Mercurius 2/2019 by Turun yliopisto

MERCURIUS Turun kauppakorkeakoulun sidosryhmÃ¤lehti

2/2019

MINNA ARVE ON VUODEN ALUMNI

/ PÄ Ä K I R J O I T U S Onko sinulla rohkeutta jatkuvaan oppimiseen? Lapsena janosimme kehittymistä, halusimme oppia uutta jatkuvasti. Jokainen oivallus, tieto ja opittu asia jaettiin innostuneena kaikille läsnä oleville. Näissä jaetuissa hetkissä syntyi usein yhdessä jotain lisää. Motivaatio oppimiseen oli kaiken muun yli ajava voima. Yhdessä oivaltamisen ja oppimisen myötä motivaatio lisääntyi lumipalloefektin tavoin. Mitä jos me aikuiset jatkamme tuota innostunutta, ihmiselle luontaista osaamisen kehittämistä työssämmekin? Haluathan olla se yksilö, joka on rohkea, motivoitunut ja vie organisaationsa osaamisen aivan uudelle tasolle? Työelämässä osaamisen kehittäminen on tunnustettu kehittymisen avainkohdaksi. Tulevaisuuden johtajuus vaatii rohkeutta sekä kykyä oppia uutta aina vain enemmän. Tarvitaan nopeaa uusien asioiden omaksumista ja oppimista, joten yksilöiden pitää säilyttää joustavuus oppimiseen sekä rohkeus astua aina yhä uudestaan uuden tuntemattoman alueelle. Organisaation kyvykkyys perustuu yksilöiden haluun oppia ja luoda uutta sekä jakaa se muiden kanssa. Jos yksilö ei kehity, hän ei jää paikoilleen, vaan hän taantuu – vääjäämättä. Samoin käy organisaatiolle, jos sen jäsenet eivät kehity: koko organisaatio taantuu. Yksilö tarvitsee oppimiseen ja kehittymiseen yhteisön, yhteisö yksilön. Aikuiselle, työssä käyvälle henkilölle, on ensiarvoisen tärkeää pitää itsensä kehittymisen polttopisteessä. Uuden oppimiseen tarvitaan uskallusta poistua omasta tutusta tilasta sellaiseen tilaan, jossa joutuu tunnistamaan ja tunnustamaan oman tietämättömyytensä ja osaamattomuutensa. Yksilön kehittymisessä on aina kyse muutoksesta. Muutos on oppimista ja parhaimmillaan se tapahtuu ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Ammatillisen identiteetin ja taitojen kehittämisessä meidän pitää kyetä kohtaamaan toiset ihmiset avoimesti, valmiina vaihtamaan kokemuksia systemaattisesti, syvällisesti erilaisuudesta innostuen. Samalla kun haluamme oppia uutta, meidän pitää luopua jostain vanhasta. Toisinaan voimme rakentaa uutta taitoa ja tietoa jo olemassa olevan päälle. Tällöin vaimennamme jotain vanhaa ja vahvistamme jotain rakenteilla olevaa, kehitämme uutta mallia itsellemme, kytkemme asioita yhteen. Parhaiten organisaatiot kehittyvät, kun siihen kuuluvat jäsenet kohtaavat ammatillisesti, kokemuksellisesti, monialaisesti sekä monitieteisesti eri keskusteluissa. Syntyy uusia yhteisöjä, joissa yksilöt voivat vaihtaa osaamistaan ja kokemuksia sekä kertoa ajatuksiaan yhdessä, kuunnellen ja oppien toistensa kokemuksista. Kokemuksellinen oppiminen on tehokas tapa muuttaa ajattelua ja vallalla olevia käytänteitä. Työelämässä kokemuksellisuudelle ei aina ole aikaa tai sijaa. Tämän vuoksi erilaiset johtamiskoulutukset ja organisaation kehittämiseen tähtäävät tapaamiset kannattaa rakentaa yksilöiden kokemuksia hyödyntäen. Osaamisen kehittämisessä kannattaa hyödyntää sosiaalista avointa vuorovaikutusta sekä rakentaa vankka luottamus yhteisön jäsenten kesken. Kokemuksellinen oppiminen on syvällistä sisäistä pohdintaa. Aikuisilla se on oppimisen muodoista syvin ja hedelmällisin osaamisen kehittämisen ydin. Ota rohkeasti jatkuvan oppimisen haaste vastaan! ULLA HEINONEN

Kirjoittaja on TSE exen johtaja.

/ S I S Ä L LY S 2 PÄÄKIRJOITUS / Onko sinulla rohkeutta jatkuvaan oppimiseen? 4 LYHYESTI 8 Tutkimuksella joustavuutta joukkoliikenteeseen 11 TYÖELÄMÄPROFESSORI RIKU SANTALA / Tutkimukseen perustuville vastuullisen johtamisen työkaluille on kysyntää 12 VUODEN ALUMNI MINNA ARVE / Yhteistyö on Turun alueen menestyksen salaisuus 15 Vuoden opettaja Jonna Järveläinen innostaa ja motivoi 16 TSE exe uudisti johtamiskoulutuksensa 18 Business Innovation Camp -konsepti kiinnostaa Suomessa ja maailmalla 20 VÄITÖS / Positiivisuudessa on muutosvoimaa

Vuoden opettaja haastaa itsensäkin kehittymään.

Merkuriuksen Karnevaaleja juhlittiin jo 27. kertaa.

ÄR I

S T Ö ME R

22 Tohtorit olivat Merkuriuksen Karnevaalien keskiössä

Kuva: Antti Tarponen

MERCURIUS 2/2019 julkaisija Turun yliopiston kauppakorkeakoulu / päätoimittaja Markus Granlund / toimitussihteeri Taru Suhonen / taitto Mainostoimisto Jabadabaduu / kannessa Minna Arve / kannen kuva Samu Valleala / Turun kaupunki / paino Grano Oy / painosmäärä 4 500 / ISSN 0788-9747 / tilaukset, osoitteenmuutokset ja palaute turunkauppakorkeakoulu@utu.fi

L J Ö MÄR K T 4041 0955 Painotuo te

Tämä lehti on lähetetty Mercurius-lehden osoiterekisterissä oleviin osoitteisiin. Osoitteistoa ylläpitää Turun yliopiston viestintä. Turun yliopiston viestinnän tietosuojailmoitus on luettavissa nettisivuilla www.utu.fi/viestinta. Sivulta löytyvät myös ohjeet omien tietojen tarkastamiseen ja poistamiseen.

MERCURIUS 2/2019

Kuva: ED-Design Oy

/ LY H Y E S T I

Hospital Ship Reimagined -hanke kehittää uuden sukupolven sairaalalaivoja, jotka mahdollistavat terveyspalvelujen ja terveysalan innovaatiotoiminnan tuomisen uusille alueille ja uusille markkinoille.

Tulevaisuuden sairaalalaivaa kehitetään Turussa Turun yliopisto ja Turku Science Park ovat käynnistäneet Business Finlandin rahoittaman Hospital Ship Reimagined -hankkeen, jonka tavoitteena on kehittää tulevaisuuden liikuteltavia sairaalayksiköitä ja terveydenhuollon ratkaisuja. Hanke etsii yhteistyökumppaneita verkostoonsa.

anketta koordinoi Turun yliopiston tulevaisuuden teknologioiden laitos. Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen yrityskehittämö ja tulevaisuustyökalu Bastu rakentaa osaajaverkostoa ja auttaa löytämään toimialojen rajapinnoilta uusia tuote- ja palvelukonsepteja. Lisäksi mukana on Turun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta. Konsepti valjastaa suomalaisten avainalojen osaamisen maailmanlaajuisten haasteiden ratkaisemiseen. Hankkeessa kehitetään suomalaisten yritysten liiketoimintamahdollisuuksia ja mahdollistetaan terveydenhuollon palvelut alueilla, joilla niitä ei ole tai ne ovat puutteellisia.

