Calonian kutsu 2016

KUTSU

2016

Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan lehti alumneille

Tiedekunnalla ja juristikunnalla yhteinen vastuu opiskelijoiden työelämätaidoista s. 6 Sauli Niinistö: Lainsäädäntö myrskyn silmässä

22

Tiedekunnan Päivä 11.3.2016

24

CALONIAN KUTSU 2016 Sisällys 3 Tiedekunnan kuulumisia.....................................................4 Samassa veneessä................................................................ 6 Pääkirjoitus............................................................................

Opiskelijan näkökulma: Mitä on opiskelijan arki ja juhla?.......................................

Lukuvuosi 2015–2016 on nimetty tiedekunnan tutkimuksen teemavuodeksi

10

9

Tutkijan näkökulma: Lukuvuosi 2015–2016 on tiedekunnassa omistettu tutkimukselle..................................................

10 Sukupuolella on merkitystä oikeudessa.......................... 11 Uusia kasvoja............................................................................... 12 Tiedekunnan harjoittama liiketoiminta murrosvaiheessa........................................

14 Koulutuskalenteri.............................................................. 15 Uusia tohtoreita................................................................. 16 13. Pohjoismainen prosessikokous Calonialla.............. 21 Kolumni: Lainsäädäntö myrskyn silmässä....................................

22

Panosta tiedekunnan vahvistamiseen – tiedekunnan ja Senilexin varainhankinta..................

23 XV Tiedekunnan Päivä.................................................... 24 Ajankohtaista Senilexistä: Senilexin toiminnasta vuonna 2015.............................

26

Tiedekunnan noin 100 jatko-opiskelijasta tohtorikoulutettavat Jutta Seppänen, Johanna Sammalmaa, Felix Collin ja Jakob Haerting.

Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan alumnitoiminnan lehti ISSN 1458-5421 Calonian kutsu ilmestyy kerran vuodessa.

Toimitus Oikeustieteellinen tiedekunta 20014 TURUN YLIOPISTO s-posti: oik-kanslia@utu.fi faksi: (02) 333 6570 Päätoimittaja: Jussi Tapani Tekniset tiedot Painosmäärä: 3 500 kpl Taitto: Tarja Linden As Spin Press, 2016 Kannen kuva: Hanna Oksanen

Y

liopistot eivät jääneet valtiovallan taloudellisten säästötoimien ulkopuolelle, joten Turun yliopisto käynnisti viime syksynä talouden sopeuttamis- ja kehittämisohjelman (SOKE).

Tämä heijastui myös tiedekunnan toiminnan suunnitteluun, mutta katsomme luottavaisin mielin tulevaisuuteen: tuotamme tehokkaasti tutkintoja, panostamme tutkimuksenteon edellytysten parantamiseen ja ulkopuolisen tutkimusrahoituksen hankintaan sekä tarjoamme laaja-alaisesti täydennyskoulutusta.

Tiedekunta on jatkanut hyväksi osoittautunutta valintakoeyhteistyötä Itä-Suomen yliopiston kanssa, ja vuosittain otamme valintakokeiden kautta sisälle 140 uutta opiskelijaa. Meiltä valmistui viime vuonna ennätyksellisen paljon oikeustieteen maistereita, yhteensä 153. Lisäksi tiedekunnasta on valmistunut kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maistereita englanninkielisestä Law and Information Society -maisteriohjelmasta.

Myös tutkimusrintamalla vuosi oli vilkas.

Tiedekunnasta valmistui 10 oikeustieteen tohtoria, mikä on ennätys. Tiedekunnan tutkimustoimintaa arvioitiin osana Turun yliopistossa toteutettua tutkimuksen kokonaisarviointia. Saimme tästä arvioinnista runsaasti aineksia oman työmme kehittämiseen.

Tiedekunnan tärkein voimavara on opetus-, tutkimus- ja hallintohenkilökunta. Tiedekunta on tehnyt onnistuneita rekrytointeja, ja tällä hetkellä olemme täyttämässä useita mielenkiintoisia tehtäviä. Uskon,

että työyhteisön hyvinvointiin panostamalla pystymme hoitamaan tehtäviämme entistä paremmin.

Näkyvin muutos tiedekunnan toiminnassa on Calonia-rakennuksen peruskorjaus, mikä merkitsee tiedekunnan siirtymistä väistötiloihin kesäkuussa 2016. Tavoitteena on, että pääsemme palaamaan uuteen ja uljaaseen Caloniaan kevätlukukaudella 2018. Peruskorjausvaihe edellyttää henkilökunnalta ja opiskelijoilta joustavuutta, mutta olen varma, että yhteisöllämme on hyvät edellytykset muutosvaiheen läpikäyntiin.

Tiedekunnasta valmistuneet alumnit ovat tärkeä voimavara, josta toivomme saavamme arvokasta apua, kun lähdemme toteuttamaan jonkin aikaa käynnissä olleen tutkintorakenteen uudistamistyön hedelmiä.

Teillä alumneilla on asiantuntemusta ja näkemystä, jota on mahdollista käyttää monipuolisesti tutkintojemme työmarkkinakelpoisuuden vahvistamisessa.

Arvostan sitoutumistanne tiedekuntaan ja toivotan teidän kaikki tervetulleeksi Tiedekunnan Päivään 11. maaliskuuta! jussi tapani dekaani

PÄÄKIRJOITUS

Hyvä lukija,

TIEDEKUNNAN kuulumisia

2015

Teksti: Mia Fager Kuvat: hanna oksanen, kalle ahti, tarja lindén

T

iedekunnan vuosi 2015 oli jälleen tapahtumarikas. Tiedekunnan päivää vietettiin 27.3.2015 teemalla ”Kriisi, katastrofi ja juristi”. Neljättätoista kertaa järjestetyn tapahtuman ohjelma koostui seminaarista, entisten opiskelijoiden yhdistys Senilexin vuosikokouksesta ja illanvietosta.

Vuonna 2015 tiedekunnassa järjestettiin useita kansainvälisiä seminaareja ja asiantuntijaluentoja.

Maaliskuussa pidettiin kansainvälinen seminaari ”Accessible Justice in the Nordic Countries? Continuous Victimisation and Intersectional Discrimination after Istanbul”, jossa käsiteltiin ajankohtaisia teemoja liittyen sukupuolen, etnisyyden ja yhteisöllisesti rakentuvan kulttuurin suhteista väkivaltaan suhteessa Istanbulin sopimuksen voimaan saattamiseen liittyvään keskusteluun.

Tilaisuuteen oli kutsuttu viisi ulkomaalaista puhujavierasta.

Huhtikuussa Melbournen yliopiston professori Anne Orford luennoi

tiedekunnassa aiheesta ”Food Security, Free Trade and the Battle for the State”.

Turku Law Schoolin lukuvuoden avajaisluennon piti korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo aiheesta ”Europe´s House of Courts – Ties and Tensions”.

Yliopiston toukokuisessa tohtoripromootiossa korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo vihittiin tiedekunnan kunniatohtoriksi.

Kunniatohtorit vihitään tutkimusta edistävien tai akateemisen maailman ulkopuolisten merkittävien ansioiden vuoksi. Tuore kunniatohtori piti Studia Generalia -yleisöluennon suomalaisen oikeusvaltion ongelmakohdista.

Tiedekunnan kansainvälistyminen näkyy myös opetuksessa. Vuoden aikana tiedekunnassa luennoi vierailevia opettajia mm. Unkarista, Englannista, Espanjasta, Perusta ja Yhdysvalloista.

CRC went HCR! Vuoden 2015 ver-

siossa Calonia Running Challenge, leikkimielinen liikuntatapahtuma, järjestettiin Helsinki City Runin yhteydessä.

Tiedekunnan alumnit, opiskelijat ja tiedekunnan henkilöstö kisasivat toisiaan vastaan. Myös Helsingin oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelijat ja alumnit haastettiin onnistuneesti kisaan.

Opintojaksolla ”Oikeudellisen ajattelun lähtökohdat” järjestettiin 30.9.2015 paneeli, johon osallistuivat apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin, oikeusneuvos Ilkka Rautio ja asianajaja Mikko Heinonen. Puheenjohtajana toimi yliopistonlehtori Janne Salminen.

4

CALONIAN KUTSU 2016

Henkilövaihdoksia Helmikuun alussa OTT Tuomas Hupli aloitti työnsä prosessioikeuden professorina, kun professori Johanna Niemi nimitettiin Minna Canth -akatemiaprofessoriksi viisivuotiskaudeksi 2015–2019. OTT Tuulikki Mikkola aloitti kansainvälisen yksityisoikeuden ja perheoikeuden professorina vuoden 2016 alussa.

Eläkkeelle jäivät tiedekunnan pitkäaikainen velvoiteoikeuden professori ja dekaani (vv. 1983–85, 1993–2004) Ari Saarnilehto ja perhe- ja perintöoikeuden professori Markku Helin. Professori emeritus Saarnilehto piti perinteisen jäähyväis­ luennon Calonialla lokakuussa. Täytettävän velvoiteoikeuden professorin tehtävän hoitajaksi on nimitetty OTT Mika Viljanen.

Professori Jukka Mähösen siirryttyä vuodeksi Oslon yliopiston professorin tehtävään, kauppaoikeuden professorin tehtävää hoitaa OTT Antti Aine.

Tiedekunnan opintohallinnossa on tapahtunut lukuisia henkilövaihdoksia kuluneen vuoden aikana. Kuvassa tiedekunnassa opintohallintoa hoitava tiimi.

Calonian peruskorjaus Vuonna 1986 käyttöön otetussa Caloniassa alkaa peruskorjaus kesällä 2016. Menneinä vuosikymmeninä Calonia on palvellut oikeustieteellistä tiedekuntaa hyvin, alkuvuosina erinomaisesti. Calonia toi aikanaan tiedekunnan hajallaan olleet toiminnot ja työntekijät saman katon alle. Vuosia on kulunut ja tänä päivänä Calonia rakennuksena ei enää vastaa modernin akateemisen yhteisön tarpeita. Yliopiston hallitus hyväksyi Calonian peruskorjaushankkeen kokouksessaan 18.9.2015.

Suunnitelman mukaan tiedekunta muuttaa väistötiloihin DataCityyn kesäkuussa 2016 ja palaa peruskorjattuun Caloniaan vuodenvaihteessa 2017–2018.

Tiedekunnan uusien tilojen peruskorjauksen suunnittelutyö aloitettiin keväällä 2015 ja tilasuunnitteluun osallistuivat niin tiedekunnan henkilökunta kuin opiskelijatkin. Uusi Calonia tukee uudella tavalla tiedekunnan keskeisiä toimintoja, erityisesti opetusta ja tutkimusta. Tiedekunnan tilat houkuttelevat puoleensa niin opiskelijoita, työntekijöitä kuin vierailijoitakin ja kannustavat aktiiviseen toimintaan ja yhteisöllisyyteen. Tilat ovat avarat, valoisat ja viihtyisät. Muuntuvat tilaratkaisut ja ekologiset materiaalit ovat kestäviä ja ajattomia. Calonialla säilyy oma tiedekuntakirjasto­.

Opintosihteerit Minna Vahter-Kojo ja Terhi Alinikula, opintopäällikkö Tiia Enges, koulutussuunnittelija Riikka Matikainen, opintosihteeri Emilia Tietäväinen, opintoneuvoja Riina Karskela ja tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelija Mirkka Ruotsalainen.

CALONIAN KUTSU 2016

5

– Olemme hyvin kiitollisia, että alumnit ovat valmiita antamaan omaa aikaansa ja asiantuntemustaan opiskelijoidemme käyttöön, Jussi Tapani sanoo.

6

CALONIAN KUTSU 2016

Teksti: Jussi matikainen • Kuvat: Hanna Oksanen

Samassa veneessä – Entistäkin tiiviimpi yhteistyö meiltä valmistuneiden alumnien kanssa koituu paitsi tiedekunnan, myös kentällä toimivien lakimiesten hyödyksi, dekaani Jussi Tapani sanoo.

R

ikosoikeuden professori Jussi Tapanista tuli elokuussa 2015 Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan dekaani, kun Jukka Mähönen siirtyi hoitamaan professuuria Oslon yliopistossa.

