Mercurius 1/2019 by Turun yliopisto

MERCURIUS Turun kauppakorkeakoulun sidosryhmÃ¤lehti

1/2019

OLEMME NYT AACSB AKKREDITOITU!

/ PÄ Ä K I R J O I T U S Laatu sai virallisen leiman ”Ei se sijainti, vaan laatu”. Näin otsikoi Turun Sanomat artikkelinsa, joka käsitteli saavuttamaamme AACSB-akkreditointia, jonka saimme huhtikuussa. Osuvassa otsikossa tiivistyy toimintamme ohjenuora: sillä ei lopulta ole merkitystä missä asioita teemme, kunhan teemme ne laadukkaasti. Kuulumme nyt siihen 5 prosentin joukkoon maailman kauppakorkeakouluista, jotka ovat tämän laatuleiman saaneet. Saatu laatuleima on erityisen merkityksellinen kansainvälisen yhteistyön kehittämisessä ja laajentamisessa. Meiltä valmistuville AACSB-akkreditointi on korkean laadun ja arvostuksen tae, varsinkin kansainvälisillä työmarkkinoilla. Voin rehellisesti sanoa, että toimintamme on tänä päivänä monessa suhteessa laadukkaampaa kuin ennen läpikäymäämme neljän vuoden akkreditointiprosessia. Kehitysprosessin aikana olemme uudistaneet tutkinto-ohjelmarakenteemme ja ohjelmien hallintamallin. Tämä mahdollistaa systemaattisemman otteen myös koulutuksen jatkuvaan kehittämiseen yli laitos- ja oppiainerajojen. Olemme kehittäneet uuden, kiitosta saaneen oppimisen arviointijärjestelmän, joka laajentaa perspektiiviä yli kurssipalauteen: oppivatko opiskelijat oikeasti niitä tietoja ja taitoja, joita oppimistavoitteissa olemme linjanneet. Olemme myös kehittäneet vaikuttavuuden arviointijärjestelmää sekä henkilöstön pätevöitymisjärjestelmää. Tiedämme nyt siis myös henkilöstön osalta paremmin kehittymistarpeemme. On siis tullut katsottua peiliin, oikein urakalla. Arviointipaneelin palautteessa saimme erityistä kiitosta strategiatyöstä, yritys- ja yhteiskuntayhteistyöstä, opiskelijoiden osallistamisesta suunnitteluun ja päätöksentekoon, koulutuksen monipuolisuudesta sekä vahvasta ja määrätietoisesta johtamisesta. Paneeli myöskin katsoi, että strategiaamme poikkileikkaavat elementit monitieteisyys, kansainvälisyys, ennakointiosaaminen ja vastuullisuus tulivat dokumentaatiossa ja haastatteluissa hienosti esiin: ne ovat aidosti osa arkeamme. Mikään organisaatio ei kuitenkaan ole koskaan valmis. Meidän pitää aina pyrkiä parempaan. Yksi paneelin esiin nostamia erityisiä jatkokehityskohteita oli vaikuttavuuden arviointi ja raportointi. Jatkossa haemme vertailupohjaa toiminnan kehittämiselle entistä tarmokkaammin Suomen ja Pohjoismaiden ulkopuolelta. Saimme jälleen kerran kuulla, että olemme liian vaatimattomia jakamaan menestystarinoitamme. Liekö sitten jokin varsinaissuomalainen kansantauti. Systeemien ja standardien takana on kuitenkin aina se tärkein, eli ihmiset. Akkreditointi on työkalu päämäärien saavuttamiseen, ei päämäärä itsessään. Siksi tärkeintä on pitää huolta ystävällisestä ja avuliaasta toimintakulttuuristamme. Pitkäjänteinen hyvinvoinnista huolehtiminen on tässä katsannossa kaiken a ja o. Haluankin vielä kerran kiittää henkilökuntaamme, opiskelijoitamme ja sidosryhmiämme hienosta yhteispelistä. Me olemme kaikkineen yhteen hiileen puhaltava tiimi. Kuten hiljattain päättyneet jääkiekon MM-kisat osoittivat, kyse on ennen kaikkea joukkueesta. Yksi motoistamme voisikin jatkossa olla Team over stars! MARKUS GRANLUND

Kirjoittaja on Turun kauppakorkeakoulun dekaani.

/ S I S Ä L LY S 2 PÄÄKIRJOITUS / Laatu sai virallisen leiman 4 LYHYESTI 8 Oppimistavoitteet osaamisen ohjenuorana 11 VIERASKYNÄ KERTTU KETTUNEN / Miten meni, omasta mielestä? 12 Monitieteistä, vaikuttavaa ja kestävää huippututkimusta 16 Opiskelija-aktiivit Sandra Saranpää ja Joona Uusitalo: Laatuleima tuntuu hienolta 18 Yritysyhteistyössä kohti kumppanuuksia 20 VÄITÖKSIÄ 22 AVAINTIETOJA / TSE. A Great Place to Think Ahead!

Korkeakouluyhteistyö on erittäin tärkeää erityisesti innovaatiotoiminnassa, sanoo IBM Finlandin Maarit Palo.

Kokosimme avainlukuja ja perustietoja tiiviiksi paketiksi. Tutustu tarkemmin!

STÖMER ÄRI KK MP

MERCURIUS 1/2019 julkaisija Turun yliopiston kauppakorkeakoulu / päätoimittaja Markus Granlund / toimitussihteeri Taru Suhonen / taitto Mainostoimisto Jabadabaduu Pori / kannessa Joona Uusitalo ja Sandra Saranpää / kannen kuva Antti Tarponen / paino Grano Oy / painosmäärä 4 500 / ISSN 0788-9747 / tilaukset, osoitteenmuutokset ja palaute turunkauppakorkeakoulu@utu.fi

LJÖ M Ä RKT 4041 0955 Painotuote

Tämä lehti on lähetetty Mercurius-lehden osoiterekisterissä oleviin osoitteisiin. Osoitteistoa ylläpitää Turun yliopiston viestintä. Turun yliopiston viestinnän tietosuojailmoitus on luettavissa nettisivuilla www.utu.fi/viestinta. Sivulta löytyvät myös ohjeet omien tietojen tarkastamiseen ja poistamiseen.

MERCURIUS 1/2019

/ LY H Y E S T I

Turun kauppakorkeakoululle kansainvälinen AACSB-akkreditointi Turun kauppakorkeakoululle myönnettiin akkreditointi 25.4.2019. Akkreditoinnin myötä nousemme nyt maailmanluokan kauppakorkeakoulujen joukkoon, mikä avaa uusia mahdollisuuksia erityisesti kansainvälisesti.

ACSB-akkreditointi on kansainvälisesti erittäin arvostettu tunnustus kauppatieteellisen koulutuksen ja tutkimuksen korkeasta laadusta. – AACSB-akkreditointi myönnetään kauppatieteellisille yksiköille, jotka ovat osoittaneet keskittyvänsä laatuun opetuksessa, tutkimuksessa, opetussuunnitelman kehittämisessä ja opiskelijoiden oppimistavoitteiden saavuttamisessa, sanoo AACSB:n varatoimitusjohtaja ja akkreditointitoiminnon johtaja Stephanie M. Bryant. Amerikkalainen AACSB (The Association to Advance Collegiate Schools of Business) tunnetaan erittäin kor-

MERCURIUS 1/2019

keista laatustandardeistaan. Vain viisi prosenttia maailman kauppatieteellisiä tutkintoja tarjoavista yliopistoista on saanut AACSB-akkreditoinnin. – Voimme olla erittäin ylpeitä kauppakorkeakoulustamme ja sen saamasta kansainvälisestä tunnustuksesta. AACSB-akkreditoinnilla on kauaskantoisia vaikutuksia globaalissa toimintaympäristössä, sanoo Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen. Kauppakorkeakoulun dekaani Markus Granlund painottaa, että AACSB-akkreditointi avaa uusia mahdollisuuksia kansainväliseen yhteistyöhön varsinkin koulutusyhteistyössä. – Monet huippuyliopistot etenkin

USA:ssa ja Aasiassa ovat erittäin tarkkoja siitä, että yhteistyökumppanilta löytyy virallinen laatuleima, Granlund sanoo. Akkreditointi myönnetään kauppatieteellisille yliopistoyksiköille, jotka läpäisevät yhteensä viidentoista standardin kansainvälisen kehyksen. Standardit mittaavat yksiköiden jatkuvaa kehitystä ja auttavat keskittymään mission toteuttamiseen, innovatiiviseen toimintaan ja vaikuttavuuden edistämiseen.

