Calonian Kutsu 2017

KUTSU 2017 Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan lehti alumneille

Oikeustieteellisessä on pian opiskellut Virmavirtoja viidellä vuosikymmenellä s. 6 Jukka Mähönen: Oikeustiedettä norjalaisittain

20

Tiedekunnan Päivä 24.3.2017

5

CALONIAN KUTSU 2017

Tiedekunta on panostanut tutkimuksen kehittämiseen ja tutkimusrahoituksen hakuja toimintakulttuuriin

Sisällys 3 XVI Tiedekunnan Päivä........................................................ 5 Kolmessa polvessa juristeja Turun yliopistosta............. 6

S.

14–17

Pääkirjoitus............................................................................

Opiskelijan näkökulma: Yhteisvalinta – mitä se tarkoittaa?...................................

9

Oikeustieteen perustutkintokoulutuksen viimeaikaisia uudistuksia................................................

10 Uusia kasvoja............................................................................... 12 Tutkijan näkökulma: Digitaalisten oikeuksien tutkimuskeskittymä..............

14

Tutkimus turvallisuus-käsitteen käytöstä lainsäädännön perusteluissa...........................................

16 Uusia tohtoreita................................................................. 18 Kolumni: Oikeustiedettä norjalaisittain.......................................

20 Koulutuskalenteri.............................................................. 21 Ajankohtaista Senilexistä: Senilexin toiminnasta vuonna 2016..............................

Takana seisomassa Maija Helminen, Anne Alvesalo-Kuusi, Liisa Lähteenmäki, Emma Holkeri ja Heini Kainulainen. Istumassa Ulla-Maija Mylly, Juha Lavapuro, Mika Viljanen, Maria Macocinshi, Tuomas Mylly ja Gail Maunula.

22

Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan alumnitoiminnan lehti ISSN 1458-5421 Calonian kutsu ilmestyy kerran vuodessa.

Toimitus Oikeustieteellinen tiedekunta 20014 TURUN YLIOPISTO s-posti: oik-kanslia@utu.fi faksi: 029 450 5040 Päätoimittaja: Jussi Tapani Tekniset tiedot Painosmäärä: 3 650 kpl Taitto: Tarja Linden Finepress Oy, 2017 Kannen kuva: Hanna Oksanen

O

ikeustieteellinen tiedekunta muutti keväällä 2016 väistötiloihin DataCityyn.

Peruskorjausvaihe edellyttää henkilökunnalta ja opiskelijoilta joustavuutta, mutta olen varma, että yhteisöllämme on hyvät edellytykset muutosvaiheen läpikäyntiin.

Tavoitteena on, että kevätlukukausi 2018 alkaa uudistetuissa, toimintaamme entistä paremmin palvelevissa tiloissa.

Tärkein voimavaramme ovat motivoituneet opiskelijat ja ammattitaitoinen henkilökunta. Tiedekunnan isotöisimpiä hankkeita on ollut muutaman vuoden käynnissä ollut perustutkintokoulutuksen kehittäminen, ja uudet opiskelijat ovat aloittaneet lukuvuoden 2016–2017 näiden opetussuunnitelmien­mukaisesti.

Uudistuksen tarkoituksena on, että pystymme tarjoamaan valtakunnallisesti korkeatasoisinta oikeustieteellistä koulutusta.

Opetus- ja tutkimushenkilökunnassamme on tapahtunut isoja muutoksia kolmen professorin (Heikki Kulla, Jarmo Tuomisto ja Pekka Viljanen) jäätyä eläkkeelle ja yhden professorin siirryttyä ulkomaille (Jukka Mähönen). Oikeustieteeseen kohdistuvat koulutus- ja tutkimuspoliittiset muutospaineet sekä koveneva kilpailu osaavasta henkilökunnasta edellyttävät siten aikaisempaa strategisempaa henkilöstösuunnittelua. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että tiedekunnassa mietitään huolellisesti vapautuvien tehtävien kohdentaminen, suunnitellaan toimiva tehtävärakenne ja käytetään monipuolisia rekrytointimenetelmiä.

Tiedekunta on ilahduttavalla tavalla kehittänyt ulkopuolisen täydentävän tutkimusrahoituksen hakuja toimintakulttuuria. Olemme onnistuneet saamaan kaksi uutta Suomen Akatemian rahoittamaa akatemiahanketta ja Tekesin rahoittaman tutkimushankkeen.

Käynnistimme viime vuonna yhdessä alumniyhdistyksemme Senilex ry:n ja alumniemme kanssa varainhankintakampanjan, ja toivomme alumniemme lähtevän sankoin joukoin hankkeeseen. Olemme myös lähteneet toteuttamaan varainhankinnan tarkoitusperiä rekrytoimalla Pekka Määtän määräaikaiseen ja osa-aikaiseen Professor of Practice -tehtävään.

Uskomme, että teidän tuellanne meillä on entistä paremmat edellytykset tarjota korkeatasoisinta koulutusta, kansallisesti ja kansainvälisesti laadukasta tutkimusta sekä yhteiskunnallisesti merkittävää vaikuttamista. Arvostan sitoutumistanne tiedekuntaan ja toivotan teidän kaikki tervetulleeksi Tiedekunnan Päivään 24. maaliskuuta!

JUSSI TAPANI DEKAANI

PÄÄKIRJOITUS

Hyvä alumni,

2008

2013

2013

2014

2014

Tiedekunnan Päivään on vuosittain osallistunut keskimäärin 130 tiedekunnan alumnia. Tiedekunnan Päivä on aina ollut asiapitoinen ja iloinen tapahtuma.

On naurettu ja juteltu vanhojen tuttujen kanssa. Niin nuoremmat kuin vanhemmatkin alumnit ovat olleet aktiivisia osallistujia. Tiedekunnan Päivän jatkoja on aina myös vietetty Kirkkotiellä.

2015

2016 4

CALONIAN KUTSU 2017

2016

KUVAT: HANNA OKSANEN, ANTTI TARPONEN JA TARJA LINDEN

XVI TIEDEKUNNAN PÄIVÄN OHJELMA Perjantaina 24.3.2017 kello 12 alkaen Turun yliopiston oikeus­tieteellinen tiedekunta ja sen entisten opiskelijoiden yhdistys Senilex ry järjestävät XVI Tiedekunnan Päivän.

Ohjelma

Kurssitapaamiset

PharmaCity, Auditorio, Itäinen Pitkäkatu 4

Vuoden 1962 opiskelijoiden kokoonkutsujat Markku Tunturi, markku.tunturi@gmail.com Ritva Pesonen-Ehrola, ritva.pesonen-ehrola@kotinet.com Marja Pappila, marja.pappila@lailanet.fi Kauko Wikström, kauwik@utu.fi

12.00–12.30 Avaus ja kuulumisia tiedekunnasta Dekaani Jussi Tapani (vuoden 1992 opiskelija) ja Senilex ry:n edustaja 12.30–13.00 ​ Seminaari: Avioliitto erityissäänneltynä sopimuksena: näkökulmia avioliiton keinotekoisuuden mittaamiseen ja aviovarallisuusoikeudelliseen merkitykseen Professori Tuulikki Mikkola ​13.00–13.30 ​ Kahvitauko ​13.30–14.00 ​ Seminaari jatkuu Professori Tuulikki Mikkola ​14.00–14.30 ​Alumnin puheenvuoro: Osituksen sovittelu Asianajaja Mika Kivikoski (vuosikurssi 1989) ​14.30–15.00 ​ Alumnin puheenvuoro: Keinotekoiset varallisuusjärjestelyt Lakimies Tuomas Kummala (vuosikurssi 2011) 15.00– Lounas, Unica Deli Pharma Kurssitapaamiset vuosikurssille 1967, 1977, 1987, 1997, 2007 sekä puolikurssitapaaminen vuosikurssille 1962

Seminaarin jälkeen on vuosikurssilla mahdollisuus siirtyä viettämään omaa ohjelmaansa.

Illallinen ja Senilexin vuosikokous

Illalla on Senilexin vuosikokous ja illallinen. Iltatilaisuus alkaa noin klo 19 Ravintola Koulussa. Vuosikurssille on varattuna oma pöytä tai pöydät.

Jatkot Kirkkotiellä

Illallisen jälkeen on mahdollisuus siirtyä viettämään iltaa Kirkkotielle.

minen u t u a t t i o Ilm sä mennes 12.3.2017 a osoitteess

.fi konsta.utnuus:

palvelutun 032017 OIKTDK24

Vuoden 1967 opiskelijoiden kokoonkutsujat Aapo Nuotio aapo.nuotio@gmail.com Mikko Paatero mikko.paatero@soneraposti.fi Vuoden 1977 opiskelijoiden kokoonkutsujat Kirsi Kanerva kirsi.h.kanerva@oikeus.fi Tuula Pynnä tuula.pynna@oikeus.fi Juhani Toukola juhani.toukola@oikeus.fi Vuoden 1987 opiskelijoiden kokoonkutsujat Laura Ahtola laura.ahtola@aa-ahtola.fi Auli Hänninen Auli.Hanninen@ytk.fi Jari Suominen jari.suominen@auratum.com Vuoden 1997 opiskelijoiden kokoonkutsujat Inari Kinnunen, inari.kinnunen@dittmar.fi, 050 388 9591 Hanna Nystén (o.s. Fernelius), hanna.nysten@alandsbanken.fi, 040 508 5165 Antti Säiläkivi, antti.sailakivi@hpp.fi, 0400 241 114 Tuomas Talvitie, tuomas.talvitie@if.fi, 050 424 1088 Vuoden 2007 opiskelijoiden kokoonkutsujat Saana Vallo, 040-721 2657, saana.vallo@gmail.com Asko Metsola, 040- 840 3735, asko.metsola@iki.fi Tapio Nuotio, 0400- 476 548, tapio.nuotio@makitalo.fi Joel Uusi-Oukari, 040- 866 8629, joel.uusi-oukari@aalto.fi Hanna-Maria Seppä, 040- 594 4761, seppahannamaria@gmail.com Juha-Matti Toikka, 040- 826 3663, juhamatti.toikka@gmail.com Markus Laine, 040- 513 9419, markus.laine@pp3.inet.fi

Osallistumismaksu Seminaari ja maksetaan kahvit ilmoittautumisen yhteydessä verkkopankkitunnuksilla tai luottokortilla Koko päivä

Lounas

15 € 15 €

ohjelmineen ja tarjoiluineen

100 €

Illallinen

70 € CALONIAN KUTSU 2017

5

TEKSTI: HEIKKI KETTUNEN • KUVAT: HANNA OKSANEN JA HEIKKI KETTUNEN

KOLMESSA POLVESSA JURISTEJA TURUN YLIOPISTOSTA Vilho Virmavirrasta tuli osa monisukupolvista jatkumoa, kun hänet valittiin viime kesänä Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelijaksi.

Ennen Vilhoa tiedekunnassa ovat opiskelleet hänen vanhempansa ja isovanhempansa. Virmavirtoja voidaan syystä pitää juristisukuna, vaikkei heistä monikaan ole valinnut perinteistä juristin uraa.