Tapani on Turun yliopiston kasvatti, joka tuntee tiedekunnan kuin omat taskunsa. Ennen dekaaniksi siirtymistään hän toimi vuodesta 2012 asti oikeustieteellisen tiedekunnan koulutuksesta vastaavana varadekaanina.

Yliopistolla Tapani tunnetaan hyvin esimerkiksi ansioistaan opetuksen ja opetuksen kehittämisen saralla. Vuonna 2013 hänet valittiin Turun yliopiston vuoden opettajaksi.

Oikeustieteen pariin hakeutuminen – saati jatko-opintojen aloittaminen – ei ollut Tapanille itsestäänselvyys. Hän kertoo kuitenkin innostuneensa perustutkintovaiheensa lopussa toden teolla tutkielman kirjoittamisesta, ja kun rikosoikeuden alalla oli aktiivista tutkimus­toimintaa ja rahoitustakin saatavilla, päätti Tapani ruveta kirjoittamaan väitöskirjaa. Tohtoriksi hän väitteli vuonna 2004.

Tapani kävi hakemassa tutkimus- ja opetuskokemusta ensin Joensuun yliopistosta, sitten Helsingin yliopistosta, jossa hän hoiti vuoden ajan rikosoikeuden professuuria. Turkuun Tapani palasi

vuonna 2009 hoitamaan professuuria, ja toistaiseksi voimassaolevaan professorin tehtävään hänet nimitettiin kesällä 2012.

Dekaanin työtahti on kiivas, ja virtaa siihen Tapani saa harrastamalla aktiivisesti kuntoliikuntaa.

– Pyrin monipuoliseen lajikirjoon, jossa ovat mukana esimerkiksi juoksu, tennis ja jooga, Tapani kertoo.

Entistä parempia tutkintoja – Rikosoikeus on alana hyvin käytännönläheinen, ja monet lakimiesten tehtävistä liittyvät rikosoikeudellisiin kysymyksiin.

Niinpä rikosoikeuden opetuksen kysyntäkin on valtava, ja professuurini alkuvaiheissa opetin todella paljon. Samalla vedin tiedekuntamme peruskoulutus­ toimikuntaa, eli opetuksen ja tutkintojen kehittämiseen liittyvät asiat ovat sydäntäni lähellä.

Tapani on ilahtunut siitä, että kaikkien kyselyiden mukaan Turun yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta valmistuvat identifioituvat kotitiedekuntaansa hyvin vahvasti. Dekaanina häntä mietityttää erityisesti se, miten opiskelijoiden työelämävalmiuksia saataisiin entistä paremmiksi ja miten alumnit voisivat tässä auttaa.

– Näemme, että alumnien panos opetuksen kehittämisessä ja opiskelijoiden työelämävalmiuksien parantamisessa on CALONIAN KUTSU 2016

7

ensiarvoisen tärkeä. Alumnit ovat meille voimavara, jota ei ole nähdäkseni vielä täysimääräisesti hyödynnetty.

Tapani korostaa, että alumniyhteistyössä alumnit eivät ole vain antava osapuoli, vaan saavat yhteistyöstä paljon myös itse – viime kädessä opiskelijoiden työelämävalmiuksien kasvu näyttäytyy esimerkiksi siten, että tiedekunnasta valmistuvista tulee entistä nopeammin tasaveroisia kollegoja.

– Olemme hyvin kiitollisia, että alumnit ovat valmiita antamaan omaa aikaansa ja asiantuntemustaan opiskelijoidemme käyttöön. Toinen alumnien osallistumismahdollisuuksista on varainhankinta,

jossa voidaan tietyin reunaehdoin kohdentaa lahjoitusvaroja suoraan tutkintojen työelämärelevanssin parantamiseen.

Oikeustieteellisen tiedekunnan sisään­ ottomäärät ovat isoja, ja Tapani korostaa, että pyrkimyksenä on turvata se, että jokainen tiedekunnasta valmistunut – eivät vain etevimmät ja aktiivisimmat – on paitsi tiedollisilta, myös taidollisilta valmiuksiltaan riittävällä tasolla työelämän vaatimuksia ajatellen.

– Näen, että tiedekunnalla ja juristikunnalla on tässä asiassa yhteinen vastuu. Toivomme avuksemme vielä enemmän alumnivoimaa sen varmistamiseksi, että saamme välitettyä opiskelijoille sekä

sillä hetkellä tarvittavia että hieman tulevaisuudenkin työelämätaitoja.

Tutkimuksessa tilaa kansalliselle ja kansainväliselle Turun yliopistossa on käynnissä tutkimuksen kokonaisarviointi, jossa kansainväliset arviointipaneelit käyvät systemaattisesti läpi kaikkien laitosten tutkimustoiminnan.

Oikeustieteellisessä tiedekunnassa arviointipaneeli vieraili lokakuussa, ja tutkimuksen laatuun liittyvät kysymykset ovat nyt pinnalla.

– Peruslähtökohtamme on, että tuotamme laadukasta tutkimusta. Laadun määrittely on kuitenkin haastava tehtävä, ja erilaiset mittarit kertovat vain osa­ totuuden, Tapani huomauttaa.

Oikeustiede ja muut ihmistieteet ovat luonteeltaan sellaisia, etteivät mittarit, jotka usein on kehitetty luonnon- ja lääketieteiden alueilla, välttämättä sellaisenaan sovellu sinne.

– Tutkimuksemme yksi iso käyttäjäkunta muodostuu käytännön työelämässä toimivista lakimiehistä. Heidän näkökulmastaan on tärkeätä, että tuotamme jatkossakin suomenkielistä tutkimusta, joka on sovellettavissa käytäntöön.

Samaan aikaan meille tulee kansainvälistymisen ja mittareiden kautta paine siihen, että meidän on määrällisesti lisättävä tutkimustamme ja löydettävä ulkoisia rahoituslähteitä.

Tapani uskoo, että tutkimus tulee kansainvälistymään ja yhteisjulkaiseminen pareina tai tutkimusryhminä lisääntymään. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että julkaiseminen suomeksi tyrehtyisi.

– Kuva moninaistuu, mutta jatkossakin on sallittava, että oikeustieteelle osana ihmistieteitä monet tavat tehdä asioita ovat legitiimejä. Tämä ajatus vahvistui myös tutkimuksen arviointiprosessissa.

– Käytännön työelämässä toimivat lakimiehet ovat tiedekunnassa tuotetun tutkimuksen yksi iso käyttäjäkunta, toteaa Jussi Tapani.

8

CALONIAN KUTSU 2016

OPISKELIJAN NÄKÖKULMA

Mitä on opiskelijan arki ja juhla?

Kysypä kadunmieheltä, millaista arkea opiskelijat viettävät. ”Opiskelijoiden arki on yhtä juhlaa”, hän vastaa. Ymmärtäähän tämän, sillä hänelle opiskelijat näyttäytyvät vain yölliseen aikaan kokoontuvana meluisana ja hoipertelevana joukkiona. Tai tietysti vaihtoehtoisesti myös päiväsaikaan kokoontuvana meluisana ja hoipertelevana joukkiona, jos nimittäin sattuu olemaan vappu. Mutta tätäkö opiskelijan arki on? Onko tätä myös opiskelijan juhla? Onko opiskelijan arjella ja juhlalla ylipäänsä mitään eroa?

Opiskelijan arki Aloitetaanpa siitä, mitä on opiskelijan arki. Tietysti helppo vastaus on, että opiskelijan arki on kirjojen lukemista.

Vastaus ei mene aivan metsikköön, mutta pänttääminen tuskin on valtaosalle opiskelijoista arjen ikävin juttu, opiskelemaanhan tänne on tultu. Sen sijaan aitoja arjen murheita aiheuttavat kiristyvä työtilanne ja kilpailu, sekä yleinen epävarmuus omasta pärjäämisestä verrattuna muihin. Muutamien prosenttien lakimiestyöttömyys koettelee nimenomaan nuoria juristeja, ja samoin kilpailu opiskelijoille suunnatuista työpaikoista on kovaa. Oman alan työkokemuksen hankkiminen on ensiarvoisen tärkeää, mutta tämä luo paineita jo ennestään vaativien opintojen rinnalle. Erityisesti nuoremmat opiskelijat saattavat kokea, että on tehtävä kaikki kuten muutkin tekevät: hankittava työkokemusta, oltava aktiivinen järjestötoimija ja saatava ainoastaan hyviä arvosanoja. Ei itsensä koettelemisessa sinällään ole mitään pahaa, mutta sen pitäisi olla oman ajattelun tulos, johon syyn pitäisi löytyä omasta halukkuudesta ja intohimosta, ei siitä, että kurssitoveritkin tekevät niin. Lieneekin kohtuullista kysyä kadunmieheltä vastakysymys; eikö opiskelija ole ansainnut stereotypian mukaista taskulämmintä halpisoluttaan?

Opiskelijan juhla Mainittu ei tietenkään tarkoita, että arki olisi yhtä murehtimista tai että

määrätietoinen ote elämään olisi jotenkin kritiikin tarpeessa. Mutta onko juhla vastaus arkeen, ovatko opiskelijat valinneet armottoman humalatilan arjen murheiden vastapainoksi? Kirkkotiellä juhliminen on vain osa opiskelijan juhlaa, joskin se on näkyvä ja äänekäs osa.

Opiskelijan juhlaa on todellakin arki, muttei se arki, jota ihmiset kuvittelevat opiskelijoiden viettävän, vaan arki, johon kuuluu yhdessä ystävien kanssa vietetty aika, hyväksytty suoritus opintorekisterissä tai tarjousmakaroni lähikaupassa.

Opiskelun aikainen arki tarjoaa parhaillaan eväitä koko loppuelämäksi. Sen lisäksi, että opimme perustiedot juridiikasta, on ohessa mahdollista tutustua unohtumattomiin ihmisiin, rakentaa kattava kollegaverkosto, on sallittua epäonnistua, on mahdollista onnistua asioissa, joissa ei ikinä olisi uskonut onnistuvansa ja on mahdollista oppia hyödyllisiä asioita, jotka eivät valitettavasti sisälly koulutusohjelmaan. Ja kun oivallamme, että nämä arkiset asiat ovat todellisuudessa juhlaa, voimme myöntää kadunmiehen olleen oikeassa; opiskelijan arki on juhlaa. ville laakso hallituksen puheenjohtaja

CALONIAN KUTSU 2016

9

Teksti: mirkka ruotsalainen kuvat: Hanna Oksanen

Tohtorikoulutettavat Jutta Seppänen, Johanna Sammalmaa, Jakob Haerting, tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelija Mirkka Ruotsalainen ja tohtorikoulutettava Felix Collin.

Lukuvuosi 2015–2016 on tiedekunnassa

omistettu tutkimukselle

K

eväällä 2015 tiedekunnassa hyväksyttiin tutkimuksen toimenpideohjelma, jossa määritellään tavoitteita ja keinoja tutkimustoiminnan kehittämiseksi.

Tiedekunnan tutkimuksen tulisi olla kansallisen tason kärjessä. Tavoitteina ovat ainakin kansainvälisten, korkealaatuisten julkaisujen sekä ulkopuolisen täydentävän tutkimusrahoituksen määrien lisääminen.

Toimintaohjelmassa kiinnitetään huomiota tutkimuksellisen toimintakulttuurin vahvistamiseen, ajan ja resurssien turvaamiseen tutkimuksen tekemiselle sekä työsuhteisiin ja -tehtäviin liittyviin käytänteisiin ja määrittelyihin. Tutkimuksen toimintaohjelmassa julistetaan lukuvuosi 2015–2016 tutkimuksen teemavuodeksi, jolloin tutkimus arvioidaan kansainvälisen paneelin toimesta ja tiedekunnassa kiinnitetään erityistä huomiota tutkimuksen edellytysten parantamiseen.

Tutkimuksen teemavuosi aloitettiin 12.10. paneelikeskustelulla, jonka aiheena oli oikeustieteellisen tutkimuksen tehtävä ja tulevaisuus. Paneelikeskusteluun osallistuivat professorit Outi Korhonen, Johanna Niemi, Juha Lavapuro ja Jukka Snell. Puheenjohtajana toimi professori Anne Alvesalo-Kuusi. Samana päivänä avattiin tiedekunnan tutkimus­toimintaa

10

CALONIAN KUTSU 2016

esittelevä posterinäyttely. Noin 30 tutkijaa oli tehnyt tutkimusaiheestaan posterin. Postereita voi edelleen nähdä Calonian käytävillä.

