Toolbox - Kehittämistyökaluja pk-yrityksille

TOOLBOX KEHITTÄMISTYÖKALUJA PK-YRITYKSILLE.

2

Sisällysluettelo 01

FOOD BAIT -PROJEKTI

02

KONSEPTIKEHITYS

03

TUOTEKEHITYS

04

UUSIEN MARKKINOIDEN ETSIMINEN

05

KIITOKSET

3

KYSY, KUUNTELE, KOKEILE! Tervetuloa yhteisöllisten tuote- ja konseptinkehityksen työkalujen pariin! Tässä Food Bait (www.foodbait.fi) –projektin aikana muodostetussa julkaisussa pääset tutustumaan muutamiin erilaisiin testattuihin konsepteihin, joita elintarvikealan yritykset voivat ohjatusti tai itsenäisesti soveltaa omaan toimintaansa. Julkaisussa esitellään pk-yrityksille suunnattu liiketoiminnan ja tuotekehityksen tapa, jossa yritykset pääsevät hyödyntämään tutkijoiden, asiantuntijoiden ja ruokaharrastajien osaamista ja palautetta oman tuotteensa kehityksessä alkaen idean kiteyttämisestä lähes valmiin tuotteen lanseeraukseen.

Esitellyt menetelmät soveltuvat myös kehittäjä- ja koulutusorganisaatioiden työn tueksi, ja tarjoamme lisäksi kurkistuksen projektiaikaiseen toimintaan case-esimerkkien avulla.

Aineistosta löytyy linkkejä ja vinkkejä molemmin puolin Merenkurkun aluetta Suomesta ja Ruotsista löytyviin alan asiantuntijoihin ja palveluihin.

Tämä työkalu on jaettu kolmeen teemalliseen osioon: 1.

Konseptinkehitys, 2. Tuotekehitys ja 3. Uusien markkinoiden etsiminen. Aineistoon voi tutustua valitsemassaan järjestyksessä, mutta kuljetamme tuotekehitysprosessin eri vaiheita läpi aineiston. Työkalupakki on julkaistu suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Toivomme, että materiaalista on iloa ja hyötyä oman kehitystyösi tueksi!

TEKIJÄT Aineistoa ei päivitetä 2020 jälkeen, joten tekijät eivät vastaa muuttuneista tiedoista tai mahdollisesti katkenneista linkeistä.

4

MISTÄ ON KYSE? Food Bait –projektin aikana luotiin tämä työkalu, julkaisu, jonka avulla kehitettiin erityisesti Botnia Atlantica –alueen kasvua ja kansainvälistymistä tukevaa ja edistävää tietoa, taitoa ja kokemuksia.

Tämä on toteutettu alueen pkyritysten, kehittämisorganisaatioiden, yliopistojen ja korkeakoulujen yhteistyössä kehittämien työpajojen kautta. Työpajat on suunniteltu kasvattamaan pk-yritysten ja yrittäjien liiketoimintaosaamisen kehittämistä, ruokaan ja siihen liittyvien palvelujen tuotekehitystä, sekä konseptien ja luovan ruokatalouden kehittämistä.

Nordland

Västerbotten Keski-Pohjanmaa / Mellersta Österbotten Västernorrland

Nordanstig

Pohjanmaa / Österbotten

Etelä-Pohjanmaa / Södra Österbotten

Yhteistyö eri organisaatioiden ja yritysten välillä mahdollistaa resurssien yhdistämisen uusien tuotteiden innovoimiseksi, rajan ylittävien arvoketjujen luomiseksi ja markkinoiden kansainvälistymisen mahdollistamiseksi.

Tässä kehittäistyökalujen kokonaisuudessa esitellään pk-yrityksille suunnattu liiketoiminnan ja tuotekehityksen toimintamalli, jossa yritykset pääsevät hyödyntämään tutkijoiden, asiantuntijoiden ja ruokaharrastajien osaamista ja palautetta osana oman tuotteensa kehitystyötä. Prosessi alkaa idean kiteyttämisestä (konseptinkehitys), jatkuu asiakaslähtöisen tuotekehityssprosessin työpajoina (tuotekehitys) ja päätyy lähes valmiin tuotteen esittelyyn kuluttajille (uusien markkinoiden etsiminen).

Kokonaisuus on kehitetty yhteistyössä Turun yliopiston, Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja Uumajan yliopiston kanssa osana EU:n Botnia Atlantica -rahoitteista Food Bait -projektia.

Vuosien 2016-2019 aikana alueiden elintarvikeyritykset, tutkijat ja ruokaharrastajat ovat kohdanneet yhteisöllisen ruokakehittämisen parissa työpajoissa molemmin puolin Merenkurkkua niin Etelä-Pohjanmaalla kuin Västerbottenin alueella. Tuoteideoita, demotuotteita ja jo lanseerattujakin tuotteita on

tarkasteltu ja arvioitu tuotteen ominaisuuksien, tulevaisuuden trendien ja ajankohtaisten teemojen, kuten kestävän kehityksen näkökulmista.

Löydät julkaisusta malleja ja kuvauksia muun muassa työpajojen ja kyselytutkimusten suunnittelusta ja toteutuksesta. Lomakkeet ja taustamateriaalit on ladattavissa linkkien kautta.

Olemme kiteyttäneet toimintamallin ”Kysy, kuuntele ja kokeile” -mottoon, josta ilmenee kolme tärkeää asennetta kuluttajalähtöiseen tuotekehitykseen: • • •

KYSY markkinoilta ja kuluttajilta heidän toiveitaan ja tarpeitaan KUUNTELE, mitä he sanovat ja hyödynnä kuulemasi kehitystyössäsi KOKEILE eri vaihtoehtoja, ja löydä voittajavaihtoehto KYSYmysten ja KUUNTELUn avulla

5

YHTEISKEHITTÄMISELLÄ ASIAKASNÄKÖKULMAA JA KOHDENNETTUA ASIANTUNTIJATUKEA

IDEAGENEROINTI

ARVIOINTI

KÄYTÄNNÖN TYÖPAJA

WS#1 Idean kehitys

KONSULTOINTI

KONSULTOINTI

Food Baitin toiminta keskittyi erityisesti kuluttajien osallistamiseen mahdollisimman varhaisessa

ARVIOINTI JA KESKUSTELU

TUOTEKONSEPTIN KEHITYS

WS#2 Tuotekehitys

TUOTEKONSEPTIN ARVIOINTI JA KESKUSTELU

KONSULTOINTI

vaiheessa yritysten tuotekehitystä. Tuoteaihioille tehtiin työpajoissa aistinvaraisia arviointeja ja kuluttajapalautteita kerättiin myös tapahtumissa maistatusten yhteydessä. Näiden havaintojen perusteella yritys saattoi viedä tuotteen kehitystä eteenpäin.

Toiminnan ja menetelmien taustalla on teoriaa yhteiskehittämisestä, johon voit tarkemmin tutustua laajemmassa artikkelissa täältä.

KONSULTOINTI

Yhteiskehittäminen tässä työkalussa tarkoittaa sitä, että myös asiakkaat ja liiketoiminnan ja tuotekehityksen asiantuntijat osallistuvat yrityksen tuotekehitysprosessiin auttaen yritystä kehittämään mahdollisimman hyvin ajankohtaiseen asiakastarpeeseen sopivat tuotteet ja palvelut.

WS#3 Tuotekehitys

TOIMIJAT JA RAHOITUS Food Bait- Better food as growth and attraction factor for the Kvarken -projektin taustalla ovat olleet Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus, Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Uumajan yliopisto.

Projekti toteutettiin EU:n Interreg Botnia-Atlanticarahoituksella 2016-2019 ja vastinrahoittajina toimivat Pohjanmaan liitto (FI), Region Västerbotten (SE), Uumajan yliopisto (SE), Turun yliopisto (FI), Etelä-Pohjanmaan korkeakoulusäätiö (FI) ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu (FI).