Turun seutu on kasvun veturi – tarvitsee teknillistä tutkimusta ja koulutusta

urun kaupunkitutkimusohjelman tutkimuskatsaus osoittaa muutoksen Turun seudun talouden dynamiikassa ja sen suhteessa koko Suomen talouteen. Katsauksen on laatinut Turun kauppakorkeakoulun kansantaloustieteen emeritusprofessori Paavo Okko. Katsauksesta selviää, että Varsinais-Suomen maakunta ja Turun seutukunta ovat nyt taloudellisen kasvun vetureita.

– Turun seudun vetovoima on tällä hetkellä vahva sekä asumisen että tuotannon alueena, kertoo katsauksen kirjoittaja Paavo Okko. Positiivisessa rakennemuutoksessa kasvua on vetänyt erityisesti telakkateollisuus. Parannettavaa olisi tutkimus- ja kehitystoimintaan panostamisessa. – Turun yliopistolla ja Åbo Akademilla on monella alalla huippututkimusta, joka luo pohjaa myös talouden

ja yrittäjyyden kehitykselle. Teknillisillä aloilla niiden tarjonta on kuitenkin ohut. Turun seutukin tarvitsisi teknillistä tutkimusta ja koulutusta täyden potentiaalinsa saavuttamiseksi. Turun kaupunkitutkimusohjelma on Turun kaupungin ja yliopistojen yhteinen tutkimusohjelma, jossa tehdään kaupunkikehitystä koskevaa monitieteistä akateemista tutkimusta.

Runsas 7 000 hakijaa kevään yhteishaussa

aikki Turun kauppakorkeakoulun kandidaatti- ja maisteri -hakukohteet kasvattivat hakijamääriään kevään yhteishaussa. Turun kauppatieteiden hakukohde oli koko Turun yliopiston suosituin: hakemuksia jätettiin yhteensä 4 795. Poriin kauppatieteisiin jätettiin 1 448

hakemusta. Kansainvälisen johtamisen ja yrittäjyyden tutkinto-ohjelmaan jätettiin 538 hakemusta, mikä tarkoittaa 25 prosentin kasvua viime vuoteen verrattuna. Taloustieteen VTK- ja VTM -tutkinto-ohjelmaan tuli 261 hakemusta. Lisäksi maisterihaussa kauppakorkeakouluun saatiin hakemuksia lähes 600.

Dekaani Markus Granlund iloitsee hienoista luvuista. – Valtava hakijamäärä ja sen merkittävä kasvu todistavat jälleen meidän vetovoimastamme. Kiitos kaikille hakijoille ja tervetuloa syksyllä uudet opiskelijat!

Kuva: Turun Kaupunki MERCURIUS 1/2019

Pentti Malaska -palkinnon voittaneen Solar Foodsin teknologiajohtaja Juha-Pekka Pitkänen (kuvassa keskellä) sekä kilpailun koordinaattori Laura Pouru ja palkintoraadin puheenjohtaja Juha Kaskinen Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta.

Pentti Malaska -palkinto ilmasta ja sähköstä ruokaa valmistavalle Solar Foodsille

urun yliopisto on myöntänyt 30 000 euron suuruisen Pentti Malaska -tulevaisuuspalkinnon suomalaiselle Solar Foods Oy:lle. Pentti Malaska -tulevaisuuspalkinnolla palkitaan tutkimukseen perustuva, rajat ylittävä, visionäärinen innovaatio, joka voi auttaa rakentamaan kestävämpää globaalia tulevaisuutta. Vuoden 2019 tulevaisuuspalkinto myönnettiin suoma-

MERCURIUS 1/2019

laiselle Solar Foods Oy:lle, joka on kehittämässä uudenlaista ravinnerikasta proteiinia ilmaa ja sähköä hyödyntämällä. Pentti Malaska -tulevaisuuspalkinnon voittajaratkaisu pureutuu yhteen suurimmista globaaleista haasteista: miten varmistaa kestävä ruoantuotanto kasvavalle väestölle rajallisella maapallolla. Turun yliopiston Pentti Malaska -tulevaisuuspalkinto perustettiin vuonna 2017 Turun yliopiston Tulevaisuuden

tutkimuskeskuksen 25-vuotisjuhlan kunniaksi. Palkinto kunnioittaa professori Pentti Malaskan (1934‒2012) elämäntyötä tulevaisuudentutkimuksen alalla. Seuraavan kerran Pentti Malaska -tulevaisuuspalkinto jaetaan vuonna 2021.

Kuva: Anne Arvonen

/ LY H Y E S T I

Tutkimusjohtajat Aki Koponen ja Päivi Oinas Tiedepuiston vierailukeskus Joessa. Tutkijoiden mukaan Turku on kaupunkikehittämisessä ajan hermoilla.

Turun Tiedepuistoa rakennetaan kohti luovia kohtaamisia TEKSTI HEIKKI KETTUNEN

urun Tiedepuisto on yksi kaupungin kolmesta kärkihankkeesta. Kupittaan ja Itäharjun alueille ollaan luomassa uuden kaupunkirakentamisen mallia, jossa työ ja vapaa-ajanvietto eivät enää erotu toisistaan aiempaan tapaan. – Tiedepuiston kärkihanke on hyvä osoitus siitä, että Turun kaupunki on ajan hermoilla kaupunkikehittämisessä, sanoo kauppakorkeakoulun Centre for Collaborative Researchin tutkimusjohtaja Aki Koponen. Koponen johtaa Turun kaupunkitutkimusohjelman hiljattain rahoittamaa hanketta, jossa Turun Tiedepuistoa tarkastellaan luovien kohtaamisten laboratoriona ja vuorovaikutteisen kaupunkikulttuurin kehittäjänä. Turun yliopistosta hankkeessa on mukana talousmaantieteilijä, tutkimusjohtaja Päivi Oinas maantieteen ja geologian laitokselta.

KUVA HANNA OKSANEN Koposen ja Oinaan hankkeessa Tampereen yliopiston arkkitehdit luovat Turun Tiedepuistoon kokeellisia tiloja, jotka pakottavat ihmiset tarkastelemaan ympäristöään ja omaa toimintaansa uudessa valossa. – Kun taiteellisen intervention vaikutuksia tutkitaan tieteellisin menetelmin, on mahdollista löytää uudenlaisia kaupunkikehittämisen, liiketoiminnan ja palvelumuotoilun malleja, Oinas sanoo. Luovilla kohtaamisilla Koponen ja Oinas viittaavat innovaatiotutkimuksesta tuttuun ajatukseen erilaisten ihmisten kohtaamisista, jotka voivat synnyttää uusia ajatuksia ja innovaatioita. – Spontaaneja luovia kohtaamisia tapahtuu tietenkin koko ajan, eikä innovatiivinen törmäily ole käsitteenä uusi. Uutta on kuitenkin se, että niiden ohjaaminen on otettu osaksi strategista kaupunkikehittämistä, Koponen sanoo. Luovat kohtaamiset liitetään usein

markkinadynamiikkaan, mutta niillä on myös kaupungin viihtyisyyttä edistävä vaikutus. Koposen ja Oinaan hankkeen yksi tavoite onkin ymmärtää paremmin sitä, miten kaupunkikulttuuri saadaan kukoistamaan ja miten kaupunkialueesta muodostuu aidosti vuorovaikutteinen tila, jossa ihmiset viihtyvät ja tahtovat elää. – Yksi Turun ongelmista on ollut, että me koulutamme hirvittävän paljon porukkaa, joka ei jää Turkuun. Kaupungin kehittäminen houkuttelee Turkuun yritystoimintaa, mikä puolestaan lisää alueen työpaikkoja. Kaupungin viihtyisyyden kehittäminen on myös itsessään arvokasta ja se houkuttelee ihmisiä paitsi muuttamaan, myös jäämään Turkuun, Koponen päättää. Lue koko Turun yliopiston Muuttuva Turku -sarjassa julkaistu juttu osoitteessa www.auroralehti.fi