Tiedekunnassa vieraili lokakuun viimeisellä viikolla kansainvälinen tutkimuksen arviointipaneeli, johon kuuluivat professorit Thomas Wilhelmsson (Helsingin yliopisto), Jo Shaw (University of Edinburg) ja Christina Möell (Lunds Universitet). Tutkimuspaneelin vierailu oli osa koko yliopiston laajuista tutkimuksen kokonaisarviointia. Paneeli haastatteli neljän päivän aikana suuren osan tiedekunnan tutkijoista ja kirjoitti haastatteluiden sekä aikaisemmin toimitetun materiaa­lin pohjalta raportin yliopiston johdolle. Tiedekunta kuulee arvioinnin tuloksista vuoden 2016 alussa, kun arviointipaneelit ovat vierailleet kaikissa tiedekunnissa.

Loppuvuodesta 2015 teemavuoden ohjelmassa oli tutustumista tietokantojen käyttöön sekä tietotyöhön. Marraskuussa tiedekunnan informaatikko Janne Wacklin esitteli tutkijoiden käytössä olevia tietokantoja. Joulukuussa professori Mika Viljanen veti työpajan, joka tarkoituksena oli tunnistaa ja jakaa parhaita käytäntöjä informaatiotulvan hallintaan sekä kirjoittamiseen työprosessina.

Helmikuun 2016 alussa järjestetään seminaari kansainvälisestä julkaisemisesta.

Pääpuhujana toimii Cambridge University Pressin kustannuspäällikkö Elizabeth Spicer, joka on järjestänyt aikaa myös tutkijoiden tapaamiselle ja heidän julkaisuehdotustensa kommentoimiselle.

Yksi tutkimuksen teemavuoden tavoitteista on tutkimuksen tuominen näkyväksi.

Keväällä 2016 pidetään kerran kuukaudessa tutkimuksen iltapäivä, jossa esitellään tutkimukseen liittyviä ajankohtaisia aiheita.

Jokaisen tilaisuuden aluksi esitellään valmistuneet julkaisut, saatu tutkimusrahoitus ja tulevia rahoitushakuja. Lisäksi esitellään tarkemmin tiedekunnassa toimivia tutkimusprojekteja tai –ryhmiä.

Aktiivinen tutkimustoiminta on kaiken toimintamme ydin. On hienoa, että tutkimuksen kehittäminen on nostettu tiedekunnassa tämän lukuvuoden teemaksi.

Sukupuolella on merkitystä oikeudessa Tasa-arvo tarkoittaa useimpien juristien ja oikeustieteen opiskelijoiden mielestä sitä, että sukupuolella ei kerta kaikkiaan ole oikeudessa mitään merkitystä. Oikeuden tulee toimia tasapuolisesti, objektiivisesti ja ehdottoman sukupuolineutraalisti. Näin vastasivat opiskelijat ja monet opettajat OTM Marjo Rantalan tekemässä tasa-arvoselvityksessä vuonna 2011 Helsingin yliopistossa. Mutta entä jos sukupuolella on merkitystä ”todellisessa elämässä”? Miten oikeuden jumalatar, jolla on side silmillään, voi silloin päätyä oikeudenmukaisiin ratkaisuihin?

Tällaisista lähtökohdista Marjo Rantala pohtii työn alla olevassa väitöskirjassaan sitä, miten sukupuoleen perustuviin syrjintätilanteisiin voi hakea oikeusturvaa. Kiinnostus tasa-arvon ja oikeusturvakeinojen epätahtisuuteen heräsi, kun hän pohti raskaussyrjintää. ”Sukupuolistuneet käsitykset vanhemmuudesta vaikuttavat yllättävänkin paljon vanhempainvapaalain taustalla,” kertoo OTM Marika Kytölä, itsekin pienten lasten äiti, gradutyöstään. ”Väitöskirjassani haluan tutkia myös muita vanhemmuutta koskevia säännöksiä tästä näkökulmasta.”

Rantala ja Kytölä ovat mukana Minna Canth -akatemiaprofessori Johanna Niemen tutkimushankkeessa Toimijana oikeuden ja sukupuolen rakenteissa (Actors, Structures and Law ASLA). Niemi on ”siviilissä” prosessioikeuden professori Turun yliopistossa ja toimii viiden vuoden ajan tutkimushankkeen johtajana.

Tavoitteena on kirjoittaa oppikirja sukupuolen tutkimuksen ja oikeuden suhteesta. ”Sukupuolentutkimus on jo vakiintunut tieteenala, joka tutkii sukupuolen, identiteetin ja seksuaalisuuden rakentumista ja merkitystä eri elämän- ja tieteenaloilla. Sillä on oma teoriapohjansa, metodinsa ja oppituolinsa.

Turussa on vahva koulutus ja tutkimus alalla; Turun yliopistossa professori Marianne Liljeström ja Åbo Akademissa Harriet Silius ovat olleet uranuurtajia. Myös oikeustieteessä professori Kevät Nousiainen on avannut latua nuoremmille,” Johanna Niemi toteaa.

ASLA-tutkimushankkeessa sukupuolen ja oikeuden suhdetta avataan eri näkökulmista.

Sukupuolentutkimuksen ja oikeuden välistä

suhdetta tutkii väitöskirjassaan myös LLM, Nuorten ei ole helppoa toimia ristiriitaisten MA Amalia Verdu, joka kiinnostui teoreetodotusten keskellä. Monikulttuuriset nuoret tisista kysymyksistä prostituutiolainsääpitävät koulutusta tärkeänä. Heihin kohdistuu dännön kautta. ”Huomasin, että eri maissa paljon arkipäivän rasismia. ”Tutkimme myös hyvinkin erilaiset sääntelytavat uusintavat sitä, millaisia ovat kohtaamiset rikosoikeusjärjäykkiä käsityksiä sukupuolista. Jotta voisin jestelmän kanssa, kun monikulttuurinen nuori nähdä eteenpäin, miten lainsäädäntöä voion rikoksen uhrina,” kertoo FT Anu Isotalo, taisiin kehittää, jouduin pureutumaan joka väitteli Turun yliopistossa kesällä 2015 sukupuolittuneen subjektin etnografisella tutkimuksella turkulaisten perusteisiin. Huomasin tesomalityttöjen elämästä. Isotalo toimii keväni teoriaa!” hämmäsmyös Nuorisotutkimusverkoston telee Verdu, joka oli aitutkimushankkeessa. emmin mieltänyt itsensä Sukupuolentutkimuksen näkökäytännöllisesti suunkulman lisäksi hankkeessa korostuu tautuneeksi ihmiseksi. rikosprosessioikeuden ja erityisesti Dosentti Ulrika rikosten tutkintaa koskevan säänteAndersson Lundista oli lyn tutkimus. Naiset ja lapset ovat rion s hankkeen kutsumana vieraikosoikeusjärjestelmässä usein uhrin aseUlrik s r a Ande levana tutkijana Turussa keväälmassa, mutta myös epäiltyinä nuoret ovat lä 2015. Hän samoin kuin OTT Maria hyvin haavoittuvaisia. ”Oikeusjärjestelmässä Helena Jokila ovat analysoineet seksuaalion jännite siinä, kenen oikeuksia se puolustaa. rikoksia ja niihin liittyviä subjektipositioita.

Minulle on tärkeää, että myös heikossa ase”Rikosoikeusjärjestelmän toimivuutta testataan massa olevien oikeudet tulevat ’epätyypillisissä’ tapauksissa, joissa ei ole käyesiin” toteaa dosentti Heini tetty väkivaltaista pakkoa. Käytännössä nämä Kainulainen, jonka ritapaukset voivat olla hyvinkin tavallisia, ollaan kosuhrin asemaa koshumalassa ja/tai nuoria. Myös harvinaisemmat keva hanke risteää­ tapaukset, joissa uhri on mies tai toimii prostiA S L A- h a n k k e e n tuutiossa, haastavat lainsäädäntöä ja todistusoikanssa eri tasoilla. keutta,” kertoo Jokila.

Marika Kytölä, Heini Kainulainen ja Johanna Niemi.

TUTKIJAN NÄKÖKULMA

Teksti: johanna niemi kuvat: Hanna Oksanen

il a Jok Mari a n e l a He

CALONIAN KUTSU 2016

11

UUSIA KASVOJA

2016

Teksti: mia fager kuva: Studio Vihtkari

Oikeustieteellisessä tiedekunnassa avattiin vuoden 2015 alussa kansainvälisen yksityisoikeuden ja perheoikeuden professorin tehtävä haettavaksi, kun perhe- ja perintöoikeuden professorin tehtävässä toiminut Markku Helin jäi eläkkeelle. Professorin tehtävänä on harjoittaa ja ohjata tieteellistä tutkimustyötä, antaa siihen perustuvaa opetusta ja seurata tieteen kehitystä sekä osallistua alallaan yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen ja kansainväliseen yhteistyöhön.

P

rofessorin tehtävään valittiin oikeus­ tieteen tohtori Tuulikki Mikkola.

Hän aloitti tehtävässään 1.1.2016.

Tuulikki Mikkola on valmistunut oikeustieteen kandidaatiksi vuonna 1993 ja oikeustieteen tohtoriksi vuonna 1999 Lapin yliopistosta. Hän on kansainvälisen yksityisoikeuden ja oikeusvertailun dosentti vuodesta 2004 (HY), vertailevan yksityisoikeuden dosentti 2005 (LY) sekä oikeusvertailun dosentti 2007 (TY).

Vuoden 2009 elokuusta Mikkola on toiminut vertailevan oikeustieteen ja kansainvälisen yksityisoikeuden professorin tehtävässä Lapin yliopistossa. Tätä ennen hän toimi eri tehtävissä Lapin yliopiston ja Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa.

Tuulikki Mikkolalla on opetuskokemusta yli 15 vuoden ajalta. Hän on antanut opetusta perustutkintotasolla ja jonkin verran myös jatkokoulutuksessa sekä osallistunut täydennyskoulutuksen ja asiantuntijakoulutuksen antamiseen.

Mikkola suhtautuu intohimoisesti opettamiseen. Hän pyrkii antamaan opiskelijoille oivalluksen ja oppimisen iloa.

Mikkola osoittaa kiinnostusta opetuksensa kehittämiseen ja erityisesti elektronisten oppimisympäristöjen kanssa kehittymiseen.

Mikkola on tuottelias tutkija ja hänen tuotantonsa on tehtäväalueella

12

CALONIAN KUTSU 2016

temaattisesti laaja-alaista pitäen sisällään mm. perhe-, lapsi- ja perintöoikeutta, varallisuusoikeutta, kansainvälistä yksityisoi­ keutta ja vertailevaa oikeutta.

Mikkola on edelleen laajentamassa tutkimuksellista näkökulmaansa ihmis- ja perusoikeuksiin ja hänellä on valmiudet tehdä tutkimusta yli oppiaine- ja tiedekuntarajojen. Kansainvälisiä yhteyksiä Mikkolalla on etenkin Pohjoismaissa, Yhdysvalloissa, Keski-Euroopassa ja Etelä-Afrikassa.

Miltä Sinusta (Lapin yliopiston kasvattina ja pitkäaikaisena työntekijänä) tuntuu siirtyä työhön Turun yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan?

– Lapin yliopistolta pois siirtyminen tuntuu haikealta, mutta samanaikaisesti tämä muutos tuntuu hienolta ja oikealta. Päätös hakea tätä työtä ei ollut äkkinäinen päätös vaan perustui mm. käsitykseeni Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan hyvästä hengestä ja ”eteenpäin menemisen meiningistä”. Koska olen jo kymmenisen vuotta asunut Lohjalla, muutos ei ole omasta näkökulmastani niin suuri kuin voisi ansioluetteloni perusteella ajatella.

Puhutaanhan Lohjalla osittain Turun murretta ja ajoaika Turkuun on sellainen rapiat tunti per suunta.

Mitä odotat tiedekunnalta työpaikkana ja työyhteisönä?

– Tunnen monia tiedekunnassa työskenteleviä henkilöitä jo ennalta ja tiedän tulevani hyvin toimeen henkilökunnan kanssa. Odotan yhteistyöhenkeä ja keskinäisen kannustamisen ilmapiiriä.

