Mercurius 1/2017

MERCURIUS

1/2017

Turun kauppakorkeakoulun sidosryhmälehti

Pekka Stenholm listaa VIISI menestyvän yrityksen ominaisuutta

Johdatko tiedolla?

8

Osuuskunnassa harjoitellaan yritystoimintaa

16

15

MERCURIUS

PÄÄKIRJOITUS

KUVA: HANNA OKSANEN

TIETEIDENVÄLISYYS ON MYÖS VAIKUTTAVUUTTA Kauppakorkeakoulun vision mukaan olemme vuonna 2020 kansainvälisesti tunnettu ja arvostettu uraauurtavasta, tieteidenvälisestä tutkimuksesta ja opetuksesta, joiden kautta osallistumme yritysten ja yhteiskunnan kehittämiseen. Vision keskiössä ovat tieteidenvälisyys ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus, joihin kauppakorkeakoululla on vielä paljon lisää annettavaa.

Nykyisessä yhteiskunnallisessa keskustelussa moni- ja poikkitieteellinen sekä elinkeinoelämän kanssa verkottunut tutkimus nähdään usein lisäarvona perinteisille tieteenalaperusteisille lähestymistavoille. Monitoimijaisessa, yhteiskunnalliset toimijat mukaan ottavassa lähestymistavassa pyrkimyksenä on viedä yhteistyötä tieteidenvälisyydestä seuraavalle tasolle hyödyntämällä eri sidosryhmien ymmärrystä tutkimuksen kohteena olevasta ongelmasta. Eri sidosryhmien, kuten yritysten, mukanaolon nähdään lisäävän vaikuttavuutta tulosten tehokkaamman jalkauttamisen kautta. Transdisciplinary science nähdään luonnollisena tieteellisen yhteistyön kehitysaskeleena siellä, missä yhden tieteenalan osaratkaisuilla ei päästä kiinni keskeisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin ja ratkaisut vaativat useampien näkökulmien yhdistämistä.

Kauppakorkeakoulu vastaa toiminnallaan tutkimusyhteistyön ja vaikuttavuuden vaatimuksiin edistämällä moni- ja poikkitieteellistä, yhteiskunnan yhä monimuotoisempia tarpeita tukevaa tutkimusta. Kauppakorkeakoulussa Centre for Collaborative Research (CCR) -yksikkö yhdistää toimijoita paitsi yliopiston sisällä myös yliopiston ja yhteiskunnan välillä, erityisesti yritysten kanssa. Kaiken toiminnan lähtökohtana toimii yhteiskunnallinen relevanssi yhteistyön perustana. Erikoisalaamme ovat erityisesti isot, usean toimijan muodostamat konsortioprojektit hankkeiden valmistelusta tutkimuksen koordinointiin.

Esimerkkeinä paikoin kirjavakäsitteisestä tutkimusyhteistyöstä nostamme esiin kaksi hanketta CCR:n koordinoiman tutkimustoiminnan osalta, toisen monitieteisyyden ja toisen tieteidenvälisyyden lähtökoh-

dista. Monitieteistä tutkimusyhteistyötä edustaa AAWA-tutkimushanke, jossa kolmen tiedekunnan yksiköt Turun yliopistosta, muiden yliopistojen ja yritysten lisäksi, tekevät yhteistyötä autonomisen meriliikenteen kehityksen analysoimiseksi, kukin omalla tutkimusagendallaan. Monitieteisyyden arvo näkyy selkeästi keskusteluyhteyden parantumisena sekä monipuolisempana ymmärryksenä ilmiöön liittyvistä näkökulmista ja vaikutussuhteista. Hyvänä esimerkkinä aidosti tieteidenvälisestä yhteistyöstä toimii puolestaan Play for Reward -tutkimushanke, jossa CCR koordinoi kauppatieteilijöistä, psykologeista, hoitotieteilijöistä ja aivotutkijoista koostuvaa ryhmää, joka tutkii kaupallisten pelien käyttöä aivovammapotilaiden kuntoutuksessa. Yhteistyö ei rajoitu tiedon ja tilannekuvan vaihtamiseen vaan ulottuu todelliseen yhdessä tekemiseen, tutkimiseen ja yhteiseen julkaisemiseen uutta luoden.

Väitämme, että tieteidenvälinen yhteistyö on mainituissa hankkeissa vaikuttavuuden selkäranka. Emme pystyisi yksin kauppakorkeakoulun näkökulmasta tuottamaan laajasti relevanttia tietoa yhteiskunnan ja yritysten päätöksenteon tueksi emmekä ymmärtäisi kaikkea tutkimukselle välttämätöntä. Lisäksi monitieteinen, innovatiivinen tutkimusasetelma on ollut keskeinen tekijä myönteisen rahoituspäätöksen taustalla.

Meillä on mielestämme myös vastuu vaikuttaa. Haastamme CCR:ssä tutkijat ja sidosryhmät pohtimaan yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden merkitystä uusin tavoin! Olemme olemassa edistääksemme yhteistyötä sen lukuisissa eri muodoissa, ollaan yhteyksissä!

ANTTI SAURAMA JA HELKA KALLIOMÄKI Antti Saurama on kauppakorkeakoulun yritysyhteistyöstä vastaava johtaja, joka johtaa Centre for Collaborative Research (CCR) -yksikköä. Helka Kalliomäki työskentelee erikoistutkijana CCR:ssä.

SISÄLLYS 1/2017 2 Pääkirjoitus: Tieteidenvälisyys on myös vaikuttavuutta 4 Lyhyesti 8 Johdatko tiedolla?

12 Muutos on mahdollisuus osuuskunta tarjoaa 15 Opiskelijoiden tulevaisuudentutkimuspalveluita yrityksille 16 Menestysreseptin jäljillä 18

KUVA: ANTTI TARPONEN

4

Yliopiston varainhankinnan loppukirissä saatiin useita merkittäviä lahjoituksia kauppatieteelliselle koulutusalalle.

KUVA: HANNA OKSANEN

Kunniatohtori Ilpo Korhonen: Yhteistyön tiivistämiseen Varsinais-Suomessa erinomaiset edellytykset

20 Väitökset ja valmistuneet

12

Johtamisen ja organisoinnin professori Satu Teerikangas haluaa auttaa organisaatioita ja yksilöitä kukoistamaan muutoksen keskellä.

MERCURIUS 1/2017 | Julkaisija Turun yliopiston kauppa­­korkeakoulu | Päätoimittaja Markus Granlund | Toimitus­sihteeri Taru Suhonen, taru.suhonen@utu.fi­| Taitto­Mainostoimisto Jabadabaduu Turku | Kannessa Pekka Stenholm | Kannen kuva Hanna Oksanen | Paino ­Finepress Oy | Painos­määrä ­4 500 | ISSN 0788-9747 | Tilaukset, osoitteen­muutokset ja ­palaute tseviestinta@utu.fi

4041 0678 Painotuote

lyhyesti

KOONNUT TARU SUHONEN

KUVA: ANTTI TARPONEN

Merkittäviä lahjoituksia

varainhankintakampanjaan

LähiTapiola Varsinais-Suomen toimitusjohtaja Olli Aakula, Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen, LähiTapiola VarsinaisSuomen hallituksen puheenjohtaja Ulla-Maija Moisio ja kauppakorkeakoulun dekaani Markus Granlund lahjoitustilaisuudessa Turun yliopistolla 2.6.2017.

Useat yhteisöt ja henkilöt ovat osallistuneet Turun yliopiston varainhankinnan loppukiriin viimeisten kuukausien aikana. Monet lahjoituksista on kohdennettu kauppatieteelliselle koulutusalalle.

K

auppakorkeakoulun dekaani Markus Granlund iloitsee lahjoittajien osoittamasta tuesta. ‒ Lahjoitukset ovat nykytilanteessa äärimmäisen tärkeitä yliopistoille.

Olemme hyvin kiitollisia siitä, että niin monet ovat pitäneet tärkeänä tukea tieteellistä tutkimusta ja siihen perustuvaa koulutusta.

Tuen avulla pystymme entistäkin vahvemmin vastaamaan isoihin yhteiskunnallisiin kysymyksiin, Granlund sanoo.

Kesäkuun alussa LähiTapiola VarsinaisSuomi lahjoitti 150-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi Turun yliopistolle 150 000 euroa. ‒ Turkulaisena, asiakkaidemme omistamana yhtiönä päätimme kohdistaa lahjoituksen kauppatieteelliselle alalle, jotta Turun seudulla riittää jatkossakin koulutettua työvoimaa

4 MERCURIUS 1/2017

alueen yritysten käyttöön. Osaavat ja innovatiiviset ihmiset on avainasemassa talouskasvun luomisessa ja Suomen kilpailukyvyn edistämisessä, LähiTapiola Varsinais-Suomen toimitusjohtaja Olli Aakula sanoo.

Viime kuukausina merkittäviä lahjoituksia ovat tehneet myös muun muassa Liikesivistysrahasto, joka lahjoitti kauppatieteelliselle koulutusalalle toukokuussa 200 000 euroa sekä aiemmin viime vuoden lopussa 200 000 euroa. Lääkintöneuvos Sakari Alhopuro on kuluvalla varainhankintakaudella lahjoittanut 200 000 euroa kauppatieteelliselle koulutusalalle, 100 000 euroa lääketieteelliselle koulutusalalle ja 500 000 Turun yliopiston pääomaan. Turkulaiset yrittäjät Hannu Aaltonen, Harri Lähteenmäki, Rauno Mattila, Rauno Puolimatka, Heikki Salmela ja

Heikki Vaiste perheineen lahjoittivat yliopiston pääomaan kukin 50 000 euroa ja Turun kauppakamari 50 000 euroa.

Lisäksi kauppatieteelliselle koulutusalalle ovat lahjoittaneet muun muassa Suomen Ekonomit sekä Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry:n omistama Profea Oy. Valtio on varautunut pääomittamaan suomalaisyliopistojen 1.11.2014‒30.6.2017 keräämää pääomaa yhteensä 150 miljoonalla eurolla.

Tutustu lahjoituksiin osoitteessa www.utu.fi/lahjoita.

