä, mutta olin silloin jo lupautunut töihin koskenlaskuoppaaksi Islantiin. Kun palasin syksyllä opiskelemaan, minulla ei ollut pakollisia opintoja, joten lähdin Laurin projektiin pariksi viikoksi kenttätöitä tekemään, Mäkynen kertoo.

Sana innostuneesta työntekijästä on kiertänyt, ja ensimmäisen työkeikkansa jälkeen Mäkynen on matkustanut useampaan kertaan kenttätöihin pohjoiseen Norjaan. Työt ovat vaihdelleet sekä jyrsijöiden että porojen laidunnuksen kasvillisuusvaikutuksista ai-

na pienpetojen elinalueiden kartoitukseen ja puurajan tutkimukseen. Työtä on tehty niin kaamosajan paukkupakkasissa, kesäauringossa hyttysten syötävänä kuin syksyisen viiman armoilla paljakalla.

– Talvella olen esimerkiksi saattanut tuntikausia seurata yhden kärpän jälkiä vaikeakulkuisessa maastossa. Laidunnuskokeita varten taas aitasimme alueita, jotta saimme pidettyä sopulit poissa tutkimusten ajan, Mäkynen kertoo esimerkkeinä.

Yliopistolta yrittäjäksi Ekologian opiskelijoilla on valittavanaan muutamakin erikoistumislinja. Pedagogisia opintoja tällä hetkellä suorittava Mäkynen on tutkijalinjalla, mutta päätti suorittaa opettajan pätevyyden ekologian tutkinnon rinnalle. Hän toteaa, että jo opiskeluvaiheessa voi lähteä rakentamaan omaa polkuaan. Yksi tykkää kier-

Aurelia Mäkynen on päässyt jo opiskeluaikanaan kiinni todelliseen työntekoon.

tää kenttätöissä, toinen puurtaa teoriaa ylimääräisilläkin luentokursseilla. Yksi suuntaa arktiselle alueelle, toinen Amazoniaan.

– Ennen opintoja en tiennyt, että yliopistolla pääsee näin vahvasti mukaan käytännön työhön. Juuri maastossa olen oppinut eniten, olen oppinut lukemaan luontoa, Mäkynen sanoo.

Hänen ajatuksissaan siintää työ yrittäjänä. Eräoppaan koulutus ja ekologian opinnot antavat mahdollisuuden rakentaa monipuolisen työnkuvan. Mäkynen piirtää eteen kuvan monitoimiyrittäjästä, joka välillä tekee omaa tutkimusta, välillä käy muiden tutkijoiden laskuun kenttätöissä, välillä ohjaa eräretkeläisiä, pitää luontokursseja ja järjestää virkistystapahtumia.

– Koulutus antaa hyvän pohjan yrittämiselle, kun vaan jaksaa kerätä osaamista monelta suunnalta, Mäkynen sanoo.

Mutta sitä ennen on valmistuttava. Mäkynen on jo kerännyt arktisilta alueilta aineistot sekä kandidaatti- että pro gradu -tutkielmaansa.

– Kandidaattitutkielmani tein jyrsijöiden laidunnuksen vaikutuksesta tunturikasvillisuuteen. Merkitsin alle 10-senttisiä mustikanvarpuja renkailla, ja seurasin, miten paljon varpuja syötiin runsaan sopulivuoden aikana. Gradua teen samasta aiheesta, mutta hieman laajennettuna. Mukana ovat kaikki tutkimusalueilla esiintyvät putkilokasvit, jyrsijöiden populaatiotiheydet ja petokartoitukset, vaikuttaahan petotieheys jyrsijätiheyteen, mikä puolestaan vaikuttaa kasvillisuuteen. Minä haluan nähdä kokonaisuuksia, Mäkynen sanoo.

Hän myös näkee, että tutkijoilla on vastuunsa. Esimerkiksi kiinnostus Arktisen alueen öljyyn ja merireitteihin on vahva, ja ennen kuin tehdään suuria ratkaisuja niiden käyttöönotosta, on tutkijoiden tehtävä oma työnsä päätöksentekijöiden avuksi.

– Myös kaikella perustutkimuksella on kiire, jotta tundraekosysteemin luonnollista toimintaa opittaisiin ymmärtämään ennen kuin ilmaston lämpeneminen ja muu ihmisen aiheuttama ympäristönmuutos vaikuttavat ekosysteemin toimintaan peruuttamattomasti.

Aurora | 15

{ Kiikarissa parempi tulevaisuus }

Sahlstedt viihtyy työssään.

– Tämä on ihan minun juttuni, sillä pystyn yhdistämään kokemukseni jääkiekosta ja opettamisen. Valmentamisessa ja opettamisessa on paljon yhtäläisyyksiä. Nuorille on tärkeää selittää, mitä halutaan ja miksi.

teksti: taru suhonen

| kuva: hanna oksanen

Jääkiekkolehtori vie koulutuksen viestiä Suomen ainoa jääkiekkolehtori tulee Turusta.

Kalle Sahlstedt on Turun yliopistosta valmistunut luokanopettaja, joka työskentelee Kerttulin urheilulukiossa Turun Seudun Urheiluakatemiassa.

Kalle Sahlstedt lopetti aktiiviuransa ammattilaisjääkiekkoilijana vuonna 2010. Tuolloin joukkueena oli Kuopion KalPa, aiemmin hän oli pelannut myös Rauman Lukossa, Turun Palloseurassa, Ruotsin Elitserienissä jönköpingiläisessä HV71:ssä ja Oulun Kärpissä.

Aktiiviuraa huipulla kesti 19 vuotta. Sahlstedt on poikkeuksellinen ammattilaiskiekkoilija, sillä hän luki itsensä luokanopettajaksi samalla, kun ammattilaisurallaan saavutti muun muassa lukuisia mestaruuksia Suomessa ja Ruotsissa. Kasvatustieteiden maisterin tutkinnon lisäksi Sahlstedt suoritti liikunnanopettajan pätevyyden.

– Olen aina pitänyt koulutusta hyvin tärkeänä.

Nyt Sahlstedt on Suomen ainoa jääkiekkolehtori, joka vie kiekkopiireihin viestiä koulutuksen merkityksestä. Hän tekee tiivistä yhteistyötä jääkiekkoseurojen ja Suomen Jääkiekkoliiton kanssa.

– Huipulla pelaavat jääkiekkoilijat kohtaavat toisen asteen opinnoissa isoja ajankäytöllisiä haasteita. Varsinkin lukiossa kiekkoilijoiden, erityisesti liigapelaajien, opintomenestys oli ollut aika lailla heikkoa. Pitkään oli niin, että seura oli oma saarekkeensa ja koulu omansa, eikä vuoropuhelua ollut. Jos koululta tuli ilmoitus seuralle, että koulu ei suju, oli tilanne yleensä jo tosi huono.

Neljättä vuotta käytössä oleva malli on ainutlaatuinen muun muassa siksi, että vaikka se toimii urheilulukion yhteydessä, on se avoin myös muiden toisen asteen oppilaitosten opiskelijoille. Pelaajia valitaan eri seuroista.

– Urheilulukio ei ole maailman napa, eivätkä kaikki urheilijat ole kiinnostuneet lukio-opinnoista. Tilanne on tervehtynyt, sillä on tärkeää, että toisella asteella kaikki sijoittuvat oikeisiin oppilaitoksiin.

Mallin toimivuus näkyy opiskelijoiden opintomenestyksessä. Tämä on herättänyt laajaa kiinnostusta.

– Kaikki tekeminen tähtää yksilölliseen huomiointiin ja pelaajan kehittymiseen sekä kentällä että koulumaailmassa.

16 | Aurora

teksti: pia-sofia yrjölä

| kuva: markku lempinen

Nooralotta Neziri tekee töitä unelmiensa eteen Yliopistoon pääsy oli pika- ja aitajuoksija Nooralotta Nezirille suuri saavutus. Urheilu-uran loputtua hän ei halua jäädä tyhjän päälle.

Neziri elää vahvasti urheilun kautta. Aitajuoksun 19-vuotiaiden nuorten Euroopan mestaruus vuonna 2011 ja semifinaaleihin pääsy vuoden 2013 Moskovan MM-kisoissa ovat uran huippuhetkiä.

– Kesällä 2014 olin ensimmäinen suomalainen naisaitajuoksija, joka alitti 13 sekunnin rajan sadan metrin aidoissa. Se on maaginen raja, jonka alittaminen oli hienoa, Neziri iloitsee.

Vuoden alussa hänet valittiin Suomen Urheilugaalassa Vuoden esikuvaksi.

– Vaikka panostankin nyt sataprosenttisesti urheiluun, joskus urheilu-ura kuitenkin loppuu, Neziri perustelee opiskeluhalujaan.

Hän haki ja pääsi opiskelemaan Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikköön. Porilaiselle juoksijalle valinta oli selkeä, kauppatieteet ja yhteiskuntatieteet kiinnostivat, ja olihan paikkakunnalla myös valmentaja ja hyvät treenimahdollisuudet.

Pääsykokeisiin hän luki harjoitusleireillä.

– Valinnan tein viimeistään siinä vaiheessa kun tutustuin sponsoriyhteistyöhön.

Sitä kautta pääsin tutustumaan kaupalliseen maailmaan, Neziri toteaa.

Opiskelu on auttanut Neziriä ymmärtämään sponsoriyhteistyötä ja markkinoita paremmin.

– Elämässä pitää olla tavoitteita ja uskoa unelmiinsa. Tämä pätee niin urheilussa kuin elämässä yleensäkin, Neziri muistuttaa. teksti: pia-sofia yrjölä

| kuva: hanna oksanen

Opiskelu auttaa Jantso Jokelinia löytämään itsestään koko ajan uutta Jantso Jokelin on monitoimimies. Hän on toimittaja, kirjailija ja huuliharpisti, hän käsikirjoittaa MTV3:n viihdeohjelma Putousta.

Hän on myös Turun yliopiston folkloristiikan ja uskontotieteen opiskelija.

– Yliopisto-opiskelu on laajentanut ajatteluani ja muuttanut maailmankuvaani. Ilman sitä en olisi sama ihminen. Opiskelussa älyllinen puoli kehittyy, mutta se muuttaa myös sosiaalista elämää.

