Mercurius 4/2012

MERCURIUS

Startup Sisters vauhdittaa naisyrittäjyyttä

4 /2012

Turun kauppakorkeakoulun sidosryhmälehti

12 Yrityskulttuuri tasapainoon

7

Rohkeutta kuntien talouteen

20

PÄÄKIRJOITUS

MERCURIUS Onko budjetoinnista tullut pelkkä rituaalinen rasite? Vastaisiko rullaava ennustaminen paremmin todellisuutta? Tiedämmekö, mitä asioita mittaamalla ja kehittämällä voimme parhaiten vaikuttaa lopputuloksiin? Onko tuote- tai palvelukustannuksemme laskettu validilla tavalla? Mikä on tilintarkastajien rooli nykypäivän talousohjauksessa ja -seurannassa ja mikä on tilintarkastuksen todellinen arvo yrityksen toiminnan johtamisen kannalta? Entä miten oman ja vieraan pääoman rahoitusmarkkinat kehittyvät jatkossa – miten rahoitamme seuraavan investointimme?

Siinä pieni otos kysymyksistä, joita joudumme sekä liikeelämässä että julkisella sektorilla pohtimaan. Osa kysymyksistä liittyy operatiiviseen ohjaukseen, osa kytkeytyy suoraan strategiseen ohjaukseen ja päätöksentekoon. Moderni taloushallinto on – tai sen pitäisi olla – luonnollinen osa jokaisen johtajan, yrittäjän ja vastuuhenkilön toimenkuvaa. Talous ja sen hallinta ja johtaminen ovat läpitunkevia teemoja, joiden merkitys elää jossain määrin suhdanteiden mukana, mutta niistä huolimatta on aina se bottom line.

Vastuullisuus, eri sidosryhmien tarpeista huolehtiminen ja innovointi ovat nyt ja tulevaisuudessa liiketoiminnan ytimessä.

Tämä ydin vaatii kuitenkin taloudellisesti järkevän perustan.

Innovaatioprosesseissa tarvitaan tulevaisuuden projektioita liittyen innovaatioiden taloudellisen kestävyyteen. Näiden tekeminen ei ole koskaan helppoa, mutta moderni liiketoiminnan analytiikka tarjoaa tähänkin koko ajan parempia työkaluja.

Paino on tietysti sanalla työkalu, sillä edelleen tarvitaan hyvin koulutettu ihminen käyttämään työkaluja kokemukseensa nojaten ja lopulta tulkitsemaan työkalujen tuottaman informaation.

Olemme tulleet pitkän matkan kirjanpidon ja pääoman tuottovaadelaskelmien keksimisestä globaaliin, osin virtuaaliseen toimintaympäristöön. Taloushallinto siirtyy kovalla vauhdilla sähköiseen toimintamalliin, jolloin taloushallinnon pelikenttä ulottuu kirjanpidon automaattikirjauksista suurten tietovarastojen hallintaan ja tiedon louhintaan. Samalla laskentaekonomien koulutus ja toimenkuva on kokenut transformaation.

Tärkeät perusasiat ovat pysyneet samoina, mutta näiden päälle on rakentunut muutosagentin ja business partnerin rooleja, joissa keskeistä osaa näyttelevät modernit laskentatekniikat, tietotekninen osaaminen, kokonaisuuksien hallinta ja päätöksenteon proaktiivinen sparraus. (Modernin taloushallinnon osaajien koulutuksesta voit lukea lisää tästä lehdestä alkaen sivulta 4.)

Nämä uudet toimintamallit ovat jo pitkään olleet osa Turun kauppakorkeakoulussa tehtävää tutkimusta ja sitä kautta siirtyneet alan koulutukseen. Myös oman toimintamme ohjauksessa olemme soveltaneet näitä oppeja. Jotta suutarin lapsella olisi kengät, on Turun kauppakorkeakoulussa sovellettu esimerkiksi Balanced Scorecard -ajattelua strategian signaloinnin ja jalkauttamisen välineenä jo lähes 15 vuoden ajan. Se on entistä tärkeämpi työkalu lähitulevaisuudessa, kun yliopisto-organisaation taloutta ja ydintoimintoja pyritään ohjaamaan tavalla, joka tasapainottaa lyhyen ja pitkän tähtäimen suunnittelun ja eri sidosryhmien tavoitteet ristipaineiden aallokossa.

Sisällys 4/2012

6 10

Alviira Luoma valmistui monen unelma-ammattiin.

Mika Aaltonen on vuoden alumni.

12 16

Moderni taloushallinto on must

Markus Granlund Turun kauppakorkeakoulun johtaja laskentatoimen professori

Raimo Sailas: Hyvinvointivaltio kohtaa poikkeuksellisen haasteen

2 4 7 8 10 12 15 16 18 20 22

Pääkirjoitus: Moderni taloushallinto on must Modernin taloushallinnon monitaiturit Kulttuuri ohjaa tehokkaasti Lyhyesti Huippufuturisti luottaa kestävämpään huomiseen Startup Sisters inspiroi yrittäjyyteen Talousjohtajan työpäivä Keskustelua kansantaloudesta: Raimo Sailas ja Paavo Okko Tapahtumia Läpinäkyvyyttä ja rohkeutta kuntatalouteen Väitökset ja valmistuneet

MERCURIUS 4/2012 | Julkaisija Turun yliopiston kauppa­­ korkeakoulu | Päätoimittaja Markus Granlund | Toimitus­sihteeri Taru Suhonen, 02 333 9264, taru.suhonen@utu.fi­|­Toimitus­ neuvosto Markus Granlund, Pirjo Vuokko, Aki ­ Koponen, ­Tuomas Koivula ja Taru Suhonen | Taitto­Mainostoimisto Dimmi | Kannen kuva Hanna Oksanen | Paino Finepress Oy | Painos­ määrä ­4 500 | ISSN 0788-9747 | Tilaukset, osoitteen­muutokset ja ­palaute tseviestinta@utu.fi

441 678 Painotuote

Modernin taloushallinnon

monitaiturit Teksti Aleksi Rajamäki

Kauppakorkeakoulusta­lähetetään työelämään vuosittain kymmeniä ekonomeja, jotka toimivat toimitusjohtajan oikeana­kätenä, välittävät monipuolista­ kuvaa yrityksen liiketoiminnasta tai suunnittelevat rahoitusta kasvun ja kansainvälistymisen tueksi.

Kuvat Lauri Hannus

Controller Alviira Luoma osallistuu Biotie Therapies Oyj ­-lääkekehitysyhtiön talous­hallinnon palavereihin talous­­johtaja Kristian Rantalan ja kirjanpitäjä Tarja Heinosen kanssa.

T

urun kauppakorkeakoulun suurin yksittäinen oppiaine on laskentatoimi ja rahoitus, jonka valitsee pääaineekseen noin 60 opiskelijaa vuosittain. Koulutus antaa kandidaattivaiheessa kattavan kokonaiskuvan aineen kolmesta alueesta: johdon laskentatoimesta, tilinpäätösinformaatiosta ja yritysrahoituksesta.

Maisteriopinnoissa opiskelija voi erikoistua johonkin niistä. Valmistuneet maisterit toimivat yrityksen talousjohdossa, liikekirjanpidon ja tilinpäätösinformaation alueilla tai erilaisissa rahoituksen suunnittelu- ja analysointitehtävissä.

4 MERCURIUS 4/2012

Johdon laskentatoimesta controlleriksi

Johdon laskentatoimessa painotetaan teoreettisesti merkittävää tutkimusta, jossa näkyy talousjohtamisen muutosproblematiikka myös humanistisesta ja sosiologisesta näkökulmasta.

– Monet käynnissä olevat tutkimushankkeemme tarkastelevat globaalin ja lokaalin välisten jännitteiden tasapainottamista.

Tutkimusryhmässämme on kymmenkunta aktiivista jäsentä, tämänkokoinen ryhmä on ainutlaatuinen kansainvälisestikin, laskentatoimen laitoksen johtaja, professori Kari Lukka kertoo.

Tutkimuksesta nousevia ajankohtaisia asioita viedään edelleen opetukseen. Tällä hetkellä ne liittyvät esimerkiksi palkkio- ja informaatiojärjestelmiin, suorituksen mittaamiseen sekä tietopääoman hallintaan. Tutkimusta tehdään tyypillisesti suoraan kentällä läheisessä yhteistyössä eri organisaatioiden kanssa.

– Maailma on mielenkiintoinen, kiinnostavia tutkimusaiheita ja yhteistyökumppaneita on paljon. Teemme yhteistyötä muun muassa turkulaisen lääkekehityksen kanssa.

Koulutuksessa painotetaan työpariajatusta, jossa controller toimii toimitusjohtajan oikeana kätenä. Hyvä controller katsoo tu-

levaisuuteen, ottaa kantaa nopeasti ja usein vastaa jo ennen kuin kysytään.

– Controllerin työ vaatii proaktiivisuutta, luovuutta, bisnesympäristön tuntemusta sekä tarkoituksenmukaisuuden pohjalta toimivan analyysin ja laskennan hallintaa. Koulutuksemme tähtää ensi sijassa juuri tällaisen työnkuvan vaatimusten täyttämiseen.

Lukka huomauttaa, ettei taloushallinnon perusosaamista pidä unohtaa.

– Jokaiselta taloushallinnossa työskentelevältä edellytetään laskentatoimen ja rahoituksen koko kentän ajantasaista hallintaa.

Lukka toivoo, että valmistuneet pitävät yhteyttä entiseen opinahjoonsa.

– Turun kauppakorkeakoulun johtamiskoulutus tarjoaa myöhemmin hyvän mahdollisuuden tietojen päivittämiseen ja suhdeverkoston kehittämiseen.

Kokonaisvaltainen kuva yrityksen liiketoiminnasta

Tilinpäätösinformaatiota opiskelleet pystyvät muodostamaan monipuolisen kuvan yrityksen taloudellisesta asemasta, toiminnan tuloksesta ja rahavirroista. Kansainväliset tilinpäätösnormistot määrittävät nykyään osaltaan, mistä raportoidaan ja miten.

Tilinpäätösinformaation tutkimuksessa keskitytään selvittämään, mitkä raportointiratkaisut ja -kanavat ovat tehokkaita ja mahdollisimman toimivia. Yritykset viestivät entistä enemmän myös ei-rahamääräisillä tiedoilla.

