Calonian kutsu 2019

KUTSU 2019 Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan lehti alumneille

Tiedekunnan Päivä 22.3.2019

16

Globaalisti merkittävää tutkimustyötä

6

CALONIAN KUTSU 2019

Tiedekunnan tutkimuksen uudet painopistealueet S.

12 – 13

Sisällys

3 Tiedekunnan kuulumisia........................................ 4 Globaalisti merkittävää tutkimustyötä........ 6 Pääkirjoitus.........................................................................

OPISKELIJAN NÄKÖKULMA Opiskelua koskevat muutoksen tuulet........

Perustutkintokoulutus uudistuu vähitellen.......................................................................

9

10

TUTKIJAN NÄKÖKULMA Tiedekunnan tutkimuksen uudet painopistealueet.......................................................

12 Juristi tarvitsee mediataitoja.................... 14 XVIII Tiedekunnan Päivä.............................. 16 Koulutuskalenteri.............................................. 17 Ajankohtaista Senilexistä: Senilexin toiminnasta vuonna 2018...........

18

Tiedekunnan uudet neljä tutkimuksen painopistealuetta on julkaistu syksyllä 2018. Kuvassa oikealla tutkimuksesta vastaava varadekaani Anne AlvesaloKuusi sekä tutkijatohtori Daniel Acquah ja tohtorikoulutettava Johanna Sammalmaa.

Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan alumnitoiminnan lehti ISSN 1458-5421 Calonian kutsu ilmestyy kerran vuodessa.

Toimitus Oikeustieteellinen tiedekunta 20014 TURUN YLIOPISTO s-posti: law@utu.fi faksi: 029 450 5040 Päätoimittaja: Anne Kumpula Tekniset tiedot Painosmäärä: 3 820 kpl Taitto: Tarja Linden AS Spin Press, 2019 Kannen kuva: Hanna Oksanen

PÄÄKIRJOITUS

J

okainen tutkija- ja opiskelijasukupolvi joutuu osaltaan vastaamaan oman aikansa syvällekäyvien yhteiskunnallisten muutosten asettamiin vaateisiin. Tähän teemaan palattiin eri yhteyksissä, kun tiedekunnassa arvioitiin olemassa olevaa tutkimusta ja määriteltiin tutkimuksen uusia painopistealueita. Vaikka tutkimuksen painopisteitä ja vahvuusaloja on määritelty aiemminkin, tämänkertainen prosessi oli poikkeuksellisen laaja-alainen ja tavoitteena oli sitouttaa kaikki tiedekunnan tutkijat pohtimaan uuden suuntaa. Tässä onnistuttiin. Onnistunut arviointiprosessi tarjoaa hyvät edellytykset kehittää tiedekunnan tutkimusta. Jo nyt on tunnistettavissa se, että prosessi on ollut hedelmällinen. Tutkimushankkeita on vireillä aiempaa enemmän.

Tiedekunnan yhdeksi uudeksi tutkimuksen painopistealueeksi nousi oikeuden, tiedon ja teknologian keskinäissuhteen tutkimus.

Huomionarvoista on, että tästä moneen suuntaan avautuvasta teemasta on jo vireillä useita tutkimushankkeita. Tutkimusta tehdään monilla oikeudenaloilla ja perinteiset oikeudenalat rohkeasti ylittäen. Tästä syystä teema valikoitui myös vuoden 2019 Tiedekunnan Päivän teemaksi. Digitalisaatio on kehityssuunta, joka kiistatta pakottaa meitä tarkastelemaan oikeudellisen sääntelyn ja teknologian keskinäissuhdetta uusin silmin, jopa oikeudellisen ajattelun perusteita uudelleen arvioiden.

Digitalisaatio liittyy myös opetuksen kehittämiseen. Keskeisesti kyse on opetuksen sisällöistä mutta myös digitalisaation tarjoamista mahdollisuuksista kehittää opetusta ja uusien oppimisympäristöjen luomisesta. Tiedekunta on mukana myös tässä jälkimmäisessä kehityksessä. Se osallistuu opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaan DigiCampus-kärkihankkeeseen yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksen kanssa. Projekti on vasta alkuvaiheessaan, mutta jo nyt on mahdollista ennakoida, että vireillä on oppimisympäristöjen perustavanlaatuinen muutosprosessi. Tavoitteena on tarjota tuleville juristeille työelämävalmiudet digitaalisessa työympäristössä toimimiseen.

Samalla pyrkimyksenä on luoda edellytyksiä

valtakunnalliselle opetusyhteistyölle. Eri oikeustieteen yksikköjen osaamisen ja vahvuuksien yhdistäminen tarjoaa huikeita näköaloja opetuksen kehittämiseen sekä opettajien että opiskelijoiden näkökulmasta. Muutos tullee olemaan merkityksellisempi kuin 1990-luvun lopulla alkanut prosessi, jossa suoritusmuotojen kirjo on merkittävästi monipuolistunut ja jossa opiskelijoilta edellytetään aiempaa aktiivisempaa ja itsenäisempää työskentelyä.

Yhteiskunnalliset muutokset ulottuvat myös jatkuvaan oppimiseen. Tammikuun alussa voimaan tulleen yliopistolain muutoksen myötä yliopistojen tulee tarjota mahdollisuuksia myös jatkuvaan oppimiseen. Säännös ei sinällään tuo uutta aiempaan, tämä tehtävä yliopistoilla oli jo ennestään. Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteena kuitenkin on, että tutkinnon osia sisältävää koulutusta voisi tarjota täydennyskoulutuksena samoin edellytyksin kuin muutakin täydennyskoulutusta.

Oikeustieteellisellä tiedekunnalla on tästä jo myönteisiä kokemuksia ja niiden edelleen kehittämiseen on sekä tarvetta että innostusta.

Digitaalisten oppimisympäristöjen rakentaminen avaa tälläkin saralla uusia mahdollisuuksia.

Jatkuvan oppimisen kehitystyössä alumniemme osaaminen ja asiantuntijuus ovat tervetullutta. Heillä on parhaat edellytykset tunnistaa niitä tarpeita, joihin koulutus tulisi kohdentaa. Kokemuksemme on, että alumnimme ovat myös oivallisia uuden tiedon välittäjiä ja sitoutuneita opettajia. Tästä kertoo opiskelijoiden antama kauttaaltaan myönteinen palaute alumniemme antamasta opetuksesta. Toivon, että Tiedekunnan Päivä 22. maaliskuuta 2019 tarjoaa tilaisuuden pohtia myös tämän yhteistyön kehittämistä ja syventämistä.

Tervetuloa Caloniaan!

ANNE KUMPULA DEKAANI CALONIAN KUTSU 2019

3

TIEDEKUNNAN kuulumisia

2018

TEKSTI NOORA KEDONPERÄ, ERJA HYYTIÄINEN KUVAT HANNA OKSANEN, ANTTI TARPONEN

Uusin tehtäviin

Koskinen jäi eläkkeelle 1.12.2018

MARJA ANDERSSON

Tutkimuskoordinaattori 2018 alusta

elokuun

VTM Marja Andersson on aloittanut elokuun 2018 alusta tiedekunnan tutkimuskoordinaattorina.

Marjan tehtävänä on tukea tutkijoiden ja tutkimusprojektien työskentelyä tiedekunnassa, hänen tehtäviinsä sisältyy muun muassa avustamista tutkimusrahoituksen hakemisessa sekä tutkimusseminaarien suunnittelua ja organisointia.

Lisäksi Marja on ollut mukana tiedekunnan uusien tutkimuksen painopistealueiden määrittelytyössä.

Seppo Koskinen päätti jo nuorukaisena omistautua työlainsäädännölle. Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan työelämäprofessorin Ari Mölsän haastattelussa juuri eläköitynyt Koskinen kiteyttää puoleen tuntiin suomalaisen työlainsäädännön historian 1800-luvun lopulta tähän päivään.