J

armo Virmavirran aloittaessa opintonsa Turun yliopistossa syksyllä 1961 oikeustieteellistä kutsuttiin vielä lainopilliseksi tiedekunnaksi. Tiedekunta oli juuri perustettu eikä sen laitoksilla ollut yhteisiä tiloja. Tiedekuntayhdistys TYLex oli kaukana siitä vaikutusvaltaisesta ja vauraasta ainejärjestöstä, jollaisena Lex on opittu viime vuosikymmeninä tuntemaan.

– Se oli vielä silloin hyvin pieni yhdistys, joka keskittyi ennen kaikkea opiskelijoiden edunvalvontaan, Virmavirta toteaa.

Nuori Jarmo lähti nopeasti mukaan TY-Lexin toimintaan. Pitkän toimittajan uran tehnyt Virmavirta sai kannuksensa jo opiskeluaikoina, kun hän toimi yhdistyksen Välipuhe-lehden ensimmäisenä päätoimittajana.

– Tein ensimmäisen numeron, mutta sitten minusta tulikin yhdistyksen puheenjohtaja, ja tehtävä siirtyi jollekulle muulle. Se oli siihen aikaan hyvin vaatimaton lehdykkä.

Journalistin uran ohella Virmavirta on työskennellyt myös puoluepolitiikan parissa ja ollut pitkän linjan järjestötoimija. Erityisen hyvin hänet tunnetaan Turun yliopistopiireissä aktiivisuudestaan Turun Yliopistosäätiön toiminnassa.

6

CALONIAN KUTSU 2017

PERHE JA OPISKELU KOHTAAVAT Jarmo Virmavirran vaimo Terttu puolestaan alkoi lukea Turun yliopistossa lakia kaksi vuotta puolisoaan myöhemmin syksyllä 1963.

– Pääsin tänne opiskelemaan toiseksi parhailla pisteillä, kun Jarmo tuli rimaa hipoen toiseksi huonoimmilla, Terttu vinoilee leikkimielisesti.

Nuori turkulaistyttö oli poikkeus oikeustieteen ylioppilaiden keskuudessa.

Terttu muistelee, että noin seitsemästäkymmenestä vuosikurssilaisesta alle kymmenen oli naisia. Valmistuttuaan Terttu teki uraa eritoten markkinoinnin parissa, ja hänestä tuli aikanaan Sammon ensimmäinen naisjohtaja.

Kun pariskunta alkaa kertoa miten he päätyivät yhteen, Jarmo pääsee näpäyttämään takaisin: – Olisiko se ollut vappu 1965 vai 1966 kun Turun linnan Herrainkellariin oltiin järjestämässä juristiopiskelijoiden juhlia.

Minulla oli sinne kutsu, muttei seuralaista. Terttu oli kuullut asiasta ja iski minut ylioppilaskunnan tanssiaisista päästäkseen vappuna Herrainkellariin.

Juhlat menivät hyvin ja nuoret nauttivat toistensa seurasta. Sen jälkeen kaikki tapahtui nopeasti. Terttu ja Jarmo olivat vielä opiskelijoita, kun he päättivät mennä naimisiin. Opinnot näyttelivätkin

yllättävän suurta roolia nuoren parin merkkihetkissä.

– Meidät vihittiin Turun linnan kirkossa emmekä olleet nähneet hetkeen ennen häitä. Muistan elävästi sen, kuinka Jarmo kertoi alttarilla huojentuneena päässeensä vihdoin läpi prosessioikeuden suullisesta tentistä, Terttu naurahtaa.

Jarmon ja Tertun opiskeluaikoina oli vielä tyypillistä, että professorit testasivat opiskelijoita pitkissä suullisissa kuulusteluissa. Jarmo kertoo läpäisseensä hädin tuskin Jorma S. Aallon pitämän prosessi­oikeuden tentin.

– Aalto kuulusteli meitä kaksi tuntia ja päästi muut lähtemään paitsi minut ja yhden toisen kaverin. Hän piti välissä luennon ja jatkoi kuulustelua sen jälkeen vielä pari tuntia. Lopulta hän vannotti, että jos emme koskaan astu tuomio­ istuinlaitoksen palvelukseen, hän päästää meidät läpi. Toisin kuin tämä toinen kaveri, pidin sanani.

Pariskunnan mukaan suulliset tentit olivat raastavia hetkiä, jotka toisaalta myös kehittivät opiskelijoiden suullisia taitoja ja argumentointikykyä.

– Ne olivat myös legendaarisia tilanteita ja niistä kumpusi paljon sellaisia tarinoita, jotka synnyttivät opiskelijoiden keskuudessa yhteenkuuluvuuden tunnetta, Jarmo lisää.

Jarmo Virmavirran mukaan opiskelukulttuurin muutoksen voi havaita miesten pukeutumisesta.

CALONIAN KUTSU 2017

7

Vilhon isoäiti Terttu kehottaa tätä lähtemään täysillä mukaan opiskelijaelämään.

Nuoren parin perhe-elämä ja opinnot limittyivät myös silloin, kun Virmavirtojen esikoinen Juha syntyi 1960-luvun lopulla.

– Luin ulosotto-oikeuden tenttiin vielä synnytysosastolla, muistelee Terttu huvittuneena.

TUTKINTO AVAA OVIA Juhan ollessa vielä lapsi isä Jarmo työskenteli Helsingin ja Turun välillä. Juha kertoo käyneensä lukion Turussa ja että Turun yliopiston oikeustieteellinen oli selvä valinta jo peruskoulusta lähtien.

– Kun aloin miettiä tätä opiskeluhommaa, en tullut ajatelleeksi mitään tiettyä uraa. Halusin oikeastaan saada tämän koulutuksen, koska tiesin sen mahdollistavan niin monia asioita, Juha toteaa.

Juha Virmavirta onkin saanut toimia urallaan monipuolisissa tehtävissä.

Ensimmäiset kymmenen vuotta UPM:llä hän työskenteli lain parissa, mutta on sittemmin toiminut UPM Raflatacin tehtaanjohtajana ja nykyisin yrityksen maailmanlaajuisen kiertotalousyksikön johtajana.

– Juristista insinööriksi, Juhan äiti Terttu vitsailee.

Kuten isänsä aiemmin, myös Juha tapasi tulevan vaimonsa opiskelijapiireissä.

Johanna vietti lapsuutensa Tampereella, mutta muutti nuorena Turkuun. Hän kertoo työskennelleensä pankissa ennen oikeustieteen opintoja.

– Minulla oli välillä vaikeuksia saada kassaa täsmäämään. Pankinjohtaja joskus vitsaili, että menes tyttö tuonne Yliopistonmäelle katsomaan, josko sieltä löytyisi sinulle sopivampi ala. Niin minä 8

CALONIAN KUTSU 2017

sitten menin ja päädyin oikeustieteelliseen, Johanna toteaa.

Oikeustieteestä taisi tosiaan löytyä Johannalle sopiva ala, sillä hän on perheestä ainoa, jolla on takanaan perinteisempi juristin ura. Johanna kertoo toimivansa tällä hetkellä Hämeenlinnan hallinto-oikeuden tuomarina.

Juhan ja Johannan opiskeluaikoina tiedekunta sijaitsi jo Caloniassa, Lexillä oli juhlatilat Kirkkotiellä ja raastavat suulliset kuulustelut olivat tutkintouudistuksen myötä jääneet aiempien sukupolvien muistoihin.

Pariskunnan mukaan heidän opiskeluaikoinaan ainejärjestö Lex keskittyi enemmän opiskelijoiden sosiaaliseen elämään. Onkin sopivaa, että pari tapasi ensimmäisen opiskeluvuoden aikana järjestön pikkujouluissa.

– Vietimme sen jälkeen paljon aikaa Kirkkotiellä ja kolmen vuoden päästä oltiinkin jo naimisissa, Juha kertaa.

TÄYSKENTÄLLINEN OIKEUSTIETEILIJÖITÄ Vilho Virmavirta pelaa tällä kaudella Mestiksessä jääkiekkoa LeKin riveissä.

Vilholla on jo opinto-oikeus oikeustieteelliseen tiedekuntaan, mutta hän päätti keskittyä vielä tämän lukuvuoden jääkiekkoon. Kun Juhan ja Johannan esikoinen vihdoin aloittaa opintonsa tiedekunnassa ensi syksynä, Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa on opiskellut jo täyskentällinen Virmavirtoja.

Vilho luki pääsykokeisiin harjoitusten ja pelimatkojen lomassa. Hän kertoo päässeensä kolmannella yrittämällä sisään.

– Ensimmäisellä kerralla en ollut lukenut kunnolla ja menin vain katsomaan, millaiset pääsykokeet olivat. Toisella kerralla jäin harmillisesti parin pisteen päähän, mutta kolmannella vihdoin onnisti.

Vilho kertoo kuulleensa paljon tarinoita vanhempien ja isovanhempien opiskeluajoista Turussa. Hän ei kuitenkaan koe, että häntä olisi millään lailla painostettu tälle alalle. Kun Vilholta kysyy, mitä hän odottaa eniten tulevalta, hän miettii hetken sanojaan.

– Pääsykokeisiin pänttääminen oli raskasta, kun kirjat piti käydä läpi moneen kertaan. Nyt on sellainen fiilis, että tämä ala kiinnostaa aidosti ja on mielenkiintoista nähdä, millaista opiskelu oikeasti on, Vilho vakuuttaa ja jatkaa: – Ja tietysti odotan myös sitä opiskelijaelämää.

Se onkin antanut Virmavirroille paljon.

OPISKELIJAN NÄKÖKULMA

Yhteisvalinta – mitä se tarkoittaa?

Yhteisvalinta? Tämä onkin ajankohtainen kysymys. Syyskuussa 2016 oikeustieteellisen alan dekaanikokous päätti, että oikeustieteelliset yksiköt siirtyvät valtakunnalliseen yhteisvalintaan keväällä 2018. Valtakunnallisessa yhteisvalinnassa ovat mukana Turun, Helsingin, Lapin ja Itä-Suomen yliopistojen sekä Åbo Akademin oikeustieteelliset yksiköt.

Miten tämä yhteisvalinta tulee vaikuttamaan yliopistoihin ja hakijoihin?

YLIOPISTO VAI ALA? Kaksi vuotta sitten kun hain Turun yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan, oli juuri otettu ensimmäiset askeleet kohti yhteisvalintaa ja samalla pääsykokeella sai hakea sekä Turkuun että Joensuuhun.

Kävimme kiivasta keskustelua kotona ja ystävien kanssa siitä, pitäisikö hakea molempiin vai ainoastaan toiseen.

Jakauduimme selvästi kahteen leiriin.

Toisille tietty yliopisto, tässä tapauksessa Turun yliopisto, oli kaikki kaikessa ja toisille taas oikeustieteellinen ala oli tärkein sijainnista huolimatta.