Itsensä voi löytää uudelleen monella tavalla, Jokelin sanoo.

Putouksen viidennen ja meneillään olevan kuudennen kauden käsikirjoittajatiimiin kuuluva Jokelin on kirjoittanut erityisesti uutisia parodioivan Viikkokatsauksen sketsejä. Työssään Jokelin on hyödyntänyt kulttuurintutkimuksen opintojaan.

– Esimerkiksi yhdessä sketsissä folkloristit heittivät sialle limpun ja katsoivat, että syökö sika sen. Kokeen perusteella sananlasku Käy kiinni kuin sika limppuun korjattiin muotoon Käy kiinni kuin sika ei mihinkään, Jokelin kertoo.

Kiinnostus kulttuuriin heijastuu kaikessa tuotannossa. Esseekokoelma Matkaopas ei-minnekään oli Jokelinille henkilökohtainen teos.

– Se kertoo omista reissuistani. Teemana ovat meiltä helposti unohtuvat ja hylätyt elinalueidemme reuna-alueet ja niiden vastapainoksi myös kaukomaiden turistikohteet, Jokelin sanoo.

Huuliharppukirja on tietokirja, jossa käydään läpi huuliharpun rakenne ja eri soittokulttuureja. Mukana on myös soitonopas aloittelijalle.

Intohimonsa soittamisen Jokelin on yhdistänyt myös akateemiseen tutkimukseen. Pro gradu Huuliharpun soittohistorialliset tyylipiirteet ja mullistukset valmistui lokakuussa.

– En olisi pystynyt tekemään tutkielmaa, ellei minulla olisi omakohtaista kokemusta ja tuntumaa soittimeen, Jokelin toteaa.

Aurora | 17

{ Kiikarissa parempi tulevaisuus }

teksti: erja hyytiäinen

| kuva: hanna oksanen

Tutkittavana katulapsen elämä Katri Gadd näyttää valokuvia eteläbrasilialaisen Pelotas-nimisen kaupungin katulapsista. Pojat hymyilevät aurinkoisesti ja heiluttavat kuvaajalle.

He ovat ottaneet kaukaisesta Suomesta tulleen tutkijan omakseen. He kertovat hänelle ajatuksiaan ja tuntojaan katulapsen elämästä. Niistä syntyy Gaddin väitöskirja.

Maantieteen tohtorikoulutettava Katri Gadd on edennyt osin määrätietoisesti, osin sattuman kautta, kohti tavoitettaan. Hän haluaa ymmärtää katulapsien ajattelua ja ihmisten havahtuvan katulasten asemaan.

– Väitöskirjatutkimuksessa on tieteellinen ote, mutta minulla on myös toinen tavoite. Haluan muuttaa edes sitä, miten katulapsia katsotaan. Eräs lapsi kertoi minulle, että jos joku ei potkaise häntä vaan hymyilee ja sanoo hei, hän voi leikiten olla viikon ilman huumeita, Gadd sanoo.

Takana on neljä kenttätyömatkaa Pelotaskeen. Hän on seurannut 19 katulapsen kasvua nuoreksi, haastatellut heitä ryhmissä ja yksittäin, kuvannut, pyytänyt piirtämään, laulanut ja kiertänyt heidän kanssaan kaupungilla kysellen muun muassa, missä nuoret pelkäävät ja miksi.

– Olen myös antanut nuorten haastatella toisiaan. Kerran eräs poika kysyi, saisiko hän kysyä. Yön aikana poika kirjoitti 20 kysymystä, joita käytin haastatteluissa. Jo kysymykset paljastivat, mitkä asiat ovat heille tärkeitä, Gadd kertoo.

Gadd on oppinut ymmärtämään katulasten tapaa ajatella.

– Kun he puhuvat kodista, he eivät puhu todellisesta kodistaan vaan siitä ihannekuvasta, mikä heillä on kodista. Kadulla on joskus jopa parempi asua kuin kotona. He ajattelevat, että jos joku lyö heitä kadulla, se on ihan oikein, koska heidät nähdään ryöväreinä eikä tuo ihminen tunne heitä, Gadd sanoo.

Ristiriitatilanteita syntyy, kun kaupungin päättäjät pyrkivät auttamaan lapsia palauttamalla heitä kotiinsa. Kun nämä jälleen karkaavat, lapsia sanotaan kiittämättömiksi.

Tutkimusten mukaan kadulla elävien lasten löytämä ruoka on monipuolisempaa ja henkinen terveys on parempaa kuin kotona.

Lapset kokevat Pelotaksen lapsiystävällisenä Gaddin tutkimuksen juuret voi nähdä 1990-luvun lopun vaihto-oppilasvuodessa. Koulun ohella hän työskenteli vapaaehtoisena opettajana slummin kiertokoulussa.

– Eräs vanha mies sanoi minulle: Jos länsimaisella likalla on jotain sanottavaa tähän asiaan, sinun pitää hankkia korkein mahdollinen tutkinto ja sanoa asia, Gadd sanoo.

Opiskelupaikka löytyi Tukholman yliopiston ihmismaantieteestä. Monien opiskelukavereidensa tavoin hän teki gradunsa kenttätöissä vierailla mailla, Pelotaksessa.

– Gradussani vertasin YK:n lanseeraamaa lapsiystävällisen kaupungin käsitettä Pelotaksen tilanteeseen ajatellen, etteivät ehdot voi täyttyä. Annetun viitekehyksen mukaan näin olikin, mutta jostain syystä nämä lapset kokevat sen lapsiystävällisenä. Gradussani tutkin sitä, miten näin voi olla, väitöskirjassa selvitän miten katulasten ympäristön ymmärrys ja kokemus muodostuvat tilassa ja ajassa.

Tohtorikoulutettava Katri Gadd on tehnyt neljä kolmen kuukauden kenttätyömatkaa Brasilian Pelotakseen.

18 | Aurora

teksti: jenni valta

| kuva: hanna oksanen

Yliopisto auttaa opiskelijan vauhtiin Ensimmäisen vuoden opiskelija on yliopistoyhteisön tärkein jäsen. Turun yliopisto antaa uudelle opiskelijalle tukea kontaktien luomiseen ja opintojen suunnitteluun.

Vararehtori Riitta Pyykkö vakuuttaa, että Turun yliopistossa uusi opiskelija ei jää yksin. Opinnot käynnistyvät orientaatioviikolla, jolloin opiskelijoille kerrotaan opintojen luonteesta ja yliopiston tarjoamista palveluista. Jokainen uusi opiskelija saa opettajaja opiskelijatuutorin.

– Opiskelijatuutoreiden avulla uusi opiskelija pääsee sisään opiskelijayhteisöön ja tuutoriryhmästä löytyy varmasti uusia ystäviä. Opettajatuutori auttaa opintojen suunnittelussa ja laatii opiskelijan kanssa henkilökohtaisen opintosuunnitelman, Pyykkö kertoo.

Ensimmäinen opiskeluvuosi on Pyykön mukaan määräävä, sillä sen aikana opitaan opiskelemaan yliopistossa. Henkilökohtainen opintosuunnitelma auttaa opiskelijaa etenkin sellaisilla aloilla, joilla on paljon valinnaisia opintoja. Jos opinnot jostain syystä takkuavat, apua saa opintopsykologilta.

Tuutoriryhmän lisäksi uusia yhteisöjä löytyy ylioppilaskunnan alayhdistyksistä, joita on yli 140. Yhdistysten teemat vaihtelevat valokuvauksesta sijoittamiseen ja luomuruokaan. Lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoille monipuolisia liikuntapalveluja, kuten ohjattuja jumppatunteja ja mahdollisuuden käyttää kuntosalia.

– Avajaiskarnevaaleissa uudet opiskelijat pääsevät tutustumaan erilaisiin yhdistyksiin ja palveluihin. Samalla tulee tutuksi yliopiston kampusalue, joka on poikkeuksellisen kompakti ja lähellä keskustaa, Pyykkö huomauttaa.

Vararehtori Riitta Pyykkö muistuttaa, että Turun yliopisto on hyvin monialainen, joten opiskelijoilla on paljon valinnanvaraa sivuaineiden suhteen. – Epätavalliset aineyhdistelmät voivat herättää työnantajan mielenkiinnon, Pyykkö toteaa.

Aurora | 19

{ Kiikarissa parempi tulevaisuus } teksti: jussi matikainen

| kuva: rovio entertainment oy

Oikeustiede lähetti kansainväliselle uralle

– Nauttikaa opiskeluajastanne täysillä ja uskaltautukaa myös oman mukavuusalueenne ulkopuolelle, Rovio Entertainmentin päälakimies Kati Levoranta opastaa abiturientteja.

Kati Levoranta johtaa Roviolla 11-henkistä juristitiimiä. Työkielenä on englanti, ja matkapäiviä kertyy viikko kuukaudessa.

– Kielten opiskelu kannattaa aina. Lakikirjaa en nykytyössäni useinkaan vilkuile, mutta sen sijaan ongelmanratkaisukyky, jota työssä tarvitaan, on pitkälti opiskeluajan peruja. Myös monet läpi elämän kantavat ystävyyssuhteet syntyivät opiskellessani Turun yliopistossa.

Valmistuttuaan keväällä 1995 Levoranta auskultoi Tampereen käräjäoikeudessa, teki jatko-opintoja Columbian yliopistossa New Yorkissa – ja avioitui.

– Palasimme puolisoni kanssa Suomeen, jossa hakeuduin myyntijuristin töihin Valiolle. Valiolta tie vei konsulttiyhtiö Pöyrylle, sieltä Nokialle ja edelleen Nokia Siemens Networksin palvelukseen. NSN-pestiin sijoittui muun muassa Münchenin-komennus, jolta perheen pienille pojillekin tarttui saksan kielen taito.

20 | Aurora

Lakia ja liikuntaa Ylioppilaskirjoitusten aikaan keväällä 1990 Kati Levoranta ei vielä tiennyt, mistä itsensä syksyllä löytäisi. Vahvimpana vaihtoehtona intohimoisesti liikuntaa harrastaneen nuoren naisen mielessä siinsivät liikuntatieteen opinnot.

– Sattumalta bongasin kirjakaupasta oikeustieteellisen tiedekunnan pääsykoekirjat ja innostuinkin hakemaan sinne. En tiennyt alasta etukäteen juuri mitään, eikä suvussamme ollut juristitaustaa, Levoranta kertoo.

