Mercurius 1/2018

MERCURIUS Turun kauppakorkeakoulun sidosryhmälehti

1/2018

Anni Heiskanen ja Henriikka Hakala veivät voiton

INNOVAATIO LEIRILLÄ SINGAPORESSA

/ PÄ Ä K I R J O I T U S Niin muuttuu maailma, Eskoni Nummisuutarien Topiaksen pohdiskelu sopii hyvin myös kauppatieteelliseen yliopistokoulutukseen. Koulutus muistuttaa yhä enemmän bisnestä: markkina on globaali ja sekä ”tuotteet” että ”asiakkaat” ovat kovin erilaisia kuin aikaisemmin. Erilaiset akkreditoinnit ja rankingit korostavat yksiköiden välistä kilpailuasetelmaa. Teknologia mahdollistaa uusien, innovatiivisten oppimisratkaisujen käyttöön ottamisen. Markkina on dynaaminen ja muutos on jatkuvaa.

Kauppakorkeakoulujenkin on väistämättä mietittävä koulutustarjontaansa uudelleen.

Turun kauppakorkeakoulussa koulutuksen kehittämisen lähtökohtana on strategiatyö ja sen perusteella laaditut missio, visio ja arvot. Niissä korostuu vastuullisten tulevaisuuden johtajien kouluttaminen. Lähtökohta on hyvä, sillä tehtyjen selvitysten mukaan kauppakorkeakoulussa aloittavat opiskelijat eivät ensisijaisesti ole hakemassa kovamaineisinta tai parhaimmat palkat maksavaa työpaikkaa.

Sen sijaan heitä kiinnostavat yhä enemmän työn ja muun elämän tasapainoinen yhdistäminen sekä tulevan ammattinsa sosiaaliset ja yhteiskunnalliset ulottuvuudet.

Mitä tulevaisuuden johtajien pitäisi sitten osata? Ammattiosaaminen on luonnollisesti edelleen tärkeää, mutta tutkintokoulutuksen rinnalle on noussut yhä enemmän ajatus sen jatkuvasta päivittämisestä. Yliopistot ja korkeakoulut haastetaankin nyt voimakkaasti pohtimaan, miten tarjota uusia oppimispolkuja työelämässä jo oleville. Tulemme varmaan näkemään erilaisia moduuliratkaisuja, jotka ovat joustavasti tarjolla virtuaalialustoilla. Yhä tärkeämmiksi nousevat myös erilaiset työelämätaidot, kuten analyyttinen ajattelu, ongelmanratkaisukyky sekä kommunikaatio- ja ryhmätyötaidot. Tämä lehti nostaa esille useita hyviä esimerkkejä siitä, miten nämä näkyvät kauppakorkeakoulun opetustarjonnassa.

Ammattiosaamisen ja työelämätaitojen rinnalle haluamme nostaa myös tulevaisuusajattelun ja ennakoinnin – taidot, jotka antavat opiskelijoille hyvät valmiudet työelämän haasteisiin. Syksyllä 2018 toteutettiin ensimmäisen kerran kaikille maisteriopiskelijoille pakollinen TULEVA-kurssi, jossa opiskelijat perehtyivät tulevaisuudentutkimuksen menetelmiin sekä pohtivat ryhmissä oman professionsa tulevaisuutta 30 vuoden aikajänteellä. Sekä opiskelijat että opettajat pitivät kokemusta erittäin positiivisena ja tehtävänantoa mielekkäänä.

Kehitystyö jatkuu ja haluamme tehdä sitä yhdessä ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Otan mielelläni vastaan kauppakorkeakoulun koulutukseen liittyvää palautetta ja kehittämisehdotuksia sekä opiskelijoilta, alumneilta että muilta yhteiskunnan toimijoilta.

NIINA NUMMELA

Kirjoittaja on kansainvälisen liiketoiminnan professori ja Turun kauppakorkeakoulun perustutkintokoulutuksesta sekä aikuisopetuksesta vastaava varadekaani.

2

MERCURIUS 1/2018

/ S I S Ä L LY S 2 PÄÄKIRJOITUS / Niin muuttuu maailma, Eskoni 4 LYHYESTI 8 TANELI LAHTI / Eurooppa-osaamiselle on tilausta 11 Innovaatioleirillä Singaporessa 14 VUODEN ALUMNI TOMI VIRTANEN / Kun kotiyliopisto kutsuu, kutsuun vastataan 18 VIERASKYNÄ KIMMO SUUPOHJA / Jatkuva oppiminen vie eteenpäin 18 VUODEN OPETTAJA HANNA RUSKA / Kielitaito avaa ovia työelämässä

8

Työelämäprofessori Taneli Lahti kannustaa opiskele­ maan Eurooppa-asioita.

20 VÄITÖKSET

14

MP

ÄR I

S T Ö ME R

KK

I

Y

Tomi Virtanen on ollut aktiivinen kauppakorkea­ koululainen vuodesta 2003 saakka.

MERCURIUS 1/2018 julkaisija Turun yliopiston kauppakorkeakoulu / päätoimittaja Markus Granlund / toimitussihteeri Taru Suhonen, taru.suhonen@utu.fi / taitto Mainostoimisto Jabadabaduu Rauma / kannessa Anni Heiskanen ja Henriikka Hakala / kannen kuva Antti Tarponen / paino Grano Oy / painosmäärä 4 500 / ISSN 0788-9747 / tilaukset, osoitteenmuutokset ja palaute tseviestinta@utu.fi

MI

L J Ö MÄR K T 4041 0955 Painotuo te

Tämä lehti on lähetetty Mercurius-lehden osoiterekisterissä oleviin osoitteisiin. Osoitteistoa ylläpitää Turun yliopiston viestintä. Turun yliopiston viestinnän tietosuojailmoitus on luettavissa nettisivuilla www.utu.fi/viestinta. Sivulta löytyvät myös ohjeet omien tietojen tarkastamiseen ja poistamiseen.

MERCURIUS 1/2018

3

Kuva: Dreamstime

/ LY H Y E S T I

Kaupunkitaloustieteen tutkimus ja opetus vahvistuvat Turun yliopistossa

T

urun yliopisto vahvistaa kau­ punkitaloustieteen ja kiinteis­ tömarkkinoiden tutkimusta ja opetusta. Hankkeen takana ovat kauppakorkeakoulun taloustieteen laitos ja Turun kaupunkitutkimusoh­ jelma sekä hanketta rahoittava Län­ si-Suomen yleishyödyllinen asuntosää­ tiö (YH-säätiö).

Tavoitteena on muodostaa Turun yli­ opistoon pysyvä, poikkitieteellinen, alaan keskittynyt tutkijoiden ja opet­ tajien ryhmä, joka on aktiivisesti ver­ kostoitunut kotimaassa ja kansain­ välisesti.

Tavoitteena on tuottaa korkealaa­ tuista tieteellistä tutkimusta sellaisis­ ta asuntomarkkinoiden toimintaa ja aluekehitystä koskevista kysymyksistä, joilla voi olla sovellettavaa merkitystä myös Turun seudun kehittämiselle.

YH-säätiö tukee hanketta 100 000 euron lahjoituksella. Lisäksi hank­ keeseen kohdennetaan YH-säätiön aiemmin Turun yliopistolle tekemiä lahjoituksia.

4

MERCURIUS 1/2018

‒ Säätiön taholla on vakiona poh­ dittu asuntomarkkinoiden käyttäyty­ mistä ja lainalaisuuksia. Vahvistamalla alan tutkimusta haetaan nyt luotettavia vastauksia, joilla voidaan auttaa myös entistä parempaa alueellista kehitystä läntisessä Suomessa, sanoo Rauno Saari YH-säätiöstä.

Lahjoitusten tuella taloustieteen lai­ tokseen on perustettu kiinteistö- ja asuntomarkkinoiden tutkimukseen ja opetukseen suunnattu yliopistonlehto­ rin tehtävä, johon on valittu avoimen haun kautta KTT Elias Oikarinen.

Taloustieteen laitoksesta hankkeessa ovat myös mukana tutkijatohtori ja tohtorikoulutettava. ‒ Jo käynnissä olevat tutkimus­ hankkeet ovat erittäin ajankohtaisia: ne käsittelevät asuntohintojen ja tulo­ tason suhdetta, tuetun asuntotuotan­ non vai­ kutuksia asuntomarkkinoilla, vuokratonteilla sijaitsevien asuntojen arvonmuodostusta sekä asunto- ja lai­ namarkkinoiden välistä vuorovaikutus­ ta, Oikarinen kertoo.

‒ Kaupunkitutkimusohjelman näkö­ kulmasta kaupunkitaloustiede on koko­ naisuudesta puuttunut pala, joka tarjoaa synergioita useisiin tutkimusaiheisiin ja politiikkarelevantteihin kysymyksen­ asetteluihin, sanoo Turun kaupungin, Turun yliopiston ja Åbo Akademin yh­ teisen Turun kaupunkitutkimusohjel­ man johtaja Sampo Ruoppila. ‒ Kaupungistuminen lisää taloudel­ lista vaurautta, mutta siihen liittyy myös haasteita, joiden ratkaiseminen edellyttää monialaista tutkimustietoa.

Taloustieteen laitos haluaa osallis­ tua tähän tutkimustyöhän pysyvällä panostuksella ja pitää tärkeänä, että aihepiirin tutkijat ja opettajat Turun yliopistossa tiivistävät yhteistyötään ja verkostoituvat laajasti kansainvälisellä tasolla, sanoo taloustieteen laitoksen johtaja, professori Heikki Kauppi.

Hankkeessa tehdään yhteistyötä muun muassa Aalto-yliopiston, Tam­ pereen yliopiston, Helsingin kaupun­ gin tietokeskuksen sekä ulkomaisten yliopistojen tutkijoiden kanssa.

