Mercurius 2/2017

MERCURIUS

2/2017

Turun kauppakorkeakoulun sidosryhmälehti

Tuore työelämäprofessori Pauli Aalto-Setälä vahvistaa yhteyksiä yritysmaailmaan

Monttu Ventures startuppien tueksi

13

PEI täytti 30 vuotta

4

16

PÄÄKIRJOITUS

MERCURIUS TERVETULOA DISRUPTOIMAAN! ”Innovation is what separates leaders from followers.” – Steve Jobs Kohtaamme sekä yksilöinä että instituutioina nopeasti muuttuvan maailman. Muutosta leimaavat muun muassa ympäristöön, vastuullisuuteen, ennakointiin ja epävarmuuteen sekä digitaaliseen transformaatioon liittyvät kysymykset. Vaikka liiketoimintaosaamisen kovin ydin säilyneekin osittain samana, sen ympärillä pyörivät radikaalitkin muutokset pakottavat myös meidät arvioimaan tutkimuksemme ja koulutuksemme sisältöjä ja toteutustapoja innovatiivisesti.

Toki me olemme uudistuneet ajan myötä, kun olemme systemaattisesti kehittäneet Turun kauppakorkeakoulua monitieteiseksi osaamiskeskittymäksi. Kuten alumnimme ja kunniatohtorimme Reijo Karhinen on monessa yhteydessä tuonut esiin, jatkuva uudistuminen ei ole meillekään vaihtoehto – se on elinehto. Strategisesta näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, että meidän pitää tehdä uusia avauksia niin hyvinä kuin huonoina aikoina. Meidän pitää olla etunojassa luomassa uutta, ajassa elävää kauppakorkeakoulua – seuraavassa viimeisin avauksemme pähkinänkuoressa.

Disruptiiviset innovaatiot muuttavat kulutuskäyttäytymistämme ja syrjäyttävät olemassa olevaa huomattavasti halvemmilla, kiinnostavammilla ja/tai ketterämmillä vaihtoehdoilla. Markkinamuutokset voivat olla niin suuria, että alan perinteiset toimijat ovat vaarassa tulla syrjäytetyksi kokonaan markkinoilta. Kuuluisia esimerkkejä disruptiivisesta liiketoiminnasta ovat muun muassa Airbnb, Netflix, Onnibus ja Uber. Ovatko nämä yritykset pelkkiä hetkellisiä markkinahäiriköitä?

Tuskin. Kun seuraa, millä vauhdilla teknologia ja yhteiskuntamme kehittyvät, on varsin selvää, että tähän asti koetut muutokset ovat vasta esimakua siitä, mitä muun muassa keinoäly, robotiikka ja big data -analytiikka tuovat tullessaan.

Yritykset eivät taistele enää vain nykyisiä kilpailijoitaan vastaan.

Niiden on kamppailtava pelkästään pysyäkseen vauhdissa mukana samalla tietäen, että uudet tulokkaat voivat nerokkailla ideoilla tönäistä nykyisen bisneksen päälaelleen. On kuitenkin varsin haasteellista tunnistaa, mistä ja milloin nämä myllerrykset tulevat. Siksi moni yritys hakeekin aktiivisesti disruptiomahdollisuuksia ennen kuin joku muu ne ehtii löytää. Mutta miten tätä käytännössä tehdään? Miten potentiaalisia uhkia tai mahdollisuuksia tunnistetaan? Miten organisoidaan ja johdetaan disruptioympäristössä?

Vastataksemme muun muassa näihin kysymyksiin olemme perustaneet uuden Laboratory of Business Disruption Research -tutkimusalustan. Tavoitteenamme on entistä vahvemmin edistää kokeellista tutkimusta ja pilotointia yrityskumppaniemme kanssa. Monimutkaisten murrosilmiöiden tutkimiseksi tarvitaan laajaa poikkitieteellistä yhteistyötä, jolle laboratorio tarjoaa yhteistyöalustan. Tavoitteenamme on luoda uutta ymmärrystä vallitsevista ja tulevista murrosilmiöistä ja tukea liike-elämää murrosmahdollisuuksien tunnistamisessa ja ennakoimisessa sekä näiden vaikutusten arvioinnissa. Tutkimuksen lopputuloksina syntyy konsepteja ja malleja, jotka auttavat yrityksiä sopeutumaan murroksiin tai mahdollistavat murroksen tekemisen.

Lue lisää disruptioista ja uudesta laboratoriostamme tämän lehden jutussa ja seuraa laboratorion lanseerausta osoitteessa disrupt.utu.fi.

MARKUS GRANLUND Kirjoittaja on Turun kauppakorkeakoulun dekaani

SISÄLLYS 2/2017 2

Pääkirjoitus: Tervetuloa disruptoimaan!

Pauli Aalto-Setälä: 4 Työelämäprofessori En ole koskaan lopettanut opiskelua 6 Lyhyesti alumni Panu Routila: 10 Vuoden Hyvin tehty työ huomataan

9

Yli 2 miljoonan lahjoitukset kauppatieteisiin Turun yliopiston varainhankinnassa

13 14 Huomasitko? Bisnestäsi disruptoidaan!

30 vuotta: 16 PEI Kantavina teemoina Venäjä, EU ja Itämeren alue Vieraskynä Tomi Virtanen: Monttu Venturesin tarina

Karnevaalit 18 Merkuriuksen uuden tutkimustiedon tukena

KUVA: JERE SATAMO

18

Merkuriuksen Karnevaalit järjestettiin 23.9.

STÖMER ÄRI KK MP

I

MERCURIUS 2/2017 | Julkaisija Turun yliopiston kauppa­­korkeakoulu | Päätoimittaja Markus Granlund | Toimitus­sihteeri Taru Suhonen, taru.suhonen@utu.fi­| Taitto­Mainostoimisto Jabadabaduu Turku | Kannessa Pauli Aalto-Setälä | Kannen kuva Hanna Oksanen | Paino Grano Oy | Painos­määrä ­4 500 | ISSN 0788-9747 | Tilaukset, osoitteen­muutokset ja p­ alaute tseviestinta@utu.fi

Y

Partanen on 20 Vesa kauppakorkeakoulun vuoden opettaja 21 Väitökset ja valmistuneet

MI

LJÖ M Ä RKT 4041 0955 Painotuote

Työelämäprofessori Pauli Aalto-Setälä:

En ole koskaan lopettanut opiskelua Aller Median toimitusjohtaja Pauli Aalto-Setälä on Turun yliopiston uusi työelämäprofessori, joka haluaa tarjota opiskelijoille työkaluja työelämään ja samalla itse oppia tulevaisuuden työstä ja uudesta kulttuurista.

TEKSTI TARU SUHONEN

M

KUVA HANNA OKSANEN

eillä on nyt meneillään toinen teollinen vallankumous, koneiden aika. Softa disruptoi kaiken liiketoiminnan kymmenen vuoden kuluessa, tuore työelämäprofessori toteaa kuvaillessaan professuurinsa pääteemaa, digitaalista disruptiota.

Aalto-Setälän kaksivuotinen professuuri on kauppakorkeakoulun ja humanistisen tiedekunnan yhteinen. Työelämäprofessuurin tavoitteena on vahvistaa yliopiston yhteyksiä työelämään ja yritysmaailmaan. Aalto-Setälä nostaa esille kolme aihetta, joissa näkee paljon tutkittavaa ja opittavaa yritysten ja yliopiston välisessä yhteistyössä. ‒ Alustataloudessa konseptoidaan ja myydään ihmisten ja koneiden välistä yhteyttä, ekosysteemejä. Se on nopeimmin kasvava bisnesalue, ja tutkimusalueena valtavan mielenkiintoinen. Valtaosa seuraavan sukupolven Fortune 500 -listan yrityksistä tulee toimimaan alustataloudessa, jota jättiläiset kuten Google ja Alibaba dominoivat. Minua kiinnostaa, mitkä ovat suomalaisyritysten mahdollisuudet olla mukana tällaisissa ekosysteemeissä, miten niissä järjestetään päätöksenteko sekä mikä on hallinnon ja vapauden suhde.

Toiseksi aiheeksi Aalto-Setälä nostaa keinoälyn ‒ tai apuälyn, jollaisena sen hänen mukaansa meille pitäisi näyttäytyä. ‒ IBM:n Watson pystyy jo osittain hoitamaan huippuasiantuntijoiden, esimerkiksi lääkärien ja juristien tehtäviä. Itse uskon, että Turku, jossa yliopisto, kaupunki ja alueen yritykset muodostavat kokonaisuuden jossa

4 MERCURIUS 2/2017

yhtä ei olisi ilman toista, voisi olla esimerkiksi juuri keinoälyn tutkimuksen ja kehityksen keskus. Aiommekin järjestää keinoälyyn liittyvän maailmanluokan tapahtuman Turussa ensi syksynä.