Millaisiin asioihin olet ensimmäiseksi ryhtymässä tiedekunnassa?

– Omalta osaltani tietysti uuden tiedekunnan tapojen opetteleminen on listalla ensimmäisenä. Toisekseen pyrin ottamaan opetuksen haltuun niin hyvin kuin mahdollista. Kartoitan oppiaineen tradition ja suuntaan siltä ponnistaen uutta kohti.

Mitä uusia avauksia haluaisit saattaa tiedekunnassa vireille?

– Tutkimustyöni yhteydessä tämä kysymys voisi liittyä tuleviin teemoihini, joiden näkisin kytkeytyvän perus- ja ihmisoikeuksien merkitykseen rajat ylittävien yksityisoikeudellisten oikeussuhteiden (kuten lapsi- ja parisuhdeoikeuden) näkökulmasta.

Opetuksen näkökulmasta haluan painottaa kansainvälistymisen merkitystä myös oikeudellisen informaation näkökulmasta.

Nykyaikana juristin tulee osata hankkia tietoa myös vieraan valtion oikeudesta, eikä yksin perhe- ja jäämistöoikeudessa.

Tapani Klami, Heikki E.S Mattila, Ahti Saarenpää ja Kattin johtajista erityisesti Pia Letto-Vanamo ovat kaikki henkilöitä, joiden tuki on ollut merkittävällä sijalla ja aina jollakin tietyllä hetkellä ratkaissut sen, minne suuntaan olen ammatillisesti lähtenyt kulkemaan.

Mitkä visioita Sinulla on kansainvälisen yksityisoikeuden ja perheoikeuden professorin tehtävässä?

– Visioni liittyvät tutkimukseen, opetukseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Haluan syventää osaamistani, luoda opiskelijoille itsensä haastavia oppimiskokemuksia ja oppimisen iloa, ja välittää kansainvälistymisen viestiä. Olisi mukava järjestää kansainvälinen seminaari liittyen perhe-, lapsi- ja jäämistöoikeuteen.

Tämä avaisi myös opiskelijoille mahdollisuuden havahtua oikeusjärjestelmien systeemisidonnaisuuteen ja erilaisiin tapoihin lukea ja tulkita oikeudellista materiaalia. Vieraiden oikeusjärjestelmien kunnioittamisella on merkitystä myös EU-oikeuden näkökulmasta.

Millaisen kontaktin haluat luoda opiskelijoiden kanssa?

– Luontevan. Sellaisen, joka perustuisi keskinäiseen kunnioitukseen sekä opiskelijoiden uskoon ammatillisia taitojani kohtaan. Toivon, että opiskelijat näkevät minut uusia asioita ja näkökulmia avaavana opettajana, joka kannustaa, mutta ei lannista. Minun kanssani voi jutella myös

muista opintoihin liittyvistä asioista kuin perhe- ja jäämistöoikeudesta. Ajattelen siten, että opiskelijat ovat ykkönen, joiden edessä muut, vähemmän tärkeät työt tulee työntää sivuun. Toivon myös palautetta, jotta voin kehittyä vaativassa työssäni opetuksenkin osalta.

Mitkä asiat nostaisit urasi varrelta tärkeimmiksi virstanpylväiksi?

– Tärkein hetki on varmasti ollut tohtorikouluun pääseminen vuonna 1995.

En ollut ajatellut akateemista uraa, vaan olin hakuilmoituksen julkaisemisen aikaan Nottinghamissa kirjoittamassa lisensiaatin työtäni vertailevasta oikeudesta. Olin jo sopinut auskultointipaikan, mutta isäni toimitti tohtorikoulun hakuilmoituksen minulle Nottinghamiin, jossa laadin hakemuksen ruutupaperille ja isäni kirjoitti sen puhtaaksi kirjoituskoneella. Haastattelun kautta pääsin kirjoittamaan väitöskirjaa ensimmäiseen tohtorikouluun ja sillä tiellä ollaan. Mitä tohtorikoulun jälkeiseen aikaan tulee, niin erilaisten suoritusten sijasta koen erilaisten ihmisten tapaamisen olleen hyvin tärkeää urani etenemisen näkökulmasta. Professorit Olli Mäenpää, Hannu

Millä mielellä lähdet tutustumaan turkulaisiin?

Yliopisto sijaitsee Turun keskustan laitamilla, kuusi korttelia kauppatorilta, täl puol jokke. Lohia ja taimenia vilisevä Aurajoki virtaa aivan yliopiston vieressä, tuomiokirkon torni kohoaa korkealle Unikankareen kummulla. Mutta se turkulaisuus! Vanha leikkisä hokema kuuluu, että pitää olla Heidekenillä syntynyt, förillä ajanut, Aurajokeen pudonnut ja Kakolassakin käväissyt, ennen kuin on tosi turkulainen.

– Haluan muistuttaa, että alunpitäen tulen Kangasalta, joka on pitäjä Tampereen kupeessa. Tampereelle on lapsuuden kodistani matkaa vain 15 kilometriä, ja harrastuksien vuoksi kävin Tampereella monta kertaa viikossa.

Aikuistumisen kynnyksellä hengasin Hämeenkadulla viikonloppuisin. Kuulin siis välttämättä Tampereella kerrottavia turkulaisvitsejä, joista yhden jopa muistan. Se kuuluu näin: ”Turkulainen osti kuntopyörän ja kokeili sitä ensimmäistä kertaa. Hän päätti polkea niin kauan kunnes matkamittari näyttäisi 15 kilometriä. Kun 12 kilometriä oli täynnä alkoi häntä väsyttää. Niinpä hän päätti taluttaa loppumatkan.”

Olen kuitenkin aina ajatellut, että turkulaisvitsit perustuvat kateuteen. Me muualta tulevat uskomme näet, että Turku on Suomen eurooppalaisin kaupunki. Ajattelenkin, että turkulaiset ovat avoimia ja kivoja ihmisiä, joiden kanssa on helppo tulla toimeen. Kateuden sijasta koen ihailua sitä avarakatseisuutta kohtaan, millä tuntemani turkulaiset tarkastelevat maailmaa ja sen ilmiöitä.

Mitä vielä haluaisit kertoa itsestäsi?

– Olen sporttinen. Tykkään liikkua monipuolisesti ja myös seuraan aktiivisesti urheilua – montaa eri lajia. Tykkään myös musiikista, ja soitan itsekin omaksi ilokseni. Toivon, että joskus toistenkin.

CALONIAN KUTSU 2016

13

Tiedekunnan harjoittama

liiketoiminta murrosvaiheessa Tiedekunta on osana muuta toimintaansa harjoittanut liiketoimintaa lähes 30 vuotta. Toiminta alkoi laajentua 1990-luvun puolivälissä. Taustalla oli taloudellisten syiden lisäksi halua ja tarve vastata lakimieskunnan täydennyskoulutuksesta. Liiketoiminnan vetovastuu oli silloisella dekaanilla, professori Ari Saarnilehdolla. Liiketoiminnasta vastaaminen säilyi Saarnilehdon tehtävänä aina viime syksyyn saakka, jolloin hän jäi eläkkeelle.

Liiketoimintamme on koostunut pääasiassa julkaisutoiminnasta ja täydennyskoulutuksesta. Julkaisutoiminnan osalta toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi. Pidän selvänä, että tiedekunnan ei tule vastaisuudessa profiloitua tällä liiketoiminta-alueella. Tutkijoilla on nykyään muita ja sanoisinko parempiakin foorumeja julkaista tutkimustuloksiaan.

Julkaisutoiminnan taloudellinen kulmakivi on pääsykoekirjat. Kun lähivuosina siirrytään kaikkien oikeustieteellisten tiedekuntien yhteisiin pääsykokeisiin, yhtenä kysymyksenä on kirjamyyntitulojen kanavoiminen tiedekunnille.

Täydennyskoulutus on toinen liiketoiminnan kivijalka. Sitä on tarkoitus edelleen kehittää. Yksittäisten kurssien lisäksi parhaillaan on valmisteilla muutama pitkäkestoinen kurssi. Tällä hetkellä ohjelmassa on vain yksi tällainen kurssi, taloushallinnon verotutkinto.

Se on kolmevuotinen ja on tarkoitettu Taloushallintoliiton jäsenyrityksille.

Tiedekunnan harjoittamaa liiketoimintaa koskevat luonnollisesti samat pelisäännöt kuin muillakin. Toiminnan pitää olla kannattavaa. Aikaisempien

14

CALONIAN KUTSU 2016

vuosien hyvä tulostaso pitää säilyttää.

Liiketoiminnan tuloilla on olennainen merkitys tiedekunnan talouden kannalta.

Täydennyskoulutustoiminta on todettu yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen vaikuttavuuden näkökulmasta yhdeksi tärkeimmäksi toiminta-alueeksi. Tämä tarkoittaa mielestäni muun muassa sitä, että täydennyskoulutustoimintaa voidaan harjoittaa siten, että voittojen maksimointi ei ole ensisijainen tavoite.

Tulemme vastaisuudessakin pitämään kurssien hinnat alhaisella tasolla suhteessa moniin muihin toimijoihin. Lisäksi

haluamme pitää kurssitarjonnassa sellaisiakin teemoja, joiden jo etukäteen tiedämme keräävän normaalia vähemmän kuulijoita. Myös opiskelijoiden ilmaista osallistumismahdollisuutta tullaan lisäämään.

Erinomainen tapa tukea tiedekunnan toimintaa ja samalla kehittää omaa ammattitaitoa on osallistua täydennyskoulutustilaisuuksiimme.

Toivon, että olette minuun yhteydessä. Haluamme edelleen olla aktiivisesti mukana lakimieskunnan täydennyskoulutuksessa.

Jaakko Ossa

Professori Jaakko Ossa on tiedekunnan liiketoiminnan uusi vastuuhenkilö.

Koulutuskalenteri – tiedekunnan ajankohtainen täydennyskoulutustarjonta Yhdessä Suomen Asianajajaliiton kanssa järjestettävt kurssit Perintö- ja lahjaverotuksen erityiskysymyksiä Luennoitsija: Professori Jaakko Ossa, Turun yliopisto Hinta: 170 euroa + alv 24 %. Hinta sisältää kahvin.

Ajat ja paikat: 3.2. klo 12.00–15.30 Tampere, Sokos Hotel Tammer, Satakunnankatu 13 8.2. klo 12.00–15.30 Helsinki, Tekniskan salit, Klubisali, Eerikinkatu 2 4.3. klo 12.00–15.30 Turku, Oikeustieteellinen tiedekunta, Calonia, Luentosali 2, Caloniankuja 3 Työnantajan velvollisuus tarjota työtä ennen irtisanomista Luennoitsija: Professori Jaana Paanetoja, Lapin yliopisto Hinta: 170 euroa + alv 24 %. Hinta sisältää kahvin.

Ajat ja paikat: 26.2. klo 12.00–15.30 Tampere, Pirkanmaan käräjäoikeus, Kelloportinkatu 5 21.3. klo 12.00–15.30 Helsinki, Helsingin käräjäoikeus, Auditorio, Porkkalankatu 13 Yhteisomistussuhteet Luennoitsija: Professori Tuulikki Mikkola, Turun yliopisto Hinta: 170 euroa + alv 24 %. Hinta sisältää kahvin.

Ajat ja paikat: 8.3. klo 13.00–16.30Turku, Oikeustieteellinen tiedekunta, Calonia, Luentosali 2, Caloniankuja 3 4.4. klo 12.00–15.30 Tampere, Pirkanmaan käräjäoikeus, Kelloportinkatu 5 A 12.9. klo 12.00–15.30 Helsinki, Helsingin käräjäoikeus, auditorio, Porkkalankatu 13 Keskeiset muutokset uudistetussa OK 17-luvussa Luennoitsija: Professori Mikko Vuorenpää, Lapin yliopisto Hinta: 170 euroa + alv 24 %. Hinta sisältää kahvin.

Aika ja ja paikka: 18.3. klo 9.00–12.00 Vaasan hovioikeus, Rantakatu, Hovioikeudenpuisto, Vaasa Rikosoikeuden yleisten oppien ongelmakohdat Luennoitsija: Professori Jussi Tapani, Turun yliopisto Hinta: 170 euroa + alv 24 %. Hinta sisältää kahvin.