Sote-akatemiassa käynnistyi työelämälähtöinen opintokokonaisuus

T

urun yliopiston Sosiaali- ja terveydenhuollon koulutusja tutkimuskeskus Sote-aka­ temiassa käynnistyi tänä syksynä uusi, monialainen Uudistuvan sosiaali- ja terveydenhuollon perusteet -opintokokonaisuus. Turun kauppakor­ keakoulu on mukana Sote-akatemiassa.

Muuttuva sosiaali- ja terveydenhuol­ to edellyttää osaamista, joka pystyy

vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin, mutta osaa myös käyttää hyväkseen mahdollisuudet, joita tulevaisuus tuo tullessaan. Tämä edellyttää monialaista koulutusta, joka perustuu työelämän ajankohtaisiin tarpeisiin.

Uusi opintokokonaisuus toteutetaan ainutlaatuisen laajassa yhteistyössä yli­ opiston kaikkien tiedekuntien kesken.

Opinnoissa pureudutaan uudistuvan so­

siaali- ja terveydenhuollon kysymyksiin laajasti eri tieteenalojen näkökulmasta.

Uudistuvan sosiaali- ja terveydenhuol­ lon perusteet -opintokokonaisuus tarjoaa Turun yliopiston opiskelijoille ja avoi­ men yliopiston kautta kaikille kiinnos­ tuneille mahdollisuuden vahvistaa muu­ toksessa olevan sote-kentän edellyttämää osaamista. Opintokokonaisuus käynnis­ tyy seuraavan kerran syksyllä 2019.

TSE EXE SOLMI KOULUTUSVIENTI ­ SOPIMUKSEN SINGAPOREEN

J

ohtamiskoulutusyksikkö TSE exe on solminut koulutusvientisopimuksen singaporelaisen Principals Academyn kanssa. Executive Diploma in NGO Management -ohjelma kehittää osallistujien ennakointitaitoja ja liiketoimintaosaamista. TSE exe ja Principals Academy tarjoavat yhteistyössä singaporelaisille NGO-toimijoille johtamiskoulutusohjelman, joka kehittää osallistujien ennakointitaitoja ja liiketoimintaosaamista.

Vajaan vuoden mittainen ohjelma on suunnattu kansalaisjärjestöille, ja se alkaa ensi vuoden keväällä. Ohjelma pitää sisällään koulutusjaksoja Singaporessa ja Suomessa. Ohjelma on osa TSE exen NGO Management EMBA -ohjelmaa.

– Syyskuussa solmittu sopimus on tärkeä päänavaus TSE exen koulutusvientitoiminnalle Aasiassa, sanoo TSE exen johtaja Ulla Heinonen.

Principals Academy on tehnyt yhteistyötä Turun yliopiston kanssa jo vuodesta 2012. Keskinäinen MOU-sopimus uudistetaan nyt Finland Universityn toimesta ja samalla käynnistyy keskustelu laajemmasta koulutusvientiyhteistyöstä.

MERCURIUS 1/2018

5

/ LY H Y E S T I Digikyvykkyys-hanke vastaa pk-yritysten osaajapulaan

K

auppakorkeakoulu on muka­ na Digikyvykkyys-hankkees­ sa, joka vastaa terveystekno­ logian, meriteollisuuden ja metalliteollisuuden alalla toimivien yri­ tysten osaajapulaan. Hankkeessa selvi­ tetään, millaista teknologista osaamista alojen yritykset tarvitsevat eli mikä on yritysten digikyvykkyysvaje.

Hankkeen aikana vajeeseen vastataan nopeavaikutteisilla koulutusratkaisuil­ la, joissa hyödynnetään olemassa olevaa koulutustarjontaa ja digitaalisen ope­ tuksen parhaita käytäntöjä.

Digikyvykkyyteen liittyy teknolo­ gian eri osa-alueita. Hankkeessa kes­ kitytään valikoitujen positiivisen ra­

kennemuutoksen alojen keskeisimpiin teemoihin. Turun yliopiston osahank­ keessa luodaan silta teknologian, työn ja liiketoiminnan välille. Tätä kautta ratkaisuja digikyvykkyysvajeeseen etsi­ tään yrityksen päivittäisestä toiminnas­ ta – toisin sanoen työn tekemisen ja te­ kijöiden lähtökohdista uusien kykyjen hyötykäyttöönottoon. ‒ Huomioimme digikyvykkyysva­ jeiden selvittämisessä kohdeyritysten keskeiset liiketoimintaprosessit, työ­ prosessit ja tietojohtamisen erityis­ kysymyksiä. Tätä kautta teknologian käytön haasteisiin saadaan oikea tarkas­ telukulma ja koulutusta voidaan suun­ nata paremmin, toteaa Turun yliopis­

ton osahankkeen vastuullinen johtaja Antti Tuomisto.

Hanketta koordinoi Oulun yliopis­ to ja sen päärahoittaja on Euroopan sosiaalirahasto (ESR). Hanke on osa Kestävän kaupunkikehittämisen yh­ teistyöstrategiaa (6AIKA).

Hankkeesta kiinnostuneet terveysteknologian sekä meri- ja metalliteollisuuden yritykset voivat ottaa yhteyttä Turun yliopiston osahankkeen vastuulliseen johtajaan, lehtori Antti Tuomistoon (p. 040 737 1533, antti.tuomisto@utu.fi).

Data-analytiikka­ osaamista opetusyhteistyössä

T

urun yliopiston ja Aalto-yli­ opiston kauppakorkeakoulujen tietojärjestelmätieteen oppiai­ neet järjestivät keväällä 2018 opetusyhteistyössä Business Intelligen­ ce -kurssit, jotka huipentuivat yhdessä IBM:n kanssa järjestettyyn Analytic Challenge -kilpailuun.

Analytic Challenge -kilpailu oli osa Turun yliopiston ja Aalto-yliopiston kauppakorkeakouluissa kevätlukukau­ della järjestettyjä Business Intelligence -kursseja, jotka suunniteltiin opetusyh­ teistyössä yliopistojen välillä.

Turussa BI-kurssille osallistui noin sata opiskelijaa, jotka valittiin mukaan kahden edeltävän tauluk­ kolaskentakurssin menestyksen pe­ rusteella. BI-kurssilla jatkettiin tu­ tustumista nykyaikaisiin välineisiin ja syvennettiin osaamista analytiikan alueella. Opiskelijat tutkivat erilaisia

6

MERCURIUS 1/2018

data-aineistoja kuten myyntidataa, HR-ai­ neistoja ja avointa da­ Analytiikkakisan voitto tuli Turkuun! Iloiset taa useilla eri ohjelmis­ voittajat ylpeän opettajansa Timo Leinon ym­ toilla, muun muassa pärillä: vasemmalta Kiia Rouhelo, Kalle Eskola, IBM:n Watsonilla.

Maija Roukala ja Oskari Honkasalo.

Yliopistojen kurssit huipentuivat yhteistyössä IBM:n kans­ kilpailun finaaliin esittelemään ratkai­ sa järjestettyyn analytiikkakilpailuun. sunsa live-tilanteessa johtoryhmälle.

Kilpailussa opiskelijat muodostivat 3‒4 Johtoryhmän muodostivat kurssien hengen tiimejä. Heille annettiin ku­ opettajat sekä asiantuntijat IBM:ltä, vitteellisen urheilutarvikkeita myyvän Solitasta ja Enfolta. globaalin yrityksen rikas myyntidata ja ‒ Opiskelijat antoivat erittäin positii­ esiteltiin kilpailun johtoryhmän ongel­ vista palautetta kilpailusta opetusmuo­ mapohjainen toimeksianto. Data-ana­ tona. Todellinen, vaikkakin kuvitteel­ lyysin perusteella johtoryhmälle piti eh­ linen, ongelma oli mielenkiintoinen ja dottaa toimenpiteitä. pakotti perehtymään välineisiin syvälli­ Tiimit saivat viikon aikaa analysoi­ sesti sekä analysoimaan dataa monipuo­ da ja laatia analyysien pohjalta lyhyet lisesti. Kahden koulun välinen kilpailu videot, joissa tiimin ratkaisu esiteltiin. lisäsi jännitystä ja motivaatiota, kertoo Kurssien opettajat valitsivat kummas­ lehtori Timo Leino, kurssin opettaja takin yliopistosta kuusi parasta tiimiä Turun kauppakorkeakoulussa.

Riadissa on käynnissä useita mittavia Medical City -rakennusprojekteja ja potentiaali IHMEC-konsortion ratkaisuille on valtava.

IHMEC-hanke avaa sisätilan hygienian vientiä Saudi-Arabian markkinoille IHMEC-hankkeessa tuotteistetaan sisätilan hygienian ja hygieniarakentamisen osaamisesta vientiin sopivia kokonaisratkaisuja, joiden avulla voidaan torjua muun muassa antibioottiresistenttien bakteerien leviämistä. Hanketta vetää Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö.

TEKSTI JA KUVA: MARIIKKA WHITEMAN

S

uomalaiset ovat edelläkävi­ jöitä sisätilan hygieniaan liit­ tyvissä kysymyksissä: Turun yliopiston kauppakorkea­ koulun Porin yksikkö ja Satakunnan ammattikorkeakoulu ovat yhteistyössä laajan yritysverkoston kanssa tutki­ neet sisätilan hygieniaa parantavia ratkaisuja jo vuodesta 2012, kertoo hankkeen projektipäällikkö Tiina Mäkitalo-Keinonen Turun kauppa­ korkeakoulusta.

