Mercurius_2_2011

MERCURIUS

2/2011

Turun kauppakorkeakoulun sidosryhmälehti

Petri HollmĂŠn laittoi Lyytin kirjoittamaan s. 12

Kumppanuuksilla globaaliksi

4

Saavutettava kauppa palvelee

20

MERCURIUS

PÄÄKIRJOITUS

L

iiketoimintaympäristön muutokset luovat yrityksille haasteita. Samanaikaisesti muutokset luovat mahdollisuuksia parempaan tulevaisuuteen. Yrittäjät ovat näkijöitä ja tekijöitä, jotka havaitsevat muutoksesta aiheutuvia uusia mahdollisuuksia ja tarttuvat niihin. Liiketoiminnan menestys mitataan siinä, kuka kykenee fiksusti hyödyntämään havaitsemansa mahdollisuudet.

Mitä nämä mahdollisuudet ovat ja mistä ne tulevat?

Kuinka niitä hyödynnetään? Nämä ovat yrittäjyystutkimuksen ytimessä olevia, tutkijoitamme kiinnostavia kysymyksiä. Yrittäjyys on Turun kauppakorkeakoulun tutkimuksen vahvuusalue. Keskitymme yrittäjyys- ja innovaatioprosessin ja yrittäjämäisten toimintatapojen tutkimukseen erilaisissa organisaatioissa. Oleellista tutkimuksessamme on mahdollisuus ja sen hyödyntäminen – uudistuminen ja uuden luominen.

Ymmärtääksemme yrittäjyystutkimuksen mahdollisuuksia ottakaamme arkinen ja yhteiskuntapoliittisesti ajankohtainen aihe: ikääntyminen. Ikääntyminen aiheuttaa paineita terveydenhoitosektorille. Kuinka tyydyttää kasvavat palvelutarpeet ahtaissa rahoituksellisissa raameissa?

Miten hyödynnämme uudet teknologiset ja sosiaaliset innovaatiot? Samalla ikääntyminen luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Kuinka luoda turvallisen ikääntymisen edellyttämät palvelut? Mistä löytyvät sisällölliset tai laadulliset markkinaraot, joita julkinen palvelutuotanto ei tavoita? Tutkimustemme perusteella autamme toimijoita näkemään ja kehittämään uusia innovaatioita – luomme yhdessä liiketoimintamahdollisuuksia yrittäjyyden ja kasvun perustaksi. Samalla etsimme mahdollisuuksia parempaan terveydenhoitoon ja edistämme sen uudistumista.

Entäpä millaisia liiketoimintamahdollisuuksia seniorikansalaiset itse näkevät ja kuinka he niihin tarttuvat?

Kaikki eläkeikää lähestyvät eivät halua siirtyä eläkkeelle, vaan pohtivat muun muassa sitä, millaisia mahdollisuuksia yrittäjyys tarjoaa heille työuran ehtoopuolella. Yrittäjyys on tunnistettava keinoksi työuran pidentämisessä, jotta voidaan luoda kannusteita ja koulutusta niitä tarvitseville.

Esimerkkini osoittavat, kuinka tutkimuksemme tuottaa uutta tietoa yrittäjyyttä ja innovaatioita edistävien organisaatioiden, yritysten tai yrittäjien päätöksenteon tueksi.

Kauppakorkeakoulu tutkii monia muitakin yhteiskunnallisesti ajankohtaisia teemoja kansainvälisiä verkostojaan hyödyntäen. Tämä on kauppakorkeakoululle ominaista, huippututkimukseen perustuvaa yhteiskunnallista vaikuttamista, joka edellyttää aktiivista yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa. Yritysyhteistyö on toimintaamme ohjaava periaate yliopiston sivistyksellistä ja tutkimuksellista tehtävää unohtamatta.

Muutos luo paineita, mahdollisuuksia ja yrittäjyyttä – hyvä. Näin tuhotaan vanhaa, jonka joutaakin mennä ja uusiudutaan. Kaiken lisäksi se tutkiminen on mielenkiintoista ja innostavaa!

Muutos luo yrittäjille mahdollisuuksia JARNA HEINONEN YRITTÄJYYDEN PROFESSORI

Olli Hietanen saattaisi yhteen toimialoja, jotka eivät perinteisesti ole tehneet yhteistyötä.

10 14

6

12

Turun kauppakorkeakoulu vihki kaksi uutta kunniatohtoria

Palvelu ei ole peikko Suomen kansantaloudelle

Sisällys 2/2011 2 4 6 9 10 11 12 14 16 18

Pääkirjoitus: Muutos luo yrittäjille mahdollisuuksia Kumppanuuksilla globaaliksi Omituisia yhdistelmiä ja yllättäviä rajapintoja Asiantuntijat: Uuden ajan osaamista uuden ajan työhön Tohtoreiden juhlaa Lyhyesti Mies Lyytin takana Tärkeintä on hymyilevä arvoketju Rahti turvallisesti halki Euroopan Vieraskynä: Suomi tarvitsee talvimerenkulkua ja pohjoisen satamia

19 Kaikki oppivat, kaikki hyötyvät 20 Kaupan saavutettavuutta ei mitata vain metrein 22 Väitöksiä ja valmistuneita 23 Tapahtumat

441 729 Painotuote

MERCURIUS 2/2011 | Julkaisija Turun yliopiston kauppakorkeakoulu | Päätoimittaja Taru Suhonen, 02 333 9264, taru.suhonen@utu.fi | Toimitusneuvosto Satu Lähteenmäki, Pirjo Vuokko, Ulla Hakala, Pasi Malinen, Jussi Matikainen, Taru Suhonen | Taitto Mainostoimisto Dimmi | Kannen kuva Hanna Oksanen | Paino Suomen Yliopistopaino Oy Uniprint | Painosmäärä 5 000 kpl | ISSN 0788-9747 | Tilaukset, osoitteenmuutokset ja palaute viestinta@tse.fi, 02 333 9296

Kumppanuuksilla TEKSTI: ALEKSI RAJAMÄKI

T

urun kauppakorkeakoulun kansainvälisen liiketoiminnan aineen tutkimusprojektissa tarkasteltiin, minkälaisten arvoketjujen kautta yritykset saavat tuotteensa kansainväliseen levitykseen sekä minkälaisia johtamismuotoja ja ominaisuuksia toimintojen hajauttaminen vaatii.

– Keskityimme pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, joilla ei ole mahdollista toimia maailmanlaajuisesti pelkän omistuksensa kautta.

Projektissa tarkasteltiin niin sanottuina globaaleina tehtaina toimivien yritysten muodostamia kumppaniverkostoja, kaksivuotisen Value chain management of internationalising software firms -projektin koordinaattorina toiminut tutkija Taina Eriksson kertoo.

Globaalilla tehtaalla tarkoitetaan Erikssonin mukaan uudentyyppistä, maailmanlaajuisesti toimivaa organisaatiomuotoa, joka on mahdollistunut muun muassa informaatio- ja kommunikaatioteknologian kehityksen myötä.

– Toimintoja on voitu pilkkoa yhä pienempiin osiin lopputuloksen tai tehokkuuden kärsimättä. Globaalin tehtaan käsite on lähtöisin taloustieteestä, josta se on sittemmin tullut kansainvälisen liiketoiminnan alalle.

HAJAUTTAMINEN HAASTAA

Tutkimus tarjoaa tuoreen katsauksen pienyritysten kansainvälistymisen haasteisiin.

– Maailmanlaajuisen kumppaniverkoston johtaminen edellyttää uudenlaista osaamista.

Organisaation tulee olla joustava ja pystyä

ORGANISAATION TULEE OLLA JOUSTAVA JA PYSTYÄ TUOMAAN TIETOA ULKOPUOLELTA YRITYKSEEN SISÄLLE.”

4 MERCURIUS 2/2011

KUVITUS: KATRI PAKULA

globaaliksi PIENILLÄ YRITYKSILLÄ ON KANSAINVÄLISTYMISESSÄ OMAT HAASTEENSA. KUN OMISTUSPOHJA EI RIITÄ, MAHDOLLISTAVAT YHTEISTYÖVERKOSTOT TOIMINTOJEN MAAILMANLAAJUISEN HAJAUTTAMISEN. KILPAILUEDUN SAAVUTTAA JOUSTAVUUDELLA SEKÄ TIEDON NOPEALLA OMAKSUMISELLA JA HYÖDYNTÄMISELLÄ.

tuomaan tietoa ulkopuolelta yritykseen sisälle. Olennaista on myös tiedon omaksuminen ja hyödyntäminen sekä suhteiden ylläpitäminen ja luominen, Eriksson luettelee.

Lisäksi yrityksen johdolta vaaditaan niin sanottua analyyttista kyvykkyyttä, kykyä hahmottaa kokonaisuuksia.

– Toimintojen hajauttaminen on kokonaisvaltainen prosessi, joka sisältää yrityksen koko arvoketjun tuotekehittelystä markkinointiin. Sen johtaminen vaatii erilaisten yhteyksien ja mahdollisuuksien hahmottamista ja ymmärtämistä.

OVENAVAUKSIA YRITYSMAAILMAAN

Maaliskuun lopulla päättynyt tutkimusprojekti tehtiin yhteistyössä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa. Mukana oli lisäksi kolme yritystä: Sanako, Lappeenranta Innovation ja Miratel. Projektin rahoitti pääasiassa Tekes, ja sen vastuullisena johtajana toimi Turussa kansainvälisen liiketoiminnan professori Niina Nummela.

Projektissa syntyneet huomiot tukevat yrityksiä arvioimaan toimintaansa eri näkökulmista. Eriksson näkee yritysyhteistyön hedelmällisenä.

– Vuorovaikutuksessa voimme varmistua siitä, että tutkimus on tarkoituksenmukaista.

Uskon tutkijoiden tuovan uusia lähestymistapoja yritysten strategiatyöhön.

Lisätietoa tutkimusprojektista löytyy osoitteesta http://tbrc-community.lut.fi/vcm/.

Asiakasarvo kaiken a ja o Kumppaniverkostoitumisessa paitsi hyödynnetään eri alueiden erityisosaamista, myös päästään lähelle asiakasta.

Tutkimusprojektissa mukana olleen Sanako Oy:n toimitusjohtaja Juha Ollilan mukaan projekti toi tarkennuksia tuotekehitykseen ja jatkotoiminnan suunnitteluun.

– Palasimme asiakkaiden arvostamien perusasioiden äärelle, keskityimme muun muassa tuotteen käytön helppouteen jatkokehityksessä. Asiakkaan tarpeiden ymmärtäminen on kaiken lähtökohta.