Projektin verkkosivut: www.foodbait.fi

6

KONSEPTIKEHITYS Konseptikehitystyöpajojen sarja perustuu yrityshaastatteluissa tunnistettuihin tarpeisiin.

Sen tarkoituksena on antaa yrittäjille tietoja ja työkaluja, joita he voivat hyödyntää liiketoiminnassaan myös pitkällä aikavälillä.

Työpajojen toteutusta suunniteltaessa on tärkeää ottaa huomioon pedagogiset tekijät.

Muita tärkeitä seikkoja ovat esteettömyys ja se, että osallistujat kokevat saavansa työpajoista välitöntä lisäarvoa. Sarja muodostuu vaiheittaisesta prosessista, jossa jokainen vaihe perustuu teoreettiseen tietoon ja käytännön toteutustyökaluihin. Työpajojen tarkoitus on myös tarjota mahdollisuuksia verkostoitua ja oppia muilta yrittäjiltä sekä käydä vuoropuhelua suoraan kuluttajien kanssa. Prosessin jokainen vaihe konkretisoituu esimerkkinä ja tiedonlähteenä käytettävien paikallisyritysten tarinoissa. Kaikilla toimilla pyritään luomaan perusta eri osallistujien väliselle yhteiskehittämiselle.

Konseptikehitystoimet perustuvat kahteen päävaiheeseen: ensin keskitytään yrityksen konseptin määrittämiseen ja sitten varmistetaan, että konsepti toimii myös tulevaisuudessa.

Ensimmäinen vaihe auttaa yrityksiä ymmärtämään, mitä konsepti tarkoittaa, vahvistamaan konseptin tuntemista omaksi ja jopa hahmottamaan konseptin laajemman asiayhteyden, josta yrityksen brändi muodostaa osan. Asiayhteyteen sisältyy kuluttajanäkökulma ja yritysten tukeminen siinä, että ne pystyvät katsomaan liiketoimintaansa kuluttajan silmin.

Ensiksi on ymmärrettävä oma konsepti, minkä jälkeen osallistujia opetetaan käyttämään luovia työkaluja, joilla yrityksen varsinaista liiketoimintakonseptia voidaan kehittää. Yrityksen liiketoiminta on kaiken keskiössä, ja työpajojen erilaisia liiketoimintakonseptia edistäviä ideoita kehitetään. Yritykset oppivat jatkokehittämään näitä ideoita eri työkaluilla ja näin jalostamaan liiketoimintakonseptejaan. Tässä luovilla menetelmillä on keskeinen rooli.

Toisessa vaiheessa varmistetaan, että konsepti toimii myös tulevaisuudessa: yrityksille kerrotaan trendeistä ja niiden vaikutuksesta liiketoimintaan.

Erityisesti keskitytään megatrendeihin ja siihen, miten yritysten tulisi hyödyntää trendejä tulevaa suunnitellessaan.

Esimerkkinä Food Bait Food Bait projektin aluksi haastateltiin yli 50:tä alueellista pk-yritystä, jotka toimivat ruoantuotannossa Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Ruotsin Västerbottenissa. Haastateltavaksi valittiin yrityksiä, jotka jalostavat luonnon raaka-aineita, ja tietoisesti varmistettiin, että valitut yritykset kattavat maantieteellisesti edellä mainittujen alueiden eri osat.

Tutkimus osoitti, että yrityksissä oltiin epävarmoja tavoitteista ja liiketoiminnan kehitykseen liittyvää tietämystä oli vain vähän. Tulokset paljastivat myös, että yritykset kaipasivat tukea ja inspirointia sekä verkostoitumista ja yhteistyötä muiden paikallisten yritysten kanssa. Yritysten markkinointi rajoittui suullisesti leviävään tietoon, suosituksiin, messuilla jaettuihin näytteisiin ja muihin vastaaviin toimiin. Monet myös käyttivät digitaalisia viestintäkanavia varsin passiivisesti ajankäytöllisistä syistä. Kaikilla yrittäjillä oli liiketoimintaa koskevia haaveita, mutta he eivät aktiivisesti tavoitelleet näitä haaveitaan tai pyrkineet pitämään kiinni alkuperäisestä konseptista ja innostuksesta. Yritysten oli vaikeaa saada viestinsä markkinoille selkeästi, koska pelkona oli, että kaikkia ei miellytettäisi.

7

Konseptin kehittämisestä haastateltavana Ruotsin Obbolassa toimivan Salteriet Byviken AB:n Stina Sjötström.

Yritys: Salteriet Byviken AB sijaitsee Ruotsin Obbolassa. Sen tilamyymälä on avattu vuonna 2012.

Kalastus on kuitenkin alkanut jo vuonna 1992. Konseptiin kuuluu itse kalastetun raaka-aineen jalostaminen ja myyminen sesongin ja saatavuuden perusteella. Yrityksellä on tällä hetkellä kolme CREATIVE CONTENT työntekijää ja lisäksi neljä kesätyöntekijää.

MARKETING

HAASTATTELU Kysymys: Miten kuulitte Food Bait -projektista?

Vastaus: Meille soitettiin ja Julia tuli käymään täällä paikan päällä. Hän kyseli meiltä kiinnostuksen kohteistamme ja tarpeistamme.

Kysymys: Miksi halusitte osallistua tähän projektiin?

Vastaus: Halusimme oppia uutta ja saada taitoja, joita voi olla vaikea oppia muilla tavoin.

Myös verkostoituminen ja uusien kontaktien saaminen on aina arvokasta.

Kysymys: Millainen yrityksenne oli, ennen kuin lähditte mukaan projektiin?

Vastaus: Yritys oli pysynyt vuosien mittaan aika lailla samanlaisena, mitään suuria muutoksia ei ollut tapahtunut. Nyt olemme kasvaneet, sillä tuotteidemme kysyntä on lisääntynyt. Käyn enemmän eri paikoissa ja liikun enemmän erilaisilla markkinoilla kuin alussa. Myös tuotteita on kehitetty, ja olen osallistunut parille hyvälle kurssille.

Kysymys: Miten tuotteidenne konsepti on kehittynyt tämän jälkeen?

Vastaus: Emme muuta mitään, vaan säilytämme alkuperäisen perusajatuksemme.

Olemme kyllä saaneet tarjouksia ja erilaisia ehdotuksia, mutta kuin olemme miettineet asioita, olemme palanneet takaisin perusajatukseemme. Myymme siis vain omista raaka-aineista valmistettuja tuotteita, mutta voimme kyllä kokeilla tuotteiden kehittämistä uusilla menetelmillä ja niin edelleen.

Kysymys: Olisitteko saavuttaneet nämä samat asiat, ellette olisi osallistuneet projektiin?

Vastaus: Luulen, että tilanne olisi joka tapauksessa aika lailla samanlainen. Olen tietenkin saanut uusia taitoja ja oppinut paljon. Mutta luulen, että muuten olisin vain painanut menemään niin kuin ennenkin.

Kysymys: Mitä tästä projektista jää mieleen tulevaa käyttöä varten?

Vastaus: Muistan erityisen hyvin yhden työpajan, jossa käsiteltiin makuja ja aisteja. Se oli todella hyvä. Myös tuotteiden valokuvaaminen oli kiinnostavaa, ja pidin yrityskäynneistä ja muiden yritysten toimintatapoihin tutustumisesta. Silloin saa kaikenlaisia vinkkejä tarvikkeista ja menetelmistä ja vastaavista, vaikkei niitä ehkä koskaan käytäkään itse. Olen myös tutustunut uusiin ihmisiin, ja olemme edelleen yhteydessä. Ei niiden ihmisten tarvitse olla edes samalla alalla, vaan jotkut tekevät jotakin ihan muuta, kuten mainontaa. Olen tavannut muutamia ihmisiä projektin päätyttyä, ja aiomme jatkaa tapaamisia. Kehittelemme uusia ideoita tulevaisuutta varten.