Ajat ja paikat: 18.4. klo 12.00–15.30 Helsinki, Helsingin käräjäoikeus, Auditorio, Porkkalankatu 13 23.5. klo 12.00–15.30 Tampere, Pirkanmaan käräjäoikeus, Kelloportinkatu 5 A 30.9. klo 12.00–15.30 Turku, Turun hovioikeus, Olavintie 2

Aamukahvitilaisuudet Paikka: Sokos Hotel Hamburger Börs, Kauppiaskatu 5, Turku Hinta: 120 euroa + ALV 24 %. Hinta sisältää kahvin/teen sekä suolaisen kahvileivän.

5.2. klo 8.30–10.00 Itsekriminointisuoja –nykytila ja miten siihen päädyttiin Luennoitsija: Professori Tuomas Hupli, Turun yliopisto 18.3. klo 8.30–10.00 Erillisyhtiöperiaate contra konserni-intressi Luennoitsija: Emeritusprofessori Raimo Immonen, Turun yliopisto ja professori Seppo Villa, Helsingin yliopisto 15.4. klo 8.30–10.00 Yrityskohtaiset ryhmänormit ja niiden muuttaminen Luennoitsija: OTT Jari Murto, Turun yliopisto

Iltakurssit Paikka: Oikeustieteellisen tiedekunnan laitosrakennus Calonia, luentosali 1, Caloniankuja 3 Hinta: 165 euroa + ALV 24 %. Hinta sisältää kahvin ja sämpylän.

2.3. klo 16.30–20.00 Keskeiset muutokset uudistetussa OK 17-luvussa Luennoitsija: Professori Mikko Vuorenpää, Lapin yliopisto 6.4. klo 16.30–20.00 Avioliittolain soveltamiseen ja ositukseen liittyviä erityiskysymyksiä Luennoitsija: Professori Tuulikki Mikkola, Turun yliopisto

Ilmoittautumiset www.utu.fi/law-koulutus CALONIAN KUTSU 2016

15

uusia tohtoreita vuonna 2015 Tuomas Metsäranta 18.4.2015

V

äitöskirjassani selvitän, mitä vaatimuksia yksityiselämän suoja osana perusoikeusjärjestelmää asettaa poliisin salaisia tiedonhankintakeinoja koskevalle lainsäätämiselle sekä miten lainsäädäntö vastaa yksityiselämän suojasta seuraaviin vaatimuksiin. Analysoin myös, mitä vaatimuksia perusoikeusjärjestelmä asettaa salaisia tiedonhankintakeinoja koskevalle lain soveltamiselle.

Esitän tutkimuksessa joitakin ehdotuksia sääntelyn kehittämiseksi. Joidenkin tiedonhankintakeinojen edellytykset on muotoiltu niin, että on kyseenalaista,

toteutuvatko luottamuksellisen viestin salaisuutta koskevan lakivarauksen vaatimukset. Jotta eri keinojen oikeasuhtaisuutta voitaisiin arvioida paremmin, tarvittaisiin myös lisää tutkimustietoa keinojen tehokkuudesta.

Eduskunnan oikeusasiamiehen suorittama valvonta on ollut merkittävää yksilön oikeusturvan toteutumisen kannalta. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että erillisen valvontaelimen perustaminen olisi tärkeää, jotta voitaisiin varmistaa tiedonhankintakeinojen riittävän perusteellinen valvonta.

Poliisin salaiset tiedonhankintakeinot ja yksityiselämän suoja

Johanna Friman 24.4.2015

The Dual Face of Defence A Revision of the Concept of Defence in the Jus ad Bellum

16

CALONIAN KUTSU 2016

V

äitöskirjatutkimuksessani tarkastelin kansainvälisen voimankäytön sääntelyn rajamaita. Sota ja aseelliset konfliktit ovat radikaalisti muuttuneet viimeisten 70 vuoden aikana, minkä vuoksi kansainvälisen voimankäytön sääntelyn päivitys on erittäin keskeistä ja pitkällä tähtäimellä väistämätöntä. Väitöskirjatutkimukseni osoittaa, ettei torjuva puolustusoikeus ole kiistattomasti yhteensopiva YK:n peruskirjaan perustuvan voimassaolevan kansainvälisen voimankäytön sääntelyn kanssa. Muuttuneen maailmantilanteen valossa on ilmeistä, että kansainvälinen puolustuskäsite tarvitsee pikaista muutosta nykyaikaisten sotien ja aseellisten konfliktien tehokkaan sääntelyn takaamiseksi. Väitöskirjani esittää, että YK:n

peruskirjan artikla 51 mukaista voimassaolevaa itsepuolustusoikeutta tulisi täten täydentää tiukasti määritellyllä oikeudella torjuvaan hätäpuolustukseen.

Väitöskirjaprosessi eteni kirjoitusvaiheessa varsin sujuvasti ja loppuvaiheessa vauhti kiihtyi; viimeinen taival esitarkastuksesta väitöstilaisuuteen tapahtui miltei lentäen. Väittelylupa myönnettiin maaliskuussa ja huhtikuussa väittelin. Vastaväittäjänäni toimi professori Claus Kreß Kölnin yliopistosta.

Väitöstilaisuudessa syntyi vastaväittäjän kanssa erittäin kiintoisa ja mieleenpainuva keskustelu, joka herätti minussa vahvaa kutsumusta kansainvälisoikeudelliseen tutkimukseen.

Hart Publishing julkaisee päivitetyn kirjani vuoden 2017 alkupuolella.

Janne Salminen 15.5.2015

Yhä läheisempään liittoon?

Tutkielmia valtiosäännön integraationormin sisällöstä ja vaikutuksista

Anna Hyvärinen 23.5.2015

Suomen mahdollisuudet vaikuttaa Euroopan unionin lainsäädäntömenettelyyn

V

äitöskirjatutkimukseni ­­kos­kee kansallisen valtiosäännön ja Euroopan unionin konstituutiotasoisen normi­­a ineksen keskinäistä suhdetta. Tutkimuksessani jäsennän tätä suhdetta konstitutionaalisten normistojen avautumisen teeman avulla.

Tutkimuksessani keskustellaan paitsi valtiosääntöjen avautumisesta ja niiden yhteenkietoutumisesta, myös näistä konstitutionaalisista normistoista unionitasolla ja jäsen­valtioissa sekä eurooppalaisesta valtiosäännöstä ja kotimaisesta valtiosäännöstä ja Suomen valtiosäännöstä valtiosääntöliitossa.

Tutkimukseni keskeisiin käsitteisiin kuuluvat integraationormi ja myös valtiosääntöliitto. Tarkastelussani nostan esille, kuinka unionissa konstitutionaaliset normistot avautuvat toisilleen.

Avautumisessa keskeinen on valtiosäännön integraationormi – sen sisältö ja vaikutukset. Sen menettelylliset ja

M

inulle oli tutkimushankkeen alusta lähtien selvää, että teen monitieteisen, oikeustiedettä ja politiikan tutkimusta yhdistävän väitöskirjan. Valinnan ratkaisi tutkimuskohde. Selvitän väitöskirjassa, millä tavoin Suomen hallitus osallistuu lainsäädäntömenettelyyn Euroopan unionissa. Väitöskirjani kuuluu eurooppaoikeuden alaan, mutta metodologisesti se on empiiristä oikeustutkimusta. Tein väitöskirjaa varten suuren määrän asiantuntijahaastatteluja. Haastatteluaineisto osoittaa, millä tavoin ylikansallisissa ja kansallisissa institutionaalisissa rakenteissa tosiasiallisesti toimitaan.

Jokainen väitöskirjaa kirjoittava tutkija joutuu tekemään valintoja. Yksi niistä on tutkimuksen kohdeyleisö. Päädyin kirjoittamaan suomeksi, sillä halusin lisätä tietoa kotimaisen yleisön keskuudessa unionin lainsäätämisen dynamiikasta ja Suomen vaikutusmahdollisuuksista. Väitöskirjani koostuu kuudesta erillisjulkaistusta artikkelista ja viimeisenä kirjoitetusta yhteenvetoluvusta.

aineelliset elementit sääntelevät avautumista. Tutkin varsinkin suomalaisen valtiosäännön osalta, millainen valtiosäännön integraationormi siihen sisältyy ja mitä vaikutuksia sillä on.

Suomalainen valtiosääntöoikeudellinen tilanne on sikäli mielenkiintoinen, että unionijäsenyyden aikana valtiosääntö on kokenut huomattavan muutoksen. Valtiosäännön transformaation ohella myös se normikokonaisuus, jota kutsun integraationormiksi, on muuttunut. Muutos on ollut implisiittistä ja eksplisiittistä – tulkinnan ja perustuslainsäätäjän toiminnan tuloksena tapahtunutta. Unionijäsenyyden kotimainen valtiosääntöinen perusta on kokenut merkittävän muutoksen, jossa se on myös vahvistunut. Tähän ovat vaikuttaneet sekä Suomen perustuslain muuttaminen että perustuslakia koskevan tulkintakäytännön kehitys.

Artikkeliväitöskirja oli oiva tapa pureutua jatkuvassa muutoksessa olevaan tutkimuskohteeseen. Lisäksi sain sopivia välitavoitteita tutkimushankkeeseen.

Väitöskirjan laatiminen on yksinäistä puuhaa, mutta se ei olisi mahdollista ilman tiedeyhteisön ja läheisten ihmisten tukea. Itselleni tärkeä viiteryhmä oli etenkin kirjoitusprosessin alkuvaiheessa Oikeus muuttuvassa maailmassa -tohtorikoulu. Tohtorikoulun kautta sain kontakteja myös muiden yliopistojen tohtorikoulutettaviin. Kannattaa luoda aktiivisesti suhteita muihin, urallaan eri vaiheissa oleviin tutkijoihin! Varmasti jokaiselle väitöskirjan kirjoittajalle tulee aikoja, jolloin suunta tai työmotivaatio tuntuu olevan kateissa. Tällöin vertaistuki auttaa todella paljon. En asunut Turussa väitöskirjaa laatiessani, mutta minulle oli tärkeää kuulua TY:n oikeustieteellisen tiedekunnan tutkijayhteisöön. Calonialle oli aina mukavaa tulla – kuin olisi kotiin palannut.

CALONIAN KUTSU 2016

17

Tatu Hyttinen 12.6.2015

Syytön tai syyllinen. Tutkimus syyllisyyskysymyksen ratkaisemisesta

Kirsi-Maria Halonen 14.8.2015

Hankintasopimuksen tehottomuus

18

CALONIAN KUTSU 2016

V

äittelin kesäkuussa 2015 rikosoikeudesta. Tähän kirjoitukseen minua pyydettiin kertomaan väitöskirjastani tai väitöstutkimusprosessistani. Kirjoitukseni teemaksi valitsin jälkimmäisen vaihtoehdon. Näin ollen rikosoikeudellisesta ratkaisutoiminnasta kiinnostuneiden henkilöiden on vaivauduttava lukemaan väitöskirjani. Se voi tuntua työläältä, mutta helppoa ei ollut kirjan kirjoittaminenkaan.

Oikeustieteellisen väitöskirjan kirjoittaminen on pitkä ja raastava prosessi.

Väitöstutkijat kokevat riittämättömyyden tunnetta, välillä tutkimus ei etene toivotulla tavalla, aikataulut pettävät ja tutkimusrahoitus voi olla epävarmalla tolalla. Samalla väitöskirjan kirjoittaminen on poikkeuksellisen palkitsevaa.

Tutkija saa rauhassa perehtyä tutkimusalaansa, tavata mielenkiintoisia ihmisiä

V

äitöskirjassani Hankintasopimuksen tehottomuus. Hankinta- ja velvoiteoikeudellinen tutkimus hankintasopimuksen tehottomuudesta ja hankintayksikön vahingonkorvausvastuusta sen entiselle sopimuskumppanille käsitellään EU-lainsäädäntöön perustuvan julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön ja kansallisen velvoiteoikeuden rajapintoja erityisesti oikeussuojadirektiivissä 2007/66/EY ja laissa julkisista hankinnoista säädetyn sopimuksen tehottomuusseuraamuksen kautta. Väitöskirjassani käsitellään velvoiteoikeuden ja hankintalainsäädännön välistä jännitettä laaja-alaisesti hankintasopimusten syntymisen, sen muuttamisen ja erityisesti tehottomuusseuraamuksen sopimusoikeudellisten vaikutusten kautta.

