Calonian kutsu 2018

KUTSU 2018 Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan lehti alumneille

Tiedekunnan Päivä 23.3.2018

5

Calonia tuo tiedekunnan taas yhteen

6

CALONIAN KUTSU 2018

CALONIA MODERNI VALOISA EKOLOGINEN ESTEETÖN

Sisällys 3 Koulutuskalenteri.................................................................4 XVII Tiedekunnan Päivä...................................................... 5 Työ jatkuu Caloniassa.......................................................... 6 Pääkirjoitus............................................................................

Yliopistoyhteisö kävi tutustumassa uuteen Caloniaan 26.1. Lehtilukusali ihastutti vierailijoita. Kuvassa oikealla seisovat apulaisprofessori Janne Salminen ja kirjastonjohtaja Ulla Nygrén vaihtavat mielipiteitä.

Tutustumiskierrosta opasti oik.yo. Monica Hagsberg.

TERVETULOA TUTUSTUMAAN 23.3.

Opiskelijan näkökulma: Pala identiteettiämme syntyi uudelleen..........................

9 Uuteen opetussuunnitelmakauteen.............................. 10 Tutkijan näkökulma: Oikeudellinen tietotaito ja sen omaajat – tiedekunnan uusi tutkimushanke................................

12

Huumeiden käyttäjien elämänkulkua Vanhan liiton kertomana......................................................

14 Uusiin tehtäviin........................................................................... 17 Ajankohtaista Senilexistä: Senilexin toiminnasta vuonna 2017...............................

18

Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan alumnitoiminnan lehti ISSN 1458-5421 Calonian kutsu ilmestyy kerran vuodessa.

Toimitus Oikeustieteellinen tiedekunta 20014 TURUN YLIOPISTO s-posti: law@utu.fi faksi: 029 450 5040 Päätoimittaja: Jussi Tapani Tekniset tiedot Painosmäärä: 3 750 kpl Taitto: Tarja Linden Grano Oy, 2018 Kannen kuva: Hanna Oksanen

saaneet äskettäin päätökseen kolmen professuurin/ apulaisprofessuurin täyttömenettelyt. Esittelemme jäljempänä tässä lehdessä näihin tehtäviin valitut henkilöt eli Juha Lavapuron, Tuomas Myllyn ja Mika Viljasen.

Tiedekunta on ilahduttavalla tavalla kehittänyt ulkopuolisen täydentävän tutkimusrahoituksen haku- ja toimintakulttuuria. Olemme onnistuneet saamaan uuden Suomen Akatemian rahoittaman akatemiahankkeen ja osallistumme kahteen uuteen TEKESin rahoittamaan tutkimushankkeeseen.

Lisäksi tiedekunnassa on käynnissä tutkimuksen painopisteiden uudelleenmäärittelyä koskeva kehityshanke.

Oikeustieteellisen tiedekunnan ja alumniyhdistyksemme Senilex ry:n toteuttama varainhankintakampanja tuotti yhteensä 182 500 euroa. Kiitän lämpimästi kaikkia hankkeeseen osallistuneita ja erityisesti lahjoittajia. Olemme toteuttaneet varainhankinnan tarkoitusperiä rekrytoimalla OTT, laamanni Pekka Määtän määräaikaiseen ja osaaikaiseen Professor of Practice -tehtävään 1.1.2017 alkaen. Tavoitteemme on lisätä jatkossa näiden Professor of Practice -tehtävien määrää. Uskomme, että teidän tuellanne meillä on entistä paremmat edellytykset tarjota korkeatasoisinta koulutusta, kansallisesti ja kansainvälisesti laadukasta tutkimusta sekä yhteiskunnallisesti merkittävää vaikuttamista. Arvostan sitoutumistanne tiedekuntaan ja toivotan teidän kaikki tervetulleeksi Tiedekunnan Päivään 23. maaliskuuta!

JUSSI TAPANI DEKAANI

Kuva dekaani Jussi Tapanin tervetulopuheesta peruskorjatun Calonian yliopistoyhteisölle suunnatussa tutustumistilaisuudessa 26.1.

PÄÄKIRJOITUS

O

ikeustieteellinen tiedekunta on muuttanut vuodenvaihteessa takaisin peruskorjattuun Caloniaan. Yhteisöllämme on nyt mahdollisuus nauttia uudistetuista, toimintaamme entistä paremmin palvelevista opiskelu- ja työtiloista.

Tärkein voimavaramme ovat motivoituneet opiskelijat ja ammattitaitoinen henkilökunta.

Tiedekunnan tavoitteena on tarjota valtakunnallisesti korkeatasoisinta oikeustieteellistä koulutusta.

Kehitämme jatkuvasti perustutkintokoulutusta, ja tällä hetkellä valmistelemme kaksivuotisia opetussuunnitelmia (2018–2020). Teemme myös hedelmällistä yhteistyötä muiden oikeustieteellisten koulutusyksiköiden kanssa, ja tästä on konkreettisena esimerkkinä siirtyminen oikeustieteen alan yhteisvalintaan tänä vuonna.

Oikeustieteeseen kohdistuvat koulutus- ja tutkimuspoliittiset muutospaineet sekä koveneva kilpailu osaavasta henkilökunnasta edellyttävät strategista henkilösuunnittelua. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että tiedekunnassa mietitään huolellisesti vapautuvien tehtävien kohdentaminen, suunnitellaan toimiva tehtävärakenne ja käytetään monipuolisia rekrytointimenetelmiä. Olemme

KOULUTUSKALENTERI – ti edekunna n a ja nkoht ai n e n t äyd e n n ysko ul ut ust ar j o n t a Yhdessä Suomen Asianajajaliiton kanssa järjestettävät kurssit Oikeushenkilön rangaistusvastuu Luennoitsija: Professori Jussi Tapani, Turun yliopisto Hinta: 190 euroa + alv 24 %. Hinta sisältää kahvin.

Ajat ja paikat: 16.3.2018, Turku, Oikeustieteellinen tiedekunta, Calonia 1, Caloniankuja 3 21.3.2018, Helsinki, Helsingin käräjäoikeus, Auditorio, Porkkalankatu 13 25.5.2018, Tampere, Pirkanmaan käräjäoikeus, Kelloportinkatu 5 A Toimivalta ja edustaminen osakeyhtiöissä Luennoitsija: Professori, OTT Veikko Vahtera, Tampereen yliopisto Hinta: 190 euroa + alv 24 %. Hinta sisältää kahvin.

Ajat ja paikat: 12.2.2018, Tampere, Pirkanmaan käräjäoikeus, Kelloportinkatu 5 A 26.3.2018, Helsinki, Helsingin käräjäoikeus, Auditorio, Porkkalankatu 13 23.4.2018, Kuopio, Itä-Suomen hovioikeus, Minna Canthin katu 64 A Samastaminen osakeyhtiöissä Luennoitsija: Tutkija Anssi Kärki, Lapin yliopisto Hinta: 190 euroa + alv 24 %. Hinta sisältää kahvin.

Aika ja ja paikka: 2.3.2018, Helsinki, Helsingin käräjäoikeus, Auditorio, Porkkalankatu 13 Ajankohtaista vakuutuksesta ja vahingonkorvauksesta Luennoitsija: Apulaisprofessori Mika Viljanen, Turun yliopisto Hinta: 190 euroa + alv 24 %. Hinta sisältää kahvin.

Ajat ja ja paikat:

23.4.2018, Rovaniemi, Rovaniemen hovioikeus, Valtakatu 10-12 7.5.2018, Helsinki, Helsingin käräjäoikeus, Auditorio, Porkkalankatu 13 28.5.2018, Tampere, Pirkanmaan käräjäoikeus, Kelloportinkatu 5 Muutoksenhaku ulosotossa Luennoitsijat: Professori Heidi Lindfors, Lapin yliopisto Ajat ja paikat: 8.6.2018, Helsinki, Helsingin käräjäoikeus, Auditorio, Porkkalankatu 13 11.6.2018, Tampere, Pirkanmaan käräjäoikeus, Kelloportinkatu 5 A 15.6.2018, Turku, Oikeustieteellinen tiedekunta, Caloniankuja 3

Päiväkurssit Ajankohtaista vakuutuksesta ja vahingonkorvauksesta Luennoitsija: Apulaisprofessori Mika Viljanen, Turun yliopisto Hinta: 190 euroa + alv 24 %. Hinta sisältää kahvin.

Aika ja paikka: 27.4. klo 12.30–16.00 Turku, Oikeustieteellinen tiedekunta, Calonia, luentosali 2106, Caloniankuja 3

Aamukahvitilaisuudet Paikka: Sokos Hotel Hamburger Börs, Kauppiaskatu 5, Turku Hinta: 130 euroa + alv 24 %, hinta sisältää suolaisen kahvileivän sekä kahvin/teen.

9.3.2018 klo 8.30-10.00 Talousrikokset ja tahallisuus Luennoitsija: Professori Jussi Tapani, Turun yliopisto 13.4.2018 klo 8.30-10.00 Katsaus kansainväliseen avioliitto-oikeuteen Luennoitsija: Professori Tuulikki Mikkola, Turun yliopisto 4.5.2018 klo 8.30-10.00 Velvoiteoikeudellisia kysymyksiä ja KKO:n ratkaisuja Luennoitsija: Emeritusprofessori Ari Saarnilehto, Turun yliopisto

Ilmoittautumiset www.utu.fi/law-koulutus 4

CALONIAN KUTSU 2018

XVII TIEDEKUNNAN PÄIVÄ 23.3.2018 Perjantaina 23.3.2018 kello 12 alkaen Turun yliopiston oikeus­tieteellinen tiedekunta ja sen entisten opiskelijoiden yhdistys Senilex ry järjestävät XVII Tiedekunnan Päivän.