– Nykyään yhä suurempi osa yrityksistä raportoi oma-aloitteisesti muun muassa yritysvastuustaan. Tutkimme, millainen kommunikointi edistäisi yritysten yhteiskuntavastuuta ja vuoropuhelua sidosryhmien kanssa, professori Hannu Schadewitz sanoo.

Schadewitzin mukaan tilinpäätösinformaation asiantuntijoiden koulutuksessa on

MERCURIUS 4/2012

5

välitettävä ennen kaikkea periaatteita ja kehitettävä taitoa analysoida ja soveltaa.

– Periaatteiden oppiminen on ensisijaista, jotta perusasioita pystyy soveltamaan uralla myöhemmin vastaantuleviin tilanteisiin ja tarpeisiin. Kun koulutuksen perusasiat ovat kunnossa, on mahdollista ja varaa hienosäätää opintojen painopisteitä liike-elämän tarpeiden mukaan.

Tilinpäätösinformaatiota opiskelleet työllistyvät esimerkiksi yritysanalyyti­ koiksi ja auktorisoiduiksi tilintarkastajiksi.

– Tarjoamme ajantasaista ja tutkittua tietoa välittävän oppimisympäristön, jossa opiskelija pystyy kartuttamaan omaa osaamistaan opintojen edetessä. Kysyvä asenne elämää ja työtä kohtaan kannattaa säilyttää myös opintojen jälkeen, Schadewitz muistuttaa.

Rahoitusekonomien kysyntä kasvaa

Rahoituksen opintosuunta tarkastelee rahoitusmarkkinoita yrityksen ja sijoittajien näkökulmasta ja pureutuu yrityksen rahoituksen suunnitteluun ja analysointiin. Professori Mika Vaihekosken mukaan rahoituksen tutkimuksessa on viime aikoina saanut yhä enemmän tilaa käyttäytymistieteellinen lähestymistapa.

– Tutkijat tarkastelevat esimerkiksi sitä, millaiset syyt estävät täysin rationaalisia sijoittamiseen ja rahoitukseen liittyviä päätöksiä.

Rahoitusosaamisen kysyntä on lisääntynyt viime vuosina. Vaihekosken mukaan taustalla on varallisuuden kasvu sekä omaisuuden arvopaperistuminen ja markkinoiden monipuolistuminen.

– Yritykset ja yksityishenkilöt joutuvat yhä enemmän tekemisiin rahoitukseen liittyvien päätösten kanssa. Valmistuneet sijoittuvat usein yritysrahoituksen sekä rahoitusmarkkinoiden ja riskienhallinnan tehtäviin esimerkiksi pankkeihin ja vakuutusyhtiöihin.

Turun kauppakorkeakoulussa rahoituksen opetusta on kehitetty voimakkaasti viimeisten vuosien aikana yhteistyössä yritysten ja muiden rahoitusalan toimijoiden kanssa.

Yhteistyötä on lisätty oppiaineiden, jatkossa myös tiedekuntien välillä.

Vaihekoski kehottaa opiskelijoita unelmoimaan suurista asioista ja tekemään uraa myös kansainvälisesti – kotimaastakin käsin.

– Suomalainenkin yritys voi kasvaa voimakkaasti ja valloittaa markkinoita muualta.

Kasvu on mahdollista, kunhan muistaa riittävän rahoituksen!

Alviira Luoma kokee saaneensa laskentatoimen pää­ aineopinnoistaan parhaat mahdolliset edellytykset controllerin työlleen. – Teen työkseni lähes täsmälleen sitä, mitä laskentatoimessa opiskellaan.

Controller sparraa johtoa päätöksenteossa

S

yyskuun alussa valmistunut Alviira Luoma on monen kauppatieteiden opiskelijan unelma-ammatissa. Controllerin työhön tuore kauppatieteiden maisteri pääsi kiinni varsin nopeasti, kuukausi valmistumisensa jälkeen.

Luoma toimii controllerina kansainvälisessä keskushermosto- ja tulehdussairauksiin erikoistuneessa Biotie Therapies Oyj -lääkekehitysyhtiössä. Työlleen oivat lähtökohdat Luoma rakensi laskentatoimen, tietojärjestelmätieteen ja yritysjuridiikan ainekokonaisuudesta. Luoma kertoo koulutuksen ja työelämän vaatimusten kohdanneen saumattomasti.

– Kaikkea, mitä olen opiskellut, tulee hyödynnettyä. Korkeakouluopinnot ovat muun muassa vahvistaneet tiedonhaun taitoja ja

6 MERCURIUS 4/2012

kriittistä ajattelua. Laskentatoimi on ehdoton kaikille kauppatieteiden opiskelijoille, myös kieliä on hyvä osata monipuolisesti.

– Controllerin työ ei tosin välttämättä vaadi täysin samanlaista aineyhdistelmää kuin itselläni oli. Viimekädessä työ kasvattaa tekijäänsä, Luoma vinkkaa.

Johdon ja kirjanpidon välissä Luoma poimii keskeisimmäksi vastuualueekseen sisäisen ja ulkoisen raportoinnin.

– Työni sijoittuu johdon ja kirjanpidon väliin. Tehtäviini kuuluvat taloudellisen tiedon tuottaminen ja analysointi, raportointi, johdon päätöksenteon tukeminen sekä erilaiset tarpeen mukaan suoritettavat tiedonkeruu- ja selvitystehtävät.

Tehtäväkuvaan vaikuttavat olennaisesti toimiala ja yrityksen koko.

– Pienessä yrityksessä pääsee seuraamaan yrityksen taloutta ja toimintaa näköalapaikalta, kun taas suuremmissa yrityksissä controller saattaa olla hyvin spesifin alueen osaaja, hän huomauttaa.

Controllerin tehtävien menestyksekäs hoitaminen vaatii Luoman mukaan ennen kaikkea aktiivisuutta, analyyttisyyttä ja tarkkuutta, jopa hieman perfektionistinkin vikaa.

– Toisinaan joutuu hoitamaan useita tehtäviä samanaikaisesti. Asioita on välillä hyvä lähestyä luovasti eri kulmista.

Kulttuuri ohjaa tehokkaasti

Teksti Taru Suhonen

Kuva Esko Keski-Oja

Toiminnanohjaus on onnistunut, kun yrityskulttuurin erilaiset piirteet ovat tasapainossa.

Avoimuus ja luovuus tarvitsevat vastakappaleikseen suuntaviivoja ja rajoja.

Y

rityksen kulttuuri on sen merkittävin ohjausmekanismi, sanoo tutkijatohtori Jan Pfister.

Hänen mielestään vahvan ja toimivan organisaation toiminnanohjauksessa yhdistyvät välttämätön kontrolli ja luovuuden mahdollistavat, työntekijöitä valtuuttavat käytännöt. Tällaisia ovat esimerkiksi prosessiomistajuus ja keskustelu, johon mahtuu useita oikeita tapoja ajatella.

Pfisterin kulttuuriin perustuva malli yhdistää ohjauksen teknisempiä puolia, esimerkiksi suoritusmittausta, sosiaalisiin näkökulmiin. ‒ Yrityskulttuuriin perustuva ohjausjärjestelmä on kehys, jonka voi sijoittaa mihin tahansa ohjausympäristöön ja tulkita sen avulla vallitsevaa kulttuuria.

Potentiaali innovaatioiksi

Jokainen yrityskulttuuri sisältää sekä avoimia että suljettuja piirteitä ‒ ja molempia myös tarvitaan. Avoimuus on pinnalla, sillä se on omiaan lisäämään luovuutta ja synnyttämään innovaatioita. ‒ Kulttuurin avaaminen vapauttaa ihmisten potentiaalia ja avaa organisaatioita myös suhteessa ympäröivään maailmaan.

Perinteisesti talousohjauksen ja innovoinnin suhdetta ei ole pidetty kovin hedelmällisenä. Nykyään on selvää, että luovuus tarvitsee vastakappaleekseen talousohjausta ja mittareita. ‒ Avoimen ja suljetun välille syntyy helposti jännitteitä. Toiset haluavat kulkea uusiin suuntiin ja muuttaa maailmaa, kun taas konservatiivisemmissa ohjaavissa rooleissa keskitytään laskemaan riskejä. Erilaiset roolit ovat tärkeitä, sillä asioita pitää katsoa eri näkökulmista. Oleellista on työskennellä yhdessä ja löytää yhteisiä nimittäjiä. Onkin tärkeää, että johto kykenee luomaan yhtenäisen kulttuurin.

Huipputasoinen tutkimusympäristö

Johdon ohjausjärjestelmät lukeutuvat laskentatoimen tutkimusalaan. Linkki moniin muihin aloihin, muun muassa johtamiseen, on vahva. Turun kauppakorkeakoulussa laskentatoimen laitoksella johdon ohjausjärjestelmiä tutkii kansainvälisesti menestynyt tutkijaryhmä, jonka tutkimus painottuu erityisesti innovaatioprosessien tukemiseen.

Tutkijatohtori Jan Pfister on laitoksella vuoden pituisella tutkijavierailulla Lancasterin yliopistosta ensi kesään saakka. ‒ Johdon laskentatoimen tutkimus on ylipäätään Suomessa huippuluokkaa kansainvälisesti vertaillen. On antoisaa työskennellä näin vahvassa tutkimusympäristössä, joka on avoin ja ennakkoluuloton. Tiivis yhteys ympäröivään yhteiskuntaan ja yrityksiin on myös erittäin hieno juttu!

Tutkijatohtori Jan Pfister (Lancaster University Management School) • tutkii organisaatio­ kulttuurin roolia johdon laskentatoimen tutki­ muksessa ja • kehittää uusia tapoja toteuttaa suoritus­ mittausta teknologiaalalla sekä avoimessa innovaatio­ympäristössä, jossa pitää pystyä arvioi­ maan muun muassa kilpailija­yhteistyön hyötyjä ja riskejä.

MERCURIUS 4/2012

7

lyhyesti

Koonnut taru suhonen

Starttiraha toimii

Turun yliopisto tukee alueen meriteollisuutta laajalla tutkimusrintamalla

Tuoreen tutkimuksen mukaan starttiraha tukee yritystä sen alku­ taipaleella paitsi taloudellisesti myös muilla tavoilla. Lisäksi starttirahalla on merkittäviä työllistäviä vaikutuksia. halla on taloudellista tukea laajempi henkinen merkitys, Aaltonen sanoo.