MERCURIUS 2/2019

– Perinteiset sairaalalaivat ovat kalliita rakentaa ja ylläpitää. Muun muassa ilmastonmuutoksen ja väestönkasvun seurauksena terveydenhuollon palveluille syntyy akuutteja tarpeita ympäri maapalloa, taustoittaa apulaisprofessori Tuomas Mäkilä tulevaisuuden teknologioiden laitokselta. Hanke yhdistää alueen kahden kärkialan osaamisen uudella tavalla, jolla voidaan parantaa suomalaisen ja eurooppalaisen laivanrakennuksen kilpailukykyä aasialaisia telakoita vastaan. – Hanke sijoittuu Health- ja Maritime-kärkialojen risteyskohtaan. Juuri Turun seudulla on erinomaiset mahdollisuudet yhdistää terveysalaan ja meriteollisuuteen liittyvää huippuosaa-

mista, Turku Science Parkin asiakkuuspäällikkö Janne Lahtiranta korostaa. Hanke etsii yhteistyökumppaneita mukaan rakentamaan tulevaisuuden sairaalalaivaa. – Tavoitteenamme on kasata riittävän vaikuttava, poikkitieteellinen verkosto ratkaisemaan liikuteltaviin terveydenhuollon ratkaisuihin liittyviä haasteita ja tuottamaan uusia modulaarisia ratkaisuja alueen meri- ja terveysklustereita innovatiivisesti yhdistäen, tulevaisuustyökalu Bastun vetäjä Keijo Koskinen sanoo. Kiinnostuitko? Ota yhteyttä: janne.lahtiranta@turkubusinessregion.com, keijo.koskinen@utu.fi

Päävastuu tilan suunnittelusta oli Turun yliopiston kirjastolla, jonka tiloissa K-Lounge kauppakorkeakoululla sijaitsee.

Uusi 24/7-ryhmätyötila K-Lounge ja kumppanuussopimus K-ryhmän kanssa

hteistyössä opiskelijoiden kanssa suunniteltu 24/7-ryhmätyötila on K-ryhmän sponsoroima. Tilan avajaisia vietettiin syyskuussa, jolloin myös julkistettiin Turun kauppakorkeakoulun ja K-ryhmän välinen yhteistyösopimus. Keskon henkilöstöstä, vastuullisuudesta ja aluetoiminnoista vastaavan johtajan Matti Mettälän mukaan Turun kauppakorkeakoulu on K-ryhmälle erittäin sopiva yhteistyökumppani tutkimusyhteistyöhön, innovaatiotoimin-

taan ja opiskelijayhteistyöhön. – Kauppakorkeakoulun teemat vastuullisuus, yrittäjyys ja tulevaisuus sopivat oikein hyvin yhteen K-ryhmän painotusten kanssa, joista vastuullisuus on yksi tärkeimmistä, Mettälä sanoo. Dekaani Markus Granlund uskoo, että tiivistyvässä yhteistyössä tullaan saamaan aikaan uusia avauksia. – Meille K on nyt yhtä kuin kumppani. Uskon, että voimme tehdä hyvää yhteistyötä esimerkiksi kaupan alan tutkimuksessa ja koulutuksessa. Olem-

me erittäin kiitollisia siitä, että K-ryhmän lahjoitus mahdollisti meille tämän uuden ryhmätyötilan. Mettälä kertoo, että yhteistyö Turun kauppakorkeakoulun kanssa on sujunut erittäin hyvin. – Teillä täällä poikkeuksellista on se, että kauppakorkeakoulu ja opiskelijajärjestö tekevät yritysyhteistyötä yhdessä. Se on Suomen mittakaavassa ainutlaatuista ja erinomaista kannaltamme: ei tarvitse miettiä yhteistyötä erikseen yliopiston ja opiskelijajärjestön kanssa.

PEI kehittää kauppapolitiikan osaamista Suomessa

urun kauppakorkeakoulun Pan-Eurooppa Instituutissa käynnistyi marraskuun alussa kolmivuotinen Kauppapolitiikan asiantuntijoita ja osaamista Suomeen -hanke. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on laajentaa kauppatieteiden opiskelijoiden ja suomalaisen elinkeinoelämän osaamista muuttuvassa kauppapolitiikassa sekä tarjota keinoja ja yhteistyöverkostoja, joi-

den avulla voidaan nopeasti reagoida kauppapoliittisiin muutoksiin. Hanketta koordinoiva tutkimuspäällikkö Anna Karhu kertoo, että käytännössä opiskelijoiden osaamista lähdetään kehittämään perustamalla uusi, kauppapolitiikkaan keskittyvä opintojakso kansainvälisen liiketoiminnan oppiaineeseen. Yrityksille tarjotaan kauppapolitiikkaan liittyviä koulutuksia. – Tavoitteena on tehdä yhteistyötä

eri asiantuntijatahojen kanssa ja luoda laaja-alainen kokonaisuus. Lisäksi kolmivuotisen hankkeen aikana lisätään teemaan liittyvää tutkimusta sekä rakennetaan kehityshankkeita, joiden myötä tavoitteena on lisätä edelleen kauppapoliittista osaamista. Hankkeen rahoittaja on Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton (TT)-säätiö ja toteutuksen yhteistyökumppani Centrum Balticum. MERCURIUS 2/2019

/ LY H Y E S T I

Kuvassa Matti Mettälä, Antti Saurama, Ulla Heinonen, Maarit Palo, Soili Mäkinen, Taina Eriksson, Noel Snygg, Riku Santala, Kirsi Liikamaa, Terhikki Saari, Pekka Sundman ja Jussi Hakala.

Yritys- ja yhteiskuntasuhteiden toimikunta aloitti työnsä uudella kokoonpanolla

urun kauppakorkeakoulun yritys- ja yhteiskuntasuhteiden toimikunnan kokoonpanoa on laajennettu yrityksiä ja julkista sektoria edustavilla jäsenillä. Tavoitteena on yhteistyössä lähteä kehittämään toimintamalleja ja kauppakorkeakoulun painopisteitä yritys- ja yhteiskuntasuhteiden kehittämisessä. Ulkoisiksi jäseniksi kutsuttiin Liedon Säästöpankista johtaja Jussi Hakala, Keskolta henkilöstöstä, vastuullisuudesta ja aluetoiminnoista

MERCURIUS 2/2019

vastaava johtaja Matti Mettälä, Cargoteciltä CIO Soili Mäkinen, IBM Suomesta yhteiskunta- ja yliopistosuhteista vastaava johtaja Maarit Palo ja Turun kaupungilta kaupunkikehitysjohtaja Pekka Sundman. Toimikunnan puheenjohtaja, kauppakorkeakoulun Centre for Collaborative Research -yksikön johtaja Antti Saurama ja kauppakorkeakoulun dekaani Markus Granlund kertovat ilahtuneensa siitä, miten positiivisesti kutsu toimikunnan jäseneksi otettiin vastaan

– kaikki kutsutut lähtivät mukaan. Toimikunnan uudet jäsenet puolestaan kertovat odottavansa yhteistyötä innolla ja osallistuvansa erittäin mielellään kauppakorkeakoulun vaikuttavuuden työstämiseen, aivan uudenlaisten yhteistyömallien kehittämiseen sekä keskinäiseen tiedonvaihtoon ja osaamisen kehittämiseen. Kaikkien edustettuina olevien organisaatioiden kanssa on aiemmin tehty yhteistyötä, jota toimikunnan jäsenet kiittelivät muun muassa helppoudesta ja avoimuudesta.

Turun seudulla noin 700 kiertotalouteen liittyvää toimijaa

ulevaisuuden tutkimuskeskus selvitti kiertotalouden tilannetta Turun seudulla Turun kaupungin tilauksesta. Kiertotalouden toteutettavuustutkimuksessa selvisi, että seudulla on noin 700 eri kiertotalouteen liittyvää toimijaa. Näistä 270 on yrityksiä, jotka toteuttavat kiertotaloutta näkyvästi tai ovat julkisen toimijan yhteistyökumppaneita. Toiseksi eniten kiertotaloustoimijoita on tutkimuksessa ja koulutuksessa. Kiertotaloudessa kuluttaminen pe-

rustuu omistamisen sijaan palvelujen käyttämiseen, jakamiseen, vuokraamiseen ja kierrättämiseen. Keskeisenä tavoitteena on säästää luonnonvaroja ja pitää materiaalit ja niiden arvo kierrossa mahdollisimman pitkään. Kokonaisuudessaan Turun seudulla on huomattava määrä kiertotaloutta edistävää toimintaa. Turun kaupunki strategisine yhteisöineen, Varsinais-Suomen liitto ja Valonia sekä alueen korkeakoulut edistävät aktiivisesti kiertotaloutta. Turku Science

Park Oy toimii vahvasti paikallisessa yrityskentässä ja edistää kiertotalouden teollisia symbiooseja. Turun yliopisto ja Åbo Akademi vahvistavat tiedollista pohjaa ja Turun ammattikorkeakoululla on vahva ote kiertotalouden liiketoimintaratkaisuihin ja yritysyhteistyöhön. Seudun suuryritykset etsivät aktiivisesti ratkaisuja kiertotalouteen ja pienet yritykset liittyvät mukaan kiertoihin esimerkiksi alihankintojen kautta.

