Mercurius 1/2020 by Turun yliopisto

MERCURIUS Turun kauppakorkeakoulun sidosryhmälehti

1/2020

POIKKEUSTILASSA Tutkijat koronan vaikutusten jäljillä

/ PÄ Ä K I R J O I T U S Ajassa eläminen ja vastuullinen vaikuttaminen missiona Turun kauppakorkeakoulu on 70-vuotisen historiansa aikana kehittynyt vahvaan tutkimusperustaan nojaavaksi kansainvälisesti akkreditoiduksi osaamiskeskittymäksi. Haluamme olla entistä aktiivisemmin ratkaisemassa monitieteisesti, yhdessä ulkoisten sidosryhmiemme kanssa, myös isoja yhteiskunnallisia ongelmia. Me kaikki, opiskelijat, henkilökunta, alumnit ja muut sidosryhmämme, voimme olla erityisen ylpeitä ajassa elävästä, vastuullisesta ja vaikuttavasta Turun kauppakorkeakoulusta. Oma toimintamme on ottanut tänä vuonna valtavan muutosloikan etätyöhön ja etäopetukseen siirryttäessä. Tilanne ei ole kaikille opiskelijoille ja opettajille suinkaan ollut helppo. Siksi seuraammekin kehitystä koko ajan herkällä korvalla ja pyrimme tarttumaan ongelmakohtiin välittömästi niiden ilmaantuessa. Joka tapauksessa henkilökuntamme on tehnyt työnsä poikkeusoloissa upealla tavalla, mikä näkyy myös opiskelijapalautteessa. Tutkijamme ovat analysoineet pandemian seurauksia muun muassa selviämisstrategioiden, logistiikan ja talouden näkökulmista. Tässä lehdessä kuvataan osaa näistä opeista. Tutkijamme ovat kirjoittaneet ajankohtaisia blogisarjoja, esiintyneet erilaisissa virtuaalitapahtumissa ja avanneet uusia pandemiaan liittyviä nettisivuja ammentaakseen omaa erityisasiantuntijuuttaan suurelle yleisölle. Erityisenä esimerkkinä haluan nostaa esiin tutkijoidemme uraauurtavan analyysin kriisiolojen vaikutuksesta tapahtumateollisuuteen. Myös ennakointiosaamisellemme on nyt suurempi kysyntä kuin koskaan. Alumneilleen kauppakorkeakoulu on tarjonnut kevään ja syksyn aikana suosittuja aamuwebinaareja ajankohtaisista teemoista. Teemat ovat kattaneet laajasti pandemian vaikutuksia liiketoiminnan ja johtamisen eri osa-alueisiin. Ajassa eläminen on laajemmin tarkastellen tarkoittanut meille uudenlaisia toimintatapoja. Toimintamme on – monesti virtuaalisesti – organisoitu entistä vahvemmin alustamalliin. Monitieteiset tutkimus- ja koulutusalustat ovat näyttämässä voimansa, esimerkkeinä Sote-akatemia, Tekoälyakatemia ja vaikkapa Flavoria, ruokaan liittyvä hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen tutkimus- ja kehityslaboratorio. Nämä tiedekuntien yhteistyöalustat luovat uudenlaista lisäarvoa tutkimukseen, opetukseen ja yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen, lopulta ihmisten, yritysten ja julkisen sektorin organisaatioiden parhaaksi. Lopuksi vielä yksi uusi innovaatio: meillä ovat hiljattain aloittaneet ensimmäiset kolme yrittäjää kunniaopettajina kansainvälisen Entrepreneurs in Residence -mallin mukaan. Yhteistyöstä heidän kanssaan tulee olemaan paljon iloa meille kaikille, niin opiskelijoille, henkilökunnalle kuin ulkoisille sidosryhmille. Haluan toivottaa teille kaikille mukavaa talven odotusta: selviämme tästä kaikesta yhdessä, rohkeasti tulevaisuuteen katsoen. Kuuluuhan iskulauseemmekin A Great Place to Think Ahead! MARKUS GRANLUND Dekaani

/ S I S Ä L LY S 2 PÄÄKIRJOITUS / Ajassa eläminen ja vastuullinen vaikuttaminen missiona 4 LYHYESTI 6 Uusi EiR-ohjelma tuo yrittäjät tiiviimmin osaksi kauppakorkeakoulun toimintaa 8 VUODEN ALUMNI / Mika Hentunen – miehemme maailmalla 10 POIKKEUSTILASSA 14 Vahvojen juurien varassa kohti tulevaa 21 Yhteisöllisyys on opiskelun parasta antia 20 VÄITÖS / Yritysten suhtautuminen tulevaisuuten on murroksessa

Ensimmäiset EiR-yrittäjät ovat aloittaneet.

Turun kauppakorkeakoulu 70 vuotta – mitä vuosikymmeniin mahtuu?

STÖMER ÄRI KK MP

MERCURIUS 1/2020 MI

LJÖ M Ä RKT

julkaisija Turun yliopiston kauppakorkeakoulu / päätoimittaja Markus Granlund / toimitussihteeri Taru Suhonen / taitto Mainostoimisto Jappis / kannessa Antti Saurama, Thomas Westerholm ja Taina Eriksson / kannen kuva Antti Tarponen / paino Grano Oy / painosmäärä 4 500 / ISSN 0788-9747 / tilaukset, osoitteenmuutokset ja palaute turunkauppakorkeakoulu@utu.fi

Kuva: Antti Tarponen

4041 0955 Painotuo te

Tämä lehti on lähetetty Mercurius-lehden osoiterekisterissä oleviin osoitteisiin. Osoitteistoa ylläpitää Turun yliopiston viestintä. Turun yliopiston viestinnän tietosuojailmoitus on luettavissa nettisivuilla www.utu.fi/viestinta. Sivulta löytyvät myös ohjeet omien tietojen tarkastamiseen ja poistamiseen.

MERCURIUS 1/2020

/ LY H Y E S T I Opiskelijalähettiläät avaavat arkensa yleisölle

udet opiskelijalähettiläät ovat aloittaneet kautensa Turun yliopiston esittelijöinä. Ensi toukokuuhun asti he kertovat sosiaalisen median kanavissa monipuolisesti opintoihin ja opiskelijaelämään liittyvistä asioista. Lisäksi lähettiläät esittäytyvät lukioissa

ja erilaisissa tapahtumissa. Yhteensä 16 opiskelijaa kaikista Turun yliopiston tiedekunnista esittelee opiskelijaelämää tulevan lukukauden ajan. Kauppakorkeakoulun lähettiläät ovat Tiitu Peltola ja Siiri Silvasti. Suurelle yleisölle näkyvin osa lähettilästoimintaa on sisällöntuotanto sosi-

aaliseen mediaan: lähettiläät jakavat arkeaan Instagramiin, Facebookiin, YouTubeen ja blogiteksteihin. Viime kaudella lähettiläät käynnistivät myös podcast-lähetykset, ja tänä vuonna uutena avauksena nähdään sisältöjä TikTokissa. Ota yliopiston ja kauppakorkeakoulun somekanavat seurantaan!

Lukuvuoden 2020–2021 opiskelijalähettiläät

Turun yliopisto 200 parhaan joukkoon kansainvälisessä yliopistojen vaikuttavuusvertailussa

urun yliopisto osallistui ensimmäistä kertaa Times Higher Educationin THE Impact Ranking 2020 -yliopistovertailuun, joka sijoittaa yliopistoja paremmuusjärjestykseen sen mukaan, miten hyvin ne ovat onnistuneet edistämään YK:n kestävän kehi-

MERCURIUS 1/2020

tyksen SDG-tavoitteita (Sustainable Development Goals). Turun yliopisto sijoittui kokonaisvertailussa sijoille 101–200. Kokonaisarvioissa sijoitettiin yhteensä 767 yliopistoa ympäri maailmaa. – Sijoituksemme on erinomainen, ja se kertoo tavoitteistamme ja teke-

mästämme työstä kestävän kehityksen saralla. Sijoitus lupaa hyvää myös tulevan menestyksemme kannalta, sillä vertailussa käytetyt tiedot koskevat vuotta 2018, jonka jälkeen kestävän kehityksen teemat ovat olleet vahvassa nosteessa Turun yliopistossa, sanoo vararehtori Mika Hannula.