Sastamalasta kotoisin oleva Levoranta oli kuullut ystäviltään kosolti positiivisia kokemuksia Turusta ja Turun yliopistosta.

– Turku on kompaktin kokoinen kaupunki, jonka opiskelijaelämä on vilkasta. Itsekin tempauduin mukaan oikeustieteen ylioppilaiden Lex ry:n toimintaan, ja toimin yhdistyksessä muun muassa rahastonhoitajana.

Levorantaa miellytti oikeustieteen opintojen luonteeseen kuuluva akateeminen vapaus: opiskelu ei tuntunut koulumaiselta, vaan omat aikataulunsa sai suunnitella varsin vapaasti.

Levoranta kehottaa ottamaan opiskeluajastaan kaiken irti ja kurkistamaan myös naapuritiedekuntien puolelle.

– Myös fyysisestä kunnosta kannattaa huolehtia, riittävä liikunta ja lepo auttavat jaksamaan sekä opiskeluaikana että työelämän pyörteissä.

Työmarkkinatilanne 2012 2006 2001 2012 2006 2001 2012 2006 2001 2012 2011

Valmistumisvuosi

2012 2006 2001 2012 2006 2001 2012 2006 2001

Humanistinen tiedekunta

Kyselyhetken 2013 työmarkkinatilanne työssä työtön

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta

muu (esim.perhevapaalla) * Turun kauppakorkeakoulu liittyi kyselyyn vuonna 2008.

Lääketieteellinen tiedekunta

Turun kauppakorkeakoulu*

Oikeustieteellinen tiedekunta

teksti: jenni valta

”Minusta tulee isona lääkäri, tutkija ja opettaja”

Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta

Kasvatustieteiden tiedekunta

0%

| kuva: hanna oksanen

100 %

Opinnot lääketieteellisessä tiedekunnassa valmistavat selkeämmin ammattiin kuin yliopisto-opinnot yleensä. Se ei estä Tatu Kantosta haaveilemasta, että hän tekisi valmistumisen jälkeen niin tutkijan, opettajan kuin lääkärinkin töitä.

Neljättä vuotta lääketieteellisessä tiedekunnassa opiskelevaa Tatu Kantosta houkuttelee ajatus, että hän voisi yhden ammatin sijaan työskennellä elämäntilanteen mukaan erilaisissa tehtävissä.

– Koen, että mieli pysyisi virkeänä, kun saisi tehdä töitä erilaisten asioiden parissa. Lääkärin työssä kiinnostaa potilaiden konkreettinen auttaminen ja työn monipuolisuus, tutkijana voisin syventyä etsimään uutta tietoa. Opettajana pääsisi esiintymään ja toisia opettaessa tulisi samalla päivitettyä omaa osaamista, Kantonen visioi.

Jotta suunnitelma toteutuisi, Kantonen on valinnut perusopintojen rinnalle lääketieteen pedagogiikan opintopolun. Hän on yksi opintopolun ensimmäisistä opiskelijoista, sillä linja avattiin syksyllä 2014.

– Opintopolun ansiosta pääsen harjoittelemaan opettamista käytännössä, kun opetan nuorempia opiskelijoita, Kantonen sanoo.

Aivotutkimus vie suurten kysymysten äärelle

Kahtena viime kesänä Tatu Kantonen on reissannut Intiassa ja Tansaniassa auttamassa paikallisia lääkäreitä. Kokemukset ovat olleet kiehtovia, mutta myös raskaita.

Opiskelun lisäksi Kantonen tuntuu olevan innoissaan aivan kaikesta muustakin, mitä yliopistolla tapahtuu. Hän on ainejärjestön Booster-jäsenlehden päätoimittaja, tanssii opiskelijoiden Speksi-teatterissa, istuu ainejärjestön hallituksessa ja on mukana tiedekunnan työryhmissä.

– Haluan olla monessa mukana ja koen saavani siitä paljon. Teatterissa ja lehteä toimittaessani saan olla luova ja toteuttaa itseäni. Tiedekunnan ja ainejärjestön hallituksissa on mahdollisuus vaikuttaa asioihin. Samalla oppii, kuinka kokouksissa käyttäydytään ja miten voi viedä asioita eteenpäin, Kantonen kertoo.

Lääketieteellisen tutkimuksen kannalta Kantosta kiehtovat eniten ihmisen aivot. Aivotutkimuksessa on vielä paljon kartoittamatonta maaperää, joten tutkimuksen merkittävyys on helppo perustella.

– Aivot ovat ihmisen mielenkiintoisin elin, sillä ne määrittävät sen, kuinka koemme itsemme, toiset ja koko elämän. Aivotutkimuksessa pääsee suurten kysymysten äärelle, Kantonen sanoo.

Aurora | 21

teksti: jenni valta

| kuvitus: carlos da cruz

Mihin oikeustieteilijä tarvitsee näyttelijäntaitoja?

– ja muita tarinoita yliopisto-opiskelusta Jos luulet, että yliopistossa opiskelu on vain luentosaleissa istumista, olet väärässä.

VAIHTO-OPISKELU

Ulkomaanjakso on paitsi unohtumaton kokemus, myös mahdollisuus vahvistaa kielitaitoa, tutustua vieraaseen kulttuuriin, saada potkua kansainväliselle uralle tai opiskella ainetta, jota kotiyliopisto ei tarjoa.

Valinnanvaraa riittää, sillä Turun yliopistolla on yhteistyökorkeakouluja niin Euroopassa, Itä-Aasiassa, Australiassa, Afrikassa, Pohjois- ja Etelä-Amerikassa kuin Venäjälläkin.

TENTTIAKVAARIO

Useat oppiaineet käyttävät sähköistä tenttipalvelua, jolloin opiskelija voi suorittaa tentin valitsemanaan ajankohtana. Kun tenttipäivä koittaa, opiskelija saapuu sovittuun aikaan akvaariolle, jättää tavaransa säilytystilaan ja ottaa mukaansa vain opiskelijakortin. Se avaa oven akvaarioon, jossa kirjaudutaan tietokoneella tenttiin omilla sähköpostitunnuksilla.

SEMINAARI

Seminaareissa opiskelijat harjoittelevat tieteellisen tutkimuksen tekemistä ja akateemista keskustelua.

Osallistujat valmistavat tutkielman, jonka kukin vuorollaan esittelee muulle ryhmälle. Usein jokaiselle tutkielmalle nimetään opponentti, joka perehtyy aiheeseen ennakkoon ja pitää keskustelua yllä esittämällä näkemyksiä ja kysymyksiä. Muu ryhmä osallistuu keskusteluun kommentoimalla tutkielmaa.

KÄÄNTEINEN LUOKKAHUONE

Käänteisen luokkahuoneen mallissa opiskelijat tutustuvat uuteen aiheeseen jo kotona ennen oppituntia. Tunnilla tehdään tehtäviä, keskustellaan ja sovelletaan opittua asiaa.

Opetusmenetelmä on ollut jo vuosia käytös22 | Aurora sä lääketieteellisessä tiedekunnassa.

MOBIILILUENNOT

Miltä kuulostaa luentojen kuunteleminen suoraan puhelimesta vaikka lenkkipolulla?

Esimerkiksi Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskuksessa liikkuvaiset opiskelijat voivat halutessaan katsoa ja kuunnella luentoja tabletilta tai puhelimesta.

SÄHKÖINEN OPETUS

Osan yliopiston kursseista voi suorittaa sähköisesti Moodleoppimisympäristössä. Verkossa tutustutaan opetusmateriaaliin, keskustellaan kurssikavereiden kanssa ja tehdään tehtäviä.

HARJOITTELU

Opiskeluaikana hankittu työkokemus on tärkeä osa opintoja. Harjoittelija soveltaa yliopistossa oppimiaan tietoja ja taitoja työelämään, kehittää ammattitaitoaan ja edistää urasuunnitelmiaan. Opiskelija voi hakea avoimia harjoittelupaikkoja tai etsiä sopivan paikan itse, myös ulkomailta.

MASSALUENTO

Kun tietty asiakokonaisuus täytyy opettaa suurelle määrälle opiskelijoita, opettajat suosivat luentoja. Samalla kurssilla saattaa olla useita luennoitsijoita, jotka kertovat kukin omasta erityisosaamisestaan.

NÄYTELTY OIKEUDENKÄYNTI

Oikeustieteellisessä tiedekunnassa opiskelijat yltävät Oscartason suorituksiin, kun he eläytyvät oikeudenkäyntiin näyttelemällä. Kukin opiskelijoista saa oman roolin: tuomari, syyttäjä, puolustaja tai avustaja. Harjoituksen pohjana on todellisia oikeudenkäyntien aineistoja. Oikeudenkäyntisimulaatiossa harjoitellaan etenkin todistajan kuulustelua, mutta myös alku- ja loppupuheenvuorot ovat tärkeitä. Kaikki huipentuu pääkäsittelyyn, jossa julistetaan tuomio.

ROOLISIMULAATIO

Puheviestinnän kursseilla vuorovaikutustilanteita harjoitellaan roolien avulla. Rooleihin eläytyvät opiskelijat saavat tiedot tilanteen lähtökohdasta ja taustasta. He päättävät, kuinka käyttäytyä annetuissa raameissa, ja muu ryhmä havainnoi tapahtumia. Jälkikäteen ryhmä analysoi yhdessä tilanteen ja pohtii, kuinka onnistuneita ratkaisut olivat.

Aurora | 23

teksti: jussi matikainen

| kuvitus: hanna oksanen

Näin haet Turun yliopistoon Tutustu yliopiston koulutustarjontaan

Tule vierailulle tammikuussa

Koulutuskirjoon voit tutustua osoitteessa utu.fi/hae tai valtakunnallisessa verkkopalvelussa

Yliopiston tiedekunnat toivottavat kaikki abiturientit tervetulleiksi tutustumaan yliopisto-opiskeluun ABI-päivänä, joka järjestetään Turussa 15. tammikuuta 2015.

Lisätietoja löydät osoitteesta

www.opintopolku.fi

utu.fi/abipaiva.