Ohjelma

Kurssitapaamiset

Calonia, Auditorio Calonia 1, Caloniankuja 3

Kurssitapaamiset vuosikurssille 1968, 1978, 1988, 1998 ja 2008. Seminaarin jälkeen klo 15– on vuosikurssilla mahdollisuus siirtyä viettämään omaa ohjelmaansa.

12.00–12.30 Avaus Dekaani Jussi Tapani (vuoden 1992 opiskelija) ja

Senilex ry:n puheenjohtaja Mikko Korttila (1982) 12.30–13.00 ​ Seminaari: Työturvallisuus, oikeushenkilöt ja rikosoikeudellisen vastuun rajat Professori Anne Alvesalo-Kuusi (1984) ja professori Jussi Tapani​ 13.00–13.30 ​ Kahvitauko ​13.30–14.00 ​ Seminaari jatkuu ​14.00–14.30 ​Alumnin puheenvuoro: Työhyvinvoinnin merkitys ja hyvinvoinnin strateginen johtaminen Turun yliopistossa

Hyvinvointipalveluiden johtaja Tom Riski (1996)​ 14.30–15.00 ​ Alumnin puheenvuoro: Lakimies Hanna Tuohimäki (1998) 15.00– Lounasmahdollisuus (Calonian aula) 15.00– Kurssitapaamiset vuosikurssille 1968, 1978, 1988, 1998, 2008 18.15– Senilexin vuosikokous

Ravintola Koulu, Eerikinkatu 18 19.00– Senilexin järjestämä illallinen

Ravintola Koulun Bellman-salissa (a.k.a. alumnien vuosijuhlat) ​​Illallisen jälkeen jatkot Kirkkotiellä

Olet tiedekunnan kasvattina eli alumnina hyvin tärkeä voimavara meille. Toivomme sinun osallistuvan aktiivisesti yliopiston toimintaan ja säilyttävän tiiviit yhteydet kotiyliopistoosi.

Calonian Kutsu ilmestyy kerran vuodessa näin ennen Tiedekunnan Päivää. Vuoden mittaan lähetämme sähköpostiisi alumnien uutiskirjeen ja sidosryhmälehden Auroran.

Päivitä yhteystietosi osoitteessa konsta.utu.fi, palvelutunnus OIK-YHTEYSTIEDOT

Vuosikurssi 2008: Matleena Pälve, matleena.palve@hannessnellman.com Juuso Pyy, juuso.pyy@gmail.com Vuosikurssi 1998: Veera Kankaanrinta, vejoka@utu.fi Jarkko Männistö, jarkko@jarkkomannisto.fi Vuosikurssi 1988: Tuomas Lehtinen, tuomas.lehtinen@castren.fi Vuosikurssi 1978: Asko Nurmi, asko.nurmi@oikeus.fi Antero Rytkölä, antero.rytkola@poliisi.fi Vuosikurssi 1968: Synnöve Amberla, synnove.amberla@gmail.com, 05060027 Pauliina Haijanen, pauliina@haijanen.fi, 0400 723952 Mikko ja Elise Suvanto, me.suvannot@gmail.com, 0400 644664 (Mikko) ja 040 5652060 (Elise)

ILMOITTAUTUMINEN 14.3. mennessä osoitteessa konsta.utu.fi palvelutunnus TIEDEKUNNANPÄIVÄ2018

OSALLISTUMISMAKSU

maksetaan ilmoittautumisen yhteydessä verkkopankkitunnuksilla tai luottokortilla Seminaari ja kahvit 15 € Lounas 15 € Illallinen 70 € Koko päivä ohjelmineen ja tarjoiluineen 100 € CALONIAN KUTSU 2018

5

TEKSTI: LIISA REUNANEN • KUVAT: HANNA OKSANEN

TYÖ JATKUU CALONIASSA Viiden emeritusprofessorin matka oikeustieteellisessä tiedekunnassa alkoi, kun se oli vasta perustettu ja sijaitsi yhden käytävän varrella Luonnontieteidentalossa. Vuosien varrella he ovat matkanneet kasvavan tiedekunnan mukana eri puolille kampusta. Caloniaan muuton emeritusprofessorit kokevat nyt jo toistamiseen.

Emeritaprofessori Leena Kartio ja emeritusprofessorit Heikki Kulla ja Kauko Wikström pitävät Calonian peruskorjauksen lopputulosta tyylikkäänä.

6

CALONIAN KUTSU 2018

P

uolentoista vuoden väistötilavaiheen jälkeen tiedekunta pääsi vuodenvaihteessa muuttamaan takaisin Caloniaan. Peruskorjattu Calonia on ulkoisesti kuin ennenkin. Sisälläkin aulan vielä tunnistaa entisekseen, mutta monet opiskelu- ja työskentelytilat, kirjasto sekä kahvio ovat kokeneet muodonmuutoksen.

– Hämmästyttävän paljon täällä on muuttunut. Aikaisemmin molemmin puolin käytävää oli umpinaisia työhuoneita, nyt tilalla on lasiseiniä ja valoisia tiloja, vertailee Kauko Wikström.

– Työhuoneet ovat kuin akvaarioita, täällä ei voi kukaan ainakaan piiloutua. Oli tässä aluksi ihmettelemistä, Leena Kartio naurahtaa.

Uudistetun Calonian parhaana puolena Kartio korostaa sitä, että uusien tilojen myötä oppiaineiden kesken ei ole enää aikaisempaa jakoa toisen ja kolmannen kerroksen väkeen. Tilat on nyt sijoitettu yhtenäisemmin ja oppiaineiden välillä on enemmän vuorovaikutusta.

– Ylipäätään on erinomaista että olemme päässeet yhteen jälleen! Tämä on tuttu paikka ja tänne tulee mielellään. Väistötiloihin en tottunut koskaan, Kartio sanoo.

– Ehkä nyt ollaan päästy sellaiseen älylliseen kotiin takaisin, Wikström nyökkää.

Lopputulos on tyylikäs, mutta joidenkin tilojen käytännöllisyys jakaa emeritusprofessoreiden mietteitä.

Lars Björneä huolettaa avarissa työtiloissa työrauhan säilyminen. Hän kummastelee myös luentosalien luvun vähentämistä, kun toisen kerroksen kahdesta luentosalista on tehty useaan tasoon jaettuja pienryhmätyöskentelyyn soveltuvia opetustiloja. Heikki Kulla on samoilla linjoilla.

– Ovathan tilat hienot, mutta ainakin pienempien luentosalien uudet tilaratkaisut epäilyttävät. Mielenkiinnolla seuraan, miten tilat sopeutuvat työntekijöiden ja opiskelijoiden tarpeisiin, Kulla arvioi.

Ennen peruskorjausta ja väistötiloihin siirtymistä Calonia ehti toimia tiedekunnan kotina kolmekymmentä vuotta. Sitä ennen tiedekunta toimi pitkään eri puolilla kampusta.

Tiedekunnan tarina alkoi vuonna 1961 Yliopistonmäen laella, silloisen Luonnon­ tieteidentalon toisessa kerroksessa vaatimattomissa tiloissa.

– Käytössämme oli osa käytävää, kirjasto oli siinä vastapäätä ja sali XIII oli meille varattu. Salin vieressä oli pieni kanslia. Ja

Tilat on nyt sijoitettu yhtenäisemmin ja oppiaineiden välillä on enemmän vuorovaikutusta. dekaanin vastaanotto oli toisella käytävällä, muistavat Kartio ja Wikström tarkasti.

Tiedekunnan kasvaessa ja sopivien tilojen puuttuessa tiedekunnan yksiköitä sijoitettiin sinne tänne.

– Ainakin kasarmialueen vanhat puurakennukset Matthias ja armeijan vanha sairaala olivat meidän käytössä, niissä sijaitsivat rikos- ja prosessioikeuden laitos sekä yksityisoikeuden laitos. Julkisoikeuden laitos oli Hämeenkadulla, Kulla kertoo.

1970-LUKU OLI UUDISTUSTEN AIKAA Kartio kertoo tulleensa tiedekuntaan roomalaisen oikeuden ja oikeushistorian sekä yleisen oikeusopin professori Otto Brusiinin assistentiksi 54 vuotta sitten, vuonna 1964. Silloinen lainopillinen tiedekunta oli perustettu vasta muutamaa vuotta aikaisemmin muutaman professorin ja 78 oppilaan voimin.

– Meidän valttihan oli se, että me olimme pienempiä, olimme tehokkaampi yksikkö.

Olimme iloisia että Turkuun oli saatu tiedekunta. Meidän myötä Helsinkikeskeisyys sitten vähän häipyi, toteaa Kartio tiedekunnan tarinan alkuvaiheista.

– Mutta kyllä siinä sellaista kilpailuhenkeä oli, me haluttiin olla ainakin yhtä hyviä kuin Helsinki, eikö, muistelee Wikström, joka aloitti opintonsa tiedekunnassa vuonna 1962.

Lars Björne ja Ari Saarnilehto, joiden opintie niinikään alkoi tiedekunnassa 60-luvun puolivälin tienoilla, kertovat tuolloisen ilmapiirin edustaneen vielä vanhoja perinteitä.

– Tullessani tiedekuntaan vuonna 1967 opiskelijakunta oli vielä kovin miesvaltaista. Opiskelu oli pääosin kirjojen lukemista ja tenttimistä. Luennoilla jotkut kävivät ja jotkut eivät. 1970-luku oli sitten jo uudistusten aikaa, Saarnilehto sanoo.

Björne muistaa opintojen alkuvuosista muodollisuuden ja jyrkät kuilut professoreiden, muun tutkimushenkilöstön sekä opiskelijoiden välillä.

– Yleinen puhuttelumuoto oli ”herra professori” ja tentteihin kuului myös suullinen

osa, joihin opiskelijoiden piti tulla tummassa puvussa. Muistan, että vasta tutkinnon suoritettuani assistentit alkoivat sinutella, Björne kertoo.