8

TYÖPAJASARJA Miten työpajat rakentuvat?

Työpajasarjan tavoitteena on antaa yrittäjille tietoja ja työkaluja, joista on heille apua konseptikehitysprosesseissa.

Sarja on tarkoitettu pidettäväksi tietyn ajan (1–3 kuukauden) kuluessa niin, että työpajojen välillä on 1–4 viikon taukoja, joiden aikana yrittäjät voivat pohtia liiketoimintaansa.

Yrittäjien lisäksi kohderyhmänä ovat opiskelijat ja kaikki ruoasta tai liiketoiminnasta ammatillisesti tai henkilökohtaisesti kiinnostuneet.

Projektitiimin jäsenet osallistuvat työpajoihin moderaattoreina ja voivat toimia myös kuluttajien tai asiantuntijoiden edustajina. Tutkijoita ja muita asiantuntijoita kutsutaan puhujiksi kulloisenkin työpajan aiheen mukaan. Inspiroijayritykset voivat kiinnostuksensa mukaan osallistua työpajaan yrittäjinä tai vain puhujina.

Työpajaohjelma koostuu johdannosta, teorian esittelystä, tauolla kahteen osaan jaetuista käytännön harjoituksista ja keskusteluista sekä loppukommenteista. Kokonaisaika on kolme tuntia.

Kunkin työpajan jälkeen osallistujayritykset voivat jatkaa kehitystyötä ja soveltaa oppimaansa omaan toimintaansa. Pohtimiseen varattujen 1–4 viikon taukojen aikana saattaa nousta esille kysymyksiä seuraavassa tapahtumassa käsiteltäväksi.

Itsenäiset työpajat Itsenäiset työpajat ovat alkuperäisen työpajasarjan työpajojen nopeutettu versio. Sisältöä on tiivistetty niin, että joka aiheesta käsitellään tärkeimpiä osaalueita. Käytännön harjoituksille ja niihin liittyville keskusteluille varattua aikaa on myös lyhennetty. Kohderyhmä on rajattu yrittäjiin, jotta lyhyessä ajassa pystytään keskittymään mahdollisimman intensiivisesti ja hyödyntämään asiantuntemusta. Konseptiin ja asiayhteyteen keskittyvä työpaja perustuu työpajasarjan työpajojen 1 ja 3 sisältöön.

Projektitiimin on hyvä olla tavoitettavissa konsultointia varten.

Teoria Kaikki työpajat pohjautuvat tutkittuun teoriatietoon. Tutkimustietoa ja asiantuntemusta jaetaan ja niistä keskustellaan. Tavoitteena on antaa sovellettua tietoa, jonka osallistujat voivat tuntea omakseen ja hyödyntää omassa toiminnassaan riippumatta siitä, miten tuttu aihepiiri entuudestaan on. Pedagogisena lähestymistapana on tarjota pysyvää tietämystä, jonka pohjalta osallistujayritykset pystyvät jatkossa etenemään itsenäisesti.

Konseptikehitystä tukevaa teoriaa ja asiantuntemusta ovat esimerkiksi • konsepti-identiteetti • luovuuskoulutus • ateriakonsepti • trendien tunnistaminen ja analysointi.

Teoriaosuuksissa voidaan keskittyä myös muihin aiheisiin, joiden katsotaan olevan hyödyllisiä ja relevantteja osallistujayritysten kannalta.

Kuluttajien osallistaminen Kuluttajien osallistamisen tavoitteena on sisällyttää heidän mielipiteensä ja näkemyksensä osaksi kehitysprosessia ja helpottaa yrittäjien ja asiakkaiden välistä vuoropuhelua. Yrittäjät voivat myös itse toimia kuluttajan asemassa ja antaa palautetta toisilleen. Se, että pystyy hahmottamaan, miltä omat vahvuudet ja heikkoudet ulkopuolisista näyttävät, on olennaisen tärkeää näiden pienyritysten – usein yksinyrittäjien – kehitykselle. Ryhmätyö antaa mahdollisuuden kehittää ryhmäläisten ideoita ja kehittyä edelleen.

9

Avoimet jatkokehitystapaamiset Avoimet jatkokehitystapaamiset on suunniteltu työpajasarjan jatkoksi, ja niissä keskitytään tarpeisiin, joita on tunnistettu konseptiidentiteetin käytännön toteutuksessa.

Teemojen kehittelyssä olisi myös paljon hyötyä tiiviistä vuoropuhelusta kuluttajien kanssa.

Avoimissa jatkokehitystapaamisissa yrittäjät ja kuluttajat muodostavat tiimejä käytännön työtä varten. Konseptikehitykseen liittyvien jatkokehitystapaamisten teemoina olivat kestävyys paikallisessa elintarvikeliiketoiminnassa sekä ruokakuvaaminen. Avoimissa jatkokehitystapaamisissa eri osapuolten välinen yhteiskehittäminen näkyi selvimmin ja hyödytti kaikkia osapuolia eniten.

Esimerkkejä Open Lab: Kestävä kehitys Open Lab: Ruokakuvaus

Työpajasarjan suunnitteleminen Konseptianalyysi • Materiaalia harjoituksiin Konseptikehitys • Lootuksenkukka - harjoitus Konseptin vakiinnuttaminen Konseptin suunnitteleminen aikaa kestäväksi

10

TUOTEKEHITYS

KULUTTAJAPALAUTE OSANA TUOTEKEHITYSPROSESSIA RUOKA-ALAN TUOTEKEHITYSTYÖPAJAT YHTEISKEHITTÄMISEN TYÖKALUNA Ruoka-alan tuotekehitystyöpajat ovat innovatiivinen sarja työpajoja ja työkaluja, joita voidaan soveltaa osana yrityksen tuotekehitystä.

Tuotekehitystyöpajat vastaavat yhteen yritysten yleisimmistä tarpeista; kehittämisprosessin rakentamiseen asiakkaan tarpeita vastaaviksi. Koko prosessi perustuu yhteiskehittämisen idealle eli sille, että eri sidosryhmät, kuten ruokaharrastajat, alan opiskelijat, tutkijat ja yritykset antavat oman panoksensa tuotekehitykseen.

Prosessia ohjaa esimerkiksi alueellinen tutkimus-, koulutus- tai kehitysorganisaatio, joka pystyy yhdistämään tärkeitä sidosryhmiä, kuten yrityksiä ja yrittäjiä, erilaisia asiakasryhmiä sekä kiinnostavia alan tutkijoita ja opiskelijoita. Asiantuntijat ja

tutkijat tuovat prosessiin teoreettista taustatietoa helposti omaksuttavassa muodossa ja työpajat edistävät uusien tuotteiden kehittämistä.

Ruokaharrastajat, opiskelijat ja yrittäjät edustavat eri asiakasryhmien monimuotoisuutta.

Sidosryhmät saa liikkeelle sekä mahdollisuus oppia uusia asioita että heidän halunsa jakaa omaa ruoka-alan asiantuntemustaan yhdessä muiden asiasta kiinnostuneiden kanssa. Työpajat tarjoavat myös oivan alustan yritysten väliseen verkostoitumiseen, joten työpajoihin kannattaa rohkeasti kutsua mukaan eri yritysten edustajia.

Kuluttajalähtöisyys kannattaa integroida työpajoihin kutsumalla mukaan erilaisia kuluttajaja harrastajaryhmiä. Useilla paikkakunnilla on myös ruoka-alan oppilaitoksia, joiden opettajia ja opiskelijoita voi osallistaa prosessiin molemminpuolisen hyödyn saamiseksi.

11

Työpajoissa kannattaakin hyödyntää laajasti toimintaympäristön ruoka-alan toimijoita mukaan lukien tutkimus- ja koulutusresurssit. Yhdistämällä voimavaroja, mikro- ja pienyritykset saavat käyttöönsä relevanttia tutkimustietoa ja pääsevät hyödyntämään kuluttajapaneeleja kehitystyössään.