Täytä sähköinen hakemus Turun yliopistoon haetaan pääsääntöisesti yhteishaussa, joka alkaa tiistaina 17.3.2015 ja päättyy torstaina 9.4.2015 klo 15.00. Hakemuksen täyttämistä ei kannata jättää viime minuuteille.

Yhteishaussa voit hakea kaikkiaan kuuteen eri hakukohteeseen yliopistoissa ja/tai ammattikorkeakouluissa.

Sinun tulee laittaa kohteet mieluisuusjärjestykseen, jota et voi vaihtaa enää hakuajan umpeuduttua. Sähköinen haku tapahtuu osoitteessa www.opintopolku.fi, ja palveluun kannattaa kirjautua omilla verkkopankkitunnuksilla.

Ota paikka vastaan Opiskelijavalinnan tulokset selviävät 1.7.2015 mennessä. Sinulle tarjotaan vain yhtä opiskelupaikkaa – sitä, jonka asetit mieluisuusjärjestyksessä korkeimmalle ja johon menestyksesi riittää.Voit tulla valituksi myös ensin ilmoitettua ylempään toivekohteeseen, jos sieltä vapautuu paikka.

Muista ottaa opiskelupaikka vastaan. Se onnistuu helpoimmin verkkopankkitunnuksilla osoitteessa www.opintopolku.fi. Paikan vastaanottamisen lisäksi sinun tulee myös ilmoittautua yliopistoon.

24 | Aurora

Osallistu valintakokeisiin Suurimmassa osasta hakukohteita järjestetään erillinen valintakoe. Poikkeuksen muodostavat muun muassa muutamat hakukohteet, joihin ylioppilaat valitaan ylioppilastutkinnon perusteella.

Pääsääntöisesti valintakokeisiin ei tarvitse erikseen ilmoittautua eikä niihin lähetetä erillistä kutsua. Tarkista valintakokeita koskevat yksityiskohdat aina valintaperusteista.

Tervetuloa!

Opiskelupolkusi jossakin yliopistomme seitsemästä tiedekunnasta alkaa elokuussa johdantokurssilla, jossa sinut perehdytetään yliopiston toimintaan, tiedekunnan opintoihin ja opiskelijalle tarjolla oleviin palveluihin.

Kolumni

Tulevaisuuden Turku on opiskelijoiden käsissä Turku on mahtava kaupunki opiskelijalle.

Kaupunki on niin pieni, että paikasta toiseen on helppo ja nopea liikkua. Toisaalta kaupunki on niin suuri, että täällä on jatkuvasti tekemistä ja ympäri vuoden tapahtuu jotakin. Eikä Turun yliopisto kalpene vertailussa maailman suurten yliopistojen kanssa. Opetus on kansainvälisesti erittäin kilpailukykyistä. Puitteista ei opiskelumenestyksen ja elämänuran rakentamisen opintojen jälkeen ainakaan pitäisi olla kiinni. Turku is an old city - but pretty funky!

Opiskellessani 1980-luvulla Turun kauppakorkeakoulussa kontaktit kaupungin palveluihin ja toimintaan olivat aika olemattomat. Toki bussilla tuli ajeltua ja joskus hallissa uimassa käytyä, mutta muutoin kaupungin organisaatio oli varsin etäinen. Siksipä olisin nauranut makeasti, jos joku olisi ennustanut minulle, että kolmenkymmenen vuoden päästä olen ollut jo vuosikausia Turun kaupungin palkkalistoilla – ja toimin joulurauhanjulistajana.

Tuolloisen kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan Montussa päiviä ja iltoja, usein jopa öitä, istuskellessa eivät julkishallinto ja virkamiesura olleet kauppatieteilijänä ensimmäisinä vaihtoehtoina mielessäni. Näin siinä kuitenkin kävi, vaikka urani alun työskentelin elinkeinoelämän palveluksessa.

Olen kuitenkin jopa tyytyväinen kohtalooni. Julkishallinto käy tällä hetkellä massiivisten taloudellisten haasteiden ja suurten ikäluokkien eläköitymisen johdosta läpi valtaisaa muutosta. Tämä prosessi edellyttää onnistuakseen rohkeita irtiottoja ja monipuolisia uusia osaajia. Julkishallinnon työpaikat ovatkin nykyään syystä varsin suosittuja. Niissä pääsee näyttämään osaamistaan ja ottamaan erityyppisiä vastuita siinä missä yrityselämässäkin. Omatkin tehtäväni kansainvälisten asioiden päällikkönä ovat todella jotain muuta kuin harmaan virkamiehen hiljaista puurtamista.

Turku fiksuna kaupunkina on huomannut, että opiskelijat eivät ole vain kuluja aiheuttava, häiriköivä nuorisojoukko. Opiskeluaikanaankin ihmiset ovat kuntalaisia, joita tulee palvella heidän elämäntilanteeseensa liittyvissä erityisissä tarpeissa. Lisäksi opiskelijat ovat kaupungin tulevan menestyksen tärkein resurssi.Tulevaisuuden Turku on heidän käsissään. Lienee syytä ottaa tämä joukko hyvinkin tosissaan. Tästä syystä Turku on Turun yliopiston ja useiden muiden yhteistyökumppaneiden kanssa kehittämässä Ready, Study, Go Turku -toimintamallia, jonka avulla voidaan kertoa opiskelupaikkavaihtoehtoja puntaroiville nuorille turkulaisten oppilaitosten laajasta koulutustarjonnasta ja opastaa konkreettisessa asettumisessa kaupunkiin.

Mika Akkanen Turun kaupungin kansainvälisten asioiden päällikkö ja Turun yliopiston alumni

kuva: ha nna

Turussa maailman kauneimman saariston äärellä on hyvä elää! Entisenä turkulaisena opiskelijana ja nykyisenä kiukkuisten teinien kiukkuisena virkamiesisänä tunnen näin ja uskon vahvasti asian olevan näin tulevaisuudessakin.

oksanen

Kontaktia opiskelijaan halutaan ylläpitää jatkuvasti myös opintojen aikanakin palveluista ja muusta mukavasta infoten. Haluamme, että opiskelijan elämä on täysipainoista ja kivaa modernissa Turussa. Ja opintojen loppuvaiheessa oleville haluamme tietenkin kertoa yrittäjyys- ja työllistymismahdollisuuksista sekä kehittää oppilaitosten kanssa opiskelijoiden työelämävalmiuksia. Näin Turku muuttuu mukavasti opiskelukaupungista kotikaupungiksi.

Aurora | 25

Turku, ikirakkaani teksti: roope lipasti

| kuva: hanna oksanen

Turku on mainio kaupunki opiskella ja asua. Kirjailija Roope Lipasti kertoo miksi.

T

apahtui joskus 1990-luvulla: Eräänä kesänä en mennyt lainkaan kesätöihin, vaan luin tenttiin. Kirjallisuuden opiskelijalle se tarkoitti, että piti lukea noin 50 romaania. Kesä oli poikkeuksellisen kaunis ja kun tyttöystäväni heräsi viideltä ja lähti makkaratehtaaseen, minä heräsin kymmeneltä ja astelin Sibelius-museon taakse jokirantaan. Nojauduin Pietari Kalmin 1700-luvulla istuttamaan (niin väitetään) tammeen, ryhdyin lukemaan hyviä kirjoja, söin jäätelöä ja mietin, että voisivat asiat paskemminkin olla.

Siinä hetkessä yhdistyivät Turku ja opiskelu tavalla, joka lämmittää aina vain.

Niinikään muistan, miltä tuntui kiivetä ensimmäistä kertaa tiedon portaita ylös Yliopistonmäelle, seisahtua hetkeksi ja katsella alas Hämeenkadulle, jatkaa sitten matkaa ja astua siihen rauhaan ja mielenkiintoisten asioiden moninaisuuteen, jota eri tiedekuntien ja oppiaineiden seinät pitivät ja pitävät sisällään.

Voin vieläkin aistia pääkirjaston kirjainten hajun ja kahvilan hälyn, nähdä ihmiset istuskele26 | Aurora

massa ja odottamassa, että luento alkaisi. Pihalla aurinko paistoi aina ja suihkulähde pulputti (mutta koska aika kultaa muistot, niin oikeasti suihkulähde oli yleensä rikki ja taivaalta satoi räntää).

Kuten hyppytieteiden professori Matti Nykänen on viisaasti todennut: elämä on ihmisen parasta aikaa. Tähän on syytä lisätä, että opiskeluaika on vastaavasti yksi elämän parhaista ajanjaksoista. Ensimmäisen (ja viimeisen) kerran saa olla vapaa vähän kaikesta, mihin järjestäytynyt yhteiskunta ihmisen lopulta pakottaa. On lähtenyt pois lapsuudenkodista, saa asua yksin ja päättää ihan itse mitä ja milloin syö ja syökö. Saa mennä ja tulla miten mielii ja ympärillä on uusia ystäviä, kukaties tuleva puoliso.

Toki vapautta rajoittaa se, että pitää opiskella, mutta se on vain mukavaa, koska opiskelun idea on että se on mukavaa. Myöhemmin samanlaista vapauden hetkeä ei elämässä tule.

Yksi osa tätä kaikkea on se paikkakunta, missä opiskelee. Opiskeluun kuuluu, että ympärillä on uusi kaupunki – tai vähintään-

kin tuttu kaupunki uudesta näkökulmasta. Itse olen asunut Turussa koko ikäni, joten opiskelu ei vienyt uuteen kaupunkiin mutta toiseen todellisuuteen kuitenkin.

Ja millainen se kaupunki on?

Sellainen jota rakastan. Tuttu ja turvallinen. Kaunis. Joskus rasittava, mutta kaikkien vuosienkin jälkeen yllättävä. Niin kuin vaikka viime kesänä, jolloin yhtäkkiä oli polkaistu käyntiin H2Ö-niminen uusi festari – Turussa tapahtuu sellaista tuon tuosta.

Turku on minulle sitä, että kun tulee junalla Helsingin tai Tampereen suunnasta (muualta ei junalla pääsekään), tietää jo kymmeniä kilometrejä ennen, milloin mikäkin talo ja maiseman kohta näkyvät ikkunasta. Aina tuntee tulleensa kotiin, iltapimeälläkin katuvalot viestivät lämpöä ja kotoisuutta. Vaikka niin ne varmaan viestivät jokaisessa kaupungissa, kunhan sinne on kotiutunut.