Palkittuja Suomalainen Lakimiesyhdistys on myöntänyt vuoden 2017 väittelijän palkinnon tutkijatohtori, OTT Jaakko Salmiselle velvoiteoikeuden väitöskirjatutkimuksesta ”From National Product Liability to Transnational Production Liability: Conceptualizing the Relationship of Law and Global Supply Chains”.

Lakimies-aikakauskirjan Nuorten kirjoittajien palkinto myönnettiin OTM, FM Niklas Vainiolle kirjoituksesta ”Viestinnän yksityisyyden suojan turvallisuusperusteinen rajoittaminen perustuslakivaliokunnan käytännössä” (LM 6/2017).

Turun yliopiston vuoden opintojaksoksi valittiin oikeussosiologian erikoistumisjakso. Kurssin vastuuopettaja professori Anne Alvesalo-Kuusi otti palkinnon vastaan Turun yliopiston avajaiskarnevaaleilla syyskuussa yhdessä tutkijatohtori Liisa Lähteenmäen ja tohtorikoulutettava Johanna Vanton kanssa.

4

CALONIAN KUTSU 2019

JANNE SALMINEN

ANTTI AINE

ARI MÖLSÄ

Julkisoikeuden professorin tehtävä 1.9.2018 alkaen

Urheiluoikeuden professorin tehtävä 1.1.2019 alkaen

Professor of Practice -tehtävä ajalle 1.8.2018–31.7.2020

OTT Janne Salminen on aloittanut 1.9.2018 julkisoikeuden professorin toistaiseksi täytetyssä tehtävässä.

Hän on työskennellyt Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa useissa eri tehtävissä vuodesta 1996 alkaen ja vuodesta 2016 lähtien oikeustieteen apulaisprofessorina (tenure track). Salminen toimii tiedekunnan opetuksesta vastaavana varadekaanina ja hän on mm. tiedekunnan johtokunnan sekä johtoryhmän jäsen ja toimii lisäksi tiedekunnan perusopetustoimikunnan puheenjohtajana.

Salmisen on julkaissut monipuo­ lisesti julkisoikeuden alueella kattaen valtiosääntö-, hallintoja eurooppaoikeuden sekä osin myös finanssioikeuden. Salmisen tieteel­lisellä tuotannolla on vahva EU-oikeuden kytkentä. Salminen on mukana useissa tutkimusprojekteissa, kuten Constitutionalism Reconfigured – Constitutional Change in Finland 1990–2020 CORE ja ERC:n rahoittamassa The Role of National Constitutions in European and Global Governance -hankkeessa.

OTT, varatuomari Antti Aine on nimitetty Turun yliopiston ja Helsingin yliopiston oikeustieteellisten tiedekuntien yhteiseen urheiluoikeuden professuuriin 1.1.2019 lukien. Hän on työskennellyt Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa useissa eri tehtävissä vuodesta 1996 alkaen. Lisäksi hän on työskennellyt Helsingin yliopistossa urheiluoikeuden professorin tehtävässä vuosina 2012–2013. Aine toimii tiedekunnan opetustaitotoimikunnan jäsenenä. Lisäksi hän on toiminut vuodesta 2017 alkaen oikeustieteen alan yhteisvalinnan valintakoelautakunnan puheenjohtajana ja on urheilun oikeusturvalautakunnan jäsen.

Aineella on monitieteistä tutkimusyhteistyötä muun muassa taloustieteen tutkijoiden kanssa.

Hänen julkaisutuotantonsa painottuu urheiluoikeuden, kilpailuoikeuden ja sopimusoikeuden aloille. Aine on käsitellyt tuotannossaan laaja-alaisesti urheiluoikeuden soveltamiskysymyksiä ja osallistunut aihepiiriä käsittelevään kansainväliseen tutkimusyhteistyöhön.

Hänellä on laajaa käytännön kokemusta urheilusta ja urheiluun liittyvien oikeudellisten kysymysten ratkaisemisesta.

VT, YTM Ari Mölsä on kutsuttu oikeustieteellisen tiedekunnan työelämäprofessorin osa-aikaiseen (20 %) tehtävään ajalle 1.8.2018–31.7.2020.

Mölsällä on monipuolinen ja pitkäaikainen kokemus toimittajan ja erityisesti oikeustoimittajan tehtävistä. Suomen Asianajajaliitto on myöntänyt hänelle historiansa 1. oikeustoimittajapalkinnon ansiokkaasta juridiikan ja oikeuselämän ilmiöiden popularisoinnista.

Päätyökseen Mölsä toimii Yle Uutisten oikeustoimittajana. Vuosi­ na 2001-2002 hän vastasi Suomen toistaiseksi ainoan oikeuselämää tarkkailevan asia- ja ajankohtaisohjelman Laki & Oikeus (TV1) sisällöstä. Lisäksi hän on työskennellyt juristin tehtävissä muun muassa Eduskunnan oikeusasiamiehen kansliassa tiedottajana, päivystävänä lakimiehenä ja esittelijänä sekä Viitasaaren tuomiokunnassa hovioikeudenauskultanttina, notaarina ja vs. käräjätuomarina.

Oikeustieteellisen tiedekunnan tavoitteena on vahvistaa kyseisen työelämäprofessuurin avulla tiedekunnan opiskelijoiden ja henkilökunnan viestintätietoja ja -taitoja.

Erityisenä painopisteenä on media­ lukutaidon ja mediaesiintymisen perustietojen ja -taitojen hallinta sekä kehittäminen.

CALONIAN KUTSU 2019

5

Daniel Acquah on ollut tiedekunnassa vuodesta 2010 ja Dhanay Cadillo Chandler vuodesta 2016.

6

CALONIAN KUTSU 2019

TEKSTI MATIAS SUKSI I KUVAT HANNA OKSANEN

Globaalisti merkittävää tutkimustyötä Tiedekunnan kansainväliset tutkijat kokevat, että Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa tehdään tärkeää tutkimustyötä, jolla voidaan saada aikaan maailmanlaajuista yhteiskunnallista muutosta.

Oikeustieteellisen tiedekunnan tutkijatohtorit Daniel Acquah ja Dhanay Cadillo Chandler sekä tohtorikoulutettava Ekaterina Markovich pitävät tiedekuntaa hyvänä ympäristönä kansainvälisille tutkijoille ja tutkimukselle. Tiedekunnassa tehdään kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta ja osallistutaan aktiivisesti yhteistyöprojekteihin.

– Kansainvälisen suuntauksen tutkijat ja professorit, joiden kanssa teen töitä, ovat aktiivisia ja alansa johtavia tutkijoita. Täällä on meneillään useita Suomen Akatemian tutkimusprojekteja, joissa osa meistäkin on mukana, Daniel Acquah kertoo.

Tutkijat kiittelevät hyvää pääsyä lähteiden äärelle sekä tiedekunnan tarjoamaa teknistä ja henkistäkin tukea. Dhanay Cadillo Chandler arvostaa erityisesti mahdollisuuksia tutkijana kehittymiseen.

– Teoreettisen tutkimuksen kehittämiseen rohkaistaan, samoin uusien lähestymistapojen testaamiseen, Chandler kiittelee.

Myös Ekaterina Markovich pitää akateemista vapautta arvossa: – Professorit kannustavat tutkijoita tekemään omaa juttuaan ja ajattelemaan itse, mikä ei ole kovin tavallista muualla.

Chandler ja Acquah kertovat, miten tiedekunnan ilmapiiri on ajan myötä muuttunut yhä ystävällisemmäksi kansainvälisille tutkijoille: – Tiedekunnan tutkimuskomiteassa, jossa olen mukana, kaikki tapaamiset on pidetty englanniksi.

Tämä osoittaa kiinnostusta kansainvälisten tutkijoiden näkökulmaan, Chandler sanoo.