HUMANISTISTA NÄKÖKULMAA LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISEEN

Kolmas aihe, kulttuuri ja ihmiskeskeisyys, liittyy läheisesti professuurin poikkitieteisyyteen. ‒ Ihmiskeskeisyys, kieli, historia ja näkemysten avoin perustelu edustavat minulle humanististen tieteiden ydintä. Professorin roolissani suhtaudun tähän pikemminkin näkökulmana kuin tarkkaan rajattuna, itsenäisenä alueena. Käynnissä olevassa teollisessa vallankumouksessa humanistiset näkökulmat ovat tarpeen yrityksen ja liiketoiminnan suunnittelussa ja johtamisessa: millaista viestintää disruption keskellä elävät yritykset tarvitsevat? Entä millaisen kielen ja historian päälle uusi työkulttuuri rakennetaan? Mitkä ovat globaalin virtuaaliyhteisön arvopohja ja vastuu?

Opiskelijoille Aalto-Setälä haluaa tarjota kosketuspintaa yritysmaailman käytäntöihin: nopeasti muuttuvassa maailmassa opinnoissa pitäisi olla paljon enemmän käytännönläheisyyttä, konkretiaa ja merkityksellistä työtä ‒ jo ennen astumista ensimmäisen työpaikan ovesta sisään. ‒ Luennoillani painottuvat käytännön kokemukseni mediasta sekä digitaalisesta liiketoiminnasta ja kulttuurista. Tavoitteena on lisätä tämän hetken käytäntöjen osaamista

ja työkaluja työelämään. Itse haluan oppia opiskelijoilta tulevaisuuden työstä ja uudesta kulttuurista.

Aalto-Setälä kertoo, että hänen kokemuksensa mukaan tapaustutkimukset ja työpajat yritysten kanssa madaltavat opiskelijoiden työllistymistä ja harjoittelupaikkojen saamista. ‒ Aller-konsernissa olemme viidessä vuodessa digitalisoineet liiketoimintaamme vahvasti, kahden prosentin osuudesta liikevaihdosta 72 prosenttiin. Palkkaamme koko ajan uusia nuoria huippuosaajia esimerkiksi devaajiksi ja analyytikoiksi. Meillä on perehdytysohjelma, jonka osana työntekijät käyvät myös toimitusjohtajan huoneessa perehtymässä yhtiön strategiaan ja arvoihin ‒ todellisuudessa he perehdyttävät minua vaikka mistä!

Oman menestyksensä juonena Aalto-Setälä pitää sitä, että hän ei ole koskaan lopettanut opiskelua. ‒ Olen rakentanut uutta koko työurani.

Otan oppia kaikilta ja hakeudun uudella tavalla ajattelevien seuraan, jotta voisin paremmin ymmärtää ja auttaa tiimejäni valmistautumaan siihen, mitä tapahtuu seuraavaksi.

Voisiko tähän olla parempaa paikkaa kuin Turun yliopisto, Aalto-Setälä hymyilee.

Pauli Aalto-Setälä on toiminut Aller Median Suomen konsernin toimitusjohtajana vuodesta 2009 lähtien. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa Kotimaa-yhtiöiden toimitusjohtajana, Iltalehden päätoimittajana ja Alma Median sisältöjohtajana. Lisäksi AaltoSetälä on muun muassa Tubeconin osaperustaja ja hallituksen puheenjohtaja sekä Dingle Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Aalto-Setälä on Suomen Punaisen Ristin lähettiläs, neljän Venla-palkinnon voittaja sekä muun muassa Merkitystalous-teoksen kirjoittaja.

Pauli Aalto-Setälä piti professoriluentonsa Turun yliopistolla 1.11.2017.

MERCURIUS 2/2017

5

lyhyesti

KOONNUT TARU SUHONEN

Turun yliopiston YRITTÄJYYSTEKOPALKINTO 2017-2018 yhteistyössä Liedon Säästöpankki

YRITTÄJYYSTEKOKILPAILU käynnistyi

Turun yliopisto vetämään yli 4 miljoonan euron KANSAINVÄLISTÄ MERITEOLLISUUDEN DIGITALISAATIOHANKETTA Euroopan unionin Interreg Baltic Sea Region -ohjelmasta rahoittamassa ECOPRODIGI-hankkeessa on mukana telakoita, varustamoita ja muita avaintoimijoita eri puolilta Itämerta. Kauppakorkeakoulun Pan-Eurooppa Instituutti koordinoi hanketta.

K

unnianhimoisen meriteollisuuden tutkimus- ja kehityshankkeen tavoitteena on lisätä meriteollisuuden ekotehokkuutta Itämeren alueella digitalisaation avulla. Mukana on yli 20 tutkimuslaitosta, yritystä ja sidosryhmää eri puolilta Itämeren aluetta.

Hankkeelle on myönnetty EU:n Interreg Baltic Sea Region -ohjelmasta yli kolme miljoonaa euroa, ja hankkeen kokonaisbudjetti on yhteensä noin 4,2 miljoonaa. Suomessa hanketta rahoittaa myös työ- ja elinkeinoministeriö. Hanketta koordinoi Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Pan-Eurooppa Instituutti, Turun yliopistosta mukana on myös Brahea-keskuksen Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus. Suomesta hankkeessa ovat mukana lisäksi Carinafour, Koneteknologiakeskus Turku Oy, Meyer Turku Oy ja Sininen Polku Oy sekä hankkeen viestinnästä vastaava Centrum Balticum -säätiö.

Hankkeessa kehitetään ja pilotoidaan uusia digiratkaisuja laivojen suorituskyvyn, lastauksen sekä telakkaprosessien tehostamiseen.

6 MERCURIUS 2/2017

‒ Digitalisaatiosta puhutaan paljon, mutta esimerkiksi big datan, 3D-skannauksen ja IoT:n hyödyntäminen on vasta alkutekijöissään meriteollisuuden verkostoissa. ECOPRODIGI on ainutlaatuinen hanke, sillä siinä on mukana useita suuria toimijoita, sanoo projektipäällikkö Eini Haaja.

Digitaalisten ratkaisujen lisäksi ECOPRODIGI tuottaa muun muassa tiekartan merisektorin digitalisaation tukemiseksi, politiikkasuosituksia eri viranomaistahoille sekä koulutusta ja seminaareja alan yritysten digiosaamisen ja -verkostojen lisäämiseksi. ‒ Meriteollisuuden toimijoilla pitää olla avaimet arvioida ja kehittää itse omaa ekotehokkuuttaan digitalisaation avulla.

Se on ainoa tapa selvitä globaalissa kilpailussa pitkällä tähtäimellä, Haaja kiteyttää.

Projektin puitteissa järjestettävistä avoimista tilaisuuksista ja julkaisuista kerrotaan osoitteessa www.ecoprodigi.eu.

– sponsorina Liedon Säästöpankki

T

urun yliopistossa etsitään jälleen tekoja, jotka edistävät yrittäjämäistä asennetta ja toimintaa. Intoa!yrittäjyystekopalkinto myönnetään kannustuksena ja tunnustuksena henkilölle tai tiimille, joka on onnistuneesti ja oma-aloitteisesti edistänyt yrittäjämäistä asennetta ja toimintaa Turun yliopistossa.

Intoa!-yrittäjyystekopalkinnon suuruus on 30 000 euroa. Palkinnon rahoittaa yliopiston ulkopuolinen yhteistyökumppani, joka lukuvuonna 2017‒2018 on Liedon Säästöpankki. ‒ 2020-luku tulee olemaan yrittäjyyden vuosikymmen. Jokaisella on enemmän vastuuta ja vapautta työllistää itsensä. Yrittäjähenkisyys on tärkeä pääoma, jonka kasvattamisessa yliopistolla on tärkeä rooli, Liedon Säästöpankin toimitusjohtaja Jussi Hakala toteaa.

Yrittäjyystekokilpailu käynnistyi Turun yliopistossa nyt kolmatta kertaa. Kilpailu on osa Turun yliopiston yrittäjyyskoulutuksen ja yrittäjyyden strategiaa, jota on toteutettu pian kahden vuoden ajan. www.yrittajyysyliopisto.fi

Kehittämispäällikkö Torbjön Lindström (Varsinais-Suomen pelastuslaitos) ja HAZARD-hankkeen projektipäällikkö Jarmo Malmsten Naantalin suuronnettomuusharjoituksessa 18.10.2017. KUVA: MARIA NYKYRI

HAZARD-HANKE järjesti

suuronnettomuusharjoituksen Naantalissa

M

atkustaja-alus ja öljytankkeri ovat törmänneet Turun ja Naantalin satamiin johtavalla väylällä. Tulipalon vuoksi alukselta pitää evakuoida loukkaantuneet matkustajat nopeasti ja törmäyksestä seurannut öljyvuoto täytyy torjua. Meneillään on viranomaisten yhteinen suuronnettomuusharjoitus, joka on osa EU:n Itämeriohjelman rahoittamaa ja Turun yliopiston kauppakorkeakoulun koordinoimaa HAZARD-hanketta.

Hankkeessa kehitetään Itämeren alueen toimijoiden kykyä varautua onnettomuuksiin kehittämällä alueen pelastuslaitosten ja satamien turvallisuuskäytäntöjä. Onnetto-

muusharjoitukset ovat keskeisessä roolissa hankkeen toteuttamisessa. Niiden avulla harjoitellaan viranomaisten välistä yhteistoimintaa ja viestintää onnettomuustilanteessa. Lokakuussa järjestetyssä harjoituksessa testattiin myös evakuointikeskuksen perustamista Naantalin Satamaan, mitä ei ole koskaan aikaisemmin harjoiteltu. Kaiken kaikkiaan harjoituksessa oli mukana lähes 300 henkilöä. Hankkeen aikana järjestetään kymmenkunta suuronnettomuusharjoitusta eri Itämeren alueen maissa.