Saudi-Arabia on tekemässä laajaa terveydenhuollon uudistusta, joka on osa laajempaa Saudi Vision 2030 -oh­ jelmaa. Yksi ohjelman päätavoitteista on lisätä vuotuisten pyhiinvaeltajien määrää nykyisestä 8 miljoonasta 30 miljoonaan vuoteen 2030 mennessä.

Tavoite edellyttää entistä parempaa tartuntatautien torjunnan osaamis­

ta, ja tähän IHMEC-hankkeella on tarjota ratkaisuja. Aiemmin kehitetyt sisätilan hygienian ohjeistukset ovat keskeinen osa vientiosaamista, jonka avulla yhteistyötä sauditoimijoiden kanssa avataan.

Hankkeen partnerit olivat ensim­ mäisellä vienninedistämismatkalla Ria­ dissa ja Jeddassa lokakuussa.

– Kävimme matkan aikana neuvot­ teluja usean merkittävän paikallisen toimijan kanssa, muun muassa ter­ veysministeriön ja usean eri sairaalan kanssa. Kontaktien ja suhteiden luo­ minen Saudi-Arabiassa vie aikaa, ja pääsimme hienosti alkuun. Useat alan asiantuntijat, joita olemme tavanneet, ovat todenneet, että IHMECin tar­ joama kokonaisratkaisu on ainutlaa­ tuinen ja kiinnostava, ei ainoastaan Saudi-Arabialle, vaan koko Lähi-idän

alueelle. Meillä on antaa tieteellistä näyttöä siitä, että ratkaisumme toimi­ vat, ja se on ollut elintärkeää, iloitsee Mäkitalo-Keinonen. ‒ Hankkeen suurena voimavarana on Saudi-Arabiasta kotoisin oleva Ibrahim Alzahrani, joka aloitti hanke­ tiimissämme viime kesänä. Alzahrani suorittaa tohtoriopintoja kauppakor­ keakoulussa. Ilman hänen tietämys­ tään ja kontaktiverkostoaan emme olisi päässeet näin pitkälle näin lyhyessä ajassa, kertoo Kimmo Laakso, hank­ keen vastuullinen johtaja kauppakor­ keakoulun Porin yksiköstä.

Maaliskuussa 2018 käynnistynyttä IHMEC-hanketta (Opening indoor hygiene SME’s exports to Middle East construction markets) osarahoittaa Eu­ roopan unionin Interreg Central Baltic -ohjelma.

MERCURIUS 1/2018

7

Taneli Lahti on työskennellyt Brysselissä pitkään. Noin viidentoista vuoden ajan Euroopan komissiossa, nyt Elinkeinoelämän keskusliiton EU-edunvalvonnan ja kauppapolitiikan sekä Brysselin toimiston johtajana.

TYÖLÄMÄPROFESSORI TANELI LAHTI:

Eurooppa-osaamiselle on tilausta Elinkeinoelämän keskusliiton EU-edunvalvonnan ja kauppapolitiikan sekä Brysselin toimiston johtaja Taneli Lahti haluaa työelämäprofessorina kasvattaa opiskelijoiden kiinnostusta Eurooppaa ja sen taloutta kohtaan. – Euroopan talouden ja sisämarkkinoiden opiskelu kannattaa. Euroopassa on suomalaisille yrityksille paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia.

TEKSTI TARU SUHONEN

T

KUVA JUHA ROININEN

aneli Lahti on Turun kaup­ pakorkeakoulun uusin työ­ elämäprofessori. Kaksivuo­ tisen työelämäprofessuurin tavoitteena on vahvistaa merkittävästi kauppapoliittista ja Eurooppa-osaamis­ ta Turun yliopistossa. Yksi tehtävistä on antaa kauppapolitiikkaan ja Euroopan unioniin liittyvää opetusta. Lahti nä­ kee Eurooppa-osaamisen lisäämisessä paljon mahdollisuuksia. ‒ Opiskelijat ovat tänä päivänä pal­ jon kansainvälisempiä ja eurooppalai­ sempia kuin silloin, kun itse 1990-lu­ vun alussa aloitin opintoni. Ylipäätään ihmisten tietämys ja ymmärrys kan­ sainvälisyydestä on kasvanut, mutta minulla on silti sellainen tuntuma, että kiinnostus Eurooppa-asioihin, kuten Euroopan talouteen, kieliin, kulttuu­ riin ja historiaan sekä myös Euroopan unionin toiminnan opiskeluun on vii­ me vuosina hiipunut. Oma sukupolve­ ni halusi oppia Eurooppaa ja työsken­ nellä näiden asioiden parissa, mutta nyt uutuudenviehätys ymmärrettävästi on karissut: historiallinen hetki, kun Suomesta tuli viimein pysyvä osa Eu­ rooppaa, on ohitse, Lahti sanoo.

Ennen nykyistä tehtäväänsä Elin­ keinoelämän keskusliitossa Lahti työs­ kenteli useissa eri tehtävissä Euroopan komissiossa lähes viidentoista vuoden ajan. Viimeisimmässä tehtävässään

hän työskenteli Euroopan komission taloudesta vastaavan varapuheenjohta­ jan Valdis Dombrovskisin kabinetti­ päällikkönä. ‒ Huomasin itse talous- ja rahaliiton kehittämisen parissa työskennellessäni, että Suomessa oli kovin vähän ihmisiä, jotka ymmärtävät sen toiminnan yksi­ tyiskohtia. Suomesta ei myöskään ollut juurikaan hakijoita, kun komissioon haettiin ekonomisteja, ja hakijoista harva menestyi kilpailussa. Aloin sel­ vitellä, mistä tämä johtuu. Selvisi, että Suomessa näitä asioita ei kovin laajasti opeteta ja opiskella. Minusta kauppa­ politiikkaa ja Euroopan talousasioita olisi tärkeää opiskella, ja Turun kaup­ pakorkeakoulu perinteisesti kansainvä­ lisenä ja eurooppalaisena korkeakoulu­ na Suomessa on tähän hyvä paikka.

KAUPPAPOLITIIKKA ELÄÄ RENESSANSSIA

Työelämäprofessori korostaa, että Eu­ rooppa-osaamista kannattaa kartuttaa myös niiden, jotka eivät tavoittele työu­ raa esimerkiksi Euroopan komissiossa. ‒ Suomalaiset yritykset ovat kaikki tavalla tai toisella kansainvälisiä, ja eu­ rooppalainen lainsäädäntö koskee niitä.

Kaikille vähänkään suuremmille yrityk­ sille on hyvin tärkeää tuntea euroop­ palainen sääntely ja se, miten siihen vaikutetaan. Tämän voi opetella kanta­

pään kautta, tai sitten palkata työnteki­ jöitä, jotka ymmärtävät eurooppalaisen lainsäädännön ja sen logiikan. Euroo­ pan talouden ja sisämarkkinoiden opis­ kelu kannattaa kyllä. Euroopassa on suomalaisille yrityksille paljon käyttä­ mättömiä mahdollisuuksia. Minua ih­ metyttää esimerkiksi se, mikä estää suo­ malaisia yrityksiä menemästä Ranskan markkinoille, vaikka maan kuluttajien tottumukset ja teollisuus ovat hyvin samanlaiset kuin vaikkapa Saksassa.

Tällaisiin asioihin olisi hyvä kiinnittää huomiota: se koituu opiskelijoiden ja sitä kautta koko suomalaisen yhteis­ kunnan eduksi, Lahti sanoo.

Hänen mukaansa kauppapolitiikka pi­ täisi teemana nostaa jälleen tärkeämmäksi. ‒ Olemme nyt tilanteessa, jossa kauppapolitiikka elää renessanssia ‒ lähinnä huonoista syistä. Nyt 30‒40 vuoden kaupan vapauttamisen jälkeen kaupankäynnistä on tulossa entistä vai­ keampaa. Suomalaiselle hyvinvoinnille on iso merkitys sillä, millaiset kaupan ehdot maailmassa on. Tätä haluan omillakin luennoillani yrittää avata ja tukea siinä, että Turkuun voitaisiin ra­ kentaa jälleen kapasiteettia opettaa ja opiskella kauppapolitiikkaa.

Lahti odottaa myös itse oppivansa nykyopiskelijoilta, erityisesti siitä, mikä seuraavalle sukupolvelle on tärkeää. ‒ Minua kiinnostaa, mikä parikymp­ MERCURIUS 1/2018

9

tosi kiehtovia prosesseja, joita halusin ymmärtää ja joihin, jos mahdollista, vaikuttaa ‒ olla osa sitä muutosta, joka 1990-luvulla ja 2000-luvul­ la tapahtui. Sain Kivikarin opeilla hyvät eväät uralleni ja oikeastaan myös ensim­ mäisen työpaikkani Suomen ulkoministeriön palvelukses­ sa Suomen Moskovan-suur­ lähetystön ekonomistina vuonna 1998. Tuolloin Ve­ näjän talous romahti, ja se oli mielettömän kiinnostavaa aikaa. Rapor­ toin Suomeen ja sain Venäjällä olla yh­ teyksissä venäläisten vaikuttajien mutta myös kansainvälisten toimijoiden ku­ ten IMF:n ja Maailmanpankin kanssa.

Kohdalleni tämä työ tuli mahdolliseksi sen myötä, mitä Turun kauppakorkea­ koulussa olin opiskellut.