Ollilan mukaan toimintojen hajauttaminen vaatii muun muassa vahvaa tuotehallintaa ja yhteistyötaitoja.

– Tuotehallinta on yhdistelmä kaupallista ja teknistä ymmärrystä. Verkostoitumisen kautta on mahdollista löytää osaavaa henkilökuntaa laadukkaan tuotteen tekemiseen, kehittämiseen ja markkinoimiseen. Meillä on 200 myyntikumppania 60 maassa ja tuotannollisia kumppaneita muun muassa Kiinassa, Unkarissa, Valko-Venäjällä sekä Intiassa, opetusteknologiaa tuottavan yrityksen johtaja kertoo.

MERCURIUS 2/2011

5

Omituisia yhdistelmiä ja yllättäviä rajapintoja TEKSTI: MIRKA SILLANPÄÄ

KUVAT: ESKO KESKI-OJA

SOSIAALINEN MEDIA JA ERILAISET VIRTUAALIYMPÄRISTÖT ANTAVAT YRITYKSILLE UUSIA MAHDOLLISUUKSIA KEHITTÄÄ TUOTTEITAAN YHDESSÄ KÄYTTÄJIEN KANSSA. INNOVAATIOITA SYNTYY SILLOIN, KUN YHDISTETÄÄN TOIMIALOJA, JOTKA EIVÄT AIKAISEMMIN OLE TEHNEET YHTEISTYÖTÄ.

N

ykyään niin arkipäiväiset asiat kuin kännykät, tietokoneet tai internet olivat uusia juttuja vielä 90-luvun puolivälissä. Vuosituhannen vaihteessa viestintä- ja mediakentän mullistanut teknologinen murros muuttaa nyt tuotantorakenteita.

– Osallistavuus on se iso trendi, joka tulee kaikessa esiin. Ei ole enää olemassa erillistä media- tai viestintäkenttää, vaan sosiaalisesta mediasta on tullut sekä toimintaympäristö että talouden rakenne. Me olemme nyt sosiaalisessa mediassa, sanoo Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kehitysjohtaja Olli Hietanen.

Sosiaalisen median kehittymisen myötä pinnalla ovat sellaiset käsitteet kuin yleisöosallisuus (crowdsourcing), asiakkaiden mukaan ottaminen suunnitteluun (co-production) ja avoimet innovaatioympäristöt (open innovation platform).

– Paljon puhutaan myös oppivista, älykkäistä verkostoista. Suurin osa meistä on kymmenen vuoden kuluttua töissä virtuaaliympäristössä, joka voi muodostua jopa satojen tuhansien asiantuntijoiden verkostosta. Tulevaisuuden Nokiat, Pöyryt ja STX:ät ovat virtuaalisia palvelupilviä, jotka tuottavat uniikkeja ratkaisuja asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin, uskoo Hietanen ja kutsuu tätä kehitystä blogalisaatioksi.

6 MERCURIUS 2/2011

TARVITAAN HULLUNKURISIA PERHEITÄ

Yleisöosallisuus hyödyntää suurten ihmisjoukkojen, esimerkiksi tuotteen käyttäjien kollektiivista älykkyyttä. Parhaassa tapauksessa yritys voi saada käyttäjäverkoston yhdessä tekemästä kehitystyöstä hyvinkin innovatiivisia lopputuloksia.

– Nyt puhutaan paljon osallistavasta tuotekehityksestä, mutta todellisuudessa vasta muutamat yritykset ovat ottaneet asiakkaat mukaan tuotekehitykseen. Suurin haaste on vanha toimintakulttuuri. Vaikea kuvitella, että esimerkiksi Stora Enso tai UPM kysyisivät ihmisiltä paperista, eikä Nokiakaan ole crowdsourcingissa onnistunut.

Suuret yritykset tekevät Hietasen mukaan Suomessa luultavasti ikuisesti sitä samaa tuotetta, jota on aina tehty. Ne keskittyvät lineaarisen tehokkuuden kasvattamiseen eli siihen, miten vähemmällä tehdään enemmän.

Haasteena onkin monialaisen innovaatiojärjestelmän kehittäminen.

– Uuden sukupolven yrityksiä syntyy varmasti eniten sellaisille aloille kuten pelit ja viihde, joissa on jo valmiiksi uusi toimintakulttuuri. Näillä aloilla sekä asiakkaat että yritykset ovat samalla tavalla teknologian sisällä. Näiden toimialojen ja uusien yritysten toi-

mintamallit pitäisi siirtää myös perinteisimmille aloille.

Hietanen huomauttaa, miten tiettyjen kansallisten kärkialojen olisi opittava ajattelemaan kokonaan uudella tavalla. Tärkeintä on unohtaminen.

– Jos metsäteollisuus unohtaisi hetkeksi puun ja paperin, ne voisivat tehdä mitä vain.

Esimerkiksi käyttää hyväkseen mitä tahansa mikä kasvaa fotosynteesissä, kuten levää tai ruohoa. Olemme siirtymässä biokauteen eli pian kaikki, mikä voidaan tehdä bioraakaaineista, tehdään. Tässä piilee suuria mahdollisuuksia.

On tärkeää saattaa yhteen toimialoja, jotka eivät perinteisesti ole tehneet yhteistyötä.

Näin syntyy Hietasen peräänkuuluttamia hullunkurisia perheitä eli omituisia yhdistelmiä, yllättäviä rajapintoja ja sitä kautta myös innovaatioita.

– Meriteollisuus voisi unohtaa hetkeksi laivat ja meren. Samalla teknologialla voitaisiin rakentaa energialaitoksia tai kaupunkeja ja miksei meren sijaan rakennettaisi maalle tai vaikka maan alle. Nokia voisi unohtaa kännykät ja soveltaa samaa teknologiaa autoihin, huonekaluihin, vaatteisiin tai rakennuksiin. Tosin silloin kumppani

ei olisikaan Microsoft, vaan edellä mainittujen tuotteiden valmistajat.

eivät kommunikoi vain käyttäjien kanssa, vaan myös toistensa kansMAAILMA GLOBALISOITUU sa. Tietoyhteiskunnan MUTTA SAMALLA MYÖS tulevaisuus on täynnä KAIKKIEN KANSSA LOKALISOITUU. MAAILMA antureita ja kone-koneKAIKKIALLA VIRTUALISOITUU, MUTTA kommunikaatiota.

Seuraava suuri teknoSAMALLA MYÖS FYYSISTEN Tietotekniikan nologinen murros on koLÄHIPALVELUIDEN pea kehittyminen ja neiden osallistuminen.

MERKITYS KASVAA.” sen myötä maailman Hietanen maalailee tudigitalisoituminen on levaisuutta, jossa talot tutkijan mukaan yhtä kommunikoivat huoltoyhtiöiden kanssa, suuri myllerrys kuin aikoinaan höyrykoneen vaaka kuntopyörän kanssa tai jääkaappi kaukeksiminen. Seuraavaksi suureksi puheenaipan kanssa. heeksi nousee ubinetti ja ubiyhteiskunta.

– Huonekaluista, taloista, kodinkoneista ja autoista tehdään älykkäitä koneita, jotka

Olli Hietasen mukaan Suomessa haasteena on monialaisen innovaatiojärjestelmän kehittäminen.

MERCURIUS 2/2011

7

Se tarkoittaa sitä, että ollaan kaikkien kanssa kaikkialla.

– Puheenaiheiksi nousevat myös bio- ja nanokauteen siirtyminen. Tulevaisuudessa esimerkiksi tehdään materiaalia, josta on vaikea sanoa onko se elävää vai kuollutta.

Tulemme myös näkemään nanokokoisia eli mikroskooppisen pieniä koneita. Esimerkiksi niin sanottu älypöly voi puhdistaa vaikka meriä tai maaperää, Hietanen kertoo.

Tämä saattaa kuulostaa vielä scifi-elokuvalta, mutta Hietanen hymyilee ja sanoo, että pystyy tuskin sanomaan yhtäkään teknologista menetelmää, joka ei jo olisi olemassa.

– Kyse on vain ansaintalogiikasta eli siitä, koska nämä teknologiat ovat kannattavia, silloin niistä tulee valtavirtaa.

Jos tulevaisuudentutkijan pitäisi määritellä suurin ja tärkein kasvava trendi, se olisi sekä että.

– Eli kerro trendi, joka kasvaa, niin kerron sinulle sen vastakohdan, joka kasvaa yhtä lailla. Ääripäät eivät sulje toisiaan pois.

Maailma globalisoituu mutta samalla myös lokalisoituu. Maailma virtualisoituu, mutta samalla myös fyysisten lähipalveluiden merkitys kasvaa.

Arvoristiriitoja aiheuttavat ja ihmisiä jakavat muun muassa käsitykset siitä, kuinka sisällä haluamme olla ubinetissä tai niin sanotussa matrix-maailmassa.

– Toiset ovat valmiita ottamaan vastaan kaiken teknologisen kehityksen, kun toiset taas muuttavat erämaamökkiin, laittavat päähänsä tuohilippalakin ja työntävät kätensä multaan. Yhtä totuutta tai tulevaisuuskuvaa ei ole olemassakaan, Hietanen muistuttaa.

Rannetietokone helpottaa diabeteksen hoitoa

I

dea diabeetikoiden käyttöön tarkoitetusta langattomasta rannetietokoneesta syntyi viitisen vuotta sitten diabeteslääkäri Ilkka Jaakkolan ja Wristop Techonologies Oy:n toimitusjohtaja Matti AaltoSetälän yhteisten keskustelujen pohjalta.

– Nyt odotamme patenttia tälle maailman ensimmäiselle diabeetikon energiankulutusta mittaavalle laitteelle, Aalto-Setälä sanoo.

Laite helpottaa diabeteksen hoitoa huomattavasti. Pienikokoinen rannetietokone mittaa käyttäjän energiankulutusta ja antaa ohjeita insuliinin annosteluun.

– Rannetietokoneen avulla diabeetikon verensokeri on helpompi pitää tasaisena, ja tätä kautta hoitotasapaino parantuu merkittävästi.

Langattomasta rannetietokoneesta on apua myös diabeetikkolapsille ja heidän vanhemmilleen.

– Laite mittaa lapsen energiankulutuksen päivän aikana ja hälyttää jos verensokeri on vaarassa laskea yöllä. Yön aikana vanhemmat voivat pitää laitetta omassa ranteessaan, jolloin se herättää heidät heti jos nukkuvan

8 MERCURIUS 2/2011

lapsen verensokeri on epätasapainossa, AaltoSetälä kertoo.

Tulevaisuudessa tavoitteena on lisätä rannetietokoneeseen langaton kommunikointi insuliinipumpun kanssa.

