Mercurius 1/2015

MERCURIUS

1/2015

Turun kauppakorkeakoulun sidosryhm채lehti

VALTTERI KAARTEMO: Markkinat ovat muovailuvahaa

Yritt채jyyskoulutus nosteessa

16

Markkinointioppia diginatiiveille

8

20

MERCURIUS PÄÄKIRJOITUS

MAHTAVIA MAHDOLLISUUKSIA Yrittäjämäiselle toiminnalle ja osaamiselle on otolliset ajat. Riippuu tietenkin siitä, ketä kuuntelee. Voi tykönänsä kadehtia alkuvaiheen kimmellyksen keskellä piehtaroivien startuppaajien vallatonta intoa. Tai voi parhaansa mukaan ymmärtää jo pidempään kouliintuneen raatajan tuskailua tai hahmottaa erilaisten organisaatioiden uudistumista alati muuttuvassa maailmassa. Tutkijalle tämä on haastava, mutta mahdollistava alusta.

Yrittäjyys on ilmiönä kiehtova. Se ei käsitä vain itsensä työllistämistä tai yrityksen perustamista, vaan yrittäjyys kattaa myös ulottuvuuksia, jotka viime kädessä vaikuttavat useiden organisaatioiden menestymiseen. Yrittäjyyttä tutkittaessa eri teemojen kirjo ulottuu yksilötasolta organisaatioiden toiminnan analysointiin ja yrittäjyyden yhteiskunnalliseen tarkasteluun.

Monessa merkityksessä yrittäjämäinen toiminta on tapa tehdä työtä, tapahtuupa se sitten omassa yrityksessä tai palkkatyössä. Siksi yrittäjyysprosessin eri muotojen ymmärtäminen avaa ovia oman osaamisen soveltamiseen. Yrityksissä vastaava ymmärrys edistää uusien mahdollisuuksien hyödyntämistä. Uusien ratkaisujen luomisen ja niiden synnyttämien mahdollisuuksien jalostaminen rahaksi on monen toivelistalla, eivätkä paikalleen jämähtäneet tai suuruutensa keskellä vain oman kuvansa näkevät organisaatiot menesty ilman yrittäjämäistä toimintaa. Jos kyvyt tai halut uuden luomiseen tyrehtyvät, menestystarinat siirtyvät menneisyyteen.

Tästä on valitettavan tuoreita esimerkkejä ja niitä tulee lisää. Onneksi Turun kauppakorkeakoulussa on mahdollisuuksia rakentaa osaamistaan työelämän haasteisiin.

Turun yliopistossa on käynnistetty kehittämistyö, joka tähtää yrittäjyyden ja yrittäjyyskoulutuksen vahvistamiseen kaikissa tiedekunnissa.

Avainasemassa on yrittäjyyskoulutus, jonka avulla halutaan lisätä yrittäjyystietoisuutta ja avata yrittäjyyteen liittyviä mahdollisuuksia kaikissa tiedekunnissa. Nykyisissä olosuhteissa on organisaation ja yksilöiden kyettävä uudistumaan ja kehittymään toistuvasti, ja juuri tässä yrittäjämäinen asenne on eduksi. Onneksi uuden luominen on meillä verissä, tiedekorkeakoulu kun olemme. Tutkimusprosessi itsessään vastaa uuden luomista: hahmotetaan tutkimusongelma, tarjotaan siihen ratkaisu ja erityinen kontribuutio muillekin ohjeeksi, testataan ideaa ja lopuksi pitchataan ratkaisua eri foorumeilla budjetti natisten. Opetukselle uudet suunnat ja tarve kehittyä ovat vastaavanlainen mahdollisuus. Tuore Suomen Ekonomien keräämä palaute vuonna 2013 valmistuneiden kauppatieteiden kandidaateilta ja maistereilta kertoo työelämään siirtyneiden kokevan, että yrittäjävalmiuksia ja -asennetta kaivataan lisää. Asetan kysymyksen: kannattaisiko haasteeseen tarttua jo opiskeluaikana?

Mahdollisuus sisältyy myös yhteiskunnalliseen asemaamme. Korkeakouluna olemme osa paikallista yrittäjyysekosysteemiä. Sen evoluutiolle on tarjolla lukuisia potentiaalisia soluja: Yliopistossa työskentelee ja opiskelee kyvykkäitä mieliä, alueella toimii kiehtovia menestyviä yrityksiä ja meillä on Boost Turku -yhteisö, joka mahdollistaa poikkitieteellisten ideoiden edistämisen ties mihin asti. Tulevaisuus näyttää mihin tällä kaikella yrittäjämäistä toimintaa tukevalla ekosysteemillä pystymme. Hei, mutta siinäpä on taas uusi tutkimusaihe.

PEKKA STENHOLM Kirjoittaja työskentelee erikoistutkijana Turun kauppakorkeakoulun yrittäjyyden oppiaineessa.

SISÄLLYS 1/2015 2 4 8 10 13

Pääkirjoitus: Mahtavia mahdollisuuksia Lyhyesti Markkinat ovat muovailuvahaa Suomalaiselle talousosaamiselle tilaa Euroopan unionissa

KUVA: HANNA OKSANEN

10

Kabinettipäällikkö Taneli Lahti kannustaa opiskelijoita EU-uralle.

Vieraskynä: Selkoa ja pelkoa Riiassa

14 16

Kuluttajat etsivät yksilöllisiä kokemuksia yhdessä Yrittäjyys haastaa tuntemattomalle maaperälle

18 JOKO on konkreettinen valmentaja avaa 19 Yritysprojekti b-to-b-markkinoinnin käytänteet 20 Markkinointioppia diginatiiveille 22 Väitökset ja valmistuneet

14

KUVA: PÄIVI KOSONEN

Laura Nummelin tutkii sitä, miksi tietyt tuotteet saavat sosiaalista arvostusta.

MERCURIUS 1/2015 | Julkaisija Turun yliopiston kauppa­­korkeakoulu | Päätoimittaja Markus Granlund | Toimitus­sihteeri Taru Suhonen, 02 333 9264, taru.suhonen@utu.fi­|­Toimitusneuvosto Markus Granlund, Aki Koponen, Kirsi Kostia, Harri Lorentz, Esa Puolamäki, Taru Suhonen, Ristomatti Vahe | Taitto­Mainostoimisto Dimmi | Kannen kuva Päivi Kosonen | Paino F­ inepress Oy | Painos­määrä ­4 500 | ISSN 0788-9747 | Tilaukset, osoitteen­muutokset ja ­palaute tseviestinta@utu.fi

441 678 Pa inotuote

lyhyesti

KOONNUT TARU SUHONEN

Uutta pontta

PUUTARHAALALLE Voimakas-tutkimushanke etsii uusia ratkaisumalleja puutarhaalan liiketoiminnan kehittämiseksi. Yksi esimerkki uusista ratkaisuista ovat monituotekasvihuoneet kaupunkien katoilla.

S

uomalainen puutarhatuotanto on viime vuosina ollut rakennemuutosten kohteena. Kansainvälinen kilpailu on kiristynyt. Liiketoimintaympäristö ja etenkin kuluttajien tarpeet ovat vahvasti muuttumassa entistä monimuotoisemmiksi. Nykyiset toiminta- ja tuotekonseptit eivät välttämättä riitä uudessa tilanteessa.

– Kilpailukykyinen puutarhatuotanto tarvitsee ajurikseen erityisesti uusia innovaatioita ja toimintamalleja, jotka haastavat vallitsevia käytäntöjä, sanoo tutkimuspäällikkö Mikko Pohjola Turun kauppakorkeakoulun CCR Tutkimuspalvelut -yksiköstä.

KUVA: HANNA OKSANEN

CCR Tutkimuspalvelut toteuttaa Voimakas-hankkeen yhteistyössä Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen kanssa. Maiju ja Yrjö Rikalan puutarhasäätiö rahoittaa hanketta.

Hankkeen tutkijoiden mukaan puutarhaalaan liittyvien markkinoiden uudistumista voidaan ymmärtää paremmin, jos uudenlaiset näkökulmat ja systemaattinen liiketoiminnan tarkastelu yhdistetään tulevaisuusskenaarioiksi.

– Erityisen tärkeää on tunnistaa nopeasti kehittyvän ICT:n mahdollisuudet alan koko ketjun uudistumisessa. Liiketoiminta- ja yri-

MATTI ANTTONEN on Turun yliopiston vuoden alumni

M

atti Anttonen toimii alivaltiosihteerinä taloudellisia ulkosuhteita koskevissa asioissa ulkoasiainministeriössä. Anttonen on valmistunut Turun kauppakorkeakoulusta kauppatieteiden maisteriksi vuonna 1982 ja Turun yliopistosta valtiotieteiden maisteriksi vuonna 1990.

Anttonen toimii neuvoa-antavan elimen jäsenenä Turun kauppakorkeakoulun PanEurooppa Instituutissa, joka tarkastelee Euroopan talouden ja liiketoiminnan kehitystä.

Anttonen käy myös luennoimassa ahkerasti kansainvälisen liiketoiminnan kursseilla.

Hän pitää tärkeänä sitä, että voi jakaa omaa asiantuntemustaan opiskelijoille.

4 MERCURIUS 1/2015

‒ Sukupolveni ei ole viimeinen, joka hoitaa talous- ja ulkosuhteisiin liittyviä asioita. Jatkossakin tarvitaan ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita maailmanmenosta ja haluavat antaa panoksensa yhteisten asioiden kehitykseen, Anttonen sanoo.

Anttonen kertoo saavansa yliopistoyhteistyöstä tuoreita ajatuksia.

– Yliopistossa on menty viime aikoina valtavasti eteenpäin muun muassa kansainvälisyyteen liittyvässä tutkimuksessa ja koulutuksessa.

tyskonseptia voidaan kehittää sijoittamalla esimerkiksi monituotekasvihuone keskelle taajamaa tai jopa kiinteistön katolle. Tällöin asiakkaat ovat kävelyetäisyydellä, tuotteiden hiilijalanjälki pienenee ja tuotannon energiatehokkuus lisääntyy. Jotta muutos on mahdollinen, tulee uudet toimintamallit huomioida myös kaavoituksessa, sanoo erikoistutkija, dosentti Kari Jokinen Luonnonvarakeskuksesta.

KUVA: HANNA OKSANEN

Service Jam Turku

48 tuntia innovointia muotoilun keinoin Kauppakorkeakoululla järjestettiin 27.2.–1.3. palvelumuotoilutapahtuma Service Jam Turku, joka oli yksi samaan aikaan ympäri maailmaa samalla konseptilla järjestettävistä tapahtumista.

MARKKU WILENIUS tulevaisuudentutkimuksen professoriksi

V KUVA: HELENA RUSANEN

O

sallistujat kävivät kahdessa vuorokaudessa läpi koko muotoiluprosessin muotoiluajattelun ja palvelumuotoilun työkalujen avulla.

Kaupan ja palvelujen maisteriohjelmassa opiskeleva Eetu Korhonen osallistui Service Jam Turku -tapahtumaan. ‒ Tekemällä oppii enemmän kuin pelkästään lukemalla erityisesti, jos taustalla on jonkin verran tietoa ja teoriaa aiheesta.

Prototyyppien tekeminen oli antoisaa, muotoilun opetusmenetelmistä voisi ottaa mallia kauppatieteidenkin opiskeluun.

Korhonen uskoo, että viikonlopun aikana käytetyt menetelmät ovat hyödyllisiä myös työelämää ajatellen.

‒ Joskus voi olla parempi ryhtyä suoraan hommiin eikä miettiä asioita liikaa. Erityisesti aloittelevan yrittäjän on tärkeä tuoda ideansa mahdollisimman nopeasti muiden tietoisuuteen, jotta saa heti palautetta. Kaikkea ei kannata pitää salassa, ja muiden mielipiteet kannattaa ottaa riittävän ajoissa huomioon turhien kustannusten välttämiseksi.

Global Service Jam on maailman suurin muotoiluajattelun ja palvelumuotoilun tapahtuma. Tapahtuma järjestettiin Turussa nyt neljättä kertaa. Turun kauppakorkeakoulun markkinoinnin aine ja markkinoinnin ainejärjestö M-klubi olivat mukana tapahtuman järjestämisessä.

TT Markku Wilenius on nimitetty tulevaisuudentutkimuksen professoriksi viisivuotiskaudelle 1.11.2014–31.10.2019.

Wilenius keskittyy professuurissaan kehittämään tulevaisuudentutkimuksen opetustarjontaa, erityisesti kansainvälistä maisteriohjelmaa, luomaan uusia tulevaisuudentutkimusta soveltavia hankkeita sekä syventymään pitkien syklien tutkimukseen.

Markku Wilenius on toiminut tulevaisuudentutkimuksen parissa jo 20 vuotta.

Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa hän on ollut vuodesta 1996 lähtien.

MERCURIUS 1/2015

5

lyhyesti

KOONNUT TARU SUHONEN

Satakunnan korkeakoulusäätiö LAHJOITTI 200 000 EUROA Satakunnan korkeakoulusäätiön lahjoitus on ensimmäinen suuri lahjoitus Turun yliopiston joulukuun 2014 alussa käynnistyneessä varainhankinnassa.

Säätiö kohdensi lahjoituksen kauppatieteelliselle koulutusalalle.

Yrittäjyysluokka

VAIKUTTAA POSITIIVISESTI yrittäjyysasenteisiin KUVA: HANNA OKSANEN

Satakunnan korkeakoulusäätiön hallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Sampsa Kataja ja Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen allekirjoittivat lahjakirjat Porissa. ‒ Turun yliopiston kaupallinen koulutus on vakiintunut keskeiseksi osaksi Porin yliopistokeskuksen toimintaa. Haluamme omalta osaltamme tehdä voitavamme, jotta sitä voidaan edelleen kehittää palvelemaan satakuntalaista elinkeinoelämää sekä tiede- ja opiskelijayhteisöä, Kataja sanoo.

T

urun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen pitää Satakunnan korkeakoulusäätiön lahjoitusta merkittävänä osoituksena siitä, että Turun yliopiston varainhankinta on koko lounaisen Suomen yhteinen asia. ‒ Turun yliopisto on alueen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn keskeinen edistäjä. Valtion vastinrahaan oikeuttava varainhankintakausi on yliopistolle kehittämismahdollisuus, johon toivomme alueen yritysten, yhteisöjen ja asukkaiden tarttuvan.

Turun kauppakorkeakoulun dekaani Markus Granlundin mukaan lahjoituksen avulla voidaan merkittävällä tavalla vahvistaa yrittäjyyden tutkimusta ja koulutusta Turun yliopistossa. Yrittäjyys on yksi Turun kauppakorkeakoulun painopistealoista. ‒ On kriittisen tärkeää ylläpitää laadukasta 6 MERCURIUS 1/2015

yrittäjyyden tutkimusta ja koulutusta. Elinkeinoelämän murros Suomessa lisää tarvetta kokonaisvaltaiselle yrittäjyyskasvatukselle, jonka kehittämisen Turun yliopistossa lahjoitus mahdollistaa. Koulutamme osaajia, jotka jakavat ja soveltavat osaamista ja uutta tietoa koko yhteiskunnan parhaaksi.

Satakunnan korkeakoulusäätiö on tukenut Turun yliopiston toimintaa aiemminkin rahoittamalla liiketaloustieteen alan liiketoimintaosaamisen ja yrittäjyyden professuuria.

Valtio on varautunut pääomittamaan suomalaisten yliopistojen 1.11.2014‒30.6.2017 keräämää pääomaa jopa kolminkertaisella summalla. Turun yliopisto suuntaa lahjoituksina kerätyt varat suoraan opetus- ja tutkimusedellytysten sekä tutkimusinfrastruktuurin kehittämiseen. Valtion vastinraha sijoitetaan Turun yliopiston pääomaan.

K

auppakorkeakoulun Porin yksikössä on selvitetty, miten yrittäjyysopetukseen osallistuminen vaikuttaa oppilaiden käsityksiin omasta tulevaisuudestaan. Tutkijat tekivät kyselyn Ulvilan lukion ja Porin Lyseon yrittäjyysluokkien opiskelijoille. Vastaajat suhtautuvat yrittäjyyteen ja yrittäjäksi ryhtymiseen verrattain positiivisesti, ja suurin osa vastaajista olisi valmis perustamaan yrityksen.

Tutkijoiden mukaan yrittäjyyskasvatuksella voidaan tukea oppilaiden yrittäjäksi ryhtymistä. Suomessa perusasteella ja yleissivistävässä koulutuksessa yrittäjyyskasvatuksen pääasiallinen tavoite ei kuitenkaan ole yrityksen perustamisen, vaan yrittäjämäisen toiminnan, aktiivisen kansalaisuuden ja työelämävalmiuksien tukeminen. ‒ Viimeaikaisessa yrittäjyystutkimuksessa yrittäjyyden keskeiseksi rooliksi on nähty mahdollisuuksien havaitseminen ja hyödyntäminen. Tämä voi tapahtua oman yrittäjyyden kautta, palkkatyössä tai omassa sosiaalisessa elämässä, selvitystä tekemässä olleet professori Ulla Hytti ja tutkija Lenita Nieminen sanovat.

TULE MUKAAN TEKEMÄÄN TIETEESTÄ HYVINVOINTIA

Koulutamme yrittäjähenkisiä, innovatiivisia ja vastuullisia tulevaisuuden päättäjiä ja asiantuntijoita rakentamaan suomalaista yhteiskuntaa ja hyvinvointia.

Suomalaisten yliopistojen varainhankinta on käynnissä. Tarvitsemme nyt ystäviämme toimintamme turvaamiseksi. Lahjoitus Turun yliopistolle on panostus laadukkaaseen koulutukseen ja tutkimukseen.

Yli 10 000 euron lahjoituksen voi kohdentaa kauppatieteelliselle koulutusalalle.

Ota yhteyttä: dekaani Markus Granlund, markus.granlund@utu.fi

TEE HYVÄ PÄÄTÖS utu.fi/lahjoita lahjoita@utu.fi Rahankeräyslupa POL-2014-11403

”

Jokainen voi olla oman markkinansa häirikkö.

Markkinat ovat muovailuvahaa TEKSTI TARU SUHONEN

M

KUVA PÄIVI KOSONEN

arkkinat ovat instituutioita.

Yritykset tekevät asioita tietyllä tavalla: jakelevat tuttuja kanavia pitkin ja tekevät yhteistyötä vakiintuneiden kumppaneiden kanssa. Markkinat mahdollistavat, mutta ne myös rajoittavat.

Startup-yrityksiä on totuttu pitämään institutionaalisten markkinoiden häirikköinä.

Startuppien ketteryyttä ihannoidaan, ja startup-maailman kieli ja käsitteet ovat tarttuneet muunkinlaisten yritysten kulttuuriin. Väitöskirjassaan startup-yritysten verkostoja tutkinut yliopisto-opettaja Valtteri Kaartemo Turun kauppakorkeakoulun markkinoinnin ja kansainvälisen liiketoiminnan laitokselta haluaa haastaa kaikenlaiset yritykset pohtimaan, voi8 MERCURIUS 1/2015

sivatko ne hyötyä siitä, että asioita tehtäisiin eri tavalla. ‒ Startupit uskaltavat kokeilla, koska niillä on vähemmän hävittävää. Oikeaa toimintatapaa voidaan etsiä ja kokeilla vapaammin.

Minkään yrityksen ei kuitenkaan tarvitse, tai kannata, ottaa markkinoita annettuina. Myös perinteisillä aloilla toimivat yritykset ja isommat toimijat voivat olla positiivisia markkinahäirikköjä, kyseenalaistaa ja kehittää uusia tapoja toimia, murtaa käytänteitä, tehdä bisnestä uudella tavalla.

Kaartemo muistuttaa, että useimmat menestyneet startupit ovat joutuneet tekemään paljon ennen kuin on alkanut tapahtua. Taustalla on usein myös sattumaa ‒ ja sattuma suosii valmistautunutta.

– Valtteri Kaartemo

‒ Omaa toimialaa kannattaa tarkastella vakiintuneiden käytänteiden näkökulmasta.

Mikä on vaihdannan perusta, mitkä normit säätelevät toimintaa ja miten markkinoilla viestitään asioista. Kun markkinat tuntee, voi niitä sitten lähteä kyseenalaistamaan. Markkinahäiriköt luovat itselleen mahdollisuuksia tunnistaessaan aukon markkinoilla. Kaikki lähtee kyseenalaistamisesta.

UUDET TOIMINTATAVAT KIINNOSTAVAT KULUTTAJIA

Valtteri Kaartemo on mukana tutkimusprojektissa, jossa selvitetään niitä mekanismeja, joilla markkinoita muovataan. Tutkimuksen tavoitteena on auttaa suomalaisyrityksiä löytämään toimialoillaan uusia mahdollisuuksia, joita esimerkiksi globaalit megatrendit synnyttävät. ‒ Demografinen muutos, taloudellisen vallan siirtyminen kehittyviin maihin, kaupungistuminen, ilmaston muutos ja teknologiset läpimurrot ovat asioita, joiden varaan voi rakentaa uutta. Markkinoiden ja muutosmekanismien tuntemus on avuksi, kun lähdetään etsimään omaa kulmaa markkinoihin. Markkinoita ravistelevat yritykset ovat usein tilanteessa, jossa isot trendit tukevat toimintaa.

Kaartemo uskoo, että tällä hetkellä asioiden uudella tavalla tekemiselle on iso tilaus. Esimerkiksi tyytymättömyys sääntelyyn saa yritykset astumaan markkinoille uudella tavalla. Kuluttajat taas haluavat uusia tapoja hankkia tuotteita: helpommin, kestävämmin, ilman välikäsiä.

Esimerkistä käy jo vakiintunut verkkokauppa, joka on tehnyt tuloaan 1990-luvulta saakka. Vasta nyt ihmiset ovat muuttaneet toimintatapojaan lopullisesti, mikä näkyy selvästi vaikkapa automarkettien valikoimissa.

TULEVAISUUS OMISSA KÄSISSÄ

Tutkimusta tehdään yhteistyössä yritysten kanssa. FIMECC:n REBUS-ohjelmassa kauppakorkeakoulun asiantuntijat kehittävät uusia liiketoimintamalleja erityisesti meriteollisuuden näkökulmasta yhteistyöyritys MacGregorin kanssa. ‒ Pyrimme yhdessä nostamaan esille asioita, jotka eivät nouse esille yrityksen päivittäisessä tekemisessä. Erityisesti isot yritykset ovat usein melko siiloutuneita, eivätkä eri toiminnot tarkastele suurempaa markkinalogiikkaa kokonaisuutena.

Projektissa MacGregor työstää asiantuntijoiden ohjauksella tulevaisuuttaan. Työpajoissa otetaan aikaa erilaisten markkinaskenaarioiden luomiseen ja tarkastellaan, millaisessa muutoksessa yrityksen toimintaympäristö on. Olennaista on auttaa yritystä kehittämään omaa toimintaansa niin, että sen suunta ei ole muiden toimijoiden liikkeiden sanelema. ‒ Menestyminen kansainvälisesti vahvasti verkottuneella muuttuvalla toimialalla vaatii uudistumista. Olemme luoneet kolme erilaista tulevaisuuskuvaa yhdessä yrityksen kanssa. Nyt työstämme ajatuksia pidemmälle: mikä on yrityksen tulevaisuudelle suopein vaihtoehto ja miten pitää toimia, jotta se saavutetaan.

Kaartemo sanoo, että erityisesti kauppatieteiden parissa puheet markkinoista tuntuvat usein itsestäänselvyyksiltä. ‒ Yritysihmisten kanssa puhuessa vahvistuu ajatus siitä, että markkinoiden mekanismien ja markkinainstituutioiden tuntemiselle on tarvetta. REBUS-projektissa oma tieteellinen ymmärryksemme markkinoiden logiikasta kasvaa jatkuvasti.

Tutkimustuloksia on luvassa ensi vuonna.

Lisäksi on palkitsevaa nähdä, miten yrityksen ajattelu on mennyt eteenpäin, kun näille asioille otetaan aikaa.

KUVAT: TARU SUHONEN

K

auppakorkeakoulun TSE for the Future Forum on sidosryhmille suunnattu tapahtumakonsepti, joka tuo yhteen akateemisen tutkimuksen ja uudistuvan liiketoiminnan käytännöt.

Ensimmäisessä foorumissa käsiteltiin 23.2. markkinahäirikköjä. Seminaarissa kuultiin, miten markkinahäiriköinä tunnetut yritykset ovat vastanneet sääntely-ympäristön ja liiketoimintamallin rakentamisen haasteisiin ja houkutelleet yhteistyökumppaneita.

Tutkimusnäkökulmaa aiheeseen tarjoilivat kauppakorkeakoulun Centre for Collaborative Research -yksikön johtaja, KTT Aki Koponen ja yliopisto-opettaja, KTT Valtteri Kaartemo.

Kauppakorkeakoulun dekaani Markus Granlund avasi tilaisuuden.

Seminaarissa kuultiin Iron Skyn, MunaEggsPressin ja Onnibusin tarinat yrittäjien kertomina. Miten oma kulma markkinoihin löytyi, entä millaisia haasteita yritykset ovat kohdanneet? Mitä yritykset pitävät suurimpina onnistumisinaan?

Pekka Möttö

OnniBus.com Oy:n toimitusjohtaja – Tapauksessamme deregulaatio mahdollisti uuden toimintamallin, joka syntyi kansainvälisten esikuvien innoittamana. Haasteenamme ovat olleet pyrkimykset sulkea meiltä markkinat sulkemalla myyntikanava, valitukset eri oikeusasteissa käytännössä kaikesta toiminnastamme ja poliittinen lobbaus. Olemme onnistuneet tuomaan uuden liiketoimintamallin Suomen joukkoliikenteeseen, muuttaneet markkinarakennetta ja mahdollistaneet kilpailun sekä synnyttäneet asiakasmäärien räjähdysmäisen kasvun suomalaisessa bussiliikenteessä.

Jarmo Puskala Iron Skyn isä

‒ Olemme pyrkineet tekemään sen, mikä tulee luontevasti. Joukkoistaminen ja joukkorahoitus tulivat käyttöön omasta ja yleisön tarpeesta. Liiketoimintamalleiksi ne on kehitetty näiden kokemusten perusteella.

Perinteisempien toimijoiden kanssa on välillä ollut mahdotonta tehdä asioita kuten olisimme halunneet. Uusien mallien toimivuus on todistettava. Meillä on erinomainen yhteisö, joka ei vain kuluta, vaan myös osallistuu.

Ehkä suurin hyöty on sen tuoma näkyvyys, joka mahdollistaa meille asiat, joihin alalla on perinteisesti tarvittu jopa monikymmenkertaisia budjetteja.

Mikko Välttilä

Vaahteramäki Farming Oy, MunaEggsPress ‒ Ideamme tuli asiakkaiden tarpeesta. Meihin kohdistui kiinnostusta, ja päätimme kertoa avoimesti kuvin, sanoin ja vieraita vastaanottamalla kaiken, mitä teemme. Myös epämukavat asiat. Linja on toiminut. Haasteemme on, että olemme jotakin uutta. Viranomaiset ja alan toimijat ovat pitkälti luulojen ja arvailujen varassa.

Tähän asti ajatuksemme toimintamme laadusta ovat osoittautuneet oikeiksi, eikä varsinaisia yllätyksiä ole tullut vastaan. Suurin onnistuminen on uudenlainen liiketoimintakonsepti konservatiiviseen markkinaan sekä tietysti menestyvän kasvuyrityksen luominen.

MERCURIUS 1/2015

9

alumni

10 MERCURIUS 1/2015

Kabinettipäällikkö Taneli Lahti:

Suomalaiselle talousosaamiselle tilaa Euroopan unionissa TEKSTI TARU SUHONEN

KUVA HANNA OKSANEN

Turun kauppakorkeakoulun alumni Taneli Lahti kertoo, miten hänestä tuli kabinettipäällikkö Euroopan komissioon. ”Suomalainen vahva pohjakoulutus vie pitkälle”, Lahti sanoo.

T

urun kauppakorkeakoulusta valmistunut KTT Taneli Lahti työskentelee Euroopan komission varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskisin kabinettipäällikkönä. Kabinettipäällikkön tehtävä on huolehtia siitä, että Dombrovskisilla on riittävä taustoitus päätöksentekoon. Latvialainen Dombrovskis vastaa varapuheenjohtajana eurosta. ‒ Selvitämme taustoja, kirjoitamme raportteja ja avaamme asioita. Kabinetissa on töissä noin kaksikymmentä henkilöä, joista talouspolitiikan asiantuntijoita on noin 6‒7.

Puolet henkilökunnasta on komission virkamiehiä, puolet määräaikaisissa tehtävissä, Lahti kertoo.

Lahti opiskeli Turun kauppakorkeakoulussa 1990-luvun alussa kansainvälisen talouden linjalla, jonka opiskelijoita kannustettiin seuraamaan Euroopan asioita. ‒ Turun kauppakorkeakoulussa oli jo 90-luvun alussa hyvin kansainvälinen, eurooppalainen ja avoin henki.

Taneli Lahti oli yksi ensimmäisiä Turun kauppakorkeakoulun opiskelijoita, jotka lähtivät Erasmus-ohjelman piirissä vaihtoopiskelijaksi Eurooppaan. Hän suuntasi Nürnbergiin, jossa vaihtoa isännöinyt professori tarjosi Lahdelle jakson jälkeen mahdollisuutta jäädä tekemään väitöskirjaa. Opinnot Turussa olivat lähes valmiit, joten hän tarttui tarjoukseen. Väitöskirja syntyi Suomen en-

simmäisten Hornet-kauppojen aikaan ajankohtaisesta puolustustaloudellisesta aiheesta.

Väiteltyään Lahti palasi Suomeen aloittaakseen työt ulkoministeriössä. Hän osallistui kansainvälisten asioiden valmennuskurssille, mikä oli diplomaattiuran alku. ‒ Ensimmäiselle postille minut lähetettiin Moskovaan vuonna 1998 talouskriisin aikaan, kun Venäjän talous romahti edellisen kerran. Urpo Kivikarin johdolla olin Turussa opiskellut siirtymätalouksia ja Venäjän taloutta, ja tämä oli ekonomistille ja talouspolitiikkaa seuraavalle, juuri valmistuneelle taloustieteen tohtorille loistava työpaikka, oikeastaan jättikokoinen laboratorio.

VENÄJÄ-OSAAMINEN VEI BRYSSELIIN

Moskovasta Lahti siirtyi Brysseliin Suomen EU-edustustoon. Sielläkin hän vastasi ItäEurooppaan ja entisen Neuvostoliiton alueeseen liittyvistä asioista. Seuraavaksi työpaikaksi tuli Euroopan komissio, jonne Lahti pääsi läpäistyään virkamiesuralle tähtääville taloustieteilijöille suunnatun kilpailun. ‒ Ensimmäiset työt, joita minulle tarjottiin komissiossa, liittyivät Suomeen tai Venäjään.

Tuolloin 2000-luvun alussa oli puutetta molempien talouksien osaajista. Suomen talous ei tuolloin ollut yhtä kiehtova kuin Venäjän, joten päädyin takaisin Moskovaan komission edustustoon vuosiksi 2006‒2008.

MERCURIUS 1/2015

11

Moskovassa Lahden puhelin soi eräänä perjantai-iltana. Lahden vahva talouspolitiikka- ja Venäjä-osaaminen olivat vakuuttaneet komissaari Olli Rehnin, joka pyysi Lahtea kabinettinsa jäseneksi. Kun Rehn sai talouspoliittisen salkun ja komission varapuheenjohtajuuden, Lahti seurasi mukana.

Oli luontevaa jatkaa myös Jyrki Kataisen ja Dombrovskisin kabinettipäällikkönä. ‒ Näinä aikoina on hyvä, että talouspoliittisten asioiden hoitamisessa on pysyvyyttä, Lahti toteaa.

SUOMALAINEN OSAAMINEN ON ARVOSSAAN EU:SSA

Pitkään EU-tehtävissä työskennellyt Lahti sanoo, että suomalaisilla on Brysselissä ja EU:n instituutioissa erinomainen maine osaavina, laajasti sivistyneinä ja avoimina ihmisinä, jotka ovat omalla alallaan maailman kärkiasiantuntijoita. ‒ Meillä on vahva pohjakoulutus. Yliopisto-opinnoissa kartutetaan työvälineitä ratkaisujen löytämiselle ja uuden rakentamiselle.

Se on pohja, jolle kaikki muu rakentuu. Itse olen viimeiset 10 vuotta ollut töissä, joissa olen saanut joka päivä oppia uutta ja käyt-

tää kaikkea sitä osaamista, jota olen koskaan ehtinyt kerätä.

Lahti korostaa, että kansainvälisissä ympyröissä on hyvä osata jotain vähän paremmin kuin muut. Hänen mukaansa suomalaisiin luotetaan edelleen erityisesti Venäjään liittyvissä asioissa. ‒ Sitä myyttiä ei kannata murtaa. Meillä on paljon siirtymätalouksiin liittyvää osaamista.

Lahti on ensimmäinen suomalainen, joka työskentelee muun kuin suomalaisen komissaarin kabinettipäällikkönä. Vaikka kansallisuus ei ratkaissut paikkaa Dombrovskisin kabinetin johdossa, ei suomalaisuudesta Lahden mukaan ollut haittakaan. ‒ Yleisesti olen huomannut, että Itämeren ympäristöstä tulevien kollegojen kesken löytyy aika intuitiivisesti yhteinen sävel, meidän on helppo ajatella samaan suuntaan.

BRYSSEL ON STIMULOIVA TYÖYMPÄRISTÖ

Kabinettipäällikön työ on hyvin kokonaisvaltaista. Lahti kertoo, että erityisesti talouskriisin ollessa kiivaimmillaan ei lomia ja viikonloppuja juuri vietetty.

‒ Kriisiaikoina työskentely oli kovin intensiivistä, mutta koin, että tekemämme työ on merkittävää koko Euroopan kannalta. Toki niitäkin aikoja on ollut, kun aivan eurooppalaisen talouspolitiikan ytimessä tehtyä työtä kohtaan eri puolilta maailmaa osoitettu kritiikki ei ole tuntunut kovin kannustavalta.

Työtuntejaan Lahti ei ole koskaan laskenut. ‒ Työn tekemisestä on pidettävä, jotta siinä viihtyy. Uraansa suunnitteleville opiskelijoille suosittelen eurooppalaisiin tehtäviin hakeutumista kovasti. Olen ihmetellyt, miksi suomalaisia taloustieteilijöitä ei pyri EU:n talouspoliittisiin tehtäviin enemmän. Meitä ei näissä tehtävissä ole liikaa.

Lahti haluaa kumota käsitykset siitä, että Euroopan unioni olisi monimutkainen työympäristö. ‒ Me suomalaiset pärjäämme hyvin koneistossa, jota turhaan pidetään bysanttisena.

Jos osaa asiansa, tekee työnsä ja tulee ihmisten kanssa toimeen, pärjää kyllä. Kilpailu on kovaa mutta reilua. Bryssel ei ole hassumpi paikka, jos haluaa varmasti haastavia ja mielekkäitä tehtäviä sekä erinomaisia kollegoita stimuloivassa ympäristössä.

EU:n talous kasvaa, kun pysytään uudistusten tiellä

T

aneli Lahti on Turun kauppakorkeakoulun Pan-Eurooppa Instituutin neuvoa-antavan elimen jäsen. Kokoonpanon tehtävä on vahvistaa Venäjään ja Itämeren alueeseen liittyvää tutkimusta ja opetusta kauppakorkeakoulussa. Lahti vierailee myös aktiivisesti luennoimassa kansainvälisen liiketoiminnan kursseilla Euroopan unionin talouteen liittyvistä asioista.

Kysyimme Euroopan talouden ytimessä työskentelevältä Lahdelta, miltä EU:n taloustilanne näyttää. ‒ Nyt on päästy yli eksistentiaalisesta kriisistä. Euron olemassaoloa ei enää kyseenalaisteta kuten todella kriittisinä vuosina 2010‒2013.

Viime vuonna EU:n talous kääntyi kasvuun ensimmäistä kertaa kolmeen vuoteen, ja meillä on kaikki elementit olemassa sille, että EU:n talouskasvu voi vahvistua.

12 MERCURIUS 1/2015

Lahti nostaa esiin kolme tekijää, jotka ovat edistäneet eniten talouden elpymistä. Ensinnäkin jäsenmaissa on onnistuttu tekemään onnistuneita rakennepoliittisia uudistuksia ja sopeutettu julkista taloutta, mikä on ollut tärkeintä tilanteen kohenemisen kannalta. Toiseksi EU-tasolla on pystytty parantamaan talouspolitiikan koordinaatiota ja vahvistettu rahoitusmarkkinoiden rakenteita. Kolmanneksi vaikuttavat raaka-aineiden ja öljyn hinnat, jotka ovat laskeneet merkittävästi. ‒ Jos pari suurta taloutta EU:n keskellä, Ranska ja Italia, pystyvät tekemään samanlaisia uudistuksia kuin muut, EU:n talous todennäköisesti alkaa tervehtyä ja kasvaa. Jos ne eivät pysty nopeisiin ja kunnianhimoisiin uudistuksiin, talouden toipuminen koko EU:ssa tulee olemaan hidasta, Lahti arvioi.

vieraskynä

Selkoa ja pelkoa Riiassa

H

eräsin Riiassa puhelinsoittoon, ”Hi, this is Janis”. Kyseisen herran oli määrä toimia isäntänä vierailullani paikallisen yliopiston yrityshautomossa. Vedin housut jalkaan ja kiirehdin taksille. Boomriga, määränpääni, oli Latvian yliopiston yrittäjyyden yhdistys, joka sai alkunsa vierailusta Turkuun muutama vuosi sitten. Startup-maailman yhdistävä henki oli kielimuurista huolimatta vahvasti läsnä. ”Lets have a look at our startups”, kävelimme kampuksen huoneistoon, jossa post-it-tarrojen ja sermien viidakko asutti yliopiston touhukkaat asukit. Ilmassa oli yhdistelmä kahvia, pitsaa ja hikeä. Tutuksi tullut aromi.

Boostin mukaan mallinnettu yhdistys on kerännyt suosiota kampuksella, ja innoittanut paikallisia nuoria kokeilemaan ideoitaan markkinoilla. ”Here’s Flash You&Me, they’re into couples’ matching lingerie”. Kaveriporukka, jonka alusvaatemerkki kerää tuulta purjeisiin muotibloggaajien toimesta. ”What’s their turnover?”, rohkenin kysyä, sillä tiesin, ettei alalla salailla. ”Few thousand a month”, kuului vastaus yhtä tavanomaiseen sävyyn. Tiesimme kumpikin, ettei tärkeintä ollut rikastua, vaan oppia alaa ja kokeilla omaa juttuaan. ”All in a year’s work”, Janis lisäsi ja kertoi, että suuri jälleenmyyjä oli nyt valmis ottamaan heidät myyntiin.

Hatunnostojen ja käyntikorttirumban jälkeen Janis uteli Boostin kuvioista. Ilokseni tämä oli aihe, jonka merkeissä meni niin aamiainen kuin lounaskin. Meillä ei tingitä laadusta, kerroin, tästä on tullut mantrani. Kesän kiihdytysohjelmamme Startup Journey tuo Turkuun alojen osaavimmat osaajat valmentamaan ”tiimejämme”, jatkoin, tavoitteena saada kesän päätteeksi toimiva tuote tai palvelu, jolla on kykyä kasvaa kansainvälisesti. Tämä usein johtaa kysymykseen, kuinka tämä saadaan aikaiseksi ja onko se edes mahdollista. Kokemuksen rintaäänellä ja sisupäissäni totesin, että Suomen kokoisella markkinalla kaikkien on puhallettava yhteen hiileen, ja että juuri me satumme olemaan ilmiön vaatimaton tuuliviiri.

Seuraavana päivänä vierailullani Pihkovassa, Venäjällä, tapasin jälleen innokasta yrittäjäsukupolvea, jonka haasteena oli yhteiskunnan suhtautuminen yrittäjyyteen. Tänne nähden tunsin oloni autuaaksi kokemuksistani niin Turun kaupungin kuin yliopiston suhtautumisesta meihin. Turussa on ymmärretty, että yrittäjyys kasvaa alhaalta ylös. Ruohonjuuriliike vauhdissa.

LEO KADIEFF

Kirjoittaja on Boost Turku -yrittäjyysyhteisön hallituksen puheenjohtaja ja kolmannen vuoden yrittäjyyden pääaineopiskelija Turun kauppakorkeakoulussa.

KUVA: ANTTI TARPONEN

MERCURIUS 1/2015

13

Kuluttajat e yksilöllisiä Yhteisön hyväksyntä, status, maine ja ainutlaatuisuus ovat leimaavia ominaisuuksia sosiaalisesti arvostetuille tuotteille ja palveluille. Yhteisöllisen arvokokemuksen luominen on huima kilpailuetu erityisesti pienyrittäjälle.

Laura Nummelin ja hänen tutkijakollegansa haastattelivat kuluttajia ja yrittäjiä autenttisissa kulutustilanteissa, esimerkiksi pienpanimoissa, vaelluskohteissa ja autokaupoissa.

14 MERCURIUS 1/2015

etsivät kokemuksia yhdessä TEKSTI JENNI VALTA

V

oiko hallitsematonta hallita?

Tätä kysymystä Turun kauppakorkeakoulun ja Vaasan yliopiston tutkijat pyörittelivät mielessään käynnistäessään kuluttajan yhteisöllistä arvokokemusta eli prestigeä tutkivaa projektia.

Prestige tarkoittaa sosiaalista arvostusta tiettyä tuotetta tai palvelua kohtaan. Ilmiö on olemassa ensisijaisesti kuluttajien ja yrittäjien mielissä, mutta siitä viestitään esimerkiksi kuluttamalla tiettyjä tuotteita ja palveluja.

– Lähipiirin hyväksyntä luo pohjan prestige-käyttäytymiselle. Kulutusvalinnat lähtevät yksilöstä itsestään, mutta viiteryhmän hyväksyntä luo niille edellytykset, kertoo TSE Entren projektitutkija Laura Nummelin.

Ystävien tai perheen hyväksyntä on lähtökohta tuotteen sosiaaliselle arvostukselle, mutta se ei yksistään riitä prestige-kokemuksen syntymiseen. Arvostetun tuotteen täytyy olla sen verran ainutlaatuinen, että se eroaa massatuotteesta.

– Prestige-tuotteet voivat olla jossain määrin massatuotettuja, mutta niissä on oltava jotain, joka erottaa ne halpatuotteista. Tuotteet ovat laadukkaita ja taidolla valmistettuja, mutta ne ovat luksustuotteita edullisempia.

Voidaan puhua arjen luksuksesta, Nummelin kuvailee.

Arvostettuihin tuotteisiin ja palveluihin yhdistyy myös statusarvo ja maine, mutta niiden painottaminen vaihtelee eri yksilöiden välillä. Statuksen merkitys korostui etenkin parikymppisten kuluttajien kohdalla. He kertoivat kiinnittävänsä valinnoissaan huomiota näkyviin asioihin, kuten merkkeihin.

– Vanhemmat henkilöt kiinnittivät enemmän huomiota tuotteen ainutlaatuisuuteen ja siihen liittyvään maineeseen, Nummelin sanoo.

PIENYRITTÄJÄ VOI EROTTAUTUA PANOSTAMALLA PRESTIGEEN

Kuluttajille on tärkeää tehdä yksilöllisiä valintoja, he etsivät samalla tuotteita ja palveluja, jotka yhdistävät heidät toisiin kuluttajiin.

KUVA PÄIVI KOSONEN

Viiteryhmän ei välttämättä tarvitse olla fyysinen, vaan se voi olla esimerkiksi sosiaalisen median yhteisö.

– Nykyiseen kulutuskulttuuriin kuuluu elämyshakuisuus ja yhteisöllisyys. Esimerkiksi superfoodeja tai erikoiskahveja harrastavat kokevat niiden kautta arkisia makuelämyksiä. Näitä elämyksiä usein jaetaan omalle yhteisölle vaikkapa sosiaalisessa mediassa, Nummelin kertoo.

Mikä tahansa tuote ei voi Nummelinin mukaan kohota sosiaalisesti arvostetuksi prestige-tuotteeksi.

Suuri potentiaali on pienyrittäjien tuotteilla, joilla on merkittävä uutuusarvo. Siinä missä luksustuotteiden käyttäminen saattaa herättää muissa ihmisissä kateutta ja paheksuntaa, prestige-tuotteet synnyttävät positiivista sosiaalista arvostusta.

– Prestige voisi olla pienille yrityksille selkeä kilpailuetu ja erottautumiskeino.

Olemme parhaillaan luomassa mittaria, jolla yrittäjät voisivat mitata tuotteidensa prestigearvoa. Yritämme mittarin avulla mallintaa ilmiötä, mutta se on hankalaa, sillä valinta on aina lähtöisin yksilöstä.

OLUET, AUTOT JA ELÄMYSMATKAILU TUTKIMUKSEN KOHTEINA

Kun yrittäjä ymmärtää kuluttajien arvokokemuksia, voi parhaimmillaan syntyä molempia palvelevia ideoita, tuotteita ja palveluita.

Nummelinin mukaan pienyrittäjät tarvitsevatkin enemmän vuoropuhelua kuluttajien kanssa.

– Yrittäjien tulisi hakea ideoilleen ja ajatuksilleen palautetta esimerkiksi sosiaalisen median kautta. Jos yrittäjällä on jo asiakkaita, hän voi lähteä liikkeelle heistä. Tilanne on haastavampi, kun tuote tai palvelu on uusi.

Toisaalta juuri uudistuminen on prestigetuotteille ominaista. Kun tuote on saavuttanut suuren yleisön mielenkiinnon, siitä saattaa kadota hohto ja elämyksellisyys.

Nummelin tarkasteli tutkimusryhmänsä kanssa kuluttajien ja yrittäjien näkemyksiä matkailuun, pienpanimo-oluihin ja autoihin

liittyvästä sosiaalisesta arvostuksesta. Toimialojen valintaan vaikutti yhteistyö Australialaisen yliopiston kanssa.

– Oluet, autot ja elämysmatkailu ovat melko miehisiä tuotteita. Olemme ajatelleet, että jatkossa hyviä tutkimuskohteita voisivat olla esimerkiksi design-yritykset.

Nummelinin lisäksi prestige-arvokokemusta tutkivassa VIPSE-hankkeessa (Valuable, Intangible and Prestiguous Service Experiences) ovat mukana Henri Hakala ja Jenni Kantola Vaasan yliopistosta. Hankkeen tuloksia on esitelty useissa tieteellisissä konferensseissa ja tutkijat ovat kirjoittaneet myös prestige-ilmiöstä kertova teoksen, joka

”

Siinä missä luksustuotteiden käyttäminen saattaa herättää muissa ihmisissä kateutta ja paheksuntaa, prestige-tuotteet synnyttävät positiivista sosiaalista arvostusta.

– Laura Nummelin

on suunnattu kaikille asiakkaistaan kiinnostuneille yrittäjille, yritysjohtajille ja asiantuntijoille.

– Kirja soveltuu luettavaksi hyvin myös kaikille niille, jotka etsivät ideoita asiakkaiden palveluun tai uusia kohderyhmiä. Olen valmistelemassa prestigestä myös väitöskirjaa, jossa keskityn aiheeseen vielä enemmän yrittäjien näkökulmasta, Nummelin kertoo.

MERCURIUS 1/2015

15

YRITTÄJYYS HAASTAA tuntemattomalle maaperälle TEKSTI ERJA HYYTIÄINEN

KUVAT HANNA OKSANEN, ESKO KESKI-OJA

Yrittäjyyden kurssi. Moni luuli sen olevan helppoa. Professori kertoo, miten yritys perustetaan ja miten sitä johdetaan. Todellisuus oli aivan toinen.

Professori ei keskittynytkään uuden yrityksen perustamiseen, ei kertonut valmiita vastauksia, sanoi jopa ettei sellaisia ole. Oli itse ajateltava, innovoitava, uskaltauduttava tuntemattomaan.

tien jättöpäivät ovat nämä. Istun vierelle ja kysyn, mikä sinun mielestäsi on agenda. Osa kokee sen ahdistavana, toiset ihastuvat, Hytti sanoo.

Y

Yrittäjyyden kurssilla tehtävänä voi olla esimerkiksi tunnistaa ongelma, löytää siihen luova ratkaisu ja miettiä, millä keinoin ja millä resurssein ratkaisuun pääsee. ‒ Yrittäjämäisyys on jotain, mitä jokainen asiantuntijatehtävissä työskentelevä tarvitsee, myös palkkatyötä tekevä. Yrittäjyys on ratkaisukeskeisyyttä, innovointia, itseohjautuvaa tekemistä, Heinonen sanoo.

rittäjyyden professori Ulla Hytti kuvaa yrittäjyyttä aineeksi, jota opiskelija joko vihaa tai rakastaa. ‒ Monet kauppakorkeakouluun tulevat ovat olleet niitä lukion tunnollisia oppilaita, jotka ovat tottuneet opiskelemaan niin, että opettaja kertoo miten asiat ovat, oppilas omaksuu tiedon ja tietää, mikä on tentissä oikea vastaus. Yrittäjyydessä ei 16 MERCURIUS 1/2015

valmiita vastauksia ole. On uskallettava hypätä tuntemattomaan, yrittäjyyden professori Jarna Heinonen sanoo.

Ne, jotka ovat valmiit muuttamaan tapojaan toimia, saavat paljon. Opettaja on sparraaja, rinnalla kulkija, joka tukee uuden innovoinnissa ja luomisessa. ‒ Opiskelijalle on yllätys kun en sano, että tällä kurssille tehdään tämä ja tämä, raport-

INNOVOINTI ON YRITTÄJYYTTÄ

Turun kauppakorkeakoulussa yrittäjyys on viidentoista viime vuoden aikana kasvattanut opetuksen laajuutta ja tutkimuksen syvyyttä.

Turku on ainoa suomenkielinen yliopisto, jossa voi suorittaa yrittäjyydessä jo kanditutkinnon, maisteritutkintoja on tarjolla myös muualla.

Porissa yrittäjyyttä opetetaan sivuaineen verran, lahjoitusvaroin. Satakuntalaiset ovat nähneet yrittäjyyskasvatuksen niin merkittävänä tekijänä koko maakunnan elinvoimaisuuden kehittäjänä, että maksavat yliopistolle määräaikaisen professuurin kulut. ‒ Yrittäjyystaidot ovat sitä, mitä nykypäivän työelämässä tarvitaan. Työelämään halutaan akateemisia ammattilaisia, asiantuntijoita, jotka uskaltavat rikkoa rajoja ja kokeilla uutta. Meillä on hyvät mahdollisuudet rakentaa Turusta yrittäjyysyliopisto, Heinonen sanoo.

Ajatus on jo etenemässä. Tapio Reponen aloitti ja Heinonen jatkoi työryhmän kera koko yliopiston kattavan yrittäjyysstrategian ja yrittäjyyskoulutuksen toimenpideohjelman luomista. Nyt suunnitelma on valmis.

Ensimmäisiksi pilottitiedekunniksi ovat ilmoittautuneet humanistinen ja lääketieteellinen tiedekunta.

”

Yrittäjyystaidot ovat sitä, mitä nykypäivän työelämässä tarvitaan.

Työelämään halutaan akateemisia ammattilaisia, asiantuntijoita, jotka uskaltavat rikkoa rajoja ja kokeilla uutta.

– Jarna Heinonen

ENSIMMÄISET POKSAHTAVAT JO

‒ Meillä on runsaasti yrittäjyysopetusta, eniten luonnollisesti kauppakorkeakoulussa, mutta myös muissa tiedekunnissa. Ongelma on se, että koulutukseen tyypillisesti hakeutuvat yrittäjyydestä kiinnostuneet. Ne, jotka haluavat startup-yrityksen perustamiseen liittyvää koulutusta toki löytävät omansa, mutta muille yrittäjyysopetuksen tunnistaminen ja löytäminen on vaikeampaa, Heinonen sanoo.

Yrittäjyysstrategia puhuukin yrittäjyyskasvatukselle altistamisesta. Siitä, että työntekijät ja opiskelijat houkuteltaisiin yrittäjyysopintojen pariin. Professorit tietävät, että uuden ajattelutavan juurruttaminen vie aikaa. Hytti vertaa muutosta mikropopcornpussiin. ‒ Kun pussin laittaa mikroon, jo heti alussa muutama jyvä poksahtaa. Hetken kuluttua poksahdusten määrä kasvaa, mutta aina osa jyvistä jää poksahtamatta. Meidän on hyväksyttävä sama kehitys. Kaikki eivät innostu, mutta ne jotka näkevät tämän mahdollisuutena, saavat uusia keinoja työhönsä, Hytti sanoo.

Muista yliopistoista esimerkiksi Aalto on liputtanut yrittäjyyden ja innovaatioiden puolesta. Myös useampi muu yliopisto näyt-

täisi pohtivan mahdollisuuttaan profiloitua juuri yrittäjyyteen. Heinonen kuitenkin toteaa, että Turun yliopisto on edellä, ja monitieteisenä yliopistona sillä on ainutlaatuinen mahdollisuus profiloitua yrittäjyysyliopistona. ‒ Yrittäjyysyliopisto on ajassa elävä, akateeminen, yhteiskunnallinen vaikuttaja, Heinonen sanoo.

Professorit Jarna Heinonen ja Ulla Hytti yhdistävät yrittäjyyteen sanat innovatiivisuus, vastuullisuus ja luovuus. – Yrittäjyydessä on uskallettava tehdä uusia asioita, vaikka ei ihan tarkkaan tiedä, mitä on tekemässä. Me totutamme opiskelijoita tulemaan pois mukavuusalueeltaan, Hytti kuvaa.

Minne menet, yrittäjyyskasvatus?

Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö järjestää valtakunnalliset yrittäjyyskasvatuspäivät Porin yliopistokeskuksessa 24.–25.9.2015. Konferenssin teemana on ”Minne menet, yrittäjyyskasvatus?”. Teema kannustaa yrittäjyyskasvatuksen arviointiin ja kriittiseen tarkasteluun sekä tuomaan esille yrittäjyyskasvatuksen käytännön toiminnan ja tutkimuksen uusia suuntia.

Yrittäjyyskasvatuspäivät keräävät yhteen monitieteisen osallistujaryhmän opettajista, tutkijoista, julkis- ja vapaaehtoisorganisaatioiden edustajista.

Päivien aikana keskustellaan yrittäjyyskasvatustutkimuksesta ja yrittäjyyskasvatuksen käytännön toteutusmalleista. Konferenssin pääpuhujia ovat professori Luke Pittaway Ohion yliopistosta ja Porin yliopistokeskuksen johtaja Jari Multisilta. Päiville odotetaan noin 100 osallistujaa.

www.ucpori.fi/yktt2015

MERCURIUS 1/2015

17

JOKO

on konkreettinen valmentaja TEKSTI TARU SUHONEN

KUVA TIMO OKSANEN

Humap Consultation Oy:n toimitusjohtaja Terhikki Rimmanen ja Medbit Oy:n myyntipäällikkö Ari Vikström hakevat JOKO-ohjelmasta vahvistusta talousosaamiseen ja organisaatiouudistuksiin.

T

erhikki Rimmanen on organisaatioita konsultoivan Humap Consultation Oy:n tuore toimitusjohtaja. Turun yliopistosta kasvatustieteiden maisteriksi valmistunut Rimmanen on itse aktiivisesti mukana konsultointityössä. ‒ Konsulttina aivot raksuttavat koko ajan ratkaisuja organisaatioiden haasteisiin. JOKOn koulutussessioissa on hyvin antoisaa miettiä näitä asioita aidosti oman johtamistyön ja organisaation näkökulmasta, Rimmanen sanoo.

Erityisen hedelmällisenä Rimmanen on pitänyt talousosaamiseen, tulevaisuuden johtamiseen ja strategiseen johtamiseen liittyviä opintojaksoja. Uudet ajatukset hän on laittanut heti testiin omassa työyhteisössään. ‒ Johtamisen teoriat ovat minulle sinällään tuttuja, mutta olen saanut konkreettisia työkaluja siihen, miten nämä saadaan liike18 MERCURIUS 1/2015

yrityksen johtamiseen niin, että mukana on myös taloudellinen näkökulma.

Ari Vikström työskentelee myyntipäällikkönä sosiaali- ja terveydenhuollon ict-palveluja tarjoavassa Medbitissä. Taustakoulutukseltaan Vikström on erikoissairaanhoitaja ja ohjelmistotekniikan FM. JOKOsta hän hakee teoriaosaamista erityisesti muutosjohtamiseen ja konkreettisia työkaluja liittyen esimerkiksi kustannuslaskentaan. ‒ Sote-uudistus tulee vaikuttamaan yrityksemme toimintaan. Se on meille suuri mahdollisuus, mutta se edellyttää meiltä muutoksia.

Vikströmin mukaan yksi JOKOn mielenkiintoisimmista puolista on se, että osallistujat edustavat eri toimialoja. ‒ Aika lailla samojen haasteiden kanssa teemme kaikki töitä. Välillä kuulostaa kummalliselta, miten teidän firmassa voi olla sa-

maa ongelmaa kuin meillä. Vertaistuki toimii, hän sanoo.

Kauppakorkeakoulun TSE exe oli sekä Rimmaselle että Vikströmille helppo valinta johtamiskoulutuksen tarjoajaksi. ‒ Tämä oli selkeä valinta. Ensinnäkin olemme tehneet TSE exen kanssa paljon yhteistyötä. Toisekseen reissaan työssäni ihan tarpeeksi, miksi olisin lähtenyt merta edemmäs kalaan, Rimmanen sanoo. ‒ Meiltä on nyt osallistunut useampi henkilö JOKOon, ja esimerkiksi päättötyöt olemme tehneet niin, että niiden aiheet tukevat toisiaan, Vikström kertoo.

JOKO Turku on liikkeenjohdon koulutusohjelma asiantuntija- ja johtotehtävissä oleville, jotka haluavat kehittyä johtajana ja kehittää organisaatiotaan.

YRITYSPROJEKTI AVAA b-to-b-markkinoinnin käytänteet Opiskelijat ratkoivat Koneen ratkaisuliiketoiminnan haasteita uudella Business Market Management -kurssilla. Projektityöt rakennettiin pitkäaikaisen tutkimusyhteistyön pohjalle.

TEKSTI TARU SUHONEN

Y

ritysmarkkinointi on yksi Turun kauppakorkeakoulun markkinoinnin opetuksessa tarjottavissa erikoistumisalueista.

Markkinoinnin erikoistutkijat Harri Terho ja Anna Salonen ovat tutkineet aihepiiriä pitkään. ‒ Yritysmarkkinointi on tärkeä teema esimerkiksi Suomen vientiteollisuudelle, ja Turun kauppakorkeakoulussa on vahvaa aiheeseen liittyvää tutkimusosaamista, Salonen sanoo.

Terho ja Salonen halusivat kehittää kurssin, jolla yritysten käytäntö yhdistyy saumattomasti uusimpaan tutkimustietoon. Syntyi Business Market Management -kurssi, joka järjestettiin ensimmäistä kertaa alkuvuodesta 2015.

VAHVA TAUSTOITUS VALMISTELI PROJEKTIIN

Kurssin aloitti viikon intensiivijakso, jonka tavoitteena oli rakentaa ymmärrystä siitä, miten yritykset luovat ja kommunikoivat asiakasarvoa ratkaisupohjaisen liiketoimintamallin avulla. Kurssin osallistujat tekivät case-harjoituksia, jotka harjaannuttivat soveltamaan opittua teoriataustaa käytännön yrityshaasteisiin.

Tämän jälkeen opiskelijat saivat työstettäväkseen varsinaisen yritysprojektin. Salonen valmisteli tehtävänannon tiiviissä yhteistyössä Koneen ratkaisuliiketoiminnasta vastaavan johtajan Ari Virtasen kanssa. ‒ Näin voitiin varmistua siitä että projektityö muodosti loogisen kokonaisuuden kurssilla opitun teorian ja Koneen tarpeiden välillä, Salonen kertoo.

YRITYSPROJEKTI VALMENTAA TYÖELÄMÄÄN

Projektissa opiskelijoiden tehtävänä oli pohtia, miten Koneen kehittämä People Flow Intelligence -ratkaisu jalkautetaan globaaleille markkinoille. Opiskelijat työstivät töitään ryhmissä, ja jokainen ryhmä valitsi haluamansa näkökulman. Töissä tarkasteltiin, miten yritys kykenee muokkaamaan markkinatoimijoiden käsitystä ratkaisun tarpeellisuudesta ja toisaalta edistää myyntiorganisaation kykyä myydä ratkaisua. ‒ Lopputulos vastasi niin sisällön kuin esitystavankin osalta lähes ammattikonsultin tekemää työtä. Olen erittäin tyytyväinen töiden laatuun ja aion ottaa ne käyttöön Koneen strategiatyössä, Ari Virtanen kertoo.

Terho ja Salonen ovat tyytyväisiä siihen, miten onnistuivat yhdistämään oman tutkimuksensa ja aidon yritysprojektin antoisaksi oppimisympäristöksi. ‒ Meille on opettajina tärkeää, että voimme edistää opiskelijoiden työelämään siirtymistä konkreettisten projektitöiden kautta, Terho ja Salonen sanovat. ‒ Suomessa tehdään markkinoinnin alalla laadukasta tapaustutkimusta yhteistyössä maailman johtavien B2B-yritysten kanssa.

Tutkimusperinne mahdollistaa yrityskäytäntöön sidotun opetuksen, ja tätä mahdollisuutta tulisi aktiivisemmin hyödyntää, Salonen lisää.

Opiskelijat esittelivät kaksi parasta työtä Koneella Keilaniemen pääkonttorilla.

Kuvassa Afnan Zafar, Ari Virtanen, Anna Salonen, Otto Rosendahl, Kalle Kaitala, Hanna Saloheimo, Sasu Olli, Antonia Havaste, Tiina Lempinen, Sunny Chandi ja Moona Kuvaja.

KUVA: ANNE VAARA (KONE)

MERCURIUS 1/2015

19

Markkinointioppia

DIGINATIIVEILLE TEKSTI JUSSI MATIKAINEN

KUVA PÄIVI KOSONEN

Digitalisoituminen on vienyt markkinoinnin välineet nopeaan murrokseen. Opetuksessakin on oltava valmiita uudistumaan, jotta teoria ja käytäntö saadaan kohtaamaan opiskelijoille mielekkäällä tavalla.

20 MERCURIUS 1/2015

V

uonna 2009 Joni Salminen valmistui Turun kauppakorkeakoulusta kauppatieteiden maisteriksi. Gradussaan nuori mies tutki Googlea ja internet-mainontaan liittyvää vaihdantaa. Ajatuksena siinsi ura liikeelämän palveluksessa, mutta markkinoinnin professori Rami Olkkonen sai Salmisen muuttamaan suunnitelmiaan. Työhakemusten sijaan Salminen alkoi laatia väitöskirjan tutkimussuunnitelmaa.

– Samoihin aikoihin oli käynnistynyt Boost Turun toiminta. Startupit kiinnostivat minua, joten hakeuduin mukaan Boost Turun järjestämiin tapahtumiin. Se miten startupit kehittävät tuotteita, palveluja ja ratkaisuja ongelmiin, on mielestäni hyvin kiehtova liiketoiminnan ala, Salminen sanoo.

Vain osa startupeista selviää. Vääjäämättä monen tarina päättyy epäonnistumiseen.

Tohtoriopintojensa alkumetreillä Salminen löysi internetistä yhdysvaltalaisten startupyritysten epäonnistumiskertomuksia ja kiinnostui niistä. Epäonnistumiskertomukset valikoituvat väitöskirjan keskeiseksi lähdeaineistoksi. Salminen väitteli kauppakorkeakoulussa marraskuussa 2014.

– Epäonnistumiskertomukset osoittavat, miten ongelmat ovat kytköksissä toisiinsa.

Suunnittelu ja strateginen tietoisuus kannattavat, jos startupin haluaa menestyvän.

TEORIAT TUOTAVA TÄHÄN PÄIVÄÄN

Salminen toimii yliopisto-opettajana markkinoinnin oppiaineessa. Työssään hän vetää muun muassa itse suunnittelemaansa digitaalisen markkinoinnin kurssia, joka on ollut opiskelijoiden keskuudessa hyvin pidetty. Kurssi koostuu luento-osuudesta ja harjoituksesta, jossa opiskelijat osallistuvat Googlen järjestämään kilpailuun ja tekevät tiimeissä hakusanamainontakampanjan oikeille yrityksille.

Tällainen teorian ja käytännön mielekäs yhdistäminen on kulttuuria, jota Salminen opettajana haluaa edistää.

– On hyvä oppia joitakin konkreettisiakin taitoja, jotka suhteuttavat teorian käytäntöön. Toivon, että opettajat seuraisivat myös käytäntöä. Vaikka teoriat ovatkin pitkäkestoisempia kuin yksittäiset välineet, jäävät ne helposti etäisiksi, jos niitä ei tuoda nykypäivän kontekstiin.

KÄYTTÖTAITO EI TAKAA MARKKINOINTIOSAAMISTA

Yliopisto-opiskelunsa nyt aloittava sukupolvi ei muista aikaa ennen internetiä. Heidän

ollessaan taaperoita kännykät alkoivat levitä jokaisen taskuun. Nettisovellusten käytössä tällä sukupolvella menee sormi suuhun vain harvoin.

Salminen huomauttaa, että usein vanhempi polvi kuitenkin tekee liian pitkälle meneviä olettamuksia diginatiivien osaamisesta.

Tämä konkretisoituu hyvin markkinoinnin alalla. Markkinoinnin substanssiosaaminen ei ole sisäsyntyistä, vaan siihen tarvitaan koulutusta aivan kuten aina ennenkin.

– Se, että käyttää sujuvasti jotakin sovellusta, ei tarkoita, että osaa markkinoida sillä.

On huonoja esimerkkejä siitä, että yritykset antavat nuoren käyttäjäryhmän suunniteltavaksi vaikkapa markkinointistrategian laatimisen johonkin sosiaalisen median kanavaan vain siksi, että nuoret tuntevat kyseisen kanavan sen käyttäjinä.

YLIOPISTO JA BISNESMAAILMA SOPIVAT YHTEEN

Digitaalisen markkinoinnin osaajien työtilanne on tällä hetkellä hyvä. Salminen uskoo, että jos osaamistaan malttaa päivittää, on alan ammattilaisten tulevaisuuskin valoisa.

Salminen tekee itsekin digitaaliseen markkinointiin liittyvää konsultointia, mutta täysin akateemisen maailman ulkopuolelle hän ei ole näillä näkymin heittäytymässä.

– Toivoisin, että voisin pitää toisen jalan akateemisessa maailmassa, toisen jalan bisnesmaailmassa. Näen tässä selvän synergiaedun: kosketus käytäntöön hyödyttää tekemääni tutkimusta ja opetusta, toisaalta tutkijana omaksumani looginen ajattelu edesauttaa käytännön töitä.

Kaiken kaikkiaan Salminen toivoisi, että valintaa yrityselämän ja yliopiston välillä ei nähtäisi joko tai -kysymyksenä. Kauppatieteelliselle alalle aktiivinen vuorovaikutus sopii erityisen luontevasti.

”

Vanhempi polvi usein tekee liian pitkälle meneviä olettamuksia diginatiivien osaamisesta.

Tämä konkretisoituu hyvin markkinoinnin alalla.

– Joni Salminen

MERCURIUS 1/2015

21

väitöksiä 12.2.2015 KTM Hanne-Mari Hälinen, toimitusketjujen johtaminen

Uusi malli logistiikkakustannusten arviointiin Hanne-Mari Hälinen tarkasteli väitöstutkimuksessaan logistiikan kustannuksia laskentatoimen ja perinteisen logistiikkatutkimuksen näkökulmista. Hälinen kehitti työssään mallin, jota voidaan hyödyntää yritystason logistiikkakustannusten arvioinnissa.

Virallisena vastaväittäjänä toimi professori Helena Forslund Linnaeus-yliopistosta Ruotsista ja kustoksena professori Lauri Ojala Turun yliopistosta.

Väitöskirjan nimi on Understanding the concept of logistics costs in manufacturing.

Tutustu väitöskirjoihin osoitteessa www.utu.fi/tse-vaitokset

11.12.2014 MBA Natalie S. Mikhaylov, johtaminen ja organisointi

Liiallinen tuki voi rajoittaa monikulttuuristen verkostojen syntymistä koulutusorganisaatioissa Natalie Mikhaylovin väitöstutkimus kartoittaa kansainvälisten ja paikallisten opiskelijoiden kulttuurienvälisiä kokemuksia monikulttuurisissa oppimisympäristöissä.

Tutkimuksen mukaan oppimisympäristö pääasiassa luo olosuhteet, joissa sosiaalinen verkostoituminen on mahdollista. Liiallinen tuki esimerkiksi erilaisten koulutus- ja tukiohjelmien muodossa saattaa rajoittaa opiskelijoiden ja työntekijöiden omien monikulttuuristen verkostojen luomista ja sosiaalisen pääoman kehittämistä.

Tutkimus tuottaa useita käytännön sovellusmahdollisuuksia, joita globaalit organisaatiot, johtajat ja liiketoiminnan kouluttajat voivat hyödyntää esimerkiksi kansainvälisten työtehtävien ja vaihtoopiskeluohjelmien rekrytointi- ja valintaprosesseissa ja monikulttuuristen tiimien kehittämisessä.

Virallisena vastaväittäjänä toimi dosentti, tutkimusjohtaja Mikko Luoma Vaasan yliopistosta ja kustoksena professori Tuomo Peltonen Turun yliopistosta.

Väitöskirjan nimi on New school ties: Social capital and cultural knowledge creation in multicultural learning environments.

22 MERCURIUS 1/2015

KOONNUT TARU SUHONEN

28.11.2014 KTM Juulia Räikkönen, talousmaantiede

Matkanjärjestäjän vaikutus matkakokemukseen on yllättävän vähäinen Juulia Räikkönen tarkastelee väitöskirjassaan matkailukokemuksiin vaikuttavia tekijöitä sekä matkanjärjestäjien ja matkaoppaiden roolia valmismatkakokemusten muodostumisessa. Tutkimuksen mukaan matkailun huippukokemukset liittyivät useimmiten aineettomiin tekijöihin, esimerkiksi tunnelmiin, mielenrauhaan ja kumppanuuteen. ‒ Matkailuyritykset voivat luoda otolliset olosuhteet elämysten muodostumiselle, mutta tuntemuksia, tunnetiloja ja tunnelmia on mahdotonta myydä ja ostaa. Matkailuyrityksissä tulisi vahvemmin kyseenalaistaa asiakastyytyväisyyden hallitseva asema matkailukokemusten mittaamisessa ja huomioida paremmin elämysten henkilökohtaisen ja emotionaalisen luonteen, Räikkönen toteaa.

Virallisena vastaväittäjänä toimi professori Raija Komppula ItäSuomen yliopistosta ja kustoksena professori Heli Marjanen Turun yliopistosta.

Väitöskirjan nimi on Enabling experiences - The role of tour operators and tour leaders in creating and managing package tourism experiences.

21.11.2014 KTM Helena Rusanen, markkinointi

PALVELUINNOVAATIOITA

kannattaa innovoida verkostoissa

Helena Rusasen väitöstutkimuksen mukaan palveluratkaisuja kehittävien yritysten kannattaa hyödyntää laajasti yritysten ja organisaatioiden muodostamia verkostoja etsiessään resursseja innovointiin.

Alan tutkimuksessa on perinteisesti painotettu yritysten välisten yhteenliittymien, kuten yhteisyritysten merkitystä innovoinnissa.

Rusasen väitöstutkimus osoittaa, että resursseja on mahdollista saada yhtä lailla sosiaalisista verkostoista ja liiketoimintaverkostoista. ‒ Siinä missä etäisemmätkin liikesuhteet riittävät usein valmiin teknologian ostamiseksi palveluratkaisun osaksi, läheiset ja luottamukselliset liikesuhteet avaavat mahdollisuuden päästä kehittämään palveluita aidossa ympäristössä ja auttavat saamaan syvällistä tietoa asiakkaista, Rusanen sanoo.

Virallisena vastaväittäjänä toimi professori Enrico Baraldi Uppsalan yliopistosta Ruotsista ja kustoksena professori Aino HalinenKaila Turun yliopistosta.

Väitöskirjan nimi on Resource access and creation in networks for service innovation.

VALMISTUNEET Kauppatieteiden tohtori

Valtiotieteiden maisteri

Filosofian maisteri

Rusanen Helena Räikkönen Juulia Salminen Joni

Broman Janette Immonen Eva

Han Zhenying Mehr Mohammad Salminen Niko-Juhani

Kauppatieteiden maisteri

Aho Laura Backberg Saara Fresenius Eetu Hakamäki Niina Heikkilä Sari Heinonen Juho Huhtamäki Olli Hyyryläinen Juhani Iisalo Laura Ikonen Akipekka Juvonen Eero Jysmä Sini Kaleva Lotta Karanja Miriam Karhu Hannu Kauko Maiju Klemetti Maria Kokko Kiira Kokkonen Saila Korhonen Jaakko

Korpinen Maiju Koveshnikov Vadim Kunttu Lauri Kurvinen Jani Kuusela Juho Kylänpää Kari Lahti Ida-Sofia Laiho Johanna Laineenkare Vesa Lehtonen Perttu Li Zijun Limnell Teemu Lukkari Marianna Lötjönen Lassi Maunula Maria Mononen Eveliina Mäkelä Juha Niinimäki Reetta Nissilä Maija Ostela Saija

Porin yksikkö Kauppatieteiden maisteri

Peltoniemi Saara Plaketti Minna Rahkonen Miikka Riihimaa Jaana Räsänen Ville Saari Katri Sairanen Anu Salonen Erno Seppä Marja Simon-Bellamy Suzanne Smolander Jukka Sällinen Johanna Tegelberg Juhana Toivo Sulevi Tuomi Juuso Tuomola Mirka Vanhanen Iida Vilkman Jere Vuorio Maria

Engström Jenny Haapala Miina Haapaniemi Henri Hämäläinen Jyri Knuutila Anu Korhonen Heli Kynnysmaa Juha Kärkkäinen Risto Laine Katja Launonen Minna Mansukoski Katariina Nousiainen Hannele Ojanperä Jenna Palomäki Mikko Pitkämäki Tero Salo Ville Sami Sema Utunen Arttu

MERCURIUS 1/2015

23

JOHTAMISEN SUUNNANNÄYTTÄJÄ

JOKO43 TURKU ALKAA SYKSYLLÄ 2015, VARMISTA PAIKKASI JO NYT! Lukuvuoden mittainen johtamisen kuntorata kehittää sekä yksilöä että organisaatiota. Ohjelma: • antaa tulevaisuuteen suuntautuvan, viimeisimpään tutkimustietoon perustuvan liiketoimintaosaamisen paketin • virittää analysoimaan ja kehittämään omaa johtajuutta sekä yrityksen toimintatapaa • auttaa työstämään konkreettisia kehityskohteita organisaatiossa • luo johtajaverkoston yli toimialarajojen

www.utu.fi/joko

Turun kauppakorkeakoulu • Turku School of Economics