Tekoälyn hallintamallien tutkimukseen miljoonarahoitus

urun kauppakorkeakoulun koordinoima kaksivuotinen AIGA-hankekokonaisuus (Artificial Intelligence Governance and Auditing) sai Business Finlandilta miljoonarahoituksen. Hankekonsortion kokonaisbudjetti on yli 4,5 miljoonaa euroa. AIGA-hanke keskittyy algoritmien, erityisesti tekoälyn tuottamien päätösten luotettavuuden, läpinäkyvyyden ja ymmärrettävyyden vahvistamiseen. AIGA-hankkeessa tutkitaan ja kehitetään yritysyhteistyössä tekoälyn hallintamalleja ja -mekanismeja sekä näiden kaupallistamista ja viemistä kansainvälisille markkinoille. – AIGA-hanke on Turun yliopistolle ainutlaatuinen tilaisuus ja ensiluokkainen kumppaniverkosto tutkia ja kehittää tekoälyn hallintamalleja sekä vastuullisen tekoälyn ympärille muodostuvia palveluita ja liiketoimintaekosysteemejä, kertoo hankkeen vastuullinen johtaja, apulaisprofessori Matti Mäntymäki Turun kauppakorkeakoulusta. – Odotamme AIGA-hankkeen synnyttävän pitkällä tähtäimellä sellaisia tuotteita ja palveluita, jotka tulevaisuudessa vähentävät tekoälysovelluksia tuottavien ja käyttävien organisaatioiden riskejä. Hanke vaikuttaa koko suomalaisen tekoälyekosysteemin liiketoimintaan positiivisesti, sanoo AI Business -ohjelman ohjelmapäällikkö Outi Keski-Äijö Business Finlandista. Algoritmit hoitavat nykyään yhä suuremman osan päätöksenteosta sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. – Tämä koskee myös suoraan ihmisten henkeen ja terveyteen vaikuttavia päätöksiä esimerkiksi liikenteessä ja terveydenhoidossa. Siksi on tärkeää, että ihmiset voivat luottaa päätöksiin ja päätöksentekoprosesseihin, joihin algoritmit ovat osallistuneet, Mäntymäki sanoo. Luottamus algoritmien tekemiin päätöksiin edellyttää paitsi lainsäädän-

töä ja sääntelyä, myös kykyä avata algoritmista päätöksentekoprosessia tavalla, jota ihmisten on mahdollista ymmärtää. – Lisääntyvä yhteiskunnallinen paine tekoälyn tuottamien päätösten läpinäkyvyyden lisäämiseksi luo erityisesti EU-alueelle kasvavan tarpeen ja sitä kautta markkinan tuotteille ja palveluille, jotka mahdollistavat vastuullisen tekoälyn toteuttamisen käytännössä, tiivistää työelämäprofessori Teemu Birkstedt kauppakorkeakoulusta. Kaksivuotisen konsortion päärahoittaja on Business Finland. Turun yliopistosta hankkeeseen osallistu-

vat Turun kauppakorkeakoulu, tulevaisuuden teknologioiden laitos sekä oikeustieteellinen tiedekunta. Konsortiossa ovat mukana lisäksi Verohallinto ja Helsingin yliopisto sekä yritysmaailmasta Talent Base, Dain Studios, Zefort, Solita ja Siili Solutions. Lisäksi hankkeessa tehdään tutkimusyhteistyötä suomalaisten alan edelläkävijöiden kuten Saidot Oy:n kanssa.

MERCURIUS 1/2020

Uusi EiR-ohjelma tuo yrittäjät tiiviimmin osaksi kauppakorkeakoulun toimintaa Juuri käynnistyneessä Entrepreneurs in Residence (EiR) -ohjelmassa yrittäjät osallistuvat monipuolisesti kauppakorkeakoulun toimintaan. Tiivis yhteistyömuoto hyödyttää molempia osapuolia.

TEKSTI TARU SUHONEN

KUVA ANTTI TARPONEN

iR-ohjelman kauppakorkeakoulussa käynnistänyt yrittäjyyden professori Jarna Heinonen kertoo, että ohjelman tavoitteena on lisätä yrittäjien konkreettista osallistumista ja läsnäoloa kauppakorkeakoulussa. Vastaavanlaista yrittäjien ja yliopiston välistä yhteistyöohjelmaa ei Suomessa ole. – Malli haettiinkin Lancasterin yliopistosta Englannista, jossa yhteistyötä yrittäjien kanssa on tehty jo vuosia, Heinonen sanoo. Ohjelmaan valitut EiR-yrittäjät ovat tiedeyhteisön kunniajäseniä, jotka tarjoavat opiskelijoille ja tutkijoille koske-

MERCURIUS 1/2020

tuspintaa käytännön yrittäjyyteen ja liiketoimintaan. Yrittäjät puolestaan pääsevät lähelle ajankohtaista akateemista tutkimusta ja uutta osaamista. Yrittäjille tarjotaan esimerkiksi etuoikeus päästä mukaan opiskelijoiden yritysyhteistyöprojekteihin tai tarjota opiskelijoille gradutoimeksiantoja. – Tarjoamme mahdollisuuksia myös muun muassa vierailuluentojen pitämiseen, liikeideakilpailujen tuomarointiin, opiskelijoiden ohjaamiseen yrittäjyyteen liittyvissä asioissa ja tutkimusprojekteihin osallistumiseen. Juuri nyt yrittäjien läsnäolo kauppakorkeakoulun rakennuksessa ei vallitse-

van koronaepidemian vuoksi ole mahdollista, mutta yhteistyömuodot sovitetaan etätyö- ja opiskelusuositusten mukaisesti. Tärkeintä on, että sitoutuminen toimintaan on molemminpuolista ja homma on konkreettisesti saatu vauhtiin. Turun kauppakorkeakoulussa EiRyhteistyöstä sovitaan vuodeksi kerrallaan. Ensimmäiset EiR-yrittäjät ovat Kupittaan Citymarketin kauppias Hannu Aaltonen, sopimusarkistoinnin palveluyritys Zefort Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja Jussi Karttila ja Dagsmark Petfood Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja Laura Strömberg.

Uudenlaista, systemaattista yritysyhteistyömuotoa edustavaan EiR-ohjelmaan mukaan lähteneet yrittäjät Hannu Aaltonen, Laura Strömberg ja Jussi Karttila sekä yrittäjyyden professori Jarna Heinonen (takana) toivovat, että pääsevät pian tapaamaan opiskelijoita myös kasvotusten koululla.

– Haimme EiR-ohjelmaan yrittäjiä eri aloilta ja erilaisista yrittäjävetoisista yrityksistä. Haluamme antaa opiskelijoillemme monimuotoisen ja todellisen kuvan yrittäjänä toimimisesta ja yrittäjyydestä. Ensivaiheessa ohjelmaamme ennakkoluulottomasti lupautuneet yrittäjät ovat kukin erinomaisia esimerkkejä siitä, miten luoda itselleen merkityksellisen uran, työpaikan, yrityksen ja puhuttelevan tarinan, Heinonen sanoo. Kysyimme EiR-yrittäjiltä, miksi heidän mielestään yrittäjyyttä kannattaa opiskella. Laura Strömberg haluaa kannus-

taa opiskelemaan yrittäjyyttä ja suorittamaan kursseja, jotka liittyvät henkilöstöhallintoon, rahoitukseen, markkinointiin ja lainsäädännöllisiin asioihin. – Ne ovat yrittämisessä tärkeitä asioita. Paras oppi tulee kuitenkin käytännöstä, kun lähtee reippaasti tekemään ja perustaa yrityksen yksin tai kavereiden kanssa ja hommaa ympärilleen kokeneita ihmisiä, jotka voivat tukea matkalla. Sillä tavalla itsekin olen yrittäjyyttä opiskellut. Yhdistettynä siihen, mitä opiskeluista saa, se on hyvä resepti menestykseen. Jussi Karttila muistuttaa, että yrittäjyys on mielenkiintoinen aihe.