Kauppakorkeakouluilla on jo käytössä valtakunnallinen yhteisvalinta, jossa voi hakea useampaan yksikköön samalla kokeella. Lääketieteellisillä tiedekunnilla on myös käytössä yhteinen valintakoe, mutta samalla kokeella voi hakea vain yhteen yksikköön kerrallaan ja arvosteluperusteet vaihtelevat yksiköittäin.

Oikeustieteellisen yhteisvalinnan malli hakee vielä hieman muotoaan, mikä vaikeuttaa vaikutusten arviointia.

MAHDOLLISIA HYÖTYJÄ JA HAITTOJA Hyviä puolia valtakunnallisessa yhteisvalinnassa on yhtenäisyys ja tasa-arvoisuus hakijoita kohtaan. Kaikilla oikeustieteelliseen hakevilla on sama pääsykoemateriaali, sama valmistautumisaika kokeeseen, sama pääsykoe sekä yhtenäiset lähtöpisteet ylioppilaskirjoituksista. Ennen valintakoeuudistusta lukuaika ja pääsykoemateriaalit ovat vaihdelleet yksiköstä riippuen paljonkin. Mikäli samalla

pääsykokeella voi hakea useampaan tiedekuntaan, yhteisvalinta mahdollistaa sen, että parhaat mahdolliset hakijat pääsevät opiskelemaan tieteenalaa.

Uudistuksen myötä toivottavasti myös välivuosien määrä vähenee.

Uudistuksessa on kuitenkin myös haittapuolensa. Kun kaikissa oikeustieteellisissä on sama pääsykoe, tulee pisterajoista uudella tavalla vertailukelpoisia.

Vaarana on, että syntyy ennakkokäsityksiä ns. paremmista ja huonommista tiedekunnista. Toisaalta taas tämä luo ehkä tiedekunnille painetta kehittää opetuksesta, kursseista ja koko tiedekunnasta entistä houkuttelevampia ja parempia, mikä taas ei välttämättä ole huono asia.

Turun oikeustieteelliselle en usko tästä tulevan ongelmaa. Eräs haaste voi olla lisääntyvä etäopiskelijoiden määrä, jos hakijat haluavat ”parempiin” yliopistoihin, mutta asuvat esimerkiksi kaukana.

Tällöin opetuksen laadun kehittäminen opiskelijoita osallistavaan ja kontaktiopetuksen suuntaan kärsivät.

Jään mielenkiinnolla odottamaan millaiseksi pääsykoeprosessi muodostuu lähitulevaisuudessa.

HANNI TIHILÄ PUHEENJOHTAJA LEX RY

ALKUSOITTO Valtakunnallinen yhteisvalinta on kuitenkin vasta alkua pääsykoeuudistuksille.

Vuonna 2019 kaavaillaan siirtymistä sähköiseen valintakokeeseen.

Aika ajoin on ollut keskustelua myös koko pääsykokeen radikaalista uudistamisesta ja jopa poistamisesta kokonaan.

CALONIAN KUTSU 2017

9

TEKSTI: TIIA ENGES JA JANNE SALMINEN • KUVA:TARJA LINDÉN

Oikeustieteen perustutkintokoulutuksen viimeaikaisia uudistuksia Oikeustieteellisessä tiedekunnassa on jo muutama vuosi suunniteltu perustutkintokoulutuksen eli oikeusnotaarin ja oikeustieteen maisterin tutkintojen uudistuksia. Tämä pitkäaikainen uudistustyö on edennyt tänä syksynä toteutusvaiheeseen.

MIKSI HYVÄÄ LÄHDETTIIN MUUTTAMAAN? Perustutkintokoulutuksen tilanne oli sikäli hyvä, että tiedekunnassa on jatkuvasti pyritty uudistamaan opetusta ja opetusmuotoja. Henkilökunta on ollut hyvin sitoutunut myös opetukseen. Ajatuksena on ollut pitää yliopistokoulutus menetelmiltään ja tietysti sisällöiltään ajassa kiinni. Tiedekunnassa on aina kannettu huolta siitä, että opiskelijat valmennetaan navigoimaan myös tulevaisuuden työelämässä.

Nyt uudistustyössä pysähdyttiin arvioimaan tutkintojen sisältämiä kokonaisuuksia ja miettimään varsinkin sitä, mikä tutkinnoissa ja niiden tarjoamissa valmiuksissa olisi kaikkein keskeisintä.

Nykyisin oikeustieteellisen tiedekunnan opettajat ovat myös aktiivisia yliopistopedagogiikan opiskelijoita ja opetuksen kehittäjiä, joten valmiutta muutokseen oli. Oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelijat olivat jo tovin toivoneet palautteissaan monipuolisempia opetus- ja suoritusmenetelmiä etenkin opintojen alkuvaiheeseen ajoittuviin oikeudenalojen perusteiden opintojaksoihin. Aiemmin pahimmillaan kuin junavaunut toisiaan seuraavissa opintojaksoissa oikeudenalojen väliset luonnolliset yhteydet eivät näyttäytyneet opiskelijoille toivotulla tavalla. Lisäksi perinteisten laajojen tenttien rinnalle haluttiin tuoda suoritusmuotoja, jotka edistävät esimerkiksi opiskelijoiden ryhmätyö-, esiintymis- ja argumentaatiotaitoja. Laajasti ottaen 10

CALONIAN KUTSU 2017

opettajat tiedekunnassa jakoivat nämä ajatukset.

Suurimmat muutokset kohdistuivat osaamistavoitteiden uudistamiseen, etenkin oikeudenalojen perusteiden periodisointiin ja oppimisen arviointiin.

Erikoistumisjaksot arvioitiin tutkinnon parhaiten toimiviksi osiksi. Näin niihin ei kohdistettu merkittäviä sisällöllisiä muutoksia. Myöskään syventäviin opintoihin ei nyt puututtu. Molemmissa opintotyypeissä kuitenkin osaamistavoitteet linjattiin yhteen uusien osaamistavoitteiden kanssa ja samalla ne päivitettiin vastaamaan opintojaksojen tekemisen tapoja niin, että tiedollisten valmiuksien ohella myös tutkintojen muut osaamistavoitteet näkyvät näissäkin opintojaksoissa.

TIETOA, TAITOA, VUOROVAIKUTUSTA Uudistus aloitettiin pohtimalla oikeusnotaarin ja oikeustieteen maisterin tutkintojen uusia osaamistavoitteita henkilökunnan ja opiskelijoiden yhteistyönä.

Mitä haluamme opiskelijoidemme osaavan tutkinnon suoritettuaan? Millaisia juristeja haluamme lähettää työelämään Turun yliopistosta?

Oikeustieteessä tiedon osuus usein korostuu. Ylipäätään yliopisto-opetuksessa ja oppimisessa tiedolla on keskeinen osuus.

Tätä ei ole horjutettu, mutta toisaalta työelämässä ei pelkillä tiedoilla vielä pärjätä, ja siksi jo osaamistavoitteisiin haluttiin tuoda näkyviin tietoulottuvuuden rinnalle

taitoihin ja vuorovaikutukseen liittyviä tavoitteita. Tutkintojen punaisena lankana on edelleen kansallisen, eurooppalaisen ja globaalin oikeuden perusteet ja keskinäiset suhteet. On tärkeää, että opiskelijat hahmottavat oikeustieteellisen ajattelun teoreettiset lähtökohdat ja hallitsevat oikeudenalojen yleiset opit ja periaatteet. Heidän tulee osata niin hankkia kuin tuottaa oikeudellista tietoa ja osata ratkaista erilaisia oikeudellisia ongelmia. Näiden lisäksi opiskelijoille halutaan mahdollistaa valmiudet toimia työelämässä vaativissakin ja monitieteisissä asiantuntijayhteisöissä, joissa he voivat hyödyntää oikeustieteellisen koulutuksen kehittämiä kieli-, viestintä- ja argumentaatiotaitojaan. Opiskelijoiden tulee hallita tieteellinen ja kriittinen ajattelutapa ja osata toimia hyvän ammattietiikan edellyttämällä tavalla.

Linjakkaassa opetussuunnitelmassa tutkintojen osaamistavoitteet näkyvät myös yksittäisissä opintojaksoissa. Kaikki opintojaksot eivät kehitä samoja taitoja, vaan monipuolisten opetus- ja suoritusmuotojen kautta voimme tarjota opiskelijoille entistä laaja-alaisempia valmiuksia ja työelämätaitoja. Oikeudenalojen välisiä yhteyksiä osoitetaan oikeudenalojen perusteiden opetuksessa 2-3 opintojakson yhteisillä opetusperiodeilla, joiden aikana eri opintojaksojen opetusta limitetään ja osittain jopa yhdistetään. Tämä on suuri muutos aikaisempaan nähden.

Pyrkimyksenä on osoittaa eri oikeudenalojen välisiä yhteyksiä opiskelijoille.

Oikeustieteen perustutkintokoulutuksen viimeaikaisia uudistuksia Peruskoulutustoimikunnan puheenjohtaja apulaisprofessori Janne Salminen ja tiedekunnan opintopäällikkö (31.12.2016 asti) Tiia Enges.

Näin esimerkiksi samaan aikaan ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille opetetaan valtiosääntöoikeutta ja eurooppaoikeutta ja toisen vuosikurssin opiskelijoille velvoite- ja esineoikeutta.

Oppimisen digitalisaatioon haluttiin vastata esimerkiksi sähköisiä tenttejä lisäämällä. Monet opintojaksot ovat ottaneet tänä lukuvuonna käyttöön kotona tehtävät Moodle-tentit tai yliopiston ns. tenttiakvaariossa tehtävät sähköiset tentit. Myös työelämäyhteyksiä ja opintojen kehittämiä yleisiä työelämätaitoja haluttiin nostaa uudistuksessa esille.

Tiedekunnan alumnit osallistuivat jo aiemminkin monien opintojaksojen opetukseen, ja näitä opintojaksoja on nyt entisestään lisätty. Uusia avauksia ovat muun muassa asianajajaoikeuden ja julkisten yhtiöiden opintojaksot.

VALINNAISUUTTA, PIENRYHMÄOPETUSTA JA TUTKIMUKSELLISUUTTA Tutkintorakenteita muutettiin siten, että valinnaisten opintojen osuus tutkinnossa

kasvoi. Tällä halutaan kannustaa opiskelijoita opiskelemaan niin toisissa tiedekunnissa kuin ulkomaillakin ilman, että opinnot hidastuvat. Opiskelijoita kannustetaan suorittamaan monitieteisiä tutkintoja, jotka tuottavat työelämään myös uudenlaisia osaajia. Toistaiseksi merkittävän osan muista opinnoista voi tehdä myös oikeustieteellisillä sisällöillä ja oman tiedekunnan opetusvalikoimasta valiten.