IHMISOIKEUDET JA GLOBALISAATION HAASTEET Tutkijatohtori Dhanay Cadillo Chandler tarkasteli väitöstutkimuksessaan Hankenilla kansalaisten pääsyä käsiksi lääkkeisiin Brasiliassa, Chilessä ja Venezuelassa.

Hän tutki kansainvälisiä immateriaalioikeuslakeja näiden maiden julkisen terveydenhuollon politiikan kontekstissa.

Alkuperäinen tavoite oli ottaa selville, estettiinkö lääkkeisiin käsiksi pääsy immateriaalioikeuksien suojelun ja vapaakauppasopimusten kautta. Tulos oli, että yleistyksiä on vaikea tehdä maiden välisten erojen ja erilaisten kehitystasojen vuoksi.

– Tutkimus kuitenkin osoittaa, että patenttijärjestelmä ei riitä luomaan kannustimia lääke­tutkimukseen ja -kehitykseen tietyillä alueilla.

Trooppisten tautien lääkkeiden kehittäminen ei ole erityisen houkuttelevaa lääketeollisuudelle, sillä se on kallista ja sijoitusten takaisinsaanti hidasta, Chandler toteaa.

Nykyisessä tutkimuksessaan Chandler yrittää ehdotettuja ratkaisuja vertailemalla löytää vaihtoehtoisia kannustinjärjestelmiä lääkkeiden kehittämiseen: – Patenttijärjestelmä ei ole poistumassa, mutta voimme etsiä ratkaisuja sen ulkopuolelta.

Tutkijatohtori Daniel Acquah tutki Turun yliopiston väitöstutkimuksessaan Euroopan Unionin kontribuutiota immateriaalioikeus­ lakien kansainväliseen kehitykseen.

Väitös­ tutkimuksen jälkeen hän on siirtynyt tutkimaan immateriaali­ oikeuksien ja postkolonialismin liittymäpintaa: – Tutkin immateriaalioikeuslakien evoluutiota ja eroja maiden ja maanosien välillä. Keskityn siihen, mitä Euroopan unioni on tehnyt suhteessa Latinalaiseen Amerikkaan ja Afrikkaan.

Acquahin mukaan on ongelmallista, jos eurooppalainen laki tai länsimainen laki pyritään asettamaan sellaisenaan Afrikkaan tai Latinalaiseen Amerikkaan. Tämä johtuu erilaisista kulttuurista, normeista ja tavoista: CALONIAN KUTSU 2019

7

Ekaterina Markovich aloitti tohtorikoulutettavana tiedekunnassa tammikuussa 2018.

– Tutkimukseni pyrkii herättämään ihmiset siihen, että laki ei ole erillään yhteiskunnasta ja kulttuurista. Laki on osa kulttuuria.

Kansainvälisen oikeuden tohtorikoulutettava Ekaterina Markovich keskittyy väitöstutkimuksessaan tutkimaan ihmisoikeuksien sisäisen konfliktin luonnetta. Tässä konfliktissa vastakkain ovat kansalaisen yksityisyys ja turvallisuus. Markovich tutkii, miten eri maiden hallinnot säätävät massavalvonnan oikeuttavia lakeja ja rikkovat Internetin käyttäjien yksityisyyttä vetoamalla esimerkiksi terrorismiin.

– Etsin keinoja kiertää konflikti ja estää tällainen toiminta. Pyrin osoittamaan, että käytännössä kaikki valtiot, myös demokraattiset, tekevät samaa, Markovich kertoo.

Kolmea tutkijaa yhdistävänä piirteenä on tutkimusaiheiden kytkeytyminen ihmisoikeuksiin, kansainväliseen oikeuteen sekä globalisaatioon.

– Olemme tietoisia globalisaation­ tuomista hyvistä asioista, mutta tunnistamme myös sen tuomat haasteet. Tämä on yksi lukuisista aihepiireistä, joita tutkimme tiedekunnassa, tiivistää Chandler.

TIEDEKUNTA KANNUSTAA Tutkijat näkevät tiedekunnassa tehtävässä tutkimuksessa potentiaalia yhteiskunnalliseen vaikutukseen.

8

CALONIAN KUTSU 2019

Oikeustieteellisellä tiedekunnalla on vahvat meriitit ihmisoikeustutkimuksessa, kriminologiassa ja sosiaalisessa lakitutkimuksessa.

Tiedekunnan professorit ja tutkijat osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun ja yhdistävät usein voimansa esimerkiksi kansalaisjärjestöjen ja yliopistojen kanssa.

Tutkijat näkevätkin yhteiskunnan kehitykseen vaikuttamisen koko tiedekunnan laajana suuntauksena. Tutkimukselta pyydetään ja jopa vaaditaan sosiaalista vaikuttavuutta, poikkitieteellisyyttä ja kansainvälistä yhteistyötä.

Markovich kiittelee tiedekunnan aktiivisuutta: – Monissa suurissa yliopistoissa ei usein olla erityisen innokkaita osallistumaan keskusteluun tai kritisoimaan epäkohtia. Meidän tiedekuntamme kuitenkin tekee niin.

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA Tiedekunnan kansainväliset tutkijat uskovat myös oman tutkimuksensa vaikuttavuuteen.

– Osallistumme keskusteluun.

Totta kai toivon, että osa ehdotuksistani vaikuttaisi jollain tavalla päätöksentekoon. Tiedän kuitenkin, että asiat ovat tapaus- ja maakohtaisia, ja etten voi keksiä yhtä, kaikkeen toimivaa ratkaisua, Chandler toteaa.

Chandlerin mielestä lakitieteellisellä tutkimuksella voi kuitenkin vaikuttaa narratiiveihin: – Esimerkiksi sinä aikana, kun olen tutkinut pääsyä lääkkeisiin, olen nähnyt miten diskurssi on siirtynyt yleiseltä tasolta tiettyihin polttopisteisiin.

Markovichin mielestä tutkimuksen tavoitteena on ennen kaikkea saada ihmiset ajattelemaan. Hänen mukaansa valtiotason vaikutuksen tekeminen on vaikeaa, mutta tärkeintä onkin ihmisiin vetoaminen: – Yritämme saada ihmiset mukaan keskusteluun, tietoisiksi omista oikeuksistaan ja vapauksistaan ja aktiivisemmiksi niiden puolustamisessa.

Acquah on samaa mieltä siitä, että hallintojen mieliä on vaikea muuttaa, mutta näkee toivoa myös sillä saralla: – Joissain tapauksissa lakeihin on tullut muutoksia kritiikkimme ansiosta.

Acquah toteaa, että lakitieteellinen tutkimus ei itsessään ole päämäärä, mutta se on keino sen saavuttamiseksi. Epäkohdista huomauttamalla voidaan edesauttaa yhteiskunnan positiivista kehitystä maailmanlaajuisesti.

– Tutkimuksen kautta pyrimme ymmärtämään, miten yhteiskunta voisi olla parempi meille kaikille.

Acquah summaa.

OPISKELIJAN NÄKÖKULMA

Opiskelua koskevat muutoksen tuulet Opiskelijavalinta muuttuu. Oikeustieteellinen opetus muuttuu.

Opiskelijoiden asenteet muuttuvat. Mikä on pysyvää ja kestävää tällä muutosten ikakaudella, kun vaatimustaso tuntuu kasvavan ja tarve osaamiselle lisääntyy jatkuvasti?

PELKO MUUTOKSISTA Kaikkien vähänkään hereillä olleiden korviin on varmasti kantautunut tietoa oikeustieteellisiä tiedekuntia koskevasta sisäänotto- ja pääsykoeuudistuksesta. Aiempana vuonna otettiin jo käyttöön yhteisvalinta, joka tarkoittaa sitä, että kaikkiin oikeustieteellistä opetusta tarjoaviin yliopistoihin on mahdollista hakea kerralla. Muutaman vuoden sisään siirrytään malliin, jossa noin 40 % sisään päässeistä otetaan tiedekuntaan lukion ylioppilastodistuksella.

