Mercurius 1/2013

MERCURIUS

1/2013

Turun kauppakorkeakoulun sidosryhmälehti

Susanne Skippari laittaa oikeat ihmiset oikeille paikoille

12

Vieraskynä Sirkka Hämäläinen

15

Pitääkö töissä olla kivaa?

20

PÄÄKIRJOITUS

MERCURIUS Business schools must change if they are to serve their students and society well.” Näin sanotaan European Foundation for Management Developmentin (EFMD) julkaiseman Global Focus -lehden uusimman numeron kannessa. Lehden sisäsivuilla käsitellään sitä, miten koulutuksen kehittämisen avulla voidaan vastata tähän haasteeseen. On muututtava, jotta voi luoda muille kykyä muuttaa.

Millaista koulutusta Turun kauppakorkeakoulun siis tulisi tarjota? Opetuksemme on ja sen tulee olla vahvasti tutkimukseen perustuvaa. Tämä on erityisyytemme ja vahvuutemme. Vahvuutta on myös pystyä valitsemaan ne sisällöt ja menetelmät, joilla luodaan merkittävää vaikuttavuutta ja ainutlaatuista lisäarvoa koulutuksen eri kohderyhmille nyt ja tulevaisuudessa.

Kun pohdimme koulutuksen kehittämistä ja uusia oppimisen mahdollisuuksia, perustana on aina point of parity: mitä teemoja tulee tarjota ollakseen kauppakorkeakoulu.

Lisäksi tarvitaan point of difference: mitä erityistä oppia Turun kauppakorkeakoulu tarjoaa. Meneillään olevassa strategiaprosessissamme onkin paljon pohdittu sitä, mitä meidän tulee olla tulevaisuudessa.

Profiloinnissa painotamme erityisesti ennakointikyvyn, vastuullisuuden ja kokonaisnäkemyksen merkitystä. Näiden tulisi näkyä läpäisyperiaatteella kaikessa toiminnassamme, myös koulutuksen sisällöissä ja menetelmissä.

Kokonaisnäkemyksen synnyttäminen edellyttää koulutuksessa aiempaa laajempaa ja syvempää poikkitieteellisyyttä, jossa mukaan tulee uudenlaisia näkökulmia sekä integroituja sisältöjä. Jotta oppijoille ei synny siilomaista ajattelua, pitää siiloja purkaa ensin koulutuksen tarjonnan puolella, omassa organisaatiossamme. Näin siksi, että elinkeinoelämässä tarvitaan yhä enemmän ihmisiä, joilla on vahva asiantuntemus tietyltä alueelta, jotka hahmottavat laajempia kokonaisuuksia ja joilla on synerginen tapa ajatella ja toimia. Muuten ei synny aitoa yhdessä tekemistä ja lisäarvoisia verkostoja organisaatioiden sisä- ja ulkopuolella.

Yliopistollisen koulutuksen sisältöjä ei voi suunnitella lyhytjänteisesti. Mutta vaikka kuinka yrittää katsoa kauas, tarpeet ja tilanteet muuttuvat. Kerran opittu ei loputtomiin riitä. Siksi Turun kauppakorkeakoulu toivottavasti jättää myös hinkua oppia koko ajan lisää. Työelämässä tarvitaan yhä enemmän niitä, joille jää valmistumisen jälkeen oppimisen vaihde päälle. Vaikka tutkinto on valmis, ihminen ei ole.

Koulutuksen tulevaisuutta pohdittaessa 360 asteen kuuntelulla ja katselulla on tärkeä merkitys. Emme voi vain painottaa ennakoinnin merkitystä koulutuksen sisällöissä, vaan myös ennakoida itse ja pitää tuntosarvet ulkona, kuulotorvi korvalla ja kiikarit silmillä. Haluaisimmekin kysyä, mihin suuntaan sinun mielestäsi Turun kauppakorkeakoulun tarjoamaa koulutusta tulisi kehittää: mitä sisältöjä ja menetelmiä tarvitaan ja miksi? Kuulisimme mielellämme näkemyksiäsi vaikkapa Facebookissa (www.facebook. com/turkuschoolofeconomics) tai sähköpostitse (pirjo. vuokko@utu.fi). Jatketaan keskustelua aiheesta!

ENNAKOIVAA OPPIA

PIRJO VUOKKO SIDOSRYHMÄSUHTEIDEN JOHTAJA, DOSENTTI TURUN KAUPPAKORKEAKOULU

SISÄLLYS 1/2013 2

Pääkirjoitus: Ennakoivaa oppia

4

Lyhyesti

6 10 12

Perinteisen bisneskoulutuksen päätepysäkki

15

Vieraskynä Sirkka Hämäläinen: Hyvä bisneskoulu ei ole lyhytnäköinen

Opiskelija haluaa valita viisaasti

6

Onko kauppakorkeakoulujen muututtava?

Alumni: Oikeat ihmiset oikeille paikoille

16 18 20

Hyvä olo heijastuu työpaikan menestykseen

22

Asiantuntijakirjoitus Riitta Koskimies: Aikaa kohtaamiselle ja kuuntelulle

Mentori vauhdittaa urasuunnitelmia Väitöksiä

18

Mika Akkanen viihtyy mentorina.

MERCURIUS 1/2013 | Julkaisija Turun yliopiston kauppakorkeakoulu | Päätoimittaja Markus Granlund | Toimitussihteeri Taru Suhonen, 02 3339264, taru.suhonen@utu.fi | Toimitusneuvosto Markus Granlund, Pirjo Vuokko, Aki Koponen, Tuomas Koivula ja Taru Suhonen | Taitto Mainostoimisto Dimmi | Kannen kuva Hanna Oksanen | Paino Finepress Oy | Painosmäärä 4 500 | ISSN 0788-9747 | Tilaukset, osoitteenmuutokset ja palaute tseviestinta@utu.fi

441 678 Painotuote

lyhyesti

Professori Lauri Ojalasta vuoden logistikko TOIMITUSKETJUJEN JOHTAMISEN PROFESSORI LAURI OJALALLE ON MYÖNNETTY SUOMEN LOGISTIIKKAFOORUMIN VUODEN LOGISTIKKO 2013 -PALKINTO.

L

auri Ojala on kansainvälisesti tunnettu logistiikan tutkija, joka on toiminut muun muassa Suomen hallituksen selvitysmiehenä ja Maailmanpankin asiantuntijana. Hän on esimerkiksi kehittänyt yli 150 maan ulkomaankaupan logistista toimivuutta mittaavan Logistics Performance Indexin, joka on laajasti sekä kansainvälisten järjestöjen että useiden maiden hallitusten käyttämä indikaattori.

Vuoden logistikon mukaan liikenteen aiheuttamiin ympäristö- ja terveyshaittoihin kohdistuu myös tulevaisuudessa

suuria paineita, vaikka taloudellinen ympäristö säilyisikin heikkona. ‒ Sopeutuminen rikkidirektiiviin kannattaa aloittaa heti ja ryhtyä valmistelemaan investointeja, joiden avulla rikkidirektiivin aiheuttamaa kustannuslisää voidaan keventää, sanoo Turun kauppakorkeakoulun professori.

Vuoden Logistikko 2013 -palkinnon myöntää Suomen Logistiikkafoorum, johon kuuluvat Logistiikan tutkimuksen edistämissäätiö ja Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys LOGY ry.

Paul M. Healy ja Seppo Remes kunniatohtoreiksi toukokuussa

T

urun kauppakorkeakoulu promovoi yhdysvaltalaisen Harvard Business Schoolin professorin Paul M. Healyn sekä suomalaisen yritysjohtaja Seppo Remeksen kunniatohtoreikseen Turun yliopiston kaikkien tiedekuntien yhteisessä promootiossa, joka järjestetään 30.5.–1.6.2013.

Kunniatohtoreiksi kutsutut ovat oman alansa huipputoimijoita, ja heidän yhteistyönsä Turun kauppakorkeakoulun kanssa on aktiivista.

Paul M. Healy on vaikuttanut käänteentekevästi siihen, mihin ja miten yritysten tilinpäätösraportointia käytetään.

Hän saa teorian ja käytännön rakentavaan vuoropuheluun, todetaan perusteluissa.

Seppo Remes on Venäjän liike-elämässä tunnetuin ja näkyvin suomalainen yritysjohtaja. Remes toimii useiden venäläisten suuryrityksen hallintoelimissä ja on valittu useampaan kertaan Venäjällä vuoden parhaaksi itsenäiseksi hallitusjäseneksi.

Remes on toiminut myös SITRA:n Venäjä-ohjelman sekä puolustusministeriön Venäjä-hankkeen asiantuntijana.

4 MERCURIUS 1/2013

Promootioperinne edustaa jatkuvuutta sekä tämän päivän tieteen ja korkeamman sivistyksen sidosta vanhaan eurooppalaiseen sivistykseen. Ensimmäinen Turun yliopiston kaikkien tiedekuntien tohtoripromootio pidettiin vuonna 1927. Lue lisää osoitteesta www.utu.fi/promootio.

LNGmarkkinat tervetulleet Satakuntaan

​S

atakunnassa on edellytykset synnyttää markkinat nesteytetylle maakaasulle (LNG, liquefied natural gas). Turun kauppakorkeakoulun ja Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen Porin yksikköjen laatiman selvityksen mukaan alueen yritykset pitävät LNGmarkkinoiden synnyttämistä tärkeänä oman kustannuskilpailukykynsä parantamisen ja kasvun kannalta.