Toinen pitkäaikainen teema on ol­ lut Euroopan taloudellisen integraati­ on ja talous- ja rahaliiton toiminnan tutkiminen. ‒ Muistan luentoja ja ryhmätöitä, joissa vuosina 1992‒93 käytiin kes­ kusteluja suunnitteilla olleesta talousja rahaliitosta. Tämä aika tuli elävästi mieleeni noin kymmenen vuotta sitten talouskriisin aikana, kun komissiossa Olli Rehnin, Jyrki Kataisen ja Valdis Dombrovskisin kanssa työskentelimme talous- ja rahaliiton pelastamiseksi ja vahvistamiseksi. Samoja asioita olim­ me Turun kauppakorkeakoulussa hah­

Minusta on aina kiva tulla Turkuun, aistin kaupungissa jotain syvästi eurooppalaista. pisille suomalaisille on tärkeää, mitä he haluavat elämältä, maailmalta, Euroo­ palta ‒ mitkä asiat askarruttavat. Omis­ ta opiskeluajoistani on 25 vuotta, sinä aikana nuorten ihmisten maailma on muuttunut aika paljon, enkä voi väittää että tuntisin sitä maailmaa kovin hyvin.

Tämä on yksi tapa päivittää tietoani sii­ tä, mitä tapahtuu ja mitä tulevaisuudel­ ta odotetaan.

TURUN KAUPPAKORKEAKOULUSTA ON HELPPO OLLA YLPEÄ

Toinen työelämäprofessuurin paino­ tuksista liittyy yliopiston yhteiskunta­ suhteiden ja verkostojen vahvistami­ seen Euroopan unionissa. Lahti toivoo voivansa auttaa yhteyksien syntymises­ sä ja välittää tietoa siitä, millaista osaa­ mista ja tietoa yliopistoilta halutaan. ‒ Turun kauppakorkeakoululla on hyvä maine, ja erityisesti Pan-Euroop­ pa Instituutilla on tunnettuutta Brysse­ lissä. Minun on helppo olla ylpeä siitä, mitä täällä tehdään, ja esitellä kauppa­ korkeakoululaisia ja heidän osaamis­ taan omille yhteyksilleni. Euroopan unionissa investoidaan paljon tutki­ mukseen ja koulutukseen, ja yhteistyö­ kumppaneita ja tutkimuskumppaneita haetaan jatkuvasti. Läsnäolo Brysselissä on tässä tärkeää, ja siinä autan mielellä­ ni, Lahti sanoo.

Lahti kertoo, että Turun kauppakor­ keakoulussa kartutetut opit ovat kan­ taneet pitkälle. Erityinen merkitys oli siirtymätalouksien opiskelulla ja tutkimi­ sella professori Urpo Kivikarin johdolla. ‒ Tuolloin 1990-luvun alussa maail­ ma oli suuressa muutoksessa, suunni­ telmataloudet muuttuivat markkina­ talouksiksi kovalla vauhdilla. Ne olivat

10

MERCURIUS 1/2018

motelleet jo tuolloin 90-luvun alussa.

Teemat ovat pysyneet mukanani Turus­ ta saakka ja vaikuttaneet voimakkaasti työuraani.

Taneli Lahti kertoo iloitsevansa siitä, että ensin professori Kivikari ja sitten professori Kari Liuhto ovat pitäneet huolta siitä, että yhteys kauppakorkea­ kouluun on säilynyt. ‒ Muistan hyviä opettajia 1990-lu­ vun alkuvuosilta, ja se tekee vähän yl­ peäksi ja ennen kaikkea iloiseksi, jos jollain tavalla voin olla osa sitä jatku­ moa ja antaa takaisin. Koen, että koh­ dalleni suotu työelämäprofessorin teh­ tävä on suuri vastuu.

Lahti palaa vielä kansainvälistymisen kasvuun. Hänen mukaansa on selkeästi nähtävissä, miten Turun kauppakor­ keakoulusta on tullut entistä eläväisem­ pi ja monipuolisempi. ‒ Kauppakorkeakoululla on vah­ va identiteetti, ja on tosi hienoa, että omasta opinahjosta voi olla ylpeä ‒ se on hyvää patriotismia. Turun yliopisto on kansainvälisesti merkittävä, perin­ teikäs yliopisto, ja kauppakorkeakoulu merkittävä osa sitä. Pidän eurooppalai­ sittain pienistä yliopistokaupungeista, joissa on vanha yliopisto vahvasti osana kaupunkia. Turku on juuri sellainen kaupunki, jossa yliopisto ja kaupunki ovat nivoutuneet yhteen. Yliopisto on keskellä kaupunkia ja virkistää ja piris­ tää sitä. Minusta on aina kiva tulla Tur­ kuun, aistin kaupungissa jotain syvästi eurooppalaista, Lahti päättää.

KUKA? • Taneli Lahti on Turun yliopiston kauppakorkeakoulun työelämäprofessori 1.1.2018–31.12.2019. Työelämäpro­ fessuuri on osa-aikainen.

• Työskentelee Elinkeinoelämän keskusliiton EU-edun­ valvonnan ja kauppapolitiikan sekä Brysselin toimiston johtajana.

• Valmistunut Turun kauppakorkeakoulusta kauppatie­ teiden maisteriksi vuonna 1995. Suorittanut yhteiskun­ tatieteiden ja talouden alaan keskittyvän tohtorintut­ kinnon Erlangenin ja Nürnbergin yliopistossa Saksassa vuonna 1997.

INNOVAATIOLEIRILLÄ SINGAPORESSA Turun yliopisto ja Singapore Maritime Institute järjestivät syyskuussa Singaporessa innovaatioleirin, jolla suomalaiset ja singaporelaiset opiskelijat kehittivät innovatiivisia ratkaisuja merenkulkualan avaintoimijoiden antamaan haasteeseen.

Mitä viikon aikana tapahtui, millainen kokemus oli? organisaatioiden johdosta koostuvalle tuomaristolle leirin lopussa. Voittajaksi valittiin tiimi, johon kuuluivat Henriikka Hakala ja Anni Heiskanen Turun yliopistosta sekä Jonathan Jie ja Lim Wei Da Singaporen kansallisesta yliopistosta.

Innovaatioleiri perustui kauppakor­ keakoulussa kehitettyyn innovaatiokon­ septiin, joka perustuu innovatiiviseen ja yrittäjämäiseen ryhmätyöskentelyyn.

Singaporessa järjestetyn leirin tavoittee­ na oli paitsi luoda uusia innovaatioita ja tarjota konkreettista lisäarvoa yri­ tyskumppaneille ja niiden partnereille, myös lisätä kiinnostusta merisektoria kohtaan ja tunnistaa lahjakkaita opiske­

lijoita Suomessa ja Singaporessa.

Kauppakorkeakoulun yritysyhteis­ työstä vastaava johtaja Antti Saurama iloitsee onnistuneesta leiristä. ‒ Opiskelijat osallistuivat leirin dynaamiseen ja haastavaan innovaa­ tioprosessiin todella sitoutuneesti ja innostuneesti. Leiri on onnistunut esimerkki vaikuttavasta yhteistyöstä, ja sen tulokset hyödyttävät merenkul­ kualan ekosysteemiä laajemminkin, Saurama sanoo.

Seuraavalla aukeamalla leirille osal­ listuneen opiskelijan Emilia Rantalan ja leirin päämentorina toimineen yrit­ täjyyden apulaisprofessori Pekka Stenholmin kirjoitukset kokemuksistaan!

Singapore Maritime Innovation Campin opiskelijat ja mentorit leirin päätös­t ilaisuudessa. Leirin päämentori Pekka Stenholm kuvassa keskellä.

MERCURIUS 1/2018

11

Kuva: Singapore Maritime Institute / Lionel Lin

S

ingapore Maritime Innovati­ on Camp toteutettiin osana Turun yliopiston ja Singapore Maritime Instituten vuonna 2016 allekirjoittamaa yhteistyösopi­ musta. Leiri järjestettiin Singaporessa 23.‒28.9.2018.

Turun yliopiston ja Singapore Ma­ ritime Instituten yrityskumppanit in­ novaatioleirillä olivat merenkulkualan avaintoimijat MacGregor (Suomi) ja PSA Corporation (Singapore). Leirillä yhteensä 17 yliopisto-opiskelijaa Suo­ mesta ja Singaporesta kehitti ryhmissä ideoita, konsepteja ja ratkaisuja yh­ teistyöyritysten antamaan haasteeseen.

Tiimit esittivät tuloksensa yhteistyö­

OPISKELIJAN NÄKÖKULMA / EMILIA RANTALA

Äärimmäisen opettavainen kokemus

K

esken kesäloman kilahti Tu­ run kauppakorkeakoulun opiskelijoiden sähköpostei­ hin mielenkiintoinen viesti otsikolla: ”Oletko sinä matkalla Singa­ poreen?”. Viestiä oli vaikea ohittaa, ja lukuisat opiskelijat päätyivät hakemaan ensimmäiselle suomalais-singaporelai­ selle Maritime Innovation Camp -in­ novointileirille.

Suomalaisten hakijoiden joukosta valikoitui innokas kahdeksan opiskeli­ jan porukka, joka vietti syyskuussa vii­ kon Singaporessa ratkaisten leirin yri­ tyskumppaneiden antamaa haastetta.

TYÖSKENTELYÄ MONIALAISISSA TIIMEISSÄ

Tunnelma suomalaisten opiskelijoiden bussissa oli jännittynyt, kun matka­ simme ensimmäistä kertaa Singaporen kansalliseen yliopistoon tapaamaan opiskelijat, joiden kanssa tulisimme työskentelemään viikon ajan. Alkujän­ nitys oli kuitenkin äkkiä tiessään, sillä meidät otettiin lämpimästi vastaan ja 4–5 hengen tiimit alkoivat pian tutus­ tua toisiinsa. Eri alojen kirjo oli laaja: mukaan mahtui kauppatieteilijöitä, in­ sinöörejä, antropologi ja tuleva juristi.