– Yrittäjyyttä kannattaa opiskella, koska yrittäjyys on yhä yleisempi vaihtoehto, kun työuralle mennään. Toisaalta, teit lähes mitä tahansa työelämässä, yrittäjämäinen asenne on aina hyvästä ja arvostettua. Hannu Aaltosen mukaan yrittäjyyttä kannattaa opiskella, vaikka se ei olisikaan vielä päätavoite. Vaihtoehdot kannattaa pitää auki. – Yliopisto-opiskelijan kannattaa sisällyttää opintoihinsa yrittäjyyttä, koska yhtenä kauniina päivänä voi olla yrittäjä, kun tilanteet muuttuvat. Yrittäjyyttä voi harjoittaa myös esimerkiksi muun työnteon lomassa. MERCURIUS 1/2020

/ VUODEN ALUMNI Vuoden alumni Mika Hentunen – miehemme maailmalla Turun kauppakorkeakoulun vuoden alumni on Yleisradion Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen. Vuosikurssia 1986 edustava Hentunen valmistui kauppakorkeakoulun ulkomaankaupan linjalta vuonna 1991. Mitä vuoden alumni ajattelee alma materistaan ja saamastaan koulutuksesta nyt? TEKSTI TARU SUHONEN

KUVA JURI GRIPAS

Olen iloisesti yllättynyt valinnastani vuoden alumniksi. Omat vuoteni Turun kauppakorkeakoulussa ovat säilyneet elävästi mielessäni. Olen kuljettanut mukanani muistoja ja oppeja kauppakorkeakoulusta valmistumisen jälkeen Suomen lisäksi kaikkiaan viidessä maassa, pisimpään täällä Yhdysvalloissa kaikkiaan kymmenen vuotta. Washington ja Valkoisen talon ympäristö ovat työmaatani täällä. Kauppakorkeakoulussa on ja oli opiskeluaikanani monipuolisesti lahjakasta porukkaa. Tietysti suurin osa meistä suuntasi bisnekseen, mutta kyllä sieltä muillekin aloille lähdettiin. Turun kauppakorkeakoulusta on ponnistanut muun muassa Suomen eniten myyvä kirjailija, pari muutakin dekkaristia, toimittajia, huippu-urheilijoita,

MERCURIUS 1/2020

poliitikkoja, hallinnon korkeita virkamiehiä ja muita. Valmistuin vuonna 1991 silloiselta ulkomaankaupan linjalta. Jo tuolloin tiesin, että haluan suuntautua nimenomaan ulkomaantoimittajaksi ja kirjeenvaihtajaksi. Niinpä täydensin opintojani Pariisissa journalismiopinnoilla. Minulle on usein sanottu, että en ole niin sanotusti tyypillinen toimittaja. Työskentelytapani on aika suoraviivainen ja tuloshakuinen. Uskon, että siinä on paljon kauppakorkeakoulun vaikutusta. Opin siellä strategista ja valikoivaa tapaa ajatella. Yllättävää kyllä, samat lainalaisuudet pätevät sekä kansainvälisessä markkinoinnissa että toimittamisessa. Työssäni täällä törmään päivittäin kauppatieteilijöille tuttuun termiin gap

between knowing and doing. Tuntuu, että täällä Washingtonissa se on enemmän totta kuin missään muualla: helpommin sanottu kuin tehty. Suomalainen toimittaja on median ravintoketjussa täällä aika alhaalla, eli pitää osata luovia ja keksiä vaihtoehtoja – ja sitten vain puskea. Muistelen Turun kauppakorkeakoulua lämmöllä. Tuntuu siltä, että oman KTM-tutkinnon arvo sen kuin nousee, kun kauppakorkeakoulu, nyt osana hyvämaineista Turun yliopistoa kehittyy, erikoistuu ja pärjää kansallisessa ja kansainvälisessä kilpailussa. Turun kauppakorkeakoulu on osannut profiloitua ja brändäytyä. Onnea hyvästä työstä.”

Mika Hentunen valittiin vuoden alumniksi Alumni Live Showssa 26.9.2020. Dekaani Markus Granlund totesi vuoden alumnin 2020 julkistaessaan, että Mika Hentunen on työlleen omistautunut, omat juurensa tunnistava alumni. ”Mika Hentunen on raudanluja uutistoimittaja ja viestinnän ammattilainen. Häntä voidaan myös hyvällä syyllä kutsua mieheksemme maailmalla. Mika on tunnettu pyyteettömänä, työlleen omistautuneena ja jalat maassa olevana henkilönä. Työssään hän on suorasanainen mutta positiivinen. Hän on myös lukuisissa yhteyksissä osoittanut tuntevansa edelleen juurensa, kauppakorkealaisuuden.”

MERCURIUS 1/2020

Poikkeust

Centre for Collaborative Researchin johtaja Antti Saurama, tutkimuspäällikkö Taina Eriksson sekä tutkimusjohtaja Thomas Westerholm ovat seuranneet PK-yritysten arkea keväästä lähtien.

tilassa Maailmanlaajuinen koronaviruspandemia on asettanut lukemattomia haasteita paitsi päättäjille ja terveysviranomaisille, myös yrityksille. Kauppakorkeakoulussa tehdään tutkimuksen lisäksi jatkuvaa seurantaa ja analyysia kriisin vaikutuksista talouteen ja yritysmaailmaan. Osa tutkijoista kerryttää ymmärrystämme kriisistä haastattelemalla yritysten johtajia ja elää poikkeustilassa yritysten kanssa. TEKSTI HEIKKI KETTUNEN KUVA ANTTI TARPONEN

uomen hallitus julisti maahamme poikkeustilan 16. maaliskuuta 2020. Alle viikkoa myöhemmin kauppakorkeakoulun Centre for Collaborative Researchin (CCR) tutkijat käynnistivät Poikkeustilassa-sivuston, jossa seurataan pk-yritysten arkea koronakriisissä. – Teimme nopealla aikataululla päätöksen, että tahdomme kantaa kortemme kekoon ja analysoida poikkeuksellisen ilmiön vaikutuksia yritysten jokapäiväiseen arkeen. Otimme seurantaan kahdeksan eri toimialojen pk-yritystä, jotka toimivat yritysten välisillä eli b-to-b-markkinoilla, CCR:n johtaja Antti Saurama kertoo. Poikkeustilassa-blogia varten CCR:n tutkijat haastattelevat kerran viikossa yritysten johtoa ja keräävät tietoa koronakriisin vaikutuksista yritykseen, sen henkilöstöön, asiakkaisiin ja kriisin hallintaan. – Korona on testannut yritysten riskienhallinnan tilaa. Jos siellä on ollut heikkouksia, ne ovat vallitsevassa tilanteessa nousseet esiin ja koetelleet yritystä, Saurama sanoo. CCR:ssä tutkitaan liiketoiminnan ja talouden eri asteisia muutoksia ja murroksia, joten koronakriisin vaikutusten seuranta ja analysointi sopivat hyvin tutkimuskeskuksen profiiliin. Seurantaa on tehty aktiivisesti yli puoli vuotta ja kerättyä aineistoa ollaan hyödyntämässä myös tutkimuskeskuksen tulevissa hankkeissa ja tieteellisissä julkaisuissa. Kauppakorkeakoulussa kriisin vaikutuksia on seurattu myös muun muassa CCR:n osana toimivan Disruptiolaboratorion blogissa sekä logistiikan professori Lauri Ojalan perustamalla seurantasivulla, jossa tarkasteltiin kriisin vaikutuksia kansainväliseen kauppaan ja erityisesti toimitusketjuihin.