LITO-verkko-opintokokonaisuudelle Suomen Ekonomien opetuspalkinto

hdeksän yliopiston yhteinen, Turun yliopiston koordinoima liiketoimintaosaamisen verkko-opintokokonaisuus sai Suomen Ekonomien vuoden 2019 opetuspalkinnon. Verkko-opintokokonaisuuden rakentamisessa ovat mukana kaikki Suomen kauppatieteitä opettavat yliopistot. Yhteensä 40 opintopisteen ja kahdeksan kurssin LITO-kokonaisuus on tarkoitettu muiden alojen kuin kauppatieteiden opiskelijoille. Digitaa-

lisen toteutuksen myötä liiketoimintaosaamisen perusteita voi opiskella aiempaa laajemmin ja joustavammin. Palkinnolla Suomen Ekonomit on halunnut kiittää LITO-opintokokonaisuuden kehittäjiä rohkeudesta ja ennakkoluulottomuudesta. Perusteluissa todetaan, että LITO edustaa laajuudeltaan ja käytännöiltään aivan uudenlaista opetuksen järjestämisen tapaa sekä kauppatieteissä että laajemminkin yliopistokoulutuksessa. – Vuonna 2017 käynnistyneen LI-

TOn tavoitteena on edistää opiskelijoiden työelämävalmiuksia kehittämällä heidän tietojaan ja ymmärrystään organisaatioista ja liiketoiminnasta. Kaksi ensimmäistä lukuvuotta ovat osoittaneet, että laadukkaalle verkkotarjonnalle on paljon kysyntää. Kiitos osaavien opettajien, opiskelijat ovat olleet erittäin tyytyväisiä ja ovat kokeneet opinnot hyödyllisiksi, sanoo LITO-hankkeen koordinaattori, tutkimuspäällikkö Taina Eriksson Turun yliopiston kauppakorkeakoulusta. MERCURIUS 2/2019

Tutkimuspäällikkö Milla Wirénin mielestä Turun keskusta-alueella on jo varsin toimiva julkinen liikenne, mutta joustaville liikkumismuodoille on jatkuvasti enemmän kysyntää.

Tutkimuksella joustavuutta joukkoliikenteeseen Kaupunkiliikkumisen tavat ovat murroksessa: yksityisautoilua pyritään vähentämään, ja samalla lyhyidenkin matkojen taittaminen erilaisilla kulkuneuvoilla yleistyy. Muutoksiin reagoiminen vaatii uusien vaihtoehtojen kartoittamista. Turun kaupungin ja yliopiston yhteisessä hankkeessa kauppakorkeakoulu selvittää tulevaisuuden liikenneratkaisujen liiketoimintamalleja. TEKSTI SARA HARJU

KUVAT ANTTI TARPONEN

oukkoliikenteen valinnanvara on viime aikoina kasvanut: linja-auton lisäksi Turussa voi huristella paikasta toiseen niin föllärillä kuin sähköpotkulaudallakin. Matkoja voi taksin lisäksi taittaa erilaisilla kimppakyytiratkaisuilla. Muutos aiheuttaa myös haasteita. Yksittäisiä liikennepalveluita on monia, mutta ei ole olemassa toimijaa, joka yhdistäisi palvelut yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Nykyisen kaupunkiliikenteen ongelmakohdiksi taas muodostuvat esimerkiksi ympäristövaikutukset, ruuhkat ja pysäköinti. Näihin haasteisiin uudenlainen joukkoliikennekonsepti Mobility-as-a-Service (MaaS) pyrkii vastaamaan. Konseptia tutkitaan kansainvälisessä hankkeessa, jossa Turun yliopisto ja Turun kaupunki ovat mukana. – MaaS on käsite, jolla yritetään ratkaista nämä kaikki ongelmat yhdellä iskulla, toteaa tutkimuspäällikkö Milla Wirén Turun kauppakorkeakoulusta. MaaS-konsepti toisi joukkoliikenteeseen joustavuutta. Käytännössä se tarkoittaisi yhtä tai useampaa sovellusta, joiden avulla käyttäjä voisi sekä suunni-

tella haluamansa reitin että maksaa sen. Matkan varrelle voisi mahtua useampi liikenneväline ja palveluntarjoaja. – MaaS-konseptilla voitaisiin ratkaista niin sanotut ensimmäisten ja viimeisten kilometrien ongelmat esimerkiksi alueilla, joilla joukkoliikenne ei nykyisellään ulotu riittävän pitkälle, Wirén kertoo. Kauppakorkeakoulusta hankkeessa ovat mukana Centre for Collaborative Research eli CCR ja sen Laboratory of Business Disruption Research -tutkimuslaboratorio. Turun kaupunki on osa Civitas Eccentric -verkostoa, johon kuuluvat lisäksi Tukholma, Madrid, München ja Ruse. Verkostossa toimii EU-rahoitettu, muutaman vuoden pituinen projektihanke, jossa tutkitaan MaaS-konseptia eri näkökulmista. Turun kaupungin ja yliopiston rooli hankkeessa on lähestyä joukkoliikennekonseptia talouden näkökulmasta. Miten ja millaisella rahoituksella tällainen sovellus olisi mahdollista toteuttaa? Tällä hetkellä yksilöiden liikenteeseen käyttämä raha painottuu autoiluun. Jos ihmisten liikkuminen paikasta toiseen alkaa muuttua jouk-

koliikennepainotteisemmaksi, myös liikkumiseen käytetty raha alkaa jakautua eri tavalla. Tällöin tarjonnan tulisi vastata kysyntään. – Jotta tämä konsepti toimii, se vaatii, että ihmiset käyttävät rahansa liikkumisen suhteen eri tavalla kuin nykyään. UUSI MALLI YHDISTÄISI YRITTÄJÄT JA PÄÄTTÄJÄT

MaaS yhdistäisi liikkumispalvelujen tarjoajat ja operaattorin. Operaattori tekisi sovelluksen, yhdistäisi eri toimijoiden tiedot, solmisi sopimukset kaikkien palveluntarjoajien kanssa ja rakentaisi maksujärjestelmät. Joukkoliikenneratkaisuja yhdistelevän operaattoritoimijan luominen ja erityisesti roolien jakautuminen sen sisällä kiinnostaa sekä yrittäjiä että kaupungin toimijoita. – Mikä on rahan jakautumismalli nykyisten palveluntarjoajien ja uuden operaattorin kesken? Millaisen siivun se voi välistä ottaa niin, että palveluntarjoajat haluavat vielä tulla mukaan? Se on iso kysymys. Kauppakorkeakoulussa pohditaan nyt, minkälaisia liiketoiminta- ja raMERCURIUS 2/2019

Tavoitteena on antaa tietoa päätöksenteon tueksi.

hoitusmalleja MaaS voisi käytännössä tarkoittaa. Wirénin mukaan tutkimusilmiö on kiinnostava erityisesti julkisen päätöksenteon kannalta. Nykyinen julkinen liikenne on poliittisesti tuettua ja päätettyä. MaaS-mallissa taas yrittäjillä on suuri rooli. – Yrittäjiä kiinnostaa, miten he saavat siitä tuottoa, ja julkista puolta kiinnostaa, mitä tämä tarkoittaa käytännössä julkisen subvention kannalta, Wirén kertoo. Wirén toteaa, että Turun keskusta-alueella on jo varsin toimiva julkinen liikenne. Kaupunkipyörien ja -skootterien suuri kysyntä on kuitenkin osoittanut, että joustaville lyhyiden matkojen liikkumismuodoille on tarvetta. Kaupunkien sisäinen liikkuminen ylipäätään on suuressa murroksessa. Wirénin mukaan Turku tarjoaa kiinnostavan tarkastelukohteen, koska joukkoliikennemarkkinat ovat melko pienet. – Jos asiat saa täällä näyttämään taloudellisesti järkeviltä, todennäköisesti malli voisi kiinnostaa muunkin tyyppisissä kaupunkikonteksteissa. Toiveena on, että nykyisen hankkeen pohjalta voitaisiin alkaa tarkastella laajemmin koko taloudellista ekosysteemiä eli sitä, millaisista rahavirroista liikennekokonaisuus tulevaisuudessa muodostuu, ja millaisia vaikutuksia rahavirtojen muutoksella voisi olla esimerkiksi autoliikkeisiin tai huoltoasemaketjuihin. – MaaS on yksi ratkaisumalli kaupunkiliikenteen ongelmiin, mutta se ei suinkaan ole ainoa. Kaikki haasteet,

MERCURIUS 2/2019

joita MaaS taklaa, on tunnistettu myös autoteollisuudessa. Siellä yritetään ratkaista samoja haasteita eri keinoin, esimerkiksi kehittämällä ympäristöystävällisiä tai autonomisia autoja. ASIANTUNTIJAT ANTAVAT ARVIONSA