Innovaatioleirin haaste oli jokaisel­ le sama: ”Miten vähentää ahtaajien stressiä työssään”. Aikaa ei ollut hu­ kattavaksi. Tiimien taustat tuottivat välillä haasteita: insinöörit eivät olleet koskaan kuulleet liiketoimintamalleis­ ta, ja kauppatieteilijät olivat solmussa lujuuslaskentojen kanssa. Oppimiskäy­ rä oli huima, ja viikon lopulla monet kauppatieteilijöistä olivat jopa keksi­ neet aivan uudenlaisia insinööriratkai­ suja, joista yhteistyökumppanit olivat innoissaan.

ENSIMMÄINEN IDEA EI AINA OLE PARAS

Lähdimme tiimeissä ratkomaan meille annettua haastetta. Mukanamme oli onneksi kuusi mentoria, jotka olivat tu­

12

MERCURIUS 1/2018

kenamme päivittäin. Ensimmäiset päi­ vät olivat tehokkaita, ja tiimit onnistui­ vat löytämään idean, joka pitchattiin, eli esiteltiin suullisesti muille tiimeille.

Ensimmäisten esitysten jälkeen mentorit kuitenkin keskeyttivät pro­ sessin. He pyysivät tiimejä hylkää­ mään aiemmat ideat ja aloittamaan koko prosessin alusta. Tämä käänne tuntui monesta tiimistä murskaavalta, sillä olimme ehtineet jo kiintyä ensim­ mäisiin ideoihimme ja viedä ajatus­ prosessin melko pitkälle.

Mentorit tiesivät kuitenkin mitä te­ kivät. Pienen alkujärkytyksen jälkeen aloimme ajatella koko ongelmaa täysin laatikon ulkopuolelta. Jokainen tiimi keksi pian aivan uuden konseptin, jolla oli paljon enemmän potentiaalia kuin alkuperäisillä ideoillamme.

Haluamme voittaa, mutta haluamme, että muutkin tiimit ovat erinomaisia!

ILTAISIN TSEMPATTIIN MUIDEN TIIMIEN JÄSENIÄ

Leirin päivät olivat intensiivisiä ja pitkiä.

Tavallisesti leiripäivä yliopistolla kesti yhdeksän tuntia, minkä jälkeen siirryim­ me suomalaisten opiskelijoiden kesken takaisin asunnoillemme ja jatkoimme ideoiden valmistelua ja pitchauksien harjoittelua. Tilasimme yhdessä ruokaa, nauroimme oudoimmille ideoillemme ja

jaoimme päivän kokemuksia.

Vaikka stressitaso oli leirin lopus­ sa korkealla, halusimme auttaa myös muita tiimejä ja hioa esityksiämme yhdessä. Tämä oli meille jokaiselle val­ tava oppimiskokemus, ja ilman mui­ den opiskelijoiden, mentorien ja yh­ teistyökumppanien tukea emme olisi pystyneet kolmessa päivässä samaan lopputulokseen. Kuten yksi opiske­ lijoista totesi: ”Haluamme voittaa, mutta haluamme, että muutkin tiimit ovat erinomaisia!”.

TIIMIT JA YRITYKSET INNOISSAAN TULOKSISTA

Innovaatioleirikonsepti on mielenkiin­ toinen keino luoda arvoa kaikille osa­ puolille. Opiskelijat oppivat uutta ja pääsevät soveltamaan omaa koulussa ja töissä hankkimaansa osaamista oikean maailman haasteiden parissa. Korkea­ koulut pystyvät todistamaan yrityksille koulutuksensa merkitystä opiskelijoi­ den yrityksille luoman arvon myötä.

Tieteellinen yhteisö pääsee paremmin ymmärtämään yritysten ongelmia ja sitä, millaista osaamista tarvitaan on­ gelmien ratkaisemiseksi.

Tällaisten leirien suurin arvo onkin ehkä juuri ideoissa, jotka kyseenalaista­ vat nykyistä tapaa tehdä asioita ja jotka haastavat yrityksen edustajia mietti­ mään omaa toimintaansa uusista pers­ pektiiveistä.

Oli mahtavaa huomata, kuinka niin lyhyessä ajassa voitiin luoda uusia kon­ septeja, joista yritykset voivat muokata tulevaisuudessa uutta liiketoimintaa.

Myös yritykset olivat innoissaan uusis­ ta konsepteista ja niiden tuomista liike­ toiminnallisista mahdollisuuksista.

Leiri oli äärimmäisen opettavainen kokemus meille kaikille. Opimme valtavasti niin meriteollisuudesta, kansainvälisessä tiimissä työskente­ lystä kuin myös opintojemme aikana saatujen taitojen hyödyntämisestä käytännössä.

OPETTAJAN NÄKÖKULMA / PEKKA STENHOLM

Opiskelijat osoittivat olevansa tekijöitä

O

pettaminen on tosi mah­ tavaa hommaa. Varsinkin silloin kun ei tarvitse opet­ taa, vaan pääsee seuraamaan sivusta kun muut oppivat. Siinä oppii itsekin, ja oppimisprosessi on kaikkien osallisten käsissä. Pääsin Singaporen innovaatioleirillä seuraamaan läheltä kauppakorkeakoululaisten taitoja, roh­ keutta ja epävarmuuden sietämistä.

Lupauduin keväällä fasilitoimaan Singapore Maritime Innovation Camp -leiriä. Aikataulun varmistuttua sain so­ vittaa innovaatioprosessin muutamaan päivään. Peilasin kokemuksia aiemmilta innovaatioleireiltä ja Startup!-kurssilta ja hahmotin keskeisimmät asiat, jotka pitää toteuttaa viikon sprintin aikana.

Tavoitteena oli, että opiskelijat luovat uusia ideoita kolmessa päivässä ja pit­ chaavat ne neljäntenä. Uuden luominen ani harvoin etenee selkeänä prosessina.

Se muistuttaa enemmän sellaista epä­ määräistä mehiläisen lentoa. Senkin pääsin todistamaan.

KOHTI UUDEN LUOMISTA

taina paikalla olleiden MacGregorin ja PSA Corporationin asiantuntijoiden luo asteli ehkä vähän väsyneitä, mutta valppaita opiskelijoita. Torstai osoittau­ tui uuden luomisen voittokuluksi. Edes­ sä oli enää vain pitchaus ja leirin viimei­ nen päivä. Ne olivat kolmen raastavan päivän jälkeen tiimeille helppo homma.

HAASTEET ANTAVAT TILAA ONNISTUA

Tämänkertainen innovaatioleiri oli ko­ kemistani innovaatioleireistä haastavin päivitettyine menetelmineen ja kulttuu­ risine eroineen. Samalla se oli kokemis­ tani paras. Sain todistaa yrittäjämäistä toimintaa ihan läheltä, sen tuskaa ja on­ nistumisia, uuden luomisen haastavuut­ ta ja epämääräisyyttä, mutta samalla sen lopputulosta: täysin uutta ja validoitua konseptia. Kaikki tämä kolmen päivän aikana. Paikalla olleena ja koko homman Sprint Masterina väitän, että tämä ei oli­ si ollut mahdollista ilman Turun kaup­ pakorkeakoulun mahtavia opiskelijoita.

Esitänkin toiveen kauppakorkean opiskelijoille: ymmärtäkää opintojenne saatossa, miten hyviä olette ja mihin kaikkeen kykenette kun käytätte ja so­ vellatte osaamistanne!

Kuva: Singapore Maritime Institute / Lionel Lin

Päivä Singaporen kosteaan, mutta lem­ peään lämpöön saapumisen jälkeen kaikki tiimit tapasivat ensimmäistä

kertaa kasvotusten. Google Venturesin menetelmiä mukailevan sprintin ohjel­ man ja metodien läpikäymisen lisäksi opiskelijoille kerrottiin toimeksiantajien sopima haaste, joka heidän tulisi kyetä ratkomaan. Päivää ennen sprinttiä kä­ vimme tutustumassa toisen toimeksian­ tajan valtavassa satamassa, ja opiskelijat saivat kerätä tietoa haasteeseen liittyen.

Varsinainen sprint alkoi tiistaina. Opis­ kelijat tarttuivat oitis toimeen ja prosessi lähti liikkeelle mukavasti.

Innovaatioleirin haastavin hetki minun, mentoreiden ja erityisesti opis­ kelijoiden osalta sijoittui keskiviikolle.

Hetkenä, jolloin puolet innovaati­ oleirin kehittämistyöstä oli takana ja opiskelijat esittivät ensimmäiset kon­ septinsa yritysten nimeämän haasteen ratkaisemiseksi, ilmeni, että hyvin ke­ hitellyt ja innovatiiviset ideat eivät riitä.

Mitä sitten tapahtuikaan? Mahtava tapahtui. Keskiviikon päättyessä kaikki neljä tiimiä esittelivät uuden konsep­ tinsa. Piste. Opiskelijat osoittivat ole­ vansa tekijöitä. Välittömästi palautteen jälkeen he ottivat muutaman askeleen taakse, tarkistivat siihenastisen datansa, ideansa, luonnoksensa ja loivat uuden konseptin vielä samana päivänä. Tors­

Suomalais-singaporelaisen Maritime Innovation Camp -innovaatioleirin voittajatiimi julkistettiin ja palkittiin leirin päätöstilaisuudessa Singaporessa 28.9. Suomen Singaporen-suurlähettiläs Paula Parviainen jakoi 5 000 Singaporen dollarin pääpalkinnon. Kuvassa suurlähettiläs Paula Parviainen, Anni Heiskanen, Henriikka Hakala, innovaatioleirin tuomariston puheenjohtajana toiminut Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen, Lim Wei Da ja Jonathan Jie. MERCURIUS 1/2018

13

Tomi Virtanen kannustaa lähtemään mukaan alumnitoimintaan, katso video! www.utu.fi/tse-vuoden-alumni

/ VUODEN ALUMNI Kun kotiyliopisto kutsuu, kutsuun vastataan Startup-yrittäjä Tomi Virtanen on Turun kauppakorkeakoulun vuoden alumni. Vuodesta 2003 saakka Turun kauppakorkeakoulun yhteisössä aktiivisesti vaikuttanut Virtanen on monelle tuttu kasvo.