MERCURIUS 1/2020

Digitaalisesti kypsemmät yritykset ovat kyenneet muuntautumaan nopeammin tilanteeseen. - Taina Eriksson

MERCURIUS 1/2020

DIGITAALINEN KYPSYYS EDESAUTTAA SOPEUTUMISESSA

Suomessa pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on valtava merkitys kansantalouteen. Ennen koronakriisiä yli puolet suomalaisyritysten liikevaihdosta on syntynyt pk-yrityksissä ja sektorin osuus bruttokansantuotteesta on perinteisesti ollut runsaat 40 prosenttia. – Pk-yritykset myös työllistävät todella suuren osan suomalaisista. Vaikka pienten yritysten resurssit ovat rajalliset, ne ovat usein joustavampia ja ketterämpiä kuin suuret yritykset. Lukuisat seuraamamme yritykset ovat kehittäneet kriisin aikana toimintaansa tai tarttuneet uuteen asiakassegmenttiin. Vaikka lomautuksiltakaan ei ole kokonaan vältytty, useampi yritys on pystynyt myös rekrytoimaan lisää hen-

kilöstöä, erityisesti nyt syksyllä, Thomas Westerholm kertoo. Westerholm johtaa Disruptiolaboratoriota ja toimii yhtenä Poikkeustilassa-blogin kirjoittajista. Westerholmin ominta alaa on ICT-sektori, joka on selvinnyt poikkeuksellisen hyvin koronakriisistä. Pk-yritysbarometrin mukaan suhdanteet ovat heikentyneet kaikilla toimialoilla, mutta digitaalisia palveluita tuottavissa yrityksissä on Westerholmin mukaan nähtävissä jopa kasvua. – Seuraamistamme yrityksistä yksi pieni toimija on pystynyt ottamaan koppia nopeasti muuttuviin asiakastarpeisiin, vaikka isot organisaatiot ovat lamaantuneet ja paikoin aliresursoituja. Monet pienyritykset ovat pystyneet vastaamaan huutoihin ja tekemään nopeita toimeksiantoja. Töitä on

Vain kansainvälinen liiketoiminta kasvattaa koko kakkua. Yritykset tarvitsevat vientiä. - Antti Saurama

ollut yllin kyllin ja väkeä on täytynyt palkata lisää, Westerholm sanoo. Westerholmin johtamassa Disruptiolaboratoriossa tutkitaan liike-elämän disruptioita, tai häiriöitä, jotka muuttavat laajoja sosiaalisia, taloudellisia tai teknologisia kehityskulkuja. Koronakriisi on yksi viime vuosien suurimmista disruptioista ja se on muuttanut monia toimintatapojamme. Yrityksissä ja muissa organisaatioissa esimerkiksi etätyö sekä digitaaliset työvälineet ovat yleistyneet hurjalla vauhdilla. Westerholm ja Poikkeustilassa-blogin kolmas kirjoittaja, tutkimuspäällikkö Taina Eriksson puhuvat yritysten digitaalisesta kypsyydestä, joka on edesauttanut kriisiin sopeutumisessa. – Digitaalisesti kypsemmät yritykset ovat kyenneet muuntautumaan nopeammin tilanteeseen. Monissa yrityksissä innovaatioita edistävät kohtaamiset ja spontaani vuorovaikutus on vähentynyt, millä voi olla kauaskantoisia seurauksia. Yrityksen digitaalinen kypsyysaste, esimerkiksi kyky tehdä tuottavasti etätöitä ja hyödyntää digitaalisia työkaluja, vaikuttaa myös tähän puoleen, Eriksson sanoo. KOTIMARKKINOISTA RAJALLISTA KASVUA

Antti Saurama, Thomas Westerholm ja Taina Eriksson ovat kaikki yhtä mieltä siitä, että kansainvälinen liiketoiminta on kärsinyt kriisissä eniten. – Mitä enemmän seuraamamme yritys ja sen asiakastoimiala on liittynyt kansainväliseen bisnekseen, sitä suu-

rempia haasteita yrityksellä on ollut, Saurama sanoo. Koronaviruspandemia on ennen kaikkea maailmanlaajuinen kriisi, joka ei koske yksinomaan Suomea. Tutkijat korostavat, että globaali kehitys ratkaisee myös Suomen kohtalon. Ihmisten liikkuvuuden rajoittamisella on ollut suuri vaikutus varsinkin palveluita tarjoaviin b-to-b-yrityksiin. – Uusien avausten tekemisessä, sopimusneuvotteluissa ja myytyjen tuotteiden asennuksissa kasvokkain asioiminen ja fyysinen läsnäolo ovat tärkeitä seikkoja. Monella yrityksellä kansainväliset avaukset ovat olleet jäissä ja laajentumisen momentum kadonnut, Eriksson lisää. Liikkuvuuden rajoittamisen lisäksi pk-yritysten näkymiä on heikentänyt yleisen taloudellisen tilanteen heikentämä kysyntä, josta b-to-b-markkinat ovat kärsineet erityisesti syksystä lähtien. Westerholmin mukaan joillain aloilla on kuitenkin nähtävissä orastavaa aktivoitumista kansainvälisillä markkinoilla. – Joitain avauksia on kyllä tulossa. Keskustelin hiljattain esimerkiksi yhden ulkomaille toimintaansa laajentavan ICT-alan firman kanssa, ja he totesivat, ettei odottaminenkaan auta. Viesti on ollut sellainen, että nyt täytyy yrittää, oli tilanne mikä tahansa, Westerholm sanoo. Yrittää täytyy, sillä yrittäminen ja yrittäjyys kannattelevat Suomen taloutta ja hyvinvointia. Tutkijoiden mukaan yhteiskunnan kannalta tär-

keintä on, että yritykset pysyvät pystyssä poikkeustilanteesta huolimatta. – Yritysten täytyy pitää se valmius, että kun joskus siirrymme poikkeustilasta uuteen normaaliin, perusta olisi kunnossa ja toimintaa voidaan lähteä kasvattamaan, Saurama sanoo. Paljon kohahduttaneet Business Finlandin keväällä myöntämät yritystuet ovat olleet yksi olennainen keino auttaa hätää kärsiviä yrityksiä. Poikkeustilassa-blogissa seuratuista yrityksistä valtaosa on saanut joko Business Finlandin tai ELY-keskusten tukea ja haastatteluiden perusteella tuet ovat mahdollistaneet yritysten selviytymisen vaikeasta tilanteesta. – Tukirahoilla on tehty paljon kehitystyötä. Nyt yritysten tulee alkaa myydä kehittämäänsä uutta tuotetta tai palvelua ja saada tilauskantaa ja toimituksia tulevaan. Kotimarkkinat ovat olleet ensiarvoisen tärkeät poikkeustilanteessa ja osa yrityksistä on kyennyt paikkaamaan kansainvälisiltä markkinoilta ehtyneitä tuloja kotimaan kasvaneella kysynnällä, Eriksson kertoo. Kotimarkkinat ovat kuitenkin rajalliset eikä niiden varaan voida nojata loputtomiin. – Pidemmän päälle talouskasvun kannalta olennaista ei ole, että kotimainen metallialan yritys toimittaa Suomeen metallia. Vain kansainvälinen liiketoiminta kasvattaa koko kakkua. Yritykset tarvitsevat vientiä, Saurama sanoo.

MERCURIUS 1/2019

Vahvojen juurien varassa kohti tulevaa Turun kauppakorkeakoulu viettää tänä vuonna 70-vuotisjuhlaa. Ajan myötä se on kasvanut itsenäisestä korkeakoulusta osaksi Turun yliopistoa ja pitänyt kiinni omista erityispiirteistään. TEKSTI SARA HARJU

auppakorkeakoulun perustamisesta Turkuun keskusteltiin jo pitkään ennen varsinaista perustamispäätöstä. Turun kauppakoulun silloinen rehtori Niilo Ikola otti asian esille jo samoihin aikoihin Turun yliopiston perustamisen kanssa, olihan Helsinkiin perustettu Kauppakorkeakoulu vuonna 1911 ja Svenska Handelshögskolan jo 1909. Turun Suomalaisen Yliopiston perustaminen yksityisenä yliopistona kansalaiskeräyksen turvin oli kuitenkin kahden tiedekunnan yliopistonakin suuri ponnistus, joten kauppakorkeakoulu jäi vielä pelkäksi suunnitelmaksi. Taloustieteen professuuri tosin perustettiin. Turun yliopiston rehtorina toiminut Einar W. Juva puhui taloudellisen koulutuksen puolesta 1930-luvulla, jolloin neuvotteluja käytiin myös Turun Liikemiesyhdistyksen kanssa. Juva otti esille yliopiston toiminnan laajentamisen teollisuutta ja talouselämää palvelevaan suuntaan, mutta vakavammin asiaan palattiin sotien jälkeen. – Turun Liikemiesyhdistyksen suunnasta toivottiin, että yliopisto voisi vahvistaa liikemiesten yleissivistyspohjaa. He totesivat, että piti myös ymmärtää, että liikemiehet ja teollisuusmiehet tekevät hyödyllistä työtä, jota ihmisten tulee etujensa vuoksi tukea ja edis-