Pauli Aalto-Setälä

työelämäprofessoriksi Pauli Aalto-Setälä on nimitetty työelämäprofessoriksi Turun yliopistoon. Professuuri on kauppakorkeakoulun ja humanistisen tiedekunnan yhteinen.

Satakunnan korkeakoulusäätiö lahjoittaa yrittäjyysprofessuurin

S

atakunnan korkeakoulusäätiön hallitus on päättänyt lahjoittaa Turun yliopistolle 311 000 euroa yrittäjyysprofessuuriin, joka sijoittuu Porin yliopistokeskukseen. Yrittäjyysprofessuuri on tarkoitus perustaa viideksi vuodeksi.

Satakunnan korkeakoulusäätiö on rahoittanut Porin yksikön yrittäjyysprofessuuria lahjoitusvaroin vuodesta 2005 saakka. Säätiö on kerännyt varoja alueen yrityksiltä, yhteisöiltä ja kaupungeilta, ja työssä ovat olleet mukana muun muassa Satakunnan kauppakamari ja Satakunnan Yrittäjät. Nyt tehtävän 311 000 euron lahjoituksen kerätykseen ovat osallistuneet muun muassa Satakunnan Osuuskauppa, Finda Oy ja Satakunnan OP-liitto.

Yrittäjyysprofessori toimii kiinteässä yhteistyössä Satakunnan korkeakoululaitoksen toimijoiden kanssa ja osallistuu aktiivisesti yrittäjyyden kehittämistoimintaan maakunnassa.

Satakunnan korkeakoulusäätiön hallituksen puheenjohtaja Sampsa Kataja on erittäin tyytyväinen siihen, että kauppakorkeakoulun Porin yksikön yrittäjyysprofessuuri saa jatkoa Porin yliopistokeskuksessa. ‒ On hienoa, että alueen yritykset ja elinkeinoelämän toimijat ovat ottaneet yliopistokeskuksen tukemisen omakseen. Yrittämiseen liittyvä koulutus ja tutkimus koetaan vahvasti yrityksiä hyödyttävänä vetovoimatekijänä, Kataja sanoo.

Turun yliopisto perustaa monitieteisen sote-alan

koulutus- ja tutkimuskeskuksen

Sosiaali- ja terveysalan koulutus- ja tutkimuskeskus yhdistää neljän tiedekunnan osaamisen. Keskuksen perustamisen tarkoitus on vastata sosiaali- ja terveyspalvelujen integraation synnyttämiin osaamis- ja tietotarpeisiin.

K

eskuksen tavoitteena on ottaa valtakunnallisesti johtava rooli soteuudistukseen liittyvän koulutuksen ja tutkimuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Erityistä huomiota kiinnitetään sosiaalihuollon ja terveydenhuollon integraation synnyttämiin osaamis- ja tietotarpeisiin.

A

alto-Setälä alkaa vetää uutta Digital Mindset -koulutusohjelmaa, jonka teemoja ovat digitaalinen disruptio, uusi työ ja työkulttuuri sekä digitaaliset innovaatiot ja johtaminen. Teemoja lähestytään sekä liiketoiminnallisesta että humanistisesta näkökulmasta. ‒ Turun yliopisto on yrittäjyysyliopisto, jossa on minulle paljon opittavaa ja tutkittavaa. Ajattelen myös niin, että kun elämässään on pärjännyt aika hyvin, on velvollinen myös jakamaan oppejaan ja virheitään seuraaville sukupolville tuomalla yritykset kampukselle työelämään siirtymistä helpottamaan. Turun yliopiston drop-outille tämä on valtava kunnia ja vastuu, jonka otan innostuneena vastaan, Aalto-Setälä sanoo.

Työelämäprofessuurin tavoitteena on kehittää yliopiston ja työelämän välistä vuorovaikutusta. Setälän asiantuntijuus kytkeytyy kauppakorkeakoulussa muun muassa median murrokseen, tulevaisuuden liiketoimintamalleihin ja liiketoiminnallisiin disruptioihin liittyvään tutkimukseen ja koulutukseen, humanistisessa tiedekunnassa erityisesti Digital Humanities Turku -profilaatiohankkeeseen, mediatutkimukseen sekä eri oppiaineissa annettavaan viestinnälliseen koulutukseen.

‒ Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristöstä tulee aidosti monialainen.

Tehokkaan toiminnan kannalta on välttämätöntä, että osapuolet oppivat ymmärtämään toistensa maailmaa, kieltä ja toimintatapoja.

Turun yliopistolla on aidosti monitieteisenä yliopistona poikkeuksellisen hyvät edellytykset vastata sosiaali- ja terveysalan uudelleenrakentamisen synnyttämiin haasteisiin, sanoo Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen.

Monitieteinen keskus yhdistää lääketieteellisen, oikeustieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan sekä kauppakorkeakoulun osaamisen.

KUVA: FABIAN BJÖRK/ALLER MEDIA

MERCURIUS 1/2017

5

lyhyesti

KOONNUT TARU SUHONEN

Choose Your Future AACSB:n vuoden inspiroivimpien innovaatioiden listalle

Iida Hokkanen, Samuli Taskila ja Antti Nuutinen Turun yliopistosta sekä Jussi Heikkinen ja Laura Alajuuri Humakista ovat tiimi Entiksen takana.

Entis NY on Suomen paras korkea-asteen opiskelijastartup Globaalista megatrendistä kiinni napannut hyönteisravintoa markkinoiva Entis NY on Nuori yrittäjyys ry:n kansallisen NY Start Up -ohjelman vuoden paras korkeakouluopiskelijoiden startup. Turun yliopiston ja Humakin opiskelijoiden tiimi perusti Entis NY:n tänä keväänä Startup!-kurssilla.

H

yönteisravintoa markkinoiva, uutta brändiä luomassa oleva Entis NY valittiin valtakunnallisen ohjelman parhaaksi korkeaasteen yritykseksi ohjelman NY Uskalla yrittää -finaalissa Helsingissä Finlandia-talolla 20.4.2017.

Raati kiitteli sitä, että monitieteisessä tiimissä on osaamispotentiaalia tekniikasta lakimiehiin ja markkinoinnin osaajiin. Entis on testannut tuotettaan kotisirkkaa asiakkaiden parissa ja myynyt sirkkoja erilaisissa tapahtumissa. Yritys on testannut sekä tuotetta että kysyntää, ja sillä on selkeät tulevaisuudensuunnitelmat.

Myös muut Startup!-kurssin turkulaiset tiimit, Oktantti NY ja Påw Finland NY menestyivät finaalissa. Merenkulkualan ammattilaiset ja työpaikat yhdistävä Oktantti voitti

6 MERCURIUS 1/2017

sekä korkea-asteen tiimien parhaan myyjän että parhaan liiketoimintapotentiaalin tittelin ja lemmikkieläintuotteiden markkinoita uudistava Påw Finland parhaan pitchauksen. Lisäksi kurssin Turun yliopiston vastuuopettajat erikoistutkija Pekka Stenholm ja projektitutkija Tommi Pukkinen palkittiin finaalissa vuoden NY-opettajina tunnustuksena aktiivisesta ja inspiroituneesta työstä yrittäjyyskasvatuksen parissa. ‒ Monitieteisyys, kokeilunhalu ja into veivät Turun tiimit jälleen hyvään tulokseen, tiimit olivat loistavia. Olemme todella onnellisia tiimien puolesta, finaalissa jaettiin neljä palkintoa ja kaikki tulivat Startup!-kurssin tiimeille Turkuun, opettajat iloitsevat.

Y

hdysvaltalainen kauppakorkeakouluja akkreditoiva AACSB on valinnut jäsenyliopistojensa raportoimista teoista 35 vaikuttavinta innovaatiota ja ideaa teemalla Innovations That Inspire. Yhteensä jäsenyliopistot lähettivät arvioitavaksi yli 300 innovaatiotekoa 33 maasta.

Turun kauppakorkeakoulun opiskelijoiden Choose Your Future -hanke valittiin tänä vuonna 35 parhaan teon joukkoon. Yhteensä AACSB sai yli 300 ehdotusta 188 kauppakorkeakoululta 33 maasta. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun suomalaisyliopisto valitaan listaukseen.

Choose Your Future -hanke syntyi syksyllä 2015 49 opiskelijan ryhmätyönä markkinoinnin Strategic Brand Management -kurssilla.

Tiimi kehitti About Turku -mobiilisovelluksen, joka antaa turvapaikanhakijalle hyödyllistä tietoa uudesta kotikaupungista hänen omalla äidinkielellään.

Kauppakorkeakoululle hyvät arviot U-Multirank-vertailussa

T

urun yliopisto osallistuu Euroopan unionin rahoituksella toteutettavaan U-Multirank-vertailuun, joka arvioi yliopistoja viidellä sektorilla: koulutuksessa, tutkimuksessa, tiedonsiirrossa, kansainvälisyydessä ja alueellisessa toimijuudessa. Tänä vuonna Turun yliopisto osallistui koko yliopiston arviointiin, minkä lisäksi tieteenalakohtaisissa vertailuissa arvioitiin kauppakorkeakoulu ja informaatioteknologian laitos, joka on nykyisin osa tulevaisuuden teknologioiden laitosta.

Kauppakorkeakoulu sai tuoreessa UMultirankissä erinomaiset arviot muun muassa julkaisujen, ulkoisen rahoituksen ja elinkeinoelämän kanssa tehtävän tutkimus-

yhteistyön määrissä sekä koulutusohjelmien kansainvälisessä orientoitumisessa. Opiskelijapalautteessa korostui hyvin järjestetty koulutus. Opiskelijat ovat erittäin tyytyväisiä kirjastoon ja it-palveluihin sekä tiloihin sekä opintojen järjestämiseen.

Arvioinnin tavoitteena on tarjota muista yliopistovertailuista poikkeavaa tietoa yliopistoista. U-Multirankin arviointi perustuu sekä yliopisto- että tieteenalatasolla toimitettuihin tietoihin ja opiskelijakyselyyn.

MERCURIUS 1/2017

7

Johdatko

TIEDOLLA? Kauppakorkeakoulussa on käynnissä useita hankkeita, joissa vahvistetaan yritysten ja organisaatioiden kyvykkyyttä hyötyä tiedolla johtamisesta.