Kauppakorkeakoulu tuottaa satamille, satamatoimijoille ja pelastuslaitoksille tietoa vallitsevasta tilanteesta, toimintatavoista sekä riskienhallinnan menetelmistä.

– Olemme esimerkiksi tehneet Delphitutkimuksen suurimmista satamaturvallisuuteen liittyvistä lainsäädännöllisistä haasteista ja ongelmista sekä viranomaisten välisen viestinnän haasteista Itämeren alueen maissa.

Tutkimuksessa annetaan myös toimenpidesuosituksia onnettomuuksien ennaltaehkäisyä varten, kertoo hankkeen projektipäällikkö Jarmo Malmsten.

HAZARD-hanke on alkanut maaliskuussa 2016 ja kestää kevääseen 2019. Lisätietoa hankkeesta: blogit.utu.fi/hazard

MERCURIUS 2/2017

7

lyhyesti

Valtakunnallinen

LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKKO-OPINTOKOKONAISUUS KÄYNNISTYI Turun yliopiston kauppakorkeakoulun koordinoima valtakunnallinen opintokokonaisuus toteutetaan kymmenen yliopiston yhteistyönä. Digitaalisesti toteutettu kokonaisuus tarjoaa muille kuin kauppatieteiden opiskelijoille mahdollisuuden hankkia liiketoimintaosaamista ajasta ja paikasta riippumatta.

K

ymmenen suomalaisen yliopiston yhteinen liiketoimintaosaamisen verkko-opintokokonaisuus (LITO) vastaa laaja-alaisesti korkeakouluopiskelijoiden tarpeeseen täydentää osaamistaan liiketoimintaosaamisella. Kokonaisuuden opinnot tarjoavat kokonaiskuvan yritystoiminnasta, tukevat yrittäjyyttä ja kehittävät työelämävalmiuksia. Opinnot toteutetaan yliopistojen välisenä yhteistyönä täysin verkossa www.lito.fi-ympäristössä.

Opintokokonaisuus käynnistyi lokakuun alussa ensimmäisellä johtamisen ja organisaatioiden perusteiden opintojaksolla. Pilottilukuvuonna 2017‒2018 opiskelijoiden määrä on rajattu 30 opiskelijaan jokaisesta yliopis-

8 MERCURIUS 2/2017

tosta. Jatkossa opintojaksoille voidaan ottaa moninkertainen opiskelijamäärä.

MUKANA 20 OPETTAJAN INNOSTUNUT JA OSAAVA JOUKKO

LITOssa opiskelijat saavat itse muodostaa opintojaksoista omaa osaamistarvettaan vastaavan kokonaisuuden. Jaksoista suurimmalla osalla opetusvastuu on jaettu usean eri yliopiston kesken. ‒ Suomalaisessa yliopisto-opetuksessa tämän mittaluokan yhteistyömalleja ei vielä ole. Kaikki kauppatieteellisen alan yliopistot ovat lyöneet voimansa yhteen, ja jaamme vastuun kokonaisuuden eri osista. Yhdessä

tekemällä pystymme entistä paremmin tarjoamaan opintojaksoja isommille opiskelijamäärille kuin aiemmin verkostomaisissa kokonaisuuksissa, toteaa LITO-hankkeen koulutuspäällikkö Taina Eriksson. ‒ LITO-hanke onkin merkittävä myös siksi, että yhteisen opetustarjonnan mahdollistaminen edellyttää muutoksia muun muassa opintotietojärjestelmiin ja muihin taustalla oleviin toimintamalleihin. Lisäksi osaavat ja innostuneet opettajat ovat kokonaisuuden onnistumiselle kriittinen tekijä. LITO-kursseja on mukana tekemässä kahdenkymmenen opettajan joukko, Eriksson jatkaa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Turun yliopiston koordinoimalle verkkoopintokokonaisuudelle noin miljoonan euron rahoituksen vuosille 2017–2019 osana valtioneuvoston osaamisen ja koulutuksen kärkihanketta 3. Digitaalisen opintokokonaisuuden suunnittelu alkoi Suomen kauppakorkeakoulut ABS ry:n aloitteesta vuoden 2016 alussa KAUTE-säätiön tuella. Myös Suomen Ekonomit on ollut mukana tukemassa hanketta alusta alkaen.

Mukana ovat Turun yliopiston lisäksi Aalto-yliopisto, Hanken Svenska handelshögskolan, Jyväskylän yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto, Vaasan yliopisto ja Åbo Akademi.

Turun yliopistolle yli 6,5 miljoonan euron lahjoitukset

– YLI 2 MILJOONAA KAUPPATIETEISIIN Turun yliopiston varainhankinnan loppukiri onnistui yli odotusten.

Yliopisto sai yhteensä yli 6,5 miljoonaa euroa lahjoituksia 1.11.2014 alkaneella ja 30.6.2017 päättyneellä valtion vastinrahakaudella. Kauppatieteisiin kohdennettiin yhteensä noin 2,1 miljoonaa euroa.

T

urun yliopiston varainhankinnassa on kerätty lahjoituksia yksityishenkilöiltä sekä yrityksiltä ja yhteisöiltä. Vastinrahakauden lahjoitusten loppusumma on 6,575 miljoonaa euroa. Summa ylitti viiden miljoonan tavoitteen. Valtio pääomittaa Turun yliopistoa 7,5 miljoonalla eurolla.

Lahjoitetuilla varoilla tuetaan yliopiston toimintaa ja tavoitteita. Yli 10 000 euron lahjoituksen on voinut kohdentaa tietylle Turun yliopiston koulutusalalle. Erityisesti kauppatieteelliselle ja lääketieteelliselle koulutusalalle on kohdennettu merkittäviä lahjoituksia, kauppatieteisiin noin 2,1 miljoonaa. Suurimmat kauppatieteisiin kohdennetut lahjoitukset tekivät alueelliset Osuuspankit ja OP Ryhmä, Liikesivistysrahasto, Kiinteistösäätiö, lääkintöneuvos Sakari Alhopuro sekä Satakunnan korkeakoulusäätiö.

‒ Otamme lahjoitukset vastaan erittäin kiitollisina. Suurten perusrahoitusleikkausten jälkeisessä maailmassa lahjoitusvarat ovat äärimmäisen tärkeitä etenkin uusien avausten mahdollistajana. Kauppatieteellisten yksiköiden on elettävä ajassa ja uusiuduttava osin rajustikin tulevina vuosina, sanoo Turun kauppakorkeakoulun dekaani Markus Granlund.

PAIKALLINEN TUKI NÄKYY LAHJOITUKSISSA

Yliopisto on painottanut varainhankinnassaan tutkimuksen ja uusien osaajien kouluttamisen merkitystä sekä alueelliselle että koko yhteiskunnan hyvinvoinnille. Monet merkittävistä lahjoituksista on saatu tahoilta, jotka haluavat olla vaikuttamassa erityisesti alueen positiiviseen kehitykseen tukemalla Turun yliopistossa tehtävää tutkimusta ja koulutusta. Esimerkiksi paikalliset yritykset ovat aina olleet tärkeitä yhteistyökumppaneita ja tukijoita Turun yliopistolle, mikä näkyy myös lahjoituksissa.

Suurimmat lahjoitukset Turun yliopistolle tekivät lääkintöneuvos Sakari Alhopuro, Stiftelsen Eschnerska Frilasarettet -säätiö sekä alueelliset Osuuspankit ja OP Ryhmä. ‒ Haluan lämpimästi kiittää kaikkia lahjoittajia koko yliopistoyhteisön puolesta. Lahjoitukset ovat meille osoitus siitä, että Turun yliopiston menestys on yhteinen asia ja tekemämme työ arvokasta, sanoo Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen.

MERCURIUS 2/2017

9

alumni

”

Kun tekee käsillä olevan työn hyvin, sen huomaavat sekä esimiehet että muut.”

10 MERCURIUS 2/2017

- Panu Routila

Vuoden alumni Panu Routila:

Hyvin tehty työ huomataan – Olen kauppakorkeakoululle paljon velkaa. Täällä saadut opit ovat mahdollistaneet urani, ja on hienoa, että alumnina saan antaa omaa osaamistani koulun parhaaksi, Turun kauppakorkeakoulun vuoden alumni, Konecranes Oyj:n toimitusjohtaja Panu Routila sanoo.

TEKSTI JUSSI MATIKAINEN

N

KUVA SAMULI SALO

aantalissa asuvalla toimitusjohtaja Panu Routilalla on johdettavanaan globaali yritys: 16 500 työntekijää, 30 tehdasta ja 600 toimipistettä ympäri maailman. Hyvinkäällä pääkonttoriaan pitävä Konecranes on maailman suurin teollisuusnostureiden ja köysinostimien valmistaja ja nostureiden kunnossapidon markkinajohtaja.