– Tähtäimessä on entistä suurempi automaatio. Rannetietokoneen ohjaama insuliinipumppu annostelee insuliinia tarvittaessa, jolloin potilaan itsensä ei tarvitse tehdä mitään. Teknologia toimii jo, mutta prosessi on pitkä eli tämä toteutuu aikaisintaan kymmenen vuoden päästä.

YHTEISTYÖTÄ LÄÄKÄRIEN JA POTILAIDEN KANSSA

Laitetta kehittäessään yritys on halunnut ottaa potilasnäkökulman huomioon.

– Olemme keskustelleet lääkärien ja potilaiden kanssa sekä tehneet käyttäjätutkimusta TYKSissä, Aalto-Setälä kertoo.

Yhteistyötä on tehty myös tulevien asiakkaiden eli isojen amerikkalaisten lääkelaitevalmistajien kanssa. Parhaillaan Wristop Technologies Oy odottaa tuotteelleen Yh-

Matti Aalto-Setälä

dysvaltain elintarvike- ja lääkeviraston (FDA) määritystä siitä, mihin kategoriaan laite kuuluu.

– Emme valmista rannetietokonetta oman tuotemerkin alla, vaan toimitamme sen asiakkaillemme kello käteen -periaatteella. Vastaamme laitteen teollisesta muotoilusta ja valmistuksesta Suomessa, asiakkaamme hoitavat laitteen myynnin ja jakelun.

asiantuntija

Uuden ajan osaamista uuden ajan työhön

KUVA: TARU SUHONEN

P

erinteiset tavat organisoida ja organisoitua istuvat tiukasti käytännön työelämässä. Vaikka uuden ajan työ on luonteeltaan tietointensiivistä, verkottunutta, rajapintoja ylittävää, monikulttuurista ja kansainvälistä, niin silti ihmiset pyrkivät pitämään kiinni ennen oppimistaan toimintatavoista. Lisäarvon tuottaminen toimintatapoja uudistamalla on organisaatioille vakavasti otettava haaste. Muutosta ei organisaatioissa voi yksin pakottaa ylhäältä alaspäin.

Muutos pitää saada aikaiseksi ihmisten mielentilassa. Yritys voi oikealla tavalla toimimalla tukea ja edesauttaa asenteiden muutosta, joka tähtää dynaamisempaan ja oppivampaan organisaatioon. Yhä yleisemmissä organisatorisesti ja maantieteellisesti hajautetuissa tiimeissä luottamus on ehdottomasti tärkein rakennusaine. Luottamus ei kuitenkaan saa olla sokeaa, vaan sen pitää olla analyyttistä ja sopeutuvaa. Luottamus on taito, jota voi ja pitää oppia, ja luottamuksen oppiminen vaatii mahdollisuuksia sen rakentamiseen.

Nykyajan organisaatioissa päätöksenteko on entistä hajautetumpaa ja entistä useammissa käsissä. Organisaatioiden täytyy muuttua yllättävän nopeasti sopeutuessaan ympäristön muutoksiin. Vahva liiketoimintaosaaminen korostuu organisaation kaikilla tasoilla perusprosessien ohjaamisesta kokonaisuuden johtamiseen. Nyky-ympäristön liiketoimintaprosessien ymmärtäminen toimii pohjana prosessien osien arvon ymmärtämiselle ja kehittämiselle. Liiketoimintaprosessien ymmärtäminen yhdessä asiakasmarkkinoiden

logiikan ymmärtämisen kanssa muodostaa liiketoimintaosaamista, joka on henkistä peruspääomaa kaikille työntekijöille. Joka ikisen nykyorganisaatiossa työskentelevän tulisi tietää, mistä kannattavuus muodostuu ja millaisia seurauksia yksittäisillä päätöksillä ja toimilla on kokonaisuuden kannalta. Yksittäisen työntekijän vastuu kokonaisuudesta on entistä suurempi, ja sitä kautta myös vaatimukset yksittäisen työntekijän laajaalaisesta liiketoimintaosaamisesta ovat kovat.

Ei riitä, että ymmärtää oman työnsä sisällön, vaan pitää nähdä myös laajempi konteksti, johon oma työ liittyy.

Haasteet ovat kovat, ja ne pitää tietenkin ottaa huomioon myös ajantasaisessa johtamis- ja tiimikoulutuksessa. Turun kauppakorkeakoulussa kehitetään oppimisympäristöjä, jotka pyrkivät tukemaan organisaatioita tarvittavien taitojen rakentamisessa yhdistämällä korkean tason liiketoimintaosaamista

uusiin taitovaatimuksiin. Uuden ajan työ vaatii uuden ajan osaamista, ja sen rakentamisessa Turun kauppakorkeakoulu haluaa olla intensiivisesti mukana. Muun muassa kauppakorkeakoulun johtamiskoulutuksessa sovellettava VIBu-oppimisympäristö on yksi keskeinen osa kauppakorkeakoulun uutta koulutustarjontaa ja esimerkki tuloksellisesta tavasta tukea monipuolisen ja ajantasaisen osaamisen kehittymistä.

Kirjoittajat, tutkija Eeli Saarinen (kuvassa vasemmalla) ja dosentti Timo Lainema ovat kehittäneet Virtual Teams in International Business (VIBu) -oppimisympäristöä yhdessä professori, johtaja Satu Lähteenmäen kanssa Turun kauppakorkeakoulun johtamisen laitoksella viiden vuoden ajan. VIBussa oleellista on pitkien toimitusketjujen hallinnan ja aidosti kansainvälisessä ympäristössä toimimisen harjoittelu.

MERCURIUS 2/2011

9

TEKSTI: TARU SUHONEN

KUVAT: HANNA OKSANEN JA PÄIVI KOSONEN

Tohtoreiden

juhlaa T

TURUN YLIOPISTON TOHTORIPROMOOTIOSSA VIHITTIIN TURUN KAUPPAKORKEAKOULULLE KAKSI UUTTA KUNNIATOHTORIA.

urun yliopiston kaikkien tiedekuntien ja kauppakorkeakoulun yhteisessä tohtoripromootiossa 26.‒28.5.2011 promovoitiin yliopistosta valmistuneita tohtoreita ja tiedekuntien kutsumia kunniatohtoreita.

Kunniatohtorit ovat yhteistyössä Turun yliopiston tutkijoiden kanssa toimivia kansainvälisesti arvostettuja tutkijoita tai yliopistolle tärkeitä vaikuttajia.

Turun yliopisto vihki ensimmäistä kertaa myös riemutohtoreita, joiden omasta promootiosta on aikaa vähintään 50 vuotta. Presidentti Mauno Koivisto on yksi promootiossa vihityistä riemutohtoreista.

monialaiselle tutkimustyölle ja mahdollistaa yhteydenpidon kaupungin ja yliopiston välillä.

Pukkinen muistutti, että monialaisen osaamisen yhdistämiseen on Turussa erittäin hyvät mahdollisuudet. ‒ Toivoisin, että jatkossa osattaisiin toimia niin, että yhdistetään Turusta löytyvää teknologista tietämystä liikkeenjohdolliseen koulutukseen. Kolmantena elementtinä tähän olisi syytä ottaa mukaan jo satoja vuosia Turussa ollut humanistinen osaaminen. Pelkillä insinöörituotteilla tai liiketoimintaosaamisella ei pärjätä globaalissa kilpailussa, Pukkinen totesi.

JULKISEN JA YKSITYISEN VÄLILLÄ

AIKASARJAEKONOMETRIAN KEHITTÄJÄ

Ansioistaan julkisen ja yksityisen sektorin vuoropuhelun kehittämisessä kauppakorkeakoulun kunniatohtoriksi vihittiin Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Mikko Pukkinen. Turun kaupunginjohtajana vuosina 2006‒2010 toiminut Pukkinen totesikin promootioaktin jälkeen, että kokee kunniatohtoriksi vihkimisen tunnustuksena myös Turun kaupungin toiminnalle. ‒ Tuolloin rakensimme yliopiston kanssa rakenteita, joissa toimimme toisiamme hyödyttävillä tavoilla. Laadimme kaupunkitutkimusohjelman, joka on hyvä lähtökohta

Tieteellisistä ansioistaan aikasarjaekonometrian tutkijana kauppakorkeakoulun kunniatohtoriksi vihittiin professori Timo Teräsvir-

10 MERCURIUS 2/2011

ta Aarhusin yliopistosta Tanskasta. Teräsvirta on tutkimuksellaan ollut nostamassa suomalaista ekonometriaa kansainväliselle tasolle, mikä on viitoittanut tietä myös Turun kauppakorkeakoululle.

Timo Teräsvirta kertoi, että aikasarjaekonometrian tutkimuksessa tapahtuu parhaillaan paljon. ‒ Finanssimarkkinoiden laajentuessa volatiliteetin mallintamiselle ja ennustamiselle on kysyntää, kun sijoittajat riskeeraavat pääomiaan. Tästä on tullut kasvualue.

Teräsvirta totesi, että vaikka aikasarjaekonometriaa hyödynnetään yhteiskunnassa, voisi soveltamismahdollisuuksia olla enemmänkin. ‒ Aikasarjaekonometrian avulla konstruoituja malleja voidaan käyttää politiikkaanalyyseissa ja mikä tärkeintä, taloudellisessa ennustamisessa, hän muistutti.

lyhyesti Yrittäjyysosaaminen kansainvälisessä testissä

Kunniatohtoriksi vihkimisen alla Timo Teräsvirta iloitsi siitä, että tehdyn työn arvo on huomattu. – Aina tällainen lämmittää, hän sanoi promootiota edeltäneissä miekanhiojaisissa.

Yliopistojen roolia kansallisessa tulevaisuusstrategiassa vastavihitty kunniatohtori Mikko Pukkinen pitää ensiarvoisen tärkeänä.

– Olemme pieni maa ja globaalissa kilpailussa voimme pärjätä vain kapeilla niche-alueilla ja korkealla osaamisella.

Kevään promootio oli Turun yliopiston 18. kaikkien tiedekuntien yhteinen tohtoripromootio. Promootiojuhlallisuuksissa akateeminen perinne edustaa jatkuvuutta ja tämän päivän tieteen ja korkeamman sivistyksen sidosta vanhaan eurooppalaiseen sivistykseen. Ensimmäinen Turun yliopiston kaikkien tiedekuntien tohtoripromootio pidettiin vuonna 1927.

Turun kauppakorkeakoulun opiskelijat Ilkka Ilveskoski, Alexander Skog, Santeri Halonen ja Suvi Rantanen osallistuivat maaliskuussa European Entrepreneurship Case Study Resource Centren järjestämään tapaustutkimuskilpailuun Dublinissa. Lyhyesti mutta intensiivisesti valmistautunut joukkue sijoittui kisassa kolmanneksi.