Työpajan osallistujille suunnattu teoriaosuus rakentuu yritysten tarpeille. Asiakaslähtöinen näkökulma varmistetaan ottamalla yhteiskehittäminen yhdeksi tuotekehityksen teemaksi. Yritykset tulevat tietoiseksi kehitystyön mahdollisuuksista ja haasteista sekä niiden ratkaisemisessa auttavien asiantuntijapalveluiden tarjonnasta prosessin aikana.

Työpajat tarjoavat tukea kehitysprosessin eri vaiheissa aina idean kehittämisestä markkinoilla olevien samankaltaisten tuotteiden vertailuun, ja tuotteen eri versioiden testaamiseen markkinoille saattamiseksi.

Asiakaspalaute on yksi keskeisistä kehitystyötä ohjaavista työkaluista. Nämä työpajat rakentuvat sen ympärille, jotta yritykset varmasti huomioisivat tämän tärkeän lähtökohdan tuotekehitysprosessissaan. Työpajoissa ei kannata yrittää tehdä kaikkea, vaan perustaa ne johonkin käytettävissä olevaan ydinosaamisalueeseen, tässä tapauksessa aistinvaraiseen arviointiin ja kuluttajapalautteeseen sekä osoittaa, miten niitä voidaan käyttää edistämään kehitysprosessia.

On hyvä, jos tuotekehitystyöpajoja ohjaa organisaatio, joka voi tukea yritystä tuotekehitysprosessin eri vaiheissa ja esimerkiksi arvioiden ja palautteen tulkinnassa. Mikäli tuotekehitysprosessin kuluessa ilmenee esimerkiksi teknologisia haasteita, yritys voidaan ohjata ottamaan yhteyttä asianmukaiseen asiantuntijaan / palveluun.

TYÖPAJASARJA Tässä työkalussa esitettävä työpajasarja (konseptinkehitys- ja tuotekehitystyöpajat) on suunniteltu kattamaan tietyn ajan, esimerkiksi 10 kuukautta. Prosessin aluksi on tärkeää tunnistaa ja päättää tavoite, kuten tuotteen esittelytapahtuma, jotta aikataulu jäsentyy ja kehitystyölle tulee selkeä suunta ja konkreettinen tavoite.

Työpajojen osallistujat edustavat kehitysprosessin kannalta tärkeitä sidosryhmiä: asiantuntijoita ja tutkijoita, alan opiskelijoita ja ruoka-harrastajia sekä luonnollisesti myös tuotekehitystä tekeviä yrityksiä.

Jokainen työpaja kestää 2-3 tuntia ja koostuu osallistujien esittelystä, teoriaosuudesta ja kehitteillä olevien tuotteiden tai tuoteaihioiden aistinvaraisesta kuvailusta, sekä ryhmän palautteen läpikäymisestä ja loppukeskustelusta.

Jos tuotekehitysprosessissa on mukana ulkopuolinen kehitysorganisaatio, yrittäjille järjestetään työpajan jälkeen keskustelu, jossa opastetaan tuloksien hyödyntämisessä. Mikäli tällaista tukea ei ole saatavilla, yrityksen kannattaa huolellisesti analysoida ja pohtia tulosten eri näkökulmia omaan tuotteeseen peilaten.

Työpajat keskittyvät yritysten tarpeisiin.

Optimaalisessa tapauksessa osallistuva yritys tuo tuoteaihion ensimmäiseen työpajaan ja valitsee jo markkinoilla olevat, samankaltaiset tuotteet vertailtaviksi. Toisessa työpajassa yrityksellä on useita eri versioita tuotteistaan ja kolmannessa lopullinen, valittu tuote. Systemaattisesti järjestetyt aistinvaraiset kuvailut ja kuluttajapaneelit kaikissa kolmessa työpajassa auttavat yritystä edistämään tuotekehitystään vaihe vaiheelta kuluttajapautteen ohjaamana.

Sarjojen työpajojen määrää voidaan säätää yritysten tarpeiden mukaan ja se on ihanteellisesti 2-3 kpl.

Lue täältä esimerkki ja ohjeistus tuotekehitystyöpajan aikataulusta ja toteutuksesta.

12

Kuluttajapaneeli – työkalu kuluttajanäkemyksen hyödyntämiseen

Teoriaosuus räätälöidään yrityksen tarpeisiin

Työpajan osanottajista muodostetaan kuluttajapaneeli. Kaikki osallistujat (asiantuntijat ja tutkijat, alan opiskelijat ja ruoka-harrastajat) voivat edustaa kuluttajia, mutta kullakin ryhmällä on myös oma erityinen tehtävä. Asiantuntijat ja tutkijat tuovat jaettavaksi osaamistaan, opiskelijat edustavat tulevia ammattilaisia ja tuoreita ideoita, ja ruoka-harrastajat ovat yleensä keskimääräistä enemmän harjaantuneempia tuotteiden arvioijia sekä kiinnostuneita kokeilemaan uusia tuotteita. Muut yritykset voivat jakaa samanlaisia kokemuksia ja parhaita käytäntöjä. Eri sidosryhmien panos on monipuolinen.

Yritykset tutustuvat myös kuluttajatutkimuksen teorioihin saadakseen mahdollisimman paljon irti kehitysprosessista. Kuluttajatutkimuksen ja aistinvaraisten arviointien ymmärtäminen tukee ja helpottaa yrityksen tuotekehitysprosessia. Tietoa voidaan omaksua lukemalla asiaankuuluvaa kirjallisuutta ja/tai integroimalla teoriatieto osaksi työpajaa.

Paneeli ohjeistetaan huolellisesti tulevaan tehtävään, joka voi olla tuotekonseptien, markkinoilla olevien tuotteiden, kehitettävien tuotteiden, pakkausten tai markkinointiviestien arviointia. Työpajojen paneelit ovat pieniä ja edustavat tiettyjä ryhmiä, joten ne eivät välttämättä edusta tuotemarkkinoiden kohderyhmää, mutta antavat silti arvokkaan käsityksen siitä, onko tuotteen kehitystyö menossa oikeaan suuntaan. Samanaikaisesti ne tarjoavat yritykselle mahdollisuuden optimoida tuotteensa mahdolliset tulevaisuuden kuluttajatutkimukset parhaan tuloksen saavuttamiseksi.

Työpajoissa kaikki osallistujat pääsevät perehtymään teoriatietoon osuuksissa, jossa tutkijat ja asiantuntevat jakavat tietoa luentojen muodossa. Sen sijaan, että lukee valtavan määrän taustamateriaalia, työpajat tarjoavat teoriaa, joka on läheisessä yhteydessä yritysten käytännön haasteisiin helposti seurattavassa muodossa.

Kun teoria ja käytännön tekeminen nivotaan tiiviisti yhteen, myös oppiminen ja teorian omaksuminen on usein tehokasta. Työpajat alkavat asiantuntijaluennolla valitusta aiheesta.

Esimerkkejä elintarvikekehitystä tukevista teorioista • Aistinvarainen arviointi • Heikkojen signaalien tunnistaminen • Kuluttajatutkimuksen menetelmät Teoriaosissa voidaan myös keskittyä esimerkiksi pakkauksiin, pakkausten suunnitteluun ja pakkausmerkintöihin tai muihin kysymyksiin, jotka on tunnistettu hyödyllisiksi ja merkityksellisiksi osallistuville yrityksille.

Lukemista: Meilgaard MC, Civille, GV & Carr BT (2016).

Sensory Evaluation Techniques. 5 th ed. CRC Tuorila, H., Parkkinen, K. & Tolonen, K. 2008.

Aistit ammattikäyttöön. 1. painos. WSOY Oppimateriaalit Oy Tuorila, H. ja Appelbye, U. (toim.)