Tutkimuskysymyksenä ei ollut julkisissa hankinnoissa tyypillinen vahingonkorvaustilanne siitä, millä edellytyksillä tarjouskilpailussa väärin kohdelluksi tulleella tarjoajalla on oikeus korvaukseen vahingostaan, vaan kysymys hankintayksikön korvausvastuusta sen entiselle sopimuskumppanille, joka on menettänyt sopimuksen tuomioistuimen määräämän tehottomuuden seurauksena. Sopimuksen sitovuutta ei

ja oppia uutta. Jossakin vaiheessa tutkija myös havahtuu olevansa alansa asiantuntija. Asiantuntijuuden karttumiseen sisältyy myös oivallus omien tietovarantojen rajallisuudesta, ymmärrys siitä, että kaikkea ei voi eikä tarvitse osata. Väitöskirjan kirjoittaminen edistää myös itsetuntemusta. Paineessa tutkija oppii tietämään, miten hän reagoi kohdatessaan erilaisia ongelmia.

Väitöstilaisuuttani muistelen lämmöllä. Tästä kuuluu kiitos vastaväittäjälleni professori Dan Frändelle ja tilaisuuden kustokselle professori Jussi Tapanille. Muistojani ei haalista edes se, että vastaväittäjän loppupuheenvuoron aikana, seisoessani yleisön edessä, frakkiliivini aukesivat, henkselini temppuilivat ja säikähdin housujeni luiskahtavan ­nilkkoihin.

suojata, jos hankintayksikkö on laiminlyönyt kilpailuttamisvelvollisuutensa tai tehnyt kilpailutusprosessissa vakavia virheitä.

Tutkimuksessa vastataan aiemmin epäselviksi ja vastaamatta jääneisiin kysymyksiin siitä, voiko hankintayksikölle syntyä vahingonkorvausvastuu sopimuksen tehottomuuden seurauksena ja siitä, mihin tämä vastuu perustuu. Erityistä huomiota on kiinnitetty eri korvausjärjestelmiin, niiden väliseen suhteeseen ja soveltamisedellytyksiin.

Eräs tutkimuksen kantavista teemoista on myös hankintayksiköiden mahdollisuus hallita tehottomuuteen liittyviä riskejä etukäteen tai rajoittaa vastuutaan. Väitöstutkimuksella on näin ollen merkitystä myös käytännössä hankintalakia soveltavien yksiköiden arjessa.

Jos väitöskirjani tulisi tiivistää yhteen lauseeseen, toteaisin, että vaikka hankintayksikkö vaikuttaa olevan sopimuskumppaniaan kohtaan vastuussa sopimuksen tehottomuudesta aiheutuneista vahingoista, voi hankintayksikkö kuitenkin monilla omilla riskienhallintatoimillaan vaikuttaa tämän vastuun laajuuteen.

Aleksandra Kiskonen 21.8.2015

Sopimusten välinen liityntä ja päättymisen vaikutus

Matti Urho 16.10.2015

Lääkevahinkovastuu – toimiva korvausjärjestelmä

P

yrin väitöskirjassani ymmärtämään sopimusten välistä liityntää yleisellä tasolla. Sinällään perinteinen ilmiö saa verkottumiskehityksen myötä yhä uusia muotoja, mikä tekee siitä erityisen ajankohtaisen. Nähdäkseni vasta tämäntyyppinen, korostetun suurilinjainen tutkimus mahdollistaa yksityiskohtiin paneutumisen ja sitä kautta erilaiset käytännön sovellutukset.

Ehdotan neljää välinettä sopimusten välisen liitynnän arviointiin: itsenäisyys, tarkoitus, erotettavuus ja olennaisuus. Välineiden avulla on mahdollista arvioida liitynnän kiinteyttä.

Kyse on keskustelunavauksesta, joka edustaa pikemminkin alkua kuin loppua. Virallinen vastaväittäjä toteaakin

V

äitöskirjani käsittelee lääkevahinkovastuuta ja lääkevahinkojen korvaamista. Tutkimuksen kohteena on Suomessa vuonna 1984 käyttöön otettu lääkevahinkovakuutusjärjestelmä, joka toimii alkuperäisten periaatteiden mukaan edelleen. Suomalainen korvausjärjestelmä edustaa pohjoismaista no-fault -korvausjärjestelmämallia, joka on Euroopan unionissa ja sen jäsenmaissa herättänyt laajasti huomiota mahdollisena tulevaisuuden lääkevahinkojen korvausmallina ja vaihtoehtona tuomioistuinmenettelyyn perustuvalle riidanratkaisulle. Tutkimus kuuluu lähinnä velvoiteoikeuden alaan.

Tutkimuskysymys on, minkälainen korvausjärjestelmä parhaiten soveltuu lääkevahinkojen korvaamiseen ja täyttää tulevaisuuden lääkevahinkojen korvaamiselle asetettavat vaatimukset.

Tutkimustulosten on tarkoitus auttaa kehittämään paitsi suomalaista vakuutuspohjaista korvausjärjestelmää myös kansainvälisiä korvausjärjestelmiä nofault -järjestelmän suuntaan. Tätä varten on analysoitu suomalaisen korvausjärjestelmän toimivuus lähes 30 vuoden ajalta. Toimivuuden selvittämiseksi tutkimuksessa tarkastellaan toteutuneita

lausunnossaan, että väitöskirjani toimii tunnistajana ja herättäjänä.

Väitöskirjan materiaali ja myöhemmissä vaiheissa käsikirjoitus on ollut viimeiset neljä vuotta siellä, missä minäkin. Meillä on ollut erinomaisia, hyviä, tavallisia, huonoja ja hyvin huonoja päiviä. Käsikirjoitus on pitänyt minulle seuraa lukemattomissa kahviloissa lukemattomissa kaupungeissa, tuonut elämääni ihastuttavia ihmisiä, viettänyt kanssani tiistaita ja toisinaan lauantaita sekä odottanut metroa tai kevättä.

Saavutetut tulokset tarjoavat rahoituksen niin salliessa hedelmällisen pohjan välineiden jalostamiselle ja teemaa koskevalle jatkotutkimukselle ylipäätään.

lääkevahinkotapauksia sekä niiden lääketieteellisiä että oikeudellisia ratkaisuja. Tarkastelun kohteeksi on valittu lääkevahinkovakuutusehtojen keskeisimmät oikeudelliset tekijät: syy-yhteys, kohtuudella sietäminen sekä välttämättömän riskin huomioon ottaminen ja korvausvaateiden vanhentuminen.

Tutkimustulokset osoittavat, että Suomen lääkevahinkojen korvaamisjärjestelmä on toiminut hyvin. Sen avulla on vältetty lääkevahinkoihin kohdistuvat kalliit ja aikaa vievät oikeusprosessit lähes kokonaan. Tulosten perusteella nykyistä järjestelmää ehdotetaan kehitettäväksi mm. lisäämällä lääketieteellistä osaamista vakuutuslautakunnassa (aiempi lääkevahinkolautakunta) sekä eriyttämällä lääketieteellistä ja oikeudellista päätöksentekoprosessia. Lisäksi rokotteisiin liittyvät vahingot tulisi lainsäädännöllisesti pyrkiä eriyttämään lääkevahingoista. Tulevaisuuden kansainvälisesti kehitettäväksi lääkevahinkojen korvausmalliksi ehdotetaan pohjoismaisesta, japanilaisesta ja ranskalaisesta no-fault -järjestelmistä yhdistelemällä kehitettyä uudentyyppistä korvausjärjestelmää, joka toimisi vaihtoehtona tuomioistuinriidalle.

CALONIAN KUTSU 2016

19

Jari Murto 21.11.2015

V

äitöskirjassani tutkin yrityskohtaisten ja -tasoisten r­ yhmänormien asemaa ja vaikutuksia. Tällaisia ryhmänormeja ovat esimerkiksi lainsäädännön perusteella laadittavat suunnitelmat, työehtosopimusten perusteella sovitut paikalliset sopimukset sekä palkkaus- tai työaikajärjestelmät, yhteistoimintamenettelyiden neuvottelutulokset, työntekijäryhmä- tai työyksikkökohtaiset käytännöt sekä henkilöstön johtamis- ja hallinnoimisjärjestelmät.

Väitöstutkimukseni merkittävin tutkimustulos on erilaisten ryhmänormien erottaminen omaksi työoikeudelliseksi normikategoriaksi. Tässä tarkoituksessa kehitin ryhmänormin käsitteen. Sen

lisäksi tutkimuksessa otettiin käyttöön sekä henkilöstösuhteen että henkilöstösuhteen ehdon käsitteet, jotta voidaan kuvata ryhmänormien asemaa työnantajan ja henkilöstön välisessä relaatiossa erotuksena yksilöllisestä työsuhteesta.

Työehtojen määräytymisjärjestelmän arvioinnissa ja sen kehittämisessä lähtökohtana oli työsuhdeopin hyödyntäminen. Tutkimuksessa kehitin myös työoikeuden keskeisimpiin oppirakennelmiin kuuluvaa työsuhteen ehtojen määräytymisjärjestelmää sekä tarkensin työsopimuksen ja työsuhteen ehdon käsitteitä. Väitöskirjani on julkaistu Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisusarjassa.

that the Faculty of Law, Turku University would admit me to the rank of Doctor of Laws. This declaration pronounced by him, was in a true sense the reward for the years of hard work as well as the constant encouragement from parents, supervisor, friends, and colleagues. After my successful defence, there was an evening party in honour of the esteemed opponent and during that event, my friend Pekka Riekkinen made a speech, in which he remarkably stated that, it was the stubbornness of attitude that had led to this successful defence. The words uttered by him took my thoughts back to an incident that happened several years ago. I started recollecting and correlating that incident, although there was a sizeable time interval between the words of compliments on the evening of 6th November, 2015, and the incidence somewhere in my memory lane.

During my graduation days, (BA. Hons) I was walking in Sector 17 Chandigarh, the Punjab, India. It was a leisure time and along with friends, I was just wandering around in the market. Suddenly, my sight was struck by an advertisement board hanging on the roof top of a show room.

On the board, it was written, “Attitude covers the Altitude.” After reading this line, my friends and I, started discussing it for a while. Although the conversation

ended, with several opinions, it left behind some sort of impact in our thoughts. At that time, I could not realise that one day, the impact of these words would be felt during my doctoral studies at Turku University, Finland. Before coming to Turku University for my doctoral studies, I graduated in Law (LL.B) from Punjab University, Chandigarh. This was the first milestone covered in the legal discipline.

After graduating with bachelor’s degree in law, I moved to Delhi University in order to pursue a master’s study in Law. Delhi University is a National University, having a dynamic environment that creates the possibility for exposure to a wide variety of things; However, Delhi being the national capital is a large city, covering a sizeable population and this does have some challenging aspects as well. The studies during the master’s course enriched my legal knowledge besides developing my analytical skills. For the LL.M degree, I wrote a master’s thesis on a topic related to Indian Company Law. However, it was keenness to see things from an International legal perspective and to study the role of International institutions as regulating and guiding bodies, through international treaty mechanism, which led me, for exploring the possibilities to study abroad for the doctoral research. Finally, Professor Jukka Mähönen, from Turku

Ryhmänormit yrityksessä.

Tutkimus työntekijäryhmiä koskevien normien asemasta

Gurwinder Singh 6.11.2015

Subsidies in International Trade from the WTO Perspective.

A Legal and Economic Analysis

S

tudying at Turku University, for a Doctoral degree in Law has been a memorable and enriching experience. They were simply the moments of joy, when Professor Petros Mavroidis from Columbia Law School New York, on 6th November 2015, after the successful completion of my defence, announced

20

CALONIAN KUTSU 2016

University agreed to act as supervisor, which indeed was an exciting news. After arriving at Turku University, I started focusing on the actual research topic, Subsidies in international trade from the WTO perspective; legal and economic perspective. When conducting research on subsidies, the need to use both legal and economic concepts as research tools was something new for me.