MERCURIUS 1/2019

Oppimistavoitteet osaamisen ohjenuorana Turun kauppakorkeakoulun opiskelijat tietävät, mitä heidän odotetaan oppivan. Opettajat tietävät, mitä heidän tulee opettaa. Oppimistavoitteet ohjaavat sekä henkilökohtaista oppimista että opetuksen järjestämistä. Ne myös kertovat, millaisin valmiuksin meiltä lähdetään työelämään. TEKSTI TARU SUHONEN

almistuitko Turun kauppiksesta kymmenen vuotta sitten? Tai kaksikymmentä vuotta sitten? Olet edennyt urallasi ja päässyt hyödyntämään saamiasi oppeja ja kokemuksia. Oletko tullut ajatelleeksi, millaista opetus Turun kauppakorkeakoulussa nykyään on? Millaisia osaajia meiltä valmistuu ja millaisia opetusmetodit nykyään ovat? – Viimeisen kymmenen vuoden aikana kauppatieteiden koulutus on muuttunut valtavasti. Jokainen voi

miettiä, paljonko oma työ on vuosikymmenessä muuttunut. Sama koskee opiskelua kauppakorkeakoulussa, asiat eivät ole pysyneet samanlaisina, sanoo kauppakorkeakoulun koulutuksesta vastaava varadekaani Niina Nummela. Aiemmin Turun kauppakorkeakoulussa oli 13 pääainetta, joista valmistuttiin. Nyt valmistutaan neljästä ohjelmasta Turussa ja yhdestä Porissa. – Monet kauppakorkeakoulut ovat siirtyneet ohjelmapohjaiseen koulutukseen. Meillä tehtiin tässä viimei-

simmässä uudistuksessa iso päätös siitä, että myös kandidaattitason koulutus toteutetaan näissä samoissa ohjelmissa eikä esimerkiksi yhtenä isona kandiohjelmana. Tämä on meille erityinen juttu. Olemme edelleen laaja-alainen kauppakorkeakoulu ja tarjoamme opiskelijoille paljon vaihtoehtoja esimerkiksi valinnaisissa opinnoissa ja kielissä. Tämä auttaa vastavalmistuneita opiskelijoita profiloitumaan työmarkkinoilla. Turun kauppakorkeakoulu on säilyttänyt aiemmin lukuisiin pääaineisiin

perustuneen laaja-alaisen koulun ideaalin, mutta koulutuksen rakenne on jäsentyneempi. Opiskelijoiden on myös helpompi tunnistaa opintopolkuja ohjelmapohjaisen rakenteen avulla. Koulutuksen kehittämisessä on varmistettu, että koulu tarjoaa jokaisella koulutusasteella valmiudet, joilla voi siirtyä mihin tahansa kansainväliseen huippukouluun suorittamaan seuraavaa astetta. – Tänä keväänä saamamme AACSB-akkreditointi vahvistaa osaltaan, että olemme onnistuneet viime vuosina tekemässämme koulutuksen kehittämisessä. Vuonna 2016 alkanut ja viime vuonna voimaan astunut ohjelmauudistus lähti liikkeelle ammattikuvista. Mietimme, millaisiin työelämäpositioihin kouluttamamme ihmiset astuvat. Osaamisen työelämälähtöisyyttä ja koulutuksen laatua varmentamaan on kehitetty kuusi oppimistavoitetta, jotka ohjaavat tulevaisuuden ammattilaisten kouluttamista. – Tavoitteet myös nivoutuvat toisiinsa. Esimerkiksi yrityksille tehtävissä ryhmätöissä pidetään presentaatioita ja kirjoitetaan raportteja. Yhteiset oppimistavoitteet esitetään opiskelijoille

kurssien alussa täydennettynä kurssikohtaisille oppimistavoitteilla. Hyvä opettaja myös sulkee ympyrän ja palaa kurssin lopussa tavoitteisiin: mitä tuli opittua, Nummela kertoo.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana kauppatieteiden koulutus on muuttunut valtavasti. ASIANTUNTIJUUS

Jokainen valmistuva on oman alansa asiantuntija. Hän tuntee oman erikois-

tumisalansa teorian, tietää mistä hakea lisää tietoa ja osaa arvioida sitä kriittisesti. Valmistuneilla on kyky analysoida ja yhdistellä tietoa ja valmius käytännön ongelmanratkaisuun. Vahva oman alan osaaminen on perusta ammattitaidolle. – Ammatillinen osaaminen on opiskelun kulmakivi. Kauppakorkeakoululla on pitkät perinteet yhteistyöstä yritysten kanssa ja tämä tiivis yhteys tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden yhdistää yliopisto-opinnot yritysten arkeen. Business Innovation Camp -kurssimme on tästä hyvä esimerkki, Nummela sanoo. TIIMITYÖSKENTELY

Turun kauppakorkeakoulussa opiskellaan paljon ryhmissä. Ryhmätöitä teetetään kursseilla fyysisesti samassa tilassa työskentelevän tiimin kanssa mutta myös virtuaalitiimeissä työskentelyä harjoitellaan. Turun kauppakorkeakoulusta valmistuvalla on kokemusta esimerkiksi työskentelemisestä globaalissa virtuaalitiimissä. – Nuori kauppatieteilijä ei aina itse edes ymmärrä, mitä kaikkea osaa. Olen saanut palautetta alumneilta, että vaiMERCURIUS 1/2019

keat ryhmätyöt ovat olleet opintojen hyödyllisintä antia. Oppia on pystynyt soveltamaan heti käytännössä työelämään astuessa, Niina Nummela sanoo. ANALYYTTINEN AJATTELU

Ongelmanratkaisu tulee vastaan jokaista työelämässä. Ongelmanratkaisukyky on sitä, että osaa ajatella analyyttisesti eli hajottaa ongelman pienemmiksi ratkaistaviksi palasiksi, hakea tietoa palasten ratkaisemiseen ja sitten koota taas palaset järjestelmällisesti yhteen niin, että syntyy konkreettinen kokonaisratkaisu. – Kursseilla ongelmanratkaisutehtävät ovat eri tasoisia. Kandivaiheen opiskelijat saavat valmiiksi pureskellumpia tehtäviä kuin maisterivaiheen opiskelijat, joiden on jo kyettävä itsenäisesti ratkomaan ongelmia aikaisemmin oppimansa perusteella, Niina Nummela kertoo. ENNAKOINTI

Tulevaisuusajattelun ja ennakoinnin opetusta annettiin kauppatieteiden opinnoissa lukuvuonna 2018–2019 ensimmäistä kertaa kaikille kandidaatin- ja maisterintutkinnon opiskelijoille. Tulevaisuusajattelua sisältävillä kursseilla opiskelijat oppivat ymmärtämään

MERCURIUS 1/2019

maailman nopeaa muutosta ja hahmottamaan mahdollisia vaihtoehtoisia tulevaisuuksia nykyhetken toiminnan perustaksi. – Tulevaisuusajattelun avulla oppii työelämässä tekemään perusteltuja, pitkäjänteisiä ratkaisuja. Muihin osaamistavoitteisiin yhdistettynä tämä on arvokas taito ajankohtaisessa globaalissa murroksessa, sanoo tulevaisuudentutkimuksen yliopistonlehtori Katriina Siivonen. VASTUULLISUUS