Kehityspäällikkö Petteri Sinervo BID-keskuksesta opasti joukkuetta yritystapausten lähestymisessä. ‒ Analysoitavana on oikeita yrityksiä, ja oleelliset kysymykset pitää tunnistaa itse.

Tapausten selvittäminen vaatii tiukkaa paneutumista ja työtapojen miettimistä etukäteen.

Joukkue suoriutui vaivattomasti ja sai sisällöstä pelkästään hyvää palautetta. Kehittämisehdotuksetkin tunnistetaan. ‒ Huomasimme itsekin, että olimme

Satu Lähteenmäki Suomen kauppakorkeakoulut -yhdistyksen puheenjohtajaksi Turun kauppakorkeakoulun johtaja Satu Lähteenmäki valittiin Suomen kauppakorkeakoulut ry:n ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Maaliskuussa perustettu yhdistys jatkaa kauppatieteiden kansallista strategiaprosessia ja vastaa strategian toimeenpanosta. ‒ Kun strategiatyö ei rajoitu vain vuosittaisiin kauppatieteen dekaanitapaamisiin, vaan yhdistys tuo siihen jatkuvuutta, tehdyt aloitteet työstetään konkreettisiksi toimiksi. Resurssiniukkuudesta huolimatta voidaan toimintaedellytyksiä parantaa alan sisältä käsin, jos on yhteistä näkemystä ja tahtoa kääntää keskinäinen kilpailu yhteistyöksi. Ennen muuta yhdistys onkin väylä alan sisäiselle keskustelulle sekä tieteen

suomalaiseen tyyliin jopa liian perinpohjaisia. Pitäisi käydä suoraan ongelmaan, Ilveskoski ja Skog sanovat.

Valmentaja Sinervon mukaan kilpailukokemus on kokonaisvaltainen oppimisprosessi. ‒ Kisassa on välttämätöntä yhdistellä eri kursseilta tuttua tietoa. Ongelmanratkaisutaito ja stressinsietokyky kehittyvät. Tämä on erinomaista valmentautumista työelämää varten.

Alexander Skog, Ilkka Ilveskoski ja Petteri Sinervo

ja käytännön vuoropuhelulle. Se tarjoaa kauppakorkeakouluille yhteisen äänen niin kansallisessa kuin kansainvälisessä keskustelussa ja ottaa kantaa päiväkohtaisiin tapahtumiin haastamatta UNIFI:n asemaa valtakunnallisessa tiedepolitiikassa, sanoo Satu Lähteenmäki. − Kuten strategiassamme linjasimme, haluamme kantaa vastuumme suomalaisen yhteiskunnan rakentamisesta tämän päivän ja huomisen tarpeisiin. Ei riitä, että kauppatieteissä päästään maailman huipputasolle, vaan tutkimustieto ja paras asiantuntemus on saatava kuuluviin ja käyttöön yhteiskunnassa. Lähivuosien aikana julkisella ja kolmannella sektorilla tehdään Suomen tulevaisuuden kannalta ratkaisevia päätöksiä eikä niissä sovi mennä vikaan. Päätöksenteossa on voitava hyödyntää viimeisintä ja parasta tieteellistä asiantuntemusta ja siihen haluamme yhdistyksenä antaa tukea, linjaa Lähteenmäki.

MERCURIUS 2/2011

11

Mies

n i t y Ly KAARINALAINEN YRITTÄJÄ PETRI HOLLMÉN ANTAA LYYTIN KIRJOITTAA PUOLESTAAN. TEKSTI: LAURA MYLLYMÄKI

12 MERCURIUS 2/2011

KUVA: HANNA OKSANEN

takana

T

änään on siitä harvinainen päivä, että olemme kaikki toimistolla, 31-vuotias Turun kauppakorkeakoulun alumni Petri Hollmén aloittaa.

Verkkopohjaista tapahtumanhallintapalvelu Lyytiä luotsaavalla Hollménilla on takanaan kiireinen rupeama. Blogissaan hän kirjoittaa, että viime vuosi oli verkkopalvelun läpimurtovuosi.

Silloin eräs merkittävä asiakas, Aller Media, valitsi Lyytin palveluntarjoajakseen kansainvälisen kilpailutuksen jälkeen.

Arjessa nopeasti saavutettu menestys näkyy lisääntyneinä Helsingin-matkoina ja kahden käden sormin laskettavina asiakastapaamisina. Nyt trendikkään, kuusi henkeä työllistävän yrityksen Turussa sijaitsevista toimitiloista löytyvät kirkkaanvihreät seinät, MacBookit ja papuja jauhava kahvinkeitin.

Hollménille Turussa pysyminen on periaatepäätös.

– Elämänlaatu on täällä hyvää, hän summaa.

LYYTI RATKAISUNA ONGELMAAN

Lyytin esihistoria ulottuu vuoteen 2006, jolloin Hollmén kohtasi silloisessa työssään ongelman. Höyrylaiva Ukkopekan ja Rymättylän Herrankukkaron markkinointipäällikkönä työskennellyt mies huomasi erästä tapahtumaa järjestäessään, että Suomesta ei löytynyt sopivaa verkkotyökalua tapahtumien järjestämisen avuksi.

– Lähetin sähköisesti kutsuja sähköpostilla ja sain 2000 vastausta postilaatikkooni. Vielä silloin leikkasin ja liimasin osallistujatietoja Excelillä. Tästä lähdimme sitten miettimään, voisiko tapahtumia järjestää tätä helpommin.

Kolme vuotta Lyytin idea eli Hollménin muiden töiden rinnalla. Alkuun koodaus oli ulkoistettua, eikä fyysistä Lyytiä ollut vielä olemassa. Ensimmäisen käyttöliittymän Hollmén suunnitteli Excelillä iltapuhteinaan.

Pian tahti kiihtyi, ja asiakkaita alkoi ilmaantua. Vuonna 2009 Lyytin ensimmäi-

nen palkattu työntekijä aloitti työssään.

Seuraavana vuonna muut työt saivat jäädä myös Hollménilta ja yhtiökumppani Rami Peltoselta.

– Oli päätettävä, että yritys joko kuolee tai kasvaa.

PERUSIDEANA HELPPOKÄYTTÖISYYS JA ASIAKASLÄHTÖISYYS

Hollménin sanojen mukaan Lyytissä yhdistyvät ilmoittautumistyökalu, verkkokauppa, tutkimustyökalu ja viestintätyökalu.

– Tapahtumanhallinta on melkein kaikissa yrityksissä jonkun ihmisen muiden työtehtävien ohessa hoitama, manuaalinen toimenpide. Usein tästä koituu sihteereille valtavasti lisätyötä. Lyyti korvaa tämän manuaalisen työvaiheen ja tarjoaa myös muita mahdollisuuksia.

Toimitusjohtaja painottaa, että palvelu kehittyy täysin käyttäjiensä ehdoilla. Yrityksen elinehto on kuunnella asiakkaita.

Tällä hetkellä Lyytiä käyttää noin 150 organisaatiota, ja päivittäin palvelu vastaanottaa yli 2000 ilmoittautumista erilaisiin tapahtumiin. Lyytillä on toteutettu sekä tuhansien kävijöiden messuja että muutamien henkien VIP-tapahtumia.

– Suurin osa Lyytillä järjestettävistä tapahtumista on suurusluokaltaan 30–40 hengen tapahtumia. Siellä sijaitsee myös valtava markkinarako, Hollmén tietää.

MAAILMALLE

Seuraavana tavoitteenaan yrityksellä on kansainvälistyä. Ohjelmisto on toiminut alusta saakka kolmella eri kielellä, mutta Hollmén ei ole vielä halunnut ottaa vastaan yhteydenottoja maailmalta.

– Tukipalvelu on ollut niin suuri osa toimintaamme, että meidän on pitänyt ensin saada kasvaa Suomessa ja opetella, miten tätä työtä tehdään.

Kesäkuussa Hollmén muuttaa Sveitsiin Zürichiin ja vie osan Lyytiä mukanaan. Hän korostaa, että Lyyti on ennen kaikkea B2B-

työkalu, joka ei voi levitä hetkessä maailmanlaajuiseksi ilmiöksi sosiaalisen median sovellusten tavoin.

– B2B-liiketoiminnassa on aina enemmän kitkaa kuin kuluttajille suunnatuissa palveluissa. Uskomme, että jonain päivänä Lyyti otetaan käyttöön missä vain ja koska vain.

Sitä kohti mennään, mutta se ei tapahdu hetkessä.

MARKKINOIDEN TEKIJÄ

Lyyti-palvelun nousujohteinen historia on koulinut Hollménista tulevaisuudenuskoisen toimitusjohtajan. Viime kesänä realisoitunut läpimurto nostaa edelleen hymyn huulille.

– Viime keväänä lainaa riitti kerrallaan aina kahdeksi kuukaudeksi. Ennen kesälomaa todettiin, että jollei tämä kesän aikana mene läpi, alamme tehdä jotain muuta. Elokuussa voitimme Allerin kilpailutuksen ja aloimme uskoa, että olemme oikeilla jäljillä.

Viime vuoden lopussa yritys teki muutamalla tuhannella eurolla voitollisen tuloksen samalla kun työntekijöiden määrä kaksinkertaistui. Kovaa tahtia kuvaa myös se, että ensimmäiseen sataantuhanteen ilmoittautumiseen meni Lyytiltä kolme vuotta, seuraavaan kolme kuukautta. Nyt luku hipoo puolta miljoonaa.

– Väitän, että me teimme tapahtumanhallintamarkkinat. Sellaisia ei aiemmin ollut.

RUOKAA BLOGISSA

Kolmen lapsen isänä ja tohtoriksi väitelleen vaimon miehenä Hollménin päivät täyttyvät perheen ehdoilla rakennetuista rutiineista.

Yrittäjä pyöräilee töihin ja takaisin. Työpäivän jälkeen vietetään aikaa lasten kanssa, ja jälkikasvun mentyä nukkumaan Hollmén kokkaa vaimonsa kanssa ja kirjoittaa ruokablogiaan Perjantaikokkia. Kuukausitasolla blogilla on lukijoita noin 20 000.

– Pelkkien reseptien listaaminen ei minua kiinnosta. Aloinkin kirjoittaa omista kokemuksista. Ruoasta on tullut erittäin tärkeä harrastus.

Hollmén myöntää, että blogista on ollut paljon hyötyä myös Lyytin kannalta. Kirjoitukset leviävät ruokablogeja lukevien naisten keskuudessa, ja usein Hollménin reseptejä on yllättävästikin kehuttu asiakastapaamisissa.

