Mercurius 2/2013

MERCURIUS

2 /2013

Turun kauppakorkeakoulun sidosryhmälehti

Kansain­ välistyvässä työelämässä kieliä kannattaa käyttää rohkeasti

10

Science Slam tuli Turkuun

5

24 tuntia innovaatio­ leirillä

12

SE JOKA ENNAKOI, ON ASKELEEN EDELLÄ

Tulevaisuuden luotaamista on tehty läpi ihmiskunnan historian. Muinaisista roomalaisista tulevaisuuden pohdinnan tarpeellisuuden tiivisti filosofi Seneca toteamalla ”mikään tuuli ei ole suotuisa sille, joka ei tiedä minne on menossa” ja korosti näin myös ihmisen toiminnan visionäärisyyttä.

Rooman imperiumin ajoista olemme edenneet tilanteeseen, jossa olemme perustamassa tulevaisuudentutkimuksen oppiainetta Turun kauppakorkeakouluun. Samalla tulevaisuuden tutkimuskeskus siirtyy takaisin osaksi kauppakorkeakoulua 1.8.2013 alkaen. Koska Turun yliopistossa tutkintoja voidaan antaa vain tiedekunnissa tai kauppakorkeakoulussa, siirtyminen vanhan emo-organisaation alle oli varsin luonteva ratkaisu. Jo nyt tulevaisuudentutkimuksen opetus on toteutettu keskuksen ja kauppakorkeakoulun yhteistyönä.

Oppiaineen perustaminen itsessään on kansainvälisestikin merkittävää. Turun kauppakorkeakoulussa on ollut tulevaisuudentutkimuksen maisteriohjelma jo usean vuoden ajan, ja tulevaisuuden tutkimuskeskuksen koordinoima tulevaisuudentutkimuksen verkostoakatemia on tarjonnut tulevaisuudentutkimuksen opintokokonaisuuden verkoston yliopistoissa. Vakiintuneet opetuksen ja tutkimuksen resurssit mahdollistavat tulevaisuudentutkimuksen koulutuksen laajentamisen ja kehittämisen osana kauppakorkeakoulun ja yliopiston tutkintojärjestelmää. Ratkaisu vahvistaa tulevaisuudentutkimuksen roolia yliopiston strategisena tutkimuksen painopistealana.

Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen ja Turun kauppakorkeakoulun kannalta yhdistymisellä on selviä etuja erityisesti yritysten ennakoinnin (corporate foresight) kehittämisessä, kestävän kehityksen ja vastuullisen liiketoiminnan tutkimuksessa ja opetuksessa sekä yleisen tulevaisuusajattelun ja -orientaation omaksumisessa. Tulevaisuuden tutkimuskeskus tuo kaikille näille alueille erityisosaamista ja osaltaan edistää näihin liittyvien strategisten tavoitteiden toteutumista. Samalla integraatio edistää kauppakorkeakoulun tavoitteita profiloitua kansainvälisesti uniikeilla tavoilla.

Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen eri muodot ovat keskukselle tärkeitä tulevaisuudentutkimuksen vahvan käytännönläheisyyden vuoksi. Kauppakorkeakoulu haluaa toimia vahvasti yritysyhteistyössä. Intressit ovat siis varsin yhtenäisiä, ja yhdistyminen luo uusia edellytyksiä yhteiskunnalliselle vuorovaikutukselle ja maksullisen palvelutoiminnan kehittämiselle.

Tulevaisuudentutkimuksen yhteiskunnallinen relevanssi on ollut kasvussa viimeisen 20 vuoden aikana. Tulevaisuuden tutkimuskeskus hoitaa edelleen uudessa rakenteessa opetus- ja kulttuuriministeriön määrittelemää tulevaisuudentutkimuksen ja ennakoinnin kansallista erityistehtävää sekä toimii eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan pysyväisasiantuntijana.

Uudessa tilanteessa tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun kauppakorkeakoulu ja Turun yliopisto voivat entistä paremmin profiloitua tulevaisuuden tekemiseen.

JUHA KASKINEN JOHTAJA TULEVAISUUDEN TUTKIMUSKESKUS

KUVA ESKO KESKI-OJA

PÄÄKIRJOITUS

MERCURIUS

SISÄLLYS 2/2013 2 4 5 6 8 10 12

Pääkirjoitus: Se joka ennakoi, on askeleen edellä

16

Vuoden johtajalla ja johtamiskouluttajalla on järkeä ja sydäntä

18

Ruoankulutuksen tuhat ja yksi tulevaisuutta

20 22

Lyhyesti Science Slam tuli Turkuun Kauppakorkeakoululle kaksi uutta kunniatohtoria Tutkijan arkea töissä ja kotona

8

Leena Aarikka-Stenroos promovoitiin tohtoriksi 31.5. Lue, mitä hän kertoo tutkijan arjesta.

Vaihdatko kieltä lennossa?

Paikoillanne, valmiit, innovoikaa!

Tapahtumia Väitökset ja valmistuneet

16

TSE exe nimesi Timo Veromaan vuoden johtajaksi.

MERCURIUS 2/2013 | Julkaisija Turun yliopiston kauppa­­korkeakoulu | Päätoimittaja Markus Granlund | Toimitus­ sihteeri Taru Suhonen, 02 333 9264, taru.suhonen@utu.fi­|­Toimitus­neuvosto Markus Granlund, Pirjo Vuokko, Aki ­Koponen, ­Tuomas Koivula ja Taru Suhonen | Taitto­Mainostoimisto Dimmi | Kannen kuva Hanna Oksanen | Paino ­Finepress Oy | Painos­määrä ­4 500 | ISSN 0788-9747 | Tilaukset, osoitteen­muutokset ja p­ alaute tseviestinta@utu.fi

441 678 Painotuote

lyhyesti

KOONNUT TARU SUHONEN

Kauppakorkeakoululle kansainvälinen neuvottelukunta NEUVOTTELUKUNTA TUO SIDOSRYHMÄT YHÄ TIIVIIMMIN OSAKSI KAUPPAKORKEAKOULUN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ.

N

euvottelukunnan jäseniksi on kutsuttu sekä tiedeyhteisöä että elinkeinoelämää edustavia henkilöitä, joilla on tiivis yhteys kauppakorkeakouluun. Turun kauppakorkeakoulun johtaja Markus Granlund iloitsee siitä, että neuvottelukuntaan on saatu monipuolista osaamista ja kokemusta. ‒ Meillä on aito halu kutsua sidosryhmät mukaan kehittämään toimintaamme ja sen laatua. Neuvottelukunta on sopiva foorumi systemaattiselle yhteistyölle.

Neuvottelukunnan kanssa on aikomus kehittää koulun strategiaa. Esimerkkejä säännöllisesti kokoontuvan neuvottelukunnan kanssa käsiteltävistä asioista ovat kansainvälistyminen sekä opetuksen sisältöjen ja laadun kehittäminen.

‒ Eri alojen edustajilla on paljon näkemystä esimerkiksi siitä, miten voimme kehittää opetuksen työelämärelevanssia.

Granlund kertoo, että neuvottelukunnan perustaminen liittyy myös alumnitoiminnan kehittämiseen. Jäseniksi on kutsuttu useita alumneja. ‒ Arvostamme sitä, että meiltä valmistuneet ovat halukkaita sitoutumaan alma materinsa kehittämiseen.

NEUVOTTELUKUNNAN KOKOONPANO

Minna Arve (Turun kaupunginhallituksen puheenjohtaja, alumni), Anders Aspling (professori, GRLI, Tongji University), Robert D. Galliers (professori, kauppakorkeakoulun kunniatohtori, Bentley University), Kristiina Helenius (toimitusjohtaja, American Chamber of Commerce in Finland, alumni), Jukka Hienonen (toimitusjohtaja, SRV Yhtiöt Oyj, alumni), Jan Hultin (toimitusjohtaja, HeartBrain Oy, eMBA-alumni), Michael Luger (professori, dekaani, Manchester Business School), Michel Poté (professori, ESSCA France), Panu Routila (toimitusjohtaja, Ahlström Capital Oy), Dorte Salskov-Iversen (vararehtori, Copenhagen Business School).

Hakijoita ennätysmäärä

T

urun kauppakorkeakouluun haki kauppatieteellisen alan yhteisvalinnassa vuonna 2013 3 972 hakijaa. Määrä on 14,7 prosenttia enemmän kuin vuonna 2012.

Suomalaisista kauppatieteellisistä yksiköistä Turun yliopiston kauppakorkeakoulu on Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun jälkeen Suomen toiseksi suosituin ensimmäisenä hakukohteena.

Kun mukaan lasketaan myös toinen ja kolmas hakukohde, on Turun kauppakorkeakoulu Suomen suosituin kauppatieteellisen alan yhteisvalinnan hakukohde. ‒ Kun otetaan huomioon kokonaissijoituksen ykkössija sekä kakkossija ensisijaisten hakijoiden suhteen, voidaan Turun kauppakorkeakoulun nähdä onnistuneen monissa asioissa. Koulutuksen sisältö ja laadukkuus näkyvät 4 MERCURIUS 2/2013

tyypillisesti juuri houkuttelevuudessa, sanoo kauppakorkeakoulun johtaja Markus Granlund.