Starttirahalla perustettujen yritysten eloonjäämisaste on hyvä. ‒ Se on neljänteen toimintavuoteen saakka vähintään samalla tasolla kuin yritysten eloonjäämisasteet Suomessa keskimäärin, kertoo kollegiumtutkija Pekka Stenholm.

Lisäksi starttirahalla on merkittävä työllistävä vaikutus. Reilusti yli puolet työllisti tutkimushetkellä ainakin yhden työntekijän. Tutkimukseen vastanneilla on vahva usko kykyynsä työllistää myös tulevaisuudessa.

Yrittäjyyden edistäminen startti­ rahalla­– Starttirahajärjestel­ män vaikuttavuus ja toi­ mivuus -tutkimusraportti

on julkaistu työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivuilla osoitteessa www.tem.fi.

Matti Niinikoski on vuoden opettaja Opiskelijat palkitsivat yliopisto-opettaja Matti Niinikosken kärsivällisestä kirjanpidon opetuksesta.

Kuva Alek si Rajamäk

i

T

8 MERCURIUS 4/2012

urun kauppatieteiden ylioppilaat ry valitsi Turun kauppakorkeakoulun vuoden opettajaksi yliopisto-opettaja Matti Niinikosken laskentatoimen ja rahoituksen aineesta.

Niinikoski opettaa pääasiassa kirjanpitoa ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille.

Perusteluissa painotettiin Niinikosken kärsivällisyyttä kertoa samat asiat kerta toisensa jälkeen. ‒ Iloitsen palkinnosta erityisesti, koska kirjanpidon kurssit ovat massakursseja, mikä rajoittaa erilaisten opetusmenetelmien käyttämistä, Niinikoski sanoo.

Vuoden opettaja sanoo, että laskentatoimen

perusosaamisen kartuttamiseen kannattaa panostaa, vaikka oppiminen viekin aikaa. ‒ Jokaisella ekonomilla pitäisi olla tietty käsitys laskentatoimen perusasioista ‒ jotka eivät muuten edes ole niin vaikeita, miltä ehkä aluksi näyttävät, hän hymyilee.

Niinikoski lisää, että pitkäjänteisyys kannattaa. ‒ Kerran kunnolla tehty pohjatyö kantaa pitkälle!

Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry valitsee vuoden opettajan vuosittain jäsenäänestyksen perusteella. Tutustu yhdistyksen toimintaan osoitteessa www.turunky.fi.

Kauppakorkeakoulu sijoittui hyvin Eduniversalvertailussa

Turun yliopisto ja Turun kaupunki ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen Meridiem-tutkimusryhmässä, jonka tavoitteena on vahvistaa Turun asemaa meriteollisuuden monitieteisen tutkimuksen keskuksena. Turun yliopistossa merisektoriin liittyvää tutkimusta tehdään lähes 20 eri tutkimusprojektissa kymmenien tutkijoiden voimin.

T

T

urun kauppakorkeakoulu sijoittui kolmanneksi vuoden 2012 Ed­ universal Worldwide Business Schools Rankingin luokassa Excellent Business Schools. Luokassa arvioidaan 500 kansallisesti vahvaa ja kansainvälisesti verkottunutta kauppatieteellistä yksikköä. ‒ Sijoitus kertoo, että ponnistelumme kansainvälisen tunnettuutemme vahvistamiseksi kantavat hedelmää, sanoo Turun kauppakorkeakoulun johtaja Markus Granlund.

Suomalaisista arvioiduista Turun yliopiston kauppakorkeakoulu sijoittui kolmanneksi Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun ja Hanken Svenska handelshögskolanin jälkeen.

Pisteityksen tarkoitus on helpottaa opiskelijoita ja akateemisia toimijoita arvioimaan ja vertailemaan mukana olevia korkeakouluja. Kauppatieteellisiä yksikköjä arvioidaan viidessä eri luokassa niiden kansainvälisen vaikuttavuuden ja tunnettuuden mukaan.

Ranking julkistettiin Eduniversalin maailmankongressissa Perussa lokakuussa.

Tutustu aiheeseen osoitteessa www. eduniversal.com

urun yliopisto on vahvasti mukana tutkimusryhmässä laaja-alaisella merisektoriin liittyvällä tutkimuksella. Meridiem-tutkimusyhteistyötä yliopistossa koordinoi kauppakorkeakoulun CCR Tutkimuspalvelut.

Yksikön kehityspäällikkö Antti Saurama kertoo, että alan haasteiden ratkaiseminen vaatii yhä useammin monialaisuutta ja erilaisen osaamisen yhdistämistä esimerkiksi tekniikan, liiketalouden ja yhteiskunnallisten teemojen osalta. ‒ Vaikka globaali taloustilanne heijas-

tuu alalle, on muun muassa ympäristö- ja energiateknologioissa, uusissa laivakonsepteissa ja palveluliiketoiminnassa on erittäin paljon mahdollisuuksia ja potentiaalia.

Tutkimusyhteistyötä aiotaankin tehdä tiiviisti alan yritysten kanssa. Tällä hetkellä käynnissä on 17 tutkimushanketta, jotka liittyvät esimerkiksi pk-yritysten kansainvälistymisen, liiketoiminnan strategisen ennakoinnin tai kokonaan uudentyyppisten suunnittelutyön ratkaisujen tutkimukseen.

Kuva Jouko Luhtala

Y

rittäjyyden tutkimusryhmä TSE Entre on arvioinut työ- ja elinkeinoministeriön tilauksesta starttirahajärjestelmän toimivuutta sekä vaikutusta uusien yritysten perustamiseen ja eloonjäämiseen.

Tutkijat analysoivat yhteensä 3 627:n vuosina 2005–2010 starttirahaa saaneen henkilön näkemyksiä starttirahasta ja sen merkityksestä yrittäjäksi ryhtymiselle. Lisäksi tarkastelussa olivat yli kahdensadan asiantuntijan näkemykset starttirahajärjestelmästä. Laajan selvityksen mukaan starttirahajärjestelmä on toimiva rahoitusinstrumentti.

Tutkija Satu Aaltonen kertoo, että järjestelmä sai kokonaisuudessaan hyvin positiivisia arvioita. ‒ Tulos on tärkeä julkisten toimenpiteiden kannalta. Saajat kokevat, että starttira-

Kalervo Väänänen, Aleksi Randell, Petri Varsta ja Juha Kettunen allekirjoittivat yhteistyösopimuksen 16.11.

Porin yksikön ja Porin kaupungin yhteistyö jatkuu

T

urun yliopisto ja Porin kaupunki ovat sopineet yhteistyön jatkamisesta Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön toiminnan kehittämisessä ja tutkintokoulutuksen tukemisessa. Sopimus on

jatkoa aikaisemmalle kolmevuotiselle yhteistyösopimukselle.

Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen ja Porin kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen allekirjoittivat yhteistyösopi-

muksen lokakuussa.

Sopimuksella Porin kaupunki sitoutuu tukemaan vuosina 2013–2015 alueen kauppatieteellistä tutkintokoulutusta 100 000 euron vuosittaisella määrärahalla.

MERCURIUS 4/2012

9

Huippufuturisti luottaa kestävämpään huomiseen Teksti Aleksi Rajamäki

Kuva Esko Keski-Oja

Huomisen on pakko olla vihreämpi, jotta ihmisillä olisi lajina ylipäätään tulevaisuutta.

Tietoisuus ajasta ja pitkälle kantavat suunnitelmat takaavat kestävämmän yhteiskunnan, sanoo Turun kauppakorkeakoulun vuoden alumniksi valittu Mika Aaltonen.

T

ulevaisuudentutkija, KTT Mika Aaltonen nimettiin Turun kauppakorkeakoulun vuoden 2012 alumniksi lokakuun lopulla järjestetyssä vuotuisessa alumnitilaisuudessa.

Kansainvälisesti arvostettu futuristi työskentelee tällä hetkellä tutkimusjohtajana Aaltoyliopiston Business Innovation Technology -tutkimuskeskuksessa (BIT) ja vanhempana tutkijana London School of Economicsissa.

Aaltonen valmistui Turun kauppakorkeakoulusta kauppatieteiden maisteriksi 90-luvun puolivälissä ja toimi sittemmin tutkimusjohtajana kauppakorkeakoulun yritystoiminnan tutkimus- ja koulutuskeskuksessa sekä nykyisessä Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa.

– Kauppakorkeakoulussa oli työvuosinani paljon nuoria ja innostuneita ihmisiä, joista monet ovat edelleen yhteistyökumppaneinani ammatillisesti ja muutamat jääneet pitkäaikaisiksi ystävikseni, Aaltonen muistelee.

hahmottuvat tutkijalle? Aaltosen mukaan länsimainen materialistinen unelma on kulutettu loppuun, eikä se enää ohjaa ja motivoi ihmisiä. Olemme päätyneet risteykseen, jossa vaihtoehtoina ovat siirtyminen uuteen renessanssiin tai pelon yhteiskuntaan.

– Pitkään kestäneen talouskriisin myötä usko auktoriteetteihin, moniin vanhoihin guruihin ja teorioihin, on rapistumassa.

Ensimmäistä renessanssia muistuttavassa unelmayhteiskunnassa luovutaan teollisesta tavasta nähdä maailma ja kontrolliin perustuvasta ylhäältä alaspäin -johtamisesta. Siten energiaa vapautuu paikalliselta tasolta ja pystymme organisoitumaan uudella, mielekkäällä tavalla.

– Jos puolestaan jatkamme teollisella ajattelulla alati kehittyvän teknologian kanssa samaan suuntaan kuin tähän mennessä, päädymme tiukasti säädeltyyn pelon yhteiskuntaan, jossa hallitukset kontrolloivat päivittäistä elämää, Aaltonen visioi.

Kohti uutta unelmaa, toista renessanssia

Tulevaisuus on tämän päivän päätöksissä

Aaltosen erityisiä mielenkiinnonkohteita ovat päätöksenteko, ajan kerroksellisuus ja monisyiset syy–seuraussuhteet. Useita kirjoja kirjoittanut huippututkija kuvaa uusimmassa teoksessaan Mr & Mrs Future muuttuvaa maailmaa yhdessä tanskalaisen Rolf Jensenin kanssa. Tulevaisuudentutkijoiden yhteisteos ennakoi muun muassa länsimaisen kulutuskäyttäytymisen suuntaviivoja, johtamisen haasteita ja kansainvälisen liike-elämän tulevaisuutta.