– Asiakas voi selata kolme vuotta taaksepäin, millainen tyyppi minä oikein olen. Se tuo uskottavuutta, hän sanoo.

MERCURIUS 2/2011

13

keskustelua kansantaloudesta

TUOTTAVUUSKASVUN KOLMAS AALTO MUUTTAA ORGANISAATIOIDEN JA MAIDEN KESKINÄISIÄ TEHTÄVÄRAKENTEITA. SUOMI PÄRJÄÄ, JOS SE USKALTAA PANOSTAA PALVELUIHIN JA KOKEILEVAAN YRITTÄJYYTEEN.

Pekka Ylä-Anttila ja Paavo Okko

Tärkeintä on hymyilevä

K

un korkeamman tuottavuuden teollisuustoiminnan tie on Suomessa katsottu loppuun ja paperikoneetkin pyörivät muualla kustannustehokkaammin, pitää kasvun etsiä lopullisesti uutta suuntaa. Emeritusprofessori Paavo Okko kysyi Etlatieto Oy:n toimitusjohtaja Pekka Ylä-Anttilalta, mitkä ovat Suomen valttikortit, kun globaalin talouden kokonaispottia jaetaan.

Paavo Okko: Yleisten käsitysten ja vientitilastojen mukaan näyttää siltä, että Suomeen ei jää tehtävää, kun tuotanto lipuu muualle.

Jos teollinen pohja surkastuu, miten kansantalous voi menestyä?

Pekka Ylä-Anttila: Elämme maailmassa, jossa tuotanto voidaan helposti hajauttaa sinne, missä se on tehokasta. Kuten Richard Baldwin (Turun kauppakorkeakoulun kunniatohtori, toim. huom.) on esittänyt, maailman maiden on mahdollista erikoistua eri työtehtäviin. Suomessa tuottavuuden kolmannen aallon myötä työtehtävät organisoituvat uudelleen. Perinteisen teollisuustyön hävitessä painopiste siirtyy korkean palkka- ja tuottavuustason tehtäviin esimerkiksi tutkimukseen, tuotekehitykseen ja erityis-

14 MERCURIUS 2/2011

asiantuntijoiden tukitoimintoihin. Asia ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen, että vain teollisuustyö voitaisiin siirtää.

O: Missä järjestyksessä tehtävät joutuvat uhan alle?

Y-A: Jako ei kulje koulutustason tai teollisuustyön ja palvelutyön välillä. Myös suuri osa toimihenkilötyöstä voidaan siirtää, jos työhön liittyvät asiat ovat digitalisoitavissa.

Tyypillisiä esimerkkejä tästä ovat ohjelmointityö tai vaikkapa vakuutusmatemaatikon työ, joissa aineistot, panokset ja tuotokset voidaan siirtää koska tahansa.

O: Meille on jäänyt se teollisuus, joka on mahdollisimman tehokasta ja tuottavaa.

Y-A: Kaikki tuotanto- ja kokoonpanotyö ei voikaan kadota muualle. Jos meillä on suunnittelua ja tuotekehitystä, pitää myös olla sitä lähellä olevaa tuotantoa. Maailmaa, jossa me vain tutkisimme, ei ole eikä tule.

O: Paljon puhutaan palveluyhteiskuntaan siirtymisestä. Perinteisillä teollisuudenaloilla palveluista taidetaan ajatella niin, että onko meidän jatkossa tarkoitus tulla toimeen toistemme paitoja pesemällä.

Y-A: Itse asiassa Suomi on jo palveluyhteiskunta. On paradoksaalista, että esimerkiksi Nokia on tilastoissa edelleen teollisuusyritys, vaikka sen Suomessa olevasta henkilöstöstä vain kymmenen prosenttia tekee teollisuustyötä ja loput palvelu- ja asiantuntijatyötä tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä sekä erilaisissa asiantuntijatehtävissä esimerkiksi logistiikan, rahoituksen ja markkinoinnin parissa.

O: Viime vuonna Suomen viennin arvo oli 70 miljardia. Tästä 17 miljardia eli pitkälti yli 20 prosenttia tuli palveluista. Tästä suurin osa on teollisuuspohjaista vientiä, ei suinkaan musiikin tai elokuvien vientiä.

Y-A: Olemme siirtyneet kohti palvelutaloutta, mutta palvelut joissa menestymme, liittyvät vahvasti teolliseen ytimeemme. Meillä on paljon teolli-

arvoketju suusyrityksiä, joissa on suuri palvelukomponentti. Esimerkiksi Nokia, Kone, Wärtsilä ja Metso vievät paitsi teollisuustuotteita, myös osana niitä tai kokonaan niistä irrallaan ylläpito- ja huoltopalveluita, jotka eivät välttämättä liity suoraan niiden omiin tuotteisiin.

Tulevaisuudessa suomalaisille teollisperustaisille yrityksille voikin tapahtua samanlaisia muodonmuutoksia kuin esimerkiksi IBM:lle, joka siirrettyään koko pc-tuotantonsa Kiinaan on keskittynyt tietotekniikkaan liittyvien palveluiden tuottamiseen. Näin yritys voisi jatkossa keskittyä johtamiseen, operointiin ja markkinointiin.

O: Vanhana viisautena on pidetty sitä, että palvelusektori kasvaa, mutta teollisuus hankkii kuitenkin vientitulot.

Y-A: Tosiaan, maailmankaupan tilastot eivät osaa ottaa huomioon arvoketjun alkuja loppupäätä. Kauppatilastot osoittavat, että massavalmistukseen erikoistunut Kiina on korkean teknologian ykkösviejä, koska ulkomaankauppaa mitataan laivattavalla bruttoarvolla. Tilastoihin kirjautuu suuria vientilukuja, mutta Kiinaan jää vain pieni osa tuotteiden jalostusarvosta. Ulkomaankauppatilastot antavat maailmantaloudesta väärän kuvan.

TEKSTI: TARU SUHONEN

KUVAT: JUSSI VIERIMAA

O: Tarina ei ole siis kanO: Kirjoittamanne Missä arvo naltamme ollenkaan niin syntyy -kirjan mukaan kansantasynkkä, kuin miltä ensin louden kannalta merkityksellistä MAAILMAA, näyttää. Jos pystymme luoon se, että vaikka kokoonpano JOSSA ME VAIN maan riittävästi korkeamtapahtuu muualla, meillä arvoTUTKISIMME, man tuottavuuden tehtäviä, ketju hymyilee, koska korkean EI OLE kansantaloutemme tuottuottavuuden tehtävät suunnitEIKÄ TULE.” tavuus nousee. Aiemmin telusta markkinointiin tuottavat olemme pärjänneet matkisuurinta arvonlisäystä. Esitätmalla ja juoksemalla toisten te kirjassa esimerkin Nokian N95-puhelimen arvoketjusta. Sen mukaan etumatkaa kiinni. Nyt eturivissä ei peesaamikokoonpanosta jää Kiinaan tosiasiassa vain nen enää kuitenkaan auta.

Y-A: Meidän täytyy itse työntää eturinkaksi prosenttia, kun taas Suomeen jää 41 tamaa eteenpäin kokeilemalla. Yritysten ja prosenttia.

Y-A: Tuotannosta Kiinaan jäävä arvonlisä- poliitikkojen on otettava suurempia riskejä ja ys on huomattavasti pienempi kuin kaup- sallittava myös epäonnistuminen. Innovaapatilastojen perusteella voitaisiin päätellä. tioketjumme selkein yksittäinen pullonkaula Todellisuudessa sinne jää 500 dollarin arvoi- on siinä, että vaikka julkista rahaa sijoitetaan sesta puhelimesta 10 dollaria, ja jopa Yhdys- kansainvälisestikin vertaillen riittävästi tekvalloissa jakeluketju kasvattaa maan brutto- nologiatuen kautta, on järjestelmässä aukko, kansantuotetta kaksi kertaa enemmän, kun kun pitäisi ryhtyä kaupallistamaan. Kaisille ja markkinoinnille tuleva arvo on suu- paamme yksityisiä riskirahoittajia eli bisnerempi kuin kokoonpanon. Tätä käsitellään senkeleitä ottamaan suurimman riskin niin raportissamme, joka on herättänyt paljon sanottuun kuolemanlaaksoon. Tämä voisi keskustelua. WTO on esimerkiksi kiinnostu- onnistua tarjoamalla esimerkiksi väliaikaisia nut siitä, voitaisiinko kauppatilastot muuttaa verohelpotuksia. jalostusarvopohjaisiksi.

MERCURIUS 2/2011

15

RAHTI >>>

TEKSTI: TARU SUHONEN

TURVALLISESTI HALKI EUROOPAN TYÖ RASKAAN LIIKENTEEN TURVALLISUUDEN LISÄÄMISEKSI YHDISTÄÄ TUTKIJAT JA VIRANOMAISET C.A.S.H.-HANKKEESSA.

L KUVA: JAANUS TENTS/ POLICE AND BORDER GUARD BOARD ESTONIA

iinat kiinni, ajopiirturit digitaalisiksi ja kuskeille lepoa tasaisin väliajoin ‒ keinot raskaan liikenteen turvallisuuden sudenkuoppien korjaamiseksi ovat selvillä. Omaa kieltään turvallisuuden toteutumisesta kertoo kuitenkin esimerkiksi se, että vuosittain Itämeren maiden alueella kuolee satoja ihmisiä onnettomuuksissa, joissa raskas ajoneuvo on osallisena, sanoo tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulun logistiikan oppiaineesta.

EU-tasolla lait sääntelevät maantiekuljetuksia, mutta kansalliset viranomaiset soveltavat myös paikallisia määräyksiä. ‒ Kirjava lainsäädäntö hankaloittaa valvontatyötä. Samoin tarkastajien oikeudet vaihtelevat. Esimerkiksi Suomessa on rutiininomaista tehdä kuljettajille puhallustesti tarkastuksen yhteydessä, kun taas esimerkiksi Saksassa puhallustestin tekemiseen tarvitaan epäily, Solakivi kertoo.

Turvallisuuden takaamista vaikeuttaa myös se, että sanktiot EU-tasoisten sääntöjen rikkomisesta ovat kansallisia.

Yhteisharjoituksissa Virossa 13.–15.2.2011.

16 MERCURIUS 2/2011

KUVA: TORSTEN HOFFMANN

Yhteisharjoitus Hampurissa 25.–27.8.2010.

‒ Sakkojen määrät samasta rikkomuksesta vaihtelevat maittain. Joissain maissa poliisi voi määrätä ajoneuvon ajokieltoon tai antaa rangaistuksen toisessa maassa tehdystä rikkomuksesta, kun taas toisissa jäsenmaissa se ei ole mahdollista.