Pienryhmäopetukseen panostetaan edelleen merkittävästi resursseja. Samaan aikaan myös oikeudenalojen perusteiden opintojaksoja uudistettiin tavalla, joka merkitsee myös lisäopetusresurssin suuntaamista sinne. Aikaisempaa enemmän oikeudenalojen perusteiden opintojaksoissa on vaihtelevia suoritusmuotoja ja myös luento-opetus on kokenut melkoisen muodonmuutoksen. Luentojen yhteydessä tehdään selvästi aikaisempaa enemmän harjoituksia, aineistotehtäviä ja oikeustapausharjoituksia. Samalla kun tällaiset tekemisen tavat tehostavat oppimista, ne edellyttävät opiskelijoilta ja opetushenkilökunnalta enemmän panostusta.

Aktiivisena suuntauksena on myös tutkimuksellisuuden lisääminen aivan yliopisto-opintojen alusta alkaen.

Opiskelijoille tuodaan esiin oikeustieteen luonnetta oikeudellisena käytäntönä ja keskeisenä oikeudellisena lähteenä.

Aikaisempaa varhemmin opiskelijoille painotetaan oikeustieteellistä tutkimusta, opiskelijat perehtyvät oikeustieteellisiin tutkimuksiin aivan ensimmäisistä opintojaksoistaan lähtien. Samoin ulkomaisen aineksen osuutta on pyritty aktiivisin toimin lisäämään.

Tiedekunta on myös edelläkävijä koko yliopistossa siinä, kuinka opiskelijoiden opiskelutaitojen kehittämiseen panostetaan. Tiedekunta tarjoaa opiskelijoille opintojaksoja, joilla on tarkoitus tukea oppimaan oppimista oman tieteenalan puitteissa. Myös opiskelijoiden opintopiirien toimintaa tuetaan.

CALONIAN KUTSU 2017

11

UUSIA KASVOJA TEKSTI: MIA FAGER KUVAT: HANNA OKSANEN

2017 MARJA ANDERSSON

Eva Tammi-Salminen

Oikeustieteellisessä tiedekunnassa avattiin loppuvuodesta 2014 haettavaksi siviilioikeuden professorin tehtävä, kun tehtävässä aiemmin toiminut professori Ari Saarnilehto jäi eläkkeelle.

Professorin tehtävänä on harjoittaa ja ohjata tieteellistä tutkimustyötä, antaa siihen perustuvaa opetusta ja seurata tieteen kehitystä sekä osallistua alallaan yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen ja kansainväliseen yhteistyöhön.

Professorin tehtävään valittiin oikeustieteen tohtori Eva Tammi-Salminen.

Hän aloitti tehtävässään 1.8.2016.

Eva Tammi-Salminen on valmistunut oikeustieteen kandidaatiksi vuonna 1994 ja oikeustieteen tohtoriksi vuonna 2001.

Molemmat tutkinnot hän suoritti Turun yliopistossa.

Ennen nimittämistään siviilioikeuden professorin tehtävään Tammi-Salminen toimi vuodesta 2008 alkaen Lapin yliopistossa oikeustieteen professorin tehtävässä, jonka alana oli erityisesti taloudelliset suhteet ja opetusalana esineoikeus. Lukuvuonna 2004–2005 TammiSalminen toimi Turun yliopistossa ma.

siviilioikeuden professorin tehtävässä, opetusalana velvoiteoikeus. Lisäksi Tammi-Salminen on toiminut tutkijana eri tehtävissä Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa, akatemiatutkijana Suomen Akatemiassa sekä tutkijana Kansainvälisen talousoikeuden instituutissa. Tammi-Salmisella on siviilioikeuden dosentin arvo vuodesta 2003 (TY), esineoikeuden dosentin arvo vuodesta 2007 (HY) ja varallisuusoikeuden dosentin arvo vuodesta 2016 (LaY). Toisin sanoen Tammi-Salminen jatkaa yhteistyötä entiseen työyhteisöönsä Lapin yliopistoon tässä muodossa.

Tammi-Salmisella on pitkäaikainen ja monipuolinen kokemus siviilioikeuden eri osa-alueiden perustutkintotasoisesta opetuksesta ja itsenäisestä opinnäytteiden ohjaustyöstä. Opetuskokemusta hänelle on kertynyt jo lähes 20 vuoden ajalta. Tammi-Salmisen vahvuutena on kyky niveltää tutkimukselliset näkökulmat luontevaksi osaksi luentoa. TammiSalmisen tekemää yleisvarallisuusoikeudellista tutkimusta luonnehditaan korkeatasoiseksi ja laadukkaaksi.

Tammi-Salmisella on merkittäviä­tieteellisiä luottamustoimia, joista hän itse pitää tärkeimpänä Lakimies-aikakauskirjan päätoimittajuutta (2014-). Tammi-Salminen on toiminut pitkään Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen hallituksen jäsenenä ja vuosina 2012–2014 hän toimi Tieteellisten Seurain valtuuskunnan hallituksen jäsenenä.

MILTÄ SINUSTA TUNTUI PALATA TYÖHÖN KASVATTITIEDEKUNTAASI TURUN YLIOPISTON OIKEUSTIETEELLISEEN TIEDEKUNTAAN?

Tiedekunta on vuosien aikana monessa toki muuttunut yliopistomaailman muuttuessa ja henkilöiden vaihtuessa, mutta työpaikan vaihdos tuntui silti eräänlaiselta kotiinpaluulta. Aiemmassa professorin 12

CALONIAN KUTSU 2017

tehtävässäni Lapin yliopistossa sain arvokasta ja monipuolista kokemusta, jota ilman olisin jäänyt, ellen olisi aikanani kokeillut siipien kantavuutta kasvattitiedekunnan ulkopuolella. Tuntui hienolta, että tiedekunta arvosti tätä kokemusta.

MITÄ ODOTAT TIEDEKUNNALTA TYÖPAIKKANA JA TYÖYHTEISÖNÄ?

Odotan tiedekunnan edelleen vastaavan hyvää mainettaan työpaikkana ja työyhteisönä – tai oikeastaan juuri sitä, että tiedekunta ei ole vain työpaikka vaan että se on myös työyhteisö. Tähänastiset kokemukseni viittaavat siihen, että Turussa on nimenomaan mainio tutkimus- ja opetusyhteisö, johon on luontevaa tulla ja osallistua omalla tavalla.

MILLAISIIN ASIOIHIN OLET ENSIMMÄISEKSI RYHTYNYT TIEDEKUNNASSA?

Olen pyrkinyt muun muassa tarttumaan syyslukukauden alussa uudistuneen tutkinnon tarjoamiin mahdollisuuksiin opetuksen kehittämiseksi edelleen varallisuusoikeuden alalla. Minut on myös syksyn aikana poimittu mukaan moniin tehtäviin, joissa olen päässyt tutustumaan ja vaikuttamaan tiedekunnassa tehtävään tutkimukseen ja sen suuntiin.

MITÄ UUSIA AVAUKSIA HALUAISIT SAATTAA TIEDEKUNNASSA VIREILLE?

Tiedekunnassa tuntuu jo nyt olevan monenlaista uutta vireillä. Toivoisin esimerkiksi toimivan tutkimuskausijärjestelmän rakentamista säätiöiden professoripoolin määräaikaisen järjestelmän päättymisen jälkeen.

MITÄ VISIOITA SINULLA ON SIVIILIOIKEUDEN PROFESSORIN TEHTÄVÄSSÄ?

Yhtenä keskeisenä tavoitteenani on kehittää siviilioikeuden tutkimusta ja siihen perustuvaa opetusta perinteiset siviilioikeuden alat ylittävään suuntaan niin, että voidaan

Tammikuun alussa 2017 aloitti tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelijan tehtävässä VTM Marja Andersson. Marja on työskennellyt aikaisemmin yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa sekä opetus- ja tutkimustehtävissä että hallintotehtävissä vuodesta 1997 alkaen, viimeksi Yhteiskunta- ja käyttäytymistieteiden tohtoriohjelman koordinaattorina sekä laitoshallintopäällikkönä sosiaalitieteiden laitoksella.

tunnistaa niille yhteisiä teemoja ja samalla kuitenkin ottaa huomioon näiden alojen ominaispiirteet. Opetuksen osalta tällaisia kokeiluja liittyy esimerkiksi tänä lukuvuonna toteutettuun velvoite- ja esineoikeudelle yhteiseen varallisuusoikeuden syventävien opintojen ryhmään.

MILLAISEN KONTAKTIN HALUAT LUODA OPISKELIJOIDEN KANSSA?

Toivon olevani helposti lähestyttävä opettaja, joka mieltää opiskelijat pikemmin nuoremmiksi kollegoiksi yliopistoyhteisössä kuin ammattikoulutuspalvelun asiakkaiksi.

MITKÄ ASIAT NOSTAISIT URASI VARRELTA TÄRKEIMMIKSI VIRSTANPYLVÄIKSI?

Yhdessä katsannossa virstanpylväiksi näyttäisivät muodostuvan hetket, jolloin olen muodollisesti siirtynyt pois tiedekunnasta: Ensiksi valinta oikeustieteen alan ensimmäiseen valtakunnalliseen tutkijakouluun, joka tasoitti aikanaan tietä tutkijanuralla välttämättömän tohtorintutkinnon suorittamiseen, ja sittemmin valinta professorin tehtävään Lapin yliopistossa. Toisaalta merkityksellisintä oman kehittymisen kannalta on sittenkin ollut kannustus ja tuki, joka on usein tullut juuri Turun tiedekunnasta. Uskallan esimerkiksi sanoa, että en olisi nykyisellä taipaleellani ilman tärkeintä mentoriani, professori emerita Leena Kartiota.

MITÄ VIELÄ HALUAISIT KERTOA ITSESTÄSI?

Olen kahden puuhakkaan koululaisen äiti, joka ajan hengen mukaisesti on opetellut viime vuosina jäsentämään ajatuksiaan paitsi musiikin ja kirjallisuuden kautta myös marjametsässä ja juoksulenkeillä. Juoksulenkit ovat Rovaniemen vaaramaisemien sijaan nyttemmin kohdistuneet lähes kaikkina vuodenaikoina upeille Aurajoen rannoille.

Tammikuun alussa 2017 tiedekunnassa aloitti työnsä uusi opintopäällikkö, FM Katja Arola. Katja on työskennellyt Turun yliopistossa eri tehtävissä vuodesta 1999 alkaen, viimeksi opiskelija- ja hakijapalveluiden päällikkönä yliopistopalveluissa sekä opintoasiainpäällikkönä kielikeskuksessa.

KATJA AROLA

Anne Alvesalo-Kuusi

aloitti pysyvässä professorin tehtävässä 1.1.2017 Tiedekunta kutsui oikeustieteen tohtori Anne Alvesalo-Kuusen oikeussosiologian professorin tehtävään 1.1.2017 alkaen.

Anne Alvesalo-Kuusi on hoitanut oikeussosiologian ja kriminologian professorin tehtävää tiedekunnassa 1.10.2010 alkaen. 1.1.2013 alkaen tehtävä on ollut osa-aikainen sidosryhmäprofessuuri.