– Professorit olivat suuria hahmoja silloin, heillä oli arvovaltaa, eikä nuori väitöskirjantekijä turhaan tohtinut heitä lähestyä.

Tosin professori Brusiin, jonka assistentiksi tulin, oli poikkeuksellisen suopea assistentille. Hänen mielestään assistentin tuli keskittyä omaan tutkimukseensa eikä tehdä professorin töitä. Mutta oli hänkin persoona, vanhan ajan sivistysyliopiston kannattaja, ja valitti sitä että luennoilla oli niin paljon mistään tietämättömiä henkilöitä.

Massayliopisto teki silloin vasta tuloaan, Kartio naurahtaa.

1970-luku oli opetuksen ja tutkimuksen uudistamisen aikakausi. Opiskelijaradikalismi ravistutti yliopistoja. Seuranneen hallintouudistuksen myötä opiskelijat nousivat mukaan yliopiston päätöksentekoon.

Vuosikymmenen jälkipuolella toteutettu suuri opintouudistus toi yliopistoon muun muassa pienryhmä- ja periodiopetuksen.

Kun Björne pitkän tauon jälkeen tuli uudelleen tiedekuntaan opettajaksi vuonna 1976, yliopiston kulttuuri oli jo täysin muuttunut kymmenen vuoden takaisesta.

– Opettajakunta oli nuortunut, ja kanssakäyminen opiskelijoiden kanssa oli muuttunut vapaamuotoiseksi. 1970-luvulla jo sinuteltiin, Björne kuvaa uuden aikakauden ilmapiiriä.

CALONIA TOI TIEDEKUNNAN YHTEEN 1980-luvulle tultaessa tiedekunta oli kasvanut niin, että uusien tilojen tarve oli jo kipeä.

Tiedekunta pääsi yliopiston rakennushankkeiden kärkeen, ja uudelle rakennukselle löytyi tila vanhalta kasarmialueelta. Syksyllä 1986 valmistuneesta Caloniasta tuli alueen ensimmäinen moderni uudisrakennus.

Caloniaan muutto yhdisti hajallaan olleet oppiaineet sekä helpotti työn ja opiskelun arkea. Alkoi uusi aikakausi.

– Siirtyminen huonokuntoisesta puurakennuksesta Caloniaan oli suuri helpotus.

CALONIAN KUTSU 2018

7

Tutkimusta tehdään nykyään 16 eri oikeudenalalla, ja tutkijoiden puurtaminen on näkynyt muun muassa­tiedekunnan nousuna kansainvälisille ranking-sijoille.

Kaikki opetustilat sekä tiedekunnan kirjasto löytyivät nyt samasta talosta. Koko tiedekunnan henkilökunta pääsi saman katon alle, Björne toteaa.

Kartio muistelee ensimmäisiä käyntejään talossa: – Pääovesta tullessa eteishallin yleisvaikutelma korkeine portaineen ja valaisimineen, se oli minusta hieno. Tuli sellainen tunne että “tämmönen meillä nyt on”.

Aiemmin olimme olleet matkamiehiä, aivan hajallaan. Nyt olimme päässeet yhden katon alle, se oli meille valtavan tärkeä asia.

Vähältä kuitenkin piti, ettei Caloniasta jäänyt puuttumaan jotain kaikille hyvin tuttua ja varmasti tarpeelliseksi koettua.

– Ensimmäisissä suunnitelmissa ei ollut isoa luentosalia ollenkaan, eikä muuten kahviotakaan, aula oli varattu pelkästään naulakoille. Pienryhmäopetuksen oli silloin muotia eikä suurta luentosalia pidetty ensin tarpeellisena. Viime hetkillä huomattiin ettei täällä olisi yhtään tilaa, johon koko vuosikurssi mahtuu kerralla, kertoo Wikström.

PERUSTEHTÄVÄ VAARASSA Calonian suojissa tiedekunta on jatkanut kasvuaan ja uurastustaan tutkimuksen ja opetuksen parissa. Tutkimusta tehdään

Emeritusprofessorit arvostavat oikeustieteellista tiedekuntaa heidän työskentelynsä mahdollistamisen.

8

CALONIAN KUTSU 2018

nykyään 16 eri oikeudenalalla, ja tutkijoiden puurtaminen on näkynyt muun muassa­tiedekunnan nousuna kansainvälisille ranking-sijoille. Opetuksen sinnikäs kehittäminen on saanut kansallista tunnustusta useita kertoja.

– Opetusministeriö on valinnut meidät yhteensä neljästi opetuksen huippuyksiköksi sekä koulutuksen laatuyksiköksi. Kiitosta olemme saaneet esimerkiksi aktiivisen yhteistyön kehittämisestä Åbo Akademin kanssa sekä opintojen kansainvälisyyden kehittämisestä, kertoo Saarnilehto.

1980-luvulla tiedemaailmaan hiipineen kansainvälistymiskehityksen emeritusprofessorit näkevät kuitenkin kahtiajakoisena kysymyksenä.

– Meillä on tietysti vastuu tuottaa kielitaitoisia kansainvälistä oikeutta taitavia juristeja, eikä tutkimuksen kansainvälisyyteen voi suhtautua sinänsä negatiivisesti.

Haittapuolena on kuitenkin tulosmittareiden virittäminen kaavamaisesti kaikilla tieteenaloilla niin, että ensisijaisesti kansainväliset julkaisut palkitaan. Oikeustieteilijän perinteinen työsarka kotimaisen oikeuden asiantuntijana on tullut väheksytymmäksi, arvioi Kulla.

Muut jakavat Kullan näkemyksen.

Pahimmillaan kotimaisen tutkimuksen

siirtymisen kansainvälisille areenoille katsotaan uhkaavan oikeustieteellisen tutkimuksen perustehtävää.

– Onko mielekästä palkita nimenomaan englanniksi kansainvälisissä julkaisuissa ilmestyneitä artikkeleita, kun suomalaisia edelleen ohjataan suomalaisin normein?

Oikeustieteilijän keskeinen tehtävä on osoittaa normi suomalaista lainkäyttäjää varten. Onkin sanottu, että jos juristi ei tätä tehtävää tee, niin sen tekee joku muu, Kartio painottaa.

– Myös alan käsitteet, rakenne ja koko ajattelutapa ovat eri kielialueilla monilta osin niin erilaisia, että on kyseenalaista kuka kaikesta englanniksi julkaisemisesta ylipäätään hyötyy, lisää Wikström.

Professoreiden mukaan kansainvälistymisen lisäksi tieteenalan tutkimustapaa ovat perustavalla tavalla muuttaneet myös 1990-luvulla alkaneet säästö- ja tehostamisvaatimukset, joille ei näy loppua.

– Esimerkiksi professori ei pysty keskittymään tutkimukseen tai opetukseen samalla tavalla kuin ennen. Yhä enemmän professorin rooli on huolehtia erilaisista muodollisuuksista sekä hankkia rahaa projekteihin, joihin hän palkkaa muita tekemään tutkimusta. Tieteenalalle perinteiseen yksilötutkimukseen jää usein liian vähän aikaa, Kartio huokaa.

OIKEUSTIETEILIJÄN TYÖ JATKUU Haastateltavat ovat kukin jääneet eläkkeelle professorin tehtävistään, mutta vielä ei ole työstä luopumisen aika. Asiantuntijatyöt, artikkelit ja kirjaprojektit kutsuvat.

Vihdoin on aikaa keskittyä tutkimukseen.

Arkityöstä vapaana kirjoittaa voi kotonakin, mutta Calonian emerituksille yhteisessä työtilassa tapaa muita ja työvire pysyy yllä helpommin.

– Täällä saamme virikkeitä toisiltamme.

On hienoa, että tässä tiedekunnassa emerituksia huomioidaan ja halukkaat saavat mahdollisuuden jatkaa työskentelyä, Kartio kiittää.

Entä tiedekunnan tulevaisuus?

– Ei ole näköpiirissä, että oikeustieteilijän työsarka ainakaan vähenisi.

Normatiivinen ohjaus lisääntyy koko ajan ja sen tunteminen on tietysti juristin ammattitaitoa. Työllemme on kysyntää, muistuttaa Wikström.

Jokaiselle Turussa oikeustiedettä opiskelleelle ja opiskelevalle tuttu Calonia on luonut nahkansa viimeisen kahden lukuvuoden aikana.

Uudesti syntynyt rakennus palvelee jälleen opiskelijoita ja tiedekunnan henkilökuntaa entistäkin ehompana.

ARJEN HELPPOUTTA Onnistuin jo melkein tottumaan ympäri Turun yliopiston kampusta ravaamiseen.

Lyhyet tauot luentojen välissä kuluivat parhaimmillaan räntäsateessa juosten.

Calonian avautuminen palauttaa opiskelijat jälleen aikaan, jossa tauot saa viettää omassa Lex Caféssamme kahvin äärellä ja ystävien ympäröimänä.

Henkilökunnan, opiskelijoiden, lukusalin, kirjaston ja kahvilan ollessa kaikkien lähellä toisiaan, jää enemmän aikaa niille oikeasti merkittäville asioille. Tuoreimmat vuosikurssimme pääsevät vasta nyt kokemaan sen vaivattomuuden, mitä oikeustieteilijän arki voi parhaimmillaan olla.

MERKITYS YHTEISHENGELLE Vaikka Calonia on vain rakennus, on sillä suuri merkitys turkulaisille oikeustieteen opiskelijoille. Meille on jälleen oma paikka, jossa vietämme aikaa ja opiskelemme. Näemme jälleen toisiamme tauoilla muutenkin kuin nopean pilkahduksen sateenvarjon alta juostessamme ristiin rakennuksesta toiseen. Calonialla pystymme pitämään yllä tärkeitä sosiaalisia suhteita opiskelun ohessa.