Turun kauppakorkeakoulun logistiikan oppiaineen koordinoimassa C.A.S.H. (Connecting Authorities for Safer heavy Goods Traffic in the Baltic Sea Region) -nimisessä EU-hankkeessa pyritään lisäämään raskaan liikenteen turvallisuutta kehittämällä viranomaisyhteistyötä Itämeren maiden alueella ja luomaan yhtenäisyyttä EU-säädösten ja asetusten noudattamiseen.

SÄÄDÖKSET KURISTAVAT PIENIÄ YRITYKSIÄ

Maantiekuljetusten markkinat ovat olleet viime vuosina voimakkaan muutoksen alla.

Matalan kustannustason EU-maista ja unionin itäisistä naapurimaista tulee markkinoille uusia, kustannustehokkaita toimijoita, joiden kanssa länsieurooppalaisten kuljetusfirmojen on vaikea kilpailla. ‒ Valitettavasti lastiasiakirjat, kuljetuskaluston tekninen kunto ja esimerkiksi ajoneuvojen mitat ja painot eivät aina vastaa määräyksiä, Tomi Solakivi sanoo.

Solakivi muistuttaa myös, että Suomessa suuri osa logistiikka-alan toimijoista on pieniä mies ja rekka -kokoluokan yrityksiä, jotka eivät voi paineenkaan alla ulkoistaa kuljetuksia. ‒ Pienet yritykset ovat nyt joutuneet usein kestämättömään kilpailutilanteeseen, jolloin ne helposti jäävät näennäisesti itsenäisenä alihankkijan osaan. Selvitämme hankkeen

KUVA: JUHA ROININEN

C.A.S.H.-hankkeen seminaari Brysselissä 14.4.2011.

tutkimusosiossa, ovatko voimakas hintakil- liikenteen valvontaharjoituksissa. Tähän pailu ja ulkoistamiseen liittyvät pidentyvät mennessä vuonna 2009 alkaneessa kolmialihankintaketjut johtaneet turvallisuuden vuotisessa projektissa on järjestetty seitsemän laiminlyöntiin ja liikenneturkansainvälistä harjoitusta. vallisuuden heikkenemiseen. ‒ Harjoitukset tapahtuvat Eri maiden toisistaan poikteiden varsilla osana normaalia keavat käytännöt ja säännökset raskaan liikenteen valvontaa. vaikeuttavat jo muutenkin yleiVALVONTAVIRAN- Niissä käydään läpi parhaita sen kilpailutilanteen ansiosta OMAISET JOUTU- käytäntöjä asioista, joita on vaitiukoilla olevien kuljetusyrikeaa valvoa, kuten esimerkiksi VAT tysten toimintaa. Tämä näkyy digitaalisten ajopiirtureiden KÄYMÄÄN helposti niin, että määräykset manipuloinnista. Koska valvonJATKUVAA unohdetaan. nan painoalueet ovat erilaisia TEKNISTÄ KILYksi keskeisimmistä ongeleri maissa, käydään asioita läpi PAJUOKSUA mista on ajo- ja lepoaikamäähyvin konkreettisesti, Solakivi HUIJAAMISEN räyksien noudattaminen. Tomi kertoo.

KANSSA.” Solakivi kertoo, että valvontaHanke järjestää myös työpaviranomaiset joutuvatkin käyjoja ja seminaareja, joissa EU- ja mään jatkuvaa teknistä kilpajuoksua huijaa- kansallisen tason päättäjät ja vaikuttajat tamisen kanssa. paavat toisiaan. Viimeksi pyöreän pöydän ää‒ Esimerkiksi juuri toukokuussa Suomessa reen kokoonnuttiin Brysselissä huhtikuussa. tehdyssä valvontaiskussa neljäsosa kuljettajis‒ Seminaarissa EU-poliitikot esittelivät näta rikkoi ajo- ja lepoaikamääräyksiä. Käytän- kemyksiään siitä, miten raskasta liikennettä nössä tämä tarkoittaa väsyneitä kuljettajia voidaan säännellä tulevaisuudessa. Logistiikkuljettamassa jopa 60-tonnisia yhdistelmiä. ka-alan toimijat ja viranomaiset puolestaan Solakivi huomauttaa, että määräysten yh- kertoivat, millaista nykyisten säännösten sotenäistäminen Euroopan tasolla olisi myös veltaminen on käytännössä. Eri näkökulmikustannustehokkuuden sekä kiristyvien tur- en yhteen tuominen on tärkeää. vallisuus- ja ympäristövaatimusten ristipaiTurun kauppakorkeakoulussa hanketta neissa toimivien yritysten etu. johtaa professori Lauri Ojala ja sen koordi‒ Helpottaa toimintaa, kun pelikenttä on naattorina toimii Torsten Hoffmann. Hankkaikilla sama. keen vanhempi tutkija Tomi Solakivi vastaa hankkeen tiedotuksesta.

HARJOITUKSILLA PARHAITA KÄYTÄNTÖJÄ

C.A.S.H.-hankkeessa haetaan valvoville viranomaisille yhtenäisiä toimintamalleja ympäri Itämeren maita järjestettävissä raskaan

C.A.S.H.-hankkeeseen voi tutustua tarkemmin projektin kotisivuilla osoitteessa http://www.cash-project.eu/en/.

MERCURIUS 2/2011

17

vieraskynä

Suomi tarvitsee talvimerenkulkua ja pohjoisen satamia

M

ennyt talvi osoitti jälleen kiistatta, kuinka tärkeää talvimerenkulku on Suomelle. Laivat seisoivat jäissä ja teollisuus joutui odottamaan raaka-aineita ja selittämään asiakkaille, mikseivät tuotetoimitukset tapahdu ajallaan.

Talvimerenkulun sujuvuuden varmistamiseksi on olemassa kaksi strategiaa: sijoittaa merialueelle lisää jäänmurtajia tai käyttää hyvin jäissä kulkevia laivoja.

Suomi on valinnut linjan, jossa jäänmurtopalvelut kustannetaan veroluontoisilla väylämaksuilla. Jäänmurtajien avustuksesta maksavat siis yhtä paljon ne laivat, jotka ei-

18 MERCURIUS 2/2011

vät juuri murtaja-apua tarvitse, kuin laivat, joita joudutaan hinaamaan jäänmurtajalla avovedestä purkaussatamaan ja edelleen tyhjänä lastaussatamaan ja sieltä edelleen lähes avoveden rajaan. Vuonna 2010 väylämaksut olivat 67,8 miljoonaa euroa. Vuosittaisista veroluontoisista väylämaksuista noin 50 % kuluu pelkästään jäänmurron hoitamiseen.

Kun Suomi tarjoaa heikommalla koneteholla varustetuille laivoille hinauspalvelua ilman erillistä maksua, ei Suomeen kannata liikennöidä kalliimmin rakennetuilla, hyvin jäissä kulkevilla aluksilla. Tästä johtuen teollisuus käyttää halvinta mahdollista kalustoa.

Euroopan parhaimmin jäissä kulkevat laivat liikennöivätkin Pietariin, jossa ei ole ilmaista hinausapua tarjolla.

Ilmainen hinausapu on johtanut siihen, että suomalaiset hyvin jäissä kulkevat laivat ovat suurelta osin joutuneet pois Perämeren liikenteestä. Jäljelle ovat jääneet laivat, joilla on heikko koneteho ja jotka samalla aiheuttavat ympäristöriskin, mikäli ne joutuvat ongelmiin vaikeissa jääolosuhteissa. Kymmenen vuotta sitten Perämerellä liikennöi parikymmentä suomalaista laivaa vientikuljetuksissa.

Nyt Porin pohjoispuolisella vesialueella on säännöllisissä vientiteollisuuden kuljetuksissa ainoastaan kolme suomalaisalusta, jotka ovat Langh Shipin m/s Laura, m/s Hjördis ja m/s Marjatta.

Suomalaisilla aluksilla kulkee Suomen vientiteollisuuden tuotteista enää noin 18 % ja suomalainen tonnisto kaipaisi välttämättä uusimista, koska kauppalaivastomme keskiikä on Euroopan korkeimpia, 17,5 vuotta.

Jäänmurtaja edellyttää valtavaa investointia valtiolta. Yhden keskiraskaan murtajan hinta on yli 100 miljoonaa euroa. Mikäli kasvavaa liikennettä, muun muassa kaivosteollisuuden kuljetukset, halutaan hoitaa sujuvasti nykyisenkaltaisilla heikkotehoisilla laivoilla, uusia murtajia tarvitaan useita. Murto-osalla tästä investoinnista voitaisiin EU:n sallimissa puitteissa tukea rahtialusten uusinvestointeja.

Huoltovarmuuskeskus on toistuvasti todennut, että kriisiajan huoltovarmuus ei enää täyty kuljetuskapasiteetin osalta.

Alusten uusimiselle asettaa omaa painettaan kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n päätös tiukentaa rikkipäästörajoja huomattavasti vuoden 2015 alusta lukien.

Myös painolastivesien käsittely vaatii uusia laitteistoja laivoihin.

HANS LANGH

Merenkulkuneuvos Hans Langh on Turun kauppakorkeakoulun kunniatohtori. Langh on varustamo Oy Langh Ship Ab:n perustaja ja toimitusjohtaja.

Kaikki oppivat, TEKSTI: MISME YRJÖLÄ

kaikki hyötyvät

T

ietojärjestelmätieteen oppiaineessa opiskelijoita valmennetaan työelämään saattamalla heidät yhteen varsinaissuomalaisten yritysten kanssa. Hedelmällinen yhteistyö muokkaa myös korkeakouluopetusta entistä työelämälähtöisempään suuntaan.

Tietojärjestelmätieteen kansainvälisen Work Informatics -maisteriohjelman opiskelijat Juhani Naskali ja Timo Palokankare pääsivät näyttämään osaamisensa Felix Abban kanssa toteutetussa yhteistyöprojektissa.

Nelisen kuukautta kestänyt tutkimusprojekti sai alkunsa ICT-portin kautta.

ICT-portti on Turun yliopiston, Turun ammattikorkeakoulun ja Turku Science Parkin EU-rahoitteinen yhteistyöhanke. Hankkeen tavoitteena on helpottaa opiskelijoiden ja yrityselämän välistä yhteistyötä ja samalla parantaa IT-alan korkeakoulutuksen työelämälähtöisyyttä.

- Kaikki oppivat, kaikki hyötyvät, kuvailee hanketta vetävä tietojärjestelmätieteen lehtori Antti Tuomisto.

Opiskelijat ovat toteuttaneet asiakasyrityksille ICT-portin kautta kymmeniä onnistuneita projekteja. Yhteistyötä on tehty niin yhden hengen firmojen kuin suuryritystenkin kanssa.