MERCURIUS 1/2020

tää, kertoo kansantaloustieteen emeritusprofessori Paavo Okko. Keskustelut päätyivät kuitenkin lopulta siihen, että sivistysyliopisto ei halunnut kauppatieteitä osakseen. Kauppakorkeakoulun perustajat kokivat ainoaksi mahdollisuudekseen lähteä omalle tielleen. Turun kauppakorkeakoulu perustettiin toukokuun 3. päivänä vuonna 1950, jolloin Turun Kauppakorkeakoulun Säätiön valtuuskunta päätti korkeimman kaupallisen opetuksen aloittamisesta Turussa syksyllä 1950. Ensimmäinen toimitila löytyi Turun kauppaopistolta. Opiston rehtorina silloin toiminut Niilo Ikola ryhtyi kauppakorkeakoulun rehtoriksi ja luovutti oman virka-asuntonsa korkeakoulun käyttöön. – Rehtori Ikola oli suomen kielessä väitellyt tohtori sekä Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja – varsin poikkeuksellinen yhdistelmä, Okko kuvailee. KOULUTUS JA TUTKIMUS KEHITTYVÄT KOHISTEN

Kun Turun kauppakorkeakoulu perustettiin, oli tyypillistä, että kauppakorkeakoulut olivat erillään yliopistoista. Perustutkinto oli vasta laajennettu 3-vuotiseksi ekonomin tutkinnoksi, eikä tohtoreita ollut valmistunut koko alalta kuin muutama.

– Kauppakorkeat olivat sen ajan ammattikorkeakouluja, hyviä sellaisia. Ehkä tämä perustamisvaiheen kamppailu vaikutti vielä 1990-luvullakin, kun yliopiston ja kauppakorkeakoulun fuusiota pohdittiin ja vastustettiin, Paavo Okko pohtii. Okko on seurannut Turun kauppakorkeakoulun askelia 55 vuoden ajan: hän aloitti opintonsa kauppakorkeakoulussa vuonna 1965, jolloin korkeakoulu oli 15-vuotias. – Omat muistoni TuKKK:sta lähtevät ajasta, jolloin sekä korkeakoulu että sen hallinto olivat pieniä. Professoreita oli vajaa kymmenen, lehtoreita hiukan enemmän ja assistentteja sekä muita opettajia toki lisäksi, mutta melko hyvin ne kaikki tunnettiin. Rehtorin kotiin saattoi kokoontua miltei koko henkilökunta. Kun Okko aloitti opinnot, ekonomin tutkintoon otettiin noin 100 opiskelijaa ja kirjeenvaihtajaksi opiskelemaan noin 50. – Ekonomien ja kirjeenvaihtajien lisäksi oli siihen mennessä valmistunut pieni määrä kauppatieteiden kandidaatteja, joita oli vihitty maistereiksi muutama vuosi aikaisemmin. Lisensiaatteja oli valmistunut yksi, eikä kukaan ollut väitellyt tohtoriksi. Jatko-opiskelijoiden joukko kasvoi 1970-luvulla ja muodostui kiinteäksi ryhmäksi.

LĂ¤hde: Hede-foto

Turun kauppakorkeakoulun uudisrakennuksen vihkiĂ¤isjuhlaa Rehtorinpellonkadulla vietettiin 26. syyskuuta 1959. Kansleri Ikola ja rehtori Halme vastaanottivat presidentti Urho Kekkosen ja Sylvi Kekkosen.

MERCURIUS 1/2020

lähde: Turun ylioppilaskyläsäätiön arkisto

Turun ylioppilaskylän ensimmäisen rakennusvaiheen peruskiveä muurasivat Paavo Okko, Pekka Puska, Sten Sjögren ja Antero Rajamaa joulukuussa 1968. Ylioppilaskylähankkeessa olivat mukana kaikki erilliset ylioppilaskunnat.

Liiketaloustieteellinen ja taloustieteellinen tutkimus ja koulutus ovat menestyvän ja kestävän yhteiskunnan rakentamisen keskeisiä apuvoimia. – Paavo Okko – Siinä vallitsi hyvä yhteishenki sekä halu menestyä omassa tutkimustyössä. Samalla haluttiin nostaa kauppakorkeakoulun asemaa tieteenteossa. Tuloksellisuutta edisti ohjelmallinen toiminta sekä spontaanisti toimiva ryhmädynamiikka, jonka kannustamisessa professori Pentti Malaskalla oli suuri merkitys. Turun kauppakorkeakoulu alkoi kehittää perustutkintoa sekä tohtorikoulutusta 1970-luvulla. Vuonna

MERCURIUS 1/2020

1970 juhlittiin ensimmäistä tohtoria, Veikko Reinikaista. Kun Okko väitteli vuonna 1979, hän oli kauppakorkeakoulun kuudes tohtori. Vuonna 1974 TuKKK aloitti ylemmän korkeakoulututkinnon tasoisen, silloin 4-vuotisen, perustutkintokoulutuksen. Tämä tapahtui jo ennen kauppatieteellisen alan tutkintoasetusta, joka tuli voimaan 1978. – Silloin pidettiin tärkeänä, että ala nousi muiden koulutusalojen ja

samalla yliopistojen kanssa samalle tasolle, Okko toteaa. Myös tohtoriohjelmassa edettiin aloitteellisesti. Sadan tohtorin raja tavoitettiin, kun ensimmäisestä väitöksestä oli kulunut 34 ja korkeakoulun perustamisesta 54 vuotta. Seuraava sata tuli täyteen yhdeksässä vuodessa, ja nykyään on ylitetty 300 tohtorin määrä. Vuoteen 2020 mennessä Turun kauppakorkeakoulussa on tehty noin 11 000 perustutkintoa, joista lähes 10 000 on ylempiä korkeakoulututkintoja. Kauppakorkeakoulu tuottaa kansainvälisesti korkeatasoista ja vaikuttavaa tutkimusta, joka tukee yrittäjämäisen, innovatiivisen ja vastuullisen liiketoiminnan syntymistä ja kestävän yhteiskunnan rakentamista. Tutkimuksen temaattiset vahvuusalueet ovat yrittäjyys, johdon ohjaus, verkostot liiketoiminnassa sekä talouspolitiikka ja markkinat. Tutkimusotteiden kirjo on laaja, ja tutkimuksella on toimivat kansainväliset yhteydet sekä yhteistyötä yritysten kanssa. – Tutkimus on entistä enemmän

mukana yliopiston aidosti monitieteisissä tutkimus- ja koulutusalustoissa, ja se vastaa muun muassa pandemian kiihdyttämän digitalisaation haasteisiin, Okko toteaa. Opintojen kansainvälistyminen alkoi vaihto-opiskelulla. Kauppakorkeakoulun ensimmäiset vaihto-opiskelijat tulivat vuonna 1990. 2010-luvulle tultaessa vaihtokohteita oli lähes 100 eri yliopistossa ympäri maailmaa, ja tarjonta kasvoi Turun yliopistoon liitymisen myötä. – Nykyään yli puolet vuosikurssin opiskelijoista suorittaa osan opinnoistaan ulkomailla, kertoo koulutuksen tuen suunnittelija Leena Henderson. Henderson tuli Turun kauppakorkeakouluun amanuenssiksi vuonna 1990 ja on siitä lähtien toiminut eri tehtävissä. Hän aloitti opintonsa Turun yliopistossa vuonna 1979 ja sittemmin työskenteli yliopiston hallintotehtävissä kauppakorkeakoululle tuloonsa asti. Vuonna 2005 tuli voimaan asetus, joka antoi yliopistoille mahdollisuuden perustaa kokonaan englanninkie-