Tapaamme kauppakorkeakoululla maanantaina, tiistaina Routilan kalenterissa on lento Yhdysvaltoihin – jo viidettä kertaa tänä syksynä.

– Matkustaminen on tässä työssä välttämättömyys. Toki käytämme paljon esimerkiksi videoneuvotteluja, mutta monet asiat ovat sellaisia, että niissä tarvitaan kasvokkaista kanssakäymistä.

Yhdysvaltain-reissuja lisää se, että Konecranes teki hiljattain mittavan yritysoston, kun se hankki amerikkalaisen Terexin satama- ja teollisuusnostolaiteliiketoiminnan.

– Integraatio on edennyt hyvin, mutta se on toki aikaa vievä, ennalta arvioiden noin kolmen vuoden mittainen prosessi. Meille on tärkeää, että ostetun yrityksen henkilöstö mieltää meidät kollegoiksi, ei omistajiksi.

Olemme nyt samassa veneessä ja rakennamme yhteistä kulttuuria, Routila sanoo.

Globaalin yrityksen toimitusjohtajan pitää olla koko ajan tavoitettavissa. Aikaerojen vuoksi puhelinneuvotteluita joutuu joskus käymään yömyöhään. Paljon matkustavalle hyvä fyysinen kunto on ensiarvoisen tärkeää – toimitusjohtaja tekeekin sali- ja punttitreenejä monta kertaa viikossa.

– Vapaa-ajalla tuuletan ajatuksiani myös harrastamalla golfia, metsästystä ja vaimoni kanssa kilpatanssia.

FAKTAT JOHDATTAVAT PÄÄTÖKSENTEKOON

Panu Routila aloitti opiskelun kauppakorkeakoulussa syksyllä 1983. Hänen isänsä oli filosofian tohtori ja äiti kieltenopettaja.

Kotona ei siis ohjattu bisnesmaailman suuntaan, mutta syystä tai toisesta – kukaties toimitusjohtajaisosisän esimerkin myötä – Routila tiesi jo kymmenvuotiaana, että haluaa isona opiskelemaan kauppatieteitä.

– Pääaineekseni valitsin laskentatoimen, ja siitä olen ollut todella tyytyväinen. Laskentatoimi opetti kyseenalaistamaan ja puntaroimaan informaatiota, toi analyyttisen mielen.

Tämä on oikeastaan luonut perustan koko työuralleni.

Routila aloitti täyspäiväisen työnteon jo kauppakorkeakoulun kolmannella vuosikurssilla ja eteni vähitellen controllerin, talousjohtajan ja lopulta liikkeenjohdon tehtäviin. Työuran alkupuoliskolle osui myös seitsemän vuoden ulkomaanjakso Brysselissä, Pariisissa ja Chicagossa. Konecranesin toimitusjohtajaksi Routila siirtyi vuonna 2015 toimittuaan 2000-luvulla Alteams Oy:n ja Ahlström Capital Oy:n toimitusjohtajana.

Liike-elämä ja maailma sen ympärillä muuttuu koko ajan, mutta Routilan vinkkelistä yksi pysyy: pyrkimys faktapohjaisiin päätöksiin. Se on juuri sitä oppia, josta hänen on kiittäminen laskentatoimen aikoinaan puuduttaviltakin tuntuneita laskuharjoituksia.

– Jotta päätöksiä voi tehdä, on ensin kerättävä faktat ilman ennakkoluuloja. Sen jälkeen faktat itse asiassa johdattavat päätöksentekoon. Johtajana minulta vaaditaan uskallusta tehdä ne päätökset, joihin faktat johdattavat.

ON AIKA ANTAA TAKAISIN

Haastattelun mittaan Routila korostaa moneen kertaan sitä, kuinka hyvät eväät työelämään hän on kauppakorkeakoulusta saanut ja kuinka mielellään antaa omaa osaamistaan takaisin. Routila toimii nyt toista kautta kauppakorkeakoulun kansainvälisessä neuvottelukunnassa.

– Olen siinä saanut olla kehittämässä kauppakorkeakoulun strategiaa. Nyt olemme viemässä kauppakorkeakoulua kohti kansainvälistä akkreditointia. On hienoa, että kauppakorkeakoulu pyrkii olemaan paitsi Suomen huipulla, myös pärjäämään kansainvälisissä mittelöissä. Pitää muistaa, että nykyinen liike-elämä on lähtökohtaisesti globaalia, vain hyvin harvoin puhtaasti paikallista.

Kauppakorkeakoulun nykymenoon Routila on kosketuksissa myös oman perheensä kautta. Hänen poikansa valmistui juuri Turun kauppakorkeakoulusta ja tyttärensä opiskelee siellä kolmatta vuotta. Routila kertoo, että lapset kuitenkin kysyvät isältään vinkkejä opiskelun sisältöihin liittyen yllättävänkin harvoin.

Vuoden alumni on kauppakorkeakoululla myös usein kuultu esiintyjä.

– Tulen aina mieluusti tänne puhumaan, oli kyseessä sitten johtajakoulutus tai maisteriopiskelijoiden kurssi. Etsimme jatkuvasti myös motivoituneita nuoria työelämään, nytkin haussa on laskentatoimen loppuvaiheen opiskelija.

Opinnoista työelämään siirtyville Routilalla on vinkki: työtehtäviä ei kannata turhan tarkkaan valikoida. Pääasia on tehdä hyvin se työ, joka kulloinkin on työpöydällä. Johtajaksi kasvetaan ajan myötä.

– Itse en ole koskaan aktiivisesti miettinyt urapolkuani. Järkevämpää on elää hetkessä. Kun tekee käsillä olevan työn hyvin, sen huomaavat sekä esimiehet että muut, Panu Routila sanoo.

MERCURIUS 2/2017

11

Tilaisuudessa kuultiin alumnien huippupuheenvuoroja, valittiin vuoden alumni ja lanseerattiin alumnien ja opiskelijajärjestö Turun KY:n perustama kehitys- ja sijoitusyhtiö Monttu Ventures Oy. KUVA: SAMULI SALO

Johda menestykseen!

T

urun kauppakorkeakoulun vuotuista alumnipäivää vietettiin 7.10.2017 johtamisen ja muutoksen teemalla. Alumnipäivä on kauppakorkeakoulun alumnitoiminnan päätapahtuma, jonka järjestelyistä vastaa alumneista koostuva toimikunta.

Alumnipäivän puhujia koolla: Kaisa Aalto-Luoto (SVP, henkilöstö- ja viestintäjohtaja, Outotec Oy), päivän puheenjohtaja Susanna Juusti (Key Account Manager, VP, partner, ID BBN), Panu Routila (toimitusjohtaja, Konecranes Oyj), Tuuli Kaskinen (toiminnanjohtaja, Demos Helsinki), Hanna Mäkäräinen (toimitusjohtaja, Tyks-Sapa), Satu Teerikangas (professori, Turun kauppakorkeakoulu) ja Markus Granlund (dekaani, Turun kauppakorkeakoulu)

KUVA: SAMULI SALO

Lue lisää alumnitoiminnasta ja tule mukaan: www.utu.fi/tse-alumni 12 MERCURIUS 2/2017

vieraskynä

Monttu Venturesin tarina

K

äynnistin oman startup-yritykseni keväällä 2016 omilla säästöilläni.

Vivutin lainaa hiukan Finnverasta ja puolessa vuodessa alkoi ensimmäinen Tekes-projekti. Seuraavaksi teimme osakepohjaisen joukkorahoituskampanjan kerätäksemme lisää pääomaa kasvun tueksi.

Kaikki onnistui hienosti, muttei se helppoa ollut. Ehkäpä kokemus auttoi?

Samaan aikaan seurasin sivusta, kuinka monella kasvukelpoisella alkuvaiheen yrityksellä oli suuria vaikeuksia saada kokoon ensimmäisiä sijoituksiaan. Tai löytää edes muutamaa tuhatta euroa, jolla ensimmäinen demo tai testiversio voitaisiin toteuttaa. Kassavirralla kun ei teknologiastartupeja kovin helposti kasvateta. Harmitti kovasti ja mietin, voisinko jotenkin auttaa.

Talouselämä-lehden artikkeli kertoi Prodekon alumnien perustaneen oman kehitysja sijoitusyhtiön tuotantotalouden kiltaan.

Nappasin jutusta kuvan, lähetin se dekaanille ja juttelin aiheesta tutuille Turun kauppakorkeakoulun alumneille. Laitoin sähköpostia Prodeko Venturesille ja ehdotin tapaamista.

Minulla oli vajaan vuoden vanha startupyritys, olin jäsenenä Turun kauppakorkeakoulun alumnineuvostossa, olin edelleen vahvasti tekemisissä Turun KY:n kanssa ja ajattelin, että käsissäni on uniikki mahdollisuus luoda uutta. Mutta en pystyisi siihen yksin, joten apua tarvittaisiin. Dekaanin tuki hankkeelle tuli heti. Löysin mukaani pian Mikko Pohjolan, joka oli paitsi alumni, myös Turun yliopiston yritysasiamies. Myös Turun KY innostui hankkeesta.