TIETOJÄRJESTELMÄTIETEEN OPISKELIJAT TUTKIVAT FELIX ABBAN TYÖNTEKOA OSANA OPINNÄYTETÖITÄÄN.

lu, jota varmasti hyödynnetään tulevien toimittajien kanssa neuvotellessa.

OMA OSAAMINEN TESTIIN

tä ja millaiset teknologiset ratkaisut tukisivat työntekoa parhaiten, Palokankare kuvailee.

Yhteistyön edetessä toimeksianto muuttui hieman, kun havaittiin, ettei pakkausportaali yksin riittänyt tyydyttämään yrityksen tarpeita. Projekti laajeni koskemaan yrityksen koko markkinoinnin käsittävää projektinhallintajärjestelmää.

Tuomisto kuvailee Felix Abban tarvekartoitusprojektia menestykseksi. Samaa mieltä ovat opiskelijat ja yrityksen edustajat.

- Saimme arvokasta tietoa yrityksemme prosesseista ja tarpeista, ja olemme jo muuttaneet työtapojamme tutkimustulosten pohjalta, kertoo Felix Abban IT-päällikkö Antti Havola.

- Varsinaisen tietojärjestelmän hankinta on vielä työn alla. Saamamme tutkimustulokset ovat kuitenkin erittäin hyvä keskustelutyöka-

Juuri projektin todelliset tulokset ja käytännönläheisyys olivat yhteistyön parasta antia myös opiskelijoille.

- On hienoa kuulla, että ideamme on oikeasti otettu huomioon ja toimintaan on jo tullut muutoksia, Timo Palokankare toteaa.

- Oli tosi mukavaa päästä todistamaan oma osaamisensa sekä itselleen että muille, Juhani Naskali lisää.

Opiskelijat saivat yhteistyöstä myös arvokasta työkokemusta tulevaisuuden varalle.

Palokankare ja Naskali uskovat kokemuksesta olevan merkittävää hyötyä työelämään siirryttäessä.

Toimeksiantajayrityksen näkökulmastakin yhteistyö oli hyvin positiivinen kokemus.

- Voisin hyvinkin kuvitella meidän tekevän yhteistyötä opiskelijoiden kanssa myös jatkossa, Antti Havola toteaa.

ARVOKASTA ANALYYSIA YRITYKSILLE

Felix Abban ja opiskelijoiden välinen yhteistyö onnistui yli odotusten. Kuvassa Felix Abban markkinointipäällikkö Mervi Nieminen, Antti Havola, Antti Tuomisto, Timo Palokankare ja Juhani Naskali.

KUVA: MISME YRJÖLÄ

Felix Abballe opiskelijat toteuttivat tarvekartoitustutkimuksen. Yrityksessä oli jo pitkään pohdittu pakkausportaalijärjestelmän hankkimista markkinointiosaston avuksi, mutta mikään palveluntarjoajien valmiista tietojärjestelmistä ei tuntunut sopivan yrityksen tarpeisiin. Avuksi tulivat Naskali ja Palokankare.

- Haastattelimme Felix Abban henkilöstöä ja tutkimme, miten yrityksessä tehdään työ-

MERCURIUS 2/2011

19

PÄIVITTÄISTAVARAKAUPAN FYYSINEN JA KOETTU SAAVUTETTAVUUS EIVÄT AINA KOHTAA. KUN VÄESTÖ

KAUPAN EI MITATA VAIN

IKÄÄNTYY, ON MYYMÄLÄTILAN ESTEETTÖMYYDEN JA HENKILÖKOHTAISEN PALVELUN VARMISTAMINEN PANOSTUS TULEVAISUUTEEN.

Anna-Maija Kohijoen mukaan etenkin tuotevalikoima määrittää, missä kaupassa kuluttaja asioi.

ISOISSA MARKETEISSA ASIOIMINEN AIHEUTTAA IKÄÄNTYNEILLE HAASTEITA: TARJONTA ON PERHEKESKEISTÄ JA PAKKAUSKOOT SUURIA.”

20 MERCURIUS 2/2011

SAAVUTETTAVUUTTA METREIN TEKSTI: MISME YRJÖLÄ

P

äivittäistavarakaupan fyysinen saavutettavuus on Suomen suurimmissa kaupungeissa pääasiassa hyvä. Turun kauppakorkeakoulussa talousmaantieteen väitöstutkimuksessaan päivittäistavarakaupan saavutettavuutta erityisesti ikääntyvän väestön näkökulmasta tarkastelevan Anna-Maija Kohijoen mukaan pieni osa kuluttajista kokee hankaluuksia päivittäistavarakaupan palvelujen saavutettavuudessa.

Kohijoki kertoo, että saavutettavuutta heikentävät esimerkiksi lähimyymälöiden suppea ja huonolaatuinen tarjonta, ostosten kotiin kuljettamisen vaikeus sekä kuluttajan heikko taloudellinen tilanne. Vaikeuksia kohtaavat etenkin erityisryhmät, kuten ikääntyneet ja liikuntarajoitteiset kuluttajat.

- Turun seudulla tehdyn tutkimuksen mukaan ikääntyminen vaikeuttaa palvelujen saavuttamista merkittävästi kuitenkin vasta 75 ikävuoden jälkeen.

ERITYISRYHMILLÄ ERILAISET TARPEET

Kohijoen mukaan ikääntyneet asioivat usein kotiaan lähellä olevissa suurissa myymälöissä. Ikääntyneet kuluttajat pitävät ostoksilla käymisestä, sillä se on heille tärkeä keino päästä pois kotinurkista ja ylläpitää sosiaalista elämää. Isoissa marketeissa asioiminen aiheuttaa ikääntyneille kuitenkin myös haasteita: tarjonta on usein perhekeskeistä, pakkauskoot suuria ja ostosten kuljettaminen kotiin vaikeaa.

Liikuntavammaisille kaupan sijainnilla taas ei ole suurta merkitystä, koska autoa joudutaan käyttämään lyhyemmilläkin ostosreissuilla. Kohijoen mukaan liikuntavammaiset eivät kuitenkaan viihdy suurissa päivittäistavaramyymälöissä, vaikka niissä on usein huomioitu tilojen esteettömyys hyvin. He suosivat päivittäisostoksia teh-

KUVA: OTSO LAHTI

dessään pienempiä myymälöitä, joissa he kokevat saavansa palvelua ja apua helpommin. Myös henkilökohtaisilla tekijöillä on osansa asiassa.

- Yksi ongelma on muiden kuluttajien asenteet ja ennakkoluulot. Koska liikuntavammaiset ovat liikkeissään hitaita, he kokevat jäävänsä muiden jalkoihin. Isoissa myymälöissä on myös ruuhkaa, Kohijoki kertaa liikuntavammaisten kokemuksia.

IKÄÄNTYNEET ARVOSTAVAT LAATUA JA PALVELUA

Miten kaupan palvelujen saavutettavuutta sitten voitaisiin parantaa? Kohijoki antaa monta ehdotusta.

- Henkilökohtaisen palvelun lisääminen myymälöissä, kotiinkuljetuspalvelut, palvelulinja ja esteettömyyden huomioiminen kaupoissa auttaisivat varmasti, samoin pienemmät pakkauskoot ja yksikkötarjoukset.

Monet näistä keinoista palvelisivat myös muita pieniä talouksia, Kohijoki huomauttaa.

Kaikki toimenpiteet eivät ehkä kuulosta kannattavilta. Kohijoki muistuttaa kuitenkin, että lopulta säästöjä syntyy, kun ikäihmiset pystyvät asumaan omissa kodeissaan mahdollisimman pitkään. Lisäksi ikääntyneet ovat kuluttamisen näkökulmasta kiinnostava, ostovoimainen asiakasryhmä.

- Suuret ikäluokat tulevat ikääntyessään olemaan hyvin erilainen kuluttajaryhmä kuin aikaisemmat vanhukset. He arvostavat palvelua ja laatua ‒ ostospaikkaa ei valita hinnan perusteella, vaan palvelusta ollaan valmiita maksamaan.

Suurissa ikäluokissa piilee siis ostopotentiaalia, jonka takia kauppojen kannattaisi panostaa palvelujensa saavutettavuuteen ja käytettävyyteen. Kohijoki huomauttaakin, että asiakkaiden lisäksi parannuksista hyötyvät myös kauppiaat.

Harva keskittää ostoksensa lähikauppaan Vaikka suurin osa kuluttajista asuukin kävelyetäisyydellä yhdestä tai useammasta päivittäistavarakaupasta, harva tekee pääasialliset ostoksensa kotiaan lähinnä sijaitsevassa myymälässä.

Anna-Maija Kohijoen mukaan etenkin tuotevalikoima vaikuttaa siihen, mihin kauppaan kuluttaja askeleensa suuntaa.

Kohijoki huomauttaa, ettei sijainti ole kaikki kaikessa myöskään saavutettavuutta mitattaessa. Fyysinen, metreissä mitattava saavutettavuus ja koettu saavutettavuus eivät aina kohtaa.

- Jos kauppa tyydyttää kuluttajan tarpeet, kuluttaja kokee sen sijaitsevan lähellä fyysisestä etäisyydestä huolimatta. Tätä olen tutkinut paikkatietomenetelmien avulla, Kohijoki kertoo.

Samasta syystä palvelujen saavutettavuutta ei välttämättä koeta hyväksi, vaikka kauppa sijaitsisi kävelyetäisyydellä kodista.

- Palvelujen on vastattava ihmisten kulutustarpeita.

MERCURIUS 2/2011

21

väitöksiä

Työn muutoksissa ammattiidentiteetit joutuvat remonttiin KTM Marjo Kumpulan johtamisen ja organisoinnin alaan kuuluvan väitöstutkimuksen mukaan muuttuvan työn myötä ammattiidentiteettien muovautumisen tarve on korostunut organisaatioissa. ‒ Jotkut ammatti-identiteetin ulottuvuudet muovautuvat helpommin kuin toiset. Myös ihmiset eroavat siinä, millaisia selviytymiskeinoja he käyttävät muutostilanteissa, kertoo Kumpula.

Kumpula tutki väitöskirjatyössään vakuutusalan työntekijöiden ammatti-identiteettiä ja vakuutusalan työn muuttumista. ‒ Vanhemmat työntekijät ovat tulleet alun perin vakuutusvirkailijoiksi. Palvelukulttuurin muututtua heidän on pitänyt muuttua asiakaspalvelijoiksi. Tällä hetkellä vallitsevaan asiakaspalvelijan identiteettiin eri ulottuvuuksineen kohdistuu kuitenkin lukuisia muutospaineita.