lisiä tutkintokoulutuksia. Tänä päivänä kauppakorkeakoulussa on neljä kokonaan englanniksi suoritettavaa ohjelmaa, joista osa toteutuu yhteistyössä ulkomaisten yliopistojen kanssa. Kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita on yhteensä noin 150. Vaihto-opiskelijoita kauppakorkeakoulussa on vuosittain lähes 200 ja kansainvälisiä tohtoriopiskelijoita on vajaa 50. Henderson kertoo, että opintojaksojen sisältöjä ja tutkintokokonaisuuksia kehitetään kansainvälisten laatustandardien ja vuonna 2019 myönnetyn AACSB-akkreditoinnin vaatimusten mukaisesti. Koulutusohjelmat perustuvat oppiaineiden väliseen yhteistyöhön ja kokonaisuuksiin, joissa hyödynnetään myös monitieteisen yliopiston tarjontaa. Sisällöt uudistuvat globaalien teemojen, kuten vastuullisuuden, kestävän kehityksen ja ennakoinnin osaamisen pohjalta. – Tavoitteena on, että valmistuvat maisterit ovat valmiita toimimaan yhä nopeammin muuttuvassa, digitaalisessa ja verkostoituneessa maailmassa. Opettajina toimivat tutkijamme, jotka ovat

Kauppakorkeakoulun ensimmäinen promootio järjestettiin 3. toukokuuta 1960. Promoottori, professori Esa Kaitila suoritti maisterien vihkimisen korkeakoulun sihteerin, varatuomari Pekka Koskisen avustamana.

Lähde: Hede-foto

tänä päivänä yhä kansainvälisempiä ja verkostoituneempia. Yritysten kanssa tehtävä yhteistyö on vilkasta, ja opiskelijamme pääsevät heti opintojen alussa tutustumaan niiden toimintaan käytännön tekemisen, kuten toimeksiantojen ja kilpailujen kautta. DISKOILLOISTA OSA OPISKELIJAELÄMÄÄ

Syyskuun 25. päivän iltana vuonna 1950 Lehtisen kahvilaan Yliopistonkadun varrelle kokoontui kahdeksan opiskelijaa juuri toimintansa aloittaneen Turun kauppakorkeakoulun neljältä eri vuosikurssilta. Tapaamisessa keskusteltiin oman ylioppilaskunnan perustamisesta. Perustamiskokous pidettiin 12. lokakuuta 1950, jolloin luotiin pohja ylioppilaskunnan toiminnalle. Lokakuun lopulla vuonna 1953 Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry eli KY vietti ensimmäisen oman tilansa avajaisia. Tila saatiin Turun kauppakorkeakoulun Aurakadun toimipisteen kellarista ja se nimettiin sijaintinsa mukaan Montuksi. Kauppakorkeakoulun muuttaessa Rehtorinpellonkadulle vuonna 1958 ylioppilaskunta sai uudesta toimipisteestä omat tilat pitkien keskustelujen jälkeen. Turun KY toi Turun yöelämään uuden konseptin, Unicorn-diskon. 1970-luvun alussa Siskodisko, valtakunnan ensimmäinen naistentanssikonsepti, jatkoi Unicornin viitoittamaa linjaa. 1970- ja 1980-luvuilla Montussa järjestettyihin Turun KY:n diskoihin riitti jonoa useampana iltana viikossa. Monen opiskelijan arki muodostuikin pitkälti opiskelusta ja yhdessäolosta, sillä työssäkäynti lukukauden aikana oli harvinaista. Kun Okko aloitti opintonsa vuonna 1965, opinnot rahoitettiin lainalla ja joissain tapauksissa stipendeillä. – Ekonomien työmarkkinanäkymä oli siihen aikaan hyvä, ja opintolainaa uskallettiin ottaa. Okon mukaan 1960-luvun lopussa ekonomeille löytyi työpaikkoja, ja moni eteni vahvasti urallaan. Okon kurssikavereista tuli muun muassa metsäteollisuusyritysten toimitusjohtajia, rahoitustarkastuksen johtaja, pankinMERCURIUS 1/2019

johtajia ja talousjohtajia sekä verohallinnon virkamiehiä. Kauppatieteiden kandidaatiksi, samalla siis maisteriksi opiskelu, alkoi yleistyä. Opiskelu oli kurssimaista ja aikataulun mukaan etenevää. 1970-luvulla siirryttiin tyyliin, jossa edetään enemmän omissa aikatauluissa akateemisen vapauden hengessä. Ylioppilaskunnan ensimmäinen edustajisto aloitti toimintansa vuoden 1971 alussa. Vuodesta 1972 lähtien ylioppilaskunnan puheenjohtajana toimi pitkään Antti Paasio, joka on sittemmin toiminut Turun kauppakorkeakoulussa professorina. YHDESSÄ ETEENPÄIN

Lainsäädännössä siirryttiin 1990-luvulla käyttämään kauppakorkeakouluistakin käsitettä yliopisto. Ne olivat yliopistoja tutkimuksen ja opetuksen luonteen kannalta, mutta niissä oli vain yksi tiedekunta. – Turun kauppakorkeakoulu oli kuitenkin kehittynyt niin laaja-alaiseksi kauppatieteelliseksi yliopistoksi, että sen opetustarjonta oli omalla alallaan monipuolisempi kuin joidenkin yliopistojen kauppatieteellisten tiedekuntien, Paavo Okko toteaa. Kauppakorkeakoulun liittäminen Turun yliopistoon nousi vahvasti esille 1990-luvun laman aiheuttaman julkisen talouden tasapainottamisohjelman yhteydessä. Liittämistä perusteltiin yliopistolaitoksen kehittämisellä. – Hanke ei kuitenkaan vielä tuolloin toteutunut, sillä korkeakoulu onnistui vakuuttamaan monia vaikuttajia siitä, että pieni ja kehittyvä sekä kansainvälisestikin yhteistyössä toimiva yliopisto on elinkelpoinen yksikkö, Okko kertoo.

MERCURIUS 1/2020

lähde: Turun yliopiston arkisto

Turun kauppakorkeakoulun toiminta vakiintui aluksi Aurakadulle. Tilojen somistamiseksi saatiin lahjoituksina rehtori Unto Virtasen aloitteesta joukko taideteoksia, joita kuvassa sijoitetaan kolmannen vuosikurssin luokan seinälle helmikuussa 1955.

Okon mukaan fuusion pelättiin myös heikentävän kauppakorkeakoulun mahdollisuuksia jatkaa hyväksi havaitulla tavalla. Hyviä tuloksia oli saavutettu pienenä ja joustavana sekä vahvalla yhteishengellä toimivana ja silti laaja-alaisena kauppatieteellisenä yliopistona. Näiden etujen säilyttämisestä pidettiin kiinni, kun Turun kauppakorkeakoulu vuonna 2010 lopulta liitettiin osaksi Turun yliopistoa. Siksi nimenkin haluttiin säilyvän ennallaan. Okon mielestä on mielenkiintoinen ilmiö, että yliopistojen kauppatieteellisiä tiedekuntia on haluttu ruveta kutsumaan kauppakorkeakouluiksi juuri samoihin aikoihin, kun itsenäiset kauppakorkeakoulut muuttuivat tiedekunniksi. – On siis hyvin paikallaan, että 60 vuotta itsenäisenä toiminut Turun kauppakorkeakoulu on säilyttänyt nimensä myös yliopiston tiedekuntana ollessaan. Tätä piti tärkeänä myös itsenäisen kauppakorkeakoulun viimeinen rehtori Tapio Reponen, jonka näkemyksen mukaan fuusio oli parasta tulevaisuuden rakentamista kauppakorkea-

koululle. Turun kauppakorkeakoulun ja Turun yliopiston yhdistyessä myös niiden ylioppilaskunnat yhdistyivät ja muodostivat uuden Turun yliopiston ylioppilaskunnan. Turun KY jäi jatkamaan kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan toimintaa. – Sekä yhteiskunnassa että yliopistossa ja kauppakorkeakoulussa on täytynyt tapahtua paljon, jotta nykyisessä yrittäjyysyliopistossa voidaan kokea, että kumpikin puoli on voittanut jotakin. Hyvä niin, onhan sivistyksen ja talouden suhde syytä nähdä edelleen snellmanilaiseen tapaan: ei sivistys ja kulttuuri ole jotakin, jonka teollisuus joutuu ylellisyytenä kustantamaan, vaan teollisuus on itsekin kulttuurin hedelmä, Okko tiivistää. Tänä päivänä Turun kauppakorkeakoulu vahvistaa Turun yliopiston monitieteistä ja kansainvälistä tutkimusyliopistoa. Kauppakorkeakoulu palvelee laajaa johtamisen osaamistarvetta yritystoiminnassa sekä laajemmin koko yhteiskunnassa. – Liiketaloustieteellinen ja talous-