Muutokset herättävät huolta opiskelijoiden keskuudessa. Erityistä huolta aiheuttaa pelko keskeyttämisprosentin nousemisesta, kun lukiosta suoraan todistusvalinnan kautta tulleella ei välttämättä ole realistista kuvaa opiskelusta. Lisäksi huolenaiheena on se, kuinka tiivis opiskelijayhteisö tulee jatkossa olemaan, kun nykyään on mahdollista hakea kaikkiin muihinkin oikeustieteellisiin opiskelemaan samalla kerralla.

POSITIIVISIA UUDISTUKSIA Sisäänpääsyuudistuksissa on varmasti paljon hyvääkin tiedossa, ja yksi positiivinen muutos onkin tulossa jo tänä vuonna.

Oikeustieteellisten tiedekuntien dekaanit ovat yksimielisesti päättäneet, että keväällä 2019 sähköisesti

julkaistava valintakoemateriaali on maksutta hakijoiden käytössä.

Tämä on positiivinen muutos tasaarvon näkökulmasta.

Positiivista on myös se, että oikeustieteellinen opetus muuttuu jatkuvasti aiempaa nykyaikaisemmaksi ja dynaamisemmaksi. Perinteisistä, joskin varsin usein toimivista, malleista ollaan pyritty kehittämään aiempaa mielekkäämpiä ja enemmän opiskelijaa aktivoivia. Opiskelu ja tenttiminen on muuttunut joustavammaksi, ja monessa asiassa opiskelija kokee pystyvänsä vaikuttamaan opintoihinsa yhä enemmän.

MUUTTUUKO OPISKELIJA? Ympärillä oleva maailma muuttuu ja tämä vaikuttaa väistämättä lukusalissa tietokoneen ääressä istuvaan opiskelijaan. Moni kokee, että jo kymmenen tai jopa viiden vuoden aikana on tapahtunut huomattavia muutoksia opiskelijoiden asenteissa.

Opintotuen pienenemisen ja opiskeluajan rajoittamistoimenpiteiden myötä paine opiskelijoiden opiskeluajan nopeuttamisesta on yhä enemmän läsnä. Monesta tuntuu, ettei aikaa jää muun tekemiselle. Tämä saa usean pohtimaan suuntaa sille, mihin ajaudumme jatkossa, jos muutokset ovat olleet näin lyhyen ajan sisällä näkyviä.

Opiskelijoiden halukkuus uusia tenttejään useaan kertaan on

kasvussa. Tämän voidaan katsoa olevan ryhmäefekti, sillä se tarttuu kerralla suureen osaan kokonaisesta vuosikurssista. Tämä on nostanut esiin huolen siitä, stressaavatko opiskelijat lisää turhaan. Moni opiskelija murehtii valtavasti opinnoistaan ja tämä on omiaan aiheuttamaan aiempaa vahvemman kilpailuasetelman opiskelijoiden keskuudessa.

Näin syntyy noidankehä, joka on tuskin kenenkään kannalta hyvä asia.

Syynä opiskelijoiden käyttäytymis- ja asennemuutoksiin löytyy varmasti monesta paikasta, kuten auskultointiuudistuksesta ja opintotukiuudistuksista sekä työnhausta aiheutuvasta ahdingosta.

TULEVAISUUDEN HAASTEET JA KEINOT SELVITÄ NIISTÄ Vaikka esiin tulee enemmän muutoksista nousevia huolenaiheita, on turhaa maalailla piruja seinille.

Epävarmuus kuitenkin huolestuttaa monia, ja esimerkiksi järjestötoimijan näkökulmasta toiminnan aktiivinen jatkuminen mietityttää.

Selvää kuitenkin on, etteivät asiat tule pysymään staattisesti paikoillaan. Mitä luultavimmin tämä on ainoastaan hyvä asia. Muutokset saattavatkin olla paras keino vastata muuttuvan maailman luomiin uusiin haasteisiin.

KRISTA ALANEN PUHEENJOHTAJA LEX RY

CALONIAN KUTSU 2019

9

TEKSTI KATJA AROLA JA JANNE SALMINEN I KUVA HANNA OKSANEN

Perustutkintokoulutus uudistuu vähitellen

V

iime kevään aikana tiedekunnassa hyväksyttiin opetussuunnitelmat vuosiksi 20182020.

Tutkintojen rakenteisiin ei ole siinä yhteydessä tehty merkittäviä muutoksia.

Opetusmenetelmät, suoritusmuodot ja opiskelulta vaadittavat tavat sen sijaan muuttuvat vähitellen.

Molempiin tutkintoihin sisältyy edelleen sekä pakollisia että valinnaisia aineksia. Näin mahdollistamme laaja-alaisen ja samalla osin opiskelijan omaan mielenkiintoon ja suuntautumiseen perustuvat opinnot. Opiskelijoille on tarjolla laadukas ja monipuolinen kattaus perusopintoja, erilaisia aineopintoja oikeudenalojen perusteista ja erikoistumisjaksoista, muita

Oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelijoita tekemässä ryhmätöitä Caloniassa.

10

CALONIAN KUTSU 2019

valinnaisia opintoja ja syventävien opintojen aihekokonaisuuksia.

Opetussuunnitelmat syntyvät koko tiedekuntaa yhdistävässä monivaiheisessa prosessissa, johon koko tiedekunta opiskelijat mukaan lukien osallistuvat. Nyt hyväksyttyjä opetussuunnitelmia varten saimme ensimmäistä kertaa palautetta myös tiedekunnan neuvottelukunnalta.

OPETUSTARJONTAMME ON NÄHTÄVILLÄSI Koko opetustarjonta opetussuunnitelmineen on kaikkien nähtävillä sähköisessä opinto-oppaassa.

Kannattaa tutustua paitsi itse aihealueisiin ja osaamistavoitteisiin, myös niihin erilaisiin tekemisen tapoihin, joita eri opetussuunnitelmissa nykyisin viljellään.

Opinto-opas löytyy www-osoitteesta https://opas.peppi.utu.fi/fi/ oikeustieteellinen-tiedekunta/14 002/13353 .

Opetustarjonnan perusrunko on pysynyt samana, mutta erityisesti englanninkielistä opetusta on lisätty aiemmasta. Opiskelijoilla on mahdollisuuksia perehtyä englanniksi esimerkiksi oikeuden ja tekoälyn väliseen suhteeseen sekä kansainvälisiin sopimusneuvotteluihin.

Sen lisäksi, että englanninkielisen opetustarjonnan laajentaminen monipuolistaa tutkinto-opiskelijoiden mahdollisuuksia suorittaa tutkinnon muita opintoja, se parantaa myös tänne saapuvien vaihto-opiskelijoiden opiskelumahdollisuuksia huomattavasti. Houkutteleva opetustarjonta tukee pyrkimyksiämme kasvattaa saapuvien vaihtoopiskelijoiden määrää, joka voisi olla paremmassa suhteessa vaihtoon lähtevien opiskelijoidemme määrään.

Noin puolet tutkinto-opiskelijoistamme lähtee opiskelijavaihtoon, ja suosituimpia vaihtokohdemaita ovat Iso-Britannia, Ruotsi ja Alankomaat. Vaihto-opiskelun aikana suoritetut opinnot hyväksiluetaan täysimääräisesti tutkintoon. Osa opinnoista voi myös korvata vaatimiamme pakollisia opintojaksoja.

Opetus- ja suoritusmuotoja on monipuolistettu, ja tämä alkaa näkyä myös opiskelijapalautteissa.