Alvesalo-Kuusi on toiminut oikeussosiologian professorin tehtävän (50 %) ohella Työterveyslaitoksen vanhemman tutkijan (50 %) tehtävässä. Professorin tehtävän alana on erityisesti työelämän sääntely. Professorin harjoittama tutkimus ja opinnäytetöiden ohjaus painottuu työelämää koskevan sääntelyn oikeussosiologiseen ja kriminologiseen tarkasteluun.

Professori Alvesalo-Kuusella on aktiivinen ja tärkeä rooli tiedekunnan opetuksen ja erityisesti jatkokoulutuksen sekä ulkopuolisen täydentävän rahoituksen kehittämistyössä. Alvesalo-Kuusi on tiedekunnan sisäisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettu ja laajasti verkottunut monialainen tutkija. Hän toimii tällä hetkellä kolmen ulkopuolisella rahoituksella (Suomen Akatemia, Työsuojelurahasto, Scandinavian Research Council for Criminlogy) mahdollistetun tutkimusprojektin johtajana.

Alvesalo-Kuusella on kokemusta myös ERC-rahoituksen hakemisesta.

Oikeussosiologia ja kriminologia ovat olleet omat oppiaineensa tiedekunnassa yli 15 vuoden ajan ja niiden opetus on osa oikeustieteellisen tutkinnon rakennetta.

Tiedekuntaan perustettiin 1.9.1974 alkaen empiirisen yhteiskuntatieteen lehtoraatti, jonka opetukseen sisällytettiin alusta asti kriminologian opetusta. Oikeussosiologian aseman vahvistamiseksi lehtoraatti lakkautettiin ja sen tilalle perustettiin vuonna 1990 oikeussosiologian apulaisprofessuuri. Poliisipäällystölle suunnatun yliopistotasoisen jatkokoulutuksen alkaessa vuonna 1998 tiedekuntaan perustettiin apulaisprofessuurin tilalle määräaikainen kriminologian ja oikeussosiologian professuuri.

Tiedekunnalla on edelleen tarve oikeussosiologian ja kriminologian tutkimukseen ja opetukseen. Tiedekunta pitää tärkeänä, että oikeustieteilijöille opetetaan oikeusdogmaattisen lähestymistavan lisäksi yhteiskuntatieteellisiä tapoja tarkastella usean oikeudenalan lainsäädäntöä ja oikeusjärjestelmän toimintaa.

Oikeuden yhteiskuntatieteellinen, empiiristen menetelmien avulla tapahtuva tutkimus on ensiarvoisen tärkeää, koska tiedekunnan tavoitteena on lisätä poikkitieteellisiä, ulkopuolisella rahoituksella toteuttavia kansainvälisiä tutkimushankkeita. Missään muussa suomalaisessa yliopistossa ei opeteta oikeussosiologiaa ja kriminologiaa vastaavassa mittakaavassa. Oppiaineen erityinen merkitys nousi esille myös Turun yliopistossa 2015–2016 tehdyn kansainvälisen tutkimuksen arvioinnin loppuraportissa.

CALONIAN KUTSU 2017

13

TEKSTI: TUOMAS MYLLY JA JUHA LAVAPURO KUVA: HANNA OKSANEN

Digitaalisten oikeuksien tutkimuskeskittymä Digitaalisia oikeuksia, tietoyhteiskuntaa ja immateriaalioikeuksia koskevat tutkimushankkeet ovat olleet viime aikoina hyvin edustettuina tiedekunnan saamassa kilpaillussa tutkimusrahoituksessa. Digitaaliset tulevaisuudet muodostaa myös koko Turun yliopiston uuden strategisen painopistealueen. Tiedekunta on ollut myös tässä yhteistyössä tiiviisti mukana.

Tiedekunnan tutkijat ovat viime aikoina ahkeroineet digitaalisia oikeuksia, tietoyhteiskuntaa ja immateriaalioikeuksia koskevissa tutkimushankkeissa. Saatu ulkopuolinen tutkimusprojektirahoitus on myös mahdollistanut uudet rekrytoinnit.

Alueen tutkimus ja muut aktiviteetit lisääntyvät jatkossa edelleen.

Tiedekunta on osallistunut aktiivisesti tiedekuntarajat ylittävään Digitaaliset tulevaisuudet (Digital Futures) -yhteistyöhön osana yliopistojen profilaatiota.

Digitaaliset tulevaisuudet sisältyy myös Turun yliopiston uusiin strategisiin painopistealueisiin. Käytännössä yhteistyö ja Suomen Akatemialta profilaatiota varten saatu rahoitus merkitsevät jatkossa uusien monitieteisten tutkimushankkeiden käynnistämistä, osarahoitusta ­alueelle suunnattaviin uusiin tehtäviin ja lisääntyvää opetusyhteistyötä. Ensi vaiheessa yhteistyö on keskittynyt oikeus­ tieteellisen, lääketieteellisen ja matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan sekä kauppakorkeakoulun välille. Sen on 14

CALONIAN KUTSU 2017

tarkoitus laajeta ja kattaa lopulta kaikki Turun yliopiston yksiköt. Toimintaan kuuluu myös lisääntyvä kansainvälinen ja yritysyhteistyö alueella.

Digitaalisuutta, tietoyhteiskuntaa ja aineettomia oikeuksia koskeva tutkimus on tiedekunnassa vahvaa ja laaja-alaista. Se kattaa yksityis- ja julkisoikeuden, jotka tällä alueella muodostavatkin toisistaan erottamattoman ja toisiaan täydentävän kokonaisuuden. Tiedekunnan satsaus alueen laaja-alaiseen tutkimukseen on näkynyt myös menestymisenä kilpaillun tutkimusrahoituksen hankkimisessa.

Tiedekunnassa on vastikään käynnistynyt neljä merkittävää digitalisoitumiseen kytkeytyvää tutkimushanketta, joista Suomen Akatemia rahoittaa kolmea ja Tekes yhtä.

Eurooppalaisen talousoikeuden professori Tuomas Myllyn johtamassa syksyllä 2016 alkaneessa akatemiahankkeessa Constitutional Hedges of Intellectual Property tutkitaan aineettoman varannon suojaa, joka muodostuu

kansainvälisellä tasolla paitsi immateriaalioikeutta koskevista valtioiden välisistä sopimuksista, aiempaa useammin myös erityisesti EU:n tekemien vapaakauppasopimusten sopimusmääräyksistä, investointisuoja­ sopimuksista sekä omaisuudensuojaa koskevista perusoikeusnormeista. Nelivuotinen projekti toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Oxfordin yliopiston, Queen Mary -yliopiston ja Strasbourgin yliopiston CEIPI-instituutin tutkijoiden kanssa. Yhteistyöhön sisältyy muun muassa yhdessä järjestettyjä seminaareja ulkomaisten partnereiden kanssa, yhteis­ artikkeleita ja tutkijavierailuja muun ­muassa Oxfordin yliopistoon.

Professori Mylly johtaa myös Suomen Akatemian kärkihankerahoitusta saaneeseen tutkimuskonsortioon Digital Disruption of Industry kuuluvaa tutkimusprojektia. Ryhmän tutkijat keskittyvät digitaalisuutta koskevaan immateriaali­oikeuteen, joukkoistamiseen­ (esim. crowdsourcing), internet-alustojen vastuu­­kysymyksiin sekä algoritmisen

TUTKIJAN NÄKÖKULMA Tiedekunnassa digitaalisiin tulevaisuuksiin liittyvän oikeudellisen tutkimuksen tekijöitä ovat muun muassa Ulla-Maija Mylly, Juha Lavapuro, Mika Viljanen, Maria Macocinschi, Tuomas Mylly, Gail Maunula ja Mikko Rajavuori.

päätöksenteon sääntelyyn. Konsortiossa ovat oikeustieteellisen tiedekunnan ohella mukana Turusta myös kauppakorkeakoulu ja taloussosiologia.

Oikeustieteen professori Juha Lava­ puron johtamissa tutkimushankkeissa tarkastelun kohteena ovat puolestaan yhtäältä ihmisten elektroniseen valvontaan kytkeytyvät perus- ja ihmisoikeuskäytännöt sekä toisaalta niin sanotun omadatan (MyDatan) käytettävyyteen liittyvät oikeudelliset mahdollisuudet digitaalisessa liiketoiminnassa. Valvontaan keskittyvä Suomen Akatemian rahoittama Legislated Security and the Impact of European and Constitutional Rights -tutkimushanke on osa monitieteistä tutkimuskonsortiota, ja sen tutkijat tekevät läheistä yhteistyötä sekä Helsingin yliopiston valtiosääntötutkijoiden että varsinkin professori Anne Alvesalo-Kuusen samaan tutkimuskonsortioon kuuluvan turvallistamista tarkastelevan kriminologisen tutkimushankkeen kanssa (ks. s. 16). Hanke käynnistyi vuonna 2015 ja on nelivuotinen.

Omadataa koskevan Tekes-rahoitteisen Making MyData Real -tutkimushankkeen taustalla on puolestaan muutos, jossa asiakastietovarantojen hyödyntämisestä on tullut keskeinen liiketoiminnan menestystekijä. Toisaalta toimintaan sisältyy merkittäviä tietosuojariskejä.

Tammikuussa 2017 käynnistyneessä kaksivuotisessa hankkeessa oletetaan, että merkittävä osa riskeistä on hallittavissa, jos yrityksissä omaksutaan järjestelmäkeskeisen ajattelutavan sijaan yksilö- ja ihmiskeskeinen lähestymistapa asiakkaiden henkilötietojen käsittelemiseen.

Tässä omadata-tyyppisessä mallissa yksilölle jätetään keskeinen määräysvalta hänestä itsestään kerättyjen henkilötietojen hyödyntämiseen. Hanke toteutetaan yhteistyössä S-ryhmän, LähiTapiolan ja Elisan kanssa.

Digitaalisiin tulevaisuuksiin liittyvä oikeudellinen tutkimus on oikeustieteellisessä tiedekunnassa kansainvälisestikin merkittävä tutkimuksellinen painopistealue. Sen piirissä toimii tällä hetkellä

Myllyn ja Lavapuron lisäksi neljä muuta jo väitellyttä tutkijaa (Dhanai Cadillo Chandler, Ahmad Ghouri, Ulla-Maija Mylly, Mika Viljanen) sekä kymmenen eri vaiheissa olevaa väitöskirjan tekijää (Daniel Acquah, Ali Imran, Vasiliki Koniakou, Maria Macocinschi, Gail Maunula, Teemu Puutio, Krista Rantasaari, Mikko Rajavuori, Liudmila Sivetc ja Niklas Vainio).

Tutkimusprojekteissa tarkasteltavat oikeudelliset ilmiöt läpileikkaavat niin julkis- kuin yksityisoikeudellisia teemoja ja niissä tarkastellaan digitalisoitumista niin kaupallisessa toiminnassa kuin merkittävässä julkisessa vallankäytössäkin.