LNG:n potentiaalista käyttöä selvittäneet Ari Karppinen ja Minna Alhosalo kertovat, että Satakunnassa arvio maakäytölle on 165 000 tonnia vuodessa. Aluskäytön potentiaaliksi on arvioitu 20 000 tonnia vuodessa vuoteen 2020 mennessä.

Tutkijat yhdistivät arviot nesteytetyn maakaasun potentiaalisten tuojien ajatuksiin ja esittävät tuloksena, että kokonaiskulutuspotentiaali on riittävä LNG-markkinoiden synnyttämiselle Satakuntaan.

Jatkossa tutkijoiden on tarkoitus selvittää muun muassa LNG-markkinoiden kilpailullisuutta. ‒ Satakunnassa jatkotutkimukseen tarttuminen ripeästi antaisi selkeän päätöksenteko- ja liiketoimintamahdollisuusedun, tutkijat summaavat.

Kaasua Satakunta. Selvitys nesteytetyn maakaasun (LNG) liiketoimintamahdollisuuksista Satakunnassa -selvitys on rahoitettu Euroopan aluekehitysrahaston tuella. Selvitys on julkaistu osoitteessa www.satamittari.fi.

KOONNUT TARU SUHONEN

Yrittäjyyden vire on myönteinen talouskriisistä huolimatta GLOBAALISTA YRITTÄJYYSTUTKIMUKSESTA (GEM) SELVIÄÄ, ETTÄ TALOUDEN KRIISI EI OLE MURENTANUT YRITTÄJYYDEN YHTEISKUNNALLISTA JA TALOUDELLISTA ASEMAA SUOMESSA.

K

auppakorkeakoulun yrittäjyystutkijat ovat tutkineet suomalaista yrittäjyysaktiivisuutta, yrittäjyyteen liittyviä institutionaalisia tekijöitä ja yrittäjyysaktiivisuuden rakennetta osana vuosittaista Global Entrepreneurship Monitor -tutkimusta, johon vuonna 2012 osallistui 69 maata.

Suomalaisten yrittäjyyspotentiaali on tutkimuksen mukaan edelleen korkea. Peräti 55 prosenttia koko aikuisväestöstä tunnistaa hyviä liiketoimintamahdollisuuksia.

Mahdollisuuksia tunnistetaankin edelleen enemmän kuin muissa innovaatiovetoisissa maissa, kansainvälisessä vertailussa Suomi sijoittui kolmanneksi.

Suomessa arvostetaan menestyneitä yrittäjiä, ja esimerkiksi mediassa yrittäjyyteen kiinnitetään huomiota aikaisempaa enemmän. Myös yrittäjyyteen liitettyjen esteiden poistaminen on edennyt talouden hidastumisesta huolimatta.

Turun kauppakorkeakoulun vuodet 2000– 2010 kansissa

T

uore historiateos käsittelee Turun kauppakorkeakoulun kuudetta vuosikymmentä. Kohti monialaista tiedeyliopistoa: Turun kauppakorkeakoulun kasvun ja muutoksen vuodet 2000‒2010 kirja kuvaa Turun kauppakorkeakoulun monipuolista toimintaa vuosina, jolloin kauppakorkeakoulu otti isoja askelia kansainvälistymisessä sekä jatkoi kehittymistään monialaiseksi tiedeyliopistoksi.

T&K:STA EI RIITTÄVÄSTI UUTTA LIIKETOIMINTAA

Mahdollisuusperustaista yrittäjyyttä Suomessa on enemmän kuin innovaatiovetoisissa maissa keskimäärin. Alkuvaiheen yrittäjäaktiivisuus on kuitenkin yhä hieman alhaisempaa kuin muissa maissa keskimäärin. ‒ Meillä panostetaan paljon tutkimus- ja kehittämistoimintaan, mutta uusia liiketoimintamahdollisuuksia ei vieläkään synny riittävästi, tutkijat sanovat.

GEM-tutkimuksen suomalaisosuus paljastaa myös, että suomalaiset yrittäjät haluavat kasvaa rauhallista tahtia.

Muihin innovaatiovetoisiin talouksiin verrattuna useammat tähtäävät maltilliseen kasvuun.

Tutkimuksen suomalaista tutkimusryhmää johtaa akatemiaprofessori Anne Kovalainen. Tutkimusryhmän muut jäsenet ovat professori Jarna Heinonen, tutkija Tommi Pukkinen ja kollegiumtutkija Pekka Stenholm.

Tutkimuksen kansallisina rahoittajina toimivat työ- ja elinkeinoministeriö ja Turun kauppakorkeakoulu.

Kirjassa muun muassa kuvaillaan periodille oman leimansa lyönyttä perusteellista strategiatyöskentelyä, jonka keskeisenä tavoitteena oli saavuttaa kansainvälisesti tunnustetun liiketalouden asiantuntijan asema. Myös aktiivinen vaikuttaminen ja kiinteät vuorovaikutussuhteet ympäröivään yhteiskuntaan ja talouselämään tulivat yhä tärkeämmiksi, kirja kertoo.

Teos kuvaa samalla suomalaisen yliopistolaitoksen suurta muutosvaihetta, johon ajoittui kauppakorkeakoulun yhdistyminen Turun yliopiston kanssa. Teoksen on kirjoittanut historioitsija Tapani Kunttu.

Kauppakorkeakoulun julkaisusarjassa julkaistu teos on julkaistu myös sähköisenä. Sen voi lukea Doria-julkaisuarkistossa osoitteessa www.doria.fi/handle/10024/87658.

Tutustu Turun yliopiston YouTube-kanavaan (www.youtube.com/turunyliopisto) ja katso muun

muassa video professori John P. Broussardin (Rutgers Business School, Yhdysvallat) vierailusta Turun kauppakorkeakouluun alkuvuonna 2013!

MERCURIUS 1/2013

5

6 MERCURIUS 1/2013

Perinteisen bisneskoulutuksen

PÄÄTEPYSÄKKI Uusi maailma tarvitsee uuden kauppakorkeakoulun.

TEKSTI TARU SUHONEN

Y

KUVITUS MILLA RISKU

htenä kauppakorkeakoulujen päätehtävistä on niiden perustamisesta saakka pidetty liike-elämän palvelemista. Talouden murentuva teollinen perusta kuitenkin asettaa uusia vaatimuksia tutkimukselle ja koulutukselle.

Bisneskoulujen pitäisi yhä paremmin pystyä tukemaan uutta taloudellista toimintaa sekä paremman maailman rakentamista, sanovat Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskuksen erityisasiantuntija, dosentti Markku Wilenius ja kansainvälisesti tunnettu bisneskoulutuksen kehittäjä, professori Anders Aspling.

Tulevaisuutta kaksikymmentä vuotta muun muassa teknologian, talouden, kulttuurin ja koulutuksen teemoihin liittyen tutkinut Markku Wilenius piirtää kuvan uu-

desta aikakaudesta. Wileniuksen havaintojen mukaan taloudessa ja yhteiskunnassa on alkamassa kehityksen kuudes aalto, joka on jo alkanut mullistaa vanhaa. Ajatus perustuu venäläisen taloustieteilijä Nikolai Kondratieffin muotoilemaan teoriaan talouden pitkäaikaisista sykleistä.

Wilenius johtaa Turun yliopistossa Tekesin rahoittamaa tutkimusprojektia, jossa arvioidaan globaalien megatrendien vaikutuksia kuudennen aallon Suomessa. ‒ Uusi aalto perustuu ympäristö-, nanoja bioteknologian sekä terveyspalvelujen kasvuun sekä resurssitehokkuuden radikaaliin nostamiseen. Avainasia on, että se mitä meillä tehdään, tehdään fiksummin ja tehokkaammin.

MERCURIUS 1/2013

7

HYVÄÄN TULEVAISUUTEEN ON KAIKKI MAHDOLLISUUDET

Uusi aalto vaatii asennonvaihdoksia ja näkökulman muutoksia, mikä Wileniuksen mukaan insinöörivaltaisessa Suomessa teettää paljon töitä. ‒ Suomella on esimerkiksi biotaloudessa biomassan puolella valtavat mahdollisuudet, jos ymmärretään, että metsätaloutemme voisi olla muuta kuin paperintuotantoa. Lisäksi terveys- ja hyvinvointisektorin kasvu tarjoaa bisnesmahdollisuuksia. Emme ole olleet tässä kovin hyviä, vaikka meillä on muutamia loistavia, vientikelpoisia malleja mukaan lukien koulutusjärjestelmämme. Kolmas kiinnostava tulevaisuuden ala on energia- ja ympäristöteknologiat.

Wilenius painottaa palvelun korostumista liiketoiminnassa. ‒ Monet yritykset toimivat vielä niin, että ne tekevät asiakkaalle tuotteen, mutta eivät panosta siihen, että jos ostan jonkin laitteen, opin myös käyttämään sitä. Asiakasta pitäisi oppia palvelemaan niin, että hän saa tuotteesta parhaan hyödyn. Tämä on alkutekijöissään, vaikka samaan aikaan on käynnissä murros, jossa keskeisten tuotantoyritysten liikevaihdosta yhä suurempi osa tulee palvelutuotannosta.

8 MERCURIUS 1/2013

”Opiskelijoita pitää auttaa näkemään mahdollisuuksia, jotka liittyvät bisneksen rakentamiseen tulevaisuuden aloille.”