/ ONNITTELUT Vuosikurssi 1970 onnittelee 70-vuotiasta Turun kauppakorkeakoulua Meille rakas ja ikimuistoinen Turun kauppakorkeakoulu perustettiin yrityselämän aloitteesta 70 vuotta sitten, onneksi perustettiin. Aloitimme opiskelumme Rehtorinpellonkadulla 50 vuotta sitten, siis syksyllä 1970. Ensimmäisen viikon tehokurssilla opiskelimme laskutikun käyttöä, seuraavana syksynä laskutikun asemesta uusille opiskelijoille tarjottiin tietojenkäsittelyn tehokurssia. Vaikka emme valmistuttuamme ole päivittäin laskutikkua tarvinneetkaan, jo sen käytön opiskelu opetti meitä ajattelemaan itsenäisesti, laskemaan, analysoimaan, etsimään ratkaisuja, olemaan utelias. Tämä oli hyvä alku sille monipuoliselle, tiedepainotteiselle opetukselle, jota meille tarjottiin. Olemme ikuisesti kiitollisia korkeakoululle ja sen silloisille opettajille korkeakoulusta saamistamme työelämän ja osin muunkin elämän eväistä. Meillä on valtavasti positiivisia muistoja silloisista opettajistamme ja kauppakorkeakoulustamme! Samoin voimme hyvällä itsetunnolla todeta, että vuonna 1970 korkeakouluun valittiin juuri sellaiset opiskelijat, jotka tulivat keskenään erinomaisesti toimeen, taisivat jotkut kurssikaverit päätyä avioliittoon saakka. Opiskeluaika oli meille ikimuistoista aikaa; joka päivä opimme jotain todella tärkeää, teimme pitkää päivää, emme roikkuneet somessa emmekä näpränneet puhelimiamme ja tablettejamme, Monttu oli viikonloppuisin meidän somemme. Maailma on muuttunut, ja Turun kauppakorkeakoulu sen mukana. Turun kauppakorkeakoulu on tänään dynaaminen, kansainvälinen, ketterä ja tulevaisuuden muutoshaasteisiin koko ajan reagoiva korkeakoulu. Turun kauppakorkeakoulu on erittäin arvostettu, myös kansainvälisesti, ja syystäkin. 70-vuotiaan koulumme askel ei lyhene, vaan pitenee ja nopeutuu. Esitämme sydämelliset onnittelumme 70- vuotiaalle Turun kauppakorkeakoululle ja nykyiselle korkeakouluyhteisölle. Haluamme toivottaa kauppakorkeakoululle mitä parhainta tulevaisuutta! Vuonna 1970 aloittaneen vuosikurssin puolesta, Teemu Aho Kauppat. tri, professori, yrittäjä

tieteellinen tutkimus ja koulutus ovat menestyvän ja kestävän yhteiskunnan rakentamisen keskeisiä apuvoimia. Myös erilliset tutkimusyksiköt, kuten Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Pan-Eurooppa-instituutti sekä Disruptiolaboratorio vahvistavat kauppakorkeakoulun tutkimuspanosta ja tutkimuksen vaikuttavuutta, Okko kuvailee. Leena Henderson lisää, että johtamiskoulutusyksikkö TSE exen asiantuntemus on otettu myös Turun yliopiston johdon koulutuksen käyttöön. – Lisäksi toimimme useissa monitieteisissä tutkimus- ja koulutushankkeissa, joita ovat muun muassa sosiaalija terveydenhuollon koulutus- ja tutkimuskeskus Sote-akatemia, Turun työtieteiden keskus TCLS ja TYHE-koulutus, Digital Futures -profilaatiohanke sekä meri- ja merenkulkualan Maritime Research Platform, Henderson luettelee. Myös kauppakorkeakoulun perustamisvaiheen kiinteät yhteydet yritysmaailmaan ovat jatkuneet tähän päivään asti. – Ne tuovat edelleen kauppakorkeakoulun toimintaan oman leimansa ja erityispiirteensä. Yritysyhteistyö on vuosien varrella löytänyt uusia toimintatapoja. Myös alumnitoiminta on vilkasta ja monimuotoista, ja yhteydet näyttävät kestävän vuosikymmeniä. Alumnit ovat laaja toimijajoukko opetuksessa ja yritysyhteistyössä, Henderson kertoo. Okko muistuttaa, että Turun kauppakorkeakoulu syntyi itsenäisenä, koska sillä oli oma selkeä tehtäväalueensa. Myös tiedekuntana toimiessaan se on säilyttänyt oman profiilinsa ja historiansa. – TuKKK tuottaa edelleen paljon myös perustutkintoja. Menestystä siinä osoittaa sen vahva suosio alalle hakeutuvien keskuudessa, Okko sanoo. Nyt 70 vuoden ikään ehtinyt Turun kauppakorkeakoulu katsoo luottavaisena tulevaan. – A Great Place to Think Ahead on hyvä motto. Sellaisena kannattaa pysyä kaikin keinoin, Okko tiivistää.

MERCURIUS 1/2020

Yhteisöllisyys on opiskelun parasta antia Kansainvälisen liiketoiminnan opiskelija Noel Snygg ja tietojärjestelmätieteen opiskelija Aliisa Mäkinen ovat kummatkin ylpeitä kauppakorkealaisia. Heille kauppakorkeakoululaisuus merkitsee opiskelua arvostetussa opinahjossa, jolla on rikas historia ja vahvat suhteet työelämään. TEKSTI SARA HARJU

Noel Snyggillä meneillään on viides opiskeluvuosi, Aliisa Mäkisellä neljäs. Opiskeluaikaan on kummallakin mahtunut useita pestejä erilaisissa järjestöhommissa.

KUVA ANTTI TARPONEN

auppakorkeakoulussa opiskelu on opintojen alusta lähtien tuntunut Noel Snyggille omalta jutulta. – Opinnoissa on yhdistynyt sopiva määrä teoriaa ja käytäntöä, ja olen saanut kattavasti eväitä työelämän haasteita varten, Snygg kertoo. – Opiskeluiden aikana olen päässyt kehittämään osaamistani niin käytännön case-tehtävien kautta kuin perinteisesti luento- ja tenttisaleissa. Turun KY:n tarjoamat mahdollisuudet ovat puolestaan antaneet käytännön työkokemusta jo koulun penkillä, Mäkinen kuvailee. Kumpikin painottaa yhteisöllisyyden tärkeyttä opiskelukokemuksessa. – Erityisesti TuKYn toiminnan kautta muodostuneet suhteet ovat olleet olennaisia oman yhteisöni löytämisessä, ja uskon saaneeni järjestötoiminnan kautta elinikäisiä ystäviä, Snygg kertoo. Mäkisen mukaan yhteisöllisyys näkyy esimerkiksi jaettuina tenttimuistiinpanoina, kahvihetkinä Mercatorilla ja satojen aktiivitoimijoiden joukkona. – Sanotaan, että opiskelu on ihmisen parasta aikaa, enkä voisi olla enempää samaa mieltä. Suurin tekijä tässä on ehdottomasti yhteisöllisyys, joka on yksi Turun kauppakorkeakoulun suurimpia rikkauksia, Mäkinen toteaa.