2008. Elintarvikkeiden aistinvaraiset tutkimusmenetelmät. 2. painos. Gaudeamus.

Linkkejä: Aistinvarainen arviointi Aistinvarainen arviointi -tehtävä

13

Aistinvarainen kuvailu on tietoa tuotteen ominaisuuksista kuluttajan näkökulmasta Tuotteiden aistinvarainen kuvailu muodostuu osallistujan kuvauksesta tuotteen aistinvaraisesta laadusta ja miellyttävyydestä. Osallistujat käyttävät kaikkia aistejaan arvioidessaan tuotteet ja kirjaavat niistä lomakkeelle makua, ääntä, rakennetta ja ulkonäköä kuvaavia sanoja.

Miellyttävyys arvioidaan numeerisella asteikolla.

Aistinvarainen kuvailu perustuu aistinvaraiseen arviointiin, joka pohjautuu useampaan tieteenalaan. Siinä käytetään ihmisen aisteja (näkö, haju, maku, kuulo ja kosketus) tuotteiden eri ominaisuuksien analysoimiseksi. Työpajoissa toteutettu kuvaileva analyysi on yksinkertaistettu versio varsinaisesta tieteellisestä aistinvaraisesta analyysistä. Tieteellisissä aistinvaraisissa arvioinneissa arviointilautakunnan jäsenet koulutetaan ja tulosten arvioimiseksi käytetään tilastollisia menetelmiä. Tässä kuvattu nopea, systemaattisesti ja mahdollisimman objektiivisesti toteutettu kuvailu palvelee kuitenkin pk- ja mikroyrityksiä heidän tuotekehitysprosessissaan kustannustehokkaasti.

On tärkeää erottaa aistinvaraisen arvioinnin eri muodot, erityisesti tuotteen laadullisten ja miellyttävyyttä arvioivien ominaisuuksien analysointi toisistaan. Laadullinen testaus keskittyy tuotteen objektiivisiin ominaisuuksiin.

Tämä tarkoittaa sitä, että paneelin jäsenet keskittyvät erilaisiin ominaisuuksiin, kuten makeuteen, rakeisuuteen, aromin vahvuuteen ja mahdollisiin sivumakuihin sekä niiden voimakkuuden arviointiin. Henkilökohtaiset mieltymykset ja subjektiiviset ominaisuudet asetetaan syrjään laadullisessa testauksessa.

Siinä tuotteen ominaisuuksien voimakkuus kuvataan yleensä asteikolla 1-5, 1-7 tai 1-9.

Kokonaisvaltaiseen havainnointiin perustuva sanallinen kuvailu on toinen informatiivinen laadullisen analyysin tapa tuottaa tietoa arvioitavista tuotteista. Siinä arvioijia pyydetään arvioimaan tuotetta kokonaisvaltaisesti ja nimeämään tuotteesta sellaisia ominaisuuksia, joihin kyseisen arvioijan huomio kiinnittyy. Kun jokainen arvioija tuottaa samasta tuotteesta oman, esimerkiksi 2-5 mielestään tärkeän

ominaisuuden sanalistan, voidaan sanalistat yhdistämällä luoda sanapilviä, joissa nousee esiin tuotteesta yleisimmin esiin nousevia ominaisuuksia.

Miellyttävyyttä mittaavat analyysit perustuvat kunkin arvioijan subjektiiviseen näkemykseen siitä, minkälaisia ominaisuuksia he tuotteessa arvostavat. Miellyttävyyttä arvioidaan myös numeerisilla asteikoilla esimerkiksi 1-5, 1-7 tai 1-9.

Miellyttävyysarvioinnit on hyvä pitää erillään laadullisista analyyseistä. Yhdistämällä tuotteiden miellyttävyysarvioinnista saadut tulokset laadullisten analyysien tuloksiin, voidaan selvittää, mitkä tuotteen ominaisuudet koetaan miellyttävinä tai epämiellyttävinä. Esimerkin laadullisista ja miellyttävyyttä kuvaavasta analyysista voit löytää työpajaohjeliitteestä.

Aistinvarainen kuvailu on tietoa tuotteen ominaisuuksista kuluttajan näkökulmasta Työpajojen viimeinen osa on varattu keskustelulle tuloksista ja arviointiprosessista. Keskustelua koordinoi työpajan vetäjä. Vapaa keskustelu antaa mahdollisuuden jakaa, laajentaa ja selittää kuluttajapaneelin ja aistinvaraisen kuvauksen vastauksia.

Kirjoitetut vastaukset kannattaa analysoida ja koota yhteen esimerkiksi diagrammeiksi ja sanapilviksi. Jos tuotekehitysprosessissa on mukana ulkopuolinen kehittäjäorganisaatio, näitä tietoja voi analysoida yhdessä työpajan jälkeisissä keskusteluissa, joissa niiden merkitys avataan.

14

CREATIVE COOKING / OPEN LABS SUOMESSA Creative Cooking - ja Open Lab -työpajat täydentävät tuotekehitystyöpajasarjaa. Ne tarjoavat luovan ympäristön tuotteiden käyttömahdollisuuksien kehittämiselle. Yritykset saavat ideoita siitä, miten kuluttajat käyttävät tuotteita ja mitä ja miten se innostaa heitä ruoanlaitossa. Todelliset kokemukset ja tarinat auttavat yrityksiä vahvistamaan omaa ja tuotteen brändiä.

On hyvä idea rajoittaa osallistujien määrää, jotta pystytään luomaan innovaatioystävällinen ympäristö, jossa jokainen osallistuja tuntee antavansa arvokkaan panoksen prosessiin.

Yhdessä työpajassa on hyvä olla enintään kahden yrityksen tuotteita ja osallistujia yhteensä 12 (myös työtilan mahdolliset rajoitukset huomioon ottaen). Osallistujista voi muodostaa kaksi ryhmää, jotka keskittyvät samoihin tuotteisiin, tuoden näin tuplamäärän ideoita ja oivalluksia.

KEHITYSORGANISAATIOILLE Ohjaava ulkopuolinen kehitysorganisaatio voi aloittaa kehitysprosessin yrityshaastatteluilla ja tarveanalyysillä.

Työpajojen teoreettinen ja käytännön sisältö perustuu tarveanalyysiin. Food Baitin tapauksessa tarveanalyysi paljasti erityisesti koulutustarpeita liittyen aistinvaraiseen arviontiin ja kuluttaja-arviointiin, sekä tuoteprofiilin kestävän kehityksen näkökulmasta.

Yritykset saavat tukea kehittäjäorganisaation toteuttamissa tapaamisissa teemoihin, jotka ovat heidän oman osaamisensa ulkopuolella, esimerkiksi kuluttaja-analyysin tulkintaan. Yritykset saattavat tarvita tukea myös työpajojen idean tai käsiteltävien teoriaosuuksien ymmärtämisessä, oikean jatkotuotteen tai kehityskohteen valitsemisessa ja tulosten ymmärtämisessä.

Ohjauksen laajuus on aina yksilöllisesti sovellettavissa kunkin yrityksen tarpeiden mukaan. Jokainen yritys ja tuote ovat luonteeltaan ainutlaatuinen, eikä muita tiukkoja sääntöjä ole kuin tuotekehitysprosessin edesauttaminen. Työpajaprosessiin osallistuvat asiantuntijat tarjoavat neuvoja ja ohjausta, ja niitä voidaan pitää kunkin työpajan välissä.

Työpaja Suomessa Työpaja Ruotsissa Tuotekehitystyöpajan esimerkki aikataulu ja toteutus

15 Työpajat alkavat innostavasta teoriaosuudesta liittyen ruoan aistinvaraiseen kokemiseen ja osallistujat voivat esimerkiksi kokeilla erilaisia ja epätavallisia makupareja saadakseen inspiraatiota tuotteen innovatiivisia käyttötapoja miettiessään.