KEHITÄ OMA TEHTÄVÄSI TARPEETTOMAKSI

Muutos vaatii myös uudenlaisia valmiuksia.

Wilenius laittaisi traditionaalisen koulutuksen tarkasteluun. Hänen mukaansa tiedolliset palikat ovat kasassa, ja huomion pitäisikin kiinnittyä siihen, miten tietoa hankitaan ja siihen, mitä sillä tehdään. ‒ Muuttuvassa ympäristössä tarvitaan tapoja, joilla ihmiset hakevat tietoa fiksummin ja nopeammin.

Kun puhutaan kauppakorkeakouluista, Wilenius kyseenalaistaa perinteisen jaon eri oppiaineisiin. ‒ Tulevaisuudessa jokaisessa työtehtävässä ja asemassa tullaan nykyistä enemmän tarvitsemaan ymmärrystä myös niistä aihealueista, joiden parissa ei itse välittömästi työskentele.

Yksittäisen topiikin hallitsemista merkityksellisempää on, miten tarvitsemaansa tietoon pääsee käsiksi, osaa käsitellä sitä ja vetää siitä johtopäätöksiä.

Tärkeimpänä Wilenius pitää sitä, että koulutusputkesta tulevat yksilöt kykenevät kehittämään omia työtehtäviään.

‒ Ihmisten pitäisi vihdoinkin oppia näkemään, että karkeasti sanottuna heidän tehtävänsä on tehdä itsensä tarpeettomiksi. Työtä tehdään ja kehitetään nykyisellään usein vain siinä määrin, että se rakentuu vaatimaan mahdollisimman vähän.

Wilenius lisää, että kauppakorkeakouluista valmistuvista liian pieni osuus ryhtyy yrittäjiksi. ‒ Bisneskouluissa pitäisi auttaa opiskelijoita ymmärtämään ja näkemään mahdollisuuksia, jotka liittyvät bisneksen rakentamiseen tulevaisuuden aloille. Suomen tulevaisuus ei ole suuryrityksissä vaan pk-puolella.

KAUPPAKORKEAKOULUILLE UUDET PÄÄMÄÄRÄT

Professori Anders Aspling (School of Economics and Management, Tongji University) on kansainvälisesti tunnettu bisneskoulutuksen kehittäjä. Hän toimi pitkään EFMD:n (European Foundation for Management Development) hallituksessa. Aspling on GRLI:n (Global Responsible Leadership Initiative) perustajajäsenenä ja nykyisenä järjestön pääsihteerinä tehnyt pitkään töitä kehittääkseen globaalin vastuunsa tuntevia johtajia.

Asplingin mukaan kauppakorkeakoulujen on lähitulevaisuudessa määriteltävä roolinsa yhteiskunnassa. Palvellako liike-elämän tarpeita vai ottaako muutosajurin rooli yhteisen tulevaisuuden rakentamisessa? ‒ Edelleen vallalla on ensimmäisen maailmansodan jälkeen syntynyt toimintamalli, joka perustuu käytännölliseen näkemykseen siitä, että kauppakorkeakoulut kehittävät yritysten liiketoimintaosaamista ja auttavat niitä menestymään, Aspling taustoittaa.

Hänen mukaansa maailma tarvitsee bisneskouluja, joilla on uusia päämääriä. Yhteisen hyvän nimissä koulujen tulisi tarttua yritysten yhteiskunnalliseen rooliin aina uudelleen ja tarkastella sitä globaalista perspektiivistä. ‒ Näkemyksen paremmasta paikallisesta, alueellisesta ja globaalista tulevaisuudesta

Omille vahvuuksille rakentaminen kannattaa tulisi ohjata taloudellisen toiminnan kehittymistä. Niinpä bisneskoulujenkin pitäisi lähestyä oppimista ja muutosta yksilön, instituutioiden ja yhteiskunnan tasolla.

Tämä on selvä painotus myös GRLI:n 50+20 ‒ Management Education For the World -toimintaohjelmassa, joka esiteltiin Riossa vuonna 2012, Aspling kertoo.

VASTUULLINEN BISNESKOULU AJAA PYSYVÄÄ MUUTOSTA

Bisneskoulut ovat saaneet kritiikkiä viimeisimmän finanssikriisin yhteydessä. Asplingin mukaan on selvää, että tällä on ollut vaikutuksensa. ‒ Nykyään ovat harvassa ne koulut, jotka eivät ole tarttuneet vastuullisuuden ja eettisyyden kysymyksiin.

Myös bisneskouluja akkreditoivat tahot, esimerkiksi EFMD ja AACSB, ovat niin ikään reagoineet ja ottaneet käyttöön uusia kestävään kehitykseen, vastuullisuuteen ja eettisyyteen liittyviä mittareita.

Asplingin mukaan on todennäköistä, että nämä vaikuttavat siihen, miten kysei-

siä teemoja integroidaan koulutukseen ja tutkimukseen. ‒ Tärkeämpää on kuitenkin kysyä, onko muutos pysyvää ‒ pyrkivätkö bisneskoulut luomaan sitä syvällistä muutosta, jota ympäristön, yhteiskunnan ja taloudellisen toiminnan kestävä kehitys tarvitsevat.

Aspling vastaa itse, että eivät tarpeeksi. ‒ Elämme mielenkiintoisia aikoja.

Kohtaamme isoja haasteita, joihin vastaaminen vaatii luovuutta ja nerokkuutta sekä kokonaisvaltaisia ja systeemisiä lähestymistapoja. Yliopistotoimijoiden ‒ käsi kädessä käytännön toimijoiden kanssa ‒ pitäisi olla innoissaan ratkottavien haasteiden monimutkaisuudesta.

Professori Aspling hahmottelee vielä, millainen tulevaisuuden bisneskoulu voisi parhaimmillaan olla. ‒ Se on luotettu kohtauspaikka yhteistyölle ja eri yhteiskuntasektoreiden väliselle dialogille, jossa on mukana eri alojen asiantuntijoita ja laajasti eri sidosryhmien edustajia.

Y

liopistotoimijoiden tarpeesta erikoistua on puhuttu viime aikoina paljon. Turun kauppakorkeakoulua sen strategiatyössä auttavan Anders Asplingin mukaan erikoistuminen voidaan nähdä kilpailuvalttina, kun kasvaville kansainvälisille koulutusmarkkinoille tarjotaan ainutlaatuisia sisältöjä. Toisaalta erikoistuminen voi tarkoittaa sitä, että pysyy uskollisena omille vahvuusalueilleen, toimintakulttuurilleen ja perusarvoilleen. ‒ Väittäisin, että nämä kaksi syytä profiloitua kulkevat käsi kädessä. Kun bisneskoulu rakentaa tulevaisuuttaan omalle erityisyydelleen, on sillä parempi mahdollisuus olla kilpailukykyinen ja tarjota todellista lisäarvoa. On aina houkuttelevaa yrittää ottaa mallia menestyneiltä kouluilta ja ottaa haltuun kompetensseja, joita nykyhetkessä pidetään tarpeellisimpina tänään ja tulevaisuudessa. Itse uskon, että rakentaminen on tehtävä omille erityisyyksille. Tämä tarjoaa vahvan pohjan tarjonnalle, kehittämiselle ja tavoitteille.

MERCURIUS 1/2013

9

Opiskelija haluaa valita viisaasti TEKSTI TARU SUHONEN

KUVAT ANTTI TARPONEN

Kysyimme opiskelijoiltamme, millaista osaamiskokonaisuutta he rakentavat itselleen ja mitä toivovat opintosisällöiltä ja oppimisympäristöiltä.

KESKUSTELU ON VAHVA POHJA OPPIMISELLE

MONIKULTTUURINEN YMPÄRISTÖ KEHITTÄÄ TIIMITAITOJA

Pia Rawlins on neljännen vuoden markkinoinnin pääaineopiskelija. Hän kertoo tähtäävänsä vahvaan markkinointiviestinnän ja digitaalisen markkinoinnin osaamiskokonaisuuteen. Hän painottaa valinnoissaan luovan soveltamisen omaksumista.

Equadorilainen Isabel Galvis opiskelee Global Innovation Management -maisteriohjelmassa. IT-alalta ponnistava Galvis hakee lisäymmärrystä globaalin liiketalouden lainalaisuuksista. Hän pitää monikulttuurista Turun yliopistoa oivallisena oppimisympäristönä.

LAATU RATKAISEE KUN AIKA ON KORTILLA

Kenneth Sundberg opiskelee kauppakorkeakoulun eMBA-ohjelmassa. Hän työskentelee Tikkurilan tutkimus- ja tuotekehitysjohtajana.

Sundbergillä on tekninen tausta, ja eMBA:sta hän hakee vahvempaa osaamista myös bisnespuolelta.

‒ Sekä sille virallista leimaa! Sisällöissä minulle ovat tärkeitä kaikki kaupallistamisen aspektit.

Sundberg kertoo olevansa kiinnostunut myös johtamisen eri puolista: ihmisten motivoinnista, talouslukujen tulkinnasta ja päätöksenteosta niiden perusteella. Oppimisprosessissa hänelle on tärkeää teorian ankkurointi elävään elämään. eMBA-ohjelmaa suoritetaan työn ohella.