KOKO YLIOPISTON HAKIJAMÄÄRÄT KASVOIVAT MERKITTÄVÄSTI

Turun yliopistoon hakeneiden määrä kasvoi kokonaisuudessaan merkittävästi vuoden 2013 yliopistojen yhteishaussa. Tänä vuonna Turun yliopistoon pyrki lähes 18 000 hakijaa, mikä on yli 9 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Suomen yliopistoista Turun yliopistoon pyrkii opiskelijaksi toiseksi eniten hakijoita.

– Todella ilahduttavaa, että yliopiston suosio on kasvanut näin paljon. Nämä tulokset menevät yhteen tänä vuonna lukiolaisille tehtyyn mielipidemittaukseen, jossa yliopistomme pärjäsi erittäin hyvin, kertoo yliopiston rehtori Kalervo Väänänen.

Yritysten hankinta­ osaamista vahvistetaan

K

auppakorkeakoulussa on käynnistetty uusi yritysjohdolle ja hankintahenkilöstölle tarkoitettu hankintojen johtamisen valmennusohjelma. Lokakuussa alkavan valmennuksen järjestävät yhteistyössä johdon kouluttaja TSE exe ja toimitusketjujen johtamisen oppiaine. ‒ Hankintojen johtaminen on suomalaisissa teollisuusyrityksissä merkittävin toimitusketjuosaamisen kehityskohde. Kun hankintoja osataan tehdä oikein, voidaan esimerkiksi yrityksen kustannuksiin, riskeihin ja asiakkaan kokemaan arvoon vaikuttaa merkittävästi, sanoo hankintojen johtamisen ma. professori Harri Lorentz.

Valmennusohjelma on osa toimitusketjujen johtamisen oppiaineessa käynnissä olevaa EAKR-rahoitteista tutkimus- ja koulutushanketta, jonka tavoitteena on lisätä varsinaissuomalaisten yritysten kilpailukykyä vahvistamalla niiden hankintaosaamista. Projekti toteutetaan yhdessä Yrityssalo Oy:n kanssa. ‒ Projektitiimissä yhdistyvät vahva tutkimuspuoli ja käytännön hankintojen johtamisen osaaminen.

Yhdistelmällä pyritään edistämään akateemisen tutkimustiedon hyödyntämistä erityisesti pk-yritysten hankintojen kehittämisessä. Valmennusohjelman lisäksi tarjoamme tietoiskuja hankinnan eri teemoista ja olemme laatineet konseptin yhteishankinnalle kustannussäästöjen saavuttamiseksi, projektin toteutuksesta vastaava Harri Lorentz kertoo.

Valmennusohjelma alkaa lokakuussa. Lisätietoa harri.lorentz@utu.fi ja osoitteesta www.utu.fi/exe.

Science Slam tuli Turkuun TEKSTI ERJA HYYTIÄINEN

KUVA HANNA OKSANEN

M

aria Höyssä on elementissään. Talousmaantieteen tohtorikoulutettava kertoo, miten Science Park sai alkunsa. Byrokraattinen prosessi muuttuu jännitystarinaksi, kun Höyssä ottaa avukseen rahoitusta edustavat porkkanat ja paikallisia toimijoita edustavat muoviset sotamiehet. ‒ Miten vetää rautalanka niin suoraksi, että esitys tuottaa yleisölle ahaa-elämyksen, ja samaan aikaan pitää huoli siitä, että tieteestä ei anna periksi, Höyssä kuvaa tunnelmiaan ennen Turun historian ensimmäistä Science Slam -tapahtumaa, joka järjestettiin kauppakorkeakoululla 22.‒23.5.

Keski-Euroopasta Turkuun tuotu tieteen popularisoinnin tapa antaa tieteentekijälle kymmenen minuuttia aikaa ja tehtävän esittää asiansa mahdollisimman mukaansatempaavasti. ‒ Science Slam oli hyvä tapa pohtia itse tieteen vapautta ja relevanttiutta.

Oli hauska käydä lavalla, kun myös oma persoona oli pelissä. Oli mietittävä, miten näyttää, että tiede on kivaa ja tuloksia tulee, Höyssä sanoo.

Seuraavan kerran Turussa päästään Science Slam -tunnelmiin lokakuussa osana Tieteen päivät -tapahtumaa.

Tieteen päivät täyttää perjantaina 18.10. päiväsaikaan Hansatorin ja kaupunginkirjaston, illalla Kårenin.

Lauantaina 19.10. tapahtuma asettuu kaupunginkirjastoon ja Turun Akatemiatalolle. Monet yliopiston yksiköt pitävät ovensa avoinna tieteen ystäville. Lue lisää osoitteesta www.utu.fi/ tieteenpaivat.

MERCURIUS 2/2013

5

Kauppakorkeakoululle kaksi uutta kunniatohtoria TURUN YLIOPISTON KAIKKIEN TIEDEKUNTIEN JA KAUPPA­KORKEA­ KOULUN YHTEINEN TOHTORIPROMOOTIO JÄRJESTETTIIN TOUKO–­ KESÄKUUN VAIHTEESSA. SEPPO REMES JA PAUL HEALY OVAT KAUPPAKORKEAKOULUN UUSIMMAT KUNNIATOHTORIT.

T

TEKSTI TARU SUHONEN

KUVAT HANNA OKSANEN

urun yliopiston kautta aikojen 19. kaikkien tiedekuntien yhteinen tohtoripromootio järjestettiin 30.5.‒1.6.2013. Promootiossa vihittiin 112 tohtoria ja kolmetoista kunniatohtoria. Kunniatohtorit ovat eri tieteenalojen akateemisesti ansioituneita yhteistyökumppaneita sekä Turun yliopiston toimintaa edistäneitä yhteiskunnallisia vaikuttajia.

JOUSTAVA JA JOHDONMUKAINEN MENESTYY VENÄJÄLLÄ

Kauppakorkeakoulu promovoi juhlallisuuksissa kaksi uutta kunniatohtoria. Yritysjohtaja, hallitusammattilainen Seppo Remes on Venäjän liike-elämän tunnetuin ja näkyvin suomalainen. Hän on valmistunut Turun 6 MERCURIUS 2/2013

kauppakorkeakoulusta kauppatieteiden lisensiaatiksi vuonna 1994.

Remes toimii useiden venäläisten suuryritysten hallintoelimissä. Hän kertoo, että Venäjällä, toisin kuin Suomessa, on tyypillistä, että hallitusten jäsenet ovat erikoistuneet.

Riskienhallinta on Remekselle itselleen läheinen teema, ja hän toimii usein tilintarkastuskomiteoiden puheenjohtajana.

Remes on Venäjällä valittu useaan kertaan vuoden parhaaksi itsenäiseksi hallitusjäseneksi. Mitä Venäjällä menestyminen vaatii? ‒ Ensinnäkin se vaatii joustavuutta. Ei voi mennä omilla säännöillään. Samanaikaisesti se vaatii johdonmukaisuutta ehkä vielä enemmän kuin meillä. Yritysten hallituksissa puhutaan suorempaan kuin Suomessa, mikä

Seppo Remeksen mukaan yritysten ja yliopistojen välinen yhteistyö ei ole Venäjällä Suomen tasolla. – Yhteistyön puute vaikuttaa muun muassa teknologian ja johtamisosaamisen tilaan.

voi olla yllättäväkin piirre, Remes kertoo.

VENÄJÄN URAMAHDOLLISUUKSIA EI KANNATA JÄTTÄÄ KÄYTTÄMÄTTÄ

Kauppakorkeakoulussa painotetaan kieli- ja kulttuuriopintojen merkitystä osana työelämävalmiuksia. Remes vahvistaa, että venäjän kielen osaaminen on Venäjällä edelleen tärkeää. ‒ Hyvät ideat voivat jäädä käyttämättä, kun niistä ei voi keskustella sillä kielellä, jolla asioita mietitään ja päätökset tehdään.

Paul Healy kertoi, että promootiojuhlallisuudet akateemisine perinteineen tekivät vaikutuksen.

Remes kertoo, että nuorille ammattilaisille Venäjällä on hyviä uramahdollisuuksia. Hän sanoo, että Venäjästä kannattaisi kiinnostua: palkkataso on hyvä ja työmarkkinat eivät ole yhtä kilpaillut kuin Euroopassa. ‒ Meillä on jonkinlainen massamittainen mielikuvaharha siitä, että Venäjä olisi turvaton ja takapajuinen.

KORRUPTIO VAIKUTTAA MONIKANSALLISIIN YRITYKSIIN

Professori Paul Healy (Harvard Business School) vihittiin kunniatohtoriksi tunnustuksena uraauurtavista ansioistaan tilinpäätösinformaatiota ja yrityksen hallinnointijärjestelmiä koskevassa tutkimustyössä. Healy on arvostettu erityisesti taidoistaan saada teoria ja käytäntö rakentavaan vuoropuheluun. ‒ Liiketaloustieteen alalla on tärkeää olla lähellä yrityksiä, jotta ymmärtää, mitä niissä tehdään. Tämä varmistaa, että pysyy mukana pelissä ‒ uudistukset syntyvät usein yrityksissä.

Healy tutkii tällä hetkellä korruptiota osana monikansallisten yritysten toimintaa.