Tapasimme Prodekon Kaj Hagrosin ja saimme käyttöömme kaikki heidän materiaalinsa. Mukaan Monttu Venturesiin saatiin hallituksen puheenjohtajaksi alumni ja sijoittaja Juha Saarinen. Valmisteluporukkaan liittyi myös silloinen taloustoimikunnan puheenjoh-

taja Juuso Mykkänen sekä muutama muu turkulaista startup-skeneä tunteva osaaja.

Onnistumisen mahdollisuudet olivat kasvaneet.

Alkoi tuntua siltä, että kenelle ikinä Monttu Venturesista mainitseekaan, vastaanotto on erittäin positiivinen. Siitäkin huolimatta, että työnimenä tuolloin oli ylioppilaskunnan historiasta kaivettu nimi ”The Unicorn Club”, Turun ensimmäinen disko. Pidimme tarinasta, mutta ymmärsimme, että uskottavuutta sillä ei saavuteta. Vaikutuksen moneen tuntui tekevän myös se, että olimme rakentamassa yhtiötä pro bono. Kukaan ei ollut tekemässä siitä itselleen työpaikkaa.

Opiskelijoillekin pystyisimme tarjoamaan mielekästä tekemistä muun muassa startupyritysten analyysissä ja sijoitusprosessissa.

TuKY päätti perustaa uuden yhtiön ja sijoittaa siihen 50 000 euroa. Seuraavaksi mukaan tulivat muun muassa Turun Yliopistosäätiö, Turun kauppakamari ja Turun Liikemiesyhdistys. Nimeksi valikoitui Monttu Ventures; ulkopuoliselle Monttu kuvatkoon kuolemanlaaksoa, jonka yli startup-yrityksiä tullaan auttamaan. Kauppakorkeakoululaisten keskuudessa sanaa ei tarvitse selitellä.

Etsimme nyt sijoittajia alumnijoukostamme. Turun kauppakorkeakoulu on niin vahva yhteisö, että vastaavaa saa kauan hakea.

Side säilyy myös opintojen jälkeen. Siksi uskonkin, että meidän alumneistamme saadaan koottua sijoittajajoukko, joka rahan ohella tuo korkeakoulutaustaisille startup-yrityksille paljon muutakin: palan omaa osaamistaan. Juuri niissä rajoissa, kun se itselle parhaiten sopii.

Kirjoittaja on Turun kauppakorkeakoulun alumni ja Doerz Co Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja. Tutustu Monttu Venturesiin osoitteessa www.monttuventures.fi.

TOMI VIRTANEN

MERCURIUS 2/2017

13

Huomasitko?

BISNESTÄSI DISRUPTOIDAAN! Turun kauppakorkeakouluun perustetaan Laboratory of Business Disruption Research -tutkimusalusta lisäämään ymmärrystä liiketoimintadisruptioista. Tavoitteena on yhteistyössä partneriyritysten kanssa kehittää uusia toimintamalleja tukemaan liiketoiminnan ja innovaatioiden kehittämistä. Mistä disruptioissa on kyse?

TEKSTI THOMAS WESTERHOLM

D

isruptio on yleisesti käytetty käsite, jolla kuvataan liike-elämässä tapahtuvaa myllerrystä, jossa uusi innovaatio syöksee vakiintuneet palvelut tai tuotteet sivuun tarjoamalla halvemman, kiinnostavamman, helpomman tai käyttäjäystävällisemmän ratkaisun. Uutta innovaatiota ei välttämättä aluksi oteta vakavasti, mutta kehittyessään innovaatio nousee yllättäen kilpailemaan etabloituneiden yritysten kanssa. Johtavassa markkina-asemassa olevat yritykset eivät välttämättä kykene muuntautumaan uuteen markkinatilanteeseen, vaan menettävät maaperää ja tulevat lopuksi syrjäytetyksi.

Käsite disruptiivisesta innovaatiosta syntyi innovaatiotutkimuksen tuloksena pari vuosikymmentä sitten. Tänä päivänä ilmiö on mitä ajankohtaisin: useat vahvat muutosvoimat, kuten digitalisaatio, robotiikka,

14 MERCURIUS 2/2017

keinoäly ja geeniteknologia myllertävät liikeelämää.

Kasvattaakseen ymmärrystä ilmiöstä ja kehittääkseen liike-elämälle uusia toimintamalleja Turun kauppakorkeakoulu perustaa uuden Laboratory of Business Disruption Research -tutkimusalustan. Laboratorion tutkimusagendaa on työstetty yhteistyössä Harvard Business Schoolin arvostetun johtamisen ja innovoinnin gurun, professori Clayton Christensenin kanssa. Christensen loi käsitteen disruptiivisesta innovaatiosta vuonna 1997 kirjassaan The Innovator’s Dilemma.

Pyysimme Christenseniä avaamaan disruptiivisen innovaation käsitettä ja tutkimuksen taustaa. ‒ Tuolloin meitä hämmensi havainto siitä, että yritysten kasvavasta innovointikyvystä huolimatta tietyntyyppiset innovaatiot syök-

sivät hyvin johdettujakin yritysjättejä tuhoon. Esimerkiksi taskukokoiset digikamerat syrjäyttivät kinofilmikamerat, vaikka niiden kuvanlaatu on selvästi huonompi. Digikamera tarjosi kuluttajalle kustannustehokkaan tavan ottaa arjesta paljon tilannekuvia, joita pystyy jakamaan helposti ja nopeasti. Uusi markkina oli luotu, Christensen sanoo.

Christensen jatkaa, että disruptiiviset innovaatiot ovat usein aluksi perinteisiä tuotteita heikompia, minkä vuoksi ne eivät välttämättä edes kiinnosta etabloituneita toimijoita. ‒ Silloin uusi innovaatio saa rauhassa kehittyä omalla markkinasarallaan kunnes on niin kehittynyt, että haastaa päämarkkinan perinteisiä ratkaisuja. Tässä kohtaa moni valtaa pitänyt yritys on jo menettänyt pelinsä.

Uutta liiketoimintaa käynnistettäessä tulee esimerkiksi laatia suunnitelma oppimiselle suorittamisen sijaan. Oppiminen taas edellyttää epäonnistumisia, eli se on hyväksyttävä sekä yritys- että henkilökohtaisella tasolla. Ilman epäonnistumiset hyväksyvää yrityskulttuuria kokeilut ja epävarmemmat aloitteet eivät onnistu.

Tutkimuksen osalta Christensenin mukaan johtaminen ja organisointi on avainasemassa. ‒ Yritykset joutuvat yhä enemmän pohtimaan, mitä kyvykkyyksiä tarvitaan nyt ja mitä huomenna ‒ sekä sitä, mistä tätä osaamista saa. Disruptiohaasteista

selviämisessä on kyse kyvystä muuttaa strategiaa, liiketoimintamallia ja kustannusrakennetta, eli uuteen arvoketjuun sovittautumisesta, ei niinkään aina kyvystä soveltaa uutta teknologiaa, Christensen kiteyttää.

Christensenin mukaan Suomella on halutessaan mahdollisuudet toimia disruptiivisten innovaatioiden kärkimaana. ‒ Teillä on korkean tason teknologiaosaamista, korkea koulutusaste sekä liberaali yhteiskunta ja vakaa poliittinen tilanne. Uskaltakaa murtaa perinteisiä toimialarajoja ja liikkukaa ketterästi rajojen yli, Christensen päättää.

DISRUPTIIVISTEN INNOVAATIOIDEN KEHITTÄMINEN VAATII MALTTIA

Christensenin mukaan ongelman ydin disruptiivisten innovaatioiden yhdistämisessä etabloituneen yrityksen toimintaan on yrityksen menestyksen edellytyksenä oleva rationaalinen johtaminen. ‒ Tärkeimpien asiakkaiden mahdollisimman hyvä palveleminen ja korkeamman arvon luominen usein estää varhaisen panostuksen disruptiivisiin innovaatioihin.

Monella yrityksellä on harvoin vaadittava maltti kehittää disruptiivisia innovaatioita, koska yrityksen kasvutavoitteen edellyttämää potentiaalia ei tunnisteta. Käsitys uudesta asiakaskunnasta muodostuu vasta matkan varrella, eikä markkinatietoa ole käytettävissä päätöksenteon tueksi.

Uudet yritykset sen sijaan pystyvät yhdistämään uuden tuotteen ominaisuudet matalan kustannusrakenteen tarjoamaan kilpailuetuun ‒ ja näin murtautumaan markkinoille. ‒ Disruptiivisten innovaatioiden voima piileekin juuri niiden uusissa ominaisuuksissa, jotka loppujen lopuksi muuttavat asiakkaiden päätöksentekokriteerejä, Christensen sanoo.

Miten yrityksen sitten tulee toimia, jos se haluaa luoda disruptiivisen innovaation? ‒ Ensinnäkin, markkinaa ei välttämättä ole olemassa, vaan se tulee joko löytää tai synnyttää. Toiseksi, epävarma ympäristö vaatii hyvinkin erilaista tapaa toimia ja johtaa.

Laboratory of Business Disruption Research • Uusi tutkimuslaboratorio aloittaa toimintansa tammikuussa 2018.

Lanseeraustilaisuus järjestetään kauppakorkeakoululla 17.1.2018.