Perheellisen Sundbergin koti on Turussa ja työpaikka Vantaalla. ‒ Ainahan sitä toivoisi, että aikaa olisi enemmän. Luentoja on paljon, minkä vuoksi niiden laadulla onkin todella paljon merkitystä.

Keskustelu on vahva pohja oppimiselle

Aiheilta Rawlins toivoo ennen kaikkea ajankohtaisuutta. Hän huomauttaa, että tilanne alati muuttuvalla alalla alkaa olla sellainen, että kirjaan saakka painettu tieto voi olla jo vanhentunutta.

Rawlinsin mukaan paras oppimisympäristö syntyykin ajankohtaisesta oppimateriaalista, keskustelusta ja rennosta ilmapiiristä. Ne luovat vahvan pohjan uuden rakentamiselle.

Rawlins kiittelee oikeiden case-yritysten käyttöä opetuksessa, mutta toivoo, että opettajat kiinnittäisivät enemmän huomiota laatimiinsa materiaaleihin. ‒ Eivät opiskelijat jaksa lukea kalvoja, jotka on ahdettu täyteen pientä tekstiä.

10 MERCURIUS 1/2013

‒ Teemme paljon ryhmätöitä, mikä kehittää tiimitaitoja.

Innovaatiojohtamisen opiskelu Suomessa on Galvisin mukaan hedelmällistä. ‒ Innovaatiokulttuuri on hämmästyttävä. On hienoa, miten yritykset, julkinen sektori ja yliopistot tekevät yhteistyötä.

Galvis kertoo, että kursseilla tehdään tiivistä yritysyhteistyötä. ‒ Toivon, että pääsisin myös harjoitteluun oikeaan yritykseen. Tämä on usein mahdollista vain suomenkielisille opiskelijoille, ja mahdollisuuksia kannattaisi luoda myös ulkomaalaisille opiskelijoille.

KANSSAOPISKELIJOIDEN TUKI AUTTAA OPISKELUN ARJESSA

Jarmo Karvonen opiskelee kauppatieteitä Turun yliopiston avoimessa yliopistossa.

Hän suorittaa opintoja aikomuksenaan

Yrityssimulaatio tuo yhteen opiskelijat ja yritysjohtajat TEKSTI LIISA REUNANEN

VIBu (Virtual Teams in International Business) on Turun kauppakorkeakoulussa kehitetty uudenlainen virtuaalinen oppimisympäristö.

V

IBussa opiskelijat eri puolilla maailmaa muodostavat kansainvälisiä tiimejä ja huolehtivat virtuaaliyritystensä pyörittämisestä yli kieli-, kulttuuri- ja aikavyöhykerajojen. Aivan kuten kansainvälisten yritysten työntekijät nykypäivänä työssään tekevät. ‒ Monipuolisessa oppimisympäristössä opiskelijat harjoittelevat niin liiketoimintaprosessien kuin tiimi- ja johtajuusteorian käytäntöjä. Samalla hioutuvat neuvottelu- ja kommunikointitaidot monikulttuurisessa toimintaympäristössä, kertovat Timo Lainema ja Eeli Saarinen johtamisen laitokselta.

Ensimmäisiä yrityssimulaatioita on Laineman mukaan kehitetty jo 1950-luvulla. Perinteisesti simulaatioista on kuitenkin puuttunut päätöksentekoryhmien välinen interaktiivisuus ja ajallisesti jatkuvasti muuttuva toimintaympäristö.

VIBun erikoislaatu onkin juuri näissä

päästä avoimen yliopiston väylän kautta suorittamaan KTM-tutkintoa. Pääaineekseen Karvonen on suunnitellut valitsevansa yritysjuridiikan ja sivuaineekseen laskentatoimen ja rahoituksen.

Karvonen kuulee opetuksessa mielellään käytännön esimerkkejä. ‒ Tämä antaa parempia valmiuksia soveltaa opittuja asioita työelämässä. Aiheiden ja

teemoissa, yhdistettynä aidosti kansainväliseen yhteistyöhön. ‒ VIBussa sisäinen kello raksuttaa siten, että session aikana simuloidaan usean kuukauden mittainen jakso yritysten elämää. VIBu kuvaa yritysten tosielämää aiempia simulaatioita konkreettisemmin, kun opiskelija voi nähdä päätöstensä vaikutukset prosessin edetessä, prosessit ovat läpinäkyviä, Lainema korostaa.

Paikallisesti kehitetystä hankkeesta alkaneen VIBun maine kiiri muutaman vuoden kehittelyn jälkeen nopeasti eteenpäin, ja nyt simulaatiota käytetään korkeakouluissa jo viidellä mantereella.

Seuraavaksi VIBu viedään johtamiskoulutuksen ohjelmiin, jolloin tosielämän yritysjohtajat ottavat opiskelijoiden muodostamat tiimit VIBussa johtaakseen. Laineman ja Saarisen mukaan sekä opiskelijat että johtajakoulutettavat hyötyvät uuden portaan tuomisesta simulaatioon. ‒ Opiskelijat saavat imeä oppia ja kuulla palautetta työskentelystään oikeilta liike-elämän ammattilaisilta. Yritysjohtajat saavat opiskelijoilta palautetta virtuaalisesta johtamisestaan, minkä lisäksi monelle VIBu tarjoaa relevanttia kokemusta yritysten uudenlaisista virtuaalisen kommunikoinnin ja toiminnan tavoista sekä niiden haasteista.

Valmistuneet Kauppatieteiden tohtorin tutkinto Birkstedt Riitta Kepsu Mikko Teinilä Timo Torpo Arto Valtiotieteiden tohtorin tutkinto Lehmus Markku Taipalus Katja Filosofian tohtorin tutkinto Kibler Ewald Tapanainen Tommi Kauppatieteiden maisterin tutkinto Aarnio Henri Elo Laura Ganeva Ganeva Mariya Heikkonen Matti Hoikkala Petrus Kasurinen Riina Kemppainen Liisa Kesti Sampsa Koskilahti Ahti Kraus Clemens Laari Hanne Lahdenperä Linda Lindén Pauliina Makkonen Satu Mattila Miia Michael Mari Modarress-Sadeghi Mitra Myllyntaus Visa Mäntykorpi Juha Oksanen Mika Oksanen Timo Prokopenko Natalia Präktig Hanna Pulkkinen Pauliina Rantala Anni Rantala Johanna Salo Laura Seppänen Johanna Silvonen Sauli Sufyan Muhammad Tanskanen Johanna Tapojärvi Anna-Maija Tuomaala Roosa Vikberg Sonja Vilén Laura Ylijoki Saku Valtiotieteiden maisterin tutkinto Hanhisalo Henna Koivisto Anne Wikström Matti

sisältöjen olisi myös hyvä olla ajankohtaisia, näin asiat ymmärtää paremmin.

Karvosen mukaan kanssaopiskelijoiden tuki opiskeluun liittyvissä asioissa on tärkeää. ‒ Opiskelun arkea helpottaisi myös se, että kurssimateriaalit löytyisivät samasta paikasta.

Porin yksikkö

Kauppatieteiden maisterin tutkinto Björninen Teemu Borg Kristiina Jussila Ville Kuronen Niina Mäntylä Katri Takala Lauri Vasama Anni Wihanto Katariina MERCURIUS 1/2013 11

alumni

Yrityksen pitää tuntea työntekijänsä, sanoo Susanne Skippari, KONE Oyj:n Head of Talent Management.

Oikeat ihmiset

oikeille paikoille TEKSTI TARU SUHONEN

12 MERCURIUS 1/2013

KUVAT HANNA OKSANEN

S

usanne Skippari on HR-asiantuntijan unelmatyössä. Vuonna 1998 Turun kauppakorkeakoulusta valmistunut kauppatieteiden maisteri työskentelee KONE Oyj:lla nimikkeenään Head of Talent Management. Työssään Skippari vastaa muun muassa globaaleista seuraajasuunnittelun prosesseista lähes 40 000 työntekijän globaalissa pörssiyhtiössä, jolla on vahva perheyhtiötausta. ‒ Jotta yritys voi toimia tehokkaasti, tulee oikeiden, osaavien ihmisten olla oikeilla paikoilla. Henkilöstöä pitää käydä läpi; selvittää keitä meillä on, mitä osaamista heillä on ja miten tätä osaamista voidaan kehittää oikeaan suuntaan.

Skippari korostaa, että KONE ei pidä ketään vaihtopenkillä, mutta sanoo kuitenkin, että talent benchiä on oltava. Hän tarkoittaa vahvuutta, josta seuraaja tiettyyn auki jää-

vään tehtävään voi löytyä talon sisältä, mahdollisesti toiselta puolelta maapalloa. ‒ Tämä on hyvä esimerkki siitä, miksi meidän kannattaa tuntea työntekijämme ja tietää, ovatko he halukkaita muuttamaan vaikka Aasiaan.

KENELLE SOPIVAT ISOMMAT SAAPPAAT?

Englanti vilahtelee Skipparin puheessa. Se on HR:n kieli globaalissa yrityksessä, jossa prosessien pitää olla samanlaisia kaikissa niissä maissa, joissa toimintoja on.