Lue vuoden alumnin ajatuksia osallistumisesta ja yrittäjyydestä.

TEKSTI TARU SUHONEN

T

KUVAT ANTTI TARPONEN

omi Virtanen valittiin Turun kauppakorkeakoulun vuoden alumniksi. Tunnustus myön­ nettiin kauppakorkeakoulun alumnipäivässä 6. lokakuuta. Vuoden 2003 vuosikurssia edustava Virtanen on Doerz Co Oy:n perustaja ja toimi­ tusjohtaja.

Valintaperusteissa Virtasta kiiteltiin erittäin aktiivisesta ja merkittävästä roolista kauppakorkeakoulun alum­ nitoiminnan kehittämisessä. Kauppa­ korkeakoulun yhteisöön sitoutuminen alkoi jo opiskeluaikana, Virtanen teki pitkän uran Turun kauppakorkea­ koulun ylioppilaskunnan aktiivina. ‒ Vuoden alumniksi valinta on mi­ nulle todella suuri kunnia. Itse ajatte­ len niin, että kun kotiyliopisto kutsuu, kutsuun vastataan. Olen koko ajan pyrkinyt auttamaan siinä missä voin, oli kyseessä sitten Turun KY tai kaup­ pakorkeakoulu.

Vuosien mittaan monessa mukana ollut Virtanen on aina valmis laitta­ maan itsensä likoon. Mikä alun perin sai tuoreen kauppatieteilijän lähtemään mukaan ylioppilaskunnan toimintaan? ‒ Se oli fiilis siitä, että nyt on tekemi­ sen meininkiä. Ylioppilaskuntatoimin­ ta tuntui omalta, koska siinä tehdään juttuja lyhyellä aikajänteellä, luodaan

uutta koko ajan. Hauskanpito ja asiaju­ tut yhdistyvät. Olen aina halunnut ka­ sata porukkaa yhteen.

Virtanen lähti ylioppilaskunnan hal­ lintoon ja luottamustehtäviin poikkeuk­ sellisen nopeasti, hänet valittiin edus­ tajistoon jo pupuvuonnaan ‒ ääniä ensimmäisen vuoden opiskelija keräsi vaaleissa eniten. ‒ Edustajistossa pääsi lähelle valta­ kunnan opiskelijapolitiikkaa ja samalla tekemään sopivasti käytännön juttuja.

Toimin yrityssuhde- ja liikuntavas­ taavana hallituksessa. Omaan opiske­ luaikaani mahtui myös yliopiston ja kauppakorkeakoulun yhdistyminen ja uuden ylioppilaskunnan synty sekä myös oman ylioppilaskunnan kuop­ paaminen, se oli meille iso juttu. Isona asiana mieleen on painunut myös Par­ kin rakentaminen, talo valmistui vuon­ na 2006, Virtanen muistelee.

VAHVA YHTEISÖ KUTSUU TAKAISIN

Alumnitoimintaan mukaan lähtemi­ nen oli Virtaselle suora jatkumo aktii­ viseen opiskeluaikaan. Hän osallistui alumnitoimintaan jo opintojen loppu­ puolella, jolloin kauppakorkeakoulun alumnitoiminnasta vastasi vielä sittem­ min lakkautettu yhdistys.

‒ Minulla on tarve olla mukana yhteisöissä, joissa järjestetään muille tekemistä. Alumnitoiminta, samoin kuin nuorkauppakamari, alkoi tuntua luontevalta, kun monen vuoden jäl­ keen aloin tuntea itseni vähä vanhaksi opiskelijatoimintaan.

Virtanen korostaa, että kauppakor­ keakoulun yhteisö on vahva ja lämmin, jopa kodinomainen tai kaveripiirin kal­ tainen. ‒ Opiskelijoitakin on se melkein 3 000, mutta silti yhteisö on kompakti, ja siihen on helppo samastua. Omassa elämässäni koko koululla ja ylioppi­ laskunnalla on ollut älyttömän suuri merkitys. Parikymppisenä tulee luotua hyviä ystävyyssuhteita, jotka eivät hel­ posti unohdu.

MIELUUMMIN STARTUP YRITTÄJÄ KUIN URAOHJUS

Virtanen toimii nykyään perustamansa Doerz-nimisen startupin toimitusjoh­ tajana. Hän kertoo, että opiskeluai­ kana ajatuksissa siinsi, kuten tuolloin monella kauppatieteiden opiskelijalla, pörssiyhtiön toimitusjohtajuus. Val­ mistumisensa jälkeen Virtanen teki töitä kauppakamarissa ja eteni nopeasti urallaan. ‒ Mitä enemmän näin sitä maail­ MERCURIUS 1/2018

15

Tomi Virtanen opiskeli johtamista ja organisointia pääaineenaan. – Laaja-alainen pääaine oli hyvä valinta. Harkitsin myös tietojärjestelmätiedettä, mutta se on sivuaineena tarjonnut hyödyllistä osaamista. Samoin yritysjuridiikka, olen muun muassa oppinut käyttämään juristeja, kun pitää olla tarkkana startup-maailman sopimusasioissa.

että raha ei motivoi. Minun piti pystyä päästämään irti ajatuksesta, että olen uraoh­ jus. Tärkeämpää on se, että saan tehdä asioita omaan ajatusmaailmaani sopivalla tavalla.

Startup-yrittäjänä Virta­ nen kertoo olevansa onnel­ lisempi kuin isolla kuukau­ sipalkalla. ‒ Hengissä pitää tieten­ kin pysyä, mutta muuten sillä, mitä tienaa, ei ole mi­ tään tekemistä onnellisuu­ den kanssa.

Startup-maailmaa Tomi Virtanen katselee paitsi yrit­ täjän, myös Turun KY:n ja kauppakorkeakoulun alum­ nien perustaman kehitys- ja sijoitusyhtiö Monttu Venturesin sil­ min. Virtanen oli perustamassa kesällä 2017 alkunsa saanutta yhtiötä, joka auttaa luomaan Turun korkeakouluis­ ta ponnistavista startupeista menestys­

Epäonnistumista ei enää tarvitse hävetä, se on sisäänrakennettu yrittämiseen.

Kulttuuri on siinä mielessä muuttumassa ja hyvä niin. maa, sitä enemmän ymmärsin, että se ei ole minua varten. Mitä enemmän näin startup-skeneä, sitä enemmän se kiinnosti. Ehdin kuitenkin vaihtaa työ­ tä palkan perässä. Viikossa huomasin,

16

MERCURIUS 1/2018

tarinoita. ‒ Monttu Ventures on Suomessa aivan uudenlainen juttu. Yhtiö laittaa rahaa kiinni ihan alkuvaiheen aihioi­ hin. Vähintään yhtä tärkeä on yhtiön mentoriverkosto, jonka arvo piilee kontakteissa: oikea ihminen avaamas­ sa oikean oven on vielä arvokkaampaa kuin 25 000 euroa tilille.

Virtanen toteaa, että Monttu Ven­ tures on osa jo pitempään jatkunutta murrosta, jossa yrittäjäksi lähteminen on yhä helpommin lähestyttävä ura­ vaihtoehto. ‒ Nykyään yhteiskuntamme mah­ dollistaa sen, että voi kokeilla omia siipiään. Yhä useampi lahjakkuus, joka ennen olisi työllistynyt ison yrityksen palkkalistoille, ryhtyy nyt itse yrittä­ jäksi. Rahaa alkaa olla tarjolla, eikä epäonnistumista enää tarvitse hävetä, se on sisäänrakennettu yrittämiseen.

Palkkatöihin voi palata, mikäli yritys menee nurin. Kulttuuri on siinä mie­ lessä muuttumassa ja hyvä niin, se te­ kee yrityselämällemme hyvää.

/ VIERASKYNÄ Jatkuva oppiminen vie eteenpäin KIMMO SUUPOHJA

Kirjoittajalla on yli 30 vuoden kokemus kansainvälisten yritysten johtotehtävistä. Viimeksi hän toimi Hella Lighting Finland Oy:n toimitusjohtajana.

A

ikoinaan maailman suurin, 125 vuotta vanha tavarata­ loketju Sears ilmoitti hake­ vansa itsensä konkurssiin.

Lähes saman kohtalon on kokenut suomalainen Stockmann. Se, mikä oli aikaisemmin pysyvää, kaatuu. Mennei­ syyden menestyksen perusteella ei voi enää ennustaa ja ennakoida tulevaa.

Sen koki myös Nokia. Ihmiskunta ei ole historiansa aikana elänyt koskaan aikaa, jossa muutos on näin nopeaa.

Elämme maailmassa, jossa ei näytä olevan säännöllisyyttä eikä tasapainoa.

Tulevaisuus on yhä vähemmän ja vä­ hemmän ekstrapolointia menneisyydes­ tä. Muutos on monitahoista, väsymä­ töntä, kiihottavaa ja joskus järkyttävää.

Tässä ajassa ovat pitkäikäiset poliittiset dynastiat, arvostetut instituutiot ja vanhat liiketoimintamallit vaarassa.

Tärkein kysymys on: muutummeko yhtä nopeasti kuin ympärillämme oleva maailma? Ei riitä, että vain ylin johto huolehtii tarvittavista muutoksista, vaan kaikkia tarvitaan reagoimaan muutok­ sen merkkeihin. Jos tämä jää vain joh­ dolle, eletään veitsen terällä.