• Toiminta keskittyy liiketoimintadisruptioiden tutkimukseen sekä kehittämisyhteistyöhön yritysten kanssa. Keskeisiä tutkimusteemoja esimerkiksi tekoäly ja koneoppiminen, hinnoitteluinnovaatiot, kilpailukeinot, alustatalous, ekosysteemien muuttuminen sekä organisaatioiden johtaminen disruptiivisessa liiketoimintaympäristössä.

• Harvard Business School on yksi kansainvälisistä tutkimusyhteistyökumppaneista.

MERCURIUS 2/2017

15

Urpo Kivikari, Paula Lehtomäki, Kari Liuhto ja Paavo Okko Pan-Eurooppa Instituutin 30-vuotisjuhlaseminaarissa, joka järjestettiin Turun kauppakorkeakoululla 21.11.2017.

Pan-Eurooppa Instituutti 30 vuotta

Kantavina teemoina

VENÄJÄ, EU ja ITÄMEREN ALUE TEKSTI TARU SUHONEN

T

KUVAT JUHA LAURILA

urun kauppakorkeakouluun perustettiin vuonna 1987 Itäkaupan tutkimus- ja koulutusyksikkö, jonka tavoitteena oli kouluttaa ihmisiä idänkauppaan ja tehdä tutkimusta aiheesta. Emeritusprofessori Urpo Kivikari johti yksikköä pitkään.

16 MERCURIUS 2/2017

‒ Ulkomaiset investoinnit ja Venäjä olivat pääteemoja, kun yksikkö Turun kauppakorkeakouluun perustettiin. Nämä molemmat ovat säilyneet toiminnassamme näihin päiviin saakka, sanoo Pan-Eurooppa Instituutin nykyinen johtaja, professori Kari Liuhto. Liuhto on johtanut yksikköä vuodesta 2003 saakka.

Perustamisensa aikaan 1980-luvun lopulla idänkauppa oli yksikön toiminnan punainen lanka. Pian Urpo Kivikaria työllistivät esimerkiksi reformityöryhmät, joissa valmisteltiin Neuvostoliiton ja Unkarin siirtymistä markkinatalouteen. ‒ Tuolloin oli juuri oikea ja viimeinen hetki perustaa tutkimus- ja koulutusyksikkö idänkaupan varaan. Muutosprosessiin pääsi hyvin mukaan, Kivikari sanoo.

Emeritusprofessori Paavo Okko liittyy tarinaan vuonna 1995, jolloin vuodesta 1990 kannatusyhdistyksen resurssein toiminut länsi-integraatioon perehtynyt EurooppaInstituutti tuli kauppakorkeakoulun piiriin ja Okko ryhtyi vetämään yksikön toimintaa. ‒ Tuolloin teimme paljon toimittajakoulutusta ja hankkeita rahaliittoon liittyen. Euroopan unioniin oli vasta liitytty, joten sen asian opiskelu ja euroon liittyvät kysymykset olivat pinnalla, Okko kertoo.

Pan-Eurooppa Instituutti -nimi otettiin käyttöön, kun nämä kaksi yksikköä vuonna 1998 yhdistettiin. ‒ Tietyllä tavalla yksikön historia heijastaa Suomen integraatiokysymysten, kansainvälisen kaupan ja kauppapolitiikan strategiaa: molempiin suuntiin on pidetty yhteydet kunnossa, Okko sanoo.

Liuhto vahvistaa ajatuksen: itään ja länteen katsominen on Pan-Eurooppa Instituutin periaate. ‒ Euroopan unionin kauppapolitiikka on nouseva aihe. Nyt vahvistamme tätä suuntaa uudella työelämäprofessuurilla, jota tulee hoitamaan Elinkeinoelämän keskusliiton EU-edunvalvonnan ja Brysselin toimiston johtaja Taneli Lahti. Hän on koulun kasvatti ja korkein suomalainen virkamies EU:ssa koskaan, Liuhto kertoo.

Toinen nouseva teema yksikön toiminnassa on meriklusteri: PEI johtaa syksyllä käynnistynyttä yli neljän miljoonan euron hanketta, jossa on mukana toimijoita kaikista Itämeren maista. Hankkeen tavoitteena on lisätä meriteollisuuden ekotehokkuutta Itämeren alueella digitalisaation avulla. ‒ Hanke kuvastaa hyvin sitä, miten tärkeä osa toimintaamme yhteiskunnallinen vuorovaikutus on. Toimimme asiantuntijoina laajalti sekä kansallisesti esimerkiksi ministeriöille että kansainvälisesti esimerkiksi YK:lle ja Maailmanpankille profiiliimme liittyvissä kysymyksissä, Liuhto kertoo.

PAN-EUROOPPA INSTITUUTTI TÄNÄÄN

P

an-Eurooppa Instituutti järjesti 30-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi 21.11.2017 kansainvälisen, korkean tason Russian Enigma ‒ Decoding mysteries and turning them into business opportunities -seminaarin. Tilaisuuden puhujia ja panelisteja olivat muun muassa Suomen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen, Turun kaupunginjohtaja Minna Arve, valtiosihteeri Paula Lehtomäki ja suurliikemies Boris Mints.

Venäjä on Pan-Eurooppa Instituutin tutkimuksessa merkittävässä roolissa. Keskeisiä Venäjään liittyviä tutkimusalueita ovat muun muassa Venäjän alueiden sosioekonominen kehitys, Venäjän rooli Itämeren alueella sekä Venäjän sijoitukset ulkomailla. PEI antaa myös tutkimusalueisiinsa pohjautuvaa opetusta, jossa Venäjä-osaamisen kehittämisellä on merkittävä osa.

PEI julkaisee 4‒5 kertaa vuodessa Baltim Rim Economies -katsauksen Itämeren aluetta koskevista ajankohtaisista asioista. BRE -julkaisuihin on kirjoittanut jo noin 2 000 arvovaltaista asiantuntijaa, joista venäläiskirjoittajien osuus on merkittävä. Lisäksi PEI järjestää erilaisia tapahtumia ja yleisölle avoimia luentoja tasaisin aikavälein.

Nykyään noin kaksi kolmasosaa PEI:n toiminnan rahoituksesta tulee ulkopuolisilta tahoilta erilaisten hankkeiden muodossa. PEI toimii laajassa yhteistyökumppaneiden verkostossa. Centrum Balticum -säätiö on yksi keskeisistä yhteistyökumppaneista, ja professori Kari Liuhto toimii myös säätiön johtajana.

» www.utu.fi/pei

MERCURIUS 2/2017

17

Dekaani Markus Granlund kiittää Turun Kauppakorkeakouluseuraa, sen yhteistyökumppaneita sekä osallistujia arvokkaasta tuesta yhdessä gaalaan osallistuneiden tuoreiden tohtorien kanssa, joiden työtä seura on tukenut. Kuvassa vasemmalta Annika Blomberg, William Degbey, Kirsi Peura, Lauri Rantala, Jari Lehtonen, Sini Laari, Pentti Korpela, Abayomi Baiyere, Tuomas Kiiski, Mauri Kotamäki ja Innan Sasaki.

Merkuriuksen Karnevaalit uuden tutkimustiedon tukena Turun Kauppakorkeakouluseura järjestää kahden vuoden välein hyväntekeväisyysgaalan, jonka tuotolla se tukee Turun kauppakorkeakoulun väitöskirjatutkimusta. Tänä vuonna karnevaalit järjestettiin 23.9.2017 Turun Messukeskuksessa.

TEKSTI TARU SUHONEN

I

KUVAT JERE SATAMO

llallisgaala on tunnettu hyväntekeväisyystapahtuma, jonka tuotto luovutetaan kokonaisuudessaan Turun kauppakorkeakoululle ja ohjataan väitöskirja- ja julkaisurahastoon, josta tuetaan väitöskirjatyötä ja kansainvälisiä huippujulkaisuja. ‒ Tilaisuus on erinomainen esimerkki korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyöstä. Paikallahan on yli 800 korkeakoulumaailman, julkishallinnon ja elinkeinoelämän edustajaa, totesi seuran puheenjohtaja Kalle Laaksonen tervetuliaissanoissaan.

Tuottoa rahastoon kerättiin tälläkin kertaa sekä perinteisellä huutokaupalla että arpajaisilla. Illan juontajina toimivat Anna Perho ja Harri Moisio. Illan viihteestä vastasivat Merkurius House Band, Aili Ikonen, Kari Antila Quartet sekä Jean S.