Iso osa Skipparin työtä on johtaa johtajapotentiaalin tunnistamista yhtiössä. Hänen mukaansa on selvää, että hyvä johtaja saa porukan mukaan ja innostaa toimimaan strategian ja vision suuntaan. Kyky johtaa joukkoja ei yksin riitä johtajakompetenssiksi. ‒ Tarvitaan myös strategista bisnesymmärrystä, liiketoimintavaistoa. Tärkeitä arvoja ‒ eivätkä ollenkaan rakettitiedettä ‒ ovat myös tahto uudistua, aikaansaavuus sekä halu ilahduttaa asiakasta.

”Rekrytointi on kallista, joten prosessiin kannattaa panostaa.”

Skippari muistuttaa, että aina kun haetaan uusia ihmisiä ja erityisesti johtajia, on tarpeen miettiä seuraavaa askelta ja yhtä tehtävää eteenpäin. ‒ Uusissa rekrytoinneissa kannattaa miettiä, onko valittavalla henkilöllä potentiaalia kasvaa organisaatiossa toiseen tehtävään sivuttaissiirrolla tai ylemmälle hierarkiatasolle. Kyse on oman organisaation nykyisen osaamistason nostamisesta pitemmällä

Urapolku Susanne Skippari päätyi henkilöstöhallintoon omien sanojensa mukaan vähän vahingossa.

Hän luki johtamista ja organisointia pääaineenaan Turun kauppakorkeakoulussa ja valitsi henkilöstöhallinnon suuntautumisvaihtoehdokseen. ‒ Ensimmäiset valmistumisen jälkeiset työtehtävät vaikuttivat merkittävästi urani suuntaan.

Skippari aloitti heti valmistuttuaan Espoossa Nokialla HR-assistentin tehtävissä vuonna 1999. Hän siirtyi nopeasti HR-konsultiksi ja eteni Nokialla kansainvälisiin tehtäviin. Viimeksi hän työskenteli Nokian Latinalaisen Amerikan toimintojen HRD (Human Resources Development) -päällikkönä.

Skippari siirtyi KONE:lle globaaliin Head of Talent Management -tehtävään vuonna 2007.

Vuosina 2009‒2010 hän työskenteli KONE:n Euroopan, Lähi-idän ja Afrikan HR-johtajana, minkä jälkeen palasi nykyiseen tehtäväänsä.

KONE:lle globaaleja henkilöstöjohtamisen, -kehittämisen ja -suunnittelun toimintamalleja ja prosesseja luovan Skipparin mukaan on tärkeää, että hän on myös uransa alkuvaiheiden jälkeen työskennellyt HR-generalistina ja laittanut mallit ja prosessit testiin käytännössä. ‒ Näin pysyy kosketuksissa tosielämään ‒ omaa soppaansa pitää myös syödä välillä, hän hymyilee.

MERCURIUS 1/2013

13

tähtäimellä, ei vain hetkellisen aukon täyttämisestä. Meillä tätä on rummutettu rekrytoiville esimiehille viimeisen kahden vuoden ajan. Rekrytointi on kallista, joten prosessiin kannattaa panostaa.

AVAINROOLEJA VAIKEAA TÄYTTÄÄ JO NYT

KUVA TARU SUHONEN

Työelämää aidosti globaalilta paikalta katsova Skippari kertoo, että tehokkaasta seuraajasuunnittelusta huolimatta avainrooleihin on vaikeaa löytää henkilöitä, erityisesti maailmalla mutta monissa tapauksissa myös Suomessa. Hänen mukaansa onkin selvää, että työvoimapula on tulevaisuudessa tosiasia. ‒ Yritykset panostavat työntantajakuvansa parantamiseen, mutta samaan aikaan on varmistettava, että asiat ovat sisäisesti kunnossa ja työnantajalupauksen mukaisesti. Tärkeintä on, että työntekijät kokevat työnsä tärkeäksi ja ymmärtävät vision ja strategian sekä sitoutuvat sen toteuttamiseen.

Alumni Keynote Speakers -luentosarjassa opiskelijoille puhunut Skippari vastaa työnantajansa opiskelija- ja oppilaitosyhteistyöstä. ‒ Yritysten kannattaa olla opiskelijoiden mielissä.

14 MERCURIUS 1/2013

Skippari huomauttaa, että työmarkkinoille astuvien ei kuitenkaan kannata tuudittautua työvoimapulaan. ‒ Eivät yritykset silti halua ketä tahansa vaan parhaat päältä. Samaan aikaan käydään kilpailua parhaista osaajista sekä parhaista työpaikoista.

Tuore työvoima on Skipparin mukaan tiedollisesti ja taidollisesti osaavaa väkeä.

‒ Yhä enemmän korostuvat myös tarve kriittiseen ajatteluun, kyky toimia ihmisten kanssa, ajatusten haastaminen ja tiedon käyttäminen uusiin tarkoituksiin. Työelämään astuvat tarvitsevat monia valmiuksia, jotka saattavat yllättää ja aiheuttaa kitkaa. Siksi perehdytys ja opastus työhön ovatkin hyvin tärkeitä.

Millainen johtaja olet, Susanne Skippari? ”Pyrin olemaan avoin ja tavoitteiden asettamisessa selkeä.

Luottavainen, samalla on tietenkin pidettävä huolta siitä, että tulosta syntyy. Avainsanoja ovat avoimuus ja rehellisyys.”

vieraskynä

Hyvä bisneskoulu ei ole lyhytnäköinen

B

isneskoulut ovat osaltaan merkittävästi edesauttaneet maailmanlaajuista taloudellista kasvua ja hyvinvoinnin nousua. Ne ovat kouluttaneet aina vain osaavampia toimijoita nopeasti muuttuvaan talouselämään.

Mutta väistämättä olemme joutuneet aina vain useammin ‒ emmekä suinkaan vähiten rahoitusmarkkinakriisien aikana – miettimään, onko tuo koulutus sittenkään ollut ihan oikeanlaista. Minun mieleeni ovat monesti nousseet 2000-luvun alun artikkelit Financial Timesissa, joissa varsin ankarasti kritisoitiin bisneskoulujen painotuksia.

FT:n arvostetut toimittajat varoittivat jo tuolloin siitä, että pitkäjänteisyyden, rehellisyyden, henkilökohtaisen integriteetin ja toisista välittämisen puuttuminen eurooppalaisten ja amerikkalaisten yliopistojen koulutusohjelmista ei lupaa hyvää.

Ja tuloksethan ovat näkyneet. Vakavimpia seuraukset ovat olleet rahoitusmarkkinoilla ja rahoitustoiminnoissa. Tuloksen näyttämistä, sijoittajien koukuttamista ja sekä osakkeen arvon että omien bonusten lyhyen aikavälin maksimointia painottava koulutus on tuonut avainpaikoille paitsi taitavien myös keinoja kaihtamattomien kovien toimijoiden joukon.

En lainkaan väitä, etteikö yritystoiminnassa ja taloudellisessa toiminnassa ydintehtävä olisi tavoitella tuloksellisuutta ja tehokkuutta. Yritysten velvollisuus on toimia kannattavasti, ja sen periaatteen liputtamisesta ei bisneskouluja pidä kritisoida.

Sen sijaan nykyistä yrityskulttuuria ja sen takana olevaa koulutusta voi kyllä vahvastikin kritisoida tuloksellisuuden käsitteen kapea-alaisuudesta ja lyhytjänteisyydestä. Kvartaaliajattelu, palkitseminen lyhyen ajan tuloksen perusteella ja kyvyttömyys ottaa huomioon lyhyen ajan kannattavuutta lisäävien toimenpiteiden kerrannaisvaikutukset pitemmällä aikavälillä ovat vakavia puutteita.

Hyvät bisneskoulut opettavat ymmärtämään makrotaloudellisia kerrannaisvaikutuksia, asiakas- ja

työntekijäsuhteiden sekä yhteiskunnallisten reaktioiden vaikutuksia pitkän ajan kannattavuuteen. Lyhytnäköisyys syö pitkän ajan osakearvoa, ja se saattaa pahimmillaan johtaa sellaisiin yhteiskunnallisiin vastakkainasetteluihin, jotka murentavat vakaan yritystoiminnan pohjaa.

Kurkunleikkauskapitalismi ja pohjoismainen hyvinvointifilosofia on viime aikojen keskustelussa asetettu toistuvasti vastakkain kasvun ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Pitemmän ajan ”totuus” on haettavissa jostakin niiden väliltä ja epäilemättä lähempää pohjoismaista mallia. Hyvä johtaja ymmärtää ja osaa yritystalouden, laskentatekniikkojen ja johtamisfilosofioiden lisäksi moraalifilosofiaa, makroyhteyksiä, sosiologiaa ja historiaa. Hän myös ymmärtää turvaavansa tuloksen pitkällä aikavälillä parhaiten hoitamalla huolellisesti kaikkia siihen vaikuttavia muuttujia, olivatpa ne asiakkaita, ympäröivän maailman verkostoja, koneita, henkilöstöä tai median edustajia.

En voi olla ottamatta esimerkiksi kahta erilaista yritystä, jotka viime aikoinakin ovat olleet esillä julkisuudessa: Pääomansijoittajien omistama Ruotsissa toimiva hoiva-alan yritys Carema ja vahvan perheomistuksen Kone toimivat molemmat haastavassa markkinatilanteessa, mutta varsin erilaisella tulostähtäimellä. Asiakkaat, henkilökunta ja julkinen sana ovat antaneet feedbackinsä molemmille, ja sen vaikutukset heijastuvat pitkän ajan menestykseen ja osakkeiden arvoon. Hyvä case study bisneskoulutukseen.