Lisätietoja tutkimushankkeista löytyy tiedekunnan tutkimuksen nettisivuilta.

CALONIAN KUTSU 2017

15

Liisa Lähteenmäki, Elsa Saarikkomäki, Maija Helminen, Emma Holkeri, Heini Kainulainen ja Anne Alvesalo-Kuusi.

Tutkimus turvallisuus-käsitteen käytöstä lainsäädännön perusteluissa Miten lainsäädäntöprosesseissa perustellaan tarvetta säädellä uhkia ja miten turvallisuus ja turvattomuus jakautuvat yhteiskunnassa? Keiden turvallisuudesta oikeastaan ollaan huolissaan?

16

CALONIAN KUTSU 2017

TEKSTI: ANNE ALVESALO-KUUSI JA LIISA LÄHTEENMÄKI KUVA: TARJA LINDÉN

Valvonta- ja kontrollimyönteisyys ovat lisääntyneet monissa teollistuneissa länsimaissa viime vuosikymmeninä. Syynä tähän ovat muun muassa vuonna 2001 tapahtunut WTC-tornien isku ja niitä seurannut sota terrorismia vastaan, sekä monet muut uhreja vaatineet terroriteot useissa Euroopan maissa. Puheet erilaisista kriiseistä, uhkista, poikkeuksellista ja vaikeista ajoista ovat lisääntyneet Suomessa, Euroopassa ja kansainvälisesti. Rikostorjunta onkin noussut aikaisempaa merkittävämpään rooliin politiikassa ja monet huolen ja tyytymättömyyden tunteet ovat muuntuneet puheeksi rikollisuudesta. Kontrollipainotteisen rikostorjunnan oheen ja rinnalle ovat nousseet käsitteet vastuullistaminen (responsibilisation) ja siihen kiinteästi liittyvä turvallistaminen (securitization).

TURVALLISTAMINEN Turvallistamisella tarkoitetaan toimia ja puhetta, joiden avulla luodaan käsitystä siitä, että jokin yhteiskunnallisesti ja inhimillisesti merkittävä, suojelun arvoinen ilmiö on uhan alla. Myös akateemisessa tutkimuksessa ovat yleistyneet erilaiset turvallisuuskäsitteet, kuten kokonaisturvallisuus, kansallinen turvallisuus ja inhimillinen turvallisuus.

Kokonaisturvallisuus määrittelee kansalaisten arkipäivässä näkyvät erilaiset uhkakuvat, jotka voivat olla kotimaisia (esimerkiksi syrjäytyminen) tai ulkomailta tulevia (esimerkiksi kansainvälinen rikollisuus). Inhimillinen turvallisuus puolestaan viittaa yksilöiden ja yhteisöiden turvallisuuteen, jossa on kyse mahdollisuudesta elää ilman pelkoa ja puutetta. Kansallinen turvallisuus viittaa perinteisempään, maanpuolustukselliseen turvallisuuteen.

Käytännössä turvallistaminen tarkoittaa sitä, että elämänalueet, joista ei aiemmin keskusteltu turvallisuuden termein, tuodaan poliittisen retoriikan avulla turvallisuuden piiriin. Turvallistaminen ja uhkien synnyttäminen koostuvat monista toisiinsa liittyvistä käytännöistä ja prosesseista, joissa näitä merkityksiä tuotetaan, levitetään ja vastaanotetaan. Turvallistamista tapahtuu niin poliittisin kuin oikeudellisinkin

keinoin, ja näyttää siltä, että turvallisuudesta on Suomessakin tullut toistuva, legitiimi argumentti, jolla lakihankkeita perustellaan. Humaanin ja rationaalisen kriminaalipolitiikan perusteita on kyseenalaistettu ja kontrollimyönteinen puhe on lisääntynyt. Turvallisuuteen vedotaan yhä useam­milla oikeudenaloilla, ei ainoastaan rikollisuutta ja sen torjuntaa koskevissa lainsäädäntöhankkeissa.

MONITIETEINEN TUTKIMUSKONSORTIO Edellä kuvattuun ilmiöön liittyen Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa on meneillään 4-vuotinen tutkimusprojekti Securitization in the Finnish Legislative Practice 1991–2016, joka on osa Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimuskonsortiota Laws of Surveillance and Security: Constitutional limits, legislative discourses and transnational influences (LOSS). Monitieteisessä, professori Tuomas Ojasen vetämässä konsortiossa on mukana Turun yliopiston lisäksi Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta.

Turussa toimii konsortion kaksi osahanketta, joiden vastuullisina johtajina toimivat Juha Lavapuro (ks. s. 14) ja Anne Alvesalo-Kuusi. Oikeussosiologian professori OTT Alvesalo-Kuusen osahankkeessa päätoimisena tutkijana toimii erikoistutkija, VTT Liisa Lähteenmäki.

Lähteenmäki on koulutukseltaan sosiologi ja perehtynyt aiemmissa tutkimuksissaan erityisesti lainsäädännön diskursseihin ja lainsäädäntöasiakirjojen analyysiin. Projektissa on mukana myös rikosprosessissa tapahtuneiden lainsäädännöllisten muutosten sekä huume- ja väkivaltarikollisuuden asiantuntija OTT Heini Kainulainen. Lisäksi hankkeessa työskentelee kaksi tohtorikoulutettavaa: kriminaalipolitiikasta väitöskirjaansa kirjoittava HTM, MSc. Maija Helminen sekä koulu-uhkauksiin liittyvää turvallistamista tutkiva OTM Emma Holkeri.

Projektin tutkimusassistenttina toimii ON Johanna Vanto. Kevätlukukaudella 2017 projektiin kiinteästi liittyvää tutkimusta tekevät myös yhteisörikollisuutta tutkiva LLM Hanna Malik sekä nuoriin

kohdistuvasta kontrollista keväällä väittelevä VTM Elsa Saarikkomäki.

TUTKIMUKSEN TARKOITUS Ojasen ja Lavapuron osahankkeissa tarkastellaan turvallistamista perusoikeudellisesta viitekehyksestä. Kriittisen kriminologian teoretisointeihin pohjautuvassa Alvesalo-Kuusen vetämässä tutkimusprojektissa tarkoituksena on puolestaan empiirisesti tutkia turvallisuuteen ja turvallistamiseen liittyvien diskurssien ja perusteluiden esiintymistä lainsäädännössä. Tutkimus pyrkii selvittämään lainvalmistelijoiden, asiantuntijoiden ja lainsäätäjän käsityksiä inhimillisestä turvallisuudesta ja sen mahdollisuuksista ja uhista. Projektissa ollaan kiinnostuneita ensinnäkin siitä, miten lainsäätäjä määrittelee turvallisuuden ja keihin turvallistamisen diskurssit ja epäilyt turvattomuuden aiheuttamisesta kohdistuvat.

Toisaalta etsitään vastausta siihen, minkä tahojen ei nähdä aiheuttavan uhkaa, minkälaista toimintaa ei määritellä turvallisuusriskiksi. Miten lainsäädäntöprosesseissa perustellaan tarvetta säädellä uhkia ja miten turvallisuus ja turvattomuus jakautuvat yhteiskunnassa? Keiden turvallisuudesta oikeastaan ollaan huolissaan? Tutkimushankkeessa analysoidaan myös sitä, millaisia vastuullistamisen subjektipositioita lainsäädäntö ja turvallistamisen diskurssit suomalaiseen yhteiskuntaan luovat ja millaisilla keinoilla lainsäädäntö pyrkii ratkaisemaan turvallisuusuhkia.

Tarkastelun kohteena ovat vuosina 1991–2016 käynnistetyt lakihankkeet, joita analysoidaan niin määrällisin kuin laadullisinkin menetelmin. Tutkimuksen empiirinen aineisto on koko konsortion käytössä, ja tarkoituksena on osahankkeiden yhteistyönä selvittää esimerkiksi sitä, missä määrin ja minkälaisin perustein lakihankkeita on tutkimusajanjaksolla viety perustuslakivaliokuntaan.

Projektissa mukana olevat tutkijat tekevät aktiivisesti yhteistyötä monin eri tavoin, muun muassa kirjoittavat yhdessä kansainvälisiä referee-artikkeleita, joissa yhdistyvät oikeus- ja yhteiskuntatieteelliset menetelmät ja teoretisoinnit.

CALONIAN KUTSU 2017

17

UUSIA TOHTOREITA vuonna 2016

Från förhandlingsfrihet till förhandlingsbundenhet.

Ansvarsgrundande förklaringar och beteenden i prekontraktuella tvåpartsförhållanden och vid avtalsingående Paula Klami-Wetterstein Väitöstilaisuus 7.5.2016 Väitöskirja hyväksytty 14.6.2016

Väitöstiedote

18

CALONIAN KUTSU 2017

Väittelin Turun yliopiston oikeus­ tieteellisessä tiedekunnassa 7.5.2016.

Väitöspäiväni osui keskelle kauneinta kevättä. Valoisa vuodenaika kuvasti hyvin omia tunnelmiani tuolla hetkellä.

Oma väitöskirjaprojektini ei mahtunut viisivuotisten tohtoriohjelmien kaltaisiin suunnitelmiin. Olin 23-vuotias opiskelija, kun esikoispoikani syntyi. Sain tuolloin keskeneräisen pro gradu -tutkielmani päätökseen vasta puolitoista vuotta myöhemmin. Valmistumiseni jälkeen siirryin opetustehtäviin. Olen vuosien mittaan opettanut paljon, mikä on ollut itselleni monella tavalla antoisaa ja avartavaa.

Tutkimustyön kannalta työnkuvani oli kuitenkin hankala. Väitöskirjaa kirjoitin sopivissa ja sopimattomissa väleissä – usein myöhään illalla, yöllä ja aikaisin aamulla, kun lapset nukkuivat.

Viivästymisen etuna oli eräänlainen kypsyminen; eri oikeudenalojen perusteita opettaessani ja tutkimustyöhön silloin tällöin palatessani oivalsin monesti jotain uutta sopimusoikeudesta, sopimussuhteista ja sopimusoikeuden järjestelmästä. Niin sanottu hiljainen tieto epäilemättä karttui. Myönnettäköön silti, että on monia taloudellisesti järkevämpiä ja verrattomasti inhimillisempiä tapoja saada tutkimukseen tarvittavaa syvyyttä kuin pitkittämällä valmistumista vuosikausiksi.

Huono omatunto on äidin, opet­tajan­ja ylipitkäksi venähtäneen väitöskirja­tutkijan jatkuva seuralainen. Parhaimmillaan soimaava omatunto toimii tutkimustyössä

kannustavana renkinä, pahimmillaan musertavana kumppanina, joka tekee välttämättömän priorisoinnin mahdottomaksi ja estää siten työn edistymisen.

Itse ehdin haudata tutkimusprojektini moneen otteeseen.