In addition to writing a thesis, the doctoral programme at the Turku Law Faculty, also cover, writing exams, which helps to keep abreast with new developments in one’s respective area of research. In this regard, the Turku Law Faculty has been very supportive. I had the possibility to attend International seminars at Aarhus, Groningen, Helsinki and Stockholm. Moreover, I had opportunities to present papers and participate in seminars and conferences both at national and international levels. The faculty provides even foreign researchers with the avenues to gain experience in teaching. I also had the possibility to give lectures in the WTO law course along with a senior lecturer, which indeed is an experience, even though on small scale.

Additionally, I would like to mention and express my gratitude to the private foundations. My doctoral research has been mainly supported by private foundations. I have received enough grants from private foundations to support my research and to stay in Finland.

Before concluding, I would like to give a short message to my fellow colleagues and the upcoming researchers, that research is not only writing a thesis, but rather covering untold paths. These paths, which every researcher has to follow, test the researcher’s calmness, patience, endurance to take risks. The researcher has to be introspective and insightful in order to construct thoughts, rather than just remaining lost in books. Therefore, during the research, and simultaneous with academic pursuits, an individual’s personality also becomes established. My own research on Subsidies in International Trade has seen many courses of ups and down before reaching a successful conclusion, and therefore I feel it is quite realistic to say that finally it is the attitude that covers the altitude.

Kuva prosessikokouksen yleisöstä. Eturivissä vuoroaan odottavat puhujat Eric Bylander ja Johan Munck.

13. Pohjoismainen prosessikokous Calonialla Pohjoismainen prosessikokous järjestetään joka kolmas vuosi vuorotellen jokaisessa Pohjoismaassa. Edellinen kokous järjestettiin Uppsalassa vuonna 2012 ja vuonna 2015 oli Suomen vuoro: Kokous pidettiin 14.–15.8.2015 Turussa. Kokouksen keskeisiksi aiheiksi valittiin välimiesmenettelyn uudistaminen, todistelusäännösten muutokset, muutoksenhaku hovioikeuteen ja salaiset oikeudenkäynnit.

Kokoukseen osallistui yhteensä 78 prosessioikeuden ammattilaista. Ruotsin ja Suomen korkeimman oikeuden emeritus oikeusneuvokset Johan Munck ja Gustaf Möller esittelivät välimiesmenettelyn uudistustarpeita ja Ruotsissa tehtyä uudistusta. Dan Frände ja Mårten Knuts käsittelivät todisteluoikeuden muutoksia.

Muutoksenhakua hovioikeuteen analysoivat professori Anna Nylund Tromssan yliopistosta ja dosentti Eric Bylander Uppsalan yliopistosta.

Lauantaina prosessioikeuden tohtoriopiskelijat pääsivät esittelemään tutkimuksensa kolmessa rinnakkaisessa sessiossa. Kokous päättyi ”salaisia oikeudenkäyntejä” käsittelevään paneeliin, jossa panelisteina toimivat Tanskan korkeimman oikeuden entinen presidentti Borge Dahl, Euroopan unionin yleisen tuomioistuimen varapuheenjohtaja Heikki Kanninen ja lehtori Lena Landström Uumajan yliopistosta.

Kokouspäivän päätteeksi osallistujat vietiin Bo Grönholmin opastamalle legendaariselle kiertoajelulle Turun keskustaan. Sponsoreiden tuella kokousvieraat pääsivät verkostoitumaan yhteisillä lounailla ja päivällisillä. Mukana oli osallistujia yliopistomaailmasta sekä tuomioistuimista. Verkostoituminen ja tutkimuksen ja käytännön välinen vuorovaikutus olikin monen osallistujan mielestä kokouksen parasta antia. Kokouksen seurauksena suunnitteilla on Suomen prosessioikeusyhdistyksen perustaminen. Seuraavaksi pohjoismaiseksi koukouspaikaksi valittiin Norjan Bergen vuonna 2018!

Tyyni Laiho Tutkimusavustaja CALONIAN KUTSU 2016

21

ALUMNIN KOLUMNI

K

ansainväliset kriisit ovat iskeneet maailmalla karulla tavalla. Epävarmuus Pohjois-Afrikassa, Lähi-idän kriisi Syyrian tilanne ensilinjassa, Ukrainan konflikti sekä terroriteot ovat varmasti koskettaneet meistä jokaista.

Kriisien pysyvä ratkaisu on kansainvälisen yhteistyön varassa.

Esimerkiksi Syyrian kriisin ratkaisemiseksi idän ja lännen lähestyminen on ensiarvoisen tärkeää.

Vaikka kriisipesäkkeet ovat Suomen rajojen ulkopuolella, niillä on silti suoria vaikutuksia myös Suomeen. Myös me etsimme ratkaisuja ja hallintakeinoja kriiseihin ja ennennäkemättömään maahanmuuttovirtaan. Toimintamme kriisitilanteissa pohjautuu voimassa olevaan lainsäädäntöön, jonka pykälät ja tulkinnat ovat syntyneet erilaisissa olosuhteissa.

Asiaa voidaan lähestyä kahden esimerkin kautta: Ensimmäinen koskee Suomen lainsäädännön valtuuksia tiedonhankintaan. Viime aikojen kriisit ovat näyttäneet, että maailmassa on raakuutta. Monet maat ovat tässä tilanteessa saaneet yhteisen vihollisen terroristeista. Kansainvälisessä yhteistyössä tietojen vaihto ja tiedustelu ovat yksi tehokkaimmista keinoista terroristitekojen ehkäisyyn. Suomessa tehtävä, nykylainsäädännön mukainen tiedonhankinta on varmasti korkeatasoista.

Ongelma on kuitenkin siinä, miten riittäviä vallitsevat toimintakeinot ovat muuttuneessa maailmassa.

Meidän tiedonhankintatasomme ei tällä hetkellä yksinkertaisesti ole riittävä. Joudumme vakavaan pohdintaan siitä, mikä on esimerkiksi oikea tasapaino turvallisuuden ja yksityisyyden välillä. Tätä punnintaa tehdään nyt kolmessa eri virkamiestyöryhmässä. Uskon, että meistä moni odottaa näkevänsä punninnan tulokset mahdollisimman nopeasti.

Toinen esimerkeistä koskee Suomen keinoja osoittaa solidaarisuutta. Pariisin terrori-iskujen jälkeen kohtasimme konkreettisen keskustelun EU:n turvatakuista. Vuosien saatossa meillä on paljon arvuuteltu, mikä on Lissabonin-sopimuksessa säädettyjen turvatakuiden merkitys. Nyt Ranska antaa arvuuttelijoille esimerkkiä.

Suomen lainsäädännössä on havaittu puutteita tilanteissa, joissa meiltä kansainvälisellä avunpyynnöllä toivotaan sotilaallista tukea.

Nykylainsäädännössä se on mahdollista vain sotilaallista kriisinhallintaa koskevan lainsäädännön puitteissa. Olemme siis tilanteessa, jossa Suomella ei ole edes mahdollista harkita sotilaallisten voimavarojen tai voimakeinojen käyttöä avunantopyyntöön vastatessa. Siksi hallitus on jo jonkin aikaa valmistellut lakimuutosta, joka annettaisiin eduskunnalle ensi vuoden alkupuolella.

Rauhaisampina aikoina – jos niitä nyt varsinaisesti onkaan – on varmasti paikallaan tehdä perustyötä ja pohtia lainsäädäntömme ajantasaisuutta sekä ketteryyttä muutoksiin. Haaste toki on se, että pykäliä ei saa tehdä hätiköidysti eikä hetken paineen alla, mutta toisaalta muuttuva maailma on tuonut myös reagointikyvyn herkkyyden mukaan lainsäädäntötyöhön.

Viime kädessä lainsäädäntötyön valmistelusta vastaa ministeri ministeriönsä johdossa. Lainsäädännön lopullisesta sisällöstä päättävät kansanedustajat eduskunnassa. Mutta hoksaamista ja ennakointia tarvitaan kaikilla tasoilla ja ihan jokaiselta. Usein lainsäädäntö on kuitenkin taitavasti kirjoitettu sellaiseksi, että se taipuu tulkinnalla myös muutokseen ja uuteen aikaan.

Sauli Niinistö Tasavallan presidentti

22

CALONIAN KUTSU 2016

Lainsäädäntö myrskyn silmässä

Lahjoita PAREMPI TULEVAISUUS Panosta tiedekunnan vahvistamiseen – tiedekunnan ja Senilexin varainhankinta

Turun yliopiston tunnuslauseena on ”Vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle”.

Lause kuvastaa erinomaisesti niitä taloudellisia ponnistuksia, joita yksityiset ihmiset osoittivat halutessaan panostaa yliopiston perustamiseen. Tästä huolimatta Suomessa ei ole syntynyt erityistä lahjoitusperinnettä yliopistoille tai muille instituutioille.

Kuten tiedetään, yliopistot eivät ole säästyneet valtiovallan taloudellisilta säästötoimilta. Tämä lisää entisestään painetta hankkia yliopistolle niin ulkopuolista tutkimusrahoitusta kuin yksityistä rahoitusta. Myös Turun yliopisto on käynnistänyt varainhankintakampanjan, ja valtio on sitoutunut maksamaan vastinrahaa yliopistojen ennen 30.6.2017 keräämälle yksityiselle pääomalle.

Valtion vastinrahan määrä on korkeimmillaan jopa kolme euroa yhtä yksityisesti lahjoitettua euroa kohti, eli jokainen yliopistolle lahjoitettu euro voi muuttua neljäksi vastinrahan myötä. Vastinrahan lisäksi valtio on hyväksynyt yliopistolahjoitukset vähennyskelpoiseksi verotuksessa sekä yhteisöille (TVL 57 §) että vuoden 2016 alun jälkeen lahjoituksen tekevälle yksityishenkilölle (TVL 98a §).

Valtion kannustin yksityisten varojen keräämiseksi on siis merkittävä.

Tiedämme, että Turun oikeustieteellisestä tiedekunnasta valmistuneet suhtautuvat hyvin myönteisesti opinahjoonsa ja ovat valmiita antamaan eri tavoin panoksensa tiedekunnan hyväksi. Niinpä tiedekunta ja Senilex ry ovat aloittaneet kampanjan rahoituksen keräämiseksi oikeustieteelliselle tiedekunnalle.

Haastamme kampanjaan kaikki tiedekunnan alumnit.

Varainhankinnan tavoitteena on mahdollistaa entistä monipuolisemman opetuksen tarjoaminen ja vahvistaa tiedekunnan tuottamien tutkintojen työmarkkinakelpoisuutta.

Yhtenä varainhankinnan konkreettisena tavoitteena on palkata tiedekuntaan professor of practice -nimekkeellä toimiva henkilö. Kyseiseltä henkilöltä toivotaan vahvaa käytännön erityisasiantuntemusta, jonka avulla opetuksessa korostuvat työelämälähtöisyys, oikeudelliset argumentaatiotaidot ja uudenlaisten oikeudellisten ilmiöiden analysointi. Kyse on määräaikaisesta ja osaaikaisesta tehtävästä, mikä mahdollistaa joustavat työjärjestelyt. Erityisen kiinnostavia aloja ovat sopimus- ja vahingonkorvausoikeus, kauppaoikeus, insolvenssioikeus ja arvopaperimarkkinaoikeus. Olemme vakuuttuneita siitä, että lahjakkailla opiskelijoilla on paljon opittavaa

edellisten sukupolvien kokemuksesta ja ammattitaidosta.

Lahjoituksen voi tehdä milloin tahansa ennen 30.6.2017 joko 1) verkkolahjoituksena (http://lahjoita.utu.fi/tee-lahjoitus/) tai 2) tilisiirtona (IBAN: FI92 5711 1320 0883 36 BIC: OKOYFIHH Saaja: Turun yliopisto). Merkitse lisätietokenttään ainoastaan nimesi. Mikäli lahjoituksesi on vähintään 10 000 euroa, on se mahdollista kohdentaa suoraan oikeustieteelliselle koulutusalalle. Merkitse tässä tapauksessa viestikenttään ”oikeustiede”.

Pyydämme, että ilmoitat lahjoituksesta myös tiedekunnan hallintopäällikölle Mia Fagerille (mia.fager@utu.fi). Näin varmistamme, että kampanjasta kertyvät varat pystytään kohdentamaan oikeustieteellisen tiedekunnan hyväksi.