SIRKKA HÄMÄLÄINEN, KTT

Kirjoittaja on entinen Suomen Pankin pääjohtaja ja Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsen.

Hän on Turun kauppakorkeakoulun kunniatohtori.

MERCURIUS 1/2013

15

Hyvä olo heijastuu työpaikan

menestykseen TEKSTI ERJA HYYTIÄINEN

KUVA ANTTI TARPONEN

Tulevaisuudessa yritykselle ei riitä, että se tekee tulosta.

Yrityksessä työtä tekevillä pitää olla kivaa, sanoo yliopistonlehtori Anni Paalumäki.

I

hmiset etsivät harrastuksistaankin elämyksiä, joten miksi työn pitäisi olla synkkää. Eivät ihmiset suostu siihen.

He haluavat kuulua innostavaan yhteisöön. Sellaisessa toiminnan tuloskin on parempi, Paalumäki sanoo.

Sanat kuulostavat epätodellisilta yhteiskunnassa, jossa yt-neuvottelut seuraavat toisiaan katkeamattomana ketjuna. Paalumäen mukaan hyvän olon rakentaminen on yksi yrityksen keinoista menestyä. ‒ Ei hauskuus tarkoitta löysäilyä tai downshiftaamista. Tutkimusten mukaan ihmiset syttyvät kunnianhimoisemmin tavoittelemaan tulosta, kun työ on hauskaa. Se kuitenkin edellyttää sitä, että tulos on yhdessä 16 MERCURIUS 1/2013

asetettu ja toiminta sekä päätöksenteko ovat läpinäkyviä, Paalumäki sanoo.

FLOW SYRJÄYTTÄÄ HUONONEMISKESKUSTELUN

Viime vuosina työelämän huonontumisesta on puhuttu paljon, mutta Paalumäki on havainnut jo käänteen. Nyt puhutaan työinnostuksesta, imusta, flow’sta, positiivisesta psykologiasta. ‒ Ajatuksena on, että asioita voi kehittää, työelämä ei ole alamäkeä vaan jokainen voi itse asiantuntijana esittää, miten asioita voisi tehdä paremmin, Paalumäki sanoo.

Hyvänä esimerkkinä hän kertoo, kuinka yliopisto on ottanut hallinnon työntekijät mukaan kertomaan, miten työtä nyt tehdään ja miten asiat voisi tehdä paremmin. ‒ Viime kädessä jokainen päättää itse, haluaako kehittää työtään, Paalumäki sanoo.

Hän muistuttaakin henkilöstön tietojen ja taitojen olevan osa aineetonta pääomaa.

– Aineeton, näkymätön pääoma on osaamista, ihmisiin sitoutunutta kapasiteettia. Se ei ole vain ihmisiä yksilöinä vaan myös sitä, mitä tietty joukko yhdessä työporukan ja yhdessä sidosryhmien kanssa tuottaa, Paalumäki sanoo.

Hänen havaintojensa mukaan aineettoman pääoman arvo on nousussa. Ongelmana on edelleen sen vaikea mitattavuus jokaisella

Hyvä työnantaja oppii käyttämään erikoisia tiloja hyväkseen.

osa-alueella. Mittarit pitäisi löytää, sillä yritysmaailmassa on sisäänrakennettuna ajatus, että arvokasta on se, mitä mitataan.

TYÖ MUUTTUU HUOKOISEKSI

Yliopistolehtori elää kuten opettaa. Hän heittäytyy hetkessä neuvotteluhuoneen säkkituoleille, ottaa rennon asennon ja huikkaa vielä perään, että himmentäkää valot. Hän ei jäykistele tai osoita asemaansa tikkusuorassa istujana ja töihin hukkuvan näköisenä. Hän tietää, että paras työinto saattaa löytyä yllättävästä paikasta. ‒ Asun Espoossa ja kuljen kolmena päivänä viikossa. Junassa olen välitilassa.

Siirryn äidin ja vaimon roolista yliopistolehtorin rooliin, siirryn Espoosta Turkuun.

Useimmiten teen junassa töitä ja silloin olen luovimmillani. Välitila saa minut flow’hun, Paalumäki sanoo.

Paalumäen mukaan hyvä työnantaja oppii käyttämään erikoisia työtiloja hyväkseen. Työpaikalla ja kotona tehtävän etätyön rinnalle ovat viime vuosina nousseet kolmannet tilat: junat, Anni Paalumäki elää lentokoneet, kahvilat, kirkuten opettaa.

jastot. Niiden hyödyntäminen vain lisääntyy työn huokoistuessa. ‒ Työstä on tullut huokoista. Työaikana voi hoitaa henkilökohtaisia asioita ja työtä tehdään vapaa-ajalla. Nyt ymmärretään, että työssä on intensiivisiä ja suvantovaihteita. Työ on purskahtelevaa, ei tasaisesti soljuvaa. Silloin esimiehenkin tulee keskittyä tulokseen, ei prosessin valvontaan, Paalumäki sanoo.

Heti perään hän lisää, että elämänpiirien limittyminen saattaa olla kuitenkin uhka työhyvinvoinnille. ‒ Ajanhallinnan taitoja täytyy silloin kehittää. Jotkut haluavat vetää tiukan rajan työn ja vapaa-ajan välille ja myös sitä täytyy kunnioittaa, Paalumäki sanoo.

Uusi työtapa vaatii parikseen toimivat työtilat. Paalumäen resepti on selkeä: tarvitaan sekä vuorovaikutteisia että yhteisiä tiloja, sellaisia joissa näkee työkavereita mutta ei välttämättä kuule, tilaa jossa liikkua. Yksi tieto on kiistaton: jos työntekijällä ei ole koskaan mahdollisuutta vetäytyä omaan rauhaan, hän on tyytymätön.

HYVÄLTÄ ESIMIEHELTÄ EI VAADITA MAHDOTTOMIA

Muutokset muokkaavat myös hyvän esimiehen taitoja. ‒ On huomattava, että muutos ei koske vain uutta sukupolvea, myös muut muuttuvat. Harmaat pantterit eivät alistu eläkeikää lähestyvän rooliin, Paalumäki sanoo.

Hän tarjoaa esimiehille vinkkejä uudenlaiseen johtamiskulttuuriin siirtymisessä: koulutus, koulutukseen liittyvä vertaistuki, asioiden reflektointi ja asenteiden tarkistus. ‒ Uusien haasteiden edessä ei pidä lamaantua. Hyvän esimiehen ominaisuudet ovat äärettömän yksinkertaisia asioita.

Otat ihmiset huomioon, annat tietoa, annat palautetta ja osoitat ihmiselle, miksi olemme nyt tässä ja mihin olemme menossa.

Tervehdit ja kiität, Paalumäki sanoo.

Anni Paalumäki on johtamisen ja organisoinnin yliopistonlehtori Turun kauppakorkeakoulun johtamisen laitoksella. Hän tutkii ja opettaa muun muassa organisaatioiden kulttuureita ja identiteettejä, työ- ja opiskeluhyvinvointia, akateemista työtä, esimiestyötä ja työyhteisötaitoja.

MERCURIUS 1/2013

17

Mentori vauhdittaa

Mika Akkanen ja Eetu Simpanen ovat jatkaneet mentorointia omaehtoisesti vuoden pituisen ohjelman p채채tytty채.

N채kemyksien vaihtaminen on ollut kummallekin antoisaa.

18 MERCURIUS 1/2013

TURUN YLIOPISTON MENTOROINTIOHJELMA YHDISTÄÄ VALMISTUMISEN KYNNYKSELLÄ OLEVAT OPISKELIJAT JA ALUMNIT, JOTKA OHJAAVAT JA KANNUSTAVAT TYÖELÄMÄÄN SIIRTYMISESSÄ.

urasuunnitelmia TEKSTI TARU SUHONEN

T

urun kaupungin kansainvälisten asioiden päällikkö Mika Akkanen ja Turun kauppakorkeakoulun opiskelija Eetu Simpanen tapaavat lounaan äärellä. Keskustelu käynnistyy välittömästi siitä, mihin se on viimeksi jäänyt. Aiheina tänään ovat cleantechin mahdollisuudet Itämeren alueella ja Simpasen aiheeseen liittyvä pro gradu -tutkielma. Käynnissä on mentorin ja aktorin tapaaminen.

Turun yliopiston alumnitoiminnan järjestämä mentorointiohjelma yhdisti kaksikon vuonna 2011, kun kansainvälistä liiketoimintaa pääaineenaan lukeva Simpanen hakeutui ohjelmaan ja toivoi mentorikseen kansainvälisissä tehtävissä uraa luonutta asiantuntijaa. Akkanen on valmistunut Turun kauppakorkeakoulusta vuonna 1989.

Vapaaehtoisuuteen perustuva ohjelma kestää vuoden. Sen aikana on tiettyjä yhteisiä tilaisuuksia, mutta muuten puitteet ovat vapaat ja mentori-aktori-pari luo itse pelisäännöt tapaamisilleen.

FILOSOFOINTIA JA TYÖHAASTATTELUSIMULAATIOITA

Akkanen ja Simpanen löysivät yhteisen sävelen nopeasti. He ovat tavanneet yhteensä puolentusinaa kertaa ja keskustelleet eri aiheista. Kantavana teemana on ollut Simpasen lähestyvä työelämään siirtyminen. ‒ Mika on laittanut minut ajattelemaan perustavanlaatuisia työelämään ja arvoihini liittyviä kysymyksiä. Olen oppinut, että ennen työnhakua pitäisi muun muassa miettiä mahdollisia rajoittavia tekijöitä. Olenko valmis muuttamaan Suomen sisällä, entä ulkomaille? Entä ajaako minua eteenpäin palkka, asema vai joku muu asia, hän kertoo oppineensa kysymään.