Aihe on ajankohtainen esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä yrityksissä, jotka ovat kiinnostuneita digiratkaisuista. Millaisia tietojohtamisen työkalut ovat? Tutustu seuraaviin esimerkkeihin!

KUVA: HANNA OKSANEN

Mari Siimar, Tapio Vepsäläinen, Riina Hiltunen ja Reima Suomi sekä tapaamisesta puuttunut Pirkko Nykänen esittävät, että Varsinais-Suomi perustaisi maakunnallisen sote-tilannekeskuksen, joka varmistaisi ajantasaisen tilannetiedon tarjoamisen päättäjille ja johtajille.

8 MERCURIUS 1/2017

1) Varsinais-Suomella käsissään SOTE-TIETOJOHTAMISEN AVAIMET Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tietopalvelupäällikkö Mari Siimar on silminnähden tyytyväinen. Yhteistyö Turun kauppakorkeakoulun kanssa on tuottanut tietojohtamiseen kehittämiseen uudenlaisia työkaluja. – Jos kaikki raportissa esittämämme asiat hyödynnettäisiin, olisimme yksi Suomen parhaista sote-alueista tietojohtamisessa, Siimar sanoo.

TEKSTI ERJA HYYTIÄINEN

M

ari Siimar istuu Tyksin Tsairaalan kahviossa seuranaan kauppakorkeakoulun tietojärjestelemätieteen professori Reima Suomi ja tohtorikoulutettava Tapio Vepsäläinen sekä Centre for Collaborative Research -yksikön projektipäällikkö Riina Hiltunen. Yksi tuoli on tällä kertaa tyhjä, se kuuluu pitkän linjan terveydenhuollon tietojärjestelmien asiantuntijalle, Tampereen yliopiston professori emerita Pirkko Nykäselle. Tämä viisikko loi mallin, joka voisi mullistaa sosiaali- ja terveydenhuollon tietojohtamisen.

Mutta mitä se tietojohtaminen on?

– Tietojohtaminen sekoitetaan liian usein pelkään tiedonhallintaan ja sen teknisten edellytysten luomiseen. Tietojohtamisen kattokäsite sisältää tiedon tuottamisen, hallinnan, jalostuksen ja hyödyntämisen prosessit, roolit, osaamiset, hallintamallit ja kypsyystason hallinnan, Siimar sanoo, ja selventää vielä nostamalla esiin sen tärkeimmän myös tietojohtamisessa: – Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää alueellaan jäsenkuntien puolesta laissa säädetty erikoissairaanhoito sekä lisäksi omalta osaltaan edistää terveyttä, toimintakykyä ja sosiaalista turvallisuutta alueellaan, ei tarjota it-palveluja.

TIETOA ALIHYÖDYNNETTY JOHTAMISESSA

Jokainen, joka on piipahtanut vaikkapa Omakanta-palvelussa tietää, kuinka valtavasti tietoa kertyy. Siimarin mukaan tietojen toissijaisen hyödyntämisen haasteena on tietojen kertyminen järjestelmäkohtaisesti ensisijaiseen käyttöön, lääkäreille ja sairaanhoitajille kymmeniin eri lähdejärjestelmiin.

tista riippuen, potilaan kotikunta tai hoidon maksaja.

– Kun VR lähti kehittämään tietojohtamisen järjestelmää, he käyttivät ensimmäiset kaksi viikkoa määrittelemällä, mikä on juna.

Vasta kun on yhteinen ymmärrys, eri puolilta tulevaa tietoa voi hyödyntää luotettavasti, Suomi sanoo.

KUIN MALLIESIMERKKI UUDEN SOTEKESKUKSEN TOIMINNASTA

Samojen tietojen yhdistely koontitiedoiksi toiminnan analysointia ja kehittämistä varten vaatii onnistuakseen erityyppisen teknisen ratkaisun ja sitä tukevan tietopalvelumallin kuin ensisijaisessa käytössä vaaditaan. Juuri ne koontitiedot ovat tarpeen, jotta päättäjät osaavat tehdä kauaskantoisia suunnitelmia ja päätöksiä.

– Esimerkiksi sosiaalisten ongelmien vaikutukset näkyvät usein vaikkapa vasta 20 vuoden päästä. Emme me nähneet 20 vuotta sitten, millainen vaikutus työttömyydellä ja syrjäytymisellä on tänä päivänä kansalaisten terveyteen. Nyt tavoitteenamme on ottaa kaikki tieto haltuun niin, että tietoa yhdistelemällä osaamme ennakoida tulevaa. Tälläkin hetkellä on voitu tuhannen potilaan tietoihin kirjata sama tieto, mutta emme huomaa kokonaisuutta, vain yksittäiset kirjaukset, Suomi sanoo.

Siimarin mukaan uudenlaiseen ymmärrykseen päästään vasta kun ymmärretään tiedon omistajuuden merkitys.

– Omistajuus on ennen kaikkea vastuuta. Omistajan on huolehdittava, että tieto on ajantasaista, ajankohtaista ja laadukasta.

Toisaalta organisaation on varmistettava, että myös tiedon omistajat hyötyvät tuottamastaan tiedosta tarvitsemallaan tavalla, Siimar sanoo.

Silloin on otettava huomioon tiedon eri hyödyntäjät.

– On tiedon ensisijainen käyttö eli asiakastyö ja toissijainen käyttö, jossa tehdään analyysejä, suunnitellaan ja mietitään – johdetaan, Suomi sanoo.

Toissijainen käyttö vaatii muun muassa sen, että tietosisällöt määritellään ja ymmärretään samalla tavalla. Esimerkiksi sanan Turku merkitys voi olla erilainen konteks-

Ryhmän työ käynnistyi jo viime vuonna, mutta se on kuin malliesimerkki tutkimuksesta, jota tehdään toukokuussa perustetussa monitieteisessä sote-alan koulutus- ja tutkimuskeskuksessa. Sen perustamisella yliopisto vastaa sosiaali- ja terveyspalvelujen integraation synnyttämiin osaamis- ja tietotarpeisiin. ‒ Haluamme tarjota johtamiseen ja talouteen sekä tietojärjestelmiin liittyvää laaja-alaista osaamistamme sotea koskevien tutkimuskysymysten ja osaamistarpeiden ratkaisemiseen. Keskeisimpiä teemoja ovat tiedolla johtaminen ja faktaperusteinen päätöksenteko, jotka tyypillisesti aiheuttavat sote-sektorilla monia haasteita, kauppakorkeakoulun dekaani Markus Granlund totesi keskuksen perustamisesta uutisoitaessa.

Reima Suomen johtama tutkimushanke oli yksi sote-keskuksen edelläkävijöistä. Se kokosi yhteen kaiken virallisen tietojohtamiseen liittyvän tiedon ja yhdisti sen tieteellisesti tutkittuun tietoon, lisätietoa saatiin haastattelemalla avainhenkilöitä sekä järjestämällä työpajoja. Kaikkien osasten pohjalta laadittiin johtopäätökseksi suositukset ja askelmerkit tavoitearkkitehtuurin toteuttamiseksi.

– Jos kaikki raportissa esittämämme asiat hyödynnettäisiin, olisimme yksi Suomen parhaista sote-alueista tietojohtamisessa, Siimar sanoo.

Ryhmä ideoi esimerkiksi ekosysteemin, jossa maakunta on napa, jonne tieto kerääntyy ja jossa sitä osataan hyödyntää. Louhia ja analysoida.

– Me luomme mahdollisuudet päätöksenteolle, joka perustuu tietoon. Me etsimme evidenssiä. Vaihtoehtona on intuitioon ja hyviin ajatuksiin perustuva tieto, Suomi sanoo.

MERCURIUS 1/2017

9

TUTKIMUS SYNNYTTÄÄ AMMATTILAISIA

Sairaanhoitopiirin ja kauppakorkeakoulun tavoite hankkeelle oli selvä: on kehitettävä sote-tietojohtamisen tavoitearkkitehtuuri.

– Sote-uudistus edellyttää järjestämisvastuullisilta maakunnilta sote-tiedon entistä parempaa hallintaa, jotta tiedon hyödyntäminen johtamisen välineenä on mahdollista. Arkkitehtuurien tulisi olla tiennäyttäjiä kohti integroituja ratkaisuja, Riina Hiltunen sanoo.

Nyt askelmerkit on löydetty. Ryhmä laati suosituksensa ja seuraavaksi se esitellään maa-

kunnalliselle sote-valmistelun järjestämisalaryhmälle. Malli toki sopii myös muiden maakuntien käyttöön, ja Siimarin mukaan loppuraportista on oltu erittäin kiinnostuneita myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella, sosiaali- ja terveysministeriössä sekä valtiovarainministeriössä. Hanke poiki myös Turun kaupungin kanssa uuden kumppanuuden, jonka myötä kauppakorkeakoulun tutkimus kytkeytyy mukaan Varsinais-Suomen alueuudistuksen valmisteluun.

– Meidän pitää jatkuvasti jalostaa päättäjien tietoisuutta, ja se on pitkä tie. Eivätkä

2) ESINEIDEN INTERNET muuttaa yrittäjien ajattelua Uudet digitaaliset ratkaisut auttavat yrittäjää automatisoimaan toimintojaan tai suuntaamaan huomiota käyttämättömään potentiaaliin.

Ongelmana on, että harva yrittäjä osaa hyödyntää uutta teknologiaa.

Tutkijat rakentavat siltaa yritysten ja teknologian välille.

TEKSTI JENNI VALTA

E

sineiden internet (Internet of Things, IoT) avaa yrityksille uusia mahdollisuuksia liiketoimintansa kehittämiseen. Esimerkiksi kauppias voi asentaa liikkeensä oveen anturin, joka kertoo, kuinka monta kertaa ovesta kuljetaan päivässä.

– Anturi kerää dataa automaattisesti, mutta on kauppiaan tehtävä miettiä, mitä hän tällä tiedolla tekee. IoT:n avulla saatu tieto mahdollistaa erilaisia avauksia, ja tekniikan avulla voidaan löytää uusia asiakkaita. Toisaalta tieto voi ohjata hankkimaan uusia partnereita tai tekemään rekrytointeja. Teknologia voi auttaa yrityksiä uudistamaan liiketoimintaansa, sanoo tietojärjestelmätieteen ja työinformatiikan lehtori Antti Tuomisto.