Mikko Heinonen ja Jussi Tapani

CALONIAN KUTSU 2016

23

XV Tiedekunnan Päivän ohjelma Perjantaina 11.3.2016 kello 12 alkaen Turun yliopiston oikeus­tieteellinen tiedekunta ja sen entisten opiskelijoiden yhdistys Senilex ry järjestävät Calonialla XV Tiedekunnan Päivän.

Ohjelma

Kurssitapaamiset

Kaikille yhteinen seminaari Työmarkkinoiden murros Calonian luentosali 1

Vuoden 1966 opiskelijoiden kokoonkutsujat Jouko Kauppila jouko.kauppila@kotkaco.fi Vuoden 1976 opiskelijoiden kokoonkutsujat Marjo Valtonen marjo.valtonen@aatsto.inet.fi

12.15 Avaus ja kuulumisia tiedekunnasta Dekaani Jussi Tapani (vuoden 1992 opiskelija) 12.30

Vuoden 1986 opiskelijoiden kokoonkutsujat Kaisa Fahllund, Kaisa.Fahllund@hannessnellman.com Arto Lindfors, arto.lindfors@fondia.fi Marko Marsala, marko.marsala@marsala.fi

Voiko työlainsäädäntö suojata työnantajia?

Professori Seppo Koskinen

13.00 Kahvitauko 13.30

Kolme näkökulmaa työmarkkinoiden ja pelisääntöjen muutokseen

Toimitusjohtaja, VT Auli Hänninen (1987) Yleinen työttömyyskassa YTK Työttömyysturvalainsäädännön haasteet muuttuvassa työelämässä

Vuoden 1996 opiskelijoiden kokoonkutsujat Mikko Leppä, mikko.leppa@hpplaw.fi, 040 750 5663 Hanna Seppänen, seppanen.hanna.maria@gmail.com, 045 635 7416 Heidi Aliranta, heidi.aliranta@mmm.fi, 050 307 4135 Elina Kasi, elinakasi@hotmail.com, 050 444 9807 Kennet Pettersson, kennet.pettersson@fi.ey.com, 040 556 1181 Jukka Sarhimaa, jukka.sarhimaa@storaenso.com, 040 184 1004 Helena Wetterstrand, helena.wetterstrand@nokia.com, 050 480 2869

Asianajaja, varatuomari, OTL Matleena Engblom (1989) Eversheds Asianajotoimisto Oy Työriidat asianajajan näkökulmasta

Lakimies Anu Vormisto (2003) KPMG Työsuhteet yrityskauppatilanteessa

Vuoden 2006 opiskelijoiden kokoonkutsujat Pirita Virtanen, ptvirt@gmail.com, 0407766476 Katrin Puolakainen, katrin.puolakainen@merilampi.com, 0456785252 Juho Aavasmäki, juho.aavasmaki@outlook.com, 050 3425843 Lassi Vuorinen, lassi.vuorinen@businesslaw.fi, 0406692222 Minna Miettinen, minna.miettinen@live.fi, 0405313162do.fi

14.30–15.30 Mahdollisuus käydä lounaalla opiskelijaruokala Machiavellissä, Assistentinkatu 5 (Educarium) Päivän ohjelma jatkuu vuosikurssien 1966, 1976, 1986, 1996 ja 2006 kurssitapaamisilla

ja muiden osalta seminaarilla Yrityskohtaisen normien ja paikallisen sopimisen lisääntyminen yhtenä työmarkkinoiden muutostrendinä – ryhmänormit yrityksessä näiden oikeudellisen ymmärtämisen välineenä OTT Jari Murto

17.15

Seminaari päättyy

18.15

Senilexin vuosikokous

19.00

Senilexin järjestämä illallinen tiedekunnan entisille opiskelijoille Panimoravintola Koulu

Jatkot Kirkkotiellä

Ks. www.utu.fi/law

24

Ilmoittautuminen

15.45–

CALONIAN KUTSU 2016

Hinta 90 €, sisältää seminaarin, kahvit, lounaan ja illallisen sekä koko päivän ohjelman

29.2.2016 mennessä osoitteessa

konsta.utu.fi palvelutunnus: 11032016

Osallistumismaksu maksetaan ilmoittautumisen yhteydessä verkkopankkitunnuksilla tai luottokortilla

Tiedekunnan Päivään osallistui viime vuonna 141 alumnia.

Tervetuloa mukaan tänä vuonna.

Päivitä yhteystietosi osoitteessa konsta.utu.fi, palvelutunnus: yhteystiedot

CALONIAN KUTSU 2016

25

Ajankohtaista Senilexistä KUVAT: INARI KINNUNEN

Alumniyhdistyksen kuulumisia

– Senilexin toiminnasta vuonna 2015

S

enilex järjesti viime vuonna useita suosittuja alumnitilaisuuksia, minkä lisäksi yhteistyötä tärkeimpien sidosryhmiemme – tiedekunnan ja Lex ry:n – kanssa lisättiin. Tiedekunta on kiinnostunut oikeustieteellisen peruskoulutuksen sisältöä ja opetusmetodeja koskevista alumniyhdistyksen näkemyksistä, ja lisäksi olemme mukana kehittämässä tiedekunnan varainhankintaa. Lex-yhteistyötä vahvistettiin osallistumalla ensimmäistä kertaa Lex ry:n stipendinsaajien valintaprosessiin; Senilexin hallitus valmisteli ehdotuksen Lexin stipendeistä tiedekunnan johtokunnalle.

Neljästoista Tiedekunnan päivä järjestettiin perjantaina 27.3.2015 yhteistyössä tiedekunnan kanssa. Calonialla pidetyn Kriisi, katastrofi ja juristi –seminaarin jälkeen vuosina 1965, 1975, 1985, 1995 ja 2005 opintonsa aloittaneet kokoontuivat omiin kurssitapaamisiinsa. Senilexin vuosikokouksessa yhdistyksen hallitukseen valittiin professori Jukka Mähösen tilalle professori Jaakko Ossa; tiedekunnan dekaani (nykyisin professori Jussi Tapani) osallistuu jatkossa hallituksen toimintaan niin sanotusti viran puolesta.

Kokouksen jälkeen yli 130 alumnia illallisti Ravintola Koulun Bellman-salissa, jossa

yhdistys myös luovutti lahjan Tiedekunnan päivän primus motor Ari Saarnilehdolle.

Iltajuhlan jatkoja tanssittiin Kirkkotiellä.

Huhtikuisen Senilex Networking Nightin teemana oli asianajotoiminta. Lex-alumnit Suomen Asianajajaliitosta, pääsihteeri Minna Melender sekä valvonnasta vastaava lakimies Pia Kauppinen kertoivat mm. lupalakimiesjärjestelmästä sekä liiton valvontaratkaisuista. Toukokuussa joukko alumneja osallistui Helsinki City Runin yhteydessä järjestettyyn Calonia Running Challengeen.

Lokakuussa senilexiläiset kokoontuivat järjestyksessä toiseen – eli jo perinteiseen – Senilexin syysseminaariin Turussa, johon osallistuivat myös opinnoissaan pidemmällä olevat opiskelijat. Calonian seminaariosuudessa asianajaja Salla Suomisen johtaman paneelikeskustelun aihe oli ”Juristin urapolut julkisella sektorilla”. Työtehtävistään ja urakäänteistään sekä julkisen puolen työpaikoista yleensä olivat keskustelemassa Veera Kankaanrinta Helsingin käräjäoikeudesta, Sami Kivivasara Valtiovarainministeriöstä, Laura Klami Turun kaupungilta ja Jarkko Paldanius Rajavartiolaitokselta. Opiskelijat kokivat tilaisuuden erittäin hyödylliseksi, sillä

Syystapaaminen marraskuussa Supercellillä.

26

CALONIAN KUTSU 2016

julkinen sektori ei juuri markkinoi työmahdollisuuksiaan opiskelijoille. Seminaarin jälkeen opiskelijat ja alumnit viihtyivät yhdessä sitseillä Kirkkotiellä.

Yhdistyksen syystapaaminen pidettiin marraskuussa Supercellillä, jossa n. 70 alumnia pääsi kuulemaan peliteollisuudesta ja Supercellin toiminnasta COO & CFO Janne Snellmanilta. Kiinnostava teema kirvoitti yleisöstä kymmenittäin kysymyksiä, ja syystapaamisessa viihdyttiin erinomaisesti.

Senilex jakoi vuoden 2015 aikana kaksi stipendiä: kesäkuun publiikissa stipendin sai OTM Saara Ingström ja joulukuun publiikissa OTM Mirka Kuisma. Yhdistyksen verkkosivut uudistettiin loppuvuodesta yhteistyössä Lexin kanssa.

Vuoden 2016 aikana Senilexin järjestää taas runsaasti tapahtumia – tervetuloa mukaan alumniyhdistyksemme toimintaan myös vuonna 2016!

INARI KINNUNEN Senilexin hallituksen tiedotusvastaava

Tiedekunnan Päivän seminaariin osallistui 121 alumnia.

Senilex in Brief SENILEX...

1 2 3 4

tarjoaa Turun oikeustieteellisen alumneille kanavan ylläpitää opiskeluaikana syntyneitä ystävyyssuhteita ja mahdollisuuden tavata eri ikäpolvien Turusta valmistunutta lakimieskuntaa;

edesauttaa yhteistyötä erilaisissa tehtävissä toimivien lakimiesten ja oikeustieteen opiskelijoiden sekä Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan välillä;

toimii myös käytännön tasolla kiinteässä yhteis­ työssä tiedekunnan kanssa, josta osoituksena tiedekunnassa järjestettävät valinnaiset kurssit ja yhteistyössä tiedekunnan kanssa vuosittain järjestettävä Tiedekunnan Päivä iltajuhlineen;

on aktiivisesti mukana Turun yliopiston mentorointiohjelmassa, jossa alumnit jakavat kokemuksiaan työelämästä valmistumisvaiheessa oleville opiskelijoille.

Ensimmäisen kohdan osalta esimerkkejä ovat vuosittain maaliskuussa järjestettävä Tiedekunnan Päivä ja Senilexin illanvietto Turussa, joka on viime vuosina kerännyt noin 150 osanottajaa, sekä syksyisin järjestettävä suosittu syystapaaminen Helsingissä.

Kiinteänä osana yhdistyksen tarkoituksen toteuttamista Senilexin hallitus on perustanut erillisen stipendirahaston, josta jaetaan kaksi kertaa vuodessa tiedekunnan publiikkien yhteydessä 500 euron suuruinen Senilex-stipendi. Stipendin jakoperusteita ovat stipendirahaston sääntöjen mukaisesti opiskelijan tutkintotodistuksesta ilmenevä opintomenestys ja muut akateemiset ja yhteisölliset ansiot. Stipendirahaston varat kootaan Senilex ry:n jäsenille ja yhteistyötahoille suunnatuilla keräyksillä ja lahjoituksin.

Senilex ry on vuonna 2000 perustettu Suomen ensimmäinen oikeustieteellinen alumniyhdistys.

Yhdistyksen jäseneksi voidaan hakemuksesta ottaa Turun yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta valmistunut henkilö. Senilexissä on tällä hetkellä yli 650 jäsentä.

JÄSENEKSI LIITTYMINEN Voit vaivatta liittyä yhdistyksen jäseneksi ja Senilex-sähköpostilistalle vierailemalla Senilexin verkkosivuilla www.senilex.fi (alasivu ”Jäsenyys”). Senilex-sivustolta löydät myös lisätietoja yhdistyksemme toiminnasta. Jos sähköpostiosoitteesi tai muut yhteystietosi ovat muuttuneet tai muuttumassa, yhteystiedot voi päivittää jäsenlomakkeella tai lähettämällä sähköpostia yhdistyksen sihteeri Veikko Niinikoskelle.

Saat halutessasi lisätietoja Senilexin hallituksen puheenjohtaja Mikko Heinoselta tai yhdistyksen sihteeri Veikko Niinikoskelta.

Mikko Heinonen p. 09 2288 4453 mikko.heinonen@hannessnellman.com Veikko Niinikoski p. 050 320 9875 veikko.niinikoski@nordea.com

CALONIAN KUTSU 2016

27

Vastaanottaja Oikeustieteellinen tiedekunta 20014 Turun yliopisto

www.lakimiesliitto.fi