Kirjani esipuheessa totean, että viimeistelytyön kantavana motiivina oli kiitollisuus. Tuo kiitollisuuden tunne yhdistettynä huonoon omatuntoon, ajatus siitä, että minuun kohdistettu luottamus osoittautuisi perusteettomaksi, sai minut tarttumaan kirjoitustyön viimeiseen vaiheeseen. Tutkimustyöhön ryhtymisen kantavana vaikuttimena oli ollut palava halu selvittää neuvottelujen vastuusuhteet ja neuvottelumekanismien oikeudellinen merkitys.

Kirjaa en kuitenkaan lopulta kirjoittanut itselleni, vaan ennen muuta ohjaajalleni, tiedekunnan avu­liaalle henkilökunnalle, työnantajalleni, rahoittajille, puolisolle, äidille ja appivanhemmille.

Kirjoitusurakka näyttäytyi ikävänä ja epätoivoisena puurtamisena. Nuoren ja kirkasotsaisen oikeustieteen kandidaatin aito ja syvä kiinnostus itse tematiikkaan, prekontraktuaaliseen vastuuseen, oli siinä vaiheessa ehtinyt jo pahasti väljähtyä. Viime metreillä – kun tutkimus oli jo esitarkastettu – vastaväittäjän tarttuva innostus sopimusoikeuteen sai minut kiinnostumaan uudelleen omasta tutkimusaiheestani. Olen tästä edelleen syvästi kiitollinen.

Kiitollinen olen myös työnohjaajalleni, jossa yhdistyivät hienolla

The Construction of ’Disciplinary’ Violence Against Children – Social Workers’, Police Officers’ and Parents’ Rationales Anna Heinonen Väitöstilaisuus 23.1.2016 Väitöskirja hyväksytty 17.2.2016 Väitöstiedote Tavaramerkkioikeuden ja tekijänoikeuden kaksoissuoja tavalla monenlaiset kannustamisen tavat.

Professori (emeritus) Ari Saarnilehto oli koko kivikkoisen taipaleeni ajan väsymätön kyselijä, sitkeä peräänsoittelija, ”lyhennä virkkeitä” -kehotuksia toisteleva kielipoliisi ja tarkkanäköinen tutkimuskysymysten haastaja. Ohjaajani teki niin ikään kaikkensa rahoituksen turvaamiseksi.

Väitöskirjan kirjoittaja kaipaa monenlaisia kannustajia: kyselijöitä, utelijoita, kuuntelijoita; taloudellisia tukijoita; niitä, joita tutkimus ei voisi vähempää kiinnostaa; innokkaita opiskelijoita, joilta työhön saa usein odottamattomasti kokonaan uusia näkökulmia; muita tutkijoita, jotka toisinaan rohkaisevat, toisinaan – vaikka onneksi harvemmin – lyttäävät kaikki ajatukset maanrakoon. Oman tutkimukseni edistymiseen myötävaikutti epäilemättä myös se nuori helsinkiläinen tutkijanplanttu, joka vertasi tutkimustani puuhun, alkoi sitten puhua ylimääräisistä oksista ja moottorisahasta ja totesi lopuksi, että ”delete-nappulaa voisi käyttää ihan reippaasti”. Onneksi olin tuolloin siinä määrin kokenut, että osasin ottaa kritiikin rakentavasti. Käytin toki poistonäppäintä, mutta maltillisesti ja niin, että johtoajatuksenani oli työn valmistuminen. Näin jälkikäteen olen sangen tyytyväinen siitä, että luovuttamisen sijasta päätin viimeistellä tutkimukseni.

Väitöksen myötä elämä on helpottunut monella lailla.

Paula Klami-Wetterstein

Anu Pitkänen Väitöstilaisuus 27.2.2016 Väitöskirja hyväksytty 19.4.2016 Väitöstiedote Vain lakiko lasta suojelee?

Eeva Valjakka Väitöstilaisuus 17.6.2016 Väitöskirja hyväksytty 23.8.2016 Väitöstiedote Osakeyhtiön hallituksen fidusiaariset velvollisuudet: osakeyhtiö- ja vahingonkorvausoikeudellinen tutkimus Patrik Nyström Väitöstilaisuus 16.9.2016 Väitöskirja hyväksytty 16.11.2016 Väitöstiedote Sananvapauden venäläinen ruletti: sananvapaus Suomessa vuosina 1906−1917 Leena Harrinkari Väitöstilaisuus 4.11.2016 Väitöskirja hyväksytty 16.11.2016 Väitöstiedote Aivan vuoden 2016 lopulla väittelivät myös Natalia Ollus väitöskirjallaan ”From Forced Flexibility to Forced Labour: The Exploitation of Migrant Workers in Finland” ja Tatiana Borisova väitöskirjallaan ”The Emergence of the Legality Tradition in Russia, 1800-1918”. Väitöskirjojen hyväksyminen jäi vuoden 2017 puolelle.

Tiedekunnan johtokunta antoi lisäksi väittelyluvan Satu Saarensolalle tämän väitöskirjaksi tarkoittamalle tutkimukselle ”Oikeudenkäyntikulut ja kohtuullisuus.

Tutkimus kulujen jakautumisesta taloudellisesti tai muutoin eriarvoisten asianosaisten kesken”. Saarensolan väitöspäiväksi on sovittu 13.5.2017. Johtokunta määräsi vuoden 2016 viimeisessä kokouksessaan esitarkastajat Almut Meyerin väitöskirjaksi tarkoittamalle tutkimukselle ”Auditorien des Rechts. Ein Beitrag zum kulturgerechten Verstehen im Recht”.

CALONIAN KUTSU 2017

19

ALUMNIN KOLUMNI

OIKEUSTIEDETTÄ NORJALAISITTAIN

ikeustiede on luonnostaan yhteydessä poliittiseen ja taloudelliseen valtaan. Norjassa runsaan vuoden oltuani olen havainnut uusia, mutta myös Suomesta tuttuja näkymiä teemaan. Oslon yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta on historiansa, sijaintinsa ja asemansa puolesta osa norjalaista yhteiskunnallista eliittiä. Se on yksi keskeisimpiä rekrytointikanavia hallintoon, tuomio­ istuinlaitokseen ja yrityksiin.

Toisaalta niillä on myös erityisiä vaateita sen opetusta ja tutkimusta kohtaan.

Tämä ilmenee usein tavoin. Ensiksikin opetus ja tutkimus on pitkälti norjankielistä, Norjan oikeuteen ja ETA-asemaan liittyvää. Englanninkielisiä kursseja on vain muutama. Ero esimerkiksi Turkuun on näin huomattava. Suurin osa tutkimuksesta on varsin kapean lainopillista. Oikeusvertailu on ohutta, lähinnä Ruotsin ja Tanskan oikeutta silmäilevää.

Jo Suomi ja suomalainen oikeuskulttuuri on lähes tuntematonta.

On selvää, että tällaisessa ympäristössä kansainvälinen, monitieteinen ja monipuolinen tutkimus voidaan kohdata uhaksi. Tämä ei koske kuitenkaan pelkästään suhdetta tuomari-, hallinto- ja juristiprofessioon, vaan myös yrityselämään. Erityisesti yksityisoikeudellisen, merioikeudellisen ja energiaoikeudellisen opetuksen ja tutkimuksen liitynnät yrityksiin ovat tiiviit ja opetus- ja tutkimustehtävien kohdentumisesta yrityksiä palvelevaksi kannetaan huolta. Tällöin saatetaan kokea uhaksi tutkimus, jossa otetaan huomioon laajemmat ympäristölliset ja yhteiskunnalliset kysymykset teollisuuden voitontuottamistavoitteen ohella. Tämä ulottuu perustuslain ympäristöperusoikeuden sisällöstä aina osake­ yhtiöiden tarkoitukseen.

20

CALONIAN KUTSU 2017

Tällainen toimintaympäristö on luonnollisesti haastava, kun yliopisto samanaikaisesti pyrkii kansainvälistymään ja lisäämään ulkopuolista rahoitusta.

Ulkopuolinen rahoitushan mielletään oikeustieteessä lähinnä tutkijoiden omien­ taskujen täyttämisenä julkisyhteisöjen ja yritysten rahoilla asiantuntijamielipiteiden ja välimiestehtävien kautta.

Kansainvälinen tutkimusrahoitus vaatii lisäksi laajempien yhteiskunnallisten näkökulmien huomioon ottamista kuin yksittäisten eturyhmien etu.

Muutos on kuitenkin mahdollinen, jota osoittaa oma tutkimusryhmämme Selskaper, markeder og bærekraft. Se edellyttää kuitenkin tutkimuksen kansainvälistämistä kansallista keskustelua unohtamatta.

Toisaalta se edellyttää poistumista perinteisestä laatikosta ja oikeuden ymmärtämistä laajasti sekä normien luonteen että kohteen näkökulmasta. Kolmanneksi se edellyttää metodista monipuolisuutta lainoppia unohtamatta, mutta sen rajat tiedostaen.

Neljänneksi se edellyttää tutkimus- ja opetusyhteisön monipuolistamista. Oslossa on runsaasti ulkomaalaisperäisiä tutkijoita, jotka ovat ottaneet paikkansa yhteisössä.

Toivomme, että pystymme aivan lähiaikoinakin monipuolistamaan myös omaa tutkimusryhmäämme käynnissä olevien uusien rekrytointien avulla.

Turku on siis monin tavoin edellä Osloa. Oslolla on kuitenkin yksi kiistaton etu, ja se on sen koko.

Kun samalla alalla on runsaasti apulais- ja professoritason tutkijoita, on mahdollisuus mainittuun tutkimusmetodien, tutkimuskielen ja tutkimusaiheiden kirjoon.

Pelkästään

yhtiöoikeudessa on viisi professoritason tutkijaa, vaikka sekin on toki vielä liian pieni määrä. Turussa on vain yksi kauppaoikeuden professori, Oslossa on samalla alalla parisenkymmentä apulaisprofessoria ja professoria, sekä laajat kansainvälinen kauppaoikeuden ja kuljetusoikeuden alat luonnollisesti vielä päälle. Tämä on Turun suuri haaste.

JUKKA MÄHÖNEN PROFESSORI OSLON YLIOPISTO

KOULUTUSKALENTERI – tie dekunna n a ja nkoht a i n e n t äyd e n n ysko ul ut ust ar j o n t a Yhdessä Suomen Asianajajaliiton kanssa järjestettävät kurssit Vahingonkorvausoikeuden ongelmia KKO:n käytännön valossa Luennoitsija: Emeritusprofessori Ari Saarnilehto, Turun yliopisto Hinta: 170 euroa + alv 24 %. Hinta sisältää kahvin.

Ajat ja paikat: 17.3. klo 12.00–15.30 Tampere, Pirkanmaan käräjäoikeus, Kelloportinkatu 5 27.3. klo 12.00–15.30 Helsinki, Helsingin käräjäoikeus, auditorio, Porkkalankatu 13 Taakat tuomioistuimessa Luennoitsija: professori Mikko Vuorenpää, Lapin yliopisto Hinta: 170 euroa + alv 24 %. Hinta sisältää kahvin.