Hankkeessa kerätään tietoa tulevaisuudentutkimuksessa käytetyllä delfoi-menetelmällä, jossa asiantuntijapaneeli vastaa kysymyksiin ja kommentoi toistensa vastauksia. Asiantuntijat on rekrytoitu Civitas Eccentric -verkostosta. Mukana on tutkijoita, julkisen puolen toimijoita ja yrittäjiä. Asiantuntijoita pyydetään arvioimaan, käyttävätkö ihmiset tulevaisuudessa paikasta toiseen liikkumiseen enemmän, saman verran vai vähemmän rahaa kuin nykyään. – Jos tällä hetkellä menee suuri osa auton ostamiseen ja sillä liikkumiseen ja pieni osa palveluihin, mikä on todennäköisin jakauma vuonna 2030? Lisäksi hankkeessa yritetään hahmottaa, mitä uudenlaisen joukkoliikennekonseptin yleistyminen tarkoittaisi taloudellisten voittajien ja häviäjien näkökulmasta. Ketkä saavat konseptista rahaa ja millaisilla liiketoimintaperiaatteilla, ja mitä se tarkoittaa julkisten toimijoiden näkökulmasta? Asiantuntijoilta kysytään myös, millaisena he näkevät tulevaisuuden joukkoliikenneratkaisut – yhdistäisikö yksi sovellus kaikki palvelut vai syntyisikö sen sijaan useampi eri palveluntarjoajia

yhdistelevä sovellus. Suoraa vastausta näihin kysymyksiin ei vielä saada, eikä käynnissä olevan hankkeen ole tarkoitus tarjota valmiita ratkaisuja tai edes suosituksia. Sen sijaan pyritään muodostamaan erilaisia skenaarioita. – Toivomme, että se auttaa päätöksentekijöitä kaupungeissa ja miksei yrittäjiäkin. Tavoitteena on antaa tietoa päätöksenteon tueksi, ja sen perusteella voidaan lähteä tekemään toimenpiteitä, Wirén kertoo. Tällä hetkellä MaaS-mallia käyttää Suomessa esimerkiksi MaaS Global -niminen, Helsingistä lähtöisin oleva startup-yritys, jonka Whim-liikkumissovellus tarjoaa kiinteällä kuukausimaksulla tietyn määrän joukkoliikennepalveluita. Lisäksi MaaS-ajatteluun perustuu Onnibus-yrittäjien uusi Kyyti-yritys, joka keskittyy tällä hetkellä työmatkaliikenteeseen. Turussa ollaan Wirénin mukaan jo pitkällä MaaS-tyyppisessä toiminnassa, koska vaikka Föli onkin julkisen liikenteen palvelumalli, siinä on paljon MaaS-konseptin piirteitä. Jatkossa Turussa päästään todennäköisesti myös pilotoimaan uusia sovelluksia. Nyt käynnissä oleva yhteistyöhanke alkoi kesäkuussa ja kestää ensi kevääseen. – On paljon sellaisia teemoja, joita olisi kiva katsoa laajemmin ja pidemmälle. Tämän pohjalta jatketaan – keiden kumppanien kanssa, millaisella konsortiolla ja millä rahoituksella, se on vielä auki.

Työelämäprofessori Riku Santala:

Tutkimukseen perustuville vastuullisen johtamisen työkaluille on kysyntää

KTT, dosentti Riku Santala edistää työelämäprofessorina vastuullisen johtajuuden tematiikkaa tutkimuksessa ja koulutuksessa.

Työelämäprofessorina haluan edesauttaa vastuullisen johtajuuden teorian kehittymistä ja olla mukana viemässä ajankohtaisia ja relevantteja tutkimustuloksia käytäntöön yhteistyössä yliopiston kumppaneiden kanssa. Meidän on hyvä muistaa, että yrityksissä halutaan rakentaa kestäviä ratkaisuja, jolloin tieteellisesti perustellut johtamisen teoriat ovat sekä hyvin haluttuja, että oikein toteutettuina erittäin käytännöllisiä työkaluja. Oleellista on saada aikaan konkreettisia, mitattavia tuloksia yhdessä yhteistyökumppaniemme kanssa. Esimerkkejä tuloksista voivat olla tuote- ja palveluinnovaatiot, taloudellinen kasvu, uudet ja pysyvät työpaikat, parantunut turvallisuus, oikeudenmukaisuus tasa-arvoasioissa tai kasvanut hyvinvointi. Minua kiehtoo myös suomalaisen yhteiskunnan normien ja hallinnon kehittäminen sellaisiksi, että Suomi olisi houkutteleva kohde kansainvälisille investoijille ja osaajille innovatiivisena kehittämis- ja testausalustana. Verraten pieni väestön koko sekä yhteisesti jaetut arvot ja normit tekevät meistä nopeasti muuttuvassa maailmassa ketterän toimijan, jolla on paljon osaamista ja toimiva infrastruktuuri. Vastuullisen johtajuuden kehittäminen tarjoaa yhden tulokulman tämän toteutukseen. Vastuullisen johtajuuden merkitys korostuu matalissa organisaatioissa. Hierarkian ja byrokratian korvaa yhteisesti jaettu strategia. Yksilön arvo suhteessa organisaatioon ei määräydy aseman ja tittelin mukaan, vaan arvostus muodostuu siitä, millaista osaamista, näkemystä ja muuta organisaatiolle arvokasta kapasiteettia yksilöllä on annettavanaan tänään ja päivästä toiseen. Johdon tehtävä on mahdollistaa se, että ihmiset motivoituvat ottamaan koko kapasiteettinsa käyttöön omassa työssään. Yritys tai julkisen sektorin toimija on alusta, joka houkuttelee parhaat osaajat, jotka motivoituvat tekemään töitä yhteisen päämäärän saavuttamiseksi laaditun strategian mukaisesti. Motivaatio syntyy itsensä toteuttamisesta, kehittymisestä ja arvostuksesta. Sivistynyt päätöksenteko, yhteisten arvojen aito huomioonottaminen ja näkemyksellisyys yli tämän hetken korostuvat nykyaikaisen organisaation strategian toteutuksessa ja ihmisten motivoinnissa. Tätä on vastuullinen johtajuus.”

TEKSTI TARU SUHONEN

KUVA ANTTI TARPONEN MERCURIUS 2/2019

Turun kaupunginjohtaja Minna Arve on Turun kauppakorkeakoulun vuoden alumni.

MERCURIUS 2/2019

/ VUODEN ALUMNI Yhteistyö on Turun alueen menestyksen salaisuus Kysyimme vuoden alumniksi valitulta Turun kaupunginjohtaja Minna Arveelta, mitä hän ajattelee saamastaan koulutuksesta, roolistaan kauppakorkeakoulun kehittämisessä sekä yliopiston alueellisesta merkityksestä. TEKSTI TARU SUHONEN

KUVA SAMU VALLEALA / TURUN KAUPUNKI

inna Arve on ollut kauppakorkeakoulun kansainvälisen neuvottelukunnan jäsen siitä saakka, kun neuvottelukunta vuonna 2013 perustettiin. Roolissaan hän on aktiivisesti mukana koulun strategia- ja laatutyössä. – Dekaani Markus Granlund pyysi minua mukaan neuvottelukuntaan edustamaan alueen sidosryhmiä toimiessani kaupunginhallituksen puheenjohtajana. Olin pyynnöstä erittäin iloinen ja olen mielelläni mukana antamassa omaa panostani ja tuomassa Turun kaupungin näkökulmaa yhtenä sidosryhmänä. Neuvottelukunta on ollut tiiviisti mukana kauppakorkeakoulun AACSB-akkreditointiprosessissa, joka on ollut kiinnostava: olen oppinut itsekin uutta ja tutustunut todella mielenkiintoisiin ihmisiin. Arve toimii myös Turun yliopiston neuvottelukunnan puheenjohtajana. – Itse pidän suurimmassa arvossa sitä, että yhteinen tekeminen nähdään alueella läpileikkaavana toimintatapana, ja sen eteen olen aina ollut halukas tekemään töitä ja halunnut pitää yhteydet tiiviinä. TURUN MALLISSA TAVOITTEET ASETETAAN YHDESSÄ

Yhteistyön arvon tunnistaminen ja tunnustaminen on Arveen mukaan erittäin tärkeää: pysyvän yhteistyön ylläpitäminen vaatii töitä kaikilta.