Miten nykyinen ja tuleva yhteiskunta

Tulevaisuus näyttäytyy Aaltoselle mahdollisuutena. Hän uskoo kestävämpään tapaan elää, kuluttaa ja tehdä työtä.

– Kyseessä on kymmenien vuosien projekti, mutta ihmiskunnalla on siihen kyvykkyyttä. Olemme menneet teollisessa yhteiskunnassa siihen, että päätöksenteon aikajänne on jatkuvasti lyhentynyt, puhutaan sitten vaikka kvartaalitaloudesta.

Aaltosen mukaan sellaiset organisaatiot ja yhteisöt, jotka työstävät näkemyksiään pitkälle tulevaisuuteen ja ymmärtävät oman

Kuka?

10 MERCURIUS 4/2012

•

Mika Aaltonen on Aalto-yliopistossa strategiseen päätöksentekoon keskittyvän­ tutkimusalueen johtaja ja London School of Economicsin Senior Associate ­Researcher.

•

Valmistui Turun kauppakorkeakoulusta kauppatieteiden maisteriksi vuonna 1994 ja tohtoriksi vuonna 1997. Loi opintojensa ohella uraa ammattilaisjalka­ palloilijana muun muassa Milanon Internazionalen riveissä.

•

Valittu kuluvana vuonna Royal Society of Artsin Itämeren alueen toiminnan ­johtajaksi ja perustanut presidentti Tarja Halosen kanssa Helsinki Sustain­ability Centerin rakentamaan tukevampaa päätöksenteon perustaa.

•

Julkaissut tanskalaisen Rolf Jensenin kanssa Mr & Mrs Future -kirjan kolmella mantereella. Kirjoittanut aiemmin mm. teokset Robustness ja The Third Lens.

historiansa kauas menneisyyteen, ovat joustavia.

– Trendit, mahdollisuudet ja uhat tulevat näkyviksi vasta pitkällä aikajänteellä. Lyhyellä aikavälillä tulevaisuus näyttää samalta kuin nykyisyys.

Tutkija nostaa esiin ajan huomioimisen merkityksen. Navigointi muuttuvassa maailmassa edellyttää uudistumista sekä muutosten havainnointia ja ennakointia.

– Kun puhumme vaikkapa strategioista, yrityskaupoista ja medioista, ajoitus ja aika ovat hyvin olennaisia asioita. Meidän on mahdollista tehdä kestävämpiä päätöksiä, kun huomioimme muuttuvan maailman tämän päivän valinnoissamme.

Rohkeudella kiinni tiedosta

Aaltosta pidetään edelläkävijänä ja merkittävänä ajattelijana. Englantilainen International Biographical Centre (Cambridge) valitsi hänet viime vuonna tämän vuosituhannen maailman 2000 johtavan intellektuellin joukkoon.

Vuoden alumni luottaa itsenäiseen ajatteluun ja patistaa tiedeyhteisöä rohkeaan tiedon tuottamiseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.

– Kyky ajatella kriittisesti, itsenäisesti ja rohkeasti on noussut 2000-luvulla entistä arvokkaampaan asemaan. Näkemyksellinen tieto on olennaista globaalissa päätöksenteossa.

– Jos tutkija ei laita itseään peliin ja usko siihen, mitä tekee, hän ei voi tuottaa uutta tietoa. Jos emme pysty tuottamaan uutta tietoa, emme ole sellaisia tutkijoita, joilla olisi kansainvälistä vetovoimaa, Aaltonen alleviivaa.

Aaltonen kertoo pyrkivänsä edistämään yhteiskunnallista keskustelua konkreettisesti omalla työllään. Hän luennoi pelkästään Suomessa yli 10 000 kuulijalle vuosittain.

– Yritän haastaa, inspiroida, innostaa ja antaa rohkeutta. Suomessa meidän täytyy nostaa yhteiskunnalliseen keskustelun intellektuaalista tasoa ja saada mukaan useampia näkökulmia ja perusteltuja ääniä.

Lue lisää kauppakorkeakoulun alumnitoimin­ nasta ja liity mukaan yhdistykseen osoitteessa www.utu.fi/tse/alumni.

MERCURIUS 4/2012 11

Startup Sisters inspiroi yrittäjyyteen Teksti Jouko Luhtala

Kuvat Hanna Oksanen

Suomessa on tuplasti enemmän mies- kuin nais­ yrittäjiä. Naisopiskelijat ovat liikkeellä uudella asenteella. Rohkeat roolimallit, verkostot ja vertaistuki pistävät bisnesideat liikkeelle.

K

asvatustieteiden maisteri Eeva-Maija Hellsten on nainen Varaope.fi-palvelun takana. Hellstenin oli sekä opintojen aikana että vastavalmistuneena hankala saada sijaisopettajan töitä, vaikka tarve kouluissa oli ilmiselvästi huutava.

– Palvelumme avulla voidaan hiirtä klikkaamalla lähettää sähköposti tai tekstiviesti kaikille koulun omille sijaisille sekä halukkaille ympäri Suomen. Myös sijaiset löytävät kaikki avoimet sijaisuudet yhdestä paikasta, Hellsten kertoo Varaope.fi-palvelusta.

Yhdessä pääsee pitemmälle

Hellsten konseptoi oman startuppinsa turkulaisten korkeakouluopiskelijoiden perustaman, opiskelijoille ja tutkijoille suunnatun Boost Turku -yhteisön tuella.

Kati Nenonen, Meri Saarivirta ja Anni Keloharju ovat osallistuneet aktiivisesti innostaviin Startup Sisters -tapahtumiin.

Varaope.fi-sivuston idea juolahti Hellstenin mieleen alun perin vuonna 2010.

– Olin hieman jumissa. Ideani oli ok, mutta yksin en päässyt pidemmälle.

Boostin Startup Journey -ohjelmasta yritykseni sai uuden vaihteen ja suunnan.

Startup Journey on Boost Turun kruununjalokivi. Ohjelma on tarkoitettu ihmisille, jotka haluavat toteuttaa liikeideansa.

– Pitkän linjan yrittäjät ruotivat ideaani tuorein silmin. Meillä oli paljon tiimiharjoituksia, treenasimme myyntipuheita, ja löysinpä sivustoni koodarinkin sieltä.

Varaope.fi valmistui marraskuussa 2012. Reilu tusina koulua lähti palvelun testikäyttäjiksi, ja 15 muuta koulua Turun alueella on osoittanut kiinnostusta.

Hellsten on onnellisessa asemassa. Hänellä on kaksi houkuttelevaa urasuuntaa.

”Yrittäjäelämä on välillä kovin stressaavaa, mutta Startup Sistersissä huomaa, että ei ole yksin.”

- Eeva-Maija Hellsten

Tukea, turvaa ja tekoja Startup Sistersia ja Startup Journeyta koordinoiva Boost Turku perustettiin kolme vuotta sitten. Perustajia yhdisti huoli siitä, että nuoret halusivat yrittää, mutta tietoa oli tarjolla heikonlaisesti.

– Innolla pääsee yrittäjyydessä pitkälle, mutta myös käytännön apua tarvitaan, sanoo Boost Turun perustajajäsen, Startup Farm Manager Toni Perämäki.

Kauppakorkeakoulussa johtamista ja organisointia pääaineenaan opiskelevan Perämäen mukaan Boost Turun ydin on verkostoissa.

Aloittelevalle yrittäjälle Boost Turku tarjoaa ammattilaistason työkalut.

– Meiltä saa tietoa niin bisnesmalleista, rahoituksesta, markkinoista, tiimin rakentamisesta kuin lakiasioista. Mentoreiltamme saa niin konkreettista apua kuin koulutusta.

Boost Turun kautta voi löytyä tulevaisuus, vaikka ei olisi itse erityisen kiinnostunut toimimaan yrittäjänä.

– Tapahtumissa käy kolmenlaisia ihmisiä. Jollain on idea, mutta he tarvitsevat apua sen kehittämisessä. Toiset ovat periaatteessa kiinnostuneita yrittäjyydestä ja ovat uteliaita. Kolmas ryhmä sanoo suoraan, että ”yrittäjäksi en ala”, mutta on kiinnostunut tekemään töitä yrittäjälle, Perämäki sanoo.

12 MERCURIUS 4/2012

MERCURIUS 4/2012 kuva Hanna Oksanen

13

vieraskynä ”Omien kokemuksieni perusteella roolimallien puute on isoin juttu.”

- Meri Saarivirta

Talousjohtajan työpäivä – Toivottavasti voin jatkaa yrittäjänä.

Toisaalta pidän myös opettajan työstä. Seuraava puoli vuotta kertoo paljon, Hellsten pohtii.

Siskot inspiroivat

Yrittäjäkummajaista sarvista tarttunut Hellsten ei edusta Suomessa valtavirtaa.

Turun kauppakorkeakoulussa tehdyn Global Entrepreneurship Monitor -tutkimuksen mukaan Suomessa on kaksi kertaa enemmän mies- kuin naisyrittäjiä.

– Tätä on mietitty paljon. Yritysjohtajat ovat miehiä. Omien kokemuksieni perusteella roolimallien puute on isoin juttu, sanoo markkinointia Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa opiskeleva Startup Sistersin järjestäjä Meri Saarivirta.

Startup Sistersin tapahtumissa puhujat ovat menestyneitä naisyrittäjä, jotka ovat näyttäneet ovea ennakkoluuloille.

– Naisyrittäjän pitää uskaltaa olla kapinallinen. Monet tytöt ovat turhan kilttejä, Saarivirta jatkaa.

Boost Turku pystytti Startup Sisters -tapahtumakonseptin, kun kävi selväksi, että kaikille avoimissa tapahtumissa vieraili vähän naisia. Tuloksiakin on saatu.

– Ensimmäisessä Startup Sistersissa oli yli 100 kävijää ja edellisessä Startup Journeyssa kolmasosassa tiimejä oli naisia mukana.

Naisopiskelijoiden käynnistämissä yrityksissä on Saarivirran mukaan oma näkökulmansa. Miehet ovat tekniikasta kiinnostuneita sen itseisarvon vuoksi, mutta naisten ideat liittyvät käytännön elämän helpottamiseen. kuva pia jalkanen – Linkki arkeen ja palveluihin on vahva.