Vastuullisen liiketoiminnan opetus on sisäänrakennettu jokaiseen kandi- ja maisteriohjelmaan yksittäisten kurssien kautta. Opiskelijoilla on lisäksi mahdollisuus opiskella vastuullisen liiketoiminnan opintokokonaisuus, joka tarjoaa läpileikkauksen kursseja vastuullisesta sijoittamisesta henkilöstöjohtamiseen. Vaihtoehtoisesti opiskelijat voivat hakea kestävän kehityksen koulutusohjelmaan, joka tarjoaa monitieteisen, Turun yliopiston kattavan oppimiskokemuksen kestävän kehityksen alalta. – Liiketoiminnan vastuullisuuteen liittyvät kysymykset ovat yhä merkittävämpiä työelämässä. Viime vuosien aikana opiskelijoiden kiinnostus vas-

tuullisen liiketoiminnan opintoihin on ollut kasvussa, samoin opiskelijalähtöinen kestävyysaktivismi, sanoo johtamisen ja organisoinnin professori Satu Teerikangas. KOMMUNIKAATIOTAIDOT

Turun kauppakorkeakoulussa on aina ollut erinomaiset mahdollisuudet opiskella kieliä ja liikeviestintää. Näin on edelleenkin. Turun yliopiston kieli- ja viestintäopintojen keskus tarjoaa laajan valikoiman maailman kieliä. – Haluamme varmistaa, että meidän opiskelijamme saavat jo kanditasolla niin vahvan kielitaidon, että pystyvät missä tahansa organisaatiossa työskentelemään monella kielellä. Kielitaito on yksittäisen opiskelijan tasolla myös hyvin konkreettinen keino profiloitua työnhaussa. Sadan hakemuksen joukossa mandariinikiina tai nykyään sujuva saksa voi auttaa erottautumaan. Myös tästä saamme alumneiltamme kiitosta: on hyvä, että kieliä ”pakotetaan” lukemaan, sillä opiskeluaikana ei voi tietää millaisiin hommiin päätyy ja minne, Niina Nummela sanoo.

/ VIERASKYNÄ Miten meni, omasta mielestä?

Akkreditointimanagerin kokemuksia akkreditointiprosessista KERTTU KETTUNEN

Kirjoittaja on kauppakorkeakoulun tiedekuntapäällikkö.

un syksyllä 2014 aloitin akkreditointimanagerin työt Turun kauppakorkeakoulussa, tiesin saapuvani organisaatioon, joka katsoi Aallon ja Hankenin ohella kuuluvansa Suomen bisneskoulujen kärkikolmikkoon. Ihmettelin keskeisten kansainvälisten akkreditointien puuttumista, mutta toisaalta Oulun kauppakorkeakoulun kokemukset opettivat, että sen enempää AACSB- kuin EQUIS-akkreditointikaan eivät ole laatuleimoja, jotka käydään vain ”hakemassa pois”. Päinvastoin, edessä oli vaativa, useamman vuoden kestävä kehittämisrupeama, joka onnistuessaan parantaisi – tai ainakin varmistaisi – koulun asemaa ja mainetta, mutta jonka oheisvaikutuksesta saattaisi palaa sekä päreitä että siltoja. Ennen Turkuun muuttoa olin tutustunut väitöskirjaani varten Turun kauppakorkeakoulun vuosikertomuksiin perustamisvuodesta lähtien ja lukenut kaksi historiikkia (Perälä 1975, Kanerva 2000). Kesällä 2012 olin myös haastatellut silloin jo yliopiston vararehtorina toiminutta Tapio Reposta. Toisin kuin dekaanikollegansa kilpailevasta kauppakorkeakoulusta, Tapio ei ollut huolissaan ”liikesalaisuuksien vuotamisesta”, vaan avasi henkilökoh-

taiset arkistonsa minulle tutkittavaksi. Mappeihin ja paperinippuihin mahtui monta koulun sisäistä muistiota, pöytäkirjaa ja sähköpostiviestiä. Nyt, seitsemän vuotta ja ehkä seitsemän tuhatta muistiota, pöytäkirjaa ja sähköpostiviestiä myöhemmin on jälleen aihetta tyytyväisyyteen: olemme kansainvälisesti akkreditoitu kauppakorkeakoulu. Minulle akkreditointi on koulumme asemaa ja mainetta vahvistava myös hyvin henkilökohtainen saavutus. Mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa? Sananmukaisesti akkreditointi ei ole synonyymi laatustandardeille tai -prosesseille. Akkreditointi tarkoittaa valtuutusta. AACSB-akkreditointi valtuuttaa meidät toimimaan kansainvälisellä kauppakorkeakoulukentällä. Se tekee meistä uskottavan toimijan ja avaa ovia, jotka muuten pysyisivät suljettuina. Vähän niin kuin sanomme tuleville tohtoreille: väitöskirja on kuin ajokortti, license to do research. Myös AACSB-laatuleima on parhaimmillaan jonkin uuden ja menestyksekkään alku, ei lopullinen määränpää. Kokonaisuudessaan AACSB-prosessimme kesti neljä vuotta. Matkamme hakemuksen hyväksymisestä akkreditoinnin myöntämiseen taittui siis verrattain nopeasti. Mielestäni akkreditointiprosessin tärkein anti on ulko-

puolisen arvioinnin käynnistämä organisaation sisäinen keskustelu, joka on paitsi aloitettava myös vietävä loppuun. Oman mission, strategian ja tavoitteiden kriittinen tarkastelu ja kyseenalaistaminen sekä prosessiin kuuluva pakko viedä keskustelut maaliin ja konkreettisiin toimenpiteisiin asti on tehnyt Turun kauppakorkeakoululle valtavan hyvää. On päivänselvää, että akkreditoinnin hankkiminen on ollut työintensiivinen prosessi, joka on kilpaillut ajankäytöstä ja resursseista tärkeimpien ydintehtäviemme, tutkimuksen ja opetuksen kanssa. Yhdistettynä viime vuosien koulutusleikkauksiin ja hallinnon keskittämisuudistuksiin kuvio on ollut vähintäänkin haastava. Uskon kuitenkin, että AACSB-akkreditoinnin myötä hankittu kansainvälinen valtuutus on koulumme tutkijoita, opettajia, opiskelijoita ja alumneja sekä suoraan että välillisesti hyödyttävä investointi. Etenkin uusia ura- ja yhteistyömahdollisuuksia etsiville akkreditointimme status- ja mainehyödyt ovat varsin nopeita ja konkreettisia. Toivon, että akkreditointiprojektin onnistuminen luo organisaatiossamme haastavien aikojen keskellä positiivista eteenpäin porskuttamisen meininkiä.

MERCURIUS 1/2019

Monitieteistä, vaikuttavaa ja kestävää huippututkimusta Kauppakorkeakoulussa on tällä hetkellä käynnissä lähemmäs sata projektia. Erilaisia tutkimuksia, raportteja ja toimenpidesuosituksia julkaistaan tiedekunnassa vuosittain puolisentuhatta. Myös viimeaikaiset onnistumiset merkittävissä rahoitushauissa kielivät Turun kauppakorkeakoulun vaikuttavasta tutkimuksesta. TEKSTI HEIKKI KETTUNEN

KUVA ANTTI TARPONEN

urun kauppakorkeakoulun tavoitteena on rakentaa kestävää ja menestyvää yhteiskuntaa. Tiedekunta tunnetaan vaikuttavasta tutkimuksesta, innostavista oppimiskokemuksista, tulevaisuusorientoituneesta ajattelusta sekä monipuolisesta yhteistyöstä sidosryhmien kanssa. Loppuvuodesta 2018 kauppakorkeakoulu sai johtaakseen kaksi merkittävää monitieteistä tutkimushanketta. Kulttuurialan ja luovien alojen taloudellista kasvua ja yhteiskunnallista

MERCURIUS 1/2019

vaikuttavuutta edistävälle Developing Inclusive & Sustainable Creative Economies (DISCE) -konsortiolle myönnettiin kolmen vuoden tutkimusrahoitus Euroopan komission tavoitellusta Horisontti 2020 -ohjelmasta. DISCEn pääkoordinaattorina toimii Turun kauppakorkeakoulun johtamisen ja yrittäjyyden laitos ja konsortiota johtaa professori Jarna Heinonen. Turun yliopistosta hankkeeseen osallistuvat myös Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö sekä humanistinen tiedekunta.