Oikeustietieteen opiskelijat ovat pieni ja tiivis yhteisö, joka koki pienen särön, kun meidät ripoteltiin ympäri kampusta etäälle toisistamme. Tämä heijastui osaltaan myös yleiseen ilmapiiriin yhdessä vietetyn ajan vähentyessä merkittävästi. Lexiläisten identiteettiin kuuluu kiinteänä osana oma tiedekuntarakennuksemme, jonka olemassaolon todellisen tärkeyden ja tarkoituksen tajusimme vasta, kun se vietiin meiltä pois.

Itselleni paikka, johon oikeustieteen opiskelu kulminoituu, on Calonian lukusali. Vaikka Arcanumin kirjastossa tai Kauppakorkeakoulun lukusalissa ei varsinaisesti ollutkaan mitään vikaa, eivät ne tuntuneet omalta. On pakko myöntää, että kaipasin kyllä kovasti myös hieman pitkäksikin venähtäneitä kahvitaukoja ystävien seurassa. Yhden ainoan moitteen sanan voin uudistuneesta Caloniasta sanoa ääneen: niin kutsuttua noppapöytää ei enää ole, vaan se myytiin ennen Calonian kunnostusta – joskin eräälle hyvin tuntemalleni lexiläiselle.

PERINTEET UHATTUINA Oikeustieteen opiskelu on kokemassa muutoksia muun muassa uudistuvan

OPISKELIJAN NÄKÖKULMA

Pala identiteettiämme syntyi uudelleen

opiskelijavalinnan muodossa. Monet opiskelijat, kuin myös vanhemmat tieteen harjoittajat, ovat huolissaan uudistuksen vaikutuksista, vaikka uudistus onkin maltillisempi, kuin olisi ollut mahdollista.

Keskeyttäneiden määrä ei tiedekunnassamme ole suuri, mutta tähän saattaa kuka ties tulla muutos, kun ensimmäiset todistusvalinnalla sisään otetut aloittavat opiskelunsa. Aika kuitenkin näyttää tarkemmin valintauudistuksen vaikutukset opiskelijoiden motivaatioon ja opintomenestykseen.

Yhdestä muutoksesta olemme kuitenkin varmasti kaikki samaa mieltä. Calonian peruskorjaus oli tervetullut uudistus arkeemme. Calonia on saanut uudenkarheat pinnat ja valoisamman ilmapiirin, mutta vanhat tutun turvalliset ja kryptiset käytävät ovat onneksi säilyneet joiltain osin ennallaan. Lisäksi ”erilaisen oppijan tilat” ovat ilahduttavasti nimetty sisarainejärjestöjemme mukaan: terveisiä Pykälään ja Artiklaan!

JOONA LAPINLAMPI PUHEENJOHTAJA LEX RY

CALONIAN KUTSU 2018

9

TEKSTI: KATJA AROLA JA JANNE SALMINEN • KUVA: HANNA OKSANEN

Opintopäällikkö Katja Arola ja opetuksesta vastaava varadekaani Janne Salminen Calonian kirjaston uusissa tiloissa.

Uuteen opetussuunnitelmakauteen

O

Tällä hetkellä tiedekunnan tutkijat ja opettajat valmistelevat opetussuunnitelmia lukuvuosille 2018–2019 ja 2019–2020. Kysymyksessä on varsin suuri operaatio – uusien opintojaksojen suunnittelua ja aikaisempien päivittämistä ja tarkistelua.

petussuunnitelmatyössä kaikki opintojaksot tarkistetaan ja valmistellaan uudelleen.

Lopulta ne menevät tiedekunnassa johtokunnan hyväksyttäväksi. Uusi opetussuunnitelmien kokonaisuus julkaistaan kevään lopussa. Sama prosessi on käynnissä koko yliopistossa. Samalla tarkoituksena on, että useiden sähköisten järjestelmien asemesta vähitellen kaikkia opintoasioita ryhdytään hallinnoimaan yhdessä opintotietojärjestelmässä niin, että opiskelijoiden ja opettajien on yksinkertaista hoitaa kaikki opiskeluun

10

CALONIAN KUTSU 2018

liittyvät asiat saman järjestelmän avulla opintorekistereistä opetustilojen varauksiin, opintojaksoviestinnästä sähköisiin oppimisalustoihin. Järjestelmäkokonaisuuden rakentaminen on kuitenkin vielä kesken.

Opetussuunnitelmatyön yhtenä tekijänä on opintojaksoista opiskelijoilta kerätty palaute. Opiskelijoilta on kerätty palaute kaikista oikeudenalojen perusteiden opetusjaksoista saman kysymyspatteriston avulla, mikä tarjoaa opettajille opiskelijoiden näkemyksen opintojakson vahvuuksista ja heikkouk­sista. Lisäksi tiedekunnan oma opintojaksojen valmisteluprosessi

tukee yksittäisten opintojaksojen valmistelua ja siihen liittyy runsaasti vertaisarvioinnin pisteitä. Samoin pitkin vuotta on ollut erilaisia työpajoja, joissa opettajat ovat jakaneet tietoja kokeiluistaan ja erilaisista käytännöistä, jotka ovat osoittautuneet käyttökelpoisiksi.

OPETUKSEN MONIPUOLISTAMINEN Opetussuunnitelmatyössä jatketaan opinto­ jaksojen opetus- ja suoritusmuotojen monipuolistamista sekä oikeudenalojen perusteiden välisen yhteistyön tiivistämistä.

Tämän työn taustalla on kaksi vuotta sitten aloitettu tutkinnonuudistus, jossa pyrittiin lisäämään oikeudenalojen perusteiden välistä yhteistyötä. Samalla myös sekä alemman että ylemmän oikeus­tieteellisen perustutkinnon osaamis­ tavoitteet uudistettiin. Opiskelijoilta kerätyn palautteen perusteella arvioituna kuluvalla kaudella on jo tehty paljon työtä uudistuksen tavoitteiden saavuttamiseksi etenkin opetus- ja suoritusmuotojen monipuolistamisessa. Edelleen on työtä tehtävänä oikeudenalojen perusteiden välisten yhteyksien rakentamisessa.

Tosin tiedekunnan arvion mukaan tässäkin on jo edistytty.

Kaiken kaikkiaan työskentelymuodot ovat kaikilla opintojaksoilla kokeneet suuren murroksen. Vaikka edelleen on luento-opetusta ja kirjallisia kuulusteluja, kuten on hyvä ollakin, on paljon muutakin.

Uudistuksilla ei ole ollut tarkoitus lopettaa luento-opetusta tai kirjallisia kuulusteluja sieltä, missä ne ovat edelleen tarkoituksenmukaisia oppimisen kannalta, vaan monipuolistaa tekemisen tapoja. Niinpä niiden rinnalla on jo pitkään ollut monenlaista työpajaa, paritehtävää, moot court -harjoitusta, debatti- ja väittely­osioita­oppimispäiväkirjoista ja kotitenteistä nyt puhumattakaan. Jo aikaisemmin itsenäisesti toteutettavat laajemmat kirjoitelmatyöt ovat tulleet osaksi aineopintoja erikoitumisjaksojen keskeisenä suoritustapana, mikä on lisännyt huomattavasti valmiuksia toteuttaa menestyksekkäästi itsenäinen tutkielmatyö.

OPISKELU- JA TYÖELÄMÄTAIDOT Erityistä huomiota opetussuunnitelmatyössä saa opiskelijoille muotoiltujen osaamistavoitteiden kuvaaminen. Yliopistossa on päätetty lisäksi painottaa sekä opiskelutaitojen että työelämätaitojen opetusta.

Opiskelutaitojen opetukseen kiinnitetään erityistä huomiota ensimmäisen opiskeluvuoden aikana, jolloin opiskelijat vasta totuttelevat yliopistomaailmaan ja akateemisen opiskelun vaatimuksiin. On tarpeellista käydä läpi sellaisia perusasioita kuin tenttiin valmistautuminen tai hyvän tenttivastauksen piirteet. Työelämätaitoja opiskelijat kyllä harjoittelevat läpi opiskeluvuosien, mutta eivät aina välttämättä tunnista

oppimiaan taitoja. Esimerkiksi tutkielman kirjoittamisesta ei mielletä opittavan projektinhallintaa vaikka siitäkin tutkielman toteuttamisessa on kyse. Näitä taitoja pyritään nyt tekemään entistä näkyvämmäksi opetussuunnitelmissa. Myös opiskelijoiden yrittäjyysvalmiuksia ja yrittäjämäisellä tavalla toimimisen taitoja pyritään lisäämään siten, että oikeus­ tieteellisen tiedekunnan opiskelijoille on luotu erilaisia yrittäjyys- ja liiketoimintaosaamisen opinnoista muodostuvia polkuja.

Tulevaa kautta varten aineopintoihin kuuluvien erikoistumisjaksojen yleiset osaamistavoitteet on tarkistettu ja saatettu linjaan tutkintojen osaamistavoitteiden kanssa. Luonnollisesti tietoon liittyvät tavoitteet ovat yliopisto-opetuksessa päällimmäisenä, mutta aikaisempaa selvemmin on pyritty tuomaan esiin myös taitoihin ja vuorovaikutukseen liittyviä tavoitteita yksittäisten opintojaksojen tasoilla. Myös syventäville opinnoille on samaan tapaan laadittu yhteiset osaamistavoitteet.

Yliopistossa on tällä hetkellä useita opetukseen liittyviä muutoshankkeita vireillä.

Tiedekunnassa odotetaan esimerkiksi, missä aikataulussa yliopistossa paperimuotoisten tutkielmien arvostelusta siirrytään kokonaan sähköiseen järjestelmään.