14 MERCURIUS 4/2012

M

Kekseliäs konsepti tuulettaa asenteita

A

katemiaprofessori Anne Kovalainen ja yrittäjyyden professori Jarna Heinonen kiinnostuivat Startup Sistersin toimintaideasta tutkimusaiheena. He ovat yhdessä ma. professori Ulla Hytin kanssa aloittaneet tutkimuksen siitä, miten nuoret naiset tekevät startup-toiminnasta omanlaistaan. Tarkoitus on Startup Sistersien kautta tarkastella yrittäjyyden uusia ilmentymiä.

Professoreiden mukaan opiskelijalähtöisessä startup-toiminnassa näkyy, että liikkeellä on sukupolvi, joka lähestyy yrittäjyyttä eri tavalla kuin aiemmin. Startup Sisters käynnistettiin, kun huomattiin, että kasvuyrittäjyyteen kannustavan Boost-verkoston toiminta ei houkutellut naisopiskelijoita. ‒ Hienoa huomata että startup-toimintaa laajennetaan ja että myös naisopiskelijat verkottuvat, Kovalainen sanoo.

Ilman vastakkaisasettelua kehitetty konsepti saa kehuja. ‒ Parhaat kyvyt sukupuolesta riippumatta tarvitaan uusien innovatiivisten liikeideoiden kehittäjiksi, Kovalainen toteaa.

Silti on merkityksellistä tarkastella, mitä Startup Sisters -ilmiö kertoo sukupuolittuneesta talouselämästämme. ‒ Naiset haluavat tulla valituksi tehtäviin vain osaamisensa vuoksi, pelko ”kiintiönaisleimasta” on vahvasti vielä

olemassa. Verkostot voivat rikkoa kirjoittamattomia tabuja. On hyvä, että tulevaisuuden naisvaikuttajat tutustuvat toisiinsa ja muihin ryhmiin.

Yrittäjyys on vaihtoehto palkkatyölle

Tutkijoiden toinen mielenkiinnonkohde Startup Sisters -tutkimuksessa liittyy kasvuyrittäjyyden ja startup-toiminnan suosioon sekä yrittäjyyden uudenlaisiin ilmentymiin. ‒ Jäämme mielenkiinnolla odottamaan, mihin parhaillaan käynnissä oleva kasvuyrittäjyyden noste johtaa. Syntyykö siitä jotain uudenlaista ja enemmän? Yrittäjyyteen kun kasvetaan, se vaatii idean lisäksi liiketoiminta- ja yrittäjyysosaamista, Heinonen sanoo.

Turun kauppakorkeakoulussa yrittäjyyttä opetetaan pääaineena ja sivuaineena, ja koulutusta tarjotaan myös muiden tiedekuntien opiskelijoille. ‒ Tavoitteena on opettaa yrittäjyyttä niin, että se on tasavahva ja luonnollinen vaihtoehto palkkatyölle. Myös yrittäjyys on työtä eikä välttämättä elämänmittainen uravalinta. Yrittäjämäistä toimintatapaa arvostetaan laajasti missä tahansa, ja koulutuksella tarjoamme hyvän ponnistuspohjan moneen, Jarna Heinonen sanoo.

Teksti Taru Suhonen

etsä Groupin CFO *) VesaPekka Takala kertoi eräässä CFO:ille suunnatussa tilaisuudessa työstään ja lausui osuvasti, että ”ei siinä paljon Value Based Managementia mietitä”, kun kulurakenteita ja -kontrollia pohditaan.

Toisaalta hän totesi, että ”näissä hommissa kannattaa kehittää itselleen paksu nahka ja vatsanpohja”. Näihin näkemyksiin on helppo yhtyä, vaikka taloushallinnon työtehtävät voivat olla varsin mielekkäitä. Edellisessä työssäni business controllerina pääsin rakentamaan listautuvan yhtiön raportointi- ja ohjausjärjestelmiä, kun taas tässä työssä ensimmäisiin tehtäviin kuului siirtyminen pois pörssistä. Matkan varrelle onkin mahtunut monia lukuisia hienoja hetkiä loistavien työkavereiden kanssa.

Toimin CFO:na suomalaisessa yhtiössä, jolla on oma tytäryhtiö Venäjällä ja konserniemoyhtiö Ruotsissa. Konserniyhteistyö on käytännöllisempää lähialueilla, toisin kuin edellisessä työssäni, jossa toimintoja oli USA:ssa, Japanissa ja Euroopassa, aikaeroja kun ei voi välttää. Toisaalta vastuut työssäni ovat tyypilliset tämän kokoluokan yrityksessä sisältäen talous-, henkilöstö-, tieto- ja yleishallinnon sekä lakiasioitakin. Laajan vastuualuekentän ja yritystason johtoryhmätyöskentelyn vuoksi CFO:lla voi jäädä varsinaiseen taloushallintoon yllättävän vähän aikaa. On opittava siirtämään nopeasti fokus asiasta toiseen. Saman työpäivän aikana tuleekin eteen päätettäviä ja tehtäviä asioita kaikilta alueilta rutiineista kehityshankkeisiin – ja paljon ad hoc -työtä.

Tavanomainen päivä alkaa ja päättyy sähköpostityöskentelyllä ilman keskeytyksiä kotona. Työpäivään voi mahtua vaikkapa siirtohinta- ja IPR-asioita Venäjällä, liike-

toimintasopimusten katselmointia, neuvotteluita luottamusmiehen kanssa, esimiesvalmennusten suunnittelua HR-tiimissä, palvelukokous rekrytointikumppanin kanssa, ICT-investointipäätöksiä ja hallituskokouksen valmistelua yhdessä CEO:n kanssa.

Lounasaika hyödynnetään joko vapaamuotoisissa työkeskusteluissa tai palaverissa. Yksi keskeinen osa-alue CFO:n työssä on ennustaminen, mutta täysin ennustettavat työpäivät ovat harvassa.

Läheisin työkaveri ja keskustelukumppani on toimitusjohtaja – CFO-CEO-akselin on toimittava saumattomasti. Ei ole muita, jotka samalla tavalla tuntisivat kaikki yhtiön asiat. Siinä missä IT-alalla puhutaan ketterästä ohjelmistokehityksestä, käytämme Knowit Oy:n toimintadynamiikkaan sopivia ketterän johtamisen käytäntöjä. Työpäivä voi päättyä myöhäisillalla, kun johtoryhmäpalaveri järjestetään kotisohvalta läppäri sylissä online-kokouksena. Toinen työpäiville yhteinen tekijä onkin se, että työskentely tapahtuu toimistolla, matkalla, kotona ‒ kaikkialla.

Työpäivää tasapainottamassa on toki hyvä olla muitakin elementtejä, omalla kohdallani urheilu eli varhaisaamun sulkapallovuoro tai illan salibandy – työn vuoksi myös venäjän kieliopinnot. Toisaalta pitkän aikavälin projektinani on väitöskirjahanke Turun kauppakorkeakoulussa. Tutkimustyölle jääkin satunnaisesti aikaa arki-iltaisin ja viikonloppuisin.

Abstraktiotason nosto ja teorisointi tarjoavat erilaisen ja hyödyllisen tulokulman omaankin työhön.

Liiketoiminta muuttuu kaikilla toimialoilla tietointensiivisemmäksi. Laajempia teemoja jokaisen talousjohtajan työssä ovatkin varmasti asiantuntijaorganisaation tiedolla johtaminen sekä kasvu- ja tavoitejohtaminen. Päivittäisenä haasteena meillä CFO:illa on puolestaan näiden yhdistäminen jatkuvaan muutosjohtamiseen sekä riskienhallintaan, ja luonnollisesti ajan löytäminen oman osaamisen ylläpidolle ja kehittämiselle.

Jani Taipaleenmäki CFO, Knowit Oy

*) toim. huom. chief financial officer MERCURIUS 4/2012

15

keskustelua kansantaloudesta

Raimo Sailas: Hyvinvointivaltion kriisistä huolimatta

Suomi on menestystarina Teksti Taru Suhonen

Kuva Susanna Kekkonen

Valtionhallinnossa mittavan uran tehnyt valtiosihteeri Raimo Sailas on nähnyt Suomen taloustilanteen huiput ja laaksot läheltä.

Venettä ovat heilutelleet niin maan omat kriisit kuin muunkin maailman myrskyt, mutta mukaan mahtuu myös komean kasvun vuosikymmeniä.

R

aimo Sailas on työskennellyt valtiovarainministeriössä vuodesta 1971, valtiosihteerinä vuodesta 1995. Viime vuodet jatkunutta talouskriisiä Sailas ei lähtisi vertaamaan 1990-luvun lamaan. ‒ Tuolloin devalvoitiin, tehtiin uskottava julkisen talouden tasapainottamisohjelma, jota noudatettiin, ja saatiin korkotaso laskuun. Työmarkkinoilla vallitsi hyvä konsen-

sushenki ja keskitettyjä, suhteellisen maltillisia ratkaisuja tehtiin monta peräkkäin aina vuosituhannen alkuun saakka.

Nyt ei ole työkaluja. ‒ Nykyinen kriisi on lähtöisin rahoitusmarkkinoilta, eikä Euroopan unionin sisällä voi devalvoida eli kaataa ongelmia muitten niskaan. Tilanne näyttää vaikealta ja heikolta.

Viennin elpyminen vuoden 2009 pudotuksesta on ollut vaatimatonta, ja vientimäärät ovat reilusti alle sen, mitä ne olivat vuosina 2007‒2008. Kilpailukyvyn parantaminen on välttämätön elementti sille, että asiat saadaan kuntoon. Lisäksi on herätty siihen, että vaihtosuhde on trendinomaisesti heikentynyt reilut kymmenen vuotta. Suomea uhkaa näivetystauti!

Hyvinvointivaltio kohtaa suurimman haasteensa

Sailas keskustelee kansantaloutemme tilasta emeritusprofessori Paavo Okon kanssa valtioneuvoston linnassa. Okko nostaa esille kasvunäkymät ja kestävyysvajeen. ‒ Onko edessämme pysyvä hitaan kasvun aika ja krooninen kestävyysvaje? ‒ Kaikki merkit viittaavat siihen, että edessä on pitkä hitaan kasvun kausi Suomessa. On ennakoitu, että keskimääräinen kasvuvauhti on sekä tällä että seuraavalla

Raimo Sailas ja Paavo Okko keskustelivat Valtioneuvoston linnassa marraskuun alussa.