Turun yksi hieno puoli on, että se on niin kompakti. Kaupunki on kyllin suuri, jotta siellä voi harrastaa mitä tahansa. Kauppoja riittää, yö-

elämää ja tietenkin ihmisiä. Kuitenkin keskusta on niin pieni, että kaikki on kävelymatkan päässä. No, vähintään pyörämatkan.

Erityisen kaunis osa kaupunkia on yliopiston alue. Neljä korkeakoulua ovat kaikki lähekkäin toisiaan, mutta jonkinlaisen ytimen muodostaa Yliopistonmäki. Kun sieltä laskeutuu alas, löytää itsensä Suomen vanhimmilta huudeilta: Tuomiokirkko, Piispankatu, Suurtorin rakennukset (tuttu teeveestä: sieltä julistetaan joulurauha).

Ja kaiken tämän sivuitse virtaa joki. Turku on joen kaupunki ja turkulaiset ovat kovin ylpeitä Aurajoestaan, vaikka sen pienuudelle vetää vertoja ainoastaan joen ruskea savisuus.

Kaupungissa on vanha sanonta, jonka mukaan joen rannat on jaoteltu kahtia: on täl pualel ja tois pualel. Täl pualel tarkoittaa Tuomiokirkon puolta, sillä sinne kaupunki aikoinaan ensin rakentui. Tois pualel taas… no se on asioiden loogisen järjestyksen tähden siellä toisella puolella. Turkulainen saa hyvin elämänsä kulumaan sen miettimiseen, kummalla puolella olisi mukavampaa asua.

Joesta puheen ollen: sitä seuraamalla pääsee myös Ylioppilaskylään, jossa moni opiskelija asuu. Se on samaan aikaan viehättävä ja

ruma ja juuri siksi sympaattinen. Ylioppilaskylän sokkeloissa on kuin ulkomailla asuisi ja sen ympärillä avautuvat mainiot ulkoilualueet.

Kaunis kaupunki on yksi asia, mutta pitää muistaa, että siellä asuu sitten myös niitä kaupunkilaisia. Se on vähän niin kuin että Rooma on muuten hieno paikka, mutta kun se on täynnä roomalaisia.

Vastaavasti Turussa asuu turkulaisia.

Turkulaiseen ylimielisyyteen kuuluu sanonta, että turkulaiseksi ei tulla vaan synnytään. Se ei tietenkään pidä paikkansa – monet 50 vuotta kaupungissa asuneet pitävät kaupunkia jo melkein kuin kotinaan ja itseään lähes turkulaisina.

Se oli vitsi. Oikeasti turkulaiset kieltämättä puhuvat hieman töksäytellen ja moni muualta tullut karsastaa murretta, mutta kun pääsee sen määkimisen yli, turkulaiset ovat lähes ihmismäisiä.

Otetaan esimerkki.

Turkulaisia moititaan negatiivisiksi ja perusteluna on, että kun he tilaavat vaikka kahvin, he sanovat epäillen kahvilanpitäjälle, että ”ei sul mittä kaffet olis?”

Mutta eihän tämä ole negatiivisuutta! Turkulainen näin vain varmistaa sen, ettei tule pettymään: Jos kahvia on, niin hyvä (usein turkulaisissa kahviloissa myös on). Ja jos taas ei ole, niin tuolla lauserakenteella turkulainen tiesi asian jo etukäteen.

Sitä paitsi oikeasti Turku on kansainvälinen, monikulttuurinen ja suvaitsevainen kaupunki – eikä vähiten siksi, että täällä on katukuvassa koko ajan pyörimässä lähes 40 000 opiskelijaa, jotka tekevät kaupungista nuoren ja vireän.

Toinen muisto Turusta ja opiskelusta: Asuin Yliopistonmäen toisella puolella, kauniilla Vänrikinkadulla. Usein kun kotiuduin yöriennoista oli kesäinen aamuyö (kumma miten muistoissa on aina kesä). Yleensä tulin Hämeenkadun suunnasta ja ylitin nukkuvan kampusalueen. Kaupunki oli läsnä, yö oli läsnä, maan kosteus ja kasteen tuoksu. Ja kun hengitti sitä ilmaa, tiesi: nyt, täällä, olen onnellinen.

Kirjoittaja on kirjailija ja opiskeli Turun yliopistossa 1990-luvun alussa.

Aurora | 27

teksti: ilona häsänen, tyyn hallituksen opiskelijakulttuurivastaava kuvat: timo kovala, tyyn hallituksen kansainvälisten asioiden vastaava

Vanha Suurtori istutti turkulaisopiskelijat yhteisille sitseille Eri värisiä haalareita vilisee ympäri Vanhaa Suurtoria. Ne paljastavat kulkijoiden akateemisen taustan. Pulppuava ilo kertoo, että edessä on jotain hauskaa. Ohikulkijalle kuiskataan: neljän korkeakoulun yhteiset Campussitsit, Turun historian ensimmäiset.

Iltapäivän mittaan Vanhalle Suurtorille ilmestyy telttoja, pöytiä ja tuoleja. Vähitellen paikalle alkaa kerääntyä opiskelijoita. Muutamia kaupunkilaisia pysähtyi ihmettelemään menoa.

Kysyjälle tiedetään kertoa. Valmisteilla on Turun yliopiston ylioppilaskunnan (TYY), Åbo Akademin ylioppilaskunnan (ÅAS), Turun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan (TUO) ja Novia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Noviumin yhdessä järjestämät suuret ulkoilmasitsit.

Sitsit ovat pohjoismainen akateeminen pöytäjuhla. Illan aikana pidetään puheita, syödään, juodaan ja lauletaan juomalauluja. Sitseillä näyttäytyy vahvana oman yhteisön perinne. Turun yliopistoissa sitsejä vietetään eri tavalla kuin Åbo Akademissa.

Joka puolelta kuuluu ruotsin- ja suomenkielistä iloista puheensorinaa, on joukossa muutama vaihto-opiskelijakin. Laulunjohtajat on valittu yksi jokaisesta ylioppilaskunnasta. Juonnot kulkevat sujuvasti molemmilla kotimaisilla.

– Tulin sitseille, jotta näkisin myös muiden korkeakoulujen opiskelijoiden sitsiperinteitä, teekkari Sami Nieminen sanoi.

Sosionomiopiskelija Rosa-Mari Tuominen tunnustaa tulleensa paikalle uteliaisuudesta. Sitsien ensikertalainen halusi nähdä, millaista juhlassa on.

Laulu raikui, ruokaa syötiin, laulutoiveista ja esityksistä nautittiin.

Illan hämärtyessä sytytettiin myrskylyhdyt, ja tunnelma vain parani entisestään. Ja jos sitsikonkari Sami Nieminen saisi päättää, Campussitsit eivät jää ainutkertaisiksi.

YHL YHL Graafinen ohje Graafinen ohje

Tapahtumaa tuki Ready, Study, Go, Turku (RSGT) -yhteistyöverkosto.

> tunnus > värit > tunnus > tekstityypit > värit

Hyvää > tekstityypit Hyvää Joulua!

Joulua!

YHL Graafinen ohje > tunnus > värit > tekstityypit

Hyvää Joulua!

Etujasi valvoo YHL

Etujasi valvoo YHL

Etujasi valvoo YHL

Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto Yliopistojen ja tutkimusalan henkil st liitto Universitetens och forskningssektorns personalf rbund YHL ry www.yhl.fi

Kirjat

teksti: jussi matikainen

Pahuudesta faktapohjalta Psykiatrisen vankisairaalan vastaavan ylilääkärin, Turun yliopiston dosentti Hannu Lauerman kirjoituskokoelma Hyvän kääntöpuoli tarkastelee pahuutta ja siihen liittyviä myyttejä. Kirjoituksissaan Lauerma käsittelee esimerkiksi suomalaisten väitettyä taipumusta väkivaltaan, uskomushoitoja, tiedonvälityksen nykytilaa ja psykopatiaa.

Vaikka asia on usein vakavaa, on ilmaisussa mukana ripaus huumoria: ”Nimenomaan idässä ilta useammin päättyy siihen, että Kemppainen surmaa puukolla Romppaisen, ellei Romppainen ennätä ensin.”

Lainaus on sitaatti kirjoituksesta, jossa Lauerma kysyy, onko suomalainen mies oikeasti väkivaltainen. Lauerma purkaa kutakin valitsemistaan aiheista esittelemällä ensin aiheeseen liitettyjä – usein virheellisiä – myyttejä ja lyö sitten pöytään faktoja, joilla ilmiöitä voi selittää.

Esimerkiksi suomalaisen miehen väkivaltaisuus pitää tietyin reunaehdoin paikkansa, mutta ei Lauerman mukaan ole suoraviivaisesti yleistettävissä: ”Kokonaisuutena on todettava, että 2000-luvun tosiasioiden valossa hokema suomalaisen miehen väkivaltaisuudesta ei pidä paikkaansa.”

Lauerma on tuttu kasvo televisioruuduissa silloin, kun jotakin selittämättömän pahaa tapahtuu. Onkin mielenkiintoista lukea, kuinka Lauerma varsin avoimesti kirjoittaa hyvistä ja huonoista kokemuksistaan median asiantuntijana. Median viihteellistyminen ja klikkausjournalismi

Sota-ajan arkea pintaa syvemmältä Turun Historiallisen Yhdistyksen julkaisema Elämää sotavuosien Turussa 1939–1945 nostaa esiin sota-ajan vähemmän tunnetun puolen: tavallisten ihmisten elämän ja arjen kotirintamalla.

Teos luotaa laajaan alkuperäisaineistoon tukeutuen turkulaisten kokemuksiin toisessa maailmansodassa. Kirja luo laajan näköalan sota-aikaan ymmärtäen sodan koko yhteiskuntaa ja sen jäseniä syvästi koskettaneena ilmiönä.

Arjesta nostetaan esiin hyvin yksityiskohtaista tietoa. Kirjasta muun muassa selviää, miten turkulaisyliopistoissa tehtailtiin sodan aikana kaasunaamareita ensin armeijan, sitten siviiliväestön tarpeisiin. Naamarien luotettavuus testattiin kemian laitoksen kaasuhuoneessa.