Simpasen mukaan keskustelu on vahvista-

KUVA ESKO KESKI-OJA

nut hänen käsitystään siitä, että ekonomeille on mielenkiintoisia työtehtäviä myös Helsingin ulkopuolella. Hän toivoo työllistyvänsä Turun alueelle.

Akkanen painottaa, että on mentorina halunnut auttaa näkemään ratkaisut kokonaisuuksina. ‒ Elämän voi antaa viedä tai voi valita kapean putken, uraa voi rakentaa tai antaa sattuman valita. Tärkeintä on tietää, minkälainen itse on ja mikä on oma tapa tehdä ratkaisuja.

Tämä mentoripari on harjoitellut myös konkreettisia taitoja. He ovat esimerkiksi analysoineet työpaikkailmoituksia ja niiden taustalla olevia organisaatioita. ‒ Olemme yhdessä pohtineet, millainen työnkuva tittelin takaa löytyy. Valmistumisen jälkeiset vaihtoehdot ovat avautuneet. Järjestipä Mika minulle kuvitteellisen työhaastattelunkin, Simpanen kertoo.

EI MESTARI-OPPIPOIKA-ASETELMAA

Vaikka mentoroinnissa painottuu opiskelijan auttaminen alkuun urallaan, antaa yhteistyö paljon myös mentorille.

Akkasen mukaan opiskelijaan tutustuminen tarjoaa näköaloja nykyiseen yliopistomaailmaan. Keskustelut auttavat ymmärtämään, millainen ikäpolvi on astumassa työelämään. ‒ Opiskelijat tuntuvat ymmärtävän asioita laajemmin kuin aiemmat sukupolvet. Heillä on erilaisia valmiuksia ja he toimivat eri tavalla. Tämä on hyvä ymmärtää, jotta itse toisen aikakauden lapsena osaa tulla työelämässä vastaan.

Akkanen jatkaa, että mentorointi avaa mentorin organisaatiota uudelle. ‒ On tärkeää kuunnella opiskelijan huomioita. Esille voi nousta jotain, jota emme ole edes osanneet ajatella. Tällaiset oivalluk-

set voivat auttaa organisaatiota uudistumaan.

Kullakin ikäluokalla on annettavaa sille ajatusmallille, jossa pyörimme.

Akkanen ja Simpanen korostavat mentoroinnin tasavertaisuutta. ‒ Meillä ei ole ollut minkäänlaista mestarioppipoika-asetelmaa, Simpanen sanoo. ‒ Avain mentoroinnin onnistumiseen on molemminpuolinen luottamus. Olemme keskusteluissa menneet hyvinkin syvälle, jutelleet ihan kavereina, Akkanen vahvistaa.

Tule mentoriksi!

• Mentori tukee valmistuvien siirtymistä työelämään.

• Turun yliopiston alumnitoiminta järjestää mentoriohjelman vuosittain.

• Mentoreiksi toivotaan työelämässä kokeneita Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun kasvatteja – mukaan voi ilmoittautua ympäri vuoden.

• Lue lisää alumnisivustolta osoitteesta www.utu.fi/ alumni • Ilmoittaudu mentoriksi tai kysy lisää: koordinaattori Tytti Sokura, tytti.sokura@utu.fi

MERCURIUS 1/2013

19

väitöksiä

Brändilupaus lunastukseen KTM RIITTA BIRKSTEDTIN VÄITÖSTUTKIMUKSEN MUKAAN YRITYSBRÄNDIN RAKENTAMINEN KUULUU KOKO ORGANISAATIOLLE.

R

iitta Birkstedtin mukaan yritysbrändin rakentamisen fokus on usein pääasiassa suunnitellun viestinnän sisällöissä, keinoissa ja kanavissa. Tutkija huomauttaa, että yritysbrändin kehittäminen jääkin helposti pinnalliseksi puuhasteluksi värien, logojen ja mainoslauseiden parissa.

- Tällöin ei kiinnitetä riittävästi huomiota siihen, miten hyvin organisaation todellinen toiminta tukee annettujen brändilupausten

lunastamista. Jos päivittäiset kohtaamiset esimerkiksi asiakkaiden kanssa ovat pahasti ristiriidassa julkilausuttujen brändilupausten kanssa, kärsii viime kädessä koko yrityksen uskottavuus.

Birkstedt korostaa kansainvälisen liiketoiminnan alaan kuuluvassa väitöstyössään, että brändin merkityksen omaksuminen ja erityisesti sen ilmentäminen päivittäisissä toiminnoissa edellyttävät oppimista eri organisaatiotasoilla. Hän luo väitöskirjassaan mallin, joka erottelee brändin implementointia tukevat käytänteet perinteistä johdettua rakennusprosessia tukeviksi sekä organisaation oppimista tukeviksi.

– Kumpiakin tarvitaan, jotta rakentamisella olisi yhtenäinen pohja ja tavoite ja jotta organisaation jäsenet voisivat kokea olevansa aidosti mukana rakentamassa yhteistä brändiä.

Riitta Birkstedtin väitöskirja Between the deliberate and the emergent - Constructing corporate brand meaning in MNCs tarkastettiin 21.12.2012. Virallisena vastaväittäjänä toimi professori Mike Geppert (University of Surrey) ja kustoksena professori Niina Nummela.

Miten erilaiset verotusvaihtoehdot vaikuttaisivat Suomessa?

VTL MARKKU LEHMUS TARKASTELEE KANSANTALOUSTIETEEN VÄITÖSTUTKIMUKSESSAAN TYÖN JA KULUTUKSEN VEROTUKSEN VAIKUTUSTA TUOTANTOON, TYÖLLISYYTEEN JA TULONJAKOON.

M

arkku Lehmus esittelee kansantaloustieteen väitöskirjassaan kolmen tutkimuskysymyksen kautta erilaisia näkökulmia siihen, millaisia mahdollisia vaiku-

Aloittava yrittäjä tarvitsee lähipiirin hyväksyntää MA EWALD KIBLERIN VÄITÖSTUTKIMUKSESTA SELVIÄÄ, ETTÄ SOSIAALINEN HYVÄKSYNTÄ EDISTÄÄ YRITTÄJÄKSI RYHTYMISTÄ.

Y

hteiskunnalliset ja alueelliset normit vaikuttavat voimakkaasti siihen, kuinka helposti yrittäjäksi ryhdytään. Ewald Kiblerin talousmaantieteen alaan kuuluva tutkimus osoittaa, että mitä selkeämmin ympäristö hyväksyy yrittäjyyden, sitä todennäköisemmin yksilö harkitsee yrittäjäksi ryhtymistä ja päätyy aloittamaan oman yritystoiminnan.

Yksilöiden kotipaikkakunnillaan kokema 20 MERCURIUS 1/2013

yrittäjyyden sosiaalinen hyväksyntä vaikuttaa aikomuksiin ryhtyä yrittäjäksi sekä suoraan että epäsuorasti. Epäsuora vaikutus syntyy hyväksynnän kokemuksen siirtymisestä omiin asenteisiin, perheen ja ystävien piirissä koetuista asenteista sekä niiden vaikutuksesta yksilön näkemykseen omasta kyvystään toimia yrittäjänä.

Perhe- ja ystäväpiirin hyväksynnän merkitys jopa kasvaa alkuvaiheessa.

- Tämä kertoo siitä, että koettua sosiaalista hyväksyntää voidaan pitää resurssina, joka mahdollistaa yrittäjyyden syntymisen ja kehittymisen, Kibler sanoo.

Tutkijan mukaan tulokset viittaavat siihen, että vallitseviin normeihin olisi kiinnitettävä enemmän huomiota, jotta ymmärrettäisiin

syvemmin yrittäjyyden syntyyn vaikuttavia tekijöitä.

- Myös julkisen vallan ja yrittäjyyttä edistävien organisaatioiden olisi toiminnassaan huomioitava, että yrittäjyyttä tukevat toimenpiteet voivat olla tehokkaita vain silloin, kun huomioidaan toimintaympäristössä vallitsevat sosiaaliset normit sekä yrittäjyyden sosiaalinen ja kulttuurinen juurtuneisuus.

Ewald Kiblerin väitöskirja New venture creation in different environments: Towards a multilayered institutional approach to entrepreneurship tarkastettiin 21.12.2012. Virallisena vastaväittäjänä toimi professori Erik Stam (Utrecht University, Alankomaat) ja kustoksena ma. professori Päivi Oinas.

KOONNUT TARU SUHONEN

tuksia erilaisilla verotusvaihtoehdoilla olisi suomalaisessa yhteiskunnassa.

Lehmus tarkastelee muun muassa sitä, millaisia vaikutuksia tasaverotukseen siirtymisellä työn verotuksessa olisi. Tutkijan mukaan tasaverotus lisäisi talouden tehokkuutta pääoman kasautumisen kautta, mutta johtaisi hieman epätasaisempaan tulonjakoon.