Hän muistuttaa, että kyseessä on iso ongelma ‒ maailmanpankin arvioiden mukaan maailmassa käytetään vuositasolla biljoona dollaria korruptioon, mitä on pidetty myös yhtenä esteenä taloudelliselle kehitykselle.

‒ Valitettavasti korruptiota on eniten niissä maissa, joilla olisi siihen vähiten varaa.

Korruptoituneisiin maihin investoidaan vähemmän.

TOISET MAKSAVAT, TOISET EIVÄT

Healyn tutkimusten mukaan yritykset, jotka korruptoituneissa maissa maksavat kun pyydetään, saavat kyllä enemmän liiketoimintaa, mutta tuottavat vähemmän. ‒ Toiset uskovat, että tietyissä maissa on maksettava, jos haluaa tehdä liiketoimintaa.

Toisaalta sanotaan myös, että jos sinnikkäästi sanoo ei, kysyjät jättävät lopulta rauhaan.

Koitamme selvittää, miksi näin on.

Paul Healy vieraili Turussa ja Suomessa ensimmäistä kertaa. Healy iloitsi miekanhiojaisissa sitä, että pääsee osallistumaan juhlallisuuksiin, jotka poikkevat yhdysvaltalaisyliopistojen vastaavista. ‒ Juhlallisuudet miekkoineen ja hattuineen ovat hyvässä mielessä mahtipontiset.

Olen aina hieman katunut sitä, etten osallistunut seremonioihin, kun valmistuin tohtoriksi. Onhan sen eteen tehty paljon töitä.

Turun kauppakorkeakoulu on historiansa aikana promovoinut yli viisikymmentä kunniatohtoria. Kaikki nimet löytyvät osoitteesta www.utu.fi/fi/yksikot/tse/tutkimus/kunniatohtorit.

MERCURIUS 2/2013

7

M

alumni

TEKSTI TARU SUHONEN

KUVA ESKO KESKI-OJA

TUTKIJAN ARKEA TÖISSÄ JA KOTONA Intohimo uuden löytämiseen ja tiedon levittäminen maailmalle inspiroivat tutkijatohtori Leena AarikkaStenroosia päivittäiseen työhön. Perhe ja hyvät työkaverit tukevat, kun ajankäyttö haastaa arjen.

8 MERCURIUS 2/2013

arkkinoinnin tutkijatohtori Leena Aarikka-Stenroos ei ole aina halunnut tutkijaksi. Hän valmistui filosofian maisteriksi Turun yliopistosta vuonna 1995. Suomen kieltä pääaineenaan lukenut opiskelija oli kiinnostunut viestinnästä ja teki gradunsa mainosten semanttisista sanaleikeistä. Valmistumisen jälkeen riitti töitä. Aarikka-Stenroos opetti, koulutti ja konsultoi. Ja päätti ottaa muutaman markkinoinnin kurssin.

Ala vei mennessään, Aarikka-Stenroos suoritti kauppatieteiden maisterin tutkinnon ja päätyi muutaman mutkan kautta tekemään omaa väitöskirjaansa markkinointiin. ‒ Tutkijaksi en aluksi osannut edes haluta, kun en tiennyt, mitä se on! Halu ryhtyä tutki-

jaksi syttyi väitöskirjaa tehdessäni. Tutkimuksen tekemisen nälkä on kasvanut syödessä, Aarikka-Stenroos kertoo.

PELKÄSTÄ KOVASTA TYÖSTÄ EI PALKITA

Leena Aarikka-Stenroos valmistui kauppatieteiden tohtoriksi vuonna 2011. Tutkimuksen aiheena oli referenssiviestintä ja kolmannet osapuolet liikesuhteen aloittamisessa.

Nyt kahta vuotta myöhemmin AarikkaStenroos kertoo viimein olevansa pisteessä, jossa suurin osa työstä on tutkimusta. Hän on päävastuullinen tutkija Tekesin rahoittamassa PALKO-hankkeessa, joka selvittää asiakas­arvoa luovan palvelukokemuksen luomista, välittämistä ja viestimistä kokemusviestinnän kautta. ‒ Nyt voin sanoa olevani järeästi tutkija.

Iso osa tutkijan työtä on hankkia rahoitusta tutkimusprojekteille. Aarikka-Stenroos sanoo, että tärkeää on osata virittää verkot, kun hetki on oikea. Tutkimusaihioita, projektiideoita ja yhteistyökumppaneita kannattaa olla valmiina. ‒ Tämä on koko ajan kehittelytyötä samoin kuin yrityksessä.

Hän kertoo, että kollegoiden kanssa tulee usein puhuttua siitä, miten abstrakti työ voi aiheuttaa riittämättömyyden tunteita. Tutkijalle arkea on se, että panos ja lopputulos eivät aina asetu sievään symmetriseen suhteeseen.

Kuukausia tai jopa vuosia kirjoitettu artikkeli ei välttämättä päädy julkaisuun saakka. ‒ Toisaalta joskus nopeasti ideoitu ja kirjoitettu artikkeli voi mennä yllättävän sujuvasti läpi, ja se julkaistaan arvostetulla foorumilla.

Kuten kaikessa luovassa ja innovatiivisessa työssä, on menestymisessä mukana myös ripaus onnea. Pitää olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan, pelkästään raskaasta työstä ei aina palkita. Pettymyksiin pitää varautua, eikä oman työn tuloksellisuuden ainoa mittari itselle voi olla julkaiseminen.

TUTKIJUUDESSA JA YRITTÄJYYDESSÄ PALJON SAMAA

Kuka?

Tutkijaluonne nauttii työstään niin paljon, että epävarmuuksiakin jaksaa. ‒ On hienoa, että saa työkseen lukea ja ajatella ja vielä kertoa muille, mitä on löytänyt. Tutkijan työssä on monia samoja hyviä puolia kuin yrittäjyydessä ‒ saa valita mihin suuntautuu ja nauttia itse onnistumisista, joskin sitten joutuu itse kohtaamaan myös epäonnistuneet valinnat.

Aarikka-Stenroos kertoo itse inspiroituvansa tutkijakollegoistaan ympäri maailman. ‒ Verkottuminen ei ole pelkkää konferensseissa käymistä, vaikka niissä yhteinen kiinnostus aiheeseen yhdistää ihmisiä hyvällä tavalla. Se on päivittäistä kommunikoimista

Leena Aarikka-Stenroos työskentelee tutkijatohtorina markkinoinnin ja kansainvälisen liiketoiminnan laitoksella.

• Tutkii kokemusviestintää ja kaupallistamisprosesseja.

• FM 1995, KTT 2011 • 17-, 14-, ja 9-vuotiaat lapset • Promovoitiin tohtoriksi Turun yliopiston tohtoripromootiossa 31.5.2013.

”Meillä on selvät säännöt: kun äiti tekee kotona töitä, ei saa kavereiden kanssa tulla ryminällä ja höpinällä.” moneen eri suuntaan. Tutkijalle kielitaito ja kansainvälinen asenne ovat eduksi. Myös siitä on apua, että ei pelkää ottaa yhteyttä ihmisiin, kommunikoi sujuvasti ja hallitsee small talkin.

Lähimpien kollegoiden kanssa hitsaudutaan yhteen melko tiiviistikin. ‒ Omien ajatusten kanssa sitä on tosi alasti. Kun tehdään yhdessä tutkimusta, pitää voida puhua, torjua ideat joihin ei usko tai innostua vilpittömästi. Sosiaalinen yhteys on tärkeää, ja viestimisen pitää olla avointa ja välitöntä. Jotta voidaan tehdä tulosta, pitää homman hyviä ja huonoja puolia arvioida koko ajan. Siinä laittaa oman logiikkansa alttiiksi.

PERHE ELÄÄ MUKANA TUTKIJAN TYÖSSÄ

Aarikka-Stenroos kertoo, että tutkijan työ vaatii ajankäytöltä paljon. Kun deadlinet paukkuvat, joutuu perhe elämään myötä.

Kolmen lapsen äiti tekee paljon töitä kotona. ‒ Teen oikeastaan parhaiten töitä kotona.

Moni sanoo, että se on hankalaa, mutta itse teen kotona pitkää päivää. Menen syvälle omaan ajatteluuni, minkä lapsetkin ovat oppineet. Meillä on selvät säännöt: kun äiti tekee töitä, ei saa kavereiden kanssa tulla ryminällä ja höpinällä. Lapset osaavat hyvin käyttäytyä tämän mukaisesti.

Se, että tutkijan työ ei ole sidottu tiettyyn paikkaan, ei tarkoita sitä, että vapaa-aika ei koskaan ala. ‒ Ei aivojaan voi sammuttaa. Olen joutunut harjoittelemaan sitä, että suljen sähköpostin ja korjaan koneen pois, jolloin osaan myös mielessäni lopettaa työpäivän ja -viikon.

Aarikka-Stenroos osallistui Turun yliopiston tohtoripromootioon touko‒kesäkuun vaihteessa. ‒ Hauskaa, että meillä on tällainen perinne olemassa. Vaikka tohtorius ei tule hatusta ja tämä on minusta ihan normaalia työtä, on hienoa juhlistaa nähtyä vaivaa akateemisessa juhlakulkueessa. Hauskaa on myös se, että koko perhe pääsi mukaan. He katselevat työtäni läheltä, oli kiva näyttää heille myös tämä puoli.