– Kaikki paikat, joissa istutaan samassa pöydässä keskustelemassa tavoitteista, ovat arvokkaita. On todella hienoa, että meillä täällä on laaja yhteisymmärrys Turun yliopiston, Åbo Akademin, elinkeinoelämän ja koko Turun kaupungin konsernin, johon ammattikorkeakoulukin kuuluu, kesken. Olemme onnellisessa asemassa, kun meillä Turun alueella on kaksi yliopistoa ja useampi ammattikorkeakoulu, joista Turun ammattikorkeakoulu on suurin ja laaja-alaisin. Korkeakoulut täydentävät toistensa tarjoamia opiskelumahdollisuuksia eri näkökulmilla ja osaamisalueilla. Arve painottaa, että laaja-alaisen tieteellisen tutkimuksen ja koulutuksen merkitys on ratkaiseva Turun alueen menestykselle. – Sillä on vaikutusta siitä lähtien, haluaako yritys sijoittua tänne ja kehittää toimintaansa. Tämä koskee myös alueella jo olevia yrityksiä tai sitä, valitseeko opiskelija tai työntekijä alueen uudeksi asuinpaikakseen. Ilmapiirillä ja tarjonnalla on todella suuri merkitys paitsi yliopiston ja muiden korkeakoulujen ja kaupungin vetovoimaan, myös niiden pitovoimaan. Arveen mukaan korkeakouluyhteistyöhön on tärkeää panostaa koko alueen kehittämisen näkökulmasta. – Turussa poikkeuksellista on se, että korkeakoulupoliittiset tavoitteet määritellään yhdessä yliopistojen ja elinkei-

Laaja-alaisen tieteellisen tutkimuksen ja koulutuksen merkitys on ratkaiseva Turun alueen menestykselle. noelämän päätöksentekijöiden kanssa Science Park -yhteistyössä. Osapuolet toteuttavat niitä omassa toiminnassaan omien työkalujensa avulla – yliopiston työkalupakki on erilainen kuin kaupungin tai yritysten. Luulen, että Turun alueen menestyksen salaisuus on se, että meillä on opittu tekemään yhteistyötä, Arve summaa. AKKREDITOINTIPROSESSI LISÄNNYT OPISKELIJA LÄHTÖISYYTTÄ

Ennen Turun kaupunginjohtajan tehtävää muun muassa Turun kauppakamarin toimitusjohtajana, kokoomuksen MERCURIUS 2/2019

puoluesihteerinä ja Turun kaupunginhallituksen puheenjohtajana työskennellyt Arve kertoo, että kauppakorkeakoulussa saadut opit ovat läsnä päivittäisessä työssä. – Yksi tällainen on esimerkiksi ison kuvan ja verkostojen johtamisen merkityksen ymmärtäminen, se, että maailmassa oikeasti saa asioita aikaan ainoastaan yhdessä tekemällä. Oli kyseessä projekti tai valtava strateginen kärkihanke, yksikään toimija ei itsessään meillä Turun alueella ole niin suuri, että voisi pärjätä yksinään – voimavaroja pitää pystyä yhdistämään. Laaja-alaisuus ja yhdessä tekeminen on ollut jonkinlainen kantava juoni urallani ja läpi koko aikuiselämäni. Arve aloitti opintonsa kauppakorkeakoulussa 20 vuotta sitten. – Siinä ajassa nuoret ovat muuttuneet ja suhtautuminen opintoihin osana

Omalla kotikoululla on aina tosi iso merkitys, missä tahansa roolissa sitä onkaan. elämän rakentamista on jossain määrin muuttunut. Nykypäivän nuoret näkevät maailman paljon avoimempana. Esimerkiksi kansainvälinen ura on luon-

TUR U N KAU P PAKO R KEA K OU L U

teva vaihtoehto eikä Eurooppaa ajatella oikein edes ulkomaille lähtemisenä. Kauppakorkeakoulun saamalla akkreditoinnilla onkin suuri merkitys siinä, että saadaan hyviä hakijoita, kilpailu kun ei ole vain täällä meillä Suomen kuntien ja opiskelijoiden kesken. Akkreditointiprosessin Arve näkee tehneen hyvää opiskelijalähtöisyydelle. – Prosessin aikana tuli esille, miten paljon ajattelutapa on koulun puolella muuttunut sitten omien opiskeluaikojeni. Samaa voi sanoa muistakin toiminnoista, esimerkiksi alumnitoiminnasta, joka ymmärretään tällä hetkellä resurssiksi ja voimavaraksi – mikä tuo alumniyhteisön lähemmäs koulua. Omalla kotikoululla on aina tosi iso merkitys, missä tahansa roolissa sitä onkaan, vuoden alumni sanoo.

V U O N N A 2020 T U L E E K U L U N E E K S I 1 0 0 V U OT TA T U R U N Y L I O P I S TO N J A 70 VU OT TA T U R U N K AU P PA K O R K E A K O U L U N P E R U S TA M I S E S TA . Osallistu juhlavuoden huippuhetkiin, esimerkiksi yliopiston syntymäpäiväjuhlille helmikuussa sekä kauppakorkeakoulun 70-vuotisjuhlaan ja alumnipäivään 26.9.2020. Seuraa kanaviamme! Kuvat: Turun yliopiston arkisto

MERCURIUS 2/2019

Vuoden opettaja Jonna Järveläinen innostaa ja motivoi

Yliopistonlehtori tekee myös tutkimustyötä. Jonna Järveläisen tutkimus tietojärjestelmien jatkuvuudenhallintaan liittyen palkittiin tämän vuoden Vuoden turvallisuustutkija -palkinnolla.

TEKSTI TARU SUHONEN

KUVA ANTTI TARPONEN

urun kauppakorkeakoulun vuoden opettaja on tietojärjestelmätieteen yliopistonlehtori Jonna Järveläinen. Vuoden opettajan valitsevat opiskelijat: valinta perustuu äänestykseen, jossa äänensä pääsevät antamaan kaikki Turun KY:n jäsenet. Vuoden opettaja -äänestyksen voittaja julkistettiin Turun KY:n 69. vuosijuhlassa. Opiskelijat kiittelevät perusteluissaan Jonna Järveläistä innostavaksi ja motivoivaksi opettajaksi, joka suhtautuu työhönsä kehittävästi, kokeilevasti ja motivoituneesti. Ilolla tunnustuksen vastaanottanut vuoden opettaja kertoo, että haastaa itsensä kehittämään opetusta aina jotenkin paremmaksi. – Jossain vaiheessa kyllästyin tentteihin ja niiden korjaamiseen ja aloin miettiä uusia tapoja toteuttaa opetusta. Siitä on jäänyt sellainen halu kehittää opetusta aina jotenkin paremmaksi. Tästä onkin tullut omaan hyvinvointiini liittyvä asia, haluan haastaa itseäni kokeilemaan uusia juttuja. Kehitystyö on tosi mielenkiintoista, vaikkakin aikaa vievää, Järveläinen sanoo. Vuoden opettajalle on tärkeää, että opiskelijat oppivat soveltamaan asioita ja että opetus on interaktiivista. – Pyrin siihen, että opiskelijat jou-

tuvat itse prosessoimaan asiat ja liittämään niitä omiin kokemuksiinsa, jotta opit myös jäävät mieliin. KOLLEGAT IDEOIVAT YHDESSÄ

Inspiraatiota Järveläinen on käynyt hakemassa muun muassa pedagogisilta messuilta ja konferensseista. Vuoden opettaja on kokeillut opetuksessaan muun muassa yhteisöllistä opettamista ja yksilöllistä oppimista. – Case-opetukseen olen tykästynyt kovasti ja niin näköjään opiskelijatkin. Viimeisimmät kokeilut liittyvät opetuksen kääntämiseen, tiimien muodostamiseen ja koulutuksellisiin pakopelitentteihin, jotka ovat olleet mielestäni tosi hauskoja kehittää. Järveläinen kertoo, että muiden opettajien kanssa käydyt kahvipöytäkeskustelut ovat olennainen osa opetuksen kehittämistä. – Meillä on hyvä porukka, joiden kanssa lähes joka päivä puhutaan ongelmista tai jaetaan uusia ideoita, joita voi sitten jalostaa eteenpäin. Kauppakorkeakoulun opekerhossa syntyy myös paljon ideoita. Haluankin välittää muille opettajille kiitokset avusta, sillä ilman monia kollegoita ja heidän kanssaan käytyjä keskusteluja en saisi ideoita eikä kursseja tulisi kehitettyä.