KORKEAKOULUOPISKELIJAVALINNAT UUDISTUVAT? Akuutti ja huomattavan paljon kauaskantoisempi ja vaikuttavampi uudistus kuin yksikään edellä mainituista muutoksista on korkeakouluopiskelijoiden valintojen uudistaminen. Oikeustieteellisellä alalla suuri muutos on jo se, että suomenkieliset koulutusyksiköt eli Helsingin, Itä-Suomen, Lapin

ja Turun yliopistot siirtyvät yhteisvalintaan tänä vuonna. Yhteisvalinnassa käytetään valinnassa yhteistä valintakoetta ja yhteisiä valintaperusteita. Tätä merkittävämpi muutos on kuitenkin jo kulman takana.

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja korkeakoulut sopivat kesällä 2017, että vuoteen 2020 mennessä korkeakoulut uudistavat opiskelijavalintojaan siten, että todistusvalinta on pääasiallinen väylä korkeakoulutukseen. Nykyinen yhteispistevalinta, jossa valinta perustuu sekä todistukseen että pääsykokeeseen, korvataan todistusvalinnalla. Todistusvalinnan lisäksi järjestetään valintakokeita niille, joita ei voida valita todistuksen perusteella. Oikeustieteellisellä alalla on päätetty, että todistusvalinta avataan jo vuonna 2019 yhteisvalinnan piirissä olevissa koulutusyksiköissä. Vuonna 2019 todistusvalinnalla valitaan n. 20 % aloituspaikoista.

Sekä vuoden 2019 että 2020 todistusvalintaa koskevista valintaperusteista tiedotetaan jo tämän vuoden aikana.

Oikeustieteellisellä alalla pohditaan nyt sitä, miten ylioppilastutkinnon arvosanat tulisi pisteyttää, jotta saavutettaisiin hakupainealan edellyttämä riittävä erottelevuus, mutta ei aiheutettaisi kohtuuttomia tilanteita lukiolaisille. Erityistä huolta herättää ajatus siitä, että todistusvalinta ohjaisi lukiolaisten tekemiä kurssivalintoja lukion yleissivistävyyttä kaventavasti. Oikeustieteelliselle alalle toivotaan jatkossakin saatavan laajasti sivistyneitä, lahjakkaita ja motivoituneita opiskelijoita. On kuitenkin hyvä muistaa, että valintakokeesta ei olla luopumassa eli sisäänpääsyn mahdollisuus säilyy myös niillä, jotka ovat suorittaneet ammatillisen perustutkinnon tai ovat innostuneet opiskelusta vasta lukiovuosien jälkeen.

Janne Salminen ja rehtori Kalervo Väänänen tutustuvat 26.1.

Calonian uuteen teranssiluentosaliin Calonia 2.

CALONIAN KUTSU 2018

11

TEKSTI: MIA KORPIOLA

Oikeudellinen tietotaito ja sen omaajat – tiedekunnan uusi tutkimushanke Lautamiehen poika kirjurina, nimismiehen vaimo tulkkina, tuomarin tytär pöytäkirjojen puhtaaksikirjoittajana, lukkari perunkirjoittajana, kätilö asiantuntijatodistajina

KUVA: LEO KUISMIN

Suomi kuuluu historiallisesti eurooppalaisessa luokittelussa maihin, joissa oikeutta jakoivat maallikot. Kun Englannissa ja Irlannissa oikeudelliset ammattilaiset saivat koulutuksensa kiltamaisesti inns of courteissa­, Keski-Euroopassa oikeudenjakajat saivat yliopistokoulutuksen. Suomessa sen sijaan niin tuomarit kuin asianajajatkin

12

CALONIAN KUTSU 2018

olivat saaneet oppinsa lähinnä käytännön kautta – edelliset 1700–1800-luvulle ja osa jälkimmäisistä aina meidän päiviimme asti.

Tästä maallikkovaltaisesta oikeuskulttuuriperinteestä huolimatta maallikoiden oikeudellinen tieto ja osaaminen ovat pitkälti tutkimaton aihe Suomessa – ja maailmallakin. Nyt Suomen Akatemian rahoittama ja

oikeushistorian professori Mia Korpiolan johtama monitieteinen tutkimushanke on lähtenyt selvittämään tavallisten suomalaisten miesten, naisten ja jopa lasten oikeudellista tietotaitoa pitkän 1800-luvun aikana.

TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHTA Tutkimushankkeen lähtökohtana on se, että Suomessa tehtiin esimerkiksi 1800-luvun lopussa monenlaista oikeudellista työtä. Sitä tehtiin maan kaukaisimmissakin kolkissa kaiken säätyisille asiakkaille ja kaikille kukkaroille sopivalla tavalla. Asiakirjoja laativat tärkeimmissä kaupungeissa yliopistotutkinnon suorittaneet juristit, mutta mitä kauemmaksi suurista asutuskeskuksista mentiin, sitä vaikeampaa oli löytää paikkakunnalta lainoppia opiskellut henkilö. Esimerkiksi Savon sydänmailla tai Kainuun korvissa oli itseoppineita, jotka pystyivät laatimaan esimerkiksi vuokrasopimuksen tai testamentin, antamaan oikeudellista neuvontaa tai toimimaan asiamiehenä tuomioistuimessa.

Ihmisillä oli eri asteista oikeudellista osaamista: lautamiehen nuori poika toimi kirjurina isälleen tämän selvittäessä luvatonta metsänhakkuuta tuomioistuinkäsittelyä varten, nimismiehen vaimo tulkkasi suomenkielisille talonpojille ruotsinkielisten asiakirjojen sisällön, tuomarin tytärparvi hoiti tuomiokunnan

MONIPUOLINEN LÄHESTYMISTAPA Koska tutkimushanke edellyttää monitieteistä lähestymistapaa, projektissa on mukana kaksi kokenutta senioritutkijaa, Suomen historian professori Kirsi VainioKorhonen ja yleisen kirjallisuustieteen ja kotimaisen kirjallisuuden dosentti Anna Kuismin. Turun yliopistolla toimiva Vainio-Korhonen on Suomen 1700-luvun kätilöiden historiasta (Ujostelemattomat, 2012) palkittu historioitsija ja tietokirjailija. Tässäkin projektissa hän tulee tarkastelemaan kätilöiden oikeudellista osaamista näiden ammattiroolin kautta. Koulutetut kätilöt toimivat näet asiantuntijatodistajina ammattiinsa liittyvissä oikeusjutuissa.

Lisäksi hän on toisessa vireillä olevassa tutkimushankkeessaan törmännyt kiinnostavaan lähteeseen. Turkulaiset 1800-luvun alun ns. tarkastusnaiset (prostituoidut) jättivät armonanomuksia hallitsijalle, ja nämä anomuskirjeet olivat naisten miespuolisten vankitovereiden laatimia. He puolestaan olivat oppineet laatimaan oikeudellisia asiakirjoja käytännön oikeuslaitoskokemustensa kautta.

Anna Kuismin vuorostaan on erikoistunut itseoppineisiin kirjoittaviin kansanmiehiin ja -naisiin. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjallisuusarkiston entisenä johtajana Kuismin tuntee erinomaisesti 1800-luvun maaseudun asukkaiden lukuja kirjoitustaidon opettelumahdollisuudet.

Kirjoitus- ja laskutaito sekä ruotsin kielen osaaminen nostivat kurjistakin oloista ponnistavan miehen paikallisiin luottamustehtäviin ja oikeudellisten asiakirjojen

laatijaksi. Kirjoitustaito oli portti oikeudellisen työn tekemiseen – ja sitä kautta lisätuloihin ja sosiaaliseen nousuun. Kuismin kirjoittaa projektissa kaksi artikkelia, joista toinen käsittelee maallikkoasioitsijoita (tai -asian­ajajia). Heitä saatettiin kutsua myös nimellä ”brännvinsadvokat” tai ”nurkkasihteeri”, mikä kuvaa itseoppineiden asioit­ sijoiden huonoa (jälki)mainetta.

Projektiin on myös syksyllä rekrytoitu kaksi nuorempaa tutkijaa, tuore post doc -tutkija Marianne Vasara-Aaltonen ja väitöskirjatyötään aloitteleva FM Tuomas Jussila. Vasara-Aaltosen joulukuussa Helsingin yliopistossa tarkastettu oikeushistoriallinen väitöskirja käsitteli Turun Akatemian opiskelijoita, jotka opiskelivat ulkomailla oikeustiedettä. Hän jatkaa projektissa oikeudellisen työn professionalisoitumisen parissa, mutta 1600–1700-lukujen sijaan hän keskittyy 1800-luvun suomalaisiin kaupunkeihin. Tulemme kuulemaan Kuopion ja Vaasan raastuvanoikeuksien maallikkoasioitsijoiden ja -raatimiesten oikeudellista osaamisesta lisää lähivuosina.

Tuomas Jussila puolestaan vertailee kahden maaseutupitäjän (Ilmajoen ja Urjalan) asukkaiden oikeudellista tietotaitoa ja oikeudellisten osaajien verkostoja 1800-luvun jälkipuoliskolla ja 1900-luvun alussa.

Projektin johtaja, oikeushistorian professori Mia Korpiola puolestaan kirjoittaa lähivuosina artikkeleita mm. asianajotoimistoissa työskentelevistä naisista ja näiden oikeudellisesta osaamisesta 1900-luvun alkuvuosikymmeninä, oikeudellisesta kirjallisuudesta 1700-luvun suomalaisten kaupunkien perukirjoissa ja 1800-luvun lautamiehistä. Tutkimusprojektin lopussa hän tekee synteesinä kirjan oikeudellisesta tietotaidosta suomalaisessa oikeuskulttuurissa kansainvälisessä vertailussa pitkän 1800-luvun aikana.

KANSAINVÄLINEN KONFERENSSI Tutkimusprojekti järjestää seuraavien vuosien ajan muutaman kansainvälisen, oikeudellisen tietotaidon eri teemoja käsittelevän kansainvälisen konferenssin. Ensimmäinen näistä on toukokuun lopussa, ja se käsittelee maallikkoasianajoa. Projektin nettisivut ja blogi myös julkistetaan lähiaikoina tiedekunnan tutkimussivujen alla.