16 MERCURIUS 4/2012

vuosikymmenellä 1‒2 prosenttia. Perusteet tälle ovat vahvat, ensinnäkin työpanos pyrkii vähenemään, kun työikäisen väestön määrä vähenee. Toinen seikka, jota on hankalampi analysoida, on tuottavuuden kasvuvauhdin jääminen hitaammaksi kuin mihin on totuttu, Sailas vastaa.

Haasteita lisäävät tuotannon palveluvaltaistuminen ja julkisten palvelujen osuuden kasvu. Huoltosuhde muuttuu poikkeuksellisen jyrkästi 2010- ja 2020-luvuilla ja vaikuttaa julkisen talouden tasapainoon. ‒ Hyvinvointivaltio joutuu kansainvälisestikin poikkeukselliseen haasteeseen. Miten ylläpitää tätä konseptia? Sekin on huomionarvioista, että tilanne koskee ensimmäisenä kuntia, valtiota vasta sen jälkeen. Kunnilla on meillä laajemmat tehtävät kuin missään muualla maailmassa. Käsitykseni on se, että kunnallistalouden hoito tulee olemaan todella hankalaa.

Sailaksen mukaan parempaa kasvunäköalaa on turha odottaa ennen kuin ylivelkaiset valtiot ja niiden kotitaloudet saavat taseensa kuntoon. Okko sanoo, että tilanne on tyypillinen kriisin jälkeen. ‒ Olemme kohdanneet perinteisen, pankkikriisiä seuraavan elpymisen hitauden.

Kasvu = onni?

Mitä hidas kasvu sitten tarkoittaa? Okko toteaa, että kasvu maailmasta tuskin loppuu, siitä pitävät huolen muun muassa uudet teknologiat, mutta onko jatkuvassa kasvussa mieltä? ‒ Joissain puheenvuoroissa sanotaan, että kasvu ei voi tällaisenaan jatkua. Miksi sitä sitten tavoitellaan? Eipä täällä ole ilmaantunut sellaisia ammattiryhmiä, jotka ilmoittaisivat saavansa liian paljon palkkaa tai kuultaisiin, että julkisten palvelujen taso on liian hyvä.

Käytännön elämä, päätöksenteko ja kansalaisten mielipiteet kertovat, että mielellään tavoitellaan parempaa elintasoa, ja sitä ei voi saavuttaa kuin kasvun kautta, Sailas sanoo.

Okon mukaan on kuitenkin huomattava, että kasvu, hyvinvointi ja onni eivät välttämättä ole suorassa suhteessa toisiinsa. ‒ Siinä vain on sellainen epäsymmetria, että vaikka kasvu ei toisi onnea, sen kääntyminen alaspäin tuotannon supistumiseen johtaa väkisin onnettomien määrän kasvuun, hän sanoo.

Sailas toteaa, ettei esimerkkitilannetta tarvitse hakea kauempaa kuin 1990-luvun alusta, jolloin kasvu hävisi ja mentiin miinuksen puolelle. ‒ Edelleen puhutaan siitä, kuinka paljon se aiheutti onnettomuutta ‒ periytyvääkin onnettomuutta.

Okko tarttuu paljon puhuttuun bruttokansantuotteen ja hyvinvoinnin väliseen suhteeseen. ‒ Bruttokansantuote ei ole hyvinvoinnin mitta, hän sanoo. ‒ Jos halutaan saada laajempi kuva, tarvitaan useampia mittareita. Jos yhdellä luvulla haluaa kuvata hyvinvointia, on esimerkiksi odotettavissa oleva elinikä hyvä kuvaaja, mutta yhdellä indikaattorilla ei voi mittausongelmia peittää, Sailas vahvistaa.

Kasvu on tavoiteltavaa myös talouselämän uudistumisen kannalta. ‒ Pientä kasvua on helpompi ylläpitää kuin nollakasvua, Sailas sanoo.

Mukana rakentamassa menestystarinaa

Sailas astui valtiovarainministeriöön töihin marraskuussa 1971. Ennen sitä hän työskenteli Tilastollisessa päätoimistossa eli nykyisessä Tilastokeskuksessa. Läheltä Suomen kiivainta kehitystä seuranneen Sailaksen mukaan Suomi menee haasteista huolimatta kirkkaasti plussan puolella. ‒ Suomi on hieno menestystarina. Mistä lähdimme 1944 syksyllä ja missä olemme nyt ‒ kärkijoukoissa, kun tilastoja katsotaan.

Itse olen koulutususkovainen ja koulutusjärjestelmän modernisoinnin luen suomalaisten hallitusten ansioksi. Tällä hetkellä vaatimusja laatutaso eivät tosin kaikilta osin ole täysin kunnossa, jos kansainvälisessä kilpailussa aiotaan olla mukana.

Sailas kritisoi, että opinnoista on mahdollista selviytyä liian helposti. ‒ Opiskelu voi olla hauskaa ja mukavaa, mutta ponnistella pitäisi enemmän. Täysivaltaisiksi kansalaisiksi tullaan 18-vuotiaina.

Omasta elämästä pitäisi ottaa suurempi vastuu eikä esiintyä nuorena kolmekymppiseksi saakka, kuten yleistä nykyään on.

Valtiovarainministeriö on Sailaksen mukaan ollut hieno paikka olla töissä. ‒ Budjettivalmistelu on loistava mahdollisuus päästä sisälle yhteiskuntaan ja tutustua kaikkiin sen aloihin. Työyhteisö on erinomaisen hyvä, täällä on päteviä ja innostuneita ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita yhteiskunnallisista asioista. Parempaa työpaikkaa ei voisi kuvitellakaan, hän kiittelee.

Eläkkeelle Sailas jää ensi vuoden helmikuussa. Erityisillä suunnitelmilla hän ei halua kalenteriaan täyttää. ‒ Pyrin välttämään sitä, että olisi liikaa velvollisuuksia. On mukavaa päästä käsiksi lukemattomiin lukemattomiin kirjoihin.

MERCURIUS 4/2012

17

tapahtumia

Koonnut Taru Suhonen

T

urun kauppakorkeakoulun sidosryhmät ja tutkijat kokoontuivat keskiviikkona 14.11. sidosryhmien kutsuseminaariin tarkastelemaan modernin taloushallinnon tilaa ja tehtäviä. Tilaisuuden yhteistyökumppanina toimineen Ernst & Youngin aluejohtaja, partner Jari Henttulan mukaan toimintaympäristöjen globalisoituminen ja digitalisoituminen ovat vaikuttaneet perinteisen alan käytäntöihin. ‒ Ehyttä tietoa saadaan reaaliaikaisesti yhtä aikaa kaikille esimerkiksi ison yrityksen maakohtaisissa organisaatioissa.

On yleistä, että alalle työllistyvät aloittavat uransa tilintarkastustehtävissä. Henttulan

mukaan kauppakorkeakoulussa omaksutaan tietoa ja taitoja laaja-alaisesti, mikä edesauttaa myöhempää kehittymistä ja erikoistumista alalla.

Itämeren alueen menestystarina luodaan yhdessä

O

Pan-Eurooppa Instituutin 25-vuotis­juhlaseminaarissa ­käsiteltiin Itämeren alueen tulevaisuutta.

Teknologiat suurin muutoksen ajuri

Kauppakorkeakoulun johtaja, laskentatoimen professori Markus Granlund pitää yksittäisenä keskeisimpänä muutostrendinä uusien teknologioiden vaikutuksia taloushallintoon. ‒ Ne ovat mahdollistaneet ulkoistamisen, keskittämisen ja hajauttamisen aivan uusilla tavoilla. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole nä-

n varmaa, että yhteiskunnistamme pitää tulla joustavampia, jotta ne pärjäävät muutoksissa. Menestyjä ei ole vahvin tai viisain vaan muutoskykyisin, totesi PanEurooppa Instituutin johtaja, professori Kari Liuhto seminaarin avauspuheenvuorossaan kauppakorkeakoululla 25.10.

Liuhdon mukaan globalisaation ja urbanisaation jyllätessä tulevaisuuden menestyjiä ovat megakaupungit ja -alueet. ‒ Onko Itämeren alue mukana tässä kehityksessä veturinaan Euroopan neljänneksi suurin kaupunki Pietari?

Erkki Tuomiojan mukaan on merkityksellistä, että Itämeren maiden yhteistä tulevaisuutta luodaan kestävällä tavalla.

18 MERCURIUS 4/2012

Kuva Taru Suhonen

Globaali toimintaympäristö haastaa taloushallinnon kehittymään

Varman talousjohtaja Pekka Pajamo oli yksi seminaarin puhujista. Hän korosti riskienhallinnan ja valvonnan merkitystä.

kyvissä mullistavia uutuuksia, ja uskonkin, että tulevat vuodet trimmaillaan käyttöön otettuja tietojärjestelmiä ja otetaan niistä tehoa irti. Tällä hetkellä hyödynnetään rajallisesti sitä, mitä on olemassa.

Liuhto huomautti, että alueella olisi pystyttävä varautumaan myös yllättäviin muutoksiin liittyen esimerkiksi energiamarkkinoiden muutosten aiheuttamaan sosiaaliseen epävakauteen.

Ympäristöosaamisesta globaali kilpailutekijä

Suomen ulkoministeri Erkki Tuomiojan mukaan menestymisen rakentamiseen löytyy alueelta monia tekijöitä. ‒ Vähän paradoksaalisestikin yksi tärkeimmistä on asiantuntijuutemme ympäristöön liittyvissä asioissa. Vaikka mare nostrumimme on yksi maailman saastuneimmista meristä, voimme vuosikymmenien kattavaan tieteelliseen tutkimukseen nojaten luottaa siihen, että Itämeri voidaan vielä puhdistaa ‒ vaikka se ei kivutonta aina olekaan.

Erkki Tuomiojan lisäksi tilaisuudessa puhuivat Liettuan energiaministeri Arvydas Sekmokas, Latvian puolustusministeri Artis Pabriks sekä Viron opetus- ja tutkimusministeri Jaak Aaviksoo.