Snygg kertoo myös, että kauppakorkeakoulun henkilökunta suhtautuu innostuneesti opetukseen ja näkee opiskelijat tärkeänä sidosryhmänä. – Kauppakorkeakoulussa vallitsee yhteen hiileen puhaltamisen kulttuuri, jonka avulla korkeakoulu kasvaa ja kehittyy. Mäkinen ja Snygg ovat kummatkin olleet aktiivisesti mukana järjestötoiminnassa. Snygg on toiminut muun muassa TuKYn kansainvälisen jaoston CIA TuKYn hallituksessa, Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksessa ja TuKYn myyntipäällikkönä. Tällä hetkellä hän vaikuttaa TSE Mastersin hallituksessa. Mäkinen taas toimi kahden vuoden ajan Turun KY:n toiminnanjohtajana. Sitä ennen hän oli mukana esimerkiksi yrityssuhdetiimissä ja järjesti suuria opiskelijatapahtumia. Opiskelijat pitävät tutkintojensa vahvuutena monipuolisuutta, joka tarjoaa laajat uramahdollisuudet niin Suomessa kuin kansainvälisesti. – Tutkinto Turun kauppakorkeakoulusta on arvostettu yritysten keskuudessa, mikä tarjoaa lisätukea tulevaisuudensuunnitelmilleni, Snygg toteaa. – Kauppakorkeakoulussa keräämäni tietotaito ja ennen kaikkea verkostot tarjoavat loistavan pohjan työelämälle. Uskon löytäväni varsin mielenkiintoisia uramahdollisuuksia, Mäkinen lisää. MERCURIUS 1/2020

/ VÄ I T Ö S

SOFI KURKI

Yritysten suhtautuminen tulevaisuuteen on murroksessa Sofi Kurki tarkasteli väitöskirjatutkimuksessaan edelläkävijäorganisaatioiden tapaa suhtautua tulevaisuuteen. TEKSTI SARA HARJU

KUVA VESA - MATTI VÄÄRÄ

ykyhetki mielletään yleisesti murrosvaiheeksi, jolloin teknologian kehitys ja sosiaalisten käytänteiden muutokset vaikuttavat radikaalisti työn tapojen organisoitumiseen. Sofi Kurki tutki väitöskirjassaan matalan hierarkian verkostomaisia organi-

MERCURIUS 1/2020

saatioita, joiden organisaatiokulttuuri ja päätöksentekokäytänteet poikkeavat tavanomaisesta. Tyypillisiä piirteitä tutkituille edelläkävijäorganisaatioille ovat pyrkimys ketteryyteen ja joustavuuteen sekä työn tekemisen motivoiminen organisaation sisäisesti määrittyvillä tavoitteilla.

Väitöstutkimuksessa selvitettiin, miten uudenlaiset organisaatiokulttuurit vaikuttavat kykyyn ennakoida ja kohdata uusia haasteita. Tutkittujen edelläkävijäorganisaatioiden ja yritysten organisaatiokulttuuri ja -rakenne perustuu päätöksenteon hajauttamiseen yksilötasolle.

Refleksiivinen ennakointi on tutkimuksen tulosten pohjalta muotoiltu konsepti.

– Tämä erityispiirre mahdollistaa kaikkien organisaation jäsenten ennakointikyvykkyyden tehokkaan ja samanaikaisen hyödyntämisen, Sofi Kurki kuvailee. Väitöskirjassa esitetään, että tutkittujen edelläkävijäyritysten edustaman organisoitumismallin nousu liittyy laajempaan yhteiskunnalliseen murrosvaiheeseen. Sosioekonomisille murroksille on tyypillistä, että ne koskettavat laaja-alaisesti yhteiskunnallisia rakenteita ja vaikuttavat vallitseviin käytäntöihin, teknologioihin ja organisoitumisen malleihin. TUTKIMUSKOHTEINA UUDEN ORGANISAATIOKULTTUURIN YRITYKSET JA ORGANISAATIOT

Väitöstutkimuksessa laajempaa yhteiskunnallisen muutoksen tematiikkaa tutkittiin tulevaisuuden ennakoinnin tapojen muutoksen kautta. Uudenlaisia ennakointitapoja tutkittiin tapaustutkimuksilla, joiden kohteiksi valittiin uusia organisaatiokulttuureita edustavia yrityksiä ja organisaatioita ympäri maailmaa. Tapaustutkimuksissa tutkittiin kahta matalan hierarkian organisaatiota Suomesta ja Alankomaista, sekä Piilaakson alueellisen yritysekosysteemin piirissä toimivia yrittäjiä. Menetelminä käy-

tettiin teema- ja ryhmähaastatteluja, ja yhdessä tutkimuksista käytettiin myös etnografista havainnointia. Tutkimuksissa havaittiin, että tutkitut verkostomaiset organisaatiot suuntautuvat tulevaisuuteen käyttäen lähtökohtana oman organisaationsa jäsenten autonomista motivaatiota ja kiinnostusta organisaation kehittämiseen. Tämä yhdistyy jatkuvaan organisaation tilan ja ympäristön seurantaan. Tapaustutkimusaineistosta havaittiin kaksi erillistä lähestymistapaa: tulevaisuuteen orientoituminen voi olla proaktiivista ja missiolähtöistä tai reaktiivista, jolloin fokus on organisaation ylläpitämisessä ja uusien mahdollisuuksien löytämisessä. MUUTOS NÄKYY MYÖS VAKIINTUNEEMMASSA ENNAKOINNISSA

Jotta tutkitut tapaukset olisi mahdollista ymmärtää osana laajempaa yhteiskunnallista muutosta, Kurki sisällytti tutkielmaan kaksi tapausta vakiintuneemman ennakointitoiminnan piiristä. Ensimmäinen tapaus tutkii ennakoinnin ammattilaisten näkemyksiä alan tulevaisuudesta. Toinen tapaustutkimus tarkastelee ennakointikäytäntöjä kolmessa viimeisimmässä valtioneuvoston laatimassa tulevaisuusselonteossa.

– Kummassakin regiimitason tapaustutkimuksessa havaittiin pyrkimyksiä rakentaa systeemistä toimintamallia hyödyntäviä ennakointikäytäntöjä, mutta huomattiin myös näiden mallien kanssa ristiriitaisia tavoitteita. Tulkitsen tämän olevan heijastuma sosioekonomisen järjestelmän käynnissä olevasta murrosvaiheesta, Kurki kertoo. REFLEKSIIVINEN ENNAKOINTI UUTENA MALLINA

Teoreettisena kontribuutiona väitöskirja esittelee refleksiivisen ennakointimallin, joka on rakennettu edelläkävijäorganisaatioiden toiminnasta tehtyjen havaintojen ja aihetta käsittelevän kirjallisuuden pohjalta. – Refleksiivinen ennakointi on tutkimuksen tulosten pohjalta muotoiltu konsepti. Se kuvaa järjestelmällistä lähestymistapaa, jossa toiminnan tarkoitus, ympäristön havainnointi ja sen pohjalta tehdyt ennakoinnit orientoivat organisaation tulevaisuutta kohti. Väitöskirjan nimi on Foresight and Transformation. Observing Pioneers in Our Changing Societies. Väitöstilaisuus oli 20.8.2020, kustoksena professori Markku Wilenius ja vastaväittäjänä professori Ted Fuller (University of Lincoln).

TUTUSTU MYÖS MUIHIN VÄITÖSTUTKIMUKSIIN VERKOSSA > WWW.UTU.FI/TSE - VAITOKSET MERCURIUS 1/2020

Älä seuraa – johda! Olemme muutoksessa. Tarvitsemme eteenpäin luotsaavaa johtajuutta ja vahvaa innovatiivista otetta enemmän kuin ehkä koskaan aiemmin. Ketteryyttämme sopeutua muuttuviin tekijöihin ja reagointikykyämme uudistaa liiketoimintaamme haastetaan parhaillaan. Ota haaste vastaan - Executive MBA alkaa tammikuussa 2021.

– tulevaisuuden johtajuutta Ota yhteyttä: Miia Tammisto-Lehtinen miia.tammisto-lehtinen@utu.fi 050 573 3671

Ulla Heinonen ulla.heinonen@utu.fi 050 591 7199

utu.fi/emba

Mercurius 1/2020

Articles inside

PÄÄKIRJOITUS