Varsinaisessa keittiötyöskentelyssä osallistujat käyttävät yrityksen uusia tuotteita tuoreiden reseptien luomisessa.

Työpajan viimeisessä osassa koko ryhmä maistaa ja arvioi yhdessä toteutettuja annoksia. Tekijät esittelevät luovat tuotoksensa ja paljastavat

Epätavalliset makuparit inspiroivat ja valmistivat työpajan osallistujia seuraavaan tehtävään: Keittiössä innostuttiin uuusista tuotteista ja innovoitiin niille tuoreita käyttötapoja ja mielenkiintoisia reseptejä.

tarinat reseptien takaa. Ruoan maistelu ja nauttiminen yhdessä auttaa yleensä luomaan erittäin vilkasta keskustelua. Konkreettinen tekeminen innostaa osallistujia myös toimimaan ja puhumaan vapaasti keskenään. Yritykset saavat uusia ja ehkä odottamattomia näkökulmia tuotteidensa käyttöön ja markkinointiin.

Klikkaa blogiin, jossa lisää Creative Cooking -työpajoista!

16

OPEN LABS RUOTSISSA Tuotekehitys – itsenäiset työpajat ja Open Labs Itsenäiset työpajat ovat alkuperäisen työpajasarjan työpajojen nopeutettu versio.

Sisältöä on tiivistetty niin, että joka aiheesta käsitellään tärkeimpiä osa-alueita. Käytännön harjoituksille ja niihin liittyville keskusteluille varattua aikaa on myös lyhennetty. Kohderyhmä on rajattu yrittäjiin, jotta lyhyessä ajassa pystytään keskittymään mahdollisimman intensiivisesti ja hyödyntämään asiantuntemusta.

Trendeihin ja prosessimenetelmiin keskittyvä tuotekehitystyöpaja perustuu työpajasarjan työpajan 1 sisältöön. Yrittäjien kanssa käydyssä vuoropuhelussa tunnistetaan tarve, jonka perusteella kehitettiin toista teemaa: pakkaukset teknisestä ja viestinnällisestä näkökulmasta.

Itsenäinen työpaja: Trendit ja prosessimenetelmät

Open Labs Open Labs - työpajat on suunniteltu työpajasarjan jatkoksi, ja niissä keskitytään tarpeisiin, joita on tunnistettu konsepti-identiteetin käytännön toteutuksessa. Teemojen kehitystyössä olisi myös paljon hyötyä tiiviistä vuoropuhelusta kuluttajien kanssa. Avoimissa jatkokehitystapaamisissa yrittäjät ja kuluttajat muodostavat tiimejä käytännön työtä varten. Tuotekehityksen sarjaan sisällytettiin tiedonkeruun jatkokehitystapaaminen, ja sarjan työpajan 2 perusteella kehitettiin toinen itsenäinen avoin jatkokehitystapaaminen, jonka teemana oli aistinvarainen arviointi.

Open Lab: Aistinvarainen arviointi

17

UUSIEN MARKKINOIDEN ETSIMINEN

Ruoalla, siihen liittyvillä palveluelinkeinoilla ja elintarviketeollisuudella, on tärkeä asema maakuntien elinvoimaisuuden ja vaurauden säilyttämisessä ja edistämisessä. Näin myös Västerbottenin ja Pohjanmaan/Etelä-Pohjanmaan alueella, joissa tämän julkaisun esimerkit on toteutettu. Kasvaessaan ja kansainvälistyessään yritykset törmäävät toimintaympäristössään haasteisiin, joista monet voitaisiin ratkaista yritysten ja niiden sidosryhmien tiiviimmällä yhteistyöllä ja tiedon jakamisella. Yksi hyvä mahdollisuus yritysyhteistyöhön, on uusien asiakasryhmien etsintä esimerkiksi ruokatapahtumissa. Uusien asiakasryhmien mieltymyksiin ja toiveiden etsintään kannattaa panostaa tuotekehityksen varhaisessa vaiheessa, kuten työpajaprosessissa on esitetty.

Kuluttajalähtöisyydellä huomio tunnistettuihin tarpeisiin Liiketoiminnan ytimenä on tunnistaa omalle yritykselle sopivan kokoinen tarve, johon se pystyy tarjoamaan ratkaisun. Kun yritys haluaa tavoittaa ja ymmärtää uusia kuluttajia ja heidän tarpeitaan niin kotimaassa kuin ulkomailla, tarvitaan tutkittua tietoa kuluttajien elämästä; heidän toiveistaan ja haluistaan, tottumuksista ja kokemuksista sekä uskomuksista ja asenteista. Ilman tutkimusta ja tilannepäivitystä tuotteen tai palvelun nykyisistä käyttäjistä voidaan tehdä vääriä oletuksia.

Kuluttajaymmärrys auttaa yritystä hahmottamaan, mitä ja minkälaista tuotetta kuluttajat haluavat ostaa. On myös tärkeää ymmärtää, minkälaisista toiveista tämä tarve kumpuaa.

18

Kuluttajaymmärrys auttaa selvittämään tuotteen funktionaaliset, emotionaaliset ja sosiaaliset roolit. Sen avulla pyritään selvittämään, mitä eri ominaisuuksia eri kuluttajaryhmät uudelta tuotteelta tai palvelulta kaipaavat. Näitä ominaisuuksia voivat olla paitsi käytännölliset ja toiminnalliset ominaisuudet, myös tuotteen tai palvelun tunteisiin tai sosiaaliseen kanssakäymiseen vetoavat ominaisuudet.

Kuluttaja ei esim. makeisia ostaessaan halua ensisijaisesti makeisia, vaan niiden tuomaa

TIEDETÄÄN

EI TIEDETÄ

piristystä, virkistystä, lohtua, energiaa ja/tai “sosiaalista liimaa”. Kuluttajaymmärrys on aina tilannekohtaista ja kohderyhmäsidonnaista.

Voidaan esimerkiksi kysyä, “missä tilanteissa välipalaa syödään” ja “millainen henkilö välipalaa syö”.

Kuluttajaymmärrys on liiketoiminnannan kehittämisen väline. Sen avulla yritys suunnittelee tuotemerkkejä, tuotteita ja palveluita, jotka kiinnostavat kuluttajia juuri oikeaan aikaan.

Yrityksen käytössä oleva tieto kuluttajista

Yritykseltä puuttuva tieto kuluttajista, jota osattaisiin käyttää

Yrityksellä oleva tieto kuluttajista, jonka olemassa oloa ei tiedetä

Yritykseltä puuttuva tieto kuluttajista, jonka ei tiedetä puuttuvan

TIEDETÄÄN

EI TIEDETÄ

Uusia liiketoiminnan kasvun ja kehityksen mahdollisuuksia

Yrityksessä saattaa olla kykyä käyttää kuluttajatietoa, mutta heillä ei sitä jostain syystä ole. Tilanne voi olla myös sellainen, että yrityksessä ei tiedetä, mikä kuluttajatieto olisi heille olennaista, eikä sitä siksi osata hankkia. Harmillista on, jos yrityksellä on tietoa, mutta sen kertymisestä ei tiedetä. Kuluttajatieto on liiketoiminnan kehittämisen väline ja tarjoaa mahdollisuuksia liiketoiminnan kasvuun ja kehitykseen.

Lähde: Laura Forsman, Food Bait workshop in Seinäjoki on 11 April 2018.

19

Kuluttajaymmärrystä tuotetaan sekä laadullisesti (kvalitatiivisesti) että määrällisesti (kvantitatiivisesti). Laadullisia tuottamistapoja ovat mm. kilpailijakartoitus ja -analyysi, osallistaminen (co-creation), fokusryhmäkeskustelut sekä asiantuntija- ja edelläkävijähaastattelut ja havainnointi. Määrällisiä tapoja ovat olemassa olevan tiedon yhdistäminen ja analysointi, nettikyselyt, tuotetestaukset ja lomakekyselyt maistatuksen yhteydessä. Food Bait -projektin työpajoissa sovellettu yhteiskehittämisen malli on laadullisen ja määrällisen tiedon yhdistelmä.