Ainoa, mitä voidaan varmasti en­ nustaa, on se, että pian jokainen orga­ nisaatio joutuu muuttamaan toimin­ tatapojaan johonkin sellaiseen, josta kenelläkään ei ole vielä kokemusta. Or­ ganisaatio joko muuttuu tai luhistuu.

Aina ei riitä pelkkä jatkuva parannus, vaan tarvitsemme myös radikaaleja in­ novaatioita. Joudumme tarkistamaan keskeisiä olettamuksiamme tai muutta­ maan vanhat uskomuksemme. Muutos on sekä mahdollisuus että uhka, mutta minkä tahansa organisaation tai yrityk­ sen selviytyminen riippuu muuntau­ tumiskyvystä. Ongelmana on, että or­ ganisaatioita ei perinteisesti rakenneta mukautuviksi. Perinteinen organisaatio rakentuu kurinalaisuudelle, vakioiduil­ le prosesseille, järjestelmille sekä rutii­ neille. Näistä muodostuvat tehokkuus ja kontrolli. Nopeaa muuntautumis­ kykyä ne eivät tue. Myös koulutus on keskittynyt kontrolloidusti vain tämän päivän tarpeisiin ja puutteisiin.

Selviytyvissä, ”muutosketterissä” yrityksissä tarvitaan henkilöstöä, joka elää ja hengittää jatkuvaa muutosta.

Henkilöstöä, joka on innovatiivisesti

aina valmis katsomaan asioita uusista näkökulmista. Kokemus ja aiemmin opitut totuudet eivät enää toimi huo­ menna. Jatkuva oppiminen muuttaa asennettasi siitä, mitä jo nyt tiedät.

Mitä enemmän opit, sitä paremmin näet asioille uusia, mielenkiintoisempia ja parempia vaihtoehtoja. Tämä auttaa ymmärtämään nykypäivää ja tulevai­ suutta syvemmin. Oppiminen on osa jokaisen päivittäistä työnkuvaa. Uusia oppeja on kokeiltava heti käytäntöön.

On luotava sisäinen kokeilukulttuuri ja on opittava myös erehdyksistä.

Muutosketterässä yrityksessä on aina jatkuvan oppimisen kulttuuri. Nuo­ remmat työntekijät, erityisesti mille­ niaalit, arvostavat työpaikkoja, jotka kannustavat oppimaan ja auttavat heitä saavuttamaan heille asetetut tavoitteet.

Jatkuva oppiminen auttaa yksilöitä kasvattamaan tietojaan ja taitojaan ja estämään pysähtyneisyyden. Kun työn­ tekijät pääsevät innovoimaan ja uudis­ tamaan tuotteita ja toimintamalleja, se hyödyttää koko organisaatiota.

Pysytkö sinä mukana muutoksessa?

Vauhti vain kovenee.

MERCURIUS 1/2018

17

/ V U O D E N O P E T TA J A Kielitaito avaa ovia työelämässä Vuoden opettajaksi valittu Hanna Ruska on kielenopettajana unelma-ammatissaan.

Vuorovaikutteisista opetustilanteista ammentava saksan kielen ja liikeviestinnän lehtori toivoo, että opiskelijat hyödyntäisivät yliopiston tarjoaman mahdollisuuden kielten opiskeluun.

TEKSTI TARU SUHONEN

T

KUVA ANTTI TARPONEN

urun KY valitsi Hanna Ruskan Turun kauppakorkeakoulun vuoden opettajaksi. Valinta perustuu äänestykseen, jossa jokainen Turun KY:n jäsen pääsee anta­ maan äänensä. Ruska sai opiskelijoilta positiivista palautetta muun muassa sopivasti haastavasta ja motivoivasta opetustyylistään. ‒ Opettamisessa minulle tärkeintä on vuorovaikutus opiskelijoiden kans­ sa. Nautin opetustilanteista. Oppi­ mistapahtumasta ovat vastuussa sekä opettaja että opiskelijat, ja ryhmädyna­ miikka vaikuttaa paljon, Ruska sanoo.

Opettajan tehtävänä hän pitää op­ pimisprosessin mahdollistamista ja ohjaamista. ‒ Oma kiinnostus ja innostus ope­ tettavasta aineesta ovat välttämättömiä siinä, että saa muut innostumaan. Mi­ nusta oli kiva lukea palautteista, että tunneillani on rento ja mukava ilmapii­ ri. Keinotekoisia tapoja sen luomiseen ei ole, opettajan läsnäolo ja valmistau­ tuneisuus välittyvät. Opettajan työ on välillä rankkaakin, koska sitä tehdään persoonalla. Jokaisella on välillä huo­ noja päiviä.

Ruska aloitti Turun kauppakorkea­ koulussa opettajana vuonna 2000. Hän toteaa, että kieltenopetuksen ydin on pysynyt aika samanlaisena. ‒ Digitalisaatio on tietenkin päivän

18

MERCURIUS 1/2018

sana, ja paljon on muuttunut esimer­ kiksi opetusmateriaalien suhteen.

Kieltenopetuksessa kuitenkin suul­ linen kielitaito on niin keskeisessä roolissa, että itse opettaminen ei ole opettajanurani aikana mullistunut.

Samoin kielten perusteet ovat aika lailla pysyviä, kieli muuttuu koko ajan, mutta ei niin nopeasti.

Sen sijaan Ruska huomaa merkittävää muutosta opiskelijoiden kielivarannossa. ‒ Se mitä kieliä opiskellaan ja osa­ taan, on kaventunut, vaikka toisaalta Suomikin monikielistyy. Englanti on ykkönen niin työelämässä, vapaa-ajal­ la kuin tieteessäkin. Työelämässä kui­ tenkin peräänkuulutetaan monipuo­ lista kielitaitoa.

Ruska toivoisikin, että yliopisto-opis­ kelijat ymmärtäisivät, että opiskeluaika on aivan ainutlaatuinen mahdollisuus syventää olemassa olevaa kielitaitoa ja oppia uusia kieliä. ‒ Kannattaa miettiä omia tavoit­ teitaan myös siitä näkökulmasta, että koskaan ei voi tietää, mitä ovia jää avautumatta sen takia, että ei ole sitä yhtä ässää hihassa. Esimerkiksi Saksaan kauppaa käyvien yritysten alkaa olla jo vaikeaa rekrytoida saksankielentaitoista henkilöstöä. Konsernikieli voi olla eng­ lanti, mutta käytännön arjessa tarvi­ taan muutakin kielitaitoa. Englannilla ei enää erotu kukaan.

Kielitaito avartaa omaa maailmaa!

Opiskelijana kannattaa investoida aikaa kielten opiskeluun.

Hanna Ruska tyÜskentelee Turun yliopiston kieli- ja viestintäopintojen keskuksessa saksan kielen ja liikeviestinnän lehtorina ja keskuksen varajohtajana.

Vuoden opettajan valinta julkistettiin Turun KY:n vuosijuhlassa 19.10.2018.

/ VÄ I T Ö K S I Ä KTM, OTM Matti Heikkonen, 9.2.2018, taloustieteiden kvantitatiiviset menetelmät

KTM Sanna Häkli, 16.2.2018, laskentatoimi ja rahoitus

Piilevien faktoreiden malleista apua riskienhallintaan ja hinnoitteluun rahoitusalalla

Rationaalisuus vaihtelee kunnan investointipäätöksenteossa

Matti Heikkosen faktorianalyysiin pohjaavassa väitöstut­ kimuksessa tarkastellaan piileviä faktoreita hyödyntävien mallien sovelluksia rahoitusalalla. Piileviä faktoreita hyö­ dyntäviä malleja voidaan estimoida havaintoaineistosta ja hyödyntää rahoitusalalle merkityksellisissä sovelluksissa.

Väitöskirjan nimi on Essays on latent factor models in finance.

Kunnan investointipäätöksenteko on monitahoinen ilmiö, jonka taustalla on sekä taloudellisia että ei-taloudellisia päätöstekijöitä. Häklin väitöstutkimus osoittaa, että kun­ nan investointipäätöksenteon taustalla on moninaisia ja investointispesifejä tekijöitä. Investointipäätöksentekoon vaikuttavat tekijät ja päätöksenteon rationaalisuus voivat vaihdella kontekstista ja investointityypistä riippuen.

Väitöskirjan nimi on Investointipäätöksenteon rationaalisuus kuntakontekstissa – Case-tutkimus suomalaisessa kunnassa.

MSc, MBA Peter Agyemang-Mintah, 2.3.2018, laskentatoimi ja rahoitus

MSc Jose Teixeira, 20.4.2018, tietojärjestelmätiede

Sukupuolten välisellä moninaisuudella näyttää olevan tärkeä rooli rahoitus­ laitoksen menestyksessä

Avoimeen lähdekoodiin perustuva yhteistyö voi olla avain yrityksen menestykseen

Väitöstutkimuksen tulokset tukevat teoreettisia oletuksia siitä, että rahoituslaitosten hallintokomiteat ja hallituksen sukupuolten välinen monimuotoisuus tehostavat valvonta­ mahdollisuuksia sekä synnyttävät erilaisia ideoita, jotka joh­ tavat rahoituslaitosten suorituskyvyn paranemiseen.

Väitöskirjan nimi on Corporate Governance and Firm Financial Performance in UK Financial Institutions.

Jose Teixeiran väitöstutkimuksessa ilmeni, että yhteistyö kilpailijoiden välillä on luultua yleisempää avoimeen lähde­ koodiin perustuvassa tutkimus- ja kehitystyössä. Yhteistyön myötä monimutkaisten teknologioiden kehittämisen riskit jakaantuvat useille yrityksille.

Väitöskirjan nimi on Coopetition in an open-source way - Lessons from the mobile and cloud computing industries.