DISCE- ja STYLE-hankkeiden tutkijat iloitsevat merkitt채vist채 rahoituksista, jotka mahdollistavat pitk채j채nteisen ja vaikuttavan tutkimuksen tekemisen.

– Hankkeessa tutkitaan kulttuurialan ja luovien alojen koulutusta, osaamisen kehittämistä ja työtä; uusia tapoja harjoittaa liiketoimintaa ja yrittäjyyttä; mahdollisuuksia parantaa alan tilastointia ja mittaamista sekä uusia tapoja ymmärtää, mistä luovan talouden kestävä kasvu muodostuu ja miksi kasvu on tärkeää. Oleellista on ymmärtää, miten luovan talouden kasvu voi olla samanaikaisesti kestävää ja ketään syrjimätöntä, Heinonen kertoo. Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvosto valitsi loppuvuodesta 2018 yhdeksi Kestävän kasvun

KESTÄVÄÄ LUOVAA TALOUTTA EDISTETÄÄN MONIALAISELLA YHTEISTYÖLLÄ

DISCE ja STYLE ovat laajoja vaikuttavaa tiedettä tekeviä konsortioita, joissa yhteistyöllä eri yliopistojen ja muiden toimijoiden kanssa on valtava merkitys. DISCE lähestyy kulttuurialan ja luovien alojen tutkimista ja kehittämistä monitieteisesti ja tuottaa aiheesta sekä määrällistä että laadullista tutkimustietoa. Kunnianhimoisia tavoitteita on lähdetty toteuttamaan kansainvälisessä tutkimusryhmässä. Konsortiossa tutkimusta tekevät Turun yliopiston lisäksi

tuurikeskusten verkosto Trans Europe Halles, jotka yhdessä vastaavat kulttuurialan ja luovien alojen viestinnästä ja sidosryhmäyhteistyöstä. – Teemme yhteistyötä laaja-alaisesti eri toimijoiden, kuten eurooppalaisten korkeakoulujen, päättäjien sekä luovien alojen asiantuntijoiden ja kattojärjestöjen kanssa. Yhteistyö alueellisten, kansallisten ja EU:n päättäjien kanssa takaa sen, että hankkeella on pitkäkestoiset vaikutukset ruohonjuuritasolta alkaen. Tutkitun tiedon avulla DISCE paitsi tuottaa lisäymmärrystä EU:n luovis-

Yhteistyö alueellisten, kansallisten ja EU:n päättäjien kanssa takaa sen, että hankkeella on pitkäkestoiset vaikutukset ruohonjuuritasolta alkaen. avaimet -ohjelman konsortioksi Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen professori Petri Tapion johtaman tutkimusryhmän. Liikunnallinen elämäntapa kestävän kasvun aikaansaajana (STYLE) -hankkeessa yhdistetään ihmisten kokonaisliikunnan objektiivinen mittaus tapoihin, joilla pyritään lisäämään liikunnan määrää sekä edistämään siirtymistä auton käytöstä kestäviin kulkutapoihin, kävelyyn ja pyöräilyyn. Mittaustulokset yhdistetään kansallisten henkilöliikennetutkimuksen tuloksiin sekä yhdyskuntarakenteen tietokantoihin. ‒ Yhdyskuntarakenne ja eri toimintojen sijoittelu vaikuttavat olennaisesti vaihtoehtoihin, joista ihmiset voivat valita. Hankkeessa tutkitaan myös ihmisten käyttäytymisen muutoksen taustalla olevia ja arjen valinnoissa näkyviä perimmäisiä motiiveja ja tunteita. Trenditieto ja skenaariot ovat kiinnostavia liikuntaliiketoiminnan kannalta, mutta myös liikkumisen julkisia palveluita tarjoavien ja infrastruktuuria rakentavien toimijoiden kannalta, Tapio sanoo.

MERCURIUS 1/2019

englantilainen King’s College London, italialainen Gran Sasso Science Institute sekä Latviassa sijaitseva Stockholm School of Economics in Riga. Teknologinen kehitys, digitalisaatio ja liike-elämän disruptiot tarjoavat hanketta johtavan Heinosen mukaan luovan talouden toimijoille uusia ansaintamahdollisuuksia. – Tutkimuksellisesti Turun yliopiston osuus keskittyy innovaatioihin ja uudenlaisiin tapoihin harjoittaa liiketoimintaa luovilla aloilla, usein palkkatyön ja yrittäjyyden rajapinnassa. DISCE tukee luovan talouden innovaatioita ja liiketoimintojen mallintamista työskentelemällä intensiivisesti alan työntekijöiden ja toimijoiden kanssa. Alan toimijat ovatkin DISCEssä merkittävässä roolissa paitsi uuden tiedon tuottajina, myös sen käyttäjinä, Heinonen kertoo. Konsortioon kuuluu yliopistojen lisäksi belgialainen voittoa tavoittelematon konsulttitoimisto Culture and Media Agency Europe aisbl ja Ruotsista lähtöisin oleva eurooppalaisten kult-

ta talouksista, samalla myös muovaa niiden tulevaisuutta. Hanke yhdistää EU-tasoisen, luovia talouksia valottavan tilastoaineiston kymmeneen tapaustutkimukseen eri alueiden luovan talouden ekologioista. Tutkittavat luovan talouden ekologiat valitaan pohjoisesta, eteläisestä, itäisestä ja Keski-Euroopasta sekä Britteinsaarilta. – Laajan case-tutkimuksen keinoin DISCE valottaa luovan talouden toimintaa tarjoten käsitteellisiä ja käytännön työkaluja luovan talouden kasvun hahmottamiseksi sekä sen ymmärtämiseksi, millä tavoin kestävä ja syrjimätön kasvu voi olla yhteiskunnallisesti perusteltu ja hyvä asia, Heinonen sanoo. TIETEIDENVÄLINEN YHTEISTYÖ EDELLYTTÄÄ JAETTUA VISIOTA

Siinä missä DISCE on laaja kansainvälinen EU-rahoitteinen projekti, STYLE on suuri kansallinen yhteistyöhanke. Konsortio koostuu yhteensä kuudesta osahankkeesta, joiden teemat pureutuvat muun muassa liikennekäyttäytymisen hallintaan ja liikkumisen

edistämiseen, eri-ikäisten kansalaisten liikuntatottumuksiin, elämäntapoihin ja elinkaareen sekä liikkumista edistävän infrastruktuurin ja liiketoimintamahdollisuuksien kehittämiseen. – Nykyään vain kolmasosa lapsis-

Tieteidenvälinen yhteistyö edellyttää jaettua visiota siitä, mitä olemme tekemässä.

ta ja nuorista sekä viidesosa aikuisista liikkuu riittävästi terveytensä kannalta. Tutkimusarvioiden mukaan kävelyn lisääminen 20 prosentilla tuottaisi 4 miljardin euron terveyshyödyt. Arkiliikunnan lisääminen on siis myös merkittävä taloudellinen kysymys, hanketta johtava Tapio kertoo. Tammikuussa 2019 alkaneella hankkeella on yli kolmen miljoonan euron rahoitus ensimmäiselle kolmivuotiskaudelle. STYLEssä törmäytetään aihepiiriin kytkeytyviä yllättäviäkin toimijoita. Turussa, Helsingissä, Tampereella ja Jyväskylässä tehtävien interventioiden avulla konsortio pyrkii aikaansaamaan ihmisten arkiliikunnassa lisäyksen, joka näkyy liikunnallisten kulkutapojen osuuden kasvuna ja tuottaa samanaikaisesti kasvavaa liiketoimintaa. – Kevyen liikenteen ja liikunnan tutkimus ovat olleet melko erillisiä keskusteluja, vaikka arkiliikunnan lisääminen edellyttää kummankin ymmärtämistä. Hankkeemme tuo yhteen terveyden edistämisen, liikennesuunnittelun ja

ympäristönsuojelun näkökulmat tavalla, jossa otetaan huomioon myös uudet liiketoimintamahdollisuudet. Turun yliopisto toteuttaa konsortiossa kaksi osahanketta, joita johtavat professori Tapio ja yliopistotutkija, dosentti Birgitta Sandberg Turun kauppakorkeakoulusta. Neljää muuta osahanketta toteuttavat UKK-instituutti, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Suomen ympäristökeskus sekä Jyväskylän yliopisto. – On ollut hienoa nähdä, miten koko konsortiomme on lähtenyt rohkeasti mukaan tieteidenväliseen keskusteluun. Tieteidenvälinen yhteistyö edellyttää jaettua visioita siitä, mitä olemme tekemässä. Eri tieteenalojen käsitteiden opettelu tuottaa välillä haasteita, mutta lisää ymmärrystä. Keskinäinen luottamus on yhteistyön keskeinen edellytys, Tapio päättää.