TUTKIJAN NÄKÖKULMA

pöytäkirjojen puhtaaksikirjoittamisen ja lukkari toimi perunkirjoittajana lähistön asukkaille. Oikeudellista tietotaitoa saatiin lukemalla, kirjoittamalla, työtä tekemällä ja jopa tuomariperheissä tai paikkakunnan käräjätalossa asumalla.

Yksi syy aiheen tutkimattomuuteen on se, että jos tarkastellaan rahvasta, naisia tai lapsia eliittimiesten sijaan, lähteitä on vähän. Etenkin tavallisten ihmisten elämästä on jäänyt vain rajoitetusti aineistoa.

Siksi projektissa joudutaan käyttämään tutkimusmateriaalina esimerkiksi sanomalehtiä, perukirjoja ja omaelämäkertoja perinteisten oikeushistoriallisten lähteiden lisäksi. Välillä joudutaan koluamaan useam­piakin heinäsuopia ennen kuin neuloja alkaa löytyä.

MIA KORPIOLA

KIRSI VAINIO-KORHONEN

ANNA KUISMIN

MARIANNE VASARA-AALTONEN

TUOMAS JUSSILA CALONIAN KUTSU 2018

13

TEKSTI: NEA OLJAKKA KUVA: TARJA LINDÉN

Huumeiden käyttäjien elämänkulkua Vanhan liiton kertomana Tiedekunnassamme yliopistonlehtorina työskentelevä Heini Kainulainen on vetänyt tutkimushanketta, jossa on selvitetty kovien huumeiden käyttäjien elämänkulkua haastattelemalla heitä. Tuloksista on raportoitu tuoreessa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaisemassa teoksessa Vanha liitto – Kovien huumeiden käyttäjät 1960–1970-lukujen Helsingistä. Kirjoittamiseen osallistuivat Tuula Kekki, Aarne Kinnunen, Jussi Perälä, Sanna Rönkä ja Jenni Savonen. Tutkimusaihe vaikuttaa kiehtovalta. Katsotaanpa mitä Heini kertoo tutkimuksesta.

HEINI, MITEN KIINNOSTUITTE TÄSTÄ TUTKIMUSAIHEESTA? Innostuimme, kun Mika Mikkonen A-klinikkasäätiöstä otti meihin yhteyttä ja kertoi tutkimusideasta. Mika oli työskennellyt pitkään Vinkissä, jossa tarjotaan käyttäjien ehdoilla heidän tarvitsemiaan palveluja, kuten puhtaita käyttövälineitä. ”Vähän vanhemman oloisilla kansalaisilla” oli hänen kokemuksensa mukaan kerrottavanaan mielenkiintoisia tarinoita ensimmäisen huumausaineaallon ajoilta. Tutkimusryhmämme päättikin kerätä tämän arvokkaan ja harvinaislaatuisen sosiaa­ lisen muistitietoaineiston mahdollisimman nopeasti talteen.

MONTAKO HAASTATELTAVAA TE LÖYSITTE? Me haastattelimme vuosina 2008–2009 kolmeakymmentä kovien huumeiden käyttäjää: kuutta naista ja 24 miestä. He olivat syntyneet 1940–1950-luvuilla, eli he olivat haastatteluhetkellä 50–60-vuotiaita.

14

CALONIAN KUTSU 2018

Pidimme suorastaan ihmeenä, että he olivat yhä edelleen hengissä – he olivat aloittaneet kovien huumeiden käytön 1960-luvulla ja heistä suurin osa oli vieläkin aktiivikäyttäjiä joko laittomasti tai laillisesti korvaushoidon piirissä.

MISTÄ NIMI VANHA LIITTO ON PERÄISIN? Haastateltujen itsensä suusta. Yleensähän termillä viitataan vanhempiin miehiin, jotka edustavat yhteisiltä arvoiltaan jotain perinteistä, nykyhetkeen verrattuna jopa vanhanaikaista. Sana saa usein positiivisen merkityksen, sillä romantisoidaan ”vanhoja hyviä aikoja”. ”Vanha liitto” kuvastaa tutkimusryhmämme mielestä hyvin haastattelemiamme henkilöitä, sillä yhdistäviä tekijöitä löytyy: heillä kaikilla on omaan kokemukseensa perustuvaa tietoa ensimmäisestä huumausaineaallosta ja he jakavat yhteisen sukupolvikokemuksen, koska he elivät omaa nuoruuttaan 1960-luvulla. Tuolloinhan elettiin

jännittävää aikaa, jolle oli ominaista niin yhteiskunnallinen liikehdintä ja ideologinen herääminen kuin myös elintason nousun salliessa yhä kulutuskeskeisempi elämäntapa. Nuoriso suuntasi katseensa erityisesti USA:n ja imi sieltä monenlaisia vaikutteita, myös kiinnostuksen huumekokeiluihin.

AVAISITKO VÄHÄN, MITÄ ENSIMMÄINEN HUUMAUSAINEAALTO TARKOITTI? Pekka Hakkarainen on väitellyt täällä Turussa ja hän on osoittanut, että huumausaineet määriteltiin Suomessa ensimmäistä kertaa yhteiskunnalliseksi ongelmaksi 1960–1970-lukujen taitteessa.

Huumeiden käyttöä oli kyllä esiintynyt aikaisemminkin, mutta vasta nuorison alati kasvava innostus huumekokeiluihin sai viranomaisten kiinnostuksen lisääntymään. Nuorisokulttuureissa korostettiin yksilöllisyyttä, nautinnonhakuisuutta, seksuaalista vapautumista,

pehmeitä elämänarvoja ja suvaitsevaisuutta. Poliittinen radikalisoituminen, rauhanliike, kasvava tietoisuus ympäristökysymyksistä, kolmansien maiden riiston vastustaminen sekä tasa-arvon ja kansalaisoikeuksien vahvistaminen olivat näyttävästi esillä. Huumeaalto pyyhkäisi kaikkien läntisten maiden ylitse.

Huumeiden kokeileminen, erityisesti kannabiksen polttaminen, sai vahvan symboliarvon uuden arvomaailman ilmentäjänä. Ideologisen protestoinnin lisäksi huumeilla oli toki käyttäjilleen muitakin merkityksiä. Nuoret olivat uteliaita erilaisia päihdekokeiluja kohtaan, ja koska huumeita oli varsin hyvin saatavilla, kokeilut yleistyivät. Vuoden 1972 huumausainelakia säädettäessä kypsymätöntä nuorisoa haluttiin suojella antamalla selkeä viesti siitä, että huumeiden käyttö on kriminalisoitu. Sittemmin huumeaalto hiipui, ja suurin osa huumeitakin kokeilleista nuorista suuntasi varttuessaan mielenkiintonsa muihin asioihin.

TUNNUT INNOSTUVAN 1960-LUVUSTA, TULKITSENKO OIKEIN? Kyllä. Minua sekä kiehtoo että vaivaa se paradoksi, että 1960-luvulla kontrollipolitiikassa tapahtui selkeää lieventymistä, mutta huumeiden käyttäjät eivät päässeet siitä osallisiksi. Marraskuun liike käynnisti vilkkaan kontrollipoliittisen keskustelun, jossa vaadittiin järkiperäisyyttä ja inhimillisyyttä. Keskustelussa kyseenalaistettiin julkisen vallan käyttämä tapa eristää marginaaliin kuuluvat ihmisryhmät laitoksiin, kuten koulukoteihin tai vankiloihin.

Vanhaliittolaisten haastatteluista paljastui hyvin koskettavia tarinoita koulukotien erittäin ankarista oloista. Kriminologiassa kehitetyn leimaamisteorian hengessä kiinnitettiin huomiota kontrollin valikoitumiseen ja sen aiheuttamiin negatiivisiin ja epäoikeudenmukaisiin seurauksiin.

Epäkohtien esille nostaminen kannatti, sillä repressiota vähennettiin tähän tähtäävillä lainsäädännöllisillä uudistuksilla. Samalla ryhdyttiin parantamaan kontrollin kohteiden oikeusturvaa. Suomalaisen vankiluvun voimakas pieneneminen 1970-luvulla on yksi konkreettinen todiste kontrollin lievenemisestä.

Heini Kainulainen aloitti tiedekunnan yliopistonlehtorina 1.1.2017.

MITEN TIUKKA HUUMAUSAINEKONTROLLI VAIKUTTI VANHALIITTOLAISTEN ELÄMÄÄN? Huumausaineisiin ja niiden käyttäjiin on suhtauduttu 1960-luvun lopulta lähtien hyvin kielteisesti. Juha Partanen on puhunut osuvasti ”narkofobiasta”, joka kuvaa ihmisten pelokasta suhtautumista huumeisiin.

Huumekontrollin kohteeksi joutuneeseen henkilöön liitetään vahva kielteinen leima, joka vaikuttaa paitsi hänen omaan identiteettiinsä, myös siihen, miten muut suhtautuvat häneen. Yhteiskunta syrjäyttää huumeiden käyttäjiä, mikä voi vahvistaa omiin rikollisiksi määriteltyihin alakulttuureihin kiinnittymistä.

MITEN KUVAILISIT TUTKIMUSOTETTANNE? Tarkoituksemme oli saada yhteiskunnan marginaaliin asetettujen huumeiden käyttäjien ääni esille. Vanhaliittolaisilla on ollut aivan erityinen näköalapaikka suomalaisiin huumealakulttuureihin. He ovat seuranneet siellä tapahtuneita ilmiöitä nelisenkymmentä vuotta. Kiinnostus huumeisiin on ollut tärkeä yhdistävä tekijä, ja he ovat toimineet läpi vuosikymmenten

suomalaisten huumemarkkinoiden ylläpitäjinä ja huumekulttuurien välittäjinä.