18 MERCURIUS 2/2017

Kauppakorkeakouluseuran puheenjohtaja Kalle Laaksosen (PwC) seurue: Olli Raunio, Katriina Kontu, Mikko Paljakka, Anne Paljakka, Riikka Laaksonen, Kalle Laaksonen, Ulla Kommeri, Mikko Mäkimattila, Anne Jekkonen-Repo, Seppo Repo

Kiinteistöyhtymä Hallikiinteistöjen seurue: Eva-Lisa Heininen, Pekka Heininen, Harri Auranen, Tarja Piela, Topi Piela, Sirpa Soini, Heikki Soini, Lotta Kroneld-Virtanen, Juuso Virtanen, Elina Soini, Jaakko Soini, Johanna Lukola, Juha Salko, Johanna Suokivi, Timo Heikkilä, Jyri Aaltonen, Annika Aaltonen

Mainostoimisto SST:n Sirpa Uusitalo, Eero Uusitalo ja Elina Uusitalo

Perinteiseen tapaan kauppakorkeakoulun opiskelijat myivät arpoja. Kuvassa Jimi Bergskaug, Noel Snygg, Roope Rantanen, Meeri Hannula, Joonas Tamminen, Lisette Jaakola, Eemil Säynäslahti, Sofia Utriainen, Lauri Lehtinen, Joona Uusitalo

Orkla Suomen seurue: Pasi Flinkman, Jutta Flinkman, Marjut Wardi, Ami Wardi, Lilian Wikström, Rabbe Wikström, Virpi Aaltonen, Katja Salminen, Harri Salminen

Lisää kuvia ja tunnelmia Merkuriuksen Karnevaaleista:

www.merkuriuksenkarnevaalit.fi

Buster Boatsin ja Yamaha Centerin seurue: Artturi Niittynen, Anni Niittynen, Tomi Varjonen, Pia Lehtola, Juha Lehtola

Kari Antila Quartet: piano Alexi Tuomarila, kitara Kari Antila, basso Ville Herrala, rummut Tuomas Timonen

PwC:n Mikko Niemisen ja Johan Kronbergin seurue: Mirel Leino, Kai Seikku, Matti Vuoria, Aila Vuoria, Heikki Kovanen, Ritva Kovanen, Mikko Nieminen, Liisa Kotilainen, Outi Blumberg, Thomas Blumberg, Susie Kronberg, Johan Kronberg

Liedon Säästöpankin Jussi Hakalan seurue: Pirkko Ossa, Jaakko Ossa, Anne Kangas, Tuomo Vähätiitto, Ulla Hakala, Jussi Hakala

Karnevaalien järjestelytoimikunta: Heidi Tuominen, Mirja Junkola, Nina Honkaranta, Yrjö Kokkonen,

Vesa Partanen

on kauppakorkeakoulun

vuoden opettaja Vuoden opettajaksi valittu laskentatoimen ja rahoituksen yliopistonlehtori Vesa Partanen kannustaa opiskelijoita asettamaan itselleen jokaisella kurssilla tavoitteita: mitä haluan oppia, mihin kysymyksiin haluan selvittää vastaukset.

Opettajan tehtävää Partanen vertaa rakennustelineeseen.

– Opettaja on oppijan oman ajattelun kehittymisen tukena.

TEKSTI TARU SUHONEN

T

KUVA ANTTI TARPONEN

urun KY valitsi laskentatoimen ja rahoituksen yliopistonlehtori Vesa Partasen vuoden opettajaksi. Valinta perustuu äänestykseen, jossa äänensä pääsevät antamaan kaikki Turun KY:n jäsenet.

Opiskelijoiden perusteluissa kiitellään Partasen positiivisuutta ja sympaattisuutta sekä asiantuntemusta ja kiinnostusta omaa alaa kohtaan. Erityistä kiitosta Partanen saa siitä, että hän on käyttänyt opiskelijoiden antamaa kurssipalautetta kehittääkseen opetustaan ja opetusmenetelmiään. Lisäksi opiskelijat arvostavat Partasen tapaa ohjata opinnäytetyöskentelyä: hän on tavoitettavissa ja valmis auttamaan.

Opiskelijoiden mukaan Partasen opetus on vuorovaikutteista ja rima tarpeeksi korkealla. ‒ Sopivan haastavien tavoitteiden asettaminen aktivoi, ja niiden saavuttaminen palkitsee. Työelämä on monessa suhteessa vaativaa ja edellyttää venymiskykyä. Siksi myös opintojen aikana on hyvä olla tilaisuuksia aidosti haastaa itsensä. Itsekin muistan omista opiskeluajoistani parhaiten opintojaksot,

20 MERCURIUS 2/2017

jotka edellyttivät minulta suurempaa panostamista.

Opettajan tehtävää korkeakoulussa vuoden opettaja vertaa rakennustelineeseen: opettaja on oppimisen tukena, jotta oppijan oma ajattelu kehittyy. Oppimistulos on rakennus, joka koostuu ammatillisesta osaamisesta ja yleissivistyksestä. ‒ Yleisopinnoissa opettajan panos on selvästi suurempaa oppimissisältöjen tuottamisessa, mutta opintojen edetessä opiskelijan oma vastuu kasvaa ja itsenäisempi asioiden opiskelu on selvästi laajempaa kuin opintojen alussa.

HYVÄ OPISKELUILMAPIIRI ON OPPIMISEN PERUSPILARI

Partanen kertoo pyrkivänsä jatkuvasti kehittämään kurssejaan. Hän hyödyntää aktiivisesti opintojaksoista saamaansa palautetta. ‒ Aiemmin kiinnitin huomiota erityisesti siihen, millaisia arvioita opettajan asiantuntemuksesta annettiin, mutta nykyään minua kiinnostaa erityisesti se, miten opiskelijat kokevat oppineensa kurssin keskeiset sisällöt.

Opintosisältöjen ajantasaisuus syntyy tutkimuksen ja yritysten tilanteiden aktiivisesta seuraamisesta, mutta se ei kuitenkaan saa ohittaa tiedon merkityksellisyyden ja syvyyden vaatimusta.

Mikä vuoden opettajan mielestä opettamisessa on palkitsevaa? ‒ Opinnäytteiden ohjaamisessa oppii myös itse. Joskus oikeassa tilanteessa annettu neuvo, kannustus tai ohje johtaa opiskelijan tekemään tutkimuksellisesti arvokkaan ratkaisun. Erityinen kokemus on myös se, kun opiskelija vastaa tenttikysymykseen paremmin kuin siihen itse vastaisin. Yleisesti palkitsevaa on huomata, kun opiskelijoiden kiinnostus käsiteltävään teemaan kasvaa.

Partanen korostaa hyvän opiskeluilmapiirin merkitystä. Hän toivoo, että jokainen yhteisön jäsen kysyisi itseltään, luoko ilmapiiriä uuden etsimiselle, luovuudelle ja mahdollisuuksiin tarttumiselle. ‒ Esimerkiksi tiimeissä tehtävät opintosuoritukset ja täällä olevan porukan tuki toisilleen sekä keskinäinen luottamus vähentävät stressiä, parantavat tavoitteiden saavuttamista ja antavat eväitä tulevaisuuteen. Toivon, että opiskelujen aikana syntyy arvokkaita ihmissuhteita ja kestävää ystävyyttä, joka on paljon enemmän kuin vain välineellistä tarvetta verkostoitua.

väitöksiä

KOONNUT TARU SUHONEN

1.12.2017 MBE Sascha Fuerst, kansainvälinen liiketoiminta

Sosiaalinen vuorovaikutus avaintekijä aloittavan yrityksen strategian rakentamisessa ja kansainvälisessä kasvussa Sascha Fuerstin väitöstutkimuksen mukaan kokemuksellisella oppimisella ja verkostoitumisella on keskeinen rooli tietointensiivisten yritysten kasvussa ja kansainvälistymisessä.

Verkostoitumisen merkitys yritysten kasvulle ja kansainvälistymiselle on tunnistettu jo aikaisemmin, mutta Fuerstin väitöstutkimus osoittaa, että sen rooli on paljon monipuolisempi kuin aikaisemmin on ymmärretty.

Tutkimus laajentaa kuvaa verkostosta: se ei ole ainoastaan tiedon lähde.

Aikaisemmasta tutkimuksesta poiketen Fuerst tarkasteli sitä, miten päätöksentekijä jäsentää oman verkostonsa toimintaa. ‒ Oppimisen kannalta on olennaista, miten yrittäjä itse ymmärtää, tulkitsee ja analysoi omia toimiaan nopeasti muuttuvassa liiketoimintaympäristössä. Tämä taito syntyy usein vuorovaikutuksessa yritysten ulkopuolisten henkilöiden kanssa ja oppimisen tulokset vaikuttavat yrityksen strategiaan, Fuerst sanoo.

Väitöskirja tarjoaa uutta tietoa sekä yrittäjille että poliittisille päätöksentekijöille, jotka pyrkivät tukemaan uusien yritysten syntymistä ja kasvua erityisesti tietointensiivisillä toimialoilla.

Väitöskirjan nimi on Entrepreneurial internationalization: A process perspective. Vastaväittäjänä toimi apulaisprofessori Alex Rialp Criado (Universitat Autonoma de Barcelona, Espanja) ja kustoksena dosentti Peter Zettinig.

Tutustu kaikkiin väitöstutkimuksiin osoitteessa www.utu.fi/tse-vaitokset

6.10.2017 DI Vesa Kilpi, toimitusketjujen johtaminen

Tiedon merkitys YRITYSTEN HANKINTATOIMESSA KASVAA Vesa Kilpi selvitti väitöstutkimuksessaan tiedon merkitystä yritysten hankintatoimessa.

Tutkimustulokset tarjoavat tietoa siitä, millaista osaamista hankinnassa tarvitaan, jotta markkinoiden tieto saadaan paremmin käyttöön. ‒ Yritysten kannattaa pohtia hankinnan muuttunutta roolia ja varmistaa toimintaedellytykset, Kilpi sanoo.