Elämää sotavuosien Turussa 1939–1945 Pertti Grönholm, Pirkko Kanervo, Olli Kleemola ja Antti Nyqvist (toim.)

Turun Historiallinen Yhdistys, 2014

haastaa tutkijat, joiden sanoma ei useinkaan ole puettavissa yhteen päälauseeseen. Lauerma kannustaa kuitenkin yrittämään: ”Tutkimukseen ja kokemukseen nojaavan tiedon välittäminen median avulla on monin tavoin hankalaa, mutta se voi myös tarjota lukijoille ja kuulijoille olennaista, hyvin prosessoitua tietoa, jota he eivät muutoin saisi.”

Ajankohtaisiin aiheisiin kantaaottava kirjoituskokoelma on itsessään hyvä esimerkki tutkimukseen perustuvan, punnitun tiedon esittämisestä populaarissa muodossa.

Hyvän kääntöpuoli Hannu Lauerma WSOY 2014

Myyttitutkijan muistelmat Turun yliopiston arkeologian emeritusprofessori Unto Salo on koonnut pitkän elämänsä ja mittavan tutkijanuransa muistot yksiin kansiin. Yli 800-sivuinen Iso tammi johdattaa lukijansa seuraamaan, kuinka tutkijan mieli on yhdistellyt asioita ja rakennellut mutkikkaita päättelyketjuja laajan tietämyksen varassa.

Kirjan loppuosassa Salo kuvaa matkaansa kirjoittajana alkaen siitä, kun hän oppi tyrvääläisenä alakoululaisena lukemaan syksyllä 1935: ”Mutta tärkeintä kirjoittamisessa on sittenkin sisältö, sillä se hakee kyllä muodon. Sisällössä taas on tärkeintä usko tai vakaumus, sillä kulttuuri rakennetaan aina uskolla päämäärän arvoon.”

Iso tammi Unto Salo Warelia, 2014

Läpileikkaus venäläisten naisten historiaan Venäjän historiaa on totuttu kirjoittamaan suurmiesten kautta. Tähän perinteeseen tarjoaa virkistävän vaihtoehdon Arja Rosenholmin, Suvi Salmenniemen ja Marja Sorvarin toimittama Naisia Venäjän kulttuurihistoriassa.

Artikkelikokoelman ponnin on yhtäältä kuvata venäläisten naisten valintoja ja mahdollisuuksia eri aikoina ja yhteiskunnan eri aloilla, toisaalta tulkita Venäjän historiaan naisten näkökulmasta.

Tarkasteluun pääsevät niin naiskirjailijat, maaseudun babushkat kuin naisyrittäjätkin.

Tarkastelemalla yksittäisten naisten kohtaloita kirjoittajat valottavat uutta reittiä historiaan.

Naisia Venäjän kulttuurihistoriassa Arja Rosenholm, Suvi Salmenniemi ja Marja Sorvari (toim.)

Gaudeamus, 2014 Aurora | 29

teksti: erja hyytiäinen

| kuva: max planck institute for biophysical chemistry

Nobelin siemen kylvettiin Turun yliopistossa

​ tefan Hell julkaisi ensimmäisen kerran S ajatuksen Stimulated Emission Depletion eli STED-mikroskoopista vuonna 1994, jolloin hän työskenteli Turun yliopistossa.

30 | Aurora

– Ilman Turun yliopistoa tieteellinen urani ei olisi ikinä jatkunut, Stefan Hell sanoo ja nostaa puhelinyhteydellä samppanjalasia Turun yliopiston biofysiikan laboratorion kahvihuoneeseen kokoontuneelle joukolle.

Tuore kemian Nobelin voittaja hymyilee onnellisena.

Y

hteyden toisessa päässä Erkki Soini, Kalervo Väänänen, Jyrki Heino, ja Pekka Hänninen, tai Onkel Pekka kuten Hellin lapset häntä kutsuvat, nostavat lasia. Viikkoa myöhemmin Hänninen paljastaa Fysiikan päivän väelle, miksi tämänvuotinen Nobel on myös Turun

yliopiston Nobel.

Perustellakseen asiaa Hänninen palaa 1990-luvulle. Tuolloin Stefan Hell työskenteli Turun yliopistossa, samassa lääketieteellisen fysiikan ja tekniikan professorin Erkki Soinin vetämässä tiimissä Hännisen kanssa.

Ideoita lensi, monet päätyivät roskakoppaan, monet etenivät jatkokehittelyyn. Yksi edenneistä oli ajatus Stimulated Emission Depletion eli STED-mikroskoopista. Hell ja Sakasta Turkuun Helliä seurannut väitöskirjatyöntekijä Jan Wichmann esittelivät sen yhteisjulkaisussaan 1994.

– Siksi me väitämme, että kyse on turkulaisesta Nobelista. Alkuperäistyöt ovat täältä, Hänninen sanoo.

Tieteen kauhukakarat Pekka Hänninen kertoo mahdollisimman kansantajuisesti, mitä Hell on tehnyt. Sitä ennen on kerrottava miehestä nimeltä Ernst Abbe, joka 1873 määritteli perinteisen mikroskoopin tarkkuudeksi 0,2 mikrometriä. Ja tämän uskottiin olevan kiveen hakattu totuus.

Tuon totuuden vallitessa Hänninen matkusti reilu parikymppisenä tutkijanalkuna Euroopan Molekyylibiologian laboratorioon (EMBL) Heidelbergiin kehittämään biologista konfokaalimikroskopiaa. Se mahdollisti kolmiulotteisten leikkeiden tutkimisen ja oli tuolloin uusinta uutta. Kaksi vuotta myöhemmin Stefan Hell tuli samaan ryhmään toteuttamaan omia ideoitaan.

Helliä pidettiin radikaalina. Hännistäkin varoitettiin tekemästä yhteistyötä miehen kanssa, eikä sitä työpaikalla tehtykään. Kaksikko sattui kuitenkin asumaan samassa talossa, he ystävystyivät ja töiden päätyttyä kaksikon yhteistyö pyörähti käyntiin.

– Stefania pidettiin vähän ikään kuin ”kylähulluna”, ja taidettiin pitää minuakin, Hänninen naurahtaa.

Hänninen palasi 1992 Turun yliopistoon, mutta Hellillä on seinä vastassa. Kiistellylle tutkijalle ei löytynyt jatkorahoitusta, vaikka tuloksiakin oli jo olemassa. Hellin – ja aiempaa tarkempien mikroskooppien – onni oli, että Hänninen sai vakuutettua professorinsa Erkki Soinin kutsumaan miehen Suomeen.

Soini oli idealle altis, olihan hän kiinnostunut konfokaalimikroskopiasta jo 1980-luvun puolivälissä ja päässyt puoleksi vuodeksi Heidelbergiin European Molecular Biology Laboratoryyn töihin.

– Siellä pääsin tutustumaan elektronimikroskopian ja konfokaalimikroskopian kehitystyöhön. Ensisijaisena tavoitteenani oli soveltaa mikroskooppista teknologiaa in-vitro -diagnostiikkaan. Tällä pyrittiin parempaan herkkyyteen lähinnä mittauslaitteen taustasignaalin pienentämisen kautta sekä samalla siihen, että signaali saadaan ilman reagenssikomponenttien erotusta toisistaan, Soini kertoo.

Ryhmä sai Suomen Akatemialta monivuotisen tutkimusrahoituksen, joka kattoi myös optisten menetelmien kehittämistä vaikka painopiste olikin konfokaalimikroskopiassa.

Rahoitusta antoivat myös Turun yliopisto ja Pharmacia AB/Wallac Oy. – Stefan tuli vuoden 1993 alussa Turkuun.

Sen verran utelias Suomen Akatemiakin oli, että se nimitti aivan poikkeuksellisesti ohjausryhmän seuraamaan meidän työtämme. Millään muulla apurahan saajalla ei sellaista ollut, Hänninen sanoo.

Vahingot kerryttivät nimeä Ideoita virtasi. Tutkijat olivat vakuuttuneita, että Abben teorian ”rikkomattomuuteen” liittyi ajattelutavan virhe. Ratkaisun uskottiin löytyvän kvanttimaailmasta, fotoneja näytteessä yhdistelemällä. Mutta miten?

Hänninen kertoo yksityiskohtaisesti mikroskooppien erottelukyvyistä, stimuloiduista emissioista, fluoresensseistä, aikaviiveistä, pulssivirtauksista sekä diffektiorajoista. Hän esittelee, miten STEDissä käytettiin yhden säteen sijaan kahta sädettä. Ensimmäinen säde saa molekyylit fluoresoimaan 0,2 mikronin kokoisessa tarkennuspisteessään ja toinen, optisen ”munkkirinkilän” kaltaiseksi muokattu säde sammuttaa hahumisen kaikkialta muualta paitsi muutaman kymmenen nanometrin kokoisesta pisteestä ”munkkirinkilän” keskeltä.

Kuva muodostuu piste pisteeltä tietokoneen muistiin kuin tuota pientä muutaman kymmenen nanometrin kokoista fluoresenssipistettä liikutetaan biologisessa näytteessä kiinnostuksen kohteen yli.

– Me saimme paljon ideoita. Ja aina jotain roiskahteli. Kun Stefan siirtyi takaisin Saksaan, ei optinen nanoskopia ollut vielä kuin pienen piirin hyväksymää, mutta hän oli saanut meidän ”vahingoillamme” jo sen verran nimeä, että hän pääsi eteenpäin, Hänninen muistelee.

Ei Nobelia ilman sovelluksia Stefan Hellin työskentely päättyi Turussa vuonna 1996.

– Silloin sovimme, että hän jatkaa kehitystyötä Göttingenissä Max Planck Instituutissa.

Katsoin, että STED-mikroskopian jatkokehitys olisi ollut liian suuria pääomia vaativa hanke Suomen olosuhteisiin, Soini sanoo.

Biofysiikan laboratoriossa jatkettiin saatujen tulosten käytännön sovelluksilla. Muun muassa TPX-tekniikka, pikkulasten virus- ja bakteerianalytiikka, sekä Agsens-tekniikka ovat esimerkkejä työn tuloksista.

Hellin ja Turun yhteys ei ole katkennut.