Samalla he paljastavat, minkälaisin silmin heitä on tarkkailtu ja minkälaisin ottein yhteiskunta on heitä kohdellut.

MITÄ VANHALIITTOLAISET KERTOIVAT TEILLE ELÄMÄSTÄÄN? Tuula Kekki kuvaa teoksessa vanhaliittolaisten lapsuutta ja nuoruutta 1950–1960-luvuilla, jolloin Suomessa tapahtui useita merkittäviä rakenteellisia ja kulttuurisia murroksia. Vanhaliittolaiset kertoivat, miten aikuisväestössä ei ollut tietoa eikä taitoa puuttua heidän huumekokeiluihinsa.

Suurten ikäluokkien takia koulua saatettiin käydä tilojen puutteen takia kahdessa eri vuorossa. Nuoret viettivät paljon aikaa keskenään, ja uusista Helsingin liepeille rakennetuista lähiöistä löytyi monenlaisia aikuisten silmiltä piilossa olevia paikkoja.

Ajan hengen mukaisesti he vastustivat auktoriteetteja ja omien vanhempiensa turhan sovinnaista elämäntapaa. Ensimmäinen huumeaalto tarjosi heille yhden jännittävän vaihtoehdon kapinoida aikuisten maailmaa CALONIAN KUTSU 2018

15

vastaan, ja huumekulttuurit ja -verkostot houkuttivat ja koukuttivat.

Jussi Perälä ja Aarne Kinnunen kuvaavat Vanhan liiton huumemarkkinoita, joilla haastattelemamme henkilöt toimivat eri rooleissa. Osa tavanomaisina käyttäjinä, osa huumeiden liikuttelijoina, jotka hankkivat aineita ulkomailta, tekivät säännöllisesti salakuljetuskeikkoja ja organisoivat levityskanavia. Jussin ja Aarnen mukaan toiminta markkinoilla oli kuitenkin varsin epäjärjestäytynyttä, sattumanvaraista ja suorastaan sekavaa.

Huumemarkkinoilla liikkui laittomasti maahantuotuja aineita, mutta myös apteekkien merkitys osoittautui suureksi.

Apteekeissa myytiin reseptivapaasti useita huumaavia valmisteita, kuten yskänlääkkeitä, mutta osa liittolaisista erikoistui ympäri Suomea apteekkeihin tehtyihin murtokeikkoihin. Yllättäen myös Helsingin Ruttopuistossa aikaansa viettävillä sotaveteraaneilla oli liittolaisten nuoruudessa suuri rooli. Kysymys oli sodan runtelemista miehistä, joista moni oli erilaisten kiputilojensa takia jäänyt lääkekoukkuun. Heillä oli lääkärien kautta pääsy useisiin huumaaviin lääkkeisiin, ja he myös osasivat valistaa liittolaisia eri aineiden käytön saloista ja käytön aiheuttamista terveyshaitoista unohtamatta neuvoa, miten välttyä poliisikontrollilta.

KIRJOITIT ITSE LUVUN POLIISISTA, KERRO JOTAIN SIITÄ.

Olen tosiaankin kirjoittanut vanhaliittolaisten ja poliisien välisistä kohtaamisista.

Poliisilla oli aluksi vaikeuksia oppia tunnistamaan huumausainerikollisuutta, mutta se ryhtyi vähitellen suorittamaan tehostettua valvontaa, minkä haastatellut saivat huomata. Kohtaamisissa virkavallan kanssa oli vaihtelua. Osa suhtautui poliisin epäluuloisesti, jopa vihamielisesti. Jos poliisin koettiin toimineen epäoikeudenmukaisesti, säännöistä piittaamatta tai väkivaltaisesti, se saattoi lisätä nurjamielistä suhtautumista poliisia ja muuta yhteiskuntaa vastaan.

Poliisia muisteltiin myös lämmöllä, ja kiinnijäämisen katsottiin kuuluvan ”pelin luonteeseen”. Kanssakäymisestä poliisin kanssa puhuttiinkin arvostavasti, ja kunnioituksen ja vastapuolen arvostamisen sanottiin olevan molemminpuolista.

Sanna Rönkä käsittelee omassa luvussaan huumeiden raskaan käytön aiheuttamia terveyshaittoja. Liittolaiset 16

CALONIAN KUTSU 2018

itse kuvasivat miten 1960-luvun lopulla ”kaikki olivat ihan keltaisia” Helsingin B-hepatiittiepidemian takia. Myöhemmin tuli Hi-viruskin. Käyttövälineet olivat usein yhteisiä, ja pistämisestä aiheutui monenlaisia komplikaatiota. Yliannostustilanteet olivat vanhaliittolaisille tuttuja, ja käyttäjien keskuudessa tapahtui lukuisia kuolemia.

Käyttäjäyhteisöistä löytyi myös terveyttä suojaavia tekijöitä, kun toisia opastettiin turvallisissa käyttötavoissa ja toisista pidettiin keskinäisen solidaarisuuden hengessä huolta.

Jenni Savonen analysoi vanhaliittolaisten identiteettiä huumeiden käyttäjinä. He kokivat voimakasta ulkopuolisuutta yhteiskunnan muuhun väestöön nähden, sillä heidät oli huumeiden käytön vuoksi vahvasti leimattu erilaisiksi. He asemoivat itseään­ ulkopuolisiksi suhteessa yhteiskuntaan – ja myös muihin käyttäjiin. He kokivat huumekulttuurin muuttuneen huomattavasti vuosien varrella ja he halusivat erottautua nykypäivän huumeiden käyttäjistä. He katsoivat kontrolloivansa käyttöään paremmin ja olevansa nuorempia käyttäjäsukupolvia moraalisempia.

MITÄ SINULLA ON NYT TYÖN ALLA? Tämä kevät menee opetuksen parissa, vedän kahta erikoistumisjaksoa. Minulla on mahdollisuus pitää myös tutkimusvapaata osana Johanna Niemen johtamaa ASLAhanketta. Sen turvin tutkin rikosprosessia sekä rikosten uhrien että epäiltyjen näkökulmasta. Haastattelen yhdessä Anniina Kaittilan kanssa parisuhdeväkivallan kohteina olleita naisia ja selvitämme, minkälaisia kokemuksia heillä on ollut asioimisesta polisiin kanssa. Toisessa tutkimushankkeessa haastattelemme kotietsinnän kohteeksi joutuneita.

NEA OLJAKKA työskentelee tiedekunnassa projektitutkijana turvapaikanhakijoiden oikeuksiin liittyvässä tutkimushankkeessa.

Juha Lavapuro

JULKISOIKEUDEN PROFESSORIN TEHTÄVÄ 31.12.2017 ALKAEN OTT Juha Lavapuro on aloittanut 31.12.2017 julkisoikeuden professorin toistaiseksi täytetyssä tehtävässä. Hän on työskennellyt Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa useissa eri tehtävissä vuodesta 1995 alkaen ja vuodesta 2016 lähtien oikeustieteen professorina (Professor of Law in Digital Society). Lisäksi hänet on nimitetty Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun apulaisprofessoriksi (tenure track) vuosiksi 2014–2018. Lavapuro on tiedekunnan tohtoriohjelman johtoryhmän jäsen ja toimii tiedekunnan tutkimustoimikunnan varapuheenjohtajana.

Hän on Suomen johtavia perustusoikeusasiantuntijoita ja osallistuu aktiivisesti oikeuspoliittiseen keskusteluun.

Lavapuron tieteellinen tuotanto on laaja-alaista ja kansainvälistä painottuen valtiosääntöoikeuteen ja perusoikeuksiin liittyvään tutkimukseen. Tällä hetkellä hän johtaa kahta tutkimushanketta: Suomen Akatemian rahoittamaa Legislated Security and the Impact of European and Constitutional Rights -projektia sekä Tekesin rahoittamaa Making My Data Real. Living Labs for Optimal

UUSIIN TEHTÄVIIN TEKSTI: NOORA KEDONPERÄ KUVAT: HANNA OKSANEN

Mydata Platforms -hanketta yhdessä apulaisprofessori Mika Viljasen kanssa.

Lavapuron opetus- ja tutkimustoiminta kytkeytyy Turun yliopiston strategisista painopistealueista digitaalisten tulevaisuuksien sekä kulttuurisen muistin ja yhteiskunnan muutoksen profilaatioalueisiin.

kokemus ulkopuolisen rahoituksen hakemisesta ja tutkimushankkeiden johtamisesta. Tällä hetkellä hän vastaa Suomen Akatemian rahoittamasta Constitutional Hedges of Intellectual Property -projektista ja Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamasta Digital Disruption of Industry -hankkeesta. Hän on toiminut myös Turun yliopiston poikkitieteellisen Digital Futures -hankkeen vetäjänä.

Myllyn opetus- ja tutkimustoiminta kytkeytyy Turun yliopiston strategisista painopistealueista digitaalisten tulevaisuuksien sekä kulttuurisen muistin ja yhteiskunnan muutoksen profilaatioalueisiin.

Tuomas Mylly

KAUPPAOIKEUDEN PROFESSORIN TEHTÄVÄ 1.1.2018 ALKAEN OTT Tuomas Mylly on valittu kauppaoikeuden professorin toistaiseksi täytettävään tehtävään 1.1.2018 alkaen. Hän on työskennellyt Turun yliopiston oikeus­ tieteellisessä tiedekunnassa erilaisissa tehtävissä vuodesta 1996 alkaen, viimeisimpänä eurooppalaisen talousoikeuden professorina 1.6.2014 lähtien. Mylly on lukuvuoden 2017–2018 tutkimusvapaalla Oxfordin yliopistossa.