DigiKoeAjo-hankkeessa tutkijat auttavat varsinaissuomalaisia pk-yrityksiä tunnistamaan IoT-laitteiden tarjoamia hyötyjä. Parhaillaan käynnissä olevassa ja vuoden kestävässä kokeilujaksossa on mukana 30 yritystä.

– Pyrimme optimoimaan yritysten toimintaa ja tuomaan lisäarvoa heidän liiketoimintaansa moderneista digitaaliratkaisuista.

Meillä on monta hyvää esimerkkiä siitä, miten yritysten toimintoja automatisoidaan IoT:n avulla. Esimerkiksi eräs kasvien huollosta vastaava yritys joutui ennen kiertämään raken-

10 MERCURIUS 1/2017

nuksia tietääkseen, mitkä kasvit ovat vailla kastelua. Nyt yritys saa IoT-laitteesta tiedon kasvien kosteusprosentista, kertoo hankkeen projektitutkija Mikko Vermanen.

DIGITALISAATIO TULEE KAIKKIALLE – YRITYSTEN TÄYTYY PYSYÄ KYYDISSÄ MUKANA

Osalla kokeilussa mukana olevista yrityksistä on selkeä visio siitä, mitä he toivovat uudelta teknologialta. Toiset taas kaipaavat apua keksiäkseen, miten digitaaliset ratkaisut voivat palvella heidän tarpeitaan.

– Eräs kokeilussa mukana ollut yrittäjä tokaisi ideamme kuultuaan, että ”jos siihen sellaiset anturit saisi, niin sehän ratkaisisi

meidän esittämämme ratkaisut eivät synny ilman resursseja, Reima Suomi sanoo.

Yhteiskunnan etu on, että yliopistolla on tarjota apua myös tällä saralla. Suomen mukaan esimerkiksi sairaanhoitopiirin kanssa tehdyn työn suositukset ohjaavat myös koulutusta.

– Kun teemme tutkimusta, tiedämme, millaista osaamista työmarkkinoilla tarvitaan. Me voimme viedä tutkitun tiedon opetukseen ja kouluttaa ammattilaisia, joita uudistuva yhteiskunta tarvitsee, Suomi sanoo.

kaiken”. Monilla pienillä yrittäjillä ei ole yksin resursseja satsata tällaisiin kokeiluihin, eivätkä he siksi hyödynnä uutta tekniikkaa toivotulla tavalla. Toistaiseksi tuloksemme vaikuttavat todella lupaavilta – mitä muuta Suomi kaipaa, kuin että sadattuhannet pikkufirmat lähtevät kehittämään liiketoimintaansa, Tuomisto toteaa.

Tuomisto ja Vermanen painottavat, että digitalisaatio on rantautumassa kaikkialle ja siksi yrityksille täytyy antaa välineitä ja rohkaisua uuden kokeiluun. Tämä koskee myös yrityksiä, joita teknologia ei lähtökohtaisesti kiinnosta.

– Aina yritykset eivät osaa kuvata omia tarpeitaan, eivätkä tiedä, mihin suuntaan kurottaa. Me kehitämme ratkaisuja yhdessä yritysten kanssa. Projektien päättyessä teemme jokaiselle yritykselle yksilöllisen raportin, jossa käydään läpi kokeilussa saavutetut hyödyt ja visioidaan saavutettavissa olevia mahdollisuuksia, Vermanen sanoo.

Kokeilussa on mukana pk-yrityksiä laajasti eri toimialoilta. Osana projektia tutkijat etsivät yrityksiä yhdistäviä tekijöitä, eli ratkaisuja, jotka voisivat hyödyttää eri alojen yrityksiä.

– Työtilojen seuranta on yksi asia, joka kiinnostaa monia yrityksiä. Sensorit voivat kertoa esimerkiksi tilojen ilmanpaineesta, kosteudesta tai lämpötilasta. Yrittäjät näkevät sensoreiden avulla nykytilanteen, mutta voivat poimia tietoa myös menneisyydestä – esimerkiksi, millainen ilmanpaine tietyssä huoneessa on ollut kaksi viikkoa sitten, Vermanen sanoo.

DigiKoeAjo on Turun yliopiston tietojärjestelmätieteen hanke, joka toteutetaan VarsinaisSuomen liiton AIKO-rahoituksella.

3) ANALYTIIKKA- JA SUUNNITTELUOPPIA asiantuntijoille Analysoi itse – päätöksenteon työkaluja on TSE exen uusi, elokuussa alkava lyhytkoulutus. – Kurssilla saa valmiuden käyttää tehokkaasti välineitä, joilla tuotetaan tietoa päätöksenteon tueksi, kurssin kouluttaja, tietojärjestelmätieteen lehtori Timo Leino lupaa.

TEKSTI JUSSI MATIKAINEN

K

oulutuksessa pureudutaan päätöksentekotiedon tuottamiseen ja siihen sopivien työkalujen – erityisesti Excelin – ammattikäyttöön. Päätöksentekotiedon tuottaminen voidaan jakaa karkeasti kahteen osa-alueeseen.

Ensiksi pitää analysoida olemassa olevaa tietoa, jotta havaitaan mahdollisia ongelmia.

Kun ongelma on analyysin perusteella havaittu, alkaa suunnitteluvaihe.

– Excel tarjoaa tehokkaat välineet näihin molempiin osa-alueisiin, ja atk-luokkakoulutuksena pidettävällä kurssilla käydään osaalueet läpi konkreettisten tapausesimerkkien avulla. Excelin lisäksi tutustutaan Microsoftin Power BI -työkaluun esimerkkinä ”moderneista” välineistä, Leino kertoo.

– Koulutus on suunnattu asiantuntija- tai johtotehtävissä työskenteleville, jotka työssään tarvitsevat suunnittelua, raportointia ja analytiikkaa, TSE exen koulutuspäällikkö Kati Kekäläinen määrittelee.

Uusi koulutus on ideoitu yrityskentästä nousseiden toiveiden mukaisesti.

– Olemme viime vuosina ottaneet palettiimme lyhyitä teemakoulutuksia tietystä liiketoimintaosaamisen teemasta. Nyt järjestettävä koulutus kestää kolme iltaa viikon välein, joten se sopii erinomaisesti työelämässä toimiville asiantuntijoille, Kekäläinen sanoo.

EXCEL PITÄÄ PINTANSA

Big data ja business intelligence ovat viime vuosien kuumia termejä. Markkinoille on tullut paljon uusia välineitä, joita käytetään Excelin rinnalla tiedon analysointiin ja visualisointiin.

– En kuitenkaan tiedä yhtään firmaa, jossa Excel olisi kokonaan korvattu jollakin toisella työkalulla. Excelistä on vuosikymmenten varrella muodostunut lingua franca taloudellisen tiedon esittämisessä. Se on paitsi työkalu, myös kommunikointiväline, jolla talou-

dellista dataa siirretään järjestelmistä toiseen, Leino muistuttaa.

Leinon mukaan Excel työkaluna ei ole juuri muuttunut vuoden 1990 jälkeen. Se ei kuitenkaan tarkoita, että Exceliä osattaisiin käyttää. Jos Leino saisi päättää, Excel opetettaisiin jokaiselle jo peruskoulussa.

– Työelämässä välineisiin liittyy osaamisen harha – niitä käytetään, vaikkei oikeasti osata. Kun parhaita käytäntöjä ei tunneta, aikaa tuhraantuu ja pahimmassa tapauksessa syntyy vääriä tuloksia. Tämän perusteella tehdään vääriä johtopäätöksiä. Tutkimusten mukaan Excelin kohdalla ongelmat korostuvat moneen muuhun työkaluun verrattuna, Leino sanoo.

Leino on opettanut Excelin käyttöä Turun kauppakorkeakoulun opiskelijoille pitkään.

Tietojärjestelmätieteen suunnittelu- ja analysointilaskennan kurssit ovat niin suosittuja, että osallistujamääriä on ollut pakko rajoittaa. Vähitellen opettajalle kypsyi ajatus perusteellisen, ammattikäyttöön suunnatun käsikirjan kirjoittamisesta.

– Kirja perustuu päätöksentekoprosessin kaavaan: siinä on erilliset osat analysointilaskentaa ja suunnittelulaskentaa varten. Lisäksi kirjassa käsitellään Excel-ohjelmointia ja tarjotaan myös Excelin perusteet niitä tarvitseville.

Lukijapalaute on jo osoittanut, että käsikirjalle oli suuri tilaus – valtaosa aiemmin suomeksi julkaistuista Excel-kirjoista on ollut suppeita ja useimmiten aloittelijoille suunnattuja.

– Olen koittanut valita kirjaan juuri sellaiset asiat, jotka Excelissä ovat tärkeitä, Leino summaa.

OPPIKIRJAUUTUUS OPETUKSEN TUKENA

Analysoi itse -koulutuksen oppimateriaalina käytetään Leinon kirjoittamaa Excel-käyttäjän käsikirjaa (Finn Lectura 2016).

Analysoi itse – päätöksenteon työkaluja -koulutuksen ilmoittautuminen on käynnissä TSE exen sivuilla

www.utu.fi/exe

MERCURIUS 1/2017

11

12 MERCURIUS 1/2017

Muutos on mahdollisuus Satu Teerikangas aloitti Turun kauppakorkeakoulussa johtamisen ja organisoinnin professorina tänä keväänä. Teerikankaalla on selkeä tavoite: hän haluaa auttaa organisaatioita ja yksilöitä kukoistamaan jatkuvan muutoksen keskellä.

TEKSTI TARU SUHONEN

KUVAT HANNA OKSANEN

M

uutos on nykymaailmassa jatkuvaa, ja työelämä jatkuvan muutoksen kanssa selviytymistä.

Haasteena yllätysten ja epävarmuuden keskellä on, miten organisaatiot ja yksilöt pystyvät samaan aikaan pitämään jalat sopivasti maassa mutta kuitenkin pysymään avoimena mahdollisuuksille, ja jopa kukoistamaan, Teerikangas kiteyttää tutkimuskysymyksensä.