TUTUSTU HANKKEISIIN TARKEMMIN styletutkimus.fi disce.eu

Turun kauppakorkeakoulun alumnipäivä täyttää 20 vuotta!

Tule mukaan alumnipäivään ja Turun Talouspäiville 28.9. Ilmoittaudu nyt osoitteessa utu.fi/tse-alumnipaiva MERCURIUS 1/2019

Sandra Saranpää ja Joona Uusitalo iloitsevat siitä, että opiskelijoiden ääni todella kuuluu kauppakorkeakoulun kehittämisessä. – Palautteen antamisen ja sen avulla kehittämisen merkitys on kasvanut. Esimerkiksi sähköisen tenttimisen yleistyminen on asia, joka helpottaa opiskelemista.

Opiskelija-aktiivit Sandra Saranpää ja Joona Uusitalo:

Laatuleima tuntuu hienolta Opiskelijat osallistuivat aktiivisesti akkreditointiprosessiin, joka oli koko kauppakorkeakoulun yhteinen ponnistus. TEKSTI TARU SUHONEN

KUVA ANTTI TARPONEN

urun kauppatieteiden ylioppilaat ry:n vuoden 2019 puheenjohtaja Sandra Saranpää koordinoi akkreditointiprosessin opiskelijayhteistyötä akkreditoinnin viimeisessä vaiheessa. Saranpää osallistui prosessiin muissakin rooleissa. Vuonna 2018 hän toimi Turun KY:n koulutuspoliittisena vastaavana. – On ollut hienoa tehdä yhteistyötä kauppakorkeakoulun johdon ja henkilökunnan kanssa ja päästä mukaan näin isoon projektiin, jolla on merkittävä vaikutus koko yhteisöön. Lisäksi on ollut mielenkiintoista seurata, miten näin iso projekti toteutetaan yhteistyössä monien tahojen kanssa, Saranpää sanoo. Myös Joona Uusitalo osallistui prosessiin monessa roolissa. Uusitalo toimi Turun KY:n puheenjohtajana vuoden 2018 ja kauppakorkeakoulun johtokunnan opiskelijaedustajan useamman vuoden ajan. – AACSB-laatuleiman saaminen tuntuu hienolta. Matka laatuleiman saamiseen oli myös antoisa. Pääsin tutustumaan koulun henkilökuntaan paremmin ja oli hienoa olla mukana opiskelija-aktiivien jatkumossa vastaamassa opiskelijoiden panoksesta laatuleiman hankkimiseen. Kokemus oli yhteisöllinen, laatuleima hankittiin yhteishengessä proffista pupuihin, Uusitalo sanoo.

OPISKELIJAT MUKANA KAIKESSA PÄÄTÖKSENTEOSSA

MERKKI LAADUKKAASTA TUTKINNOSTA

Turun kauppakorkeakoulussa opiskelijoilla on edustus johtokunnasta eri toimikuntiin. Saranpään ja Uusitalon mukaan opiskelijoilla on aito mahdollisuus olla vaikuttamassa yhteisössä. – Rakenteellisesti opiskelijat ovat mukana kauppakorkeakoulun päätöksenteossa kaikkialla. Se on todella hieno asia. Vielä hienompaa on se, että koulun johto ja henkilökunta aidosti arvostavat opiskelijoiden mielipidettä, Uusitalo sanoo. Saranpää korostaa henkilökunnan ja opiskelijoiden avointa ja lämmintä suhdetta. – Koen, että meitä opiskelijoita kohtaan on syntynyt luottamus, minkä vuoksi mielipiteitämme arvostetaan. Tämä taas parantaa opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksia. Molemmat osapuolet myös haluavat pitää kiinni näistä hyvistä suhteista. Uusitalo kuvailee henkilökunnan ja opiskelijoiden välistä vuoropuhelua poikkeukselliseksi. – Välittömyydestä ja aitoudesta kertoo sekin, että dekaani käy opiskelijayhdistyksemme vuosijuhlien silliaamiaisella. Kai juuri tästä vuoropuhelusta ja välittämisestä syntyy se kauppakorkeakoulun yhteishenki. Toinen toistamme arvostaen pystymme saavuttamaan akkreditoinnin kaltaisia saavutuksia.

AACSB-akkreditointi avaa uusia mahdollisuuksia kansainvälisesti. – Meille opiskelijoille tämä tarkoittaa parempia mahdollisuuksia opintojen aikana esimerkiksi vaihtokohteiden ja muiden ulkomailla suoritettavien opintokokonaisuuksien suhteen, Saranpää sanoo. Opiskelijat uskovat, että akkreditointi on myös tuleville työnantajille merkki siitä, että Turun kauppakorkeakoulusta valmistuneilla on laadukasta osaamista. – Ja tutkinto maailman parhaaseen viiteen prosenttiin kuuluvasta kauppakorkeakoulusta! Akkreditointi tekee Turun kauppakorkeakoulusta myös entistä kiinnostavamman hakukohteen potentiaalisille opiskelijoille, Saranpää ja Uusitalo sanovat.

MERCURIUS 1/2019

Yritysyhteistyössä kohti kumppanuuksia Turun kauppakorkeakoulu tekee vuositasolla yhteistyötä noin sadan yrityksen kanssa. Joukkoon mahtuu hyvin erityyppistä yhteistyötä, sillä jokainen yhteistyötapaus on uniikki. Kaikkea yhteistyötä kuitenkin yhdistää pyrkimys pitkäaikaisuuteen ja vaikuttavuuteen. Teknologiajätti IBM Finlandin kanssa solmittu yhteistyösopimus on vielä melko tuore, mutta paljon on jo saatu aikaan. TEKSTI TARU SUHONEN

KUVA HANNA OKSANEN

so tavoitteemme on se, että joka kerta kun uuden yrityksen kanssa yhteistyötä lähdetään tekemään, on se alusta asti mahdollisimman monipuolista. Lähtökohtana on tietenkin yrityksen tarve, mutta siihen haluamme yhdistää koulun vahvuuksia ja toimintoja mahdollisimman laajasti. Parhaat synergiat saavutetaan yleensä silloin, kun yhteistyö on mahdollisimman monipuolista, sanoo yritysyhteistyöstä vastaava johtaja Antti Saurama. Pyrkimys on synnyttää strategisia kumppanuuksia.

MERCURIUS 1/2019

– Strategista yhteistyötä on monien yritysten kanssa tehty jopa vuosikymmenien ajan. Kokemuksemme mukaan yritykset eivät itse aina mieti kaikkia yhteistyövaihtoehtoja: voisiko tutkimusyhteistyö johtaa tulosten hyödyntämisen kautta vaikka johtamisen kehittämiseen. Tai jos tehdään tiivistä yhteistyötä opiskelijoiden kanssa, voisiko se syventyä tutkimusyhteistyöksi. Saurama korostaa, että eri projektien ohella yhteistyösuhteista huolehtiminen on tärkeää. – Tämä tarkoittaa sitä, että pidetään

yhteyttä, keskustellaan ja mietitään yhdessä uusia juttuja. Projektin päättymisen jälkeen ei laskeudu klassinen hiljaisuus. Yksi kantavista periaatteista on myös se, että käytännönläheisten liiketoimintahaasteiden ratkominen ja tutkimusyhteistyö eivät ole toisistaan irrallisia vaan yhteistyö voi olla hedelmällistä sekä konkreettisten tulosten että tutkimustulosten osalta. – Tähän vaikuttaa luonnollisesti myös se, että niin tutkimus kuin opetus meillä koskettelevat liike-elämän

Kauppakorkeakoulun yritysyhteistyöstä vastaava johtaja Antti Saurama, IBM Finlandin yhteiskuntasuhteiden johtaja Maarit Palo, kauppakorkeakoulun dekaani Markus Granlund sekä tutkimuspäälliköt Milla Wirén ja Taina Eriksson kauppakorkeakoulun Centre for Collaborative Research CCR -yksiköstä keskustelevat yhteistyömuodoista.