Opiskelijat kiittelevät erityisesti harjoitustehtäviä, joista voi saada tenttiin lisäpisteitä, sekä kotona suoritettavia sähköisiä tenttejä, joissa voi hyödyntää oppimateriaaleja ja lakikirjoja ja vastata soveltaviin kysymyksiin. Myös ryhmätöistä, interaktiivisista luennoista,

väittelyistä, harjoitusoikeudenkäynneistä ja opintopiireistä pidetään. Ne myös sitovat opiskelijoita aikaisempaa kiinteämmin opintoihin. Seuraavaksi opetussuunnitelmien kehittämistyössä on tarkoituksena pohtia muun muassa syventävien opintojen rakennetta ja opiskelijoiden metodologisten valmiuksien kehittämistä. Samalla perehdymme siihen, millaisia haasteita elinikäisen oppimisen painotukset merkitsevät opetustarjonnalle ja opetusmuodoille.

Omaan tiedekuntarakennukseen palaaminen on ollut opettamisen ja opiskelun kannalta positiivinen asia. Se yhdistää tiedekunnan tutkijoita, opettajia ja opiskelijoita.

MUKANA KAHDESSA KÄRKIHANKKEESSA Tiedekunta on mukana kahdessa opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa kärkihankkeessa: DigiCampus ja Toinen reitti yliopistoon. DigiCampus - korkeakoulujen yhteinen digitaalinen oppimisympäristö on Itä-Suomen yliopiston koordinoima hanke, jossa luodaan korkeakoulujen yhteinen digitaalinen pilvioppimisympäristö ja kehitetään pedagogis-digitaalisten tukipalveluiden toimintamalli.

Turun yliopiston osahankkeessa tavoitteena on kehittää Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksen ja Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan yhteisiä opintoja digitaaliseen oppimisympäristöön. Hankkeessa luodaan edellytyksiä oikeustieteellisen alan valtakunnallisen opetusyhteistyön syventämiselle.

Toinen reitti yliopistoon -hankkeen tavoitteena on kehittää vaihtoehtoista mahdollisuutta osoittaa valmiuksia korkeakouluopintoihin ylioppilastutkinnon lisäksi. Tavoitteena on rakentaa opiskelijavalintajärjestelmää, joka huomioi vaihtoehtoiset reitit.

Turun yliopiston oikeustieteellisen koulutuksen osalta hankkeen tavoitteena on selvittää mahdollisuutta avata näyttöreitti

korkeakouluopintoihin erityisesti toisen asteen opiskelijoille samalla, kun opiskelijavalintaa muutenkin kehitetään. Oman haasteensa tällaisen reitin luomiselle asettaa se, että kyseessä on hakupaineala ja valintatavan on oltava jollain luotettavalla tavalla hakijoita erotteleva.

Molemmat hankkeet ovat käynnistyneet vuoden 2018 aikana ja jatkuvat vuoden 2020 loppuun saakka. Tiedekunta on rekrytoinut hankkeisiin vuoden 2019 ajaksi tutkijatohtorin, joka DigiCampushankkeessa suunnittelee ja kehittää opintojaksoja ja Toinen reitti yliopistoon -hankkeessa selvittää, millaista kelpoisuutta ja valmiuksia oikeustieteellisellä alalla opiskelu edellyttää ja millaisia valmiuksia tämä asettaa valintakriteereille ja -prosessille. Lisäksi hän selvittää, mitä valmiuksia lukio-opinnot tuottavat oikeustieteen opiskeluun ja millä tavoin opiskelijan olisi mahdollista antaa lukio-opintojen kestäessä näyttöjä valmiudestaan oman alamme yliopisto-opintoihin. Pyrkimyksenä on myös luoda pohjaa oikeustieteellistä koulutusta koskevalle tutkimustoiminnalle.

Opiskelijavalinnassa otetaan ensiaskeleita kohti todistusvalintaa kevään 2019 aikana, kun n. 20 % uusista suomenkielisten yksiköiden oikeustieteen ylioppilaista valitaan ylioppilastodistuksen perusteella.

Vaikka muutos on merkittävä, on hyvä muistaa, että loput 80 % valitaan pelkästään valintakokeen perusteella, joten jokaisella on aiemmasta koulumenestyksestä riippumatta mahdollisuus osoittaa osaamisensa ja motivaationsa valintakokeessa.

CALONIAN KUTSU 2019

11

TUTKIJAN NÄKÖKULMA TEKSTI ANNE ALVESALO - KUUSI JA MARJA ANDERSSON I KUVA HANNA OKSANEN

Tiedekunnan tutkimuksen uudet painopistealueet Tiedekunnan uudet neljä tutkimuksen painopistealuetta on julkaistu syksyllä 2018. Työ painopistealueiden parissa ei kuitenkaan pääty tähän, sillä jatkossakin painopistealueita arvioidaan ja muutetaan tarvittaessa.

UUDET PAINOPISTEALUEET – MIKSI JA MITEN? Turun yliopiston kaikissa tiedekunnissa toteutettiin vuonna 2015 tutkimuksen kokonaisarviointi. Oikeus­ tieteellisen tiedekunnan tutkimusta arvioinut paneeli ehdotti loppuraportissaan tutkimuksen painopistealueiden selkiyttämistä. Silloiset painopistealueet, konstitutionalismin sekä perus- ja ihmisoikeuksien tutkimus ja talouden muutosten oikeudellinen tutkimus, eivät enää täysin kuvastaneet tiedekunnassa tehtävää tutkimusta. Tiedekunnassa tartuttiin paneelin tekemään ehdotukseen, ja työ tutkimuksen painopistealueiden kehittämiseksi käynnistettiin syksyllä 2017.

Kehittämistyön tavoitteena oli ensinnäkin lisätä tutkijoiden ja opettajien itseymmärrystä tiedekunnassa tehtävästä tutkimuksesta ja pohtia sen suhdetta muiden oikeustieteellisten tiedekuntien vahvuusalueisiin. Samalla haluttiin tehdä tutkimuksen nykyisiä ja nousevia vahvuusalueita näkyviksi. Lisäksi pyrittiin tunnistamaan yhteiskunnallisiin, taloudellisiin ja 12

CALONIAN KUTSU 2019

teknologisiin muutoksiin liittyviä tutkimustarpeita ja tutkijoita yhdistäviä teemoja sekä tutkimuksen kytkeytymistä yliopiston tutkimuksen strategisiin painopisteisiin.

Työskentely käynnistettiin tiedekunnan tutkimustoimikunnassa, mutta toteutettiin yhteistyössä tutkimus- ja opetushenkilöstön kanssa. Aluksi kartoitettiin tiedekunnan tutkimusta ja tutkijoita yhdistäviä teemoja keräämällä systemaattisesti tietoja tiedekunnan julkaisuista, projekteista ja tutkimusyhteistyöstä sekä haastattelemalla tutkijoita. Kerättyjä tietoja analysoitiin teemoittelemalla ja tekemällä verkostoanalyysi tutkijoiden yhteistyöstä tiedekunnassa ja sen ulkopuolella.

Analyysin alustavia tuloksia esiteltiin loppuvuodesta 2017 järjestetyssä työpajassa, johon osallistui merkittävä osa tiedekunnan opetus- ja tutkimushenkilökuntaa.

Työpajan jälkeen työskentelyä jatkettiin tutkimustoimikunnassa, ja keväällä 2018 keskusteltiin ehdotuksista uusiksi painopistealueiksi tiedekunnan yhteisessä tilaisuudessa. Tiedekunnan

uudet neljä tutkimuksen painopistealuetta julkistettiin marraskuussa 2018 uusilla nettisivuilla osoitteessa https://www.utu.fi/fi/yliopisto/oikeustieteellinen-tiedekunta/tutkimus.