Pan-Eurooppa Instituutti on Turun yliopiston kauppakorkeakoulun yksikkö, joka on erikoistunut Euroopan talouteen ja erityisesti Itämeren alueen kehitykseen. PEI:n johtaja, professori Kari Liuhto toimii myös Itämeren alueeseen keskittyneen thinktankin, Centrum Balticumin, johtajana.

Alumnit koolla runsain joukoin Turun kauppakorkeakoulusta valmistuneet kerääntyivät lokakuun lopulla perinteikkääseen alumnitapahtumaan jo kolmannentoista kerran.

A

lumnit ovat meille tärkeä sidosryhmä, heissä on valtavasti potentiaalia. Haluamme olla vahva työelämän kumppani, kauppakorkeakoulun ajankohtaisuuksista alumneille kertonut Turun kauppakorkeakoulun johtaja Markus Granlund sanoi.

Akatemiaprofessori Anne Kovalainen valotti puheenvuorossaan yleisölle tutkimuksen kansainvälistymisestä ja opiskelijaliikkuvuuden merkityksestä.

– Ulkomaanvierailut ovat osa työtämme, ja Turun kauppakorkeakoulussa käy ahkerasti kansainvälisiä luennoitsijoita.

– Turun kauppakorkeakoulun opiskelijat ovat ahkeria vaihto-opiskelijoita. On ehkä vanhanaikaista puhua maailmankuvan avar-

tumisesta, mutta se on erityisen tärkeää tämän päivän opiskelijoille.

Kokemukset kasvattavat

Kansainvälisyyden teemassa pysyttiin, kun terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kansainvälisistä asioista vastaava johtaja Jutta Immanen-Pöyry kertoi työmatkoistaan.

– Vuoden Japanin-reissu kasvatti minusta paremman esimiehen. Nyt ymmärrän nuoria perheitä ja sitä, minkälainen vastuu on lapsista ja miten asiat pitäisi järjestää. Kukaan ei tee työuraansa yksin, tsunamin keskelle alkuvuodesta 2011 joutunut Immanen-Pöyry painotti.

Lisäksi puheenvuoron pitivät Metsä Boardin kaupallinen johtaja Juha Lounasvaara, Turun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Minna Arve ja mainostoimisto Hasan & Partnersin toimitusjohtaja Eka Ruola. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi Turun yliopiston vararehtori, Alumniyhdistyksen hallituksen jäsen Tapio Reponen.

Kauppakorkeakoulun hallintopäällikkö Jani-Matti Lehto huomioitiin tilaisuudessa Alumniyhdistyksen pitkäaikaisena rahastonhoitajana. Yhdistyksen sihteerin tehtävät vuodenvaihteessa jättävä Birgit Haanmäki sai tunnustusta alumnitapahtuman järjestelyistä vastaavana voimahahmona.

Tilaisuudessa vuoden alumniksi valittiin ansioitunut tulevaisuudentutkija, KTT Mika Aaltonen. Vuoden alumnin nimitti Alumniyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Lasse Kurkilahti.

Lue lisää vuoden alumnista tämän lehden sivuilta 10‒11.

Kuva Aleksi Rajamäki

Suomalaisen tulevai­suuden­tutkimuksen isä oli globaali suunnannäyttäjä

P

rofessori Pentti Malaska (1934‒2012) oli yksi tärkeimmistä tulevaisuudentutkimuksen kehittäjistä maailmanlaajuisesti.

Malaskan elämäntyö puhutti Turun kauppakorkeakoululla 5.11. järjestetyssä muistoseminaarissa.

Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen johtaja Juha Kaskinen painotti puheenvuorossaan Malaskan merkitystä suomalaisen ennakoivan tulevaisuudentutkimuksen nykyiselle globaalille asemalle. Malaska esimerkiksi oli ensimmäinen suomalainen, joka valittiin Rooman klubin jäseneksi vuonna 1972. ‒ Meitä ja sitä, mitä alalla Suomessa tapahtuu, seurataan.

Modernin tohtori­ ohjelman perustaja

Tapio Reponen kertoi, että Malaska ­kannusti nuoria tutkijoita kansainvälisyyteen.­

Kuva Taru Suhonen

1970-luvulla Turun kauppakorkeakoulussa profes­sori Malaskan ympärille muodostuneen opinnäytekerhon jäsen, Turun yliopiston varareh-

tori Tapio Reponen puhui Malaskan moderneista otteista kerhon oppi-isänä. ‒ Malaskan yhteydet empiriaan olivat vahvat, kauppakorkeakoulussa nähtiin tuolloin esimerkiksi ensimmäiset ulkoisen rahoituksen hankkeet. Malaska kannusti meitä myös kansainvälisyyteen, jota muuten ei vielä tuolloin pidetty meriittinä. Tälle vahvalle ja tavoitteelliselle tohtorikoulutukselle rakentui myös kauppakorkeakoulun myöhempi tohtoriohjelma, sanoi itse vuonna 1977 Malaskan opinnäytekerhon vaikutuspiirissä kauppatieteiden tohtoriksi väitellyt Reponen, joka toimi Turun kauppakorkeakoulun rehtorina vuosina 1996‒2009.

Seminaarissa Pentti Malaskaa ja hänen tutkimustyötään puheenvuoroissaan muistelivat lisäksi Markku Wilenius, Paavo Okko, Ilpo Siro, Ari Elo, Eero Kasanen, Matti Vapaavuori, Tarja Meristö ja Pekka Pihlanto. Tilaisuuden päätössanat lausui John Vikström.

MERCURIUS 4/2012

Kuva Hanna Oksanen

19

Teksti Taru Suhonen

Kuva Esko Keski-Oja

Aki Koponen ja Ari Mäkinen peräävät

Läpinäkyvyyttä ja rohkeutta kuntatalouteen Kauppakorkeakoulun tutkimuspalveluyksikön johtaja Aki Koponen ja kymmenen vuotta kuntien talousjohdossa työskennellyt Ari Mäkinen listaavat mielestään kuntatalouden pahimmat ongelmat.

A

ki Koponen ja Ari Mäkinen näkevät suomalaisen kuntatalouden ongelmien takana yleispäteviä haasteita ja kehittämis-

kohteita.

Listalta löytyvät ainakin tuottavuuden parantaminen kasvavan terveydenhuollon tehostamiseksi, kokonaiskustannusten läpinäkyvyys, johtaminen sekä organisaatiot ja rakenteet. Talouspalveluita kuntaomistajilleen tarjoavan Kunnan Taitoan vuokrattuna hallintojohtajana työskentelevän Mäkisen mukaan suurin tehostamistarve liittyy kuntien omaan palvelutuotantoon. ‒ Tehostaminen ei ole ongelmatonta, sillä suurin osa julkisista palveluista, esimerkiksi hoivapalvelut, on henkilöiden tuottamaa.

Kun ihminen palvelee ihmistä, on tehostamiselle olemassa rajat. Silti joka vuosi palkat nousevat, ja ilman tuottavuuden kasvua sairaanhoitaja on joka vuosi palkankorotuksensa verran tehottomampi.

20 MERCURIUS 4/2012

Paisuva terveydenhuolto pitäisi mitata

on 75. Kokonaisvaikuttavuuden mittaaminen olisi investointi yhteiskunnan kehitykseen, Koponen sanoo.

Kokonaiskustannukset eivät ole läpinäkyviä muillakaan aloilla. Mäkinen muistuttaa, että vielä ei ole jouduttu todella valitsemaan, mistä suuret säästöt tehdään tai mitä palveluita priorisoidaan. ‒ Kunnat voivat ottaa lainaa, rahaa on saatavissa, ja se on halpaa. Todella vaikeita päätöksiä ei ole vielä jouduttu tekemään.

Pysytään edelleen terveydenhuollossa. Tehostamista tarvitaan, sillä kysyntä kasvaa jatkuvasti. ‒ Sitä ei kasvata vain nouseva eliniänodote vaan myös se, että erikoissairaanhoito on niin edistynyttä, että se itsessään lisää kysyntää, Mäkinen sanoo.

Toiseenkin haasteeseen keskustelu ajautuu terveydenhuoltopalveluiden kautta. Mäkisen ja Koposen mukaan terveydenhuollon tuot­ta­vuuden nostamista vaikeuttaa se, että Kohti kokonaisuuksien johtamista Päästään kolmanteen todellisia kokonaiskuskompastuskiveen. Kotannuksia ei tiedetä eikä posen mukaan ongelmat vastuuta kokonaiskusjohtamisessa liittyvät tannuksista jaeta eri toioleellisesti edellä mainitmijoiden kesken.

Kunnat voivat ottaa­ tuun kokonaiskustan‒ Mittaritarve on olelainaa, rahaa on saanusten läpinäkymättömassa! On selvää, että myyteen. muu supistuu, kun sositavissa, ja se on hal‒ Kuntien johtaminen aali- ja terveystoimi jatpaa. Todella vaikeita on hyvin kompleksista kuvasti kasvaa. Nyt sote päätöksiä ei ole vielä monella eri tavalla. Toivie 50 prosenttia kuntimialoja on satamatoijouduttu tekemään. en menoista, pian luku

minnoista päivähoitoon ja palvelutuotannolla laaja budjettivalta. Johtaminen on harvoin keskitettyä. Lainaa otetaan, kun muutakaan ei voida. Kunnat syövät huomisen leipää.

Mäkinen vahvistaa, että todelliseen palvelujen ja prosessien kehittämiseen ei päästä niin kauan kuin lainarahalla voidaan pitää yllä samat palvelut kuin aiemminkin.

Koposen mukaan kirjavuus johtaa muun muassa siihen, että aitoa vertailua on vaikea toteuttaa. ‒ Ulkoistamisen kustannuksista puhutaan paljon. Sanoisin pikemminkin, että sen vaatimien selvitysten takia kaikki kustannukset, esimerkiksi johtamiseen ja hallintoon liittyvät, tulevat läpinäkyviksi. Kun ei tehdä välttämätöntä eli johdeta, kasvavat kustannukset samalla kun mietitään, mitä pitäisi tehdä.

Mäkisen mukaan kauppa- ja taloustieteellinen tutkimus voisi ottaa vahvan roolin kustannusten läpinäkyvyyden edistämisessä. ‒ Yksinkertaisena esimerkkinä voisi mainita vaikka laitosteatterilipun. Lipun hintaan sisältyy merkittävä määrä veronmaksajien tukea, joka ei näy missään. Ihmisille voisi

näyttää eron, joka on todellisella ja heidän maksamallaan hinnalla.