OPISKELIJOIDEN JAKSAMINEN HUOLETTAA VÄLILLÄ

Järveläinen pyrkii opetuksessaan huomioimaan erilaiset opiskelijat ja myös opiskelijoiden ideat. Toiselle voi olla ryhmäkeskustelua luontevampaa ref lektoida omaa oppimista virtuaaliryhmässä tai oppimispäiväkirjassa. Niin sanotut luentotehtävät toimivat kuin lukupiiri – idea tehtävään syntyi, kun Järveläinen huomasi omassa lukupiirissään, miten syvälle asian ymmärtämisessä voidaan keskustellen päästä. Järveläisen arvion mukaan nykyopiskelijat tuntuvat tähtäävän korkealle ja vaativan itseltään paljon. – Kääntöpuolena on se, että monet stressaavat ja uupuvat, mikä on huolestuttavaa. Omaopettajana joskus neuvonkin opiskelijoitani ottamaan yhteyttä opintopsykologiin, ja joskus vaikka opiskelutekniikkaryhmäkin voi auttaa. Vuoden opettajan näkökulmasta Turun kauppakorkeakoulu vaikuttaa olevan varsin mukava ja yhteisöllinen opiskelupaikka. – Olen ymmärtänyt, että meillä ilmapiiri ei ole niin kilpailullinen kuin joissain muissa kauppakorkeakouluissa. Oman tunnelmansa tekee myös se, että kaikki opetus on keskitetty yhteen rakennukseen. MERCURIUS 1/2019

TSE exe uudisti johtamiskoulutuksensa Johtamisosaamisen kehittämiskumppani TSE exe on tehnyt ohjelmauudistuksen, jonka myötä se tarjoaa koulutusohjelmissaan entistä joustavampia opiskelu- ja osallistumismahdollisuuksia. Ohjelmauudistuksen myötä koulutuksiin kytkeytyy myös aiempaa laajempi verkosto osaajia. TEKSTI TARU SUHONEN

KUVA ANTTI TARPONEN

ohtaja Ulla Heinonen kertoo, että johtamiskoulutusohjelmien sisällölliseen ja menetelmälliseen uudistamiseen tartuttiin TSE exessä innolla kuluvan vuoden alussa. – Uudistuksen lähtökohtana olivat keskustelut asiakkaidemme kanssa organisaatioiden tulevaisuuden osaamistarpeista. Vastuullinen ja vaikuttava johtamisosaaminen ratkaisee yritysten ja organisaatioiden tulevaisuuden suunnan. TSE exen johtamiskoulutusohjelmat avartavat osallistujien näkemyksiä ajankohtaisista teemoista, tulevaisuuksista sekä visionääriseen liiketoimintaan liittyvistä valinnoista. TSE exe tarjoaa ohjelmauudistuksen myötä entistä joustavampia mahdollisuuksia oppimiseen. – Ei riitä, että uudistamme omaa ammattiosaamistamme. Tarvitaan jatkuvaa oppimista sekä omaksumista, joka kattaa henkilö-, tehtävä- ja organisaatiokohtaiset kehittämistarpeet. Vahvistamme osallistujien oman asiantuntijuuden ja johtamisosaamisen syventämistä sekä haastamme heitä miettimään omien organisaatioidensa toimintaympäristöä vahvalla tulevaisuusorientaatiolla, Heinonen sanoo. Koulutuksiin kytketään mukaan nyt myös osallistujien omia ja heidän organisaationsa verkostoja sekä alumnien ja yliopiston asiantuntijoiden osaamista ja kokemusta verkostomaiseen yhteisöön.

MERCURIUS 2/2019

– Osaajien yhteisössä osallistujien verkostot laajenevat, Heinonen lupaa. UUDISTUS HAASTAA MYÖS KOULUTTAJAN

Ohjelmauudistuksessa laitettiin uusiksi myös ohjelmien rakenne. Muun muassa TSE exe Executive MBA- ja TSE exe JOKO -ohjelmat ovat nyt modulaarisia niin, että JOKO-ohjelman kaksi moduulia ovat osa EMBA-ohjelman viittä moduulia. Jokaisen moduulin voi myös suorittaa itsenäisenä kokonaisuutena. Moduulien teemat vastaavat tulevaisuuden osaamistarpeisiin, ja niiden tulevaisuusorientaatio on vahva. Ohjelmauudistus on kattava, se koskee kaikkia TSE exen tarjoamia ohjelmia ja valmennuskokonaisuuksia, myös yrityskohtaisesti tehtäviä räätälöityjä toteutuksia. Uudistusta on ollut tekemässä monialainen ja monitieteinen asiantuntijaverkosto. – Uudistus haastaa positiivisella tavalla myös meidän oman tekemisemme, mikä onkin todella innostavaa. Tuomme koulutukseen uusia oppimismenetelmiä ja niitä kehitetään jatkuvasti sujuvan oppimisprosessin tueksi ja varmistamiseksi. Huomioimme ohjelmissamme osallistujien osaamisen ja kokemuksen ja kehitämme yhdessä laajan asiantuntija- ja kouluttajaverkostomme kanssa uusia osallistavia toimintamalleja. Käytämme muun muas-

sa käänteistä oppimista, eli teemojen perusteita opiskellaan itsenäisesti ja lähijaksoilla ratkotaan yhdessä ongelmia sekä analysoidaan ja sovelletaan tietoa. Kouluttajan rooli on fasilitoiva ja ohjaava, Heinonen sanoo. OSALLISTAVAA OPPIMISTA, VIRTUAALITIIMEJÄ JA TUKEA OPPIMISEEN

Kansainvälisen liiketoiminnan yliopistotutkija Peter Zettinig toimii kouluttajana TSE exen ohjelmissa ja EMBA-ohjelman Global Strategic Management -moduulin pääkouluttajana. – Kulutuksen lisääntyminen nousevissa talouksissa sekä palveluliiketoiminnan kasvu ovat esimerkkejä asioista, joiden vuoksi kansainvälisen kilpailun luonne ja vastaavasti monikansallisten yritysten liiketoimintamallit ovat muuttuneet merkittävästi. EMBA-ohjelmassa osallistujat pohtivat esimerkiksi sitä, miten yrityksen menestystekijöitä pitää arvioida uudelleen ja järjestellä vastaamaan uusia vaatimuksia, Zettinig kertoo. Kansainvälisten yritysten menestymiseen liittyvien tekijöiden ja ilmiöiden muuttuessa myös TSE exen ohjelmien oppimistavoitteita ja -menetelmiä on muutettu, oppiminen on entistä osallistavampaa. Global Strategic Management -moduulissa osallistujien kanssa luodaan ensin ai-

Ulla Heinonen ja Peter Zettinig kertovat, että ohjelmauudistus haastaa hyvällä tavalla myös kouluttajat.

heeseen liittyvät raamit, joiden läpi tarkastellaan mahdollisia tulevaisuuksia. Sen jälkeen osallistujat muodostavat yhdessä paikallisten ja ulkomaisten partneriyliopistojen koulutuksiin osallistuvien kanssa virtuaalitiimejä, joissa he käsittelevät yritysten kansainvälisiin mahdollisuuksiin ja haasteisiin liittyviä teemoja käytännön tilanteiden kautta. – Lähestymistavassa jokainen osallistuja kehittää omaa ymmärrystään vuorovaikutuksessa muiden kanssa.

Virtuaaliympäristö tarjoaa osallistujille mahdollisuuksia kohdata haastavia johtamistilanteita ja ratkoa niitä eri johtamismenetelmiä hyödyntäen. Lisäksi tarjoamme koulutuksissa osallistujille mahdollisuuksia käsitellä ajankohtaisia tapahtumia sekä tuemme oppimista tarjoamalla työkaluja ja palautetta oppimisen haasteissa, Zettinig kertoo. TSE exe on johtajuuden kehittämiskumppani yrityksille, julkishallinnon organisaatioille sekä järjestöille. TSE exen JOKO ja EMBA syventävät hen-

kilökohtaista johtajuutta, CFP (Certified Foresight Professionals) avartaa tulevaisuuksien ennakointiosaamista. Liiketoimintaosaamista kehittävät ohjelmat keskittyvät muun muassa vaikuttavaan johtamiseen, hankintojen johtamiseen tai päätöksenteon työkaluihin. TSE exe suunnittelee ja toteuttaa yrityskohtaisia ohjelmia sekä rakentaa koulutuskokonaisuuksia organisaatioiden avainhenkilöille. Tutustu vaihtoehtoihin: www.utu.fi/exe

MERCURIUS 1/2019

Business Innovation Camp -konsepti kiinnostaa Suomessa ja maailmalla Turun kauppakorkeakoulun innovaatiokonseptin mukaiset Business Innovation Camp -leirit järjestettiin tänä syksynä Bostonissa ja Turussa. Alkuvuodesta leiri järjestetään jälleen Singaporessa, jossa konseptin ensimmäinen kansainvälinen toteutus tehtiin viime vuonna. TEKSTI TARU SUHONEN

usiness Innovation Camp on Turun kauppakorkeakoulun innovaatiokonsepti. Leirin muodossa toteutettavassa yhteistyössä yrityskumppanit asettavat kauppakorkeakoulun maisterivaiheen opiskelijoille haasteen, jota ratkotaan kauppakorkeakoulun ja yritysten edustajien mentoroimissa tiimeissä. Bostonissa 30.9.–4.10.2019 järjestetyn innovaatioleirin yrityskumppanit olivat IBM Suomi ja Finnair. Viikon kestäneessä innovaatioprosessissa hakuprosessin kautta valittu ryhmä kauppakorkeakoulun viimeisen vuoden opiskelijoita ratkoi IBM Suomen ja Finnairin haastetta tulevaisuuden asiakaslähtöisestä ja samalla kestävästä ruoan toimitusketjusta.