OIKEUS, TIETO JA TEKNOLOGIA Painopistealue oikeus, tieto ja teknologia tutkii kehittyvien teknologioiden ja tietoyhteiskuntien hyötyjä ja haittoja. Painopistealueelle sijoittuvassa tutkimuksessa tarkastellaan koneiden ja ihmisten välisiä monitahoisia ja -ulotteisia vuorovaikutussuhteita. Painopistealueen tarkoituksena on edistää etenkin keinoälyyn, siviili- ja rikosoikeudellisiin vastuukysymyksiin, sopimusja vakuutusjärjestelmiin sekä immateriaalioikeuksiin kohdistuvaa oikeudellista tutkimusta.

MUUTTUVA TALOUDELLINEN SÄÄNTELY Painopistealueelle muuttuva taloudellinen sääntely sijoittuvassa tutkimuksessa tarkastellaan organisaatioiden, valtioiden, yhtiöiden

Calonian uudet tilat mahdollistavat aktiivisen keskustelun tukijoiden kesken. Vasemmalla Johanna Sammalmaa ja Samuli Melart, oikealla edessä Nea Oljakka ja takana Daniel Acquah ja Anne Alvesalo-Kuusi.

ja yksilöiden välisiä taloudellisia vuorovaikutussuhteita sekä erilaisia taloudellisen toiminnan sääntelymekanismeja. Huomiota kiinnitetään myös niihin jännitteisiin, joita globaali ja eurooppalainen taloudellinen toiminta ja sääntely aiheuttavat kansallisen suvereniteetin ja demokratian toteutumiselle. Tutkimusteemoja ovat muun muassa rahaliitto, pankkisääntely, kansainvälinen välimiesmenettely, kansainvälinen kauppa, immateriaalioikeudet, esineoikeudet sekä kilpailuoikeus.

OIKEUDET, DEMOKRATIA JA KONSTITUTIONALISMI Painopistealue oikeudet, demokratia ja konstitutionalismi kattaa valtiosäännöissä, kansainvälisissä sopimuksissa ja Euroopan unionin oikeudessa taattujen yksilön oikeuksien tutkimuksen. Se sisältää perus- ja ihmisoikeuksien tutkimuksen lisäksi oikeuksiin perustuvien argumenttien tarkastelun useilla eri oikeudenaloilla. Lisäksi

painopistealueella tutkitaan konstitutionalismin erilaisia kansallisia ja kansainvälisiä muotoja. Tutkimus kattaa perinteisen julkisoikeuden kysymysten lisäksi sisämarkkinoihin, kilpailuoikeuteen, perheoikeuteen, kauppaoikeuteen, immateriaalioikeuteen sekä muihin yksityisoikeuden aloihin liittyviä kysymyksiä tilanteissa, joissa niillä on vaikutuksia yksilön oikeuksiin ja valtiosääntöisen demokratian edellytyksiin.

OIKEUS, VALTA JA YHTEISKUNTA Painopistealueelle oikeus, valta ja yhteiskunta sijoittuva tutkimus haastaa tavanomaiset oikeudelliset diskurssit sekä tavat, joilla perinteinen lainoppi lähestyy oikeutta. Oikeudellisia ilmiöitä tarkastellaan kriittisesti niiden yhteiskunnallisissa, historiallisissa, poliittisissa, kulttuurisissa sekä taloudellisissa konteksteissa erilaisin menetelmin. Painopistealueen tutkimus sisältää teoreettisia, empiirisiä, monitieteellisiä ja vertailevia

lähestymistapoja sekä oikeuden sisäisen, kriittisen ja rakenteellisen tarkastelun. Tutkimuksen kohteina ovat erityisesti lainsäädäntö, rikosoikeus, maahanmuutto, oikeus ja sukupuoli, uhrikokemusten ja väkivallan eri muodot sekä suomalaisen oikeuskulttuurin kehityslinjat.

MITEN TÄSTÄ ETEENPÄIN? Tutkimuksen painopistealueiden tarkoituksena ei ole sementoida tiedekunnan tutkimusta tiettyihin teemoihin ja näkökulmiin, vaan painopistealueet elävät tutkimuksen mukana. Tiedekunta arvioi jatkossa painopistealueita säännöllisesti ja muuttaa niitä tarvittaessa joustavasti. Tiedekunnassa kehitetään parhaillaan yhteistyössä Turun yliopiston tutkimusedellytyksetyksikön kanssa indikaattoreita tutkimuksen painopistealueiden ja yleisemminkin tutkimuksen laadun ja vaikuttavuuden mittaamiseksi.

Työ painopistealueiden parissa jatkuu siis tulevaisuudessakin.

CALONIAN KUTSU 2019

13

Juristi tarvitsee mediataitoja JOS HALUAT TULLA YMMÄRRETYKSI, TUNNISTA YLEISÖSI HENKINEN TAAJUUS, KIELIOPPI JA SANAVARASTO. JURISTI ON KIELITYÖLÄINEN. Olen tarkkaillut suomalaisjuristeja työkseni yli 30 vuotta – etupäässä Yle Uutisten oikeustoimittajana.

Uutistyöni arkeen ovat kuuluneet päivittäiset taustakeskustelut ja haastattelut niin yliopistomaailman, oikeuslaitoksen, hallinnon kuin etujärjestöjenkin juristien kanssa.

Yksi asia on tullut selväksi: Toimittajat ja juristit elävät toisilleen etäisillä planeetoilla. Se on surullista. Niin ei tarvitsisi olla.

KANSANTAJUISTAJALLE ON KYSYNTÄÄ Juristikin on kielityöläinen. Nykyyhteiskunnassa hän ei kuitenkaan enää pärjää puhumalla pelkkää juridiikkaa.

Jos juristi haluaa tulla ymmärretyksi, hänen on ensi töikseen

14

CALONIAN KUTSU 2019

löydettävä kulloisenkin keskustelukumppaninsa henkinen taajuus, kielioppi ja sanavarasto.

Maailma mutkistuu, ja Suomi tarvitsee nyt enemmän kuin koskaan juridiikan popularisointia, karvalakkijuridiikkaa.

Lailla tätä maata hallitaan, mutta millä lailla?

MEDIAOSAAMINEN ON VALTTIKORTTI Jokaisen juristin – lakiasiantuntijan – ammattitaitoon kuuluu myös medialukutaito ja mediaesiintymisen perusasioiden hallitseminen.

Median toimintatavat ovat ymmärrettävissä myös järjellä.

Esiintymään puolestaan oppii vain esiintymällä.

Media- ja esiintymiskoulutus luo perusturvallisuutta, se antaa valmiuksia työelämän viestintäkriiseissä selviämiseksi ja luo pohjan itse kullekin myös oman mediastrategian rakentamiseksi.

JURIDIIKKA TAIPUU MYÖS SELKOSUOMEKSI Juristin systemaattinen ja rationaalinen ajattelutapa kelpaa lähtökohdaksi kaikelle yhteiskunnallisten ilmiöiden kansantajuistamiselle.

Harva juristi kuitenkaan uskaltaa heittäytyä selkosuomea puhuvaksi kansanvalistajaksi, juridiikan popularisoijaksi.

Moni pelkää, että siitä saa otsaansa helppoheikin leiman.

Pelko on turha. Oikeudellisista kysymyksistä saa – ja pitää – puhua useissa kerronnan eri sarjoissa, eri genreissä.

Juristi, jalkaudu kansan pariin!

Tee pyhästä profaania, muuta sana lihaksi, kiteytä lakikielen metafysiikka arkisiksi tarinoiksi. Se on yhteiskunnallinen velvollisuutemme.

Selkosuomi on, sitä paitsi, vaikeata. Ja koska se on vaikeata, se on ammatillinen haaste. Ainakin juristin on viisasta ottaa kaikki haasteet vastaan.

ARI MÖLSÄ TYÖELÄMÄPROFESSORI VT, YTM TURUN YLIOPISTON OIKEUSTIETEELLINEN TIEDEKUNTA

Alumni, tervetuloa yleisöksi!