Johtamisen ja organisoinnin professori tutkii organisaatioiden muutosta eri muodoissaan: mitä se tarkoittaa yksilölle, mitä esimiehelle. Teerikangas uskoo vahvasti aktiivisuuteen ja valintojen tekemiseen. ‒ Jokainen vaikuttaa omalla toiminnallaan ja asenteillaan oman arkensa ja tulevaisuutensa rakentumiseen. Työelämässä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että oppimiselle ja kehittymiselle on oltava avoin. Jokaisen pitäisi itse miettiä, mitä osaamista tarvitsee omalla matkallaan. Nykymaailma on globaali kilpailukenttä, joka vaatii radikaalisti innovatiivista otetta ja muutoksensietokykyä. Kukaan ei voi ajatella olevansa valmis asiantuntija.

Teerikangas huomauttaa, että kyse ei ole vain oman osaamisen kehittämisestä vaan myös itsensä kehittämisestä ihmisenä. ‒ Hyvää elämää kertovat elävänsä ne, jotka ovat ottaneet kopin oman elämänsä merkityksestä ja tietoisesti kehittäneet itseään alueilla, jotka ovat epämukaviakin. Onnistuminen vaatii riskinottoa ja virheistä oppimista.

Työyhteisössä tämä tarkoittaa sitä, että myös johtoportaan on oltava avoin yksilön kehittymiselle. ‒ Meillä Suomessa kiinnitetään paljon huomiota esimiestaitoihin, mutta entä johtajuuskyvykkyydet. Myös johtajina kehittyvät ne, jotka ovat halukkaita miettimään omaa itseään ja omia haasteitaan ja siten löytämään itsensä.

Omasta itsestä vastuun ottaminen sekä työntekijänä ja esimiehenä että johtajana liittyy tutkimussuuntaukseen, jota Teerikangas kollegoineen on lähtenyt Turun kauppakorkeakoulun johtamisen ja organisoinnin tutkimusryhmän kanssa edistämään. ‒ Haluamme kehittää uudenlaista johtamiskäsitettä, jossa yhteisöllisellä toiminnalla ja aktiivisella kolleguudella on merkittävä rooli. Aktiivisessa ja sparraavassa työyhteisössä jokainen ottaa vastuun omasta työstään ja työyhteisön hyvinvoinnista.

MERCURIUS 1/2017

13

JOKAINEN VOI OLLA MUUTOSAGENTTI

Teerikangas työskenteli pitkään Lontoossa University College Londonissa, jossa hän perehtyi erityisesti yritysostoihin liittyviin kysymyksiin isoissa kansainvälisissä yrityksissä. ‒ Yritysostojen tuloksellisuus on usein suorassa yhteydessä siihen, miten hyvin muutosta johdetaan. Operatiiviset ja strategiaan liittyvät asiat kyllä huomioidaan näkyvästi, mutta identiteetti, kulttuuri ja asenteet jäävät helposti huomiotta. Onnistuminen piilee siinä, miten muutoksen hiljaisia voimia otetaan huomioon.

Teerikangas huomauttaa, että ostojen ja fuusioiden kautta isoiksi kasvavat yritykset eivät oikeastaan ole monoliittejä, eikä niitä sellaisina pitäisi johtaa. ‒ Isot ja kansainväliset, yritysostoin kasvaneet yritykset koostuvat monista yrityspaloista, jotka usein ovat eri vaiheissa mukautumisprosessia ja joissa vallitsee erilaiset kulttuurit.

Soittavatko nämä samaa vai eri säveltä?

Teerikankaalla on itsellään monikulttuurinen tausta, hän on kasvanut Suomen ohella Keniassa, Englannissa, Kiinassa ja Ranskassa.

Suomeen hän palasi opiskelemaan tuotantotaloutta silloiseen Teknilliseen korkeakouluun, koska halusi selvittää, mitä suomalai-

suus on. Valmistumisen jälkeen akateeminen ura kiinnosti Teerikangasta jo, mutta hän päätti lähteä töihin Shellille Hollantiin johdon konsultiksi. ‒ Yritysmaailma globaaleine muutosprosesseineen oli kutkuttavan mielenkiintoista, mutta en kokenut työssäni merkittävyyttä.

Palasin Suomeen takaisin omaan opinahjooni tekemään tuotantotalouden alan väitöskirjaa. Tuolloin 2000-luvun alussa minua kiinnosti, miten monikulttuurisuus näkyy työelämässä ja millaisia haasteita ja mahdollisuuksia se antaa. Tätä lähdin tarkastelemaan yritysostojen kautta, ja päädyin muutoksen teemaan, jonka parissa toimin edelleen.

Teerikangas sanoo, että erityisesti kosmopoliittisessa Lontoossa hän nautti tekemisen meiningistä, jossa haasteet nähdään mahdollisuuksina. ‒ Meillä Suomessa saatetaan jumiutua valittamaan asioista. Uskon vahvasti, että sekä yksilöt että organisaatiot voivat omilla asenteillaan ja mielimaailmansa kautta vaikuttaa sekä arkeen että paremman maailman rakentamiseen. Toivoisin herätystä jähmeyteen, ja on hienoa, että nuorilla sukupolvilla on huomattavasti mahdollistavampi asenne.

Oppimista pitäisi tapahtua enemmän nuo-

remmilta vanhemmille, startup-skene on hyvä esimerkki toivorikkaasta ja dynaamisesta tulevaisuudesta, Teerikangas sanoo.

Teerikangasta kiinnostaa myös muutosagenttius: mitkä ovat niitä aktiivisia yksilöitä ja organisaatioita, jotka aktiivisesti toimivat paremman huomisen puolesta liittyen esimerkiksi ympäristöön, köyhyyteen tai vastuullisuuteen. ‒ Tämä oikeastaan kiteyttää kiinnostuksenkohteeni. Miten saada ihmiset ottamaan vastuuta? Tämä liittyy myös YK:n kauppakorkeakouluille kansainvälisesti asettamaan tehtävään tuoda esimerkiksi vastuullisuuskysymyksiä yrityksiin ja bisnestietoutta vaikkapa ympäristökeskusteluun.

Teerikankaan mukaan on ollut hienoa huomata, että yliopistot ovat heränneet miettimään isoja globaaleja haasteita. ‒ Itse olen alkanut miettiä tekemistä vastuullisuuden kannalta, esimerkiksi ympäristövastuu on minulle tärkeä asia sekä tutkijana että kuluttajana. Minusta on mukavaa ajatella, että eläkkeelle jäädessäni voin sanoa tehneeni jotain sen eteen, että planeetta säilyy tuleville sukupolville.

”

Uskon vahvasti, että sekä yksilöt että organisaatiot voivat omilla asenteillaan ja mielimaailmansa kautta vaikuttaa sekä arkeen että paremman maailman rakentamiseen.”

14 MERCURIUS 1/2017

- Satu Teerikangas

Opiskelijoiden osuuskunta

tarjoaa tulevaisuudentutkimuspalveluita yrityksille TEKSTI JA KUVA MATIAS SUKSI

T

urun kauppakorkeakoulun tulevaisuuden tutkimuksen maisteriohjelman opiskelijoiden keskuudessa syntyi jokin aika sitten ajatus omasta osuuskunnasta.

– Tajusimme, että meidän olisi hyvä harjoitella alaa joko ennen valmistumista tai heti sen jälkeen ja kokeilla tulevaisuudentutkimuksen maisteriohjelmassa opittuja metodeja käytännössä yritysten ja järjestöjen kanssa.

Totesimme osuuskuntamallin sopivaksi tavaksi harjoitella yritystoimintaa, kertoo yksi osuuskunnan jäsenistä Karolina Mackiewicz.

Futures Research Consulting -osuuskunta tarjoaa yrityksille tai järjestöille tulevaisuuteen liittyvää tutkimusta tulevaisuuden tutkimuksen metodein.

– Teemme kaikenlaista tulevaisuuteen liittyvää tutkimusta, johon jokin yritys tai järjestö meidät palkkaa. Se voi olla tulevaisuusworkshop, erilaisten tulevaisuusskenaarioiden valmistelu yrityksille tai vaikkapa tulevaisuusanalyysi markkinoista.

Futures Research Consulting -osuuskunnan vahvuutena Mackiewicz näkee sen monipuolisen osaamisen. Osuuskunnan parinkymmenen ihmisen jäsenistö tulee hyvin erilaisista opiskelu- ja työtaustoista.

– Oma taustani on politiikan tutkimuksessa, viestinnässä ja terveydenedistämistyössä, mutta meiltä löytyy myös esimerkiksi yrittäjyyden, logistiikan, kielten ja bioteknologian asiantuntijoita. Aiempi monialainen osaaminen, työkokemus ja verkostot yhdistettynä tulevaisuuden tutkimuksen maisteriohjelmassa opittuihin metodeihin antaa osuuskunnallemme valmiuden hyvin monenlaisiin projekteihin.

YLIOPISTO KANNUSTAA OPISKELIJOITA YRITTÄJYYDEN POLULLA

Opiskelijoiden oma-aloitteinen yritystoiminta edistää yrittäjyysyliopiston päämääriä, ja Futures Research Consulting -osuuskunta onkin jo saanut tukea ja valmennusta yliopistolta.

– Yrittäjyysyliopisto kannustaa opiskelijoita kaikkeen toimintaan, joka kehittää yrittä-

Turun yliopiston yrittäjyysasiamies Kirsi Peura sekä Futures Research Consulting -osuuskunnan jäsen Karolina Mackiewicz pitävät osuuskuntatoimintaa hyvänä tapana valmistumisen kynnyksellä olevalle opiskelijalle harjoitella yrittäjyyttä ja edetä yrittäjyyden polulla.

jyyteen liittyviä tietoja, taitoja ja valmiuksia.

Osuuskunnan pyörittäminen on juuri tällaista toimintaa. Turun yliopistossa on tarkoitus tänä vuonna ja tulevaisuudessakin tukea uusien osuuskuntien syntymistä sekä jo perustettujen kehittämistä. Saatavilla oleva tuki on esimerkiksi liiketoiminnan coachaamista ja ongelmatilanteissa auttamista, kertoo Turun yliopiston yrittäjyysasiamies Kirsi Peura.