TUTUSTU VÄITÖSTUTKIMUKSIIN TARKEMMIN VERKOSSA > WWW.UTU.FI/TSE - VAITOKSET 20 MERCURIUS MERCURIUS 20 1/2018

KTM Tommi Pukkinen, 4.5.2018, yrittäjyys

Uniikit etsintäresurssit auttavat yrityksiä löytämään uusia mahdollisuuksia Tommi Pukkinen tunnisti väitöstutkimuksessaan kahdenlaisia yri­ tyksen uudistumisessa tarvittavia resursseja sekä neljä tapaa, joilla yritys voi etsiä uudistumisen mahdollisuuksia. Tuloksia voidaan hyödyntää yritysjohdon analyyttisena työkaluna.

Väitöskirjan nimi on The role of entrepreneurial orientation and dynamic capabilities in firm performance.

VTM, MSc Oskari Vähämaa, 1.6.2018, taloustiede

Kokeneiden työntekijöiden suojelu massairtisanomisissa voi laskea työntekijöiden liikkuvuutta – mutta voi olla kokonaistalouden kannalta hyödyllistä Oskari Vähämaa tarkasteli väitöskirjassaan instituutioiden ja politiikkatoimenpiteiden kokonaistaloudellisia vaikutuksia.

Väitöskirja keskittyy erityisesti työmarkkinoiden tasapainojen vertailuun.

Väitöskirjan nimi on Essays on Non-Search Unemployment and Monetary Policy.

KTM Ville Lauttamäki 1.6.2018, tulevaisuudentutkimus

Maalämmön hyödyntäminen painottuu tulevaisuudessa aiempaa enemmän suuriin kiinteistöihin Ville Lauttamäki tarkasteli väitöstutkimuksessaan maa- ja kalliolämmön eli geoenergian toteutunutta hyödyntämiske­ hitystä sekä tämän energiamuodon tulevaisuutta Suomessa.

Tutkimuksessa todetaan energiamarkkinoiden olosuhteiden, geoenergian kustannustehokkuuden ja sen hyödyntämiseen liittyvän palvelutarjonnan vaikuttaneen ja vaikuttavan myös jatkossa geoenergian suosioon.

Väitöskirjan nimi on Geoenergia kiinteistöjen lämmitysratkaisujen markkinoilla Suomessa energiakriisien ajoista 2030-luvulle.

MSc Farooq Mubarak, 1.6.2018, tietojärjestelmätiede

Digitaalinen eriarvoisuus näkyy yhteiskunnassa monin tavoin Digitaalinen eriarvoisuus ilmenee yhteiskunnassamme useilla sosioekonomisilla tasoilla. Esimerkiksi henkilön ikä tai hä­ nen varallisuutensa voivat vaikuttaa hänen mahdollisuuteensa hyödyntää digitaalisia palveluja. Farooq Mubarak tarkastelee väitöskirjassana digitaalista jakoja useasta näkökulmasta.

Väitöskirjan nimi on Rethinking the digital divide: Emerging challanges in new global economy.

MERCURIUS MERCURIUS 1/2018

21

/ VÄ I T Ö K S I Ä KTM Jatta Jännäri, 8.6.2018, yrittäjyys

Ideaali johtaja ja asiantuntijuus rakentuvat mediateksteissä Jatta Jännärin väitöstutkimus tarjoaa vaihtoehtoisen tavan tutkia ja ymmärtää sukupuolen merkitystä taloudessa. Tut­ kimus tarjoaa kulttuurisia uudelleenlukuja sukupuolesta, ja osoittaa metodologisesti uusia tapoja tutkia sukupuolen ra­ kentumista taloudessa.

Väitöskirjan nimi on Mediated construction of an ideal gendered manager and employee.

MSc Ping Wang, 2.7.2018, tietojärjestelmätiede

Suositteluviestintä on matkailuorganisaatioille suuri mahdollisuus Ping Wang tarkasteli tietojärjestelmätieteen alaan kuuluvassa väitöstutkimuksessaan sähköisillä alustoilla tapahtuvaa suo­ sitteluviestintää sekä sen vaikutuksia matkailun palveluntuot­ tajien toimintaan ja asiakassuhteisiin.

Väitöskirjan nimi on Understanding electronic word-ofmouth in tourism in the social media era.

KTM Petteri Ojala 20.8.2018, markkinointi

Automerkkifoorumien verkkokeskustelut ovat lupaava markkinatiedon lähde Petteri Ojalan väitöstutkimuksen mukaan automerkkifoo­ rumien verkkokeskustelut tarjoavat alan yrityksille runsaasti merkityksellistä tietoa asiakkaistaan. Tutkimuksen tulokset nostavat esiin sen, että itse ostotapahtuma on vain pieni osa henkilöauton asiakaskokemusta.

Väitöskirjan nimi on Onko sen pakko olla Mersu? Automerkkifoorumien verkkokeskustelut markkinatiedon lähteenä.

22 MERCURIUS MERCURIUS 22 1/2018

VTL Sami Niemelä, 15.6.2018, taloustiede

Innovaatioekosysteemit uudistavat alueiden taloudellista kehittämistä ja muuttavat julkisen sektorin roolia Skandinavian arktisten alueiden kehitystä väitöstutkimuk­ sessaan tarkastelleen Sami Niemelän mukaan uusia mah­ dollisuuksia aluetalouden kehittämiseen tarjoavat etenkin erilaiset innovaatioekosysteemit, joissa yritykset, julkinen sektori, tutkimuslaitokset ja muut toimijat kehittävät uusia palveluja ja tuotteita tiiviissä yhteistyössä.

Väitöskirjan nimi on Essays on Regional Economic Development and Innovation Ecosystems in the Arctic Context.

KTM Eero Ståhlberg, 17.8.2018, laskentatoimi ja rahoitus

Ohjausjärjestelmistä tukea myös yrityksen innovaatio­ toimintoihin – vapaus ja itsenäisyys toimia eivät riitä Eero Ståhlberg tarkasteli väitöstutkimuksessaan, miten ensi­ sijaisesti yrityksen operatiivista tehokkuutta tukevat johdon ohjausjärjestelmät toimivat innovaatiotoimintojen johtamises­ sa. Tutkimuksen mukaan ohjauksella on keskeinen rooli myös henkilöstön motivaation tukemisessa ja siten innovoinnissa.

Väitöskirjan nimi on Enabling use of cybernetic control systems in a knowledge-intensive organization.

KTM Katri Luomala, 14.9.2018, yrittäjyys

Yrittäjyys ei ole helppo ansiotyön muoto äideille Katri Luomalan väitöstutkimus tekee näkyväksi yrittäjinä toimivien äitien arkea suomalaisessa kontekstissa. Luomala käsittelee tutkimuksessaan myös äitiyden ja yrittäjyyden yh­ distämistä mumpreneur-käsitteessä ja toteaa äiti-yrittäjistä puhumisen vahvistavan sukupuolittunutta työnjakoa perheis­ sä ja yhteiskunnassa.

Väitöskirjan nimi on Mumpreneurs? Everyday complexities in the realm of time, money, business and motherhood.

KTM Päivi Hokkanen, 12.10.2018, tietojärjestelmätiede

Väitöstutkimus tarjoaa kattavan kuvan tietohallintojohtajan roolista ja tehtävistä KTM Päivi Hokkasen tietojärjestelmätieteen alaan kuuluva väitöstutkimus tarkastelee tietohallintojohtajan alati muut­ tuvaa roolia ja esittää muun muassa, että perinteinen tapa eristää IT-työ erilliseen IT-organisaatioon ei välttämättä enää toimi. Tutkimusta ja sen tuloksia voidaan hyödyntää yrityk­ sen johtamisessa.

Väitöskirjan nimi on Essays on the tasks and the role of chief information officers.

KTM, HTM Minna Murto-Unkila, 21.9.2018, yritysjuridiikka

Maksukyvyttömyys haastaa yritysjärjestelyjen oikeudelliset vaikutukset Minna Murto-Unkila osoittaa väitöstutkimuksessaan, että yritysjärjestelyjen ja maksukyvyttömyyden välillä on useita eri oikeudenaloihin liittyviä yhteyksiä, joilla on olennainen merkitys yritysjärjestelyjen ja yrityksen tulevaisuuden mak­ sukyvyn hallinnassa.

Väitöskirjan nimi on Yritysjärjestelyt ja maksukyvyttömyys: Yhtiö-, vero- ja insolvenssioikeudellinen tutkimus.

KTM Samuel Piha 26.10.2018, markkinointi

Viisas kuluttaja tiedostaa viettinsä Samuel Piha pureutuu väitöstutkimuksessaan kuluttajakäyt­ täytymisen evoluutiopsykologiaan. Pihan mukaan vuositu­ hansien aikana kehittyneet psykologiset vietit eivät aina johda hyvinvointia edistävään kuluttamiseen: kun kuluttaja tuntee viettiensä alkuperän, hän voi toimia viisaammin.

Väitöskirjan nimi on Evolutionary psychology for consumers: Awareness of ultimate explanations as a self-reflective tool for consumer empowerment.

TUTUSTU VÄITÖSTUTKIMUKSIIN TARKEMMIN VERKOSSA > WWW.UTU.FI/TSE - VAITOKSET

MERCURIUS MERCURIUS 1/2018

23

/

Älä seuraa johda!

Nyt jos koskaan vauhdikkaassa muutoksessa on aika varmistaa johtamisosaaminen ja organisaation kyky toimia sekä tarttua uusiin mahdollisuuksiin muuttuneessa kilpailutilanteessa.

Lisätietoja johtamisen koulutuksista: Miia Tammisto-Lehtinen 050 573 3671 & Nadja Galfano 050 467 2145

utu.fi/exe