MERCURIUS 2/2013

9

Vaihdatko kielt채

10 MERCURIUS 2/2013

lennossa?

TEKSTI HENNA BORISOFF

L

KANSAINVÄLISTYVÄSSÄ TYÖ­ ELÄMÄSSÄ USEAN KIELEN HALLITSEMINEN ON VALTTI.

KUVA HANNA OKSANEN

ehtorit Eeva Boström ja Joachim Schlabach Turun kauppakorkeakoulun kielten ja liikeviestinnän yksiköstä opettavat ja tutkivat liike-elämän viestintätilanteita, joissa käytetään useita kieliä. He keskittyvät siihen, millaista kielitaitoa työntekijöiltä edellytetään ja miten kieliä voi parhaiten oppia.

Pääsen eläytymään hyvin aiheeseen haastattelun aikana, sillä lehtorit käyttävät vaivattomasti lukuisia eri kieliä. Teemme haastattelun pääasiassa englanniksi, mutta välillä Eeva korostaa asioita suomeksi, muutaman kerran otetaan avuksi toinen kaikille yhteinen kieli ruotsi ja mukaan mahtuu myös sananen saksaa ja ranskaa.

VIESTINTÄ AVAA OVET

Aikaisemmin yritysten varmana mottona on ollut: voit ostaa ja myydä englannin kielellä. Lehtorien mukaan nyt aletaan ymmärtää, että parhaaseen tulokseen päästään, kun osataan tehdä yhteistyötä partnerin tai asiakkaan omalla kielellä.

– Lukuisat yritysten edustajat ovat kertoneet, että englanti ei yksin riitä. Pahimmassa tapauksessa voidaan menettää miljoonien arvosta tilaisuuksia, Boström kertoo.

– Kyseessä on tuloksen lisäksi yhteistyön ja yhteisymmärryksen edistäminen, Schlabach jatkaa.

Kielitaito on oleellinen osa myös yksittäisen työntekijän ammattitaitoa, kun uraa lähdetään rakentamaan.

– Niin asiakkaat ja yhteistyökumppanit kuin oma tiimi ja henkilöstökin voivat olla eri maista ja kulttuureista. Puhelut, kokoukset, ohjeistukset, sähköpostit ja esitykset monilla eri kielillä ovat arkipäivää. Kansainvälisyys näkyy ihan suomalaisissa yrityksissä täällä Suomessa, ei vain ulkomailla työskennellessä, lehtorit luettelevat.

– Aivan liikemaailman huipulla käytetään pääasiassa englantia, mutta sinne ei singahde-

ta suoraan koulun penkiltä. Erityisesti keskijohto kohtaa paljon monikielisiä ja -kulttuurisia tilanteita, Schlabach muistuttaa.

TÄRKEINTÄ ON, ETTÄ TYÖ TULEE TEHDYKSI

Monikielisissä tilanteissa tehokas ja tarkoituksenmukainen viestintä on avain menestykseen. Millaisia kieli- ja viestintätaitoja liike-elämässä sitten tarkalleen ottaen tarvitaan ja edellytetään?

– Nykyään ei enää hiota täydellistä kielitaitoa vaan on oleellista, että pystyy toimimaan eri kielillä ja hoitamaan asioita. Tärkeintä on, että työ tai tehtävä tulee tehdyksi, Schlabach kiteyttää.

– Arjen tilanteet ovat nopeatempoisia ja kieltä tulee pystyä vaihtamaan lennosta toiseen. Silloin ei aleta miettiä kieliopin perusteita tai hakea sanakirjoista erilaisia termejä.

Lehtorien mukaan useamman kielen opiskelussa ja hallinnassa eri kielet tukevat toisiaan.

– Yksi tärkeä kielitaidon osa on se, että pystyy soveltamaan ja kokeilemaan sanoja toisista kielistä. Siinä on tosin riskinsä ja välillä näin voi mennä todella vikaan, mutta useimmiten se on etu, Boström kertoo.

Jos oikea termi ei tule heti mieleen, puheeseen voi lisätä sanoja kielestä, jota muut ymmärtävät. Lainasanat voivat olla myös vakiintuneita. Selkeä esimerkki on vaikka kansainvälisen yrityksen tuotteestaan käytettävä lyhenne, joka on muodostettu yhden kielen mukaan ja jota käytetään eri maissa.

– Suomenruotsalaisilta löytyy yksi monille tuttu yhdistelmälausahdus: Jättekiva!

EMPATIAKIN ON OSA AMMATTITAITOA

Kieliä hallitsevat asiantuntijat pystyvät toimimaan kokouksissa ja keskusteluissa tulkkeina ja pitämään huolta siitä, että kaikki jäsenet ymmärtävät, mistä puhutaan.

Myös empaattisuus on osa kielitaitoa ja kulttuurien välistä viestintää.

– Taitava viestijä osaa mukauttaa puhenopeuttaan ja käyttämiensä sanojen vivahteita kuulijan mukaan. Hyvin kieltä hallitsevalle voi tulla halu vähän kerskua ja osoittaa osaavansa puhua sujuvasti ja nopeasti. Viestinnän ja ymmärtämisen kannalta tämä ei kuitenkaan ole kannattava ratkaisu, Boström muistuttaa.

Keskellä haastattelua saan huomata, että opettajat toimivat itse oppiensa mukaan. Pysähdyn katsomaan kirjoittamiani muistiinpanoja ja taidan näyttää vähän hämmentyneeltä. He varmistelevat, onko kaikki selvää ja antavat hyvän vinkin.

– Muistiinpanot kannattaa kirjoittaa aina sillä kielellä, jolla keskustelu käydään. Kääntämiseen voi käyttää aikaa myöhemmin.

KÄYTÄNNÖN KOKEMUS AVAA SILMÄT

Lehtorit vetävät kauppakorkeakoulussa kurssia, jolla kieliä harjoitellaan aivan uudella tavalla. Boström puhuu kurssin opiskelijoille ranskaa ja Schlabach saksaa.

– Aikaisemmin eri kieliä on opetettu rajatusti omilla kursseillaan. Tämä onkin hyödyllistä kielen alkeita opeteltaessa, mutta taitavampien osaajien kannattaa jo lähteä soveltamaan ja totuttautumaan monikieliseen ympäristöön, he kertovat.

Kurssilaiset pääsevät luentojen lisäksi matkalle Sveitsiin, jossa he pitävät ja kuulevat esityksiä eri yrityksissä.

– Kauppakorkeakoulun opiskelijat ovat avoimia ja ennakkoluulottomia, opiskelevat kieliä ja lähtevät usein vaihtoon. Se, että pääsee näkemään, miten työskentely usealla kielellä käytännössä toimii, on kokemus, joka todella avaa silmät ja motivoi entisestään.

Lehtorien mielestä positiivinen asenne vie aina pitkälle, myös kielten opiskelussa.

Heidän innostuksensa on tarttuvaa. Taidankin alkaa hioa ruostunutta italian kieltäni kuntoon. Ciao!

MERCURIUS 2/2013 11

TEKSTI JA KUVAT JOUKO LUHTALA

Paikoillanne, valmiit,

INN

JA CHALLENGE -INNOVAATIOLEIRILLE OSALLISTUI KYMMENIÄ KORKEAKOULUOPISKELIJOITA. LEIRI OLI TURUN YLIOPISTON JA NUORI YRITTÄJYYS RY:N ENSIKOKEILU, JOKA TOTEUTETTIIN YHDESSÄ MICROSOFTIN KANSSA. OLIMME PAIKALLA, KUN OPISKELIJAT KOKOONTUIVAT VUOROKAUDEKSI POHTIMAAN, MITEN TURUSSA ASUTAAN, LIIKUTAAN JA OSALLISTUTAAN VUONNA 2030.

ITE A O V A T TÄÄ UUSI ISEEN

MIKÄ

24-TUNTIN EN INNOVAA TIOLEIRI JA CHALL ENGE

MISSÄ JA MILLOIN 18.–19.4. TURUN KAUPPAKORKEAKOULULLA

– Meillä on olemassa valtavasti teknologiaa, haluamme kuulla, miten sitä teidän mielestänne pitäisi käyttää, Microsoftin Drazen Dodik sanoo, kun haasteita annetaan.

12 MERCURIUS 2/2013

A T KEHI TURKUL ÖN A TÖ J S U I AIS PÄR RATK UNKIYM 2030 KAUP UODELLE V

– Toisinaan on unohdettava kirjoista kumpuavat ratkaisut ja suhtauduttava ongelmiin täysin uudella tavalla, Turun yliopiston IT-laitoksella opiskeleva pakistanilainen Ali Farooq sanoo.

OVOIKAA! J

A Challenge alkaa, kun aiemmin toisilleen pääasiassa tuntemattomat opiskelijat muodostavat joukkueita kauppakorkeakoulun perinteisellä kohtaamispaikalla Mercatorilla ajatuksia ja kokemuksia vaihdellen.

Heillä on edessään 24 tuntia ideoita, ongelmia ja ratkaisuja. Joukkueet saavat tehtäväkseen miettiä asumisen, liikkumisen, energian, osallistumisen ja viihtyvyyden kysymyksiä. Tiimejä kannustetaan innovoimaan niin teorian kuin käytännön tasolla.