Turun yliopisto kuuluu kansalliseen yliopistojen verkostoon, joka tarjoaa osuustoiminnan ja yhteisötalouden verkko-opintoja joustavasti kaikille opiskelijoille. Lisäksi Turun yliopistossa on kehitetty yrittäjyyspolkumalli, joka määrittelee, minkälaista yrittäjyyttä tukevaa opetustarjontaa opiskelijalle on saatavilla.

– Yrittäjyysyliopisto haluaa tukea valmistuvien opiskelijoiden työllistymistä, oli se sitten olemassa oleviin organisaatioihin siirtymistä, itsensä työllistämistä tai erilaisia yrittäjyyden muotoja. Vielä toistaiseksi varsinainen osuuskuntatoiminta on yliopisto-

opintojen ulkopuolista toimintaa, mutta sen opinnollistaminen voisi mielestäni olla hyvä asia. Haluamme kaikin mahdollisin tavoin tukea opiskelijoita heidän yrittäjyyden poluillaan.

Peura näkee, että opiskelijoiden yrittäjyystoiminnassa tärkeintä on juuri yrittäjyystaitojen ja kokemuksen hankkiminen.

Osuuskuntatoiminnan Peura näkee turvallisena tapana harjoitella yrittäjyyttä, sillä se on riskittömämpää kuin esimerkiksi osakeyhtiön perustaminen, ja sen päätavoitteena on tuottaa palveluita, ei tavoitella suurta voittoa.

Myös Mackiewicz näkee osuuskuntatoiminnan ennen kaikkea yrittäjyyteen kasvattavana kokemuksena.

– Osuuskuntatoiminnassa näkee, miten asiat toimivat ja miten yritystä pyöritetään.

Tärkeintä on tiimityö ja yrittäjyyskokemuksen hankkiminen. www.futuresconsulting.fi MERCURIUS 1/2017

15

EÄ K T I S TAVA JOUS

IVAN O K NA INE

EN TTÄJÄMÄ YRI

N ITAA A K K ASIA TELEVA N KUU

16 MERCURIUS 1/2017

Miten yritykset jäsentävät menestystään?

MENESTYSRESEPTIN JÄLJILLÄ Tutkijat selvittivät, millaisia ominaisuuksia pärjäämisen takaa löytyy.

TEKSTI TARU SUHONEN

K

KUVA HANNA OKSANEN

auppakorkeakoulun yrittäjyyden tutkimusryhmä tarkasteli yritysten käsityksiä strategioistaan ja menestymisestään tarkoituksenaan etsiä vastauksia siihen, millaisia tekijöitä yritykset itse löytävät menestyksensä takaa.

Tutkimuksessa hyödynnettiin aiemmin yrityksiltä kerättyä kyselyaineistoa ja tilinpäätöstietoja. Näiden perusteella yrityksiä luokiteltiin keskimääräistä paremmin ja heikommin menestyneisiin yrityksiin. Tuoreet tulokset perustuvat tutkimushankkeen haastatteluaineistoon, jossa yrityksen strategioita ja menestystä analysoitiin yritysten haastatteluiden perusteella. ‒ Tunnistimme eri teemoja ja ominaisuuksia, joita yritykset liittävät menestykseensä. Nämä teemat liittyvät sekä yrityksen strategisiin valintoihin että moninaisiin tapoihin varmistaa ja rakentaa menestymistä, kertoo erikoistutkija Pekka Stenholm.

Tutkimus on osa Tekesin rahoittamaa Renewal of manufacturing – Study on the role of pioneering firms as engines of industry renaissance -tutkimusprojektia, jossa selvitettiin eroja menestyneiden ja vähemmän menestyneiden yritysten yrittäjyysstrategioiden välillä. ‒ Tutkimuksen avulla voimme tukea elinkeinoelämän uudistumista ja yritysten suoriutumista. Tulokset painottavat sitä, että erityisesti yritysten kyvykkyydessä jatkuvaan kehittämiseen sekä proaktiivisessa valppaudessa on kehitettävää.

SITKEÄ Epävarmuuden sietäminen ja periksiantamattomuus ovat usein esillä tarinassa, jota menestynyt yritys kertoo itsestään. Menestyjä kulkee omaa tietään sopeuttaen toimintaansa jatkuvasti, vähemmän menestynyt keskittyy enemmän yrityksen ulkopuolisiin tekijöihin, joiden kokee olevan oman toimintansa esteenä.

JOUSTAVA Menestyvä yritys on valmis muutoksiin – sellaisiinkin, jotka saattavat vaikuttaa asiakkaisiin. Strategioita voidaan muuttaa matkan varrella ja luopua asioista. Vähemmän menestyneillä yrityksillä on tapana korostaa pitkän aikavälin suunnitelmia ja hidasta kehitystä.

ENNAKOIVA Menestynyt yritys pitää tärkeänä oman toimialansa ylittävää ennakointia sekä ymmärrystä muutoksesta ja trendeistä. Se haluaa hahmottaa, millaisia vaikutuksia muutoksilla on sekä sen omaan toimialaan että asiakkaisiin. Vähemmän menestyneillä puhe ennakoinnista on kapeampaa ja reaktiivista.

YRITTÄJÄMÄINEN Menestynyt yritys arvostaa omaa yrityskulttuuriaan, joka usein on innostava ja tukee uudistumista. Innovoinnin se ymmärtää kokonaisvaltaisesti, ei vain prosessien ja tuotteiden kehittämisen näkökulmasta.

ASIAKKAITAAN KUUNTELEVA Menestynyt yritys korostaa asiakkaiden tarpeiden ratkomista ja arvonluontia, joka tapahtuu yhdessä asiakkaan kanssa. Se pyrkii jatkuvaan vuorovaikutukseen asiakkaidensa kanssa ja kokee sisältöjen olevan jatkuvassa muutoksessa.

Menestyjä painottaa laatua, vähemmän menestynyt markkinointia ja trendeihin reagoimista.

MERCURIUS 1/2017

17

Tuore kunniatohtori Ilpo Korhonen:

Yhteistyön tiivistämiseen Varsinais-Suomessa

ERINOMAISET EDELLYTYKSET

Ilpo Korhonen vihittiin Turun kauppakorkeakoulun kunniatohtoriksi Turun yliopiston kaikkien tiedekuntien yhteisessä tohtoripromootiossa, joka järjestettiin 25.–26.5.2017. Tänä vuonna promovoitiin 136 nuorta tohtoria. Heidän lisäkseen tiedekunnat ja kauppakorkeakoulu kutsuivat kunniatohtoreiksi yhteensä 12 merkittävän elämäntyön tehnyttä henkilöä.

TEKSTI TARU SUHONEN, ERJA HYYTIÄINEN

18 MERCURIUS 1/2017

KUVAT HANNA OKSANEN

Ilpo Korhonen promovoitiin kunniatohtoriksi Turun yliopiston promootiossa 26.5.2017 Turun konserttitalolla. Tohtoripromootiolla on pitkät perinteet. Niitä järjestettiin jo Turun Akatemian aikana, Turun yliopiston ensimmäinen tohtoripromootio järjestettiin 1927 Akatemiatalolla.

T

oimitusjohtaja Ilpo Korhonen promovoitiin kunniatohtoriksi tunnustuksena pitkäjänteisestä ja rohkeasta johtamistyöstä, jota hän on tehnyt Valmet Automotive Oy:ssa.

Työllään Korhonen on vaikuttanut oman toimialansa ja edustamansa yrityksen uudistamiseen ja kansainväliseen menestymiseen. Hänen johdollaan yhtiö on uudistanut strategiansa, monipuolistanut tarjontaansa, kansainvälistynyt ja kasvanut merkittäväksi toimijaksi ja työllistäjäksi Suomessa. ‒ Arvostan saamaani huomionosoitusta erittäin suuresti, olin yllättynyt valinnasta.

Lisäksi promootiotilaisuus oli todella mieleenpainuva kokemus, Korhonen sanoo.

Korhonen korostaa, että kunniatohtoriksi nimittäminen tuntuu erityisen arvokkaalta myös siksi, että hän on itse opiskellut Turun kauppakorkeakoulussa ja suorittanut Executive MBA -tutkinnon. ‒ Johtamisessa näen monta tärkeää asiaa ja kokonaisuutta. Minulle henkilökohtaisesti yksi tärkeimmistä on yhdessä tekeminen: yhteistyö niin johtoryhmän ja henkilöstön kuin asiakkaiden ja kumppaneiden kanssa. Tietysti johtamiseen tarvitaan visio, strategia ja osakokonaisuuksiin puretut suunnitelmat ja tavoitteet. Näiden toteuttamiseen tulee pyrkiä yhdessä, yhteistyöllä. Lisäksi johtamisessa on tärkeää sen moniulotteisuuden hallinta.

Pitää olla kiinnostusta yksityiskohtiin, mutta

samalla on osattava hahmottaa kokonaisuuksia. Asioiden ja tekemisten priorisointi on välttämätöntä, niin nykyhetkessä kuin tulevaisuuden visiossa.

TULEVAISUUDEN OSAAMINEN VARMISTETTAVA

Korhosen mukaan uudistumisen haasteilla on merkittävä rooli johtamisessa. Hän toteaa, että kilpailukykyä täytyy jatkuvasti kehittää, ja siksi tavoitteena tulee olla toiminnan jatkuva parantaminen sekä aivan uusien osaamisten kehittäminen. ‒ Tärkeimpiä menestyksen edellytyksiä ovat kyky tunnistaa oman liiketoimintaken-

tän murroskohtia ja ennakoida muutosten vaikutuksia. Tämän lisäksi tarvitaan strategista ketteryyttä, jotta muutoksiin pystytään vastaamaan. Menestys edellyttää myös oikeanlaisia johtamis- ja henkilöresursseja nyt ja jatkossa. Siksi on tärkeää varmistaa, että yrityksellä on käytössään myös tulevaisuudessa tarvittavaa osaamista.

Korhonen sanoo, että yliopistokoulutus antaa erinomaisen tieto- ja taitopohjan, jolta valmistuneet ponnistavat työelämään ‒ mutta jatkuvaan uuden oppimiseen ja omaksumiseen on oltava valmis. ‒ Työelämään astuvilla pitää olla joustavuutta sekä halua ja kykyä jatkuvaan itsensä kehittämiseen.