The Lawyers Studio Työelämäprofessori Ari Mölsä haastattelee kevään opetuksensa yhteydessä pitkän linjan juristikonkareita.

Ilmoittaudu mukaan 11.3. mennessä osoitteessa konsta.utu.fi palvelutunnus STUDIO2019 Ohjelma Ma 18.3.

Kirsi-Marja-Okkonen, mediasääntelyn päällikkö, Yleisradio Oy: ”Journalismin juridinen maaperä ja miinakentät” Ti 19.3.

Markku Fredman, asianajaja: ”Asianajaja yhteiskunnallisena vaikuttajana; strateginen asianajo” To 21.3.

Juha Manner, asianajaja: ”Asianajaja mediamyrskyn keskellä” Paikka Calonia, sali Calonia 1 Aika joka ilta kello 18.00-19.30 (ei akateemista varttia)

CALONIAN KUTSU 2019

15

XVIII Tiedekunnan Päivä 22.3.2019 Tiedekunnan Päivähän on alumniyhdistys Senilexin ja tiedekunnan yhdessä järjestämä tilaisuus. Päivän teemana on tänä vuonna Teknologian murros ja oikeus. Päivä alkaa kello 12 seminaarilla, jossa päivän teemaa tarkastellaan eri näkökulmista. Seminaarin jälkeen ovat Tiedekunnan päivään jo perinteisesti kuuluneet vuosikurssitapaamiset. Illalla on Senilexin vuosikokous klo 18.15 ja illallinen kello 19 alkaen.

OHJELMA

12.00 Avaus 12.15 Seminaari: Teknologian murros ja oikeus: ’tekoäly’ mullistamassa oikeuden perusteet?

Apulaisprofessori Mika Viljanen (vuoden 1996 opiskelija) ja professori Tuomas Mylly (1990) 12.45 Alumnin puheenvuoro: Digiajan muuttuva kuluttajaoikeus, Riikka Rosendahl, lakimies, Kilpailu- ja kuluttajavirasto 13.15 Kahvitauko 13.45 Alumnin puheenvuoro: Teknologia, digitaalisuus ja immateriaalioikeudet kokemuksia käytännön työelämästä, Ella Mikkola (1990), AA, osakas, Bird & Bird (asianajotoimisto) Alumnin puheenvuoro: Uusi tavaramerkkija liikesalaisuuslaki ja teknologian murros, Sakari Salonen (2000), AA, osakas, Castrén & Snellman Attorneys Ltd (asianajotoimisto) 14.30 Kurssitapaamiset 18.15 Senilexin vuosikokous 19 Senilexin järjestämä illallinen ​Illallisen jälkeen jatkot Kirkkotiellä

KURSSITAPAAMISET

Vuosikurssi 2009 Teemu Auresalmi, teemu.auressalmi@castren.fi Ninja Pyy, ninja.pyy@hannessnellman.com Vuosikurssi 1999 Päivi Tomula, paivi.tomula@gmail.com, 040 643 2809 Veikko Niinikoski, veikko.niinikoski@gmail.com, 040 352 4505 Jussi Heiskanen, jukheis@gmail.com, 050 408 0302 Vuosikurssi 1989 Heikki Jaatinen, hjaatinen@icloud.com Sakari Laiho, sakari.laiho@kustantajat.fi Tiina Laiho (entinen Heino), tiinalaiho5@gmail.com Vuosikurssi 1979 Matti Reinikainen, matti.reinikainen@kolari-co.fi Vuosikurssi 1969 Heikki Kainulainen, heikki.kainulainen@kainulainenkroneld.fi Seppo Koskinen, sekoski@utu.fi

ILMOITTAUTUMINEN

14.3. mennessä osoitteessa konsta.utu.fi palvelutunnus 2019TIEDEKUNNANPÄIVÄ

OSALLISTUMISMAKSU

maksetaan ilmoittautumisen yhteydessä verkkopankkitunnuksilla tai luottokortilla Seminaari ja kahvit 20 € Illallinen 80 € Koko päivä ohjelmineen ja tarjoiluineen 100 €

PYSÄKÖINTI

Tietoa pysäköinnistä kampusalueella https: / /www.utu.fi/fi/yliopisto/turun-kampus/ pysäköinti

KAMPUSALUEEN LOUNASPAIKAT Lounaspaikat löytyvät osoitteesta http://www.unica.fi/fi/ravintolat/nutritio/ 16

CALONIAN KUTSU 2019

PÄIVITÄ YHTEYSTIETOSI

osoitteessa konsta.utu.fi, palvelutunnus OIK-YHTEYSTIEDOT Calonian Kutsu ilmestyy kerran vuodessa näin ennen Tiedekunnan Päivää. Vuoden mittaan lähetämme sähköpostiisi alumnien uutiskirjeen ja sidosryhmälehden Auroran.

Koulutuskalenteri Kevään 2019 koulutustarjonta Päiväkurssit Vahinko!

Luennoitsijat Apulaisprofessori Mika Viljanen, Turun yliopisto ja tohtorikoulutettava Felix Collin, Turun yliopisto Aika Perjantaina 26.4.2019 klo 12.30–16.00 Paikka Turun yliopisto, yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Publicum, Pub2, Assistentinkatu 7, Turku Hinta

190 euroa + alv 24 %. Hinta sisältää iltapäiväkahvin.

Prosessi- ja insolvenssioikeuden uusia tuulia Luennoitsija Professori Tuomas Hupli, Turun yliopisto Aika Perjantaina 24.5.2019 klo 12.30–16.00 Paikka Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta, Calonia, Calonia 1, Caloniankuja 3, 20500 Turku Hinta 190 euroa + alv 24 %. Hinta sisältää iltapäiväkahvin.

Aamukahvitilaisuudet KHO:n oikeuskäytäntö verokysymyksissä Luennoitsijat Finanssioikeuden professori Jaakko Ossa, Turun yliopisto Aika Perjantaina 1.3.2019 klo 8.30–10.00 Paikka Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta, Calonia , Cal1006, Caloniankuja 3, Turku Hinta 130 euroa + alv 24 %. Hinta sisältää suolaisen kahvileivän sekä kahvin/teen.

Ajankohtaista avoliitto-oikeutta Luennoitsija Kansainvälisen yksityisoikeuden ja perheoikeuden professori Tuulikki Mikkola, Turun yliopisto Aika Perjantaina 10.5. klo 8.30–10.00 Paikka Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta, Calonia, Cal1006, Caloniankuja 3, Turku Hinta 130 euroa + alv 24 %. Hinta sisältää suolaisen kahvileivän sekä kahvin/teen.

Yhdessä Suomen Asianajajaliiton kanssa järjestettävät kurssit Vastuunrajat kiinteistön kaupassa Aika ja paikka 15.2.2018 klo 12.30–16.00 Rovaniemi Luennoitsija OTM (väit.), taloudellisten suhteiden tutkija Pirkko Heikkinen, Lapin yliopisto Hinta 190 euroa + alv 24 %. Hinta sisältää kahvin.

Parisuhteiden varallisuussuhteita koskevat sopimukset Ajat ja paikat 1.2.2019 klo 12.30–16.00 Turku 4.2.2019 klo 12.30–16.00 Helsinki 8.3.2019 klo 12.30–16.00 Tampere 18.3.2019 klo 12.30–16.00 Vaasa 29.3.2019 klo 9.30–13.00 Rovaniemi Luennoitsija kansainvälisen yksityisoikeuden ja perheoikeuden professori Tuulikki Mikkola, Turun yliopisto Hinta 190 euroa + alv 24 %. Hinta sisältää kahvin.

Tieliikennelaki muuttuu - muuttuuko rankaiseminen liikennerikoksista Ajat ja paikat 15.2.2019 klo 12.30–16.00 Tampere 5.4.2019 klo 12.30–16.00 Turku Luennoitsija Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen, Itä-Suomen yliopisto Hinta 190 euroa + alv 24 %. Hinta sisältää kahvin.