Pelkkä vision luominen ei riitä, pitää myös kertoa, miten idea toteutetaan.

Opiskelijat jakaantuvat tiimeiksi ideointipöytiin. Ilmapiiri on kansainvälinen, useat osallistujista ovat vaihto-opiskelijoita. Odotukset ovat korkealla.

– Odotan tapahtuman olevan haasteellinen. Hyvin erilaiset ryhmät kilpailevat keskenään ja tehtävät ovat arvaamattomia,

Kulttuurirajat ylittävä innovatiivinen ilmapiiri syntyy nopeasti.

Turun yliopiston informaatioteknologian laitoksella opiskeleva pakistanilainen Syed Rameez Kakakhel ennakoi.

Future Studies -maisteriohjelmassa kauppakorkeakoulussa opiskeleva Marianna Mäki-Teeri on samoilla linjoilla.

– Toivon mahdollisuutta testata omaa osaamistani, saada uusia kokemuksia sekä tuttavuuksia eri alojen opiskelijoista.

GLOBAALIT OSAAJAT PAIKALLISTEN KYSYMYSTEN ÄÄRELLÄ

Kun työskentely etenee, käy selväksi, että käsite glocal kuvaa hyvin sekä käynnissä olevaa tapahtumaa että eri ryhmien toimintaa: eri kulttuureista ympäri maailmaa tulevat ihmiset kokoontuvat yhteen huoneeseen miettimään ratkaisuja Turun tulevaisuuden kysymyksiin.

Opiskelijoiden mielestä Turulla on vuonna 2030 mahdollisuus olla kokoaan selväs-

Vuoden 2030 Turkua visioitiin paperilla ja tabletilla.

ti merkittävämpi keskus. Turun visioidaan vuonna 2030 olevan yhdistelmä kulttuuria, huippukehittynyttä teknologiaa ja vehreää luontoa.

– Turussa on valtavasti potentiaalia. Kaupungissa on kolme korkeakoulua, joissa kaikissa on suuri määrä kansainvälisiä opiskelijoita. Turku voisi olla Suomen Silicon Valley, pakistanilainen diplomi-insinööriopiskelija Ali Farooq sanoo.

Vaikka JA Challengeen osallistuvat opiskelijat miettivät innovaatioita Turun kontekstissa, ovat heidän aikaansaannoksensa käyttöarvoltaan yleismaailmallisia. Ominaista innovaatioille on sekä laaja sovellettavuus eri kaupungeissa että irrallisuus tämän päivän hallitsevista trendeistä. Johtoajatuksena on, että on keksittävä jotain sellaista, jolla on arvoa myös viiden vuoden kuluttua.

Opiskelijat uskovat, että teknologia on muutosveturi olevan myös tulevaisuudessa.

Kaupunkilaisten aktiivinen osallistuminen nousi vahvaksi teemaksi ryhmien töissä.

MERCURIUS 2/2013

13

Jos teknologiaa käytetään oikein, säilyy kehitys positiivisena.

HAASTEET HIOVAT TYÖELÄMÄVALMIUKSIA

Leiriläiset kertovat, että omien taitojen testaaminen käytännössä ennen työelämää on tärkeä syy osallistua JA Challengeen. Luottamus omaan tietotaitoon on osallistujien keskuudessa korkea. Tulevaisuudentutkimusta opiskeleva Marianna Mäki-Teeri uskoo osaamiselleen löytyvän kysyntää myös työelämässä.

– Tulevaisuudentutkimusta voi soveltaa monella alalla, sillä tulevaisuusorientoitunut, ennakoiva ja strateginen ajattelutapa on tärkeä niin yksityisellä kuin julkisella puolella, Mäki-Teeri sanoo.

Alasta riippumatta yliopisto-opinnoissa arvostetaan niiden ajattelua ja persoonaa kasvattavaa luonnetta.

Työelämävalmiuksien, kuten esimerkiksi ideoiden myymisen, harjoittelu on JA Challengen keskiössä.

14 MERCURIUS 2/2013

– Opin tunnistamaan ja ratkaisemaan ongelmia. Yliopisto kasvattaa identiteettiä ja asennetta. Näitä ominaisuuksia tarvitaan työelämässä, Kakakhel sanoo.

JA Challengen raadissa istuivat Turun yliopiston kauppakorkeakoulun ma. professori Pasi Malinen, Microsoftin tietoyhteiskuntasuhdejohtaja Max Mickelsson, Nuori yrittäjyys ry:n toiminnanjohtaja Virpi Utriainen, Turun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Minna Arve, TYYn koulutuspoliittinen asiantuntija Jukka Vornanen ja tulevaisuuden tutkimuskeskuksen projektipäällikkö Johanna Ollila. Myös raadin mukaan tekemisen makuun pääseminen on tärkeää. Teoreettisella opetuksella on paikkansa, mutta omien siipien kantavuutta on jossain vaiheessa pakko päästä testaamaan.

– Tekemällä oppii myös yrittämään. Haluamme haastaa nuoria esiin, Virpi Utriainen sanoo.

– JA Challenge on oiva keino kohottaa yksittäisten opiskelijoiden itsetuntoa ja verrata osaamistaan muihin osaajiin, Jukka Vornanen säestää.

VISIOITA, VIISAUTTA JA VINKKEJÄ

Vuorokauden kestänyt JA Challenge palkitsi niin opiskelijat kuin järjestäjät. Turun kaupungille JA Challenge oli mahdollisuus toteuttaa uutta kehittymisstrategiaa, jonka keskiössä on avoimuus.

– Turkuun on luotava innovatiivinen ilmapiiri. Toivomme kaikilta kaupunkilaisilta ja suomalaisilta kommentteja ja ideoita, Turun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Minna Arve sanoo.

Opiskelijat saivat mukaansa työelämävalmiuksia ja kasvattivat uskoa omiin kykyihinsä.

– Sain paljon käytännön vinkkejä ja työkaluja idean luomisesta sen tuotteistamiseen

Presentaatioiden viimeistely kahmii ison osan leirin viimeisistä tunneista.

ja esittelemiseen. Prosessissa oppi myös omista vahvuuksistaan ja heikkouksistaan sekä sai rohkeutta näiden kehittämiseen, Mäki-Teeri sanoo.

– Koska aikaa oli vain 24 tuntia, oli asioiden tärkeysjärjestykseen laittaminen välttämätöntä. Opin, mitä omia ideoita myydessä tulee tehdä ja mitä välttää.

Uskon, että näistä opeista on hyötyä tulevaisuudessa, IMMIT-maisteriohjelmassa kauppakorkeakoulussa opiskeleva tansanialainen Julieth Lyaruu sanoo.

Erityisesti opiskelijat kertovat nauttineensa ryhmätyöskentelystä ja poikkitieteellisestä lähestymistavasta.

– Opin tehokasta päätöksentekoa kulttuurirajat ylittävässä ryhmässä, Lyaruu vahvistaa.

Ja Challengen järjestivät yhteistyössä Nuori yrittäjyys ry, Microsoft, Turun kaupunki ja Turun yliopiston Innovaatiot ja yrityskehitys (BID) -keskus. Turussa pilotoitu JA Challenge aiotaan tulevaisuudessa viedä muihinkin kaupunkeihin. Järjestäjien tavoitteena on houkutella mukaan tuhansia opiskelijoita. Innovaatioleireillä nuoria osaajia evästetään tekemään tulevaisuutta ja haetaan tuoreita ratkaisuja tämän ja huomisen päivän haasteisiin.

Raati haki ja sai käytännön ratkaisuja Turun kehittämiseen.

1 2 3

JA CHALLENGEN TOP3 INNOVAATIOT Virtuaalinen Turku eli ViRTU on interaktiivinen leikkikenttä, jossa sekä kaupunkilaiset että päättäjät voivat testata ideoitaan kaupunkisuunnittelusta konserttien järjestämiseen.

Joukkoliikenteen mullistava Talk to Bus -konsepti tarjoaa verkkoyhteyksien kautta ihmisille mahdollisuuden seurata bussiliikennettä reaaliaikaisesti ja lähettää bussille erilaisia pyyntöjä. Jottei pysäkillä olisi tylsää, on ne varustettu valtavilla tableteilla. Åborn Again joukkoistaa kaupungin kehityksen. Jos esimerkiksi riittävän moni ihminen jossain päin Turkua etsii netin kautta ruokapaikkaa eikä sellaista löydä, rakennetaan alueelle tulevaisuuden asiakkaiden maun mukainen ravintola.

Innovaatioihin voi tutustua tarkemmin nuoriyrittäjyys.fi-verkkosivuilla.

Virtuaalinen Turku eli ViRTU palkittiin JA Challengen parhaana innovaationa.

MERCURIUS 2/2013

15

‒ Johtajan on vaikeassakin ti-

lanteessa osattava näyttää, että tuohon suuntaan me menemme, siellä odottaa sateenkaaren maa, Timo Veromaa sanoo.