Yliopistoyhteistyötä tuore kunniatohtori pitää hyvin tärkeänä. ‒ Yritysten ja yliopistojen välinen yhteistyö tarjoaa paljon mahdollisuuksia. Tässäkin jatkuva toiminnan kehittäminen on tärkeää.

Meillä Varsinais-Suomessa on tällä hetkellä yhteistyön tiivistämiseen erinomaiset edellytykset.

Ilpo Korhosen lisäksi kauppakorkeakoulu vihki kunniatohtorikseen Havaijin yliopiston politiikan tutkimuksen emeritusprofessori James Allen Datorin tunnustuksena tämän tekemästä työstä tulevaisuudentutkimuksen edistämisessä ja sen epistemologisen perustan lujittamisessa yhteiskuntatieteiden alueella.

VARAA KALENTERIISI! 7.10.

TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN VUOSITTAINEN

ALUMNIPÄIVÄ 7.10.2017 Ilmoittaudu mukaan: utu.fi/tse-alumnipaiva

MERCURIUS 1/2017

19

väitöksiä 26.5.2017 VTL Pasi Ikonen, kansantaloustiede

RAHOITUSMARKKINOIDEN KEHITTYNEISYYS parantaa talouden kasvua – liian suuri velka voi vaimentaa sitä Pasi Ikosen väitöstutkimuksen mukaan rahoitusmarkkinoiden kehittyneisyydellä ja julkisen velan määrällä on vaikutusta talouskasvuun. Ikonen analysoi väitöskirjassaan rahoitusmarkkinoiden kehittyneisyyden, julkisen velan, rahamäärän ja talouskasvun yhteyksiä hyödyntäen laajaa kansainvälistä aineistoa eri tilastollisin menetelmin. Tutkimuksessa tarkastellaan julkisen kokonaisvelan lisäksi myös muita velkakäsitteitä, kuten yksityistä velkaa ja ulkoista julkista velkaa.

– Liian suuri julkinen velka voi hidastaa talouden kasvua. Julkisen velan talouskasvua

pienentävästä vaikutuksesta on jonkin verran näyttöä, vaikka otettaisiin huomioon se, että talouskasvu vaikuttaa julkisen velan kehitykseen. Ulkoisen julkisen velan epäsuotuisasta kasvuvaikutuksesta on näyttöä kehittyneissä maissa, Ikonen sanoo.

Väitöskirjan nimi on Financial Depth, debt, and growth. Vastaväittäjänä toimi professori Hannu Piekkola (Vaasan yliopisto) ja kustoksena professori Matti Virén.

24.5.2017 MSc Mekhail Mustak, markkinointi

Tietointensiivisille b2b-yrityksille uusia tapoja luoda LISÄARVOA ASIAKKAILLE

Mekhail Mustak tarkasteli väitöstutkimuksessaan, miten business-to-business-sektorin tietointensiivisiä palveluja tuottavat yritykset voivat luoda enemmän lisäarvoa asiakkailleen.

Tutkimuksen mukaan on ensisijaisen tärkeää, että asiakasorganisaatioiden asiantuntijuutta hyödynnetään aktiivisesti palveluiden suunnittelu- ja tuottamisprosessin eri vaiheissa erilaisin keinoin. ‒ Markkinoiden tuntemus, alan erityisosaaminen, tietoteknisten laitteiden saatavuus ja tekninen tietotaito ovat esimerkkejä tällaisesta asiantuntijuudesta. Palveluntar20 MERCURIUS 1/2017

joajien ja asiakkaiden välisen yhteistyön tiellä on kuitenkin usein esteitä, Mustak sanoo.

Mustakin väitöskirja kartoittaa nämä esteet ja tarjoaa käytännön ratkaisuja niiden välttämiseksi.

Väitörkirjan nimi on Enhancing Customer Participation for Superior Value Outcomes in Knowledge Intensive Business Services. Vastaväittäjänä toimi professori Lars Witell (Linköping University ja Karlstad University, Ruotsi) ja kustoksena apulaisprofessori Elina Jaakkola.

19.5.2017 KTM Suvi Satama, johtaminen ja organisointi

HYVINVOIVASSA TYÖYHTEISÖSSÄ on tilaa myös haavoittuvuudelle Suvi Satama tarkasteli väitöstutkimuksessaan kehollisuutta työssä. Satama havainnoi ammattitanssijoita kahden vuoden ajan.

Tutkimus avaa näkökulmia kehollisuuden merkitykseen kaikissa ammateissa: suurin osa arkipäivän kommunikaatiosta välittyy kehojemme kautta. Kehollisuus selittää usein myös sen, miksi toimimme niin kuin toimimme ‒ aistit ohjaavat meitä myös työssä.

Väitöstutkimus paljastaa, miten ammatillinen liikkumatila laajentuu ennen kaikkea työssä koettujen vaikeuksien ja niistä selviytymisen kautta.

– Nykyään työn ihanteena on ajatus superihmisestä, joka on tehokas, omistautuva ja nopeasti suorittava. Heikkouksia peitellään eikä niitä haluta tuoda esille. Jokaisella yksilöllä on kuitenkin oikeus ja vapaus olla myös haavoittuvainen. Omien heikkouksien läpinäkyväksi tuominen ruokkii pitkällä tähtäimellä hyväksytyksi tulemista ja sitä kautta onnistumisten ja innostuneisuuden kokemuksia työssä.

Väitöskirjan nimi on Capturing Movement That Evades the Eye − A Sensory Ethnography of the ’Hidden’ Qualities of Embodied Agency in Professional Dance. Vastaväittäjänä toimi professori Samantha Warren (Cardiff Business School, Iso-Britannia) ja kustoksena professori Juha Laurila.

KOONNUT TARU SUHONEN

19.5.2017 VTM Mauri Kotamäki, taloustiede

ANSIOSIDONNAISEN TYÖTTÖMYYSTURVAN RAHOITUS jakautuu epätasa-arvoisesti Mauri Kotamäki tarkasteli väitöstutkimuksessaan suomalaista sosiaaliturvajärjestelmää rahoituksen ja etuisuuksien näkökulmasta.

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan rahoituksen ja etuuksien välinen suhde ei ole Mauri Kotamäen mukaan tasa-arvoinen.

– Nykyjärjestelmä on hieman kärjistäen verrattavissa tilanteeseen, jossa yksilö ensin pakotetaan ostamaan sairausvakuutus, mutta flunssan iskiessä henkilö ei olisikaan kelvollinen korvaukseen. On vaikea löytää hyviä perusteita sille, miksi keskimäärin heikommassa työmarkkina-asemassa olevat vakuuttamattomat subventoivat vakuutettujen työttömyysturvaa. On mahdollista argumentoida järjestelmässä olevan muutospaineita, Kotamäki sanoo.

Kotamäen mukaan yksi sosiaalisesti melko kestävä korjausvaihtoehto voisi olla Norjassa käytössä oleva universaali työttömyysvakuutus, jossa kaikkia työttömäksi jääneitä kohdeltaisiin lähtökohtaisesti samalla tavalla.

Väitöstutkimuksen mukaan julkisten menojen rahoitukseen on syytä kiinnittää huomiota kansalaisten yhdenvertaisuuden, työllisyyden ja yleisemmin yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta.

Väitöskirjan nimi on Essays on Social Insurance and Taxation – Why Incentives and Institutions Matter. Vastaväittäjänä toimi professori Markus Jäntti (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori emeritus Matti Virén.

20.4.2017 VTM Kim Ristolainen, taloustiede

KEINOTEKOINEN NEUROVERKOSTOMALLI osaa ennustaa pankkikriisejä Pankkikriisien kustannukset ovat merkittäviä niitä kokeville maille ja usein myös koko maailmantaloudelle. Kim Ristolaisen väitöstutkimus osoittaa, että keinotekoinen neuroverkostomalli kykenee ennustamaan pankkikriisejä perinteisiä ennustemenetelmiä tarkemmin.

Neuroverkostomallit kykenevät perinteisistä ennustemenetelmistä poiketen jäljittämään monimutkaisia yhteyksiä pankkikriisi-indikaattoreiden ja itse kriisien välillä. Tärkeimmät kriisi-indikaattorit saattavat vaihtua eri aikoina ja eri maissa.

– Kun hyödynsin 18 eri maan havaintoja pankkikriiseistä vuodesta 1970 alkaen, havaitsin, että neuroverkostomalli kykeni ennustamaan suurimman osan 1990-luvun suurista pankkikriiseistä.

Informaationaan malli käytti tietoa, joka oli saatavilla kolme vuotta ennen kriisin alkua, Ristolainen sanoo.

Väitöskirjan nimi on Essays on Early Warning Indicators of Banking Crises.

Vastaväittäjänä toimi professori Panu Kalmi (Vaasan yliopisto) ja kustoksena professori Heikki Kauppi.

17.2.2017 FM Kirsi Peura, yrittäjyys

YRITTÄJYYDEN EDISTÄMISEN NÄKÖKULMA rakenteista ja malleista toimijoihin Kirsi Peura tarkasteli yrittäjyyden alaan kuuluvassa väitöstutkimuksessaan yksilön toimijuutta yrittäjyyden edistämisessä. Väitöskirja rakentuu yrittäjyyden edistämisen parissa työskentelevien haastatteluista, joita Peura tarkastelee henkilökohtaisina kertomuksina kerronnallisen tutkimuksen keinoin. ‒ Kertomukset ovat arvatenkin hyvin erilaisia ja samalla äärimmäisen kiinnostavia henkilökohtaisuudessaan. Ne myös avaavat hyvin sitä, miten monitahoinen yrittäjyyden edistämisen kenttä on ja miten monella eri tavalla sen voi ymmärtää, Peura sanoo.

Tutkimuksen mukaan yksilön henkilökohtaisella tulkinnalla on oma roolinsa siinä, mitkä ovat yrittäjyyden edistämisen lähtöoletukset ja tiedot, miten edistämistyötä tehdään ja mikä siinä nähdään arvokkaana ja sitoutumisen arvoisena asiana.