Ajat ja paikat: 10.3. klo 13.00–16.30 Tampere, Pirkanmaan käräjäoikeus, Kelloportinkatu 5 24.4. klo 12.00–15.30 Helsinki, Helsingin käräjäoikeus, Porkkalankatu 13 Syksyllä 2017 tulossa Turkuun Veroprosessioikeuden ajankohtaispäivä Luennoitsija: OTT Matti Urpilainen, Tampereen yliopisto Hinta: 170 euroa + alv 24 %. Hinta sisältää kahvin.

Ajat ja ja paikat: 5.5. klo 12.00–15.30 Tampere, Sokos Hotel Ilves, Hatanpään valtatie 1 15.5. klo 12.00–15.30 Helsinki, Tekniskan salit, Eerikinkatu 2 Kiinteistonkauppariidat - Ajankohtaisia kysymyksiä Luennoitsija: Professori Matti Ilmari Niemi, Itä-Suomen yliopisto Hinta: 170 euroa + alv 24 %. Hinta sisältää kahvin.

Ajat ja ja paikat: 5.6. klo 12.00–15.30 Tampere, Pirkanmaan käräjäoikeus, Kelloportinkatu 5 A 9.6. klo 12.00–15.30 Turku, Turun hovioikeus, Olavintie 2 12.6. klo 12.00–15.30 Helsinki, Helsingin käräjäoikeus, auditorio, Porkkalankatu 13

Päiväkurssit Vahingonkorvausoikeuden ongelmia KKO:n käytännön valossa Luennoitsija: Emeritusprofessori Ari Saarnilehto, Turun yliopisto Hinta: 170 euroa + alv 24 %. Hinta sisältää kahvin.

Aika ja paikka: 6.3. klo 13.00–16.30 Turku, Oikeustieteellinen tiedekunta, DataCity, Lemminkäisenkatu 14-18 A, 2.krs, auditorio Veroprosessioikeuden ajankohtaispäivä Luennoitsija: OTT Matti Urpilainen, Tampereen yliopisto Hinta: 170 euroa + alv 24 %. Hinta sisältää kahvin.

Aika ja ja paikka: 17.5. klo 12.00–15.30 Turku, Oikeustieteellinen tiedekunta, DataCity, Lemminkäisenkatu 14-18 A, 2.krs, auditorio Aamukahvitilaisuudet Paikka: Sokos Hotel Hamburger Börs, Kauppiaskatu 5, Turku Hinta: 120 euroa + alv 24 %, hinta sisältää suolaisen kahvileivän sekä kahvin/teen.

7.4.2017 klo 8.30-10.00 Piilevä verovelka osituksessa ja verotuksessa Luennoitsija: Professori Jakko Ossa, Turun yliopisto 12.5.2017 klo 8.30-10.00 KKO:n käytäntöä omistusoikeuden määräytymisestä läheissuhteissa Luennoitsija: Professori Eva Tammi-Salminen, Turun yliopisto

Uusi hankintalaki Luennoitsija: OTT Kirsi-Maria Halonen, Lapin yliopisto Tulossa syksyllä 2017, Tampere Tulossa syksyllä 2017, Helsinki Tulossa alkuvuonna 2018, Turku

Ilmoittautumiset www.utu.fi/law-koulutus

CALONIAN KUTSU 2017

21

AJANKOHTAISTA SENILEXISTÄ

5

6 KUVAT: INARI KINNUNEN

Alumniyhdistyksen kuulumisia

– Senilexin toiminnasta vuonna 2016 Senilex järjesti viime vuonna useita suo-

1

2

3

22

CALONIAN KUTSU 2017

4

sittuja alumnitilaisuuksia, minkä lisäksi yhteistyötä tiedekunnan ja Lex ry:n kanssa lisättiin entisestään. Senilexin verkkosivut uudistuivat vuoden alussa, ja yhdistystä voi nykyään seurata myös Twitterissä (@ Senilex_ry).

Alumnit osallistuivat OTM-tutkinnon huippusuosittujen Yritysjärjestelyt-kurssin ja Asianajajaoikeus-kurssin suunnitte­ luun ja opetukseen. Senilex on myös toiminut tiedekunnan varainkeruukampanjassa, jonka tavoitteena on Professor of Practice -tehtävän perustaminen tiedekuntaan. Opiskelijoille on keväästä lähtien varattu kiintiö järjestämillemme yritysvierailuille ja muihin tapahtumiin, minkä on tarkoitus tuoda alumnitoiminta tutuksi jo opiskeluaikana.

Vuoden ensimmäinen yritysvierailu tehtiin OP-Pohjolan uuteen ja vaikuttavaan pääkonttoriin Helsingin Vallilassa helmikuussa 2016. Iltaa isännöivät Lex-alumnit johtaja Erkki Böös, yksikönpäällikkö Tapio Rantala ja henkilöstöjohtaja Hanne Lehtovuori (kuva 1). Kuulimme myös Lex-alumni, Ryhmäpalveluiden johtaja, pääjohtajan varamies Tony Vepsäläisen sekä OP-ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskasen esitykset.

Viidestoista Tiedekunnan päivä järjestettiin perjantaina 11.3.2016. Calonialla pidetyn Työmarkkinoiden murros –seminaarin jälkeen vuosina 1966, 1976, 1986, 1996 ja 2006 opintonsa aloittaneet kokoontuivat omiin kurssitapaamisiinsa. Senilexin vuosikokouksessa yhdistyksen hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Senilexin hallituksen jäsen ja varapuheenjohtajana toiminut Mikko Korttila. Uudeksi hallituksen

jäseneksi valittiin Ulla Bono. Kokouksen jälkeen järjestettiin alumnien vuosijuhliksikin kutsuttu illallinen yli sadalle henkilölle Ravintola Koulun Bellman-salissa.

Iltajuhlan jatkoja tanssittiin Kirkkotiellä.

Kesäkuussa järjestimme vapaamuotoiset terassitreffit Helsingissä. Jäsenistömme vaikuttaa arvostavan asiaohjelmaa, sillä terassille saapui alle puolet normaalista tapahtumiemme osallistujamäärästä. Perinteinen pääkaupunkiseudun syystapaaminen pidettiin Amer Sportsin pääkonttorilla syyskuussa (kuvat 2–3). Illan emäntänä toimi Amer Sportsin General Counsel, Lex-alumni Kaisa Rotkirch (kuvassa 5). Sekä brändien että Amerin toiminnan esittely kiinnostivat osanottajia suuresti.

Lokakuussa järjestettiin jo kolmas Senilexin syysseminaari Turussa, johon osallistuivat myös opinnoissaan pidemmällä olevat opiskelijat. Seminaariosuudessa asianajaja Salla Suomisen (kuvassa 6) johtaman paneelikeskustelun aihe oli ”Juristin monimuotoinen työ”. Monipuolisista työtehtävistään ja urakäänteistään olivat keskustelemassa Husein Muhammed Arffman Consultingista, Tiina Tähtinen Museovirastosta, Eemeli Katila Turun yliopistosta, Jukka Sarhimaa Sarhimaa Finlandista ja Hannu Hulkkonen Innovestorilta (kuva 4). Seminaarin jälkeen opiskelijat ja alumnit viihtyivät yhdessä sitseillä Kirkkotiellä.

Senilex jakoi vuoden 2016 aikana kolme stipendiä: kesäkuun publiikissa stipendin sai OTM Valtteri Tapala ja joulukuun publiikissa OTM Ella Luikku sekä OTM Henni Hokkanen.

Tervetuloa mukaan alumniyhdistyksemme toimintaan myös vuonna 2017!

INARI KINNUNEN SENILEXIN HALLITUKSEN TIEDOTUSVASTAAVA

Senilex in Brief SENILEX...

1

tarjoaa Turun oikeustieteellisen alumneille kanavan ylläpitää opiskeluaikana syntyneitä ystävyyssuhteita ja mahdollisuuden tavata eri ikäpolvien Turusta valmistunutta lakimieskuntaa;

2

edesauttaa yhteistyötä erilaisissa tehtävissä toimivien lakimiesten ja oikeustieteen opiskelijoiden sekä Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan välillä;

Senilex ry on vuonna 2000 perustettu Suomen ensimmäinen oikeustieteellinen alumniyhdistys.

Yhdistyksen jäseneksi voidaan hakemuksesta ottaa Turun yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta valmistunut henkilö. Senilexissä on tällä hetkellä noin 700 jäsentä.

JÄSENEKSI LIITTYMINEN

3 4

toimii myös käytännön tasolla kiinteässä yhteis­työssä tiedekunnan kanssa, josta osoituksena tiedekunnassa järjestettävät valinnaiset kurssit ja yhteistyössä tiedekunnan kanssa vuosittain järjestettävä Tiedekunnan Päivä iltajuhlineen;

toimii yhdessä tiedekunnan kanssa edistääkseen varojen keräämistä tiedekunnallemme.

Senilexin vuosittaiset tapahtumat ovat Tiedekunnan päivän lisäksi syystapaaminen Helsingissä sekä yhteinen syysseminaari opiskelijoiden kanssa Turussa. Lisäksi järjestämme yritysvierailuja sekä verkostoitumistilaisuuksia. Tapahtumiimme osallistuu vuosittain satoja alumneja.

Kiinteänä osana yhdistyksen tarkoituksen toteuttamista Senilexin hallitus on perustanut erillisen stipendirahaston, josta jaetaan kaksi kertaa vuodessa tiedekunnan publiikkien yhteydessä 500 euron suuruinen Senilex-stipendi. Stipendin jakoperusteita ovat stipendirahaston sääntöjen mukaisesti opiskelijan tutkintotodistuksesta ilmenevä opintomenestys ja muut akateemiset ja yhteisölliset ansiot. Stipendirahaston varat kootaan Senilex ry:n jäsenille ja yhteistyötahoille suunnatuilla keräyksillä ja lahjoituksin.

Voit vaivatta liittyä yhdistyksen jäseneksi ja Senilex-sähköpostilistalle vierailemalla Senilexin verkkosivuilla www. senilex.fi (alasivu ”Jäsenyys”). Senilex-sivustolta löydät myös lisätietoja yhdistyksemme toiminnasta. Jos sähköpostiosoitteesi tai muut yhteystietosi ovat muuttuneet tai muuttumassa, yhteystiedot voi päivittää jäsenlomakkeella tai lähettämällä sähköpostia yhdistyksen sihteeri Veikko Niinikoskelle.

Saat halutessasi lisätietoja Senilexin hallituksen puheenjohtaja Mikko Korttilalta tai yhdistyksen sihteeri Veikko Niinikoskelta.

Mikko Korttila p. 050 593 4589 mikko.korttila@almamedia.fi Veikko Niinikoski p. 050 320 9875 veikko.niinikoski@nordea.com

http://www.senilex.fi Twitter: @Senilex_ry

CALONIAN KUTSU 2017

23

Oikeustieteellinen tiedekunta 20014 Turun yliopisto Vastaanottaja

www.lakimiesliitto.fi