Lehmus selvitti aineiston avulla, mitä tapahtuisi, jos progressiivinen palkkavero korvattaisiin kokonaan kulutusveroilla. Tutkimuksen mukaan talouden pääomakanta kasvaisi selvästi, kun taas työllisyys ja palkkatulojen jakauma eivät juuri muuttuisi.

– Sen sijaan varallisuuden keskittyminen lisääntyisi merkittävästi, Lehmus sanoo.

Markku Lehmuksen väitöskirja Essays on the Macroeconomic Effects of Taxation tarkastettiin 5.12.2012. Virallisena vastaväittäjänä toimi Ph. D. Michal Horvath (University of Oxford, Iso-Britannia) ja kustoksena professori Matti Viren.

Tietohallintojohtajan rooli syystä kaksijakoinen FM TOMMI TAPANAISEN SELVITTI VÄITÖSTUTKIMUKSESSAAN, ETTÄ IHMISJOHTAMINEN ON TIETOHALLINTOJOHTAJAN TÄRKEIN TYÖKALU MUUTOKSESSA.

T

ietojärjestelmätieteen alaan kuuluva väitöstutkimus paneutuu ihmiskeskeisen muutosjohtamisen merkitykseen yritysten tietohallintojohdossa. Erityisessä tarkastelussa on tietohallintojohtajan rooli jatkuvasti muuttuvassa ympäristössä.

– Tietohallintojohtajilla on kaksijakoinen rooli organisaation muutoskyvyn luomisessa

ja ylläpitämisessä. Johtaja on IT:n keskeinen edustaja asiakkaille eli tietojärjestelmien käyttäjille, mutta rooli tietohallintoyksikön johtajana on yhtä tärkeä, Tommi Tapanainen muistuttaa.

Tutkija toteaa, että organisatorinen muutoskyky riippuu tietohallinnon ja liiketoiminnan asiantuntijoiden yhteistyön onnistumisesta.

– Tietohallintojohtajille annetaan monenlaisia johtamissapluunoita. Vaikka ne ovat käyttökelpoisia, tarvitaan johtamisen perustaa eli perinteistä ihmisjohtamista, hän painottaa.

Tommi Tapanaisen väitöskirja Information Technology (IT) managers’ contribution to IT agility in organizations – views from the field tarkastettiin 14.12.2012. Virallisena vastaväittäjänä toimi professori Celeste Wilderom (University of Twente, Alankomaat) ja kustoksena professori Hannu Salmela.

MERCURIUS 1/2013

21

asiantuntija

Aikaa kohtaamiselle ja kuuntelulle

K

uuntelun ja vuoropuhelun merkitys kasvaa edelleen työelämässä.

Työyhteisöt ovat monikulttuurisia, niin kansainvälisissä projekteissa kuin paikallisissa hoivalaitoksissakin.

Yhteisöissä on entistä vähemmän yhteisesti jaettuja perususkomuksia, odotuksia, tapoja ja normeja. Edes yhteisiä puheenaiheita ei tahdo löytyä kuten ennen, sillä valtamedioiden sijaan seurataan tapahtumia oman kiinnostuksen mukaan eri medioissa ja verkkoyhteisöissä.

Onnistuneeseen vuorovaikutukseen ei enää riitä minä olen ok- ja kaltaiseni ovat ok -asenne. Tarvitaan arvostavan uteliasta tutustumista ja siihen aikaa, tilaisuuksia ja kannustusta. Asenteen muutos alkaa omien olettamusten ja itsestään selvinä pidettyjen asioiden ja tulkintojen tunnistamisella. Kun havaitaan odotusten ja arvojen kirjo, on helpompi hyväksyä, etteivät omat lähtökohdat ole sen oikeampia kuin toisen, vain erilaisia.

Tuloksena voidaan tunnistaa muun muassa kuunteluamme rajoittavat tavat, ns. kuuntelusuodattimet, eli tapamme kuulla toisten viesteissä uhkia, salattuja tarkoitusperiä ja henkilökohtaisia loukkauksia, joita niissä ei todellisuudessa ole. Suodattimien ja niiden synnyn ymmärtäminen auttaa lisäämään tuloshakuista keskustelua asioista ja vähentämään ns. henkilökemiasta johtuvia välirikkoja.

Viestinnällisenä ilmiönä kyseessä on vuorovaikutustilanteisiin aina kuuluva epävarmuus ja sen hallinta. Monikulttuuristen yhteisöjen lisäksi tietoista kuuntelua ja ymmärrystä rakentavaa vuoropuhelua tarvitaan myös yhteisöissä, joissa kokeneet työntekijät ja isoin kirjaimin kuvattavien sukupolvien edustajat rakentavat kaikkia motivoivaa työilmapiiriä.

22 MERCURIUS 1/2013

Menestyvissä yrityksissä osataan johtaa evoluutiota ja kyvykkyyksiä. Se edellyttää monenlaista osaamista, mutta viestinnässä korostuu pitkäjänteisyys ja jatkuvuus. Kyseessä on toivotunlaisen kulttuurin rakentaminen ja ylläpitäminen. Silloin tarvitaan jatkuvia ja suunnitelmallisia ihmisten kohtaamisia, joissa korostuu halutun toiminnan merkitys ja tarkoitus.

Vuorovaikutuksen koulutuksen kannalta panostusta tulee suunnata omien viestintätapojen seurausten arviointiin. Osalta voidaan käsitellä kognitiivisena asiana mm. viestinnän johdonmukaisuutta ja kulttuurin rakentumista. Arvokasta on myös saada palautetta oman ilmaisu- ja kuuntelutavan sekä kehonkielen synnyttämistä tunteista, mm. läsnäolon vaikutelmasta.

Vähäpuheisuus ja asiapuhe, Big Talk, ovat todistetusti suomalaisten vahvuuksia, suomalaiset pitävät sen mitä lupaavat. Nyt viimeistään on kuitenkin aika unohtaa small talkin tarpeettomuus.

Luottamuksen arvoisuus todentuu, kun helpoista yleisesti tunnetuista asioista ja tarinoista edetään kohti syvempää toinen toisensa tuntemusta. Myös pitkäaikainen luottamus siis rakentuu kuuntelulle ja kohtaamiselle.

RIITTA KOSKIMIES, FM SUOMEN KIELEN JA TALOUSVIESTINNÄN LEHTORI

Kirjoittaja valmistelee eMBA-tutkielmaansa aiheesta Future challenges in leadership communications.

21. – 22.5.2013, LOGOMO Turku www.buscinessence.org

Tiede ja bisnes kohtaavat Turun LOGOMOSSA 21. – 22.5.2013 aivan uudella tavalla. Buscinessence on kansainvälinen foorumi, joka tuo yhteen kiinnostavimmat ihmiset ja parhaat käytännöt tieteen ja liiketoiminnan rajapinnoilta. Astu ulos mukavuusalueeltasi — tule innostumaan, keskustelemaan, verkostoitumaan ja luomaan uutta yhteistyötä!

Tapahtumassa kysytään, mistä uudet ideat syntyvät. Miten yritykset ja T&K pärjäävät epävarmuudessa? Entä millaisia lähestymistapoja tieteellä on ja miten yritykset voivat hyödyntää niitä?

Buscinessence tarjoaa eturivin puhujia (mm. Erkki Liikanen, Suomen Pankki, Colin Hill, Via Science, Riikka Heikinheimo, Tekes), innostavia menestystarinoita (mm. Google Finland, Uplause) ja konkreettisia kohtaamisia tieteen ja liiketoiminnan rajapinnoilla tietyn aiheen ympärille rakennetuissa workshopeissa (mm. Green Business, Sustainable Leadership, Space for Uncertainty, Future of Food).

Tapahtuman pääkieli on englanti. Osa ohjelmasta on suomenkielistä.

Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan: www.buscinessence.org Buscinessencen järjestää Turun yliopiston Innovaatiot ja yrityskehitys -keskus BID

Turun yliopiston tuotteet, kirjat ja uusimmat julkaisut omasta verkkokaupasta!

utushop.utu.fi

MERCURIUS 1/2013

23

EFMD

EPAS

Turun yliopiston kauppakorkeakoulun TSE exe on johdon, asiantuntijoiden ja organisaatioiden kehittäjä, joka yhdistää toiminnassaan uusimman akateemisen tutkimustiedon vahvaan käytännön yrityselämän tuntemukseen ja asiakkaiden tarpeiden ymmärtämiseen.

•

Organisaatiokohtaiset valmennusohjelmat organisaation strategiasta ja tarpeista lähtevät yksilöllisesti suunnitellut kehittämisohjelmat

•

Executive MBA kansainvälisesti akkreditoitu, visionäärinen johdon ohjelma, seuraava eMBA tammikuussa 2014

•

JOKO Turku tulevaisuusorientoitunut, konkretiaan ankkuroitu liiketoimintaosaamisen ohjelma, seuraava JOKO lokakuussa 2013

•

Credit Management liiketoimintaosaamisen ohjelma luottohallinnan parissa työskenteleville, seuraava Credit syyskuussa 2013

•

Hankintojen johtamisen kehittämisohjelma alkaa lokakuussa 2013

Ota yhteyttä, kun etsit kumppania visionäärisen johtajuuden, strategisen ajattelun ja liiketoimintaosaamisen kehittämiseen.

Markkinointipäällikkö Marika Herranen, marika.herranen@utu.fi I 050 5840 778

www.utu.fi/exe

IMPROVE YOUR TRACK RECORD!