Yrittäjyyden edistämiseen liittyvää työtä on aiemmin tutkittu yksilön tasolla vain marginaalisesti. Ammattiryhmittäin tehdyt tarkastelut ovat tuottaneet käytännön ohjeita ja suosituksia ammatillisista sekä tiedollisista että taidollisista valmiuksista. Peuran tutkimus rakentaa uudenlaista ja aiempaa vivahteikkaampaa kuvaa yrittäjyyden edistämisestä.

Väitöskirjan nimi on Exploring agency in entrepreneurship development - a narrative approach. Vastaväittäjänä toimi professori David Rae (Bishop Grosseteste University, Iso-Britannia) ja kustoksena tutkimusjohtaja, dosentti Ulla Hytti.

MERCURIUS 1/2017

21

väitöksiä

3.2.2017 KTM Tuomas Kiiski, toimitusketjujen johtaminen

ARKTISEN KAUPPAMERENKULUN EDELLYTYKSET Pohjoisreitillä vähäiset vielä pitkään Tuomas Kiiskin väitöstutkimuksen mukaan arktinen kauppamerenkulku Pohjoisreitillä Euroopan ja Aasian välillä tulee olemaan vähäistä vielä pitkään, sillä toimintaedellytykset eivät tue laajamittaista kansainvälistä kauttakulkuliikennettä reitillä. ‒ Viime aikoina media ja osin myös tutkimuskirjallisuus on välittänyt mielikuvaa, jossa ilmastonmuutoksen myötä avautuvien arktisten merireittien taloudellinen merkitys tulee olemaan huomattava. Venäjän arktisten

merialueiden läpi kulkevaa Pohjoisreittiä on pidetty näistä kaikkein tärkeimpänä. Pohjoisreittiin liittyy useita ennakko-odotuksia, joista osa on epärealistisia, Kiiski sanoo.

Toimintaedellytykset reitillä ovat poikkeuksellisen riippuvaisia useista tekijöistä, kuten ilmasto-olosuhteista, poliittisesta ilmapiiristä sekä hyödyke- ja rahtimarkkinoiden suhdanteista. ‒ Nykyisin mikään näistä tekijöistä ei tue laajamittaista kansainvälistä kauttakulkulii-

kennettä reitillä. Sen sijaan Venäjän Jäämeren rannikon liikenteellä on tietty kysyntä.

Lähivuosikymmeninä Pohjoisreitin merkitys maailman merenkululle tulee jäämään vähäiseksi.

Väitöskirjan nimi on Feasibility of commercial cargo shipping along the Northern Sea Route. Vastaväittäjänä toimi Dr. Jan Hoffmann (United Nations Conference on Trade and Development - UNCTAD, Sveitsi) ja kustoksena professori Lauri Ojala.

Tutustu kaikkiin väitöstutkimuksiin osoitteessa www.utu.fi/tse-vaitokset

22.12.2016 MSc Inna Kozlinska, yrittäjyys

Tekemällä OPPIMISEEN PERUSTUVA YRITTÄJYYSOPETUS ei välttämättä tuota tuloksia Inna Kozlinska vertaili väitöstutkimuksessaan eri tavoin toteutetun yrittäjyysopetuksen vaikutuksia osaamiseen, asenteisiin sekä valmistumisen jälkeiseen työllistyvyyteen, sisäiseen yrittäjyyteen ja varhaisen vaiheen yrittäjyyteen Virossa ja Latviassa. ‒ Kokemukseen perustuvaa tekemällä oppimista pidetään usein itsestään selvästi tehokkaampana ja parempana yrittäjyysopetuksen muotona kuin luento-opetusta. Tämä 22 MERCURIUS 1/2017

ei kuitenkaan välttämättä pidä paikkaansa, Kozlinska sanoo.

Tutkimuksen perusteella muut tekijät vaikuttavat merkittävästi oppimistuloksiin. ‒ Ne, jotka olivat motivoituneet oman yrityksen perustamiseen jo ennen opintojen aloittamista, saavuttivat parempia oppimistuloksia kuin muut. Samoin opiskelijoiden suhtautuminen opettajiin heijastui oppimistuloksiin.

Väitöskirjan nimi on Evaluation of the outcomes of entrepreneurship education revisited.

Evidence from Estonia and Latvia. Vastaväittäjinä toimivat professori Tiit Elenurm (Estonian Business School, Viro) ja professori Francisco Liñán (University of Seville, Espanja). Kustoksena toimi tutkimusjohtaja, dosentti Ulla Hytti.

KOONNUT TARU SUHONEN

VALMISTUNEET Kauppatieteiden tohtori

16.12.2016 MSc Abayomi Baiyere, tietojärjestelmätiede

Baiyere Abayomi Degbey William Kiiski Tuomas

Laari Sini Nissilä Jussi Peura Kirsi

Porasmaa Minna Rantala Lauri Sjöblom Olli

Rantanen Minna Seyoum Teshome Fissha

Skants Ville

Kurkilahti Lasse Laakso Emmi Laakso Olli Lahti Minna Laine Santeri Laukkarinen Jesse Lehtinen Mari Lehtinen Outi Lehtiniemi Jaan Lehtosaari Kati-Pauliina Leppäharju Emili Leppäniemi Lauri Liespuu Janette Lintuala-Harju Elina Lunkka Henna Luukkainen Tea Lyaruu Conrad Lähteenmäki Matti Manner Miia Mattila Aino Marjomaa Joonas Meriläinen inna Miettinen Panu Mubarak Farooq Mäkynen Roope Männistö Jaakko Mäntylä Markus Niinimaa Martti Nurmi Jenni Nurmilahti Anssi Orpana Mikael Paajanen Nico Palm Emmi Parkkinen Ville-Pekka Pelto-Piri Silja Poikkeus Arttu Polo Annabella Poutanen Kari

Pursiainen Jukka Raikunen Niko Rawlins Pia Rehula Linnea Riikonen Iina-Riikka Roininen Mirva Ruohola Aki Rusi Maija Ryökäs Kalle Rönkkö Jaana Sahi Matti Salonen Joona Sandelin Jelena Sarkki Susanna Savolainen Joonas Sihvonen Ville Siitonen Wilma Sipilä Mary-Helen Sipinen Jaana Sivén Susanna Sola Jesse Soras Henrik Stenhammar Heidi Suominen Laura Tapola Riikka Taskinen Teresa Tiivola Heidi Tuliniemi Henri Tuomi Aliisa Tuominen Jenni Tuominen Mira Tuominen Mirva Vainikainen Olli Varjonen Pertti Virtanen Maija Vo Ngoc Tuyet Anh Vuorinen Sami Westerlund Paula

Metsälampi Satu Ollonqvist Niina

Paso Arttu Sahlström Ville

Filosofian maisteri Balcom Raleigh Nicolas Mackiewicz Karolina

DIGITAALISET INNOVAATIOT luovat kilpailuetua mutta myös vaikeasti ratkaistavia ongelmia Abayomi Baiyere selvitti väitöstutkimuksessaan, millainen arvo IT:llä on yritysten markkina-asemaa voimakkaasti muuttavien disruptiivisten innovaatioiden muotoutumisessa.

Baiyeren tutkimuksen mukaan korkea IT-kyvykkyys voi auttaa yritystä vastaamaan uusiin digitaalisiin innovaatioihin ja näin säilyttämään asemansa markkinoilla. ITkyvykkyyksien puute taas muodostaa esteen uusiin innovaatioihin vastaamisessa ja näin lisää yrityksen riskiä tulla syrjäytetyksi vahvasta markkina-asemasta. ‒ Merkittävä markkina-aseman muutos ei siis aina johdu huonosta johtamisesta tai puutteellisista teknisistä taidoista, vaan siitä, että innovaatio muuttaa perustavalla tavalla alan liiketoiminnan sääntöjä ja menestystekijöitä. Yrityksen kyky tuoda tällainen uusi innovaatio markkinoille voi siis tuoda yritykselle merkittävää kilpailuetua, mutta samalla sen tulisi herättää alan muut yritykset vastaamaan uuden innovaation aiheuttamiin muutoksiin, Baiyere toteaa.

Väitöskirjan nimi on Discovering the role of Information Technology in Disruptive Innovations - enabler, sustainer or barrier? Vastaväittäjänä toimi professori emeritus Piet Ribbers (Tilburg University, Alankomaat) ja kustoksena professori Hannu Salmela.

Kauppatieteiden maisteri Aaltonen Henni Areva Riku Arteva Janne Aro Kaisa Arvonen Roni Belov Mikhail Damalie Elorm Doan ha Graham Alex Hakala Miikka Hartikainen Henna Heikkilä Antti Heikonen Maija Heinilä Ville Helle Niko Hiltunen Suvi Hokka Heikki Horstio Anne Hovi Jaakko Hyvönen Heidi Hämäläinen Juha Häyrinen Juhani Ilonen Sari Ismail Pamir Joenpolvi Roosa Jortama Laura Järvelä Markus Kalliola Elisa Kauhanen Onni Ketola Aaro Keuramo Simo Kinnunen Miika Kokkonen Maarit Kolari Antti Kontulainen Tytti Korkalainen Anna Kovala Timo Kunnas Karri

Valtiotieteiden maisteri Berg Jonas Kujansuu Laura

MERCURIUS 1/2017

23

JOKO45 ALKAA LOKAKUUSSA 2017 Turun yliopiston johtamiskoulutusyksikkö TSE exe tarjoaa sekä organisaation tarpeisiin räätälöityjä kehittämisratkaisuja että avoimia koulutusohjelmia. luo erinomaisen katsauksen johtamisen tule“ JOKO-koulutus vaisuuden näkymiin ja mahdollisuuksiin sekä antaa käytännön työkaluja liiketoiminnan johtamiseen jatkuvien muutosten hallinnassa. Verkostoituminen kurssitovereiden kanssa antaa loistavia näkökulmia toimialasta riippumatta.

JOKO:ssa oman esimiestyön kehittäminen sekä kattava koulutustarjonta luo mahdollisuuden, joka konkretisoi opintojen arvon kehittämistyön puitteissa myös omalle yritykselle.

Ari-Pekka Ketola, Olli Toivonen Medbit Oy

Lue lisää ja ota yhteyttä:

www.utu.fi/joko