Turun yliopiston kunniatohtoriksi promovoitu Hell on vieraillut useaan kertaan luennoimassa Turun yliopistossa, viimeksi vuosi sitten, kun Turussa juhlistettiin superresolution-mikroskoopin keksimisen 20-vuotisjuhlaa.

Hellin luoma mikroskooppi ei yksin riittänyt palkinnon arvoiseksi. Nobel-palkinto edellyttää myös sovelluksia.

Hänninen kertoo, miten STEDin avulla on jo päästy katsomaan hermoimpulsseissa tapahtuvaa kemiallista liikettä. Hellin sekä hänen kanssaan Nobel-palkinnon jakavien Eric Betzigin ja William E. Moernerin työn on arvioitu mahdollistavan hoidon löytymisen Alzheimerin tautiin ja osteoporoosiin. Tuorein tieto kertoo, että mikroskooppien avulla on saatu selville, miten HIV infektoi solua.

– Me raotimme hieman kantta, nyt työtä tehdään sovellusten puolella, Hänninen sanoo.

Aurora | 31

Lyhyet

koonnut: erja hyytiäinen kuvat: hanna oksanen, robert seger

turun yliopiston uutiset ja tapahtumat

} utu.fi

THE

eli Times Higher Education World University Rankings nosti Turun yliopiston maailman 400 parhaan yliopiston joukkoon.

QS-rankingissa Turun yliopisto pääsi tänä vuonna sijalle 208 ja Best Global Universities -rankingeissa sijalle 375. Sijoitusten vaihtelu selittyy rankingien erilaisilla painotuksilla.THE-rankingin kriteeristö on laajin.

PALKITTUJA

TURKULAISYLIOPISTOT VAHVISTAVAT TUTKIMUSTAAN JA OPETUSTAAN YHTEISTYÖLLÄ Turun yliopisto ja Åbo Akademi ryhtyvät määrätietoisesti kehittämään toiminnallista yhteistyötään siirtämällä saman alan oppiaineita naapureiksi. ICT-alan toiminnot muuttavat reilun vuoden kuluttua oppiaineiden tarpeita ajatellen peruskorjattuihin tiloihin Turun yliopiston Luonnontieteiden talo 2:een. Molempien yliopistojen geologian oppiaineet muuttavat Åbo Akademin peruskorjattavaan Geotaloon syksyllä 2016.

Turun yliopiston rehtorin Kalervo Väänäsen mukaan yliopistot tarkastelevat aina tilaisuuden tullen myös jatkossa toiminnallisen yhteistyön mahdollisuuksia.

– Yhteisissä tiloissa toimiminen tuo kahdenlaisia etuja: tutkimuksen ja koulutuksen synergiaetujen hyödyntäminen tuottaa laadukkaampaa tutkimusta, ja kun jaamme tiloja, voimme säästää kiinteistö- ja käyttömenoissa,Väänänen sanoo. Åbo Akademin rehtori Jorma Mattisen mukaan yhteistä on myös halu pitää kiinni kummankin yliopiston omaleimaisuudesta.

– Kehitämme yhteistyötä ollen koko ajan tietoisia siitä, että säilytämme kielellisen identiteettimme, Mattinen sanoo.

– Kysymys on toiminnallisesta yhteisyydestä, ei hallinnollisesta. Molemmat yliopistot säilyvät omina yksiköinään,Väänänen sanoo.

Lastentautien tutkimussäätiö myönsi 15 000 euron Helena ja Niilo Hallman -palkinnon luonnontieteiden ja lääketieteen tutkijakollegiumin tutkijalle, dosentti Samuli Rautavalle.

Suomen Hammaslääkäriseura 10 000 euron Apollonia-palkinto myönnettiin Turun yliopiston suupatologian professori Stina Syrjäselle.

Laskentatoimen ja rahoituksen laitoksen yliopisto-opettaja Mikko Kepsu valittiin kauppakorkeakoulun vuoden opettajaksi.

Lääketieteellinen tiedekunta myönsi Kliininen silmä -tunnustuspalkinnon dosentti Matti Varpulalle. Oppimateriaalin tuottajapalkinto myönnettiin professori Seppo Soinilalle, ja vuoden 2014 erikoislääkärikouluttajapalkinnon sai lääketieteen tohtori Maritta Salonoja.

Nelikymppinen lunasti paikkansa

UUSIIN ASEMIIN

Turun yliopiston 40-vuotista taivaltaan juhliva kasvatustieteiden tiedekunta on kansallisesti tunnettu erityisen vahvana ja pitkäjänteisenä toimijana kasvatussosiologian ja koulutuspoliittisen tutkimuksen saralla sekä oppimistutkimuksessa. Arvostus on pitänyt ansaita kovalla työllä.

Tällä hetkellä merkittävin tutkimuspainotus liittyy suomalaisen yhtenäiskoulun eriarvoistumiseen ja erityisesti kouluvalinnan vaikutuksiin lohkoutumiskehityksessä.

– Peruskoulun hajautumiskehitys on maailmanlaajuinen tendenssi, jota meillä on toistaiseksi onnistuttu jarruttelemaan koulutuspolitiikalla. Mikään ei kuitenkaan takaa, ettei meilläkin pian oltaisi huonommassa tilanteessa. Meillä on jo hyviä ja huonoja kouluja, niitä joihin mennään ja niitä joista lähdetään, sanoo CELE-tutkimuskeskusta johtava Risto Rinne.

– Alueellista erilaistumista on vaikeaa pysäyttää, mutta vielä ei olla niin pitkällä, että ei voitaisi pysähtyä, akatemiaprofessori Erno Lehtinen arvioi.

Dosentti Lauri Kemppinen sanoo, että eriytymiseen liittyy myös opettajien eriarvoistuminen.

–Nyt pitää saada parhaat opettajat ja parhaat resurssin vaikeiden alueiden kouluihin, Rinne sanoo.

Aivotutkimuksen ja psykologian yhdistävä Turku Brain and Mind Centerin avajaisia vietettiin syyskuun alussa Teutorissa.

32 | Aurora

Teutoriin avattu yliopiston kirjaston uusi toimipiste yhdistää historia-, kulttuuri- ja taideoppiaineiden sekä lääketieteellisen tiedekunnan kirjastopalvelut.

Yliopisto solmi viisi uutta Intia-yhteistyösopimusta, jotka tukevat yhteisiä tutkimus-, kehittämis- ja koulutushankkeita ja edesauttavat tutkija-, opettaja-, henkilökunta- sekä opiskelijavaihtoa.

In memoriam professori Tapio Reponen

T

urun yliopiston vararehtori, professori Tapio Reponen menehtyi vakavaan sairauteen 22. syyskuuta Turussa. Hän oli syntynyt Huittisissa 2.8.1947. Keskeisimmät opintonsa ja työuransa hän suoritti Turun kauppakorkeakoulussa, jossa hän toimi yliassistenttina, apulaisprofessorina ja tietojärjestelmätieteen professorina vuodesta 1988 lähtien.

Reposen yliopistollisten tutkimus- ja opetuspainotusten kannalta työskentelyperiodi Harvard Business School’issa vuonna 1981 oli merkittävä. Kotimaisten ja kansainvälisten tieteellisten julkaisujensa ohella hän kehitti tietojärjestelmätieteen valtakunnallista yhteistyötä sekä turkulaisten yliopistojen Turku Centre for Computer Science (TUCS) -yksikköä. Hän toimi myös dosenttina Tampereen ja Vaasan yliopistossa.

Tapio Reposen panos Turun kauppakorkeakoulun kehittäjänä ja yleensä kauppatieteellisen tutkimuksen ja opetuksen edistäjänä näkyi hänen poikkeuksellisen pitkässä urassaan yliopistohallinnossa. Hän toimi opinahjonsa vararehtorina (1983–1995) ja rehtorina vuodesta 1996 aina vuoden 2009 loppuun, jolloin Turun yliopisto ja Turun kauppakorkeakoulu yhdistyivät.

Tapio Reposella oli sekä kokemusta että oppineisuutta oman yliopistonsa johtamiseen siten, että hän pystyi projisoimaan toimintansa suomalaisen ja kansainvälisen yliopisto- ja tiedepolitiikan puitteisiin.

Hän myös johti määrätietoisesti Turun kauppakorkeakoulussa sitä historiallista prosessia, jonka tuloksena kaksi turkulaista yliopistoa yhdistyivät vuoden 2010 alusta.

AHTISAARI-PÄIVÄ VAKUUTTI: Laumassa lapsi voi kasvaa vastuulliseksi

Reponen toimi uusimuotoisen Turun yliopiston vararehtorina vuoden 2010 alusta eläkkeelle siirtymiseensä asti. Näin hän toimi kokemuksensa ja henkilökohtaisten ominaisuuksiensa ansiosta menestyksekkäästi myös monialaisen yliopiston johdossa ja ehti nähdä yliopistojen yhdistymistä seuranneet positiiviset muutokset.

Uransa alussa Tapio Reponen työskenteli jonkin aikaa myös elinkeinoelämän palveluksessa, mm. Kone Oy:ssä sekä Suomen Pankissa.

Hänen asiantuntemustaan käytettiin runsaasti liike-elämän, ylimmän opetuksen ja tutkimuksen sekä urheilun luottamustehtävissä. Hänelle myönnettiin Suomen Leijonan komentajamerkki vuonna 2003.

Markus Granlund, Keijo Virtanen, Kalervo Väänänen Lapset ja kasvatus nostettiin keskiöön Turussa vietetyssä Ahtisaaripäivän yleisötilaisuudessa.

Presidentti Martti Ahtisaari, Turun yliopiston dosentti, lastenja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Linnéa Karlsson ja sosiologian professori Jani Erola sekä Åbo Akademin ihmisoikeuksiin erikoistunut professori Elina Pirjatanniemi etsivät yhdessä vastausta kysymykseen: miten me kasvatamme lapset vastuullisiksi aikuisiksi.

– Empatia on asia, jonka ihmis-niminen laji oppii elämällä laumassa. Siinä on oltava riittävän hyvä johtaja, aikuinen, joka järjestää lauman, lapset suhteessa toisiin lapsiin.Tässä rakenteessa pitää olla riittävästi jatkuvuutta, turvallisuutta ja rauhaa, Karlsson totesi.

Ahtisaari totesikin perheiden tilanteen muuttuneen ratkaisevasti, kun naiset lähtivät työelämään eivätkä isovanhemmat enää asu lähellä.