Nykyistä ammatti-identiteettiä haastavat etenkin työn myynnillisyyden lisääntyminen,

kasvanut puhelinpalvelutyö ja vakuutusyhtiöiden ja pankkien työtehtävien lähentyminen. ‒ Yhä useammin työntekijöiltä kaivattaisiinkin asiakaspalvelijan sijasta finanssialan myyjän identiteettiä. Tällaisen myyntiosaamisen kasvanutta tarvetta on nähty myös monissa muissa ammateissa.

MUUTOSPROSESSI OTTAA AIKANSA

Ammatti-identiteetin muutospaineisiin työntekijät reagoivat erilaisin keinoin, joista Kumpulan väitöstutkimuksen mukaan vakuutusalalla yleisimmät ovat sopeutuminen ja usko koulutukseen. ‒ Työntekijät eivät aktiivisesti vastusta työn muutoksia vaan ottavat käyttöön sopeutumisen keinot ja uuden oppimisen. Vain melko

Vuoden gradu kartoittaa aineettoman pääoman riskejä Turun kauppakorkeakoulun vuoden 2010 parhaaksi pro graduksi valittu Minna Tapion tutkielma Aineettoman pääoman riskit ja niiden hallinta kiinnittää erityistä huomiota aineettoman pääoman riskien tunnistamiseen ja mittaamiseen liittyviin kysymyksiin.

– Aineeton pääoma ja sen riskit voivat olla hyvinkin merkityksellisiä yrityksen ja organisaation menestymisen kannalta, toteaa vuoden gradun valinnut raati lausunnossaan.

Tapio tutki laskentatoimen ja rahoituksen alaan kuuluvassa gradussaan metallialan yrityksen uutta huoltokonseptia. Tapausyrityksen keskeiseksi aineettomaksi pääomaksi Tapio jäljitti yrityksen osaamisen, yhteistyö-

22 MERCURIUS 2/2011

verkostot ja yrityksen maineen. Riskeinä näihin liittyvät osaaminen ja sen koordinointi, organisaatiorakenne sekä asiakkuussuhteet.

– Tulokset tukevat käsitystä, jonka mukaan on olemassa useita riskilähteitä, joita aiemmassa aineettoman pääoman tutkimuksessa ei ole huomioitu. Tapion tutkielma valottaa asiakokonaisuutta erinomaisesti, raati perustelee.

Parhaan gradun valinnalla halutaan paitsi korostaa pro gradun tärkeyttä yliopisto-opintojen osana, myös nostaa tutkielmanohjauksen arvostusta. Tapion tutkielman ohjaajina toimivat professori Kari Lukka ja Juuso Lindeqvist.

pieni osa työntekijöistä suunnittelee vetäytyvänsä vakuutusalalta.

Vaikka kokeneiden ammattilaistenkin identiteetit voivat muuttua, ottaa muutosprosessi ottaa oman aikansa. Aina uuden identiteetin omaksuminen ei onnistu. ‒ Jotkut piirteet ammatti-identiteeteissä voivat olla niin syvään juurtuneita, että niiden muuttuminen vaatii uuden työntekijäsukupolven. Muuksi muuttuminen on aina haastavaa, ja itselle rakkaasta ammatti-identiteetistä on vaikea luopua.

Kumpula muistuttaa, että ammatti-identiteettiä pitäisi pystyä vaihtamaan monella muullakin alalla. ‒ Muutostarpeita on esimerkiksi hoitoalalla, pankkisektorilla, julkishallinnossa, opetusalalla ja vaikka muuttuvassa yliopistomaailmassa.

Marjo Kumpulan väitöskirja Vakuutusalan työn sisältö ja työntekijöiden ammatti-identiteetin muovautuvuus. Vakuutusvirkailijasta finanssialan myyjäksi? tarkastettiin 29.4.2011.

Virallisena vastaväittäjänä toimi dosentti Kaija Collin Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena professori Juha Laurila.

Valmistuneet Kauppatieteiden tohtorin tutkinto Li Hongxiu Kauppatieteiden maisterin tutkinto Hasanzadeh Ali Hämäläinen Joonas Koivisto Katja Kosonen Sauli Kymäläinen Tuuli Lehto Kaisa Lindén Johan Mäkinen Topias Nieminen Anssi Partanen Juha-Pekka Pänkäläinen Sanna Saarela Niko Snicker Juha-Matti Virko Jukka Valtiotieteiden maisterin tutkinto Haapakangas Kimmo Laakso Ilari Leskinen Markku

tapahtumia

KOONNUT: TARU SUHONEN

Dynaamiset kyvykkyydet vahvistavat yritysten arvoketjuja TUTKIJOIDEN MUKAAN LIIKKEENJOHDON PERINTEISET MALLIT EIVÄT VÄLTTÄMÄTTÄ KANNUSTA KASVUUN.

D

ynaamisilla kyvykkyyksillä tarkoitetaan tekijöitä, jotka lisäävät yrityksen kilpailuetua ja tuottavat sille lisäarvoa. Osana kansainvälisen liiketoiminnan projektia Turun kauppakorkeakoululla järjestettiin 25.3. tutkimusseminaari, jossa koottiin yhteen näkemyksiä dynaamisten kyvykkyyksien hyödyntämisestä yritysten arvoketjujen johtamisessa.

Seminaarissa vieraillut aiheen huippututkija professori Udo Zander (Stockholm School of Economics) kertoi puheenvuorossaan, että liiketaloustieteissä perinteisesti käytetyt mallit eivät paljasta yrityksen potentiaalisia dynaamisia kyvykkyyksiä.

– Yrityksen toiminnan dynaamisuutta ja aikaansaapuutta on liiketaloustieteissä tarkasteltu tiedon ja motivaation välisten suhteiden kautta. Jos organisaatiossa ei käskyistä huolimatta saada asioita aikaiseksi, on perinteisen näkemyksen mukaan kyse motivaation tai aloitekyvyn puuttumisesta, joiden lisäämiseen työntekijöiden parissa sitten pyritään.

Zanderin mukaan lähestymistapa on sinällään väärä – tieto ja motivaatio ovat rinnakkain osallisina, kun tarkastellaan niitä tekijöitä, jotka ovat ratkaisevia yrityksen menestyksessä.

– Motivoituneet henkilöt myös hankkivat tietoa.

JOHTO SAMASTA MUOTISTA? Zander pohti myös johdon roolia menestyvässä yrityksessä. Hänen mukaansa yritysten johtoportaat tekevät kilpailuedun ja kasvun saavuttamiseksi paljon strategiatyötä, joka ei aina ulotu yrityksen toiminnan kaikille tasoille.

– Erilaisten sosiaalisen identiteetin kehysten hyväksyminen yrityksen toiminnassa saattaa kuitenkin olla oleellista dynaamisten kyvykkyyksien löytymisessä.

Kansainvälisen liiketoiminnan yliassistentti Peter Zettinig nosti esille yliopistojen tarjoaman johtamiskoulutuksen merkityksen siinä, onnistutaanko yrityksessä tunnistamaan dynaamisia kyvykkyyksiä.

– On syytä kysyä, tuotammeko johtajia, joilla on vain yksi ainoa oikea tapa toimia, Zettinig pohjusti keskustelua.

Udo Zander

Latvian varapääministeri: Pohjoismaat ja Baltia kohti integraatiota

T

urun kauppakorkeakoululla vierailleen Latvian varapääministeri Artis Pabriksin mukaan Pohjoismaiden ja Baltian maiden on otettava uudenlaista perspektiiviä yhdessä työskentelemiseen. ‒ 1990-luvulla puhuttiin yhteistyöstä. Nyt yhteisten asioiden syvyys ja aspektit ovat sellaisia, että voitaisiin hieman provosoiden puhua jo integraatiosta, Pabriks sanoo.

Pabriksin mukaan Baltian maiden ja Pohjoismaiden yhteinen ääni esimerkiksi politiikan koordinoinnissa ja energia- ja kuljetussektorilla loisi alueelle vaikuttavuutta suhteessa muihin EU-toimijoihin, kuten esimerkiksi isompiin Itämeren maihin Saksaan ja Puolaan. Samoin painoarvo kasvaisi suhteessa itäisiin naapureihin jopa Keski-Aasiaan saakka.

Latvian varapääministerin ja puolustusministerin mukaan yhteistyön syventäminen ei ole välttämättä helppoa, mutta hyödyt ovat niin selkeät, että niitä pitäisi tavoitella. ‒ Baltian näkökulmasta katsottuna syvempi yhteistyö Pohjoismaiden kanssa auttaisi Baltian maita poliittisen kulttuurin uudistamisessa. Pohjoismaita taas saattaa kiinnostaa Baltian maiden joustavuus ja elinvoimaisuus.

YLIOPISTOT TÄRKEITÄ YHTEISTYÖSSÄ

Artis Pabriks (Ph.D.) on myös professori Vidzeme University Collegessa Latviassa. Pabriksin mukaan yliopistoilla on erittäin merkittävä rooli, kun puhutaan yhteistyön tiivistämisestä. ‒ Tieteen autonomia ylittää rajoja. Meidän tilanteessamme ei ole järkevää rajoittaa koulutusta ja tutkimusta ‒ ihmispääomaa ja kykyjä. Myös tyypillinen tieteen tulosten salaileminen on haitallista kehityksen kannalta.

Artis Pabriks vieraili puhumassa Turun kauppakorkeakoulun Pan-Eurooppa Instituutin neuvoa-antavan elimen kokouksessa 18.5. Neuvoa-antava elin perustettiin syksyllä 2010. Esittelijä, professori Kari Liuhto kertoo, että kokoonpanon on tarkoitus pitää Turun yliopiston, kauppakorkeakoulun ja Pan-Eurooppa Instituutin yhteyksiä ympäröivään yhteiskuntaan elävänä ja tuoda uusia näkökulmia tiedeyhteisöön. Puheenjohtaja, Turun kauppakamarin toimitusjohtaja Jari Lähteenmäen mukaan elin on jo onnistunut edistämään yliopiston kytköksiä muuhun yhteiskuntaan myös kansainvälisesti.

Peter Zettinig

MERCURIUS 2/2011

23

Yliopistojen varainhankinta erityisehdoin päättyy 30.6.2011.

LAHJOITA

NYT Ole mukana ylittämässä 10 000 lahjoittajan rajaa!

Tapio Reponen vararehtori

www.utu.fi/varainhankinta Tee lahjoitus tilille: Liedon Säästöpankki IBAN FI50 4309 0010 0735 59

Sampo Pankki IBAN FI13 8200 2710 0376 46

Nordea IBAN FI09 1590 3000 1893 63

Turun Seudun Osuuspankki IBAN FI92 5711 1320 0883 36