VUODEN JOHTAJALLA JA JOHTAMISKOULUTTAJALLA ON BIOTIE THERAPIES OY:N TOIMITUSJOHTAJA TIMO VEROMAA JA KESKINÄINEN TYÖELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ VARMAN TALOUSJOHTAJA PEKKA PAJAMO OVAT HYVIÄ ESIMERKKEJÄ. SIKSI TSE EXE NIMESI VEROMAAN VUODEN JOHTAJAKSI JA PAJAMON VUODEN JOHTAMISKOULUTTAJAKSI.

järkeä

T

imo Veromaa hymyilee aurinkoisesti. Yli kymmenen vuoden tappioputken jälkeen Biotie Therapies on tehnyt voittoa. Ensimmäinen vuosineljännes näyttää plussaa kymmenen miljoonan euron edestä.

– Lääkekehityksessä toimitusjohtajan on katsottava vähintään viiden vuoden päähän, Veromaa sanoo.

Pekka Pajamo on yhtä riemullisen oloinen.

Hän on Turun kauppakorkeakoulun alumni, jota hankitut opit ovat vieneet reippaasti uralla eteenpäin. Viime vuonna hän nousi Varman talousjohtajaksi. Pajamo toimii myös kouluttajana entisen opinahjonsa johtamiskoulutusohjelmissa. Pajamon erityisalaa ovat taloushallinto, tilintarkastukset ja corporate governance. ‒ Tärkeille asioille löytyy aikaa, Pajamo sanoo.

JOHDA JA LUE

TSE exe valitsi vuoden johtajan ja johtamiskouluttajan viime vuonna ensimmäistä 16 MERCURIUS 2/2013

kertaa. Tämänvuotiset valinnat julkistettiin maaliskuussa Top Management Forumissa.

Vuonna 2013 palkitut Veromaa ja Pajamo täyttävät kirkkaasti kriteerit. Niiden mukaan vuoden johtajassa on näyttävä johtajuuden henkeä: henkilö on kehittänyt itseään johtajana ja kasvanut yksilönä, ollut visionääri sekä luotsannut joukkojaan menestyksekkäästi, innovatiivisesti ja yrittäjämäisesti kansainvälisillä markkinoilla. Johtamiskouluttajalla puolestaan on oltava tieteellistä ja käytännön yrityselämän katu-uskottavuutta.

Miehiä tuntuukin yhdistävän yksi tärkeä tekijä ‒ maalaisjärki. Veromaa sanoo sen suoraan: johtajana olemisessa ei kaivata ismejä vaan kykyä olla avoin ja rehellinen. ‒ Ei johtaminen ole rakettitiedettä. Assistenttini on sanonut, että ihmisten johtamisessa pärjää, kun on sopivassa suhteessa järkeä ja sydäntä, Veromaa sanoo.

Ei hän silti vähättele teoreettista tietoa.

Harvardissa käydyltä kurssilta piirtyi mieleen tärkeä oppi: Leaders are readers. ‒ Johtamaan oppii johtamalla ja lukemalla, Veromaa sanoo.

Johtajalla on kaksi päätehtävää: saada joukko toimimaan samaan suuntaan ja varmistaa, että jokaisen osaaminen saadaan hyödyksi hänelle itselleen, työyhteisölle ja yritykselle”, sanoo Pekka Pajamo.

‒ Minun tehtäväni koulutta-

jana on saada mielenkiinto heräämään ensimmäisen viiden minuutin aikana. Usein sanotaan, että yhden tunnin esitelmän valmisteluun kuluu kolme tuntia, mutta todellisuudessa siihen voi mennä koko työelämä, Pekka Pajamo sanoo.

ja sydäntä EI OLE B-TO-B-TOIMINTAA

Johtamiskulttuurin merkityksen huomaa toden teolla, kun kaksi erilaista kulttuuria kohtaa. Sen on kokenut myös Veromaa. Takavuosina Biothie Therapies osti toimintaansa loistavasti sopineen saksalaisen yrityksen.

Kun siellä kulttuuri ei taipunut tiimiajatteluun, yritys oli pakko ajaa alas vaikka kivistävin mielin. ‒ Yritys oli hierarkinen, sovinistinen ja täysin ihmisen unohtava. Pomot halusivat pomottaa ja työntekijät halusivat tulla pomotetuiksi. Yritimme tosissamme muuttaa tilannetta, mutta se ei onnistunut. Hankalaahan sellainen oli yrityksessä, jossa todettiin, ettei meillä ole edes saksankielistä sanaa työhyvinvoinnille, Veromaa sanoo.

Nyt yrityksellä on kolme toimipistettä, jotka sijaitsevat Turussa, Brasiliassa ja San Fransiscossa. Johtamiskulttuuri on kaikissa sama, ja yhteistyö sujuu saumattomasti. ‒ Sellaista ei ole kuin business-to-business, on person-to-person, Veromaa sanoo.

JOHTAJUUDESTA OSA ON SYNNYINLAHJAA

Pajamon mukaan johtajalla on kaksi päätehtävää: saada joukko toimimaan samaan suuntaan ja varmistaa, että jokaisen ihmisen osaaminen saadaan hyödyksi hänelle itselleen, työyhteisölle ja yritykselle. ‒ Pääsääntöisesti ihmiset haluavat tehdä parhaansa. Johtajan pitää huolehtia siitä, että työntekijöillä on työvälineet ja mahdollisuudet tehdä työnsä, Veromaa sanoo.

Miehet ovat yhtä mieltä siitä, että hyvällä johtajalla on synnyinlahja tehtävään, hänen on osattava lukea myös ihmisiä. Oppi tulee sen päälle. ‒ Sillä on lyhyet jäljet, jos haluaa vain olla johtaja. Ei johtajuudesta voi erottaa substanssia. Tämä näkemys on viime vuosina vain vahvistunut liike-elämässä. Koulutuksella voi parantaa johtamisessa eteen tulevia sokeita pisteitä, Veromaa sanoo.

ULKOMAAT ON TUNNETTAVA

Yksi selkeä puute suomalaisessa johtamisessa miesten mielestä on: eri maiden kulttuurei-

TEKSTI ERJA HYYTIÄINEN

KUVAT HANNA OKSANEN

hin ei tutustuta riittävän hyvin. ‒ On turha toivoa, että teknologinen ylivertaisuus riittäisi. Esimerkiksi venäläisten kanssa on käytettävä paljon aikaa. Jos tätä ei ymmärrä, ei sinne kannata konttoria avata.

Italiassa laskujen maksamisessa on ihan rutiinia 9‒12 kuukauden maksuaika, ja se on osattava ottaa huomioon omassa toiminnassa. Aasiassa on omat lainalaisuutensa, samoin Amerikassa, Pajamo sanoo.

Tämän takia myös TSE exen eMBA-ohjelmaan liittyy ulkomaanjaksoja, ja kansainvälisyys on nostettu entistä keskeisemmäksi sisällöksi. Kansainvälistyminen on ollut Veromaankin tähtäimessä. Biotien osakkeista enää kolmannes on kotimaisessa omistuksessa, kaksi kolmannesta on alan kansainvälisiä ammattisijoittajia. Tie ei ole ollut helppo.

Takana on vuosien varrella myös useampia yt-kierroksia, ja niissä Veromaa on aina itse ilmoittanut ne ikävät uutiset. ‒ Ihmiset ovat ymmärtäneet, että jos rahat ovat kerta kaikkiaan loppu, toimintaa on pakko supistaa. Silloinkin olemme olleet rehellisiä, Veromaa sanoo.

MERCURIUS 2/2013

17

Ruoankulutuksen tuhat ja yksi tulevaisuutta TEKSTI TARU SUHONEN

KUVAT SHUTTERSTOCK

MAHDOLLISUUTEMME TUOTTAA JA KULUTTAA RUOKAA MUUTTUVAT TULEVAISUUDESSA YHÄ RAJALLISEMMIKSI. MAHTUVATKO RUOKAHIFISTELY JA NÄLÄN AIHEUTTAMAT KONFLIKTIT SAMAAN MAAILMAAN?

I

lmastonmuutos, globalisaatio, väestönkasvu ja teknologinen kehitys ovat muutosvoimia, jotka vaikuttavat maailmanlaajuisesti siihen, mitä ihmiset syövät, sekä siihen, miten ja missä ruoka tuotetaan.

Otetaan esimerkiksi sääilmiöiden seuraukset. Ruokatuotantomme on tällä hetkellä vesi-intensiivistä. Parhaat viljely- ja karjankasvatusalueet sijaitsevat maantieteellisillä alueilla, joilla riittää kasteluvettä.

On ennakoitu, että monet näistä Välimeren alueella ja päiväntasaajan eteläpuolella sijaitsevista alueista tulevat kärsimään ilmastonmuutoksen mukanaan tuomista tulvista, hirmumyrskyistä tai kuivumisesta. Ruoantuotanto siirtyy muualle.

RUOKATURVAN PUOLUSTAMINEN AIHEUTTAA KONFLIKTEJA

Ruoan tulevaisuutta Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa tutkiva Riikka Saarimaa väläyttää kaksi tuotantoalueiden siirtymisestä aiheutuvaa skenaariota. ‒ On mahdollista, että me täällä pohjoisessa hyödymme tästä kehityksestä.

Kun ruoantuotanto vaikeutuu muualla, saattaa elintarvikeliiketoiminta olla tulevaisuuden menestysala.

Toinen näköala on huolestuttavampi. ‒ Valtava väestönkasvu on todelli-

18 MERCURIUS 2/2013

suutta samaisilla alueilla, joilla olosuhteet tuottaa ruokaa heikentyvät. Miten ruoan saatavuus pystytään turvaamaan näillä alueilla? Jo nyt elämme tilanteessa, jossa toisaalla on ylituotantoa ja toisaalla edelleen nähdään nälkää.

Saarimaan mukaan tilanne saattaa olla todellinen jo muutaman vuosikymmenen kuluttua. Hän pohtii mitä tapahtuu, kun nälänhätä kasvaa. ‒ Konfliktit ja nälkäpakolaisuus lisääntyvät, kun puolustetaan oman alueen ruokaturvaa. Vaikka tällä hetkellä rajat ovat auki, voi kriisiytyminen johtaa tiukempaan rajavalvontaan ja omien etujen puolustamiseen.

RUOKAAN LIITTYVÄT ILMIÖT ÄÄREISTYVÄT

Samaan aikaan hyvinvointivaltioissa kiinnitetään syömiseen enemmän huomiota kuin koskaan. Ruoan kuluttaminen on yksilöllistynyt, ja syömisellä ilmennetään omaa identiteettiä. ‒ Ruoasta puhutaan paljon ja omista valinnoista ollaan avoimempia.

Keinot käsitellä ruokaa ovat moninaistuneet sosiaalisessa mediassa, joka on myös vahva väline vaikuttamiseen. Esimerkkejä tästä ovat vaikka boikottikampanjat.

Saarimaa uskoo, että tulevaisuudessa ruokaan liittyvät ilmiöt ääreistyvät entisestään. ‒ On valinnoistaan hyvin tietoisia ihmisiä, mutta myös niitä, joilla ei ole tietoa tai mahdollisuutta ‒ tai vastatrendinä terveysvalistukselle edes kiinnostusta ‒ valita. Tämä näkyy vaikka punaisen lihan kulutuksessa. Meillä trendien perusteella voisi kuvitella, että kulutus vähenee, mutta maailmanlaajuisesti se onkin kasvussa muun muassa aasialaisen ruokakulttuurin länsimaistumisen vuoksi.

Trendit tulevat ja menevät, mutta ainakin yhdestä ilmiöstä Saarimaa on iloinen: ruoan ja terveyden välinen yhteys on jälleen näkyvä. ‒ Tämä on vanha mutta kuitenkin uusi asia. Tutkijat ja ravitsemustieteilijät ovat jo pitkään puhuneet siitä, miten se mitä ja miten paljon syömme vaikuttaa hyvinvointiimme. Kun tämä tietoisuus yhdistetään tutkimuksen tuottamaan uuteen tietoon, voi yksi tulevaisuudenkuva olla sellainen, että ravitsemustieteilijä tai lääkäri pystyy yksilön geenikartaston perusteella suosittelemaan ruokavaliota, joka voi hidastaa tietyn sairauden puhkeamista.

Aihetta tutkitaan useissa projekteissa

T

utkija Riikka Saarimaa työskentelee projektipäällikkönä Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa, jossa on selvitelty ruokaan liittyviä tulevaisuuksia monissa eri tutkimusprojekteissa. Näitä ovat muun muassa Mitä ruoaksi huomenna – Mirhami 2030, Kuluttajat painonhallinnan markkinoilla ‒ KULUMA, Energian ja ruoan tuotannon edellytykset ja esteet ‒ LUST, Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke VARRU sekä Siirtyminen kasvispainotteiseen ruokavalioon: esteet ja mahdollisuudet – SWIP. Lisätietoa projekteista tulevaisuuden tutkimuskeskuksen verkkosivuilta osoitteesta www.utu.fi/ffrc.

Listasimme seuraavaan muutamia ruoan tulevaisuuteen liittyviä skenaarioita, joita tulevaisuudentutkijoiden mukaan voidaan pitää todennäköisinä.

Globalisaatio voimistuu ruoan tuotannossa ja kulutuksessa. Kun yri-

tykset kansainvälistyvät ja suuryritykset kasvavat, ruoan kotimaat vaihtelevat.

Globalisaatioon liittyy myös keskittyvä ruokatuotanto: valmistetaan siellä, missä se on kustannustehokkainta. ”Ei olla kaukana siitä, että perinneruokiakin aletaan valmistaa muualla maailmassa, esimerkiksi karjalanpiirakoita Kiinassa”, Saarimaa sanoo. Monikulttuurisessa maailmassa ruokakulttuurit sekoittuvat. Raakaaineita ja ruokatarvikkeita tilataan netistä tai maahantuodaan omaan käyttöön.

Kilpailtu maapinta-ala. Väestönkasvun

myötä ruoan- ja energiantarve kasvaa.

Ruoantuotannon lisäksi maata käytetään esimerkiksi bioenergian ja kasviperäisten muovin raaka-aineiden tuottamiseen. Maanomistukseen ja -käyttöön voi tulevaisuudessa kohdistua enemmän poliittista sääntelyä ja ohjailua. Maan arvo voi kasvaa. ”Joitakin esimerkkejä

mahdollisesta varautumisesta arvonnousuun tai kriisiin on jo nähtävissä. Aasian maista, etenkin Kiinasta ja Intiasta, tulevien sijoittajien investoinnit afrikkalaiseen maatalousmaahan ovat viime vuosina kasvaneet.”

Teknologioiden

avulla voidaan löytää uusia tapoja tuottaa ruokaa. Kehittyvien viljelyteknologioiden ja kasvijalostuksen avulla voidaan onnistua lisäämään satoisuutta. ”Tämä voi olla hyvä asia, jos näin voidaan ratkaista nälkäongelma.” Ruoan 3D-tulostaminen on jo aloitettu. Tulevaisuudessa tulostamalla voitaisiin mahdollistaa yksilöllisiä ratkaisuja. ”Elintarviketeollisuudessa ihmistyövoimaa voidaan korvata, kun robotiikka entisestään kehittyy. Yksitoikkoisten ja raskaiden töiden korvaajana tämä on myönteinen kehityssuunta, mutta löytyykö tilalle muuta työtä ihmisille?”

Isojen, globaalien muutosvoimien lisäksi on koko joukko jo nyt päivittäiseen arkeemme ja ruoan kuluttamiseen liittyviä tekijöitä, joita Riikka Saarimaa kutsuu trendeiksi.

Vastuullinen ja eettinen kuluttaminen kasvavat yhä. Ihmiset haluavat vaikuttaa ostokäyttäytymisellään. Sosiaalinen vastuullisuus ja vaikuttaminen liittyvät esimerkiksi työskentelyolosuhteisiin ja lapsityövoiman käyttöön.

Ympäristövastuullisuuteen sisältyvät muun muassa maaperän ja ekosysteemin kestävä käyttö sekä luonnon monimuotoisuuden ja vesistöjen tilan parantaminen.

Eläineettiseen vastuullisuuteen kuuluu tuotantoeläinten hyvinvoinnista huolehtiminen. ”Kotoinen esimerkki on se,

että munien tuotannossa olevien kanojen elinolosuhteisiin on tullut paljon niiden oloja parantavia muutoksia. ”

Lähiruoka on yhä suositumpaa. Ihmiset

suosivat lähellä tuotettua ruokaa ja harjoittavat kotitarve- ja osuuskuntaviljelyä. Globaalissa kuvassa tämäkin liittyy kysymykseen siitä, mitä sitten tehdään kun ruoantuotanto vaikeutuu. ”Tuleeko kaupungin puistoihin hedelmäpuita ja marjapensaita koristekasvien sijaan?”

Ääreistyminen lisääntyy.

Yhä enemmän on ihmisiä, jotka noudattavat jotain tiettyä asiaa, kuten dieettiä tai eettistä valintaa, äärimmäisen tiukasti.

On yhä enemmän niitä, jotka eivät syö lainkaan punaista lihaa, mutta vastaavasti maailmanlaajuisesti enemmän myös niitä, jotka syövät sitä paljon.

Ruokaturvallisuus kiinnostaa.

Skan­daalit herättävät siihen, että ruoan puhtautta ja hygieniaa on valvottava tarkasti. Riskit kasvavat, kun ruoka tuotetaan keskitetysti isommissa yksiköissä.

Vaihtoehtoisia proteiininlähteitä et­si­

tään ja kokeillaan: levä, lupiini, sieniproteiini, hyönteiset ja toukat kelpaavat ruoaksi yhä useammille. Suomessa tehdään jo nyt tempeä sinilupiinista ja herneistä.

Tuotetaan myös keinolihaa, joka on kultivoitu, solupohjainen tuote. ”Se on toistaiseksi kallista tuottaa, mutta tuotannon tehostuessa ja hinnan laskiessa voisi toimia bulkkituotteissa aidon lihan korvikkeena.”

Artikkelissa mainitut ja monet muut kysymykset olivat tarkastelussa tulevaisuuden tutkimuskeskuksen järjestämässä kansainvälisessä Futures for Food -konferenssissa 6.‒7.6.2013. Lue lisää: www.futuresconference.fi/2013.

MERCURIUS 2/2013

19

tapahtumia

KOONNUT TARU SUHONEN

Yritysten kannattaa päästää tieto liikkumaan TOISELLE TARPEETON VOI OLLA TOISEN AARRE, MUISTUTTI KAUPPA­ KORKEAKOULULLA VIERAILLUT SOLOMON DARWIN.

K

auppakorkeakoulussa perehdyttiin 6.5. siihen, miten pienet ja keskisuuret yritykset, jotka tuottavat jo suuren osan kasvusta Euroopassa ja Yhdysvalloissa, voivat löytää menestystekijöitä avoimesta innovoinnista.

Maailman johtaviin avoimen innovoinnin asiantuntijoihin kuuluva professori S ­ olomon Darwin (Haas School of Business, University of California, Berkeley) puhui seminaarissa. Darwinin mukaan yrityksessä ideoiden ja tietopääoman pitäisi virrata sekä sisään että ulos. ‒ On turha pitää jotain kehittämäänsä, mutta itselleen tarpeetonta odottelemassa mahdollista käyttötarkoitusta. Lisensoikaa – vaikka vapaaseen käyttöön aloille, jotka eivät kilpaile yrityksen oman toiminnan kanssa.

Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen muistutti, että yritysyhteistyö ei ole vain tutkimusta. ”Yliopistojen tärkeä tehtävä on tuottaa osaavia ihmisiä yritysten palvelukseen.”​

KOSKA AVOIN INNOVOINTI KANNATTAA?

Tutkijatohtori Elina Jaakkola on tutkimusryhmänsä kanssa toteuttanut useita tutkimushankkeita, jotka tarjoavat laajaa aineistoa verkostoissa tapahtuvan innovoinnin tutkimiseen. ‒ Yhä useammalla yrityksellä on kehittämisprojekteissaan mukana ulkoisia toimijoita. Haasteellisena pidetään usein kysymystä siitä, milloin innovointia kannattaa tehdä kumppaneiden kanssa.

Tutkimusten mukaan yritysten kannattaa ottaa asiakkaat mukaan, kun innovointi vaatii laajaa testausta, ja muut toimijat esimerkiksi silloin, kun tähdätään radikaaleihin innovaatioihin. ‒ Joskus voi olla hyvä innovoida myös yrityksen sisällä. Kun kontrolli on itsellä, tapahtuu nopeimmin. Esimerkiksi Apple ei iPhonen kehittämisessä kysynyt, mitä asiakkaat tarvitsevat, Jaakkola sanoi.

Professori Solomon Darwinin vierailua

isännöi kauppakorkeakoulun CCR Tutkimuspalvelut, joka järjesti osana vierailua Darwinin vetämän innovaatioaiheisen työpaja alueen yrityksille.

Darwinin mukaan pienissä yrityksissä on intohimoa.

Hänen mukaansa liiketoimintaa ei koskaan pitäisi rakentaa vain loistavan idean varaan.

Persoonat ovat yhtä tärkeitä kuin uudet ideat ja teknologiat.

Tiede, rahoitus ja elinkeinoelämä -seminaari: yritykset tarvitsevat perustutkimusta SIDOSRYHMÄSEMINAARISSA 20.3. KÄSITELTIIN SUHDETTA ELINKEINOELÄMÄÄN RAHOITTAJANA JA TUTKIMUSKUMPPANINA.

​T

iede, rahoitus ja elinkeinoelämä -sidosryhmäseminaari järjestettiin keskiviikkona 20.3. yhteistyössä Liikesivistysrahaston ja Perheyritysten liiton kanssa. Seminaarin avasi kauppakorkeakoulun johtaja Markus Granlund. Hän sanoi tieteen rahoittamisen olevan haaste, johon yliopistoissa törmätään päivittäin. ‒ Merkittävä mullistus tapahtui kolme vuotta sitten nykyisen yliopistolain astuessa voimaan, ja viimeksi yliopistojen rahoitusmalli muuttui vuoden alussa. Muiden toimijoiden kuin valtion rooli rahoittajina korostuu.

20 MERCURIUS 2/2013

Granlund painotti, että vaikka kehityksessä on nähty negatiivistakin, eivät uudet rahoitusmallit ole ristiriidassa korkeatasoisen, kansainvälisen tutkimuksen kanssa. ‒ Iso kysymys kuitenkin on, mitä tutkijan käteen arkipäivässä jää.

VOIMAVARAT KÄYTETTÄVÄ OPTIMAALISESTI

Perheyritysten liiton puheenjohtaja Matti Vanhanen puhui tilaisuudessa yliopistojen ja yritysten yhteistyöstä. Hän korosti vapaan tutkimuksen merkitystä.

Topparissa inspiroiduttiin renessanssista

J

ohtamiskoulutusyksikkö TSE exe järjesti 14.3. vuotuisen Top Management Forumin. Iltapäivän teemana oli johtajuuden renessanssi. Teemavalinnalla TSE exe halusi nostaa esiin asioita, joita todelliseen muutokseen tarvitaan: innovatiivisuutta ja luovuutta, joka haastaa kyseenalaistamaan totutut tavat. ‒ Jotta saamme talouden uuteen nousuun, tarvitaan niin johtamiseen kuin yrityksiin uutta nostetta ‒ toisin sanoen tarvitaan renessanssia eli uudelleensyntymistä, sanoi TSE exen johtaja Kirsi Kostia.

Seminaarin puhujat herättelivät yleisöä pohtimaan, miten johtamiskulttuuria kehittämällä voidaan vapauttaa organisaatiossa piilevää osaamista ja potentiaalia. Tilaisuudessa valittiin vuoden johtajaksi Biotie Therapies Oyj:n toimitusjohtaja Timo Veromaa ja johtamiskouluttajaksi Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varman talousjohtaja Pekka Pajamo. Lue Veromaan ja Pajamon haastattelu tämän lehden sivuilta 16‒17.

‒ Myös yrityspuoli tarvitsee hyvin vapaata yliopistoa, joka tutkii mitä haluaa. Vapaalla yliopistotutkimuksella pystytään avaamaan näkökulmia, joita liiketoiminnan ytimessä ei tule ajateltua. Tarvitaan myös sellaista tutkimusta, jossa ei ole näkyvää yhteyttä siihen, miten se tuottaa liiketoiminnalle etua. Muuten ei keksitä uutta.

Liikesivistysrahaston hallituksen puheenjohtaja, vuori­neuvos Maarit Toivanen-Koivisto kertoi, että vuonna 2012 Liikesivistysrahasto tuki väitöskirjantekijöitä 1 718 000 eurolla.

Olemmeko seuraavan renessanssin äärellä?

Taidehistorian professori Altti Kuusamo kertoi, että renessansseille tyypillistä on se, että tietyt ajatukset ja teemat läpäisevät kulttuurin eri tasot.

Vesa-Matti Paananen kertoi,­mitä läsnätyö – tieto­työn seuraava vaihe – tarkoittaa Microsoft Oy:ssa.

Hän haastoi läsnäolijat miettimään, voisivatko heidän omat työympäristönsä olla joustavampia.

Italian kielen ja kulttuurin professori Luigi de Anna johdatteli kuulijat renessanssiin. Hän muistutti, että Italian renessanssissa palattiin monessa mielessä takaisin juurille.

Onko työelämän renessanssi täällä?

POSemotionsin Merja Fischer kertoi esityksessään työilmapiiristä, joka kannustaa yksilöä vastuunkantamiseen ja mahdollistaa merkityksellisyyden kokemukset.

Yrittäjyyden professori, BIDin johtaja Antti Paasio puhui uskomusten haastamisesta innovaatioiden perustana. Hän muistutti, että erilaisten talenttien yhteentuominen Medicien tapaan toimii edelleen.

Verkostoidu, jaa kokemuksia ja opi uutta!

Kauppakorkeakoululla järjestetään tilaisuuksia ja teemaseminaareja, joissa voit luoda kontakteja, saada uusia näkökulmia ja löytää yhteistyömahdollisuuksia. Tule mukaan! www.utu.fi/tse-sidosryhmatilaisuudet

MERCURIUS 2/2013

21

väitöksiä Johtoryhmän agenda ja rooli muotoutuvat kokous­ keskusteluissa Johdon kokoukset ovat eräs yleisimmistä ja keskeisimmistä johtamiskäytännöistä: merkittävä osa johdon työstä tapahtuu juuri kokouksissa. KTM Kirsi Lainema perehtyi väitöstutkimuksessaan johtoryhmän kokousten keskustelukäytäntöihin ja havainnoi vastaperustetun johtoryhmän kokouksia puolentoista vuoden ajan.

Tutkimus osoittaa, että sillä, kuka puhuu, miten puhuu ja milloin puhuu, on keskei-

nen merkitys johdon agendan muotoutumiselle sekä sille, millaisen roolin johtoryhmä omaksuu ja millaisia tuloksia se tuottaa. Väitöstutkimus paljastaa vuorovaikutusstrategioita, joiden kautta johtajat yhtäältä luovat itselleen ja toisilleen mahdollisuuksia osallistua keskusteluun ja toisaalta sulkevat toisiaan keskusteluista pois. ‒ Näitä strategioita hyödyntämällä johtajat myös osoittavat, mitkä asiat kuuluvat johdon agendalle ja mitkä sen ulkopuolelle. Agenda siis muokataan vuorovaikutuksessa juuri kyseiselle ryhmälle sopivaksi.

Tutkimus osoittaa