Sähköiset todisteet rikosprosessissa Ajat ja paikat 25.3.2019 klo 12.30–16.00 Helsinki 29.3.2019 klo 12.30–16.00 Tampere Luennoitsija OTM, VT Juhana Riekkinen, Lapin yliopisto Hinta 190 euroa + alv 24 %. Hinta sisältää kahvin.

Ilmoittautumiset www.utu.fi/law-koulutus CALONIAN KUTSU 2019

17

Ajankohtaista Senilexistä KUVAT INARI KINNUNEN

Alumniyhdistyksen kuulumisia – Senilexin toiminnasta vuonna 2018 Senilex järjesti viime vuonna useita suosittuja alumnitilaisuuksia, ja yhteistyömme tiedekunnan sekä Lex ry:n kanssa jatkui tiiviinä. Alumnit osallistuivat OTM-tutkinnon huippusuosittujen Yritysjärjestelyt- ja Asianajajaoikeus-kurssien suunnitteluun ja opetukseen.

Seitsemästoista Tiedekunnan päivä järjestettiin perjantaina 23.3.2018, ja siihen osallistui noin 150 alumnia. Työturvallisuus, oikeushenkilöt ja rikosoikeudellisen vastuun rajat -seminaarissa kuultiin professori Jussi Tapanin ja tutkijatohtori Liisa Lähteenmäen esitys mielenkiintoisesta monivuotisesta tutkimushankkeesta, joka koski yhteisösakkotuomioita työturvallisuusrikoksissa.

Seminaari jatkui Turun yliopiston hyvinvointipalvelujen johtaja Tom Riskin ja lakimies Hanna Tuohimäen pitämillä työhyvinvointia koskevilla alumnipuheenvuoroilla.

Seminaarin jälkeen vuosina 1968, 1978, 1988, 1998 ja 2008 opintonsa aloittaneet kokoontuivat iltapäiväksi omiin vuosikurssitapaamisiinsa, ja muut osallistujat pääsivät tutustumiskierroksille uudistuneeseen Caloniaan. Entisiin Calonian kasvatteihin tekivät vaikutuksen eritoten viihtyisät vetäytymistilat sekä henkilökuntatilat.

18

CALONIAN KUTSU 2019

Ennen iltajuhlaa pidetyssä Senilexin vuosi­kokouksessa käsiteltiin sääntöjen määräämät asiat. Yhdistyksen hallituksessa ei tapahtunut muita henkilövaihdoksia kuin Jussi Tapanin valinta hallitukseen Jaakko Ossan tilalle. Alumnien vuosijuhliksikin kutsuttu illallinen järjestettiin Ravintola Koulun Bellman-salissa, ja iltajuhlan jatkoja tanssittiin Kirkkotiellä.

uunituoreesta preemiojärjestelmästä. Lopuksi Kankaanrinta kertoi alumneille juristina työskentelemistä Energiavirastossa.

Senilexin syystapaaminen pidettiin syyskuussa Eduskunta­ talossa. Opas­ tetulla kierroksella tutustuimme vastikään peruskorjatun Eduskuntatalon arkkitehtuuriin ja historiaan.

Maija-Leena Paavola

Sen jälkeen osallistuimme eduskunnan pääsihteeri, Lex-alumni Maija-Leena Paavolan kahvitilaisuuteen, jossa kerrottiin eduskunnan Nora Kankaanrinta kanslian toiminnasta ja tehtävistä (kuva alla).

Senilexin perinteinen syyssemiKesäkuussa järjestettiin Senilexin naari siirtyi aikatauluongelmien vierailu Energiavirastoon, jossa­vuoksi helmikuun 2019 alkuun. emän­­­t­änämme toimi Energia­ Senilex jakoi vuoden 2018 publiiviraston johtava lakimies, Lex- keissa kaksi stipendiä: kesäkuussa alumni Nora Kankaanrinta. Kuulimme stipendin sai OTM Sara Karhu ja jouasiantuntijapuheenvuorot energia­ lukuussa OTM Emmi Kantola. murroksesta ja sähköverkkojen Tervetuloa mukaan alumniyhdisvalvonnan haasteista sekä uusiu- tyksemme toimintaan myös vuonna tuvan energian tukikentästä ja 2019!

INARI KINNUNEN SENILEXIN HALLITUKSEN TIEDOTUSVASTAAVA

Senilex in Brief SENILEX...

1

tarjoaa Turun oikeustieteellisen alumneille kanavan ylläpitää opiskeluaikana syntyneitä ystävyyssuhteita ja mahdollisuuden tavata eri ikäpolvien Turusta valmistunutta lakimieskuntaa;

2

edesauttaa yhteistyötä erilaisissa tehtävissä toimivien lakimiesten ja oikeustieteen opiskelijoiden sekä Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan välillä;

Senilex ry on vuonna 2000 perustettu Suomen ensimmäinen oikeustieteellinen alumniyhdistys. Yhdistyksen jäseneksi voidaan hakemuksesta ottaa Turun yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta valmistunut henkilö. Senilexissä on tällä hetkellä noin 750 jäsentä.

JÄSENEKSI LIITTYMINEN

3 4

toimii myös käytännön tasolla kiinteässä yhteis­työssä tiedekunnan kanssa, josta osoituksena tiedekunnassa järjestettävät valinnaiset kurssit ja yhteistyössä tiedekunnan kanssa vuosittain järjestettävä Tiedekunnan Päivä iltajuhlineen;

toimii yhdessä tiedekunnan kanssa edistääkseen varojen keräämistä tiedekunnallemme.

Senilexin vuosittaiset tapahtumat ovat Tiedekunnan päivän lisäksi syystapaaminen Helsingissä sekä yhteinen syysseminaari opiskelijoiden kanssa Turussa. Lisäksi järjestämme yritysvierailuja sekä verkostoitumistilaisuuksia. Tapahtumiimme osallistuu vuosittain satoja alumneja.

Kiinteänä osana yhdistyksen tarkoituksen toteuttamista Senilexin hallitus on perustanut erillisen stipendirahaston, josta jaetaan kaksi kertaa vuodessa tiedekunnan publiikkien yhteydessä 500 euron suuruinen Senilex-stipendi. Stipendin jakoperusteita ovat stipendirahaston sääntöjen mukaisesti opiskelijan tutkintotodistuksesta ilmenevä opintomenestys ja muut akateemiset ja yhteisölliset ansiot. Stipendirahaston varat kootaan Senilex ry:n jäsenille ja yhteistyötahoille suunnatuilla keräyksillä ja lahjoituksin.

Voit vaivatta liittyä yhdistyksen jäseneksi ja Senilex-sähköpostilistalle vierailemalla Senilexin verkkosivuilla www. senilex.fi (alasivu ”Jäsenyys”). Senilex-sivustolta löydät myös lisätietoja yhdistyksemme toiminnasta. Jos sähköpostiosoitteesi tai muut yhteystietosi ovat muuttuneet tai muuttumassa, yhteystiedot voi päivittää jäsenlomakkeella tai lähettämällä sähköpostia yhdistyksen sihteeri Veikko Niinikoskelle.

Saat halutessasi lisätietoja Senilexin hallituksen puheenjohtaja Mikko Korttilalta tai yhdistyksen sihteeri Veikko Niinikoskelta.

Mikko Korttila p. 050 593 4589 mikko.korttila@almamedia.fi Veikko Niinikoski p. 040 352 4505 veikko.niinikoski@pwc.com

http://www.senilex.fi Twitter: @Senilex_ry

CALONIAN KUTSU 2019

19

Vastaanottaja

Oikeus kuuluu kaikille, mutta onko se kaikkien saavutettavissa?

Kampanjamme alkaa helmikuussa 2019.

#OikeusKuuluuKaikille