Kuluttajaymmärryksen (consumer insight) lisäämiseen palveluja tarjoavat muun muassa: Foodwest: https://www.foodwest.fi/palvelut/ kuluttajaymmarrys/ Innolink: https://www.innolink.fi/ kuluttajatutkimuksilla-lisaa-kuluttajaymmarrysta/ Turun yliopiston Aistila: https://www.utu.fi/fi/ yksikot/fff/palvelut/aistitjaruoka/aistila/Sivut/ home.aspx

Lähteet: Forsman, Laura (Turun yliopisto, Aistila). “Kuluttajaymmärrys, heikot signaalit ja kestävä kehitys”-esitys Food Bait tuotekehitystyöpajassa 11.4.2018 (ei julkisesti saatavilla) Sammallahti, Tiia. 2009. Konseptisuunnittelun supersankari. Books on Demand GmbH, Helsinki.

Kaavat suomalaisen ruokaekosysteemin kansainväliseen menestykseen, johtaja Janne Saarikko, Founder Institute Finland. Saarikon puheenvuoro on taltioitu Food Business Summit 2019 -tapahtuman Brunssilla Rytmikorjaamolla, Seinäjoella, osana Food Bait -projektin toimintaa.

20

Kuluttajapalautteen merkitys ja kerääminen Kuluttajapalaute auttaa yritystä kehittämään tuotetta asiakkaiden haluamaan suuntaan.

Palautetta voi kerätä esimerkiksi yrityksen nettisivulla palautelomakkeen kautta, kaupassa tuote-esittelijän keskustellessa asiakkaiden kanssa ja messuilla tuote-esittelyn yhteydessä.

Eri tilaisuuksissa kerätty kuluttajapalaute kannattaa analysoida sekä kokonaisuutena, että eri osa-alueet erikseen (esim. erilaiset kuluttajaprofiilit, eri paikkakunnilla/maissa kerätyt palautteet, ammattikeittiöiltä tulleet palautteet vs kuluttajapalautteet, jne.) Eri kohderyhmiltä voi saada hyvinkin erilaista palautetta. Ydinkohderyhmän (eli yrityksen valitseman kuluttajasegmentin) palaute on yritykselle luonnollisesti kaikkein tärkeintä.

Kuluttajapalautteen keräämiseen sopivia esimerkkejä kysymyksistä löytyy linkin takaa täältä.

Se, että valmis tai melkein valmis tuote esitellään asiakkaille ja siitä kysytään palaute kuluttajilta, antaa yrittäjälle jatkokehitysehdotuksia heti tuotteen alkutaipaleella. Palautteen keruu pitää suunnitella huolellisesti. Tilaisuuden luonteeseen sopiva keruutapa ja oleellista tietoa antava lomake antavat parhaat tulokset: suurissa messutapahtumissa asiakkaat eivät välttämättä itse jaksa tai ehdi täyttää lomakkeita. Tällöin heiltä voi kysyä lupaa muutaman kysymyksen esittämiselle suullisesti. Etukäteen kannattaa myös pohtia, mikä on sopivin tulosten analysointija esittelytapa.

Tuote-esittelyihin sopivat tapahtumat ja tuotteet on päätettävä hyvissä ajoin jo paikkavaraustenkin takia. On hyvä, jos tuote-esittelytilaisuuksissa on useampi tuote. Silloin voidaan saada parempi näkyvyys ja herätetään kuluttajien mielenkiinto monipuolisella valikoimalla. Voidaan esimerkiksi esitellä alueen pientuottajien tuotteita tietyn teeman sisällä, tai konseptoida yhteen esimerkiksi “aamupalatuotteet”. Yhteiset järjestelyt säästävät tapahtumatuotannon kustannuksissa.

Tuote-esittelyn markkinointiin sopivia mediavalintoja ovat yritysten some-kanavat, paikallismedia (lehdistötiedotteet, yhteys toimittajiin), ostettu mainosaika tai -tila ja näkyvyys messuilla (messujulkaisut, tiedotteet).

Tiedotuksessa on hyvä pohtia mikä lisäarvo tuotteesta on kuluttajalle, mikä uusi näkökulma ruokaan tai ruoanlaittoon sillä saadaan, ja tarvittaessa kohdistaa viestiä ammattilaisille (ammattikeittiöt, tukut) eri näkökulmasta.

CASE: Ruokatapahtumat osana tuotteen esittelyä ja lanseerausta Food Bait -projektissa Jo tuotekehitystyöpajoja suunnitellessa tavoitteena oli, että ne huipentuvat tuotteiden tai tuotekonseptien esittelyyn asiakkaille.

Esittelytilaisuuksiksi valikoituivat ruoka-alan ammattilaisille suunnattu Food Business Summit – tapahtuma Seinäjoella, sekä kuluttajille suunnatut tapahtumat Kauhajoella (Kauhajoen ruokamessut) ja Uumajassa (Umeå Smakfestival). Ne olivat keskenään erilaisia ja niiden aikataulu sopi yhteen tuotekehitystyöpajasarjan kanssa.

Keräsimme tapahtumissa tuotteiden aistivaraisiin ominaisuuksiin, pakkauksiin ja tuotekonseptiin liittyviä arvioita. Kysely- tai haastattelulomakkeessa arvioitavat asiat käytiin yritysten kanssa läpi. Sovimme tavoitteen palautteen määrälle, esim. 20 arviota/ tuote/päivä, jos kuluttajapalautetta kerättiin pidemmän kyselylomakkeen avulla erillisissä tutkimuskopeissa. Jos kyseessä oli kevyempi maistatukseen liittyvä arviointi, palautetta kerättiin koko tapahtuman ajan. Kysymysten vastaajat edustivat näin tapahtuman/tilaisuuden täysi-ikäisiä osallistujia monipuolisesti.

Lukuvinkki: Ristomatti Piesala on tehnyt elintarvikeyrittäjille mainion oppaan messutapahtumaan osallistumisesta: https://www.theseus.fi/bitstream/ handle/10024/35759/Ristomatti_Piesala. pdf?sequence=1

21

Kauhajoen ruokamessuilla osastomme oli kahden projektin yhteisosasto. Blue products -projekti (linkki: meri- ja kalataloussivuille) toteutti Vaasassa keväällä 2018 samanlaisen tuotekehitystyöpajasarjan kuin Food Bait Seinäjoella. Oli luontevaa (ja kustannustehokasta) lyödä hynttyyt yhteen ja esitellä molemmissa projekteissa kehitettyjä tuotteita messuvieraille.

Blue Products -projektista esittelimme messuilla lahnamakkaraa ja Food Bait -projektin tuotteista mukana olivat siemenleipä, punajuuripesto, Kraatterijärven vesi ja kauramuru. Osastolla maistatimme osaa tuotteista, kerroimme projekteista ja niiden tulevista tapahtumista sekä keräsimme aistinvaraisia kuluttaja-arvioita.

Arviointia varten laadimme kullekin tuotteelle omat lomakkeet ja kuluttajat saivat tehdä arvion rauhassa arviointikopissa istuen. Messujen jälkeen analysoimme tulokset ja kävimme ne yritysten kanssa läpi.

Umeå Smakfestival on vuosittain syyskuussa Uumajan keskustassa järjestettävä ulkoilmatapahtuma, jossa kuluttajat voivat ostaa ruoka-annoksia ja nauttia ne tapahtumaalueella. Kolmipäiväinen tapahtuma kerää tuhansia osallistujia. Voit lukea lisää blogistamme: http://www.foodbait.fi/makuja-ja-kokemuksiauumajassa/

Food Business Summit (FBS) on Seinäjoella vuosittain järjestetty tapahtuma, joka on koonnut ruokaketjun asiantuntijoita yhteen.