– Vanhemmilla on aiempaa vähemmän aikaa lapsilleen, ja se on siirtänyt suuremman kasvatusvastuun opettajille, Ahtisaari totesi.

Neljättä kertaa vietetty Ahtisaari-päivä sai alkunsa maabrändityöryhmän ideasta tuoda Suomi esille rauhantyön maana.

Aurora | 33

Väitös

teksti: jussi matikainen

| kuva: pia jalkanen

Tietoturva tarraa kiinni

Tietoturva on yksin suojaava ja hyvä.

Vai onko? Jukka Vuorinen päätyy tuoreessa sosiologian väitöskirjassaan siihen, että tietoturva on keskeyttävä, väliin tuleva toimija. Osin se toimii jopa omia tavoitteitaan vastaan.

V

uorinen toteaa tietoturvan luonteeseen kuuluvan, että se on keskeyttävää ja väliin tunkevaa. Esimerkiksi sisäänkirjautumiset salasanoineen keskeyttävät aina jonkin toiminnan ja vaikeuttavat tietojärjestelmien käyttöä.

– Tietoturva keskeyttää kaiken, minkä kanssa se tulee kosketuksiin. Väliintulosta saavat osansa niin haittaohjelmat kuin tavalliset käyttäjät. Tietoturva siis pyrkii väliin ja on tasa-arvoista, oli kyse sitten hyvistä tai pahoista aikeista, tietoturvaamisen sosiologiaa ja ontologiaa väitöstyössään tutkinut Jukka Vuorinen sanoo.

Tietoturvaamiseen liittyy ristiriitoja ja jännitteitä. Kun jokin järjestelmä suojataan, se halutaan pitää tietyiltä osin suljettuna ja jäädytettynä. Ristiriita syntyy sitä, että jonkin järjestyksen jähmettääkseen tietoturva itse asiassa muuttaa tätä järjestystä.

– Tietoturva yrittää estää muiden väliintulot omin väliintuloin, ehkäistä keskeytykset keskeytyksin. Esimerkkinä väliintulosta voidaan ajatella tietoturvaohjelmistoa. Järjestelmään liitetty tietoturvaohjelmisto muuttaa suojattavan järjestelmän toimintaa. Sinällään voisi väittää, että tietoturva on aina häiritsevää hälyä ja kohinaa järjestelmälle, Vuorinen sanoo.

Tietoturvaaminen on prosessi, joka vaatii resursseja laitteistoilta ja ihmisiltä. Jokainen tietoturvaprosessi vie aikaa ja energiaa, oli kyse sitten tietoturvaohjelmistosta tai -koulutuksesta.

– Tietoturva on parasiitti, joka tarraa kiinni ja imee resursseja, Vuorinen sanoo.

Tietoturvan tavoitteita ei ole helppo saavuttaa, sillä haitallista ja häiritsevää käyttöä tunnistettaessa ongelmalliseksi muodostuu se, että hyvää ja huonoa käyttäytymistä ei voida helposti erottaa toisistaan. Hai34 | Aurora

Jukka Vuorinen kuvaa tietoturvaa parasiitiksi, joka tarraa kiinni ja imee resursseja.

tallinen käyttö rakentuu aina suhteessa sääntöihin ja haluun siitä, mihin järjestelmää tulisi käyttää. Sama tapahtuma voi olla sekä hyvää että haitallista käyttöä.

– Esimerkiksi tiedoston poistaminen voi olla haluttu teko, mutta samalla tietoturvallisesti ongelmallinen tapahtuma. Tietoturva rakentuu erilaisissa käyttämisten, haluamisten ja omistamisten suhteissa. Samat suhteet määrittävät myös tietoturvauhat.

Vuorisen mukaan tietoturva osallistuu itse myös uhkiensa rakentamiseen.

– Jos tieto määritellään julkiseksi, sitä ei voi uhata paljastuminen.

Jos tieto määritellään salaiseksi, salauksen muuri voidaan murtaa. Suojaaminen siis on luomassa uhkia, Vuorinen sanoo.

Hän muistuttaa, että tietoturva jää lopulta aina avoimeksi muulle käyttöönotolle.

– Esimeriksi kräkkerit eli ohjelmistomurtajat, jotka poistavat kopiosuojauksia ohjelmistoista, ovat keksineet tietoturvamenetelmälle eli kopiosuojaukselle aivan uuden käyttötarkoituksen. Nämä kilvoittelevat erilaisissa ryhmittymissä keskenään siitä, kuka murtaa ohjelmistosuojauksen nopeimmin. Tietoturva on siis kytkettävissä sille täysin vastakkaiseen käyttöön.

Jukka Vuorisen väitöskirja on luettavissa osoitteessa https://www.doria.fi/ handle/10024/99059

Lue uusien Turun yliopistossa tarkastettujen väitösten esittelyt osoitteesta utu.fi/vaitokset

TURUN SUOMALAINEN

YLIOPISTOSEURA

Elämän valinnat

Marja-Liisa Helasvuo

suomen kielen professori, Yliopistoseuran hallituksen jäsen

Lukiolaisena osallistuin yliopiston suomen kielen abi-infoon. Olin päättänyt ruveta kielentutkijaksi, mutta minulla ei ollut käytännön tietoa, miten tutkijaksi päädytään. Ei ollut tutkijan ohjelmaa, johon olisi voinut pyrkiä.

Abi-infossa tutkijan ammatti otettiin vaihtoehtona esiin muiden rinnalla ja opastettiin sivuainevalinnoissa. Kaukaisesta haaveesta tulikin konkreettinen valinta.

Kun aloitin opinnot, luin ainejärjestön lehdestä professorin haastattelun. Hän kehotti tutkijaksi aikovia opiskelijoita mahdollisimman varhain tekemään ohjaajalle tiettäväksi halunsa tutkijaksi. Otin tästä onkeeni, ja toisena opiskeluvuonna pääsin mukaan tutkimushankkeeseen.

Tutkijan työ on kuljettanut minua eri puolille maailmaa ja tarjonnut haasteita, välillä enemmänkin kuin riittävästi. Jossain vaiheessa siirryin Turun yliopistoon.

En ole Turun yliopiston kasvatti eikä minulla ollut aiempia kontakteja alueelle. Työskentely alueen eri toimijoiden kanssa on kuitenkin osa työtäni. Tätä puolta olen voinut toteuttaa Yliopistoseuran kautta.

Seura kokoaa yhteen yliopiston ystäviä eri puolilta yhteiskuntaa. Sen tilaisuuksissa kuullaan eri tieteenalojen huippujen yleistajuisia esitelmiä, ja esitelmien jälkeen käydyissä keskusteluissa havainnot voidaan asettaa laajempaan yhteiskunnalliseen kehykseen.

Tehdessäni abina alanvalintaa minulla oli vain aavistus siitä, mihin valinta voisi johtaa. Yliopistossa sain jatkuvasti oppia uutta ja asettua uusien haasteiden eteen. Tätä on tarjolla kaikille siitä riippumatta, millaiselle uralle aikoo suunnata. Itselleni en voisi kuvitella palkitsevampaa työtä kuin se, mitä nyt teen: saan tutkia ja ohjata opiskelijoita ja siinä samalla oppia uutta.

Päätoimittaja Riitta Monto seuran puheenjohtajaksi Turun Suomalainen Yliopistoseura valitsi syyskokouksessaan hallituksen puheenjohtajaksi Turun Sanomien päätoimittaja Riitta Monton. ​ – Tieteen ja tutkimuksen aseman tulee olla yhteiskunnassa vahva.Yliopistoseuran hallituksen puheenjohtajana toivon voivani vaikuttaa turkulaisen tutkimuksen arvostukseen. Turun yliopiston alueellista merkitystä ei voi liikaa korostaa. Seura voi tutustuttaa yleisöä yliopistokulttuuriin ja uusimpaan tutkimukseen esimerkiksi järjestämällä ajankohtaisia luentoja, Monto toteaa.

Yhdeksi tavoitteeksi Monto mainitsee jäsenmäärän kasvattamisen.

– Uskon, että moni Turun yliopistosta valmistunut on kiinnostunut säilyttämään yhteyden vanhaan korkeakouluunsa. Kun opinnoista on jo aikaa ja oma työ muualla, seura on hyvä väylä turkulaiseen yliopistomaailmaan. Olen työni vuoksi seurannut Turun yliopiston asioita, mutta Yliopistoseura on tuonut esiin uusia näkökulmia.

Yliopistoseuran hallituksen uudeksi jäseneksi valittiin hallintojohtaja Terhi Mäki. Neuvottelukunnan puheenjohtajaksi valittiin pankinjohtaja Satu Astala ja uusiksi jäseniksi erikoislääkäri Heimo Valkama sekä rehtori Marjut Kleemola.

Syyskokouksen yhteydessä VTT Ville Laamanen esitelmöi kirjailija Olavi Paavolaisesta. Laamanen tarkasteli alkuvuodesta ilmestyneessä väitöskirjassaan Paavolaisen tekemien havaintojen kautta modernin ja totalitaarisen kulttuurin kohtaamista 1930-luvun Euroopassa.

– Paavolainen ei esittänyt jyrkkiä mielipiteitä tapahtumista, vaan luovi ajassa ja pyrki tavoittamaan muutoksesta aina olennaisen, Laamanen toteaa pohtiessaan Paavolaiseen kohdistunutta suurta kiinnostusta tutkimuksessa, kaunokirjallisuudessa ja mediassa.

– Tullessani tänne puhumaan ympyrä eräällä tavalla sulkeutuu. Sain ensimmäisen apurahani väitöskirjaa varten aikoinaan Yliopistoseuralta.

Se kannusti jatkamaan väitöskirjan parissa.

​ iitta Monto (oik.) vastaanotti onnitR telut Yliopistoseuran taloustoimikunnan puheenjohtajalta Elina Herralalta.

Ville Laamanen avasi yleisölle Olavi Paavolaisen 1930-luvulla tekemiä matkoja alkuperäisaineiston avulla.

Aurora | 35

koordinaattori Eeva-Maria Soikkanen | 045 152 6666 | yliopistoseura@utu.fi | www.yliopistoseura.fi

QT4 1

36 | Aurora