Leirin yrityskumppanit ovat tyytyväisiä opiskelijoiden erinomaiseen suoriutumiseen. Finnairin Digital Transformation Lead Patrik Etelävuori kertoo, että Finnairilla osattiin odottaa hyvää tulosta Bostonin innovaatioleiristä. – Opiskelijat osoittivat jo ennen campin alkua suurta mielenkiintoa ja aloitekykyä haastetta kohtaan. Campin tulokset ylittivät kuitenkin meidän korkeat odotuksemme. Emme osanneet kuvitella, että opiskelijat niin lyhyessä ajassa omaksuisivat Finnair Kitchenin tuotantoketjun pääpiirteet, joista he osasivat määrittää keskeisiä haasteeseen liittyviä ongelmakohtia ja keskittää ratkaisuehdotuksensa niihin, Etelävuori sanoo.

IBM Suomen yhteiskuntasuhteiden ja Pohjoismaiden yliopistosuhteiden johtaja Maarit Palo kertoo, että IBM lähti innolla mukaan asiakkaan liiketoiminnan todelliseen haasteeseen vastaavaan Business Innovation Camp -konseptiin, joka oli heille uusi kokemus. – Tarjosimme opiskelijoille tietoutta teknologisista mahdollisuuksista toimialalla keskittyen erityisesti Finnair Kitchenin asettamaan haasteeseen. Halusimme tuoda opiskelijoille paikallista ja kansainvälistä osaamista muun muassa elintarvikkeiden jäljitettävyydestä lohkoketjuteknologian avulla sekä esimerkkejä tekoälyn mahdollisuuksista ja toteutuksista muun muassa toimitusketjun hallinnassa. Palon mukaan opiskelijoiden paneutuminen ja työskentely haasteen parissa oli upeaa seurattavaa. – Saimme olla seuraamassa tulevaisuuden tekijöiden loistavaa työtä ja tuloksia. Lisäksi myös itse opimme paljon campin aikana. KONSEPTI VALJASTETTIIN SYÖPÄTUTKIMUKSEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMISEEN

Boston Business Innovation Campin mentorit ja opiskelijat koolla.

MERCURIUS 2/2019

Lokakuussa Business Innovation Camp toteutettiin yhteistyössä Läntisen syöpäkeskuksen (FICAN West), lääkeyhtiö Rochen ja Turun yliopistollisen keskussairaalan (Tyks) kanssa. Leirin tavoitteena oli kehittää yhteistyötä ja verkostoitumista kliinisessä

Kuva: Lotta Junnila

FICAN West Innovation Campin osallistujat ja järjestäjiä.

lääketutkimuksessa. Tyksin alueella toimiva Läntinen syöpäkeskus on Suomen toiseksi suurin syövän tutkimuskeskus ja osa Suomen kansallista syöpäkeskusta. FICAN Westille asetettu tehtävä liittyy vuoropuhelun kehittämiseen näiden toiminta-alueiden välillä. Tähän koordinointirooliin haettiin uusia työkaluja järjestämällä FICAN West Innovation Camp. Opiskelijaryhmät kehittivät lokakuussa järjestetyissä työpajoissa ratkaisuja kohdennettuihin haasteisiin ja esittelivät ne mukana olevien organisaatioiden edustajille keskustelutilaisuudessa 4.11.2019. – Oli hienoa nähdä, että lyhyellä muutaman tapaamisen sprintillä pystyttiin avaamaan uusia keskusteluja aiheesta ja hahmottamaan kehitystarpeet uudella tavalla. Opiskelijat pohtivat esimerkiksi koordinointiroolin tukemista digitaalisten ratkaisujen ja näkyvyyden lisäämisen avulla. Olemme aloittaneet jo keskustelut useamman jatkohankkeen suunnittelulle opiskelijoiden esitysten innoittamana, kertoo Läntisen syöpäkeskuksen johtaja Pia Vihinen.

Business Innovation Camp on mielenkiintoinen tapa löytää uusia mahdollisuuksia ja kehittämiskohteita. Innovation Camp toteutettiin Turun yliopiston, Tyksin ja Roche Oy:n yhteistyösopimuksen toimenpiteenä. Yhteistyösopimus solmittiin loppuvuodesta 2018 ja sen osana on sovittu erilaisia kehittämistoimenpiteitä muun muassa tutkimuksen ja koulutuksen tukemiseksi. – Etsimme ja kehitämme Rochella jatkuvasti uudenlaisia lisäarvoa luovia yhteistyömuotoja. Business Innovation Camp on mielenkiintoinen tapa löytää uusia mahdollisuuksia ja kehittämiskohteita. Yhteistyö sairaalan ja yliopiston kanssa kehittää muun muassa lääketutkimusta ja potilaan hoitoa, Roche Oy:n lääketieteellinen johtaja Anssi

Linnankivi sanoo. Kauppakorkeakoulu on menestyksekkäästi laajentanut ja systematisoinut Business Innovation Camp -konseptiaan kansainväliseksi innovaatioyhteistyömuodoksi viime vuosien aikana. Konseptia toteutetaan yhdessä kumppaniyritysten ja -yliopistojen kanssa noin viikon mittaisena sekä Suomessa että ulkomailla. Opiskelijat valitaan mukaan kuhunkin toteutukseen hakemusten perusteella. Business Innovation Camp toteutettiin ensimmäistä kertaa kansainvälisesti vuonna 2018 Singaporessa, jossa järjestetään leiri jälleen tammikuussa 2020. MERCURIUS 2/2019

Kuva: Eevamaija Virtanen

/ VÄ I T Ö S

Riikka Harikkala-Laihinen

Positiivisuudessa on muutosvoimaa Riikka Harikkala-Laihinen tarkastelee kansainvälisen liiketoiminnan alaan kuuluvassa väitöskirjassaan työntekijöiden tunteiden merkitystä yrityskauppojen jälkeisessä integraatiossa.

ritys on myyty, hoidettavien asioiden lista kasvaa kasvamistaan, ilmapiiri on kireä. Tunteet työpaikalla suuren muutoksen myllertäessä ovat usein negatiivisia. Tämä on luonnollista, sillä

MERCURIUS 2/2019

muutos lisää epävarmuuden kokemuksia, Riikka Harikkala-Laihinen avaa tutkimusaihettaan. Yrityskauppojen pehmeä puoli, tunteet organisaatiossa, on merkittävä mutta vasta vähän tutkittu alue liike-

taloustieteissä, Harikkala-Laihinen taustoittaa ja kertoo ottaneensa väitöstutkimuksessaan muutostilanteeseen uudenlaisen näkökulman: mikäli murroksen lomassa kyetään luomaan positiivisia tunteita, muutos helpottuu

ja nopeutuu. – Liiketalous tiivistetään usein numeroiksi, mutta numeroiden takaa löytyy lähes aina ihmisiä, jotka eivät lakkaa olemasta inhimillisiä saapuessaan työpaikalle. Emme lakkaa tuntemasta, emme muutu täysin ennalta-arvattaviksi emmekä koe olevamme vain muutama numero yrityksen tuloslaskelmassa. Joskus yritykset unohtavat tämän. Tutkimuksessaan Harikkala-Laihinen hyödyntää psykologiassa tuttua, mutta liiketalouden alalla harvinaisempaa kognitiivista tunneteoriaa, jonka mukaan tunteet syntyvät reaktiona jollekin ympäristössä havaitulle ärsykkeelle – tässä tapauksessa työpaikalla tapahtuvalle muutokselle. – Perinteisesti kuitenkin ajatellaan, että tunteet eivät kuulu työpaikalle. Työyhteisöltä odotetaan loogisuutta ja rationaalisuutta, tavoitteiden saavuttamista, Harikkala-Laihinen sanoo. POSITIIVISIA TUNTEITA JA TODELLISTA VUOROVAIKUTUSTA

Harikkala-Laihinen esittää, että positiivisuus antaa toisenlaisen lähestymistavan; tunteet voivat olla myös mahdollisuus. Hänen mukaansa positiivisuus lisää työntekijöiden turvallisuudentunnetta työpaikalla etenkin epävarmoina muutosaikoina. Positiivisuuden luomisessa avainasemassa ovat johtajat – etenkin keskijohto, joka on lähes päivittäisessä vuorovaikutuksessa työntekijöiden kanssa. – Joskus työntekijät kaipaavat vain mahdollisuutta jakaa huolensa. Tällöin esimies usein omaksuu kuuntelijan roolin. Harikkala-Laihinen korostaa, että esimiehen tulee kuitenkin tiedostaa omat voimavaransa ja tunteensa. Omaa jaksamistaan ei saa uhrata. Myös tunnejohtajalla saa olla vaikeita päiviä.