Vuoden 2018 tapahtumaan (12.-13.6.) Food Bait osallistui teemalla Kestävä kehitys ja yhteiskehittäminen ruokaketjussa / Co-creation of sustainable foods and services. Tilaisuuden pääpuhujana oli brittiläinen keittiömestari ja vastuullisen ruoan puolestapuhuja Arthur Potts Dawson. Tapahtuman tauolla järjestettiin kuuden elintarvikkeen esittely ja maistatus. Tuotteista kerättiin lyhyet arviot, joissa kysyttiin mm. miellyttävyyttä ja ostohalukkuutta. Tulokset kerättiin yrityksille ja esiteltiin osana kuluttaja-arviointeja tuotekehitysprosessin aikana. (KUVA FBS) Elintarvikkeista valmistettiin kutsutulle asiantuntijaraadille myös usean ruokalajin lounas, jossa palautetta kerättiin vapaamuotoisella keskustelulla.

22

Mistä uusia asiakkaita ja ideoita voi etsiä ja löytää?: • • • •

•

• • • •

sekä kotimaahan että ulkomaille suuntautuvilta opintomatkoilta messuilta; maistatukset ja asiakaskyselyt some-kanavissa tehdyistä kyselyistä ja kilpailuista hyödyntämällä kuluttaja- ja markkinatutkimustoimistojen (elintarvikealalla mm.

Aistila, Foodwest ja Makery) palveluita (https:// www.utu.fi/fi/sivustot/aistila/palvelut/Sivut/ home.aspx, https://www.foodwest.fi/ ja https://makery.fi/) erilaisista kotimaisista ja ulkomaisista trendikatsauksista, joita voi etsiä netistä mm. hakusanoilla “ruoka trendikatsaus” ja “food trends” (myös markkinatutkimustoimistojen avulla) ympäristöä havainnoimalla; silmät auki ja korvat höröllä kulkeminen osallistumalla tapahtumiin ja keskustelemalla muiden osallistujien kanssa* oman yrityksen henkilökunnalta kysymällä sukulaisia, ystäviä ja tuttavia haastattelemalla

*) Pirjon Pakarin Hannu Malmivaara tuumasi erään tilaisuuden kahvitauolla, että “karppausbuumiin pitäisi keksiä jotain”. Samassa pöydässä istui Foodwestin silloinen tuotekehittäjä, joka sanoi, että hänellä on kotikeittiössä hyväksi havaittu resepti, jota ei tarvitsisi paljon muokata, jotta siitä tulisi karppausdieettiin sopiva.

Leipuri ja tuotekehittäjä ryhtyivät yhteistyöhön ja muutaman viikon kuluttua markkinoille ja karppaustrendin aallonharjalle saatiin markkinoille leipä, joka keikkui myyntitilastojen kärjessä trendin hiipumiseen saakka. Tämä on malliesimerkki, jossa yrittäjä, yhteistyökumppani ja kuluttaja voittivat: osallistuminen tapahtumaan, tarpeen ilmaisu, yhteistyökumppanin kanssa hynttyyt yhteen ja kysyntää vastaava tuote markkinoille nopeasti!

Alueella olevia ruokatapahtumia: • • • • • •

Kauhajoen ruokamessut (www.ruokamessut.fi) Uumaja Smakfestival (www.umeasmakfestival.se) Food Business Summit (www.foodsummit.fi) Lakeus kokkaa (www.lakeuskokkaa.fi) Maistuva -messut (https://pytinki.fi/maistuva/) Ruokakarkelot (https://www.ruokaprovinssi.fi/ ajankohtaiset/)

IntoSeinäjoki on laatinut mainion kymmenen kohdan vinkkilistan yritykselle, joka pohtii vientiä. https://ajankohtaista.intoseinajoki.fi/blog_posts/ kymmenen-askelta-onnistuneelle-vientimatkalle83507?utm_source=rss&utm_medium=rss&utm_ campaign=Subscription&utm_content=blog_post Vientinäkymien tunnusteluun ja viennin aloittamiseen on tarjolla paljon yrityspalveluita. Löydät näihin linkit liitteestä täältä.

23

KIITOS MUKANA OLLEILLE YRITYKSILLE, YHTEISTYÖKUMPPANEILLE JA ASIANTUNTIJOILLE: Alavuden öljynpuristamo Annin marjatarha Brännlands cider Blue Products Cafe & shop Valkoinen Puu Duå & Open/Closed Founder Institute E-P:n Osuuskauppa Genero Grönsaksfabriken Hansens chark Humbly communication Hunger och törst Into Seinäjoki Joupin vanha tupa Jukolan juusto Kokkitupa Krux Kyrö Distillery Laidun hereford Le bureau Mainostoimisto BSTR Norrlands fruktvin Norrmejerier Nygatan 57 Package Testing & Research / Sense N Insight PackageMedia Pirjon pakari Pralineriet Ravintola Juurella Ravintola Uppalan kartano Salteriet Sandsjögården hollyday resort SeAMK Ruoka Spoon Strukturdesign Sustainable chef Svedjan ost Taivalkosken mylly Turun yliopisto/Aistila United minds Uppalan kartano Wild river VILLD Vintage Plantation Åbrånts limousine Örebro Universitet Örebro Universitet

Hanna Yli-Kuha, Sirkku Suovaara Arja Raatikainen Andreas Sundgren Katja Marttunen, Sandra Melberg Sirkku Ylikoski Karl-Martin Edin Janne Saarikko Ossi Kallio Rasmus Östman Magnus Conradsson Michael Hansen Ingrid Widing Jörgen Engdahl Juha Haapamäki Markku Liias Tiina Kujala Erik Lundqvist Miko Heinilä Jussi Harju, Suvi Vantaa Johan Wernvik Jussi Ojala Olaf Karlsson, Erik Rosenbaum Lina Karlsson Anna Pehrssons Virpi Korhonen Mauri Reinilä Hannu Malmivaara, Barbara Kankaanpää Monica Elmqvist Jani Unkeri, Miia Keski-Nikkola Anu Luukko Stina Sjöström Caroline Schafer Tuija Pitkäkoski Hanna Duner & Jessica Johansson Johan Gustafsson Arthur Potts Dawson Johanna & Peter Hellström Arto Leppälä, Sara Hietala Saara Lunden, Laura Forsman Ingela Stensson Anu Luukko Victor Linder & Freddy Holmgren Ossi Paloneva Jenny Berg Roma Vilma Phd Mathilda Marshall Phd Johan Swahn Jessica Frej

Alavus Kauhava Umeå Seinäjoki Kauhajoki Umeå Helsinki Seinäki Pietarsaari Umeå Umeå Umeå Umeå Seinäjoki Seinäjoki Leivonmäki Lappajärvi Skellefteå Isokyrö Kauhajoki Stockholm Seinäjoki Ånäset Umeå Skellefteå Vantaa Kouvola Seinäjoki Vilhelmina Seinäjoki Seinäjoki Obbola Blattnicksele Seinäjoki Stockholm Umeå London Kågr Jalasjärvi Turku Stockholm Seinäjoki Helsinki Hörnsjö Örebro Örebro Stockholm

Steering group members Peter Juneblad, Umeå kommun Roger Marjavaara, Umeå University Risto Lauhanen, Seinäjoki University of Applied Sciences Mari Sandell, University of Turku Guy Svanbäck, Österbottens fiskarförbund Project group members University of Turku: Anu Hopia, Nanna Rintala, Susanna Ihanus Restauranghögsskolan, Umeå University: Ute Walter, Julia Berggren, Björn Norén, Johanna Rehn Seinäjoki University of Applied Sciences: Nina Sillvan, Anne-Maria Aho, Helena Hannu, Sanna Jyllilä

Rahoittajat