Tutkimus nostaa esiin erityisesti pk-yritysten mahdollisuudet ja haasteet globaaleilla hankintamarkkinoilla. ‒ Vaikka pk-yritykset ovat uusien menetelmien käyttöönotossa ketterämpiä kuin suuret organisaatiot, on niillä rajalliset resurssit omaksua ulkoista tietoa ja ylläpitää oman organisaation jatkuvaa oppimista.

Juuri omien resurssien rajallisuuden vuoksi

ulkoisten resurssien hankinta on pk-yritysten tehokkaalle toiminnalle keskeistä.

Väitöskirjan nimi on The emerging role of knowledge in supply networks: the impact on purchasing and supply management. Vastaväittäjänä toimi professori Jukka Hallikas (Lappeenrannan teknillinen yliopisto) ja kustoksena professori Harri Lorentz.

MERCURIUS 2/2017

21

väitöksiä

29.9.2017 VTM, KTM Erik Mäkelä, taloustiede

VOIMAKKAALLA MAAHANMUUTOLLA voi olla merkittäviä vaikutuksia työmarkkinoilla Erik Mäkelä käsittelee väitöskirjassaan ajankohtaisia makrotaloudellisia teemoja hyödyntäen synteettisten kontrollien menetelmää, jonka avulla pyritään arvioimaan harjoitetun politiikan vaikutuksia talouteen.

Väitöskirjan tutkimusartikkelit tuottavat uutta tietoa maahanmuuton vaikutuksista

työmarkkinoihin sekä euron vaikutuksista jäsenmaiden finanssipolitiikkaan ja valtionlainojen korkoihin.

– Uusien tilastollisten menetelmien avulla on mahdollista parantaa empiirisen analyysin laatua ja tarjota aiempaa luotettavampia tutkimustuloksia yhteiskunnallisen päätöksen-

teon tueksi, Mäkelä sanoo.

Väitöskirjan nimi on Essays on Synthetic Counterfactuals in Applied Econometrics. Vastaväittäjänä toimi professori Karsten Staehr (Tallinna Tehnikaülikool, Viro) ja kustoksena professori Heikki Kauppi.

Tutustu kaikkiin väitöstutkimuksiin osoitteessa www.utu.fi/tse-vaitokset

8.9.2017 MSc Katja Einola, kansainvälinen liiketoiminta

MENESTYKSEKÄS VIRTUAALITIIMI on tilannetajuinen ja vuorovaikutteinen Katja Einola vertaili väitöstutkimuksessaan menestyviä, monikulttuurisia virtuaalisesti työskenteleviä projektitiimejä. Tutkimus paljastaa, että tiettyä reseptiä menestyksekkäälle tiimille ei ole, vaan menestys on jatkuvan tiimille omintakeisen vuorovaikutustyön tulos. ‒ Tiimit eivät ole staattisia osiensa summia, jotka ohjautuvat automaattisesti määränpäähänsä tiiminjohtajan ja ennalta määrättyjen prosessien kautta, vaan jatkuvasti muuttuvia organismeja, joiden kehitykseen 22 MERCURIUS 2/2017

yksittäisillä tiiminjäsenillä on merkittävä vaikutus, Einola sanoo.

Einola korostaa, että yksilökeskeisessä mutta tiimityöhön tukeutuvassa työympäristössä on tärkeää antaa tiimille itselleen työkaluja onnistumiseen niin, ettei tiimi alisuorittaisi tai sen sisäinen dynamiikka tulehtuisi. Työkaluja ovat esimerkiksi tiimiläisten tietoisuus tiimityön dynaamisesta luonteesta, tilanneäly sekä kyky ottaa joskus näkyvämpi ja joskus vetäytyvämpi rooli tilanteen mukaan. ‒ Parhaissa virtuaalisissa projektitiimeissä

jäsenet mukautuvat toisiinsa ja tilanteeseen ja he keskittyvät paitsi työtehtäviinsä myös työryhmän jatkuvaan kehitykseen. On tärkeää, että kaikki tiimin jäsenet ovat mukana kykyjensä mukaan ja pitävät työryhmää oikeana tiiminä ‒ sellaisena, jonka jäsenenä on hyvä olla.

Väitöskirjan nimi on Making sense of successful global teams. Vastaväittäjänä toimi professori Dan Kärreman (Copenhagen Business School, Tanska) ja kustoksena dosentti Peter Zettinig.

KOONNUT TARU SUHONEN

VALMISTUNEET Filosofian tohtori

22.6.2017 MSc Marko Niemimaa, tietojärjestelmätiede

Niemimaa Marko Kilpi Vesa Kauppatieteiden tohtori Einola Katja Kozlinska Inna

ÄLYKKÄÄT TEKNOLOGIAT vaativat organisaatioilta jatkuvuuden hallintaa Digitalisaation myötä yhä keskeisempään rooliin organisaatoissa nousee infrastruktuurien jatkuvuuden hallinta – ongelmatilanteisiin varautuminen ja niistä selviäminen. Marko Niemimaan väitöstutkimus keskittyy älykkäiden infrastruktuurien jatkuvuuden hallintaan.

Tutkimuksessaan Niemimaa pyrkii luomaan uutta ymmärrystä älykkäiden infrastruktuurien jatkuvuuden luonteesta tarkastelemalla, miten toiminnan jatkuvuus näyttäytyy käytännön tasolla ja paikallisten käytäntöjen kautta. Tutkimus perustuu sekä konseptuaaliseen argumentointiin että empiiriseen osallistuvaan havainnointiin sähköverkon valvomossa. Niemimaan teoreettiset havainnot luovat tärkeää pohjaa jatkuvuuden hallinnan tutkimukselle.

– Halusin tutkimuksessani lähestyä aihetta hieman teoreettisemmalta kannalta ja tieteen perinteisemmistä lähtökohdista. Eli ajatuksesta tieteestä tiedon ja ymmärryksen rakentajana puhtaasti ratkaisukeskeisyyden sijaan. Ymmärtämällä paremmin toiminnan jatkuvuuden luonnetta voimme luoda myös menetelmiä, joilla varautua paremmin ongelmatilanteisiin.

Väitöskirjan nimi on Performing Continuity of/ in Smart Infrastructure: Exploring Entanglements of Infrastructure and Actions. Vastaväittäjänä toimi professori François-Xavier de Vaujany (Université Paris-Dauphine, Ranska) ja kustoksena erikoistutkija Jonna Järveläinen.

Mustak Mekhail Satama Suvi

Valtiotieteiden tohtori Ikonen Pasi Kotamäki Mauri

Mäkelä Erik Ristolainen Kim

Filosofian maisteri Asfaw Gezahegn Birmoser Ferreira-Aulu Marianna

Kraft Tomi Leino-Richert Ellinoora

Kauppatieteiden maisteri Aaltonen Emilia Borgelin Katja Chandi Sunny Grönberg Jani Grönroos Claes Hartikainen Pauliina Hartonen Tiina Helenius Susanne Herronen Alina Hirvonen Jaakko Hellsten Sanna-Maria Hjelmman Maria Häkli Markus Härjämäki Tiina Isokangas Panu Jauhiainen Juuso Järvi Sara Kangas Petri Kannisto Otto Karvonen Jarmo Kaunistola Mari Kejonen Anna Kilpiäinen Pia Kouki Sagal Kuitunen Pinja Laakso Päivi Laine Linnea

Laine Mikael Lehti Janina Liminka Sini Matinpalo Oona Martimo Petri Merta Esko Mitronen Markus Moberg Max Munkki Karoliina Mäkinen Eetu Neuvonen Hannu-Pekka Nousiainen Henri Nyman Mikko Partanen Ere Rantanen Anette Routila Henri Salanterä Santeri Salo Minna Salonen Annika Sipiläinen Mari Soini Anniina Suilamo Essi Taimisto Saana Tuomimäki Paavo Virtanen Mia Välkkynen Liisa

Valtiotieteiden maisteri Asikainen Sami

MERCURIUS 2/2017

23

BE THE LEADER. WWW.EMBATURKU.FI

”Oma työurani edellyttää jatkuvaa opiskelua ja kouluttautumista. Erikoislääkärin ja dosentin pätevyydet saavutettuani olin valmis etenemään johtotehtäviin, mutta lääketieteellinen koulutus ei antanut mielestäni riittäviä valmiuksia asiantuntijaorganisaation johtamiseen liiketoimintaosaamisesta puhumattakaan. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on ymmärtänyt johtamiskoulutuksen merkityksen, ja nykyisessä työtehtävässäni leikkausyksikön osastonylilääkärinä sovellan EMBA-koulutuksessa oppimaani käytäntöön joka ikinen päivä. Turun EMBA-koulutukseen osallistuminen on antanut minulle tarvittavat instrumentit ja varmuuden siitä, että pystyn johtamaan huippuosaajista koostuvaa organisaatiotani parhaalla mahdollisella tavalla.” ”Ilman EMBA-koulutusta olisin organisaationi muutosjohtajana SOTE-uudistuksen edessä kuin suunnistaja metsässä ilman kompassia ja karttaa.”

Anu Maksimow, EMBA Osastonylilääkäri, TYKS