Sitoudumme rakentavaan ja systemaattiseen dialogiin. relevantteja kysymyksiä, se on kaiken lähtökohta. Yhteistyö liike-elämän kanssa puolestaan tuo syvyyttä tutkimukseen ja ainutlaatuisia aineistomahdollisuuksia niin opetukseen kuin tutkimukseenkin. Yhteistyön aloittaminen on haluttu tehdä mahdollisimman helpoksi. Kauppakorkeakoulun Centre for Collaborative Research CCR -yksikkö yhdistää yritykset, tutkijat ja opiskelijat. – Meillä on aina ovet auki ja olemme valmiita keskustelemaan. Sitoudumme rakentavaan ja systemaattiseen dialogiin, jossa haemme ratkaisukeskeisesti tilanteeseen sopivia yhteistyömuotoja, tavoitetilaa ja ratkaisumalleja. Aina ratkaisujen ei tarvitse olla ison kokoluokan asioita, pääasia että löydämme soveltuvan yhteistyömuodon, joka hyödyttää molempia.

IBM - YHTEISTYÖ HYVÄ ESIMERKKI TOIMIVASTA YHTEISTYÖSTÄ

IBM Finlandin kanssa yhteistyötä on tehty jo aiemmin, ja vuoden 2018 alussa teknologiajätti liittyi kauppakorkeakoulun Laboratory of Business Disruption Research -tutkimuslaboratorion yrityskumppaniksi. – IBM:n kanssa yhteistyön tematiikka painottuu innovaatioihin ja uusien teknologioiden kasvu- ja liiketoimintavaikutuksiin. Sovellusalueita ovat muun muassa blockchain, big data ja tekoälyn käyttäminen eri käyttökohteissa, Antti Saurama kertoo. IBM ja kauppakorkeakoulu ovat muun muassa järjestäneet teemoista yhteistä avointa seminaarisarjaa sekä useita teknologiaratkaisuihin liittyviä koulutus- ja demonstraatiotilaisuuksia. Valmistelussa on myös pilottihankkeita esimerkiksi liittyen ruokaketjujen jäljitettävyysratkaisuihin. IBM on myös syksyllä Yhdysvalloissa Bostonissa järjestettävän International Business Innovation Campin kumppani. Leirillä loppuvaiheen opiskelijat Turun kauppakorkeakoulusta ja Harvard Business Schoolista saavat kumppanin antaman haasteen ratkaistavakseen. Viime vuonna kansainvälinen leiri järjestettiin Singapo-

ressa, ja kokemus oli antoisa kaikille osapuolille. – Olemme olleet yhteistyöhön Turun kauppakorkeakoulun kanssa erittäin tyytyväisiä. Yhteistyötä on tehty niin opiskelijoiden kuin tutkijoiden kanssa, sekä paikallisesti että kansainvälisesti, ja vuoropuhelu on ollut hyvin antoisaa. Korkeakouluyhteistyö on meille erittäin tärkeää erityisesti juuri innovaatiotoiminnassa, sillä se tarjoaa mahdollisuuden yhdistää akateemisen ja yritysmaailman toimiala ja teknologinen huippuosaaminen. Pidämme myös tärkeänä ylläpitää yhteyksiä tulevaisuuden osaajiin ja haluamme olla osaltamme tukemassa huippututkimuksen tekemistä, sanoo IBM Finlandin yhteiskuntasuhteiden johtaja Maarit Palo.

Tutustu yhteistyömuotoihin ja palveluihin! www.utu.fi/tse-yritysyhteistyo

MERCURIUS 1/2019

/ VÄ I T Ö K S I Ä Organisoituminen ei välttämättä paranna rationaalisuutta KTM Lauri-Matti Palmunen, 15.3.2019, johtaminen ja organisointi

Wellness-brändäys on optimaalisen itsen rakentamista KTM Miia Grénman,15.3.2019, markkinointi

Lauri-Matti Palmusen väitöskirjatutkimus haastaa perinteisen näkemyksen siitä, että organisoituminen olisi mekanismi, joka kykenee aina parantamaan rationaalisuuttamme. Väitös uudistaa ja huoltaa tutkimuksellisia työkaluja. Sen päätavoite on tunnistaa yhtymäkohtia, jotka mahdollistavat kognitiivisten harhojen liittämisen käsitteellisesti osaksi sisäisen organisaatioympäristön, kuten esimerkiksi rutiinien, tutkimusta. Väitöskirjan nimi on Heuristics and biases in organizing – Conceptual tools for examinations of cognitive biases in organizational routines.

Miia Grénmanin väitöskirja on ensimmäinen suomalainen markkinoinnin alaan kuuluva väitöstutkimus, joka tarkastelee wellness-ilmiötä kulutuksen ja brändäyksen viitekehyksessä. Tutkimuksen mukaan wellness on kehittynyt kokonaisvaltaiseksi ja positiiviseksi mielikuvaksi terveydestä sekä aktiiviseksi toiminnaksi, jossa korostuvat yksilön vastuu hyvinvoinnin edistämisessä ja terveyden ylläpitämisessä. Väitöskirjan nimi on IN QUEST OF THE OPTIMAL SELF. Wellness consumption and lifestyle – A superficial marketing fad or a powerful means for transforming and branding oneself?.

Väittelijä tarkasteli taloudellista päätöksentekoa kokeellisin menetelmin

Yksityisrahoitteiset infrahankkeet suunniteltava koko yhteiskunnan ehdoilla

KTM Olli Lappalainen, 15.2.2019, taloustiede

Olli Lappalainen tutki taloustieteen alaan kuuluvassa väitöstutkimuksessaan vastavuoroisen käyttäytymisen eri muotoja, yhteishankkeisiin osallistumista sekä hintojen määräytymistä ja kaupankäyntiä monopolistisilla markkinoilla käyttäytymistaloustieteen näkökulmasta. Artikkeleista koostuvan väitöskirjan tutkimukset on toteutettu kokeellisen taloustieteen menetelmiä hyödyntäen. Väitöskirjan nimi on Essays in Behavioral Economics.

TkT Pekka Leviäkangas, 1.2.2019, toimitusketjujen johtaminen

Julkisten budjettien rajallisuudesta johtuen yksityisen pääoman käyttö on yleistynyt perusrakenteiden investoinneissa ja elinkaaren rahoittamisessa. Pekka Leviäkangas esittää toimitusketjujen johtamisen alaan kuuluvassa väitöstutkimuksessaan mallin, jonka avulla voidaan arvioida julkisia infrastruktuurihankkeita, joissa käytetään yksityistä pääomaa. Väitöskirjan nimi on Public-Private Partnerships - Integrating models of projects, business ecosystems and layered infrastructure markets.

TUTUSTU VÄITÖSTUTKIMUKSIIN TARKEMMIN VERKOSSA > WWW.UTU.FI/TSE - VAITOKSET 20 MERCURIUS MERCURIUS 20 1/2018

Julkishallinnon tietojärjestelmien hankintaan tulisi kiinnittää enemmän huomiota FM Olli I. Heimo, 7.12.2018, tietojärjestelmätiede

Digitalisaatio tekee yksilön tiedostamattomista valinnoista yhteiskunnallisesti merkittäviä MuM, eMBA Milla Wirén, 16.11.2018, kansainvälinen liiketoiminta

Olli I. Heimo käsittelee tietojärjestelmätieteen alaan kuuluvassa väitöstutkimuksessaan julkishallinnon tietojärjestelmiä ja niiden hankintaa erityisesti etiikan näkökulmasta. Heimo esittää, että luodaksemme tehokkaita, taloudellisia ja eettisesti kestäviä tietojärjestelmiä julkishallinnon käyttöön asiaa on lähestyttävä kokonaisvaltaisesti. Väitöskirjan nimi on Icarus, or the Idea Toward Efficient, Economical, and Ethical Acquirement of Critical Governmental Information Systems.