Myllyn tuotannossa on vahva immateriaalioikeudellinen painotus, ja tutkimuskohteet linkittyvät myös kilpailuoikeuteen ja eurooppaoikeuteen. Myllyllä on monitieteiset verkostot sekä kansainvälisesti että kansallisesti ja hänellä on vahva

siviilioikeuden, opetusalana velvoiteoikeus­ professorina. Hän on toiminut tiedekunnassa opetustehtävissä vuodesta 2002 lähtien, muun muassa tutkijatohtorina ja TIAS-tutkijana.

Viljanen johtaa yhdessä professori Lavapuron kanssa TEKES-rahoitteista Making MyData Real: Living Labs for Optimal MyData -tutkimushanketta. Hän toimii myös TEKES-rahoitteisten hankkeiden Advanced Autonomous Waterborne Applications Initiative ja D4V Design for Value oikeustieteellisten osioiden johtajana.

Viljanen on osallistunut aktiivisesti niin perustutkintokoulutuksen kuin jatkotutkintokoulutuksen kehittämiseen. Hän on muun muassa tiedekunnan tohtoriohjelman johtoryhmän jäsen.

Viljasen tutkimushankkeet liittyvät erityisesti oikeudellisen sääntelyn, algoritmien­ ja oikeudellisen toimijuuden keskinäissuhteiden analysointiin. Hänen opetus- ja tutkimustoimintansa kytkeytyy Turun yliopiston strategisista painopistealueista digitaalisten tulevaisuuksien sekä meri ja merenkulku ­profilaatioalueisiin.

Mika Viljanen

YKSITYISOIKEUDEN APULAISPROFESSORIN (TENURE TRACK) TEHTÄVÄ AJALLE 1.1.2018–31.12.2020 OTT Mika Viljanen on valittu yksityisoikeuden apulaisprofessorin (tenure track) tehtävään kolmen vuoden määräajaksi 1.1.2018 alkaen. Tätä ennen Viljanen on työskennellyt 1.8.2015 lähtien Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan CALONIAN KUTSU 2018

17

AJANKOHTAISTA SENILEXISTÄ TEKSTI JA KUVAT: INARI KINNUNEN

Alumniyhdistyksen kuulumisia – Senilexin toiminnasta vuonna 2017 Senilex järjesti viime vuonna useita suosittuja alumnitilaisuuksia, ja yhteistyömme tiedekunnan sekä Lex ry:n kanssa jatkui tiiviinä.

Alumnit osallistuivat OTM-tutkinnon huippusuosittujen Yritysjärjestelytja Asianajajaoikeus-kurssien suunnitteluun ja opetukseen. Senilex ry toimi aktiivisesti tiedekunnan varainkeruukampanjassa, jonka seurauksena Professor of Practice -tehtävän perustaminen tiedekuntaan toteutuu.

Lahjoituksia Turun yliopistolle ja oikeustieteelliselle koulutusalalle kertyi 182 500 euroa.

Senilex myös lahjoitti kampanjaan 3 000 euroa. Yhdistyksen hallitus totesi päätöksen yhteydessä lahjoituksen toteuttavan yhdistyksen tarkoitusta: oikeustieteellisen opiskelun, opetuksen ja tutkimuksen tukemista turkulaisissa yliopistoissa.

Viisikymmentä alumnia kokoontui maaliskuussa Helsingin Meilahteen Senilexin vuoden ensimmäiselle vierailulle, jossa teemana oli HUS. Lex-alumni, hallintojohtaja Lauri Tanner kertoi lakimiestehtävistä sairaalassa, minkä lisäksi kuulimme mm. HUSin toimitusjohtaja Aki Lindénin näkemyksiä erittäin ajankohtaisesta sote-uudistuksesta.

Kuudestoista Tiedekunnan päivä järjestettiin perjantaina 24.3.2017, ja siihen osallistui 150 henkilöä. Yhteisessä seminaariosuudessa professori Tuulikki Mikkola luennoi avioliitosta erityissäänneltynä sopimuksena.

Kahden alumnipuheenvuoron jälkeen vuosina 1962, 1967, 1977, 1987, 1997 ja 2007

Vuosikurssin 1997 kurssitapaamisen kunniavieras oli legendaarinen ruotsinopettajamme Bo Grönholm.

opintonsa aloittaneet kokoontuivat omiin kurssitapaamisiinsa. Ennen iltajuhlaa pidetyssä Senilexin vuosikokouksessa käsiteltiin sääntöjen määräämät asiat. Alumnien vuosijuhliksikin kutsuttu illallinen järjestettiin Ravintola Koulun Bellman-salissa, ja iltajuhlan jatkoja tanssittiin Kirkkotiellä.

Senilexin kesätapahtumassa nautittiin illallinen helsinkiläisessä The Cock -ravintolassa, jossa kerrottiin myös tiedekunnan ja Lexin kuulumisia. Esitykset kuultiin dekaani Jussi Tapanilta, professori Mika Viljaselta sekä Lex ry:n Hanni Tihilältä ja Ville Laaksolta.

Syystapaaminen pidettiin lokakuussa Nordea Campuksella Helsingissä. Tilaisuutta

Syysseminaarin kruunanneilla Kirkkotien sitseillä viihtyivät sekä alumnit että opiskelijat.

isännöi Lex-alumni, Nordean lakiasiainjohtaja Heikki Alanen, joka esitteli Nordean toimintaa yleisellä tasolla sekä kertoi Nordean Group Legalin toiminnasta. Nordean Suomen henkilöasiakasliiketoiminnan johtaja Petri Nikkilä piti alumnijoukolle esityksen pankkisuhteesta digimaailmassa.

Marraskuiseen Senilexin syysseminaariin Turussa osallistui alumnien lisäksi runsaasti opiskelijoita. Asianajaja Salla Suomisen johtaman paneelikeskustelun aiheena oli juristin monimuotoinen työ. Monipuolisista työtehtävistään ja urakäänteistään olivat keskustelemassa Leena Kerppilä (Valtiontalouden tarkastusvirasto/EU-tuomioistuin), Nora Kankaanrinta (Energiavirasto), Tom Riski (Turun yliopisto/Solina Records ym.) ja Anneli Pahta (Kemiönsaaren kunta).

Seminaarin jälkeen opiskelijat ja alumnit viihtyivät sitseillä Kirkkotiellä.

Senilex jakoi vuoden 2017 publiikeissa kaksi stipendiä: kesäkuussa stipendin sai OTM Jesse Jokinen ja joulukuussa OTM Vilma Markkola.

Tervetuloa mukaan alumniyhdistyksemme toimintaan myös vuonna 2018!

INARI KINNUNEN SENILEXIN HALLITUKSEN TIEDOTUSVASTAAVA

18

CALONIAN KUTSU 2018

Senilex in Brief SENILEX...

1

tarjoaa Turun oikeustieteellisen alumneille kanavan ylläpitää opiskeluaikana syntyneitä ystävyyssuhteita ja mahdollisuuden tavata eri ikäpolvien Turusta valmistunutta lakimieskuntaa;

2

edesauttaa yhteistyötä erilaisissa tehtävissä toimivien lakimiesten ja oikeustieteen opiskelijoiden sekä Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan välillä;

Senilex ry on vuonna 2000 perustettu Suomen ensimmäinen oikeustieteellinen alumniyhdistys.

Yhdistyksen jäseneksi voidaan hakemuksesta ottaa Turun yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta valmistunut henkilö. Senilexissä on tällä hetkellä noin 700 jäsentä.

JÄSENEKSI LIITTYMINEN

3 4

toimii myös käytännön tasolla kiinteässä yhteis­työssä tiedekunnan kanssa, josta osoituksena tiedekunnassa järjestettävät valinnaiset kurssit ja yhteistyössä tiedekunnan kanssa vuosittain järjestettävä Tiedekunnan Päivä iltajuhlineen;

toimii yhdessä tiedekunnan kanssa edistääkseen varojen keräämistä tiedekunnallemme.

Senilexin vuosittaiset tapahtumat ovat Tiedekunnan päivän lisäksi syystapaaminen Helsingissä sekä yhteinen syysseminaari opiskelijoiden kanssa Turussa. Lisäksi järjestämme yritysvierailuja sekä verkostoitumistilaisuuksia. Tapahtumiimme osallistuu vuosittain satoja alumneja.

Kiinteänä osana yhdistyksen tarkoituksen toteuttamista Senilexin hallitus on perustanut erillisen stipendirahaston, josta jaetaan kaksi kertaa vuodessa tiedekunnan publiikkien yhteydessä 500 euron suuruinen Senilex-stipendi. Stipendin jakoperusteita ovat stipendirahaston sääntöjen mukaisesti opiskelijan tutkintotodistuksesta ilmenevä opintomenestys ja muut akateemiset ja yhteisölliset ansiot. Stipendirahaston varat kootaan Senilex ry:n jäsenille ja yhteistyötahoille suunnatuilla keräyksillä ja lahjoituksin.

Voit vaivatta liittyä yhdistyksen jäseneksi ja Senilex-sähköpostilistalle vierailemalla Senilexin verkkosivuilla www. senilex.fi (alasivu ”Jäsenyys”). Senilex-sivustolta löydät myös lisätietoja yhdistyksemme toiminnasta. Jos sähköpostiosoitteesi tai muut yhteystietosi ovat muuttuneet tai muuttumassa, yhteystiedot voi päivittää jäsenlomakkeella tai lähettämällä sähköpostia yhdistyksen sihteeri Veikko Niinikoskelle.

Saat halutessasi lisätietoja Senilexin hallituksen puheenjohtaja Mikko Korttilalta tai yhdistyksen sihteeri Veikko Niinikoskelta.

Mikko Korttila p. 050 593 4589 mikko.korttila@almamedia.fi Veikko Niinikoski p. 050 320 9875 veikko.niinikoski@nordea.com

http://www.senilex.fi Twitter: @Senilex_ry

CALONIAN KUTSU 2018

19

Vastaanottaja