Kuka tekee, mitä tekee

Viimeiseksi kohdaksi Mäkinen ja Koponen nostavat organisaatioiden rakenteen ja tehtävät. Koponen ei ole varma, parantaisiko peruskunta tilannetta. Mäkinen ottaa esimerkiksi viime vuosina tehdyt kuntaliitokset. ‒ Ongelmana on se, että kuntaliitoksissa helposti keskitytään vain niputtamaan olemassa olevaa eikä muuhun ikään kuin ehditä puuttua. Mikäli kuntarajoja muutetaan, pitäisi myös palvelurakenteeseen liittyvät uudistukset tehdä mahdollisiksi.

Koponen kiinnittäisi huomiota myös tapaan, jolla organisaatioiden uudistuksissa ‒ liittyen esimerkiksi tilaaja‒tuottaja-ajatteluun ‒ otetaan mallia toimialojen välillä. ‒ Kokemuksia pitäisi siirtää niin, että omaksutaan niiltä, jotka osaavat ostaa. Pitää myös uskaltaa miettiä uusia tapoja toimia ja tarkastella prosesseja mittareiden avulla. Esimerkiksi uutta tietotekniikkaa on kyllä otet-

tu käyttöön, mutta tavat toimia eivät silti ole välttämättä muuttuneet.

Mäkisen mukaan jo tehdyt uudistukset ovat onnistuneet lisäämään kuntien taloustietämystä. ‒ Esimerkiksi kunnallisissa yhtiöissä taseessa on jatkuvuutta, tappiot ja tuotot seuraavat. Tietoisuus hallintotyön kokonaislaajuudesta on myös kasvanut, kun sopimuksia tehdään enemmän ja vaikka tuotteistetaan.

CCR Tutkimuspalvelut on Turun kauppakor­ keakoulun tutkimusyhteistyön kehittämisestä vastaava yksikkö. Sen tavoitteena on tuoda kauppakorkeakoulun asiantuntijoiden osaami­ nen yhä laajemmin yhteiskunnan käyttöön. Yk­ sikkö tuottaa ja välittää yrityksille ja julkisille organisaatioille tutkimus- ja asiantuntijapalve­ luita. Sen osaamisalueita ovat yritysten kasvu ja kansainvälistyminen, innovaatiotoiminta, liiketoimintamallit sekä kilpailun taloustiede.

MERCURIUS 4/2012

21

väitöksiä

Koonnut aleksi rajamäki

Hintakuplia ennakoivat indikaattorit varoittavat hinnoitteluvirheistä

Muita väitöksiä

VTL Katja Taipalus esittää tuoreessa kansantaloustieteen alaan kuuluvassa väitöstutkimuksessaan kaksi uutta menetelmää, joiden avulla voidaan edistää rahoitusjärjestelmän ja reaalitalouden vakautta.

A

sunto- ja osakemarkkinoiden virhehinnoittelutilanteet eli kuplat aiheuttavat talouden toimivuudelle merkittävää haittaa. Voimakkaat vaihtelut edistävät rahoitusmarkkinoiden epävakautta, kanavoivat talouden resursseja tehottomasti, luovat altistumia ja herkkyyksiä talouteen ja pahimmillaan romahtaessaan vähentävät rahoituksen normaalia välittymistä taloudessa.

– Kuten viimeisin kriisi on osoittanut, on rahoituksen välittymisen ja reaalitalouden kasvun välinen kytkös voimakas. Sen merkitystä on selvästi aliarvioitu aiempina vuosina, Taipalus sanoo.

Väitöstutkimus on osa tutkimussuuntausta, joka pyrkii edistämään makrovakautta eli tilannetta, jossa rahoitusjärjestelmän si-

sällä tai sen voimistamana ei synny shokkeja, jotka aiheuttaisivat vaurioita reaalitalouden kasvulle.

Yksi keskeisimmistä tutkimusvirroista keskittyy löytämään kriisejä ennakoivia indikaattoreita. Taipalus etsi väitöstutkimuksessaan kriisejä edeltävästä ajasta sellaisia yhtenäisiä piirteitä, jotka toistuvat kerrasta toiseen kuplien yhteydessä.

– Väitöstyössä kehitetyt menetelmät on rakennettu näiden piirteiden pohjalta. Tämä tarjoaa varsin helposti hyödynnettävän menetelmän omaisuuserien kuplien löytämiseksi.

Taipalus sovelsi menetelmiä useiden eri maiden osake- ja asuntomarkkinoiden aineistoihin. Menetelmät pystyvät varoitta-

Katja Taipalus maan hinnoitteluvirheistä jo hyvissä ajoin ennen kuplan puhkeamista ja siitä seuraavaa voimakasta negatiivista hintaliikettä.

– Menetelmiä voitaisiin niiden sisältämien varhaisten varoitussignaalien ja suhteellisen vähäisten virhesignaalin vuoksi hyödyntää viranomaistyössä, jossa makrovakautta uhkaavaa omaisuuserien virhehinnoittelua tulisi rajoittaa.

Katja Taipaluksen väitöskirja Detecting asset price bubbles with time-series methods tarkastettiin 23.11.2012. Virallisena vastaväittäjänä toimi professori Anders Löflund (Hanken Svenska handelshögskolan) ja kustoksena professori Matti Viren.

Lakisääteistä laajempi tilintarkastus hyödyttää yritystä

P

ienten yritysten kannattaa panostaa lakisääteistä laajempaan tilintarkastukseen, selviää KTL Tapani Torpon väitöstutkimuksesta. Torpo tutki väitöstyössään, millaista tilintarkastus on käytännössä sellaisissa pienissä osakeyhtiöissä, joissa omistaja johtaa toimintaa.

Torpo esitti työssään tilintarkastuksen verkostomallin vaihtoehtoiseksi tavaksi toteuttaa tilintarkastus. Tutkijan mukaan sidosryhmä- ja verkostoteorioiden piirteitä sisältävä

22 MERCURIUS 4/2012

Kauppatieteiden tohtorin tutkinto Känsälä Marja Laasonen Salla

KTM Timo Teinilän väitöskirja Mar­ keting Corporate Debt tarkastettiin 16.11.2012. Virallisina vastaväittäjinä toimivat professori Jaakko Aspara Aalto-yliopistosta ja professori Jari Salo Oulun yliopistosta, kustoksena professori Rami Olkkonen.

VTL Markku Lehmuksen väitöskirja Essays on the Macroecono­ mic Effects of Taxation tarkastettiin 5.12.2012. Virallisena vastaväittäjänä toimi Ph.D. Michal Horvarth Oxfordin yliopistosta ja kustoksena professori Heikki Kauppi.

Kauppatieteiden maisterin tutkinto Dinh Trang Eskola Lauri Hakala Esko Heikonen Anna Henttonen Milja Hintikka Tapio Johansson Laura Kirjonen Salla Koivisto Jarmo Kuisma Mirka

Larikka Mari Lebeau John Lempiäinen Julia Loimukallio Erika Lokki Jouni Mattila Joska Pyhämäki Mika Pöntynen Erik Rantala Taneli Rikkonen Heikki Surakka Olli Tiihonen Eetu Tuomela Minna Törmä Miika Virtanen Tuomas Voltti Joonatan Vuorinen Jatta-Maria

Valtiotieteiden maisterin tutkinto Notkola Juha-Matti

Porin yksikkö Kauppatieteiden maisterin tutkinto Karjalainen Erja Lehtonen Janne Lehtonen Petra Porkka Jenni Tiuttu Tuuli-Anna

Humanistinen Matemaattis-luonnontieteellinen Lääketieteellinen Oikeustieteellinen Yhteiskuntatieteellinen Kasvatustieteiden Turun kauppakorkeakoulu

Miksi hakisin Turun yliopi malli hyödyttäisi erityisesti omistajajohtoisia yrityksiä ja tilitoimistoja. Tilintarkastusverkoston muodostavat omistajajohtaja, tilitoimisto ja tilintarkastaja.

Verkoston käytännöt poikkeavat lakisääteisestä tilintarkastuksesta, jossa lähtökohtana ovat lainsäädäntö, standardit ja tilintarkastuspostulaatit.

– Kun omistaja ja johtaja ovat sama henkilö, vapautuu tilintarkastusenergiaa muun muassa sisäiseen valvontaan ja neuvontaan.

Näin sinällään muuttumattomana säilyvä lakisääteinen tarkastus laajenee pienissä yhtiöissä hyödylliseksi toiminnaksi tuottaessaan lisäinformaatiota ja säästöjä sekä edistäessään oppimista.

Torpo muodosti mallin havainnoimalla kymmenen tilintarkastajan tekemää todellisen yrityksen saman tilikauden tarkastusta koetilanteessa. Lisäksi hän teki haastatteluja ja osallistuvaa havainnointia tilintarkastusneuvotteluissa.

Valmistuneet

stoon?

Mitä kauppakorkeakoulussa voi opiskella?

Millaista opiskelijaelämä

on?

Tapani Torpo

Tapani Torpon väitöskirja Tilintarkastus­ verkoston muodostuminen ja toiminta toimi­ van johdon vallinnassa olevassa osakeyhtiömuo­ toisessa yrityksessä tarkastettiin 23.11.2012.

Virallisena vastaväittäjänä toimi dosentti, KTT Veijo Riistama Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta ja kustoksena professori, KTT Timo Hyvönen.

Turun yliopiston hakijaportaalissa tutustut opiskelijaelämään sekä kansainvälisen yliopistomme mahtavan monipuoliseen opiskelutarjontaan.

Tee elämäsi paras päätös ja hae meille opiskelijaksi!

MERCURIUS 4/2012

23

EFMD

EPAS

With internationally accredited executive MBA you will:

a Visionary Leader • become up-to-date Global Business Excellence • gain learn to exploit the possibilities of •Entrepreneurship, Innovation and Creativity • invest in your Personal Growth See more on eMBA Turku programme

www.tse.fi/exe For more information, please contact: Marketing Manager Marika Herranen marika.herranen@utu.fi I +358 50 5840 778 Turku School of Economics Executive Education and Development TSE exe offers future oriented leadership development programmes with practical touch.

IMPROVE YOUR TRACK RECORD! Next visionary eMBA Turku starts in Feb 2013. Apply now!