Omia tunteita ei tarvitse peittää, mutta toisaalta varsinkaan negatiivisten tunteiden ei tule antaa heijastua alaisiin. –Työpaikalla tunteet leviävät kulovalkean tavoin. Muutosaikoina etenkin negatiiviset tunteet saavat huhumyllyistä tuulta alleen. Tämän vuoksi on tärkeää pyrkiä oikomaan negatiivisten tunteiden pohjalla mahdollisesti vaikuttavia vääriä käsityksiä. Miten johto sitten voi auttaa positiivisuuden synnyssä? Väitöstutkijan mukaan työntekijöille tulee antaa mahdollisuus kokea olevansa osa muutoksen aikaansaamista. – Tunteet eivät synny tyhjiössä. Ympäröivät ihmiset ja tapahtumat vaikuttavat merkittävästi yksilön kokemukseen. Tunnistamalla ja kuuntelemalla työntekijöiden tunteita yritykset voivat lisätä työntekijöiden sitoutumista ja motivaatiota muutokseen. Pelonsekainen kaaos ei ole kenenkään etu eikä tavoite.

Työpaikan hyvä henki kielii positiivisesta tunneilmapiiristä, joka sallii myös negatiiviset tunteet.

YHDESSÄ KOHTI UUTTA

Väitöskirjan ytimessä on se, että yhteisöllisyyttä ei synny ilman ihmisten välistä vuorovaikutusta. – Menestyksekkäissä yrityskaupoissa onkin pohjimmiltaan kyse osapuolten sitoutumisesta uuteen, yhteiseen päämäärään. Jos työntekijät kokevat yhdistymisen mielekkäänä, he voivat olla merkittävä voimavara yrityskaupan käytännön toteutuksessa. Yrityskaupassa positiivisena voidaan kokea esimerkiksi jatkuvuus, etenemismahdollisuudet tai muutoksen asettamat haasteet. Harikkala-Laihinen vinkkaa, että osallistamista yrityskaupan jälkeen voi harjoittaa esimerkiksi työpajoissa, joissa työntekijöille annetaan mahdollisuus tutustua kaupan jälkeiseen organisaatioon ja muutoksen merkitykseen omassa työssään. Mielipiteiden jakaminen, työkavereiden kuunteleminen ja

yhdessä pohtiminen luovat yhteenkuuluvuuden tunnetta. Harikkala-Laihinen muistuttaa, että työpaikan hyvä henki kielii positiivisesta tunneilmapiiristä, joka sallii myös negatiiviset tunteet. – Tämä on voimavara arjessa, etenkin muutosaikoina. Positiivinen ilmapiiri työpaikalla ylipäätään lisää työhyvinvointia – ja sitä kautta työn tuottavuutta. Näin inhimillisyyskin voi näkyä tuloslaskelmassa. Väitöskirjan nimi on The Power of Positivity: How Employee Emotions and Interaction Can Benefit Cross-Border Acquisitions. Väitöstilaisuus oli 20.9.2019, kustoksena toimi professori Niina Nummela ja vastaväittäjänä professori Jeremy Clegg (University of Leeds).

TUTUSTU MYÖS AIEMPIIN VÄITÖSTUTKIMUKSIIN VERKOSSA > WWW.UTU.FI/TSE - VAITOKSET MERCURIUS 2/2019

Tohtorit olivat Merkuriuksen Karnevaalien keskiössä

Turun Kauppakorkeakouluseuran 50-vuotisjuhlavuoden Merkuriuksen Karnevaaleja juhlittiin Turun Messukeskuksessa 12.10.2019. TEKSTI MIRJA JUNKOLA, HEIDI TUOMINEN, TARJA VALDE - BROWN (MERKURIUS KARNEVAALIEN TOIMIKUNTA) KUVAT STAR IMAGE OY

yvän asian puolesta kokoontunut monisatapäinen juhlaväki loi ainutlaatuisen tunnelman juhlaan, jonka keskiössä olivat viimeisen kahden vuoden aikana Turun kauppakorkeakoulusta väitelleet tohtorit. Joka toinen vuosi järjestettävät Merkuriuksen Karnevaalit ovat yksi vanhimmista ja merkittävimmistä akateemisen tutkimuksen tukemiseen tarkoitetuista hyväntekeväisyystapahtumista ja Turun Kauppakorkeakouluseuran merkittävin varainkeruumuoto. Karnevaalien tuotolla mahdollistetaan tuki sekä väitelleille tohtoreille että kansainvälisissä huippujulkaisuissa artikkeleita julkaisseille tutkijoille. – Toimintamme on mahdollista seuran jäsenten, seuraa tukevien yritysten ja muiden tahojen ansiosta. Toivon, että Turun Kauppakorkeakouluseura voi myös tulevaisuudessa tarjota kiinnostavan väylän tukea kauppatieteellistä tutkimusta Turussa, totesi Turun Kauppakorkeakouluseuran puheenjohtaja Kalle Laaksonen avaussanoissaan. Merkuriksen Karnevaaleista syntyvä tuotto vaihtelee, mutta tällä kertaa päästiin erinomaiseen noin 85 000 euron tuottoon. Se käytetään koko-

MERCURIUS 2/2019

Turun Kauppakorkeakouluseuran puheenjohtaja Kalle Laaksonen kiitti seuran toimintaa tukevia yksityishenkilöitä ja yrityksiä.

naisuudessaan Turun kauppakorkeakoulun tutkijoiden tukemiseen väitöskirja- ja julkaisurahaston kautta. – Turun Kauppakorkeakouluseuran ja sen taustalla olevien tahojen tuki ja pyyteetön työ koulun hyväksi on korvaamattoman tärkeää ja vahvistaa omalta osaltaan kilpailukykyämme parhaista tutkijoista, kiitteli Turun kauppakorkeakoulun dekaani Markus Granlund juhlassa. Tohtorien puolesta kiitospuheen pi-

tänyt Marko Niemimaa vahvisti, että Turun Kauppakorkeakouluseuran antamalla tuella on tärkeä merkitys tutkijoiden kannustamisessa. Jo 27. kerran järjestetyt Merkuriuksen Karnevaalit olivat myös Turun Kauppakorkeakouluseuran 50-vuotisjuhlakarnevaalit. Tutustu Merkuriuksen Karnevaaleissa julkaistuun Kauppakorkeakouluseuran historiakoosteeseen osoitteessa www.utu.fi/ turun-kauppakorkeakouluseura.

KATSO KOKO KUVAKAVALKADI MERKURIUKSEN KARNEVAALEISTA > WWW.MERKURIUKSENKARNEVAALIT.FI

Dekaani Markus Granlund kiitti juhlavieraita. Tohtorien kiitospuheen piti Marko Niemimaa.

Kuluneen ”merkuriadin” eli viimeisen kahden vuoden aikana Turun kauppakorkeakoulusta väitelleitä tohtoreita.

Taiteilija Johanna Oras lahjoitti jo kuudennen kerran maalauksensa Merkuriuksen Karnevaalien hyväntekeväisyyshuutokauppaan. Voiton sanansaattaja -maalauksen huusi itselleen Kivikylän Kotipalvaamo Oy:n toimitusjohtaja Jari Laihonen.

Hyväntekeväisyyshuutokaupan meklarina toimi Juha Lehtola. Buster Boatsin ja Turun Yamaha Centerin lahjoittaman veneen huusi Risto Muinonen Martinex Oy:stä.

Merkuriuksen Karnevaalien tärkein tehtävä on kerätä varoja kauppatieteellisen tutkimuksen tukemiseen ja Karnevaalien tuotto ohjataan kokonaisuudessa tähän tarkoitukseen.

MERCURIUS 2/2019

Ota haaste vastaan! Opi huomisen johtamistaitoja. EMBA alkaa tammikuussa.

utu.fi/emba

â&#x20AC;&#x201C; uudistavaa johtamisosaamista Ulla Heinonen 050 591 7199 Miia Tammisto-Lehtinen 050 573 3671

utu.fi/exe