Milla Wirén tutki teoreettisessa väitöskirjassaan digitalisaation ajureita ja niiden vaikutusta epävarmuuteen ja strategiointiin. Tutkimuksen mukaan digitalisaatio tekee tähän asti yksityisinä pidetyistä maailmankuvista, ennakkoluuloista ja arvopohjista dataa, joka siirtyy digitaalisen tiedon prosessoinnin kautta päätöksenteon rakennuspalikoiksi. Sen myötä digitalisaatio on merkittävästi lisännyt yksilön tiedostamattomien valintojen yhteiskunnallista merkityksellisyyttä. Väitöskirjan nimi on Strategizing in the New Normal - Implications of Digitalization for Strategizing and Uncertainty: Philosophical and Managerial Considerations.

Väitöstutkimus ehdottaa startupeille keinoja herättää sidosryhmien huomio

Tietotekniikan hyödyntäminen kunnissa edellyttää verkostomaista kehitystyötä ja aktiivista ydinryhmää

MSc Jonathan Van Mumford, 2.11.2018, kansainvälinen liiketoiminta

Jonathan Van Mumford tarkastelee väitöstutkimuksessaan, mitkä tekijät vaikuttavat siihen, että eri sidosryhmät löytävät startup-yrityksen. Mumford ehdottaa väitöskirjassaan tapoja, joiden avulla yrittäjät ja yritysjohto pystyvät kiinnittämään potentiaalisten sidosryhmien ja kumppaneiden huomion paremmin voidakseen varmistaa tarvitsemansa resurssit. Lisäksi tutkimus valottaa sitä, miten poliittiset toimijat voivat edistää tätä prosessia. Väitöskirjan nimi on Means, Motive, and Opportunity: Engaging stakeholders towards opportunity creation through effectuation.

FM Timo Kestilä, 2.11.2018, tietojärjestelmätiede

Timo Kestilä pureutuu väitöskirjassaan tietotekniikan hyödyntämisen johtamiseen kahdessa kuntaverkostossa. Kestilän mukaan kunnat voivat hyödyntää tietotekniikkaa entistä paremmin ja tarjota uudenlaisia palveluita kuntalaisille. Kuntapäättäjien on syytä tiedostaa verkostojen johtamisen poikkeavan perinteisestä kuntapalvelujen johtamisesta. Väitöskirjan nimi on Verkoston ytimessä - kuvaus tietohallinnollisen yhteistyön rakentajista kahdessa kuntaverkostossa.

MERCURIUS MERCURIUS 1/2018

/ AVA I N T I E T O J A

TSE.AAGreat GreatPlace Place TSE. ThinkAhead! Ahead! totoThink Tuotamme korkeatasoista tieteellistä Tuotamme korkeatasoista tieteellistä tutkimusta sekä edustamillamme tutkimusta sekä edustamillamme tieteenaloilla että poikkitieteellisessä tieteenaloilla että poikkitieteellisessä yhteistyössä. yhteistyössä. Koulutamme vastuullisia asiantuntijoita Koulutamme vastuullisia asiantuntijoita ja johtajia suomalaisiin ja kansainvälisiin ja johtajia suomalaisiin ja kansainvälisiin yrityksiin sekä julkisen sektorin yrityksiin sekä julkisen sektorin palvelukseen. palvelukseen.

Tutustu toimintaamme kuvaaviin Tutustu toimintaamme kuvaaviin lukuihin ja perustietoihin! lukuihin ja perustietoihin!

22 MERCURIUS MERCURIUS 22 1/2019

PERUSTETTU PERUSTETTU PERUSTETTU

TUTKINNOT TUTKINNOT TUTKINNOT

400 400 400

KANDIDAATINTUTKINTOA KANDIDAATINTUTKINTOA KANDIDAATINTUTKINTOA

777000 000 000 5% 5% 5% 3 3000 000 000 OPISKELIJAA OPISKELIJAA OPISKELIJAA

600 600 JULKAISUA JULKAISUA JULKAISUA

Menestyksekästä Menestyksekästä Menestyksekästä yhteistyötä yhteistyötä yhteistyötä

100 100 100 yrityksen yrityksen

350 350 350 15 15 15

HAKIJAA HAKIJAA HAKIJAA

MAISTERINTUTKINTOA MAISTERINTUTKINTOA MAISTERINTUTKINTOA

HYVÄKSYTÄÄN HYVÄKSYTÄÄN HYVÄKSYTÄÄN

TOHTORINTUTKINTOJA TOHTORINTUTKINTOJA TOHTORINTUTKINTOJA

TUTKIMUSALUSTAT TUTKIMUSALUSTAT TUTKIMUSALUSTAT

VAHVUUSALUEET VAHVUUSALUEET VAHVUUSALUEET

> Tulevaisuuden > Tulevaisuuden > tutkimuskeskus Tulevaisuuden tutkimuskeskus tutkimuskeskus > Laboratory > Laboratory of Business of Business > Disruption Laboratory of Research Business Disruption Research Disruption Research > Digital > Digital Futures Futures > Digital Futures > Maritime > Maritime Research Research > Maritime Research

> Yrittäjyys > Yrittäjyys > Yrittäjyys > Johdon > Johdon ohjaus ohjaus > Johdon ohjaus > Verkostot > Verkostot > Verkostot liiketoiminnassa liiketoiminnassa liiketoiminnassa > Talouspolitiikka > Talouspolitiikka ja ja > Talouspolitiikka ja markkinat markkinat markkinat

yrityksen kanssa kanssa vuosittain vuosittain kanssa vuosittain

Kansainvälisyys Kansainvälisyys Kansainvälisyys

Ydinarvojamme Ydinarvojamme ovat Ydinarvojamme ovatovat TUTKIMUKSEN TUTKIMUKSEN TUTKIMUKSEN eettisyys, eettisyys, kriittisyys, kriittisyys, eettisyys, kriittisyys, VAHVUUSALUEET VAHVUUSALUEET VAHVUUSALUEET luovuus, luovuus, avoimuus avoimuus avoimuusjaja ja •luovuus, Yrittäjyys • Yrittäjyys Yrittäjyys yhteisöllisyys. yhteisöllisyys. yhteisöllisyys. •• Johdon • Johdon ohjaus ohjaus Johdon ohjaus •• Verkostot • Verkostot Verkostot liiketoiminnassa liiketoiminnassa liiketoiminnassa •• Talouspolitiikka • Talouspolitiikka Talouspolitiikka ja ja markkinat ja markkinat markkinat

HAKIJAT HAKIJAT HAKIJAT

Monitieteisyys Monitieteisyys Monitieteisyys

Perustan Perustan Perustan toiminnallemme toiminnallemme toiminnallemme luovat henkilöstön luovat luovat henkilöstön henkilöstön ja opiskelijoiden opiskelijoiden ja ja opiskelijoiden yhteispeli jayhteinen yhteinen yhteispeli yhteispeli ja ja yhteinen arvomaailma. arvomaailma. arvomaailma.

Vastuullisuus Vastuullisuus Vastuullisuus

Ennakointi Ennakointi Ennakointi

1950 1950 1950

> Lue > Lue lisää lisää utu.fi/tse-facts utu.fi/tse-facts > Lue lisää utu.fi/tse-facts MERCURIUS MERCURIUS 1/2019

Älä seuraa – johda! Tulevaisuuden johtajuus vaatii rohkeutta. Johtajan taidot punnitaan uudistamisessa.

– uudistavaa johtamisosaamista Ulla Heinonen 050 591 7199 Miia Tammisto-Lehtinen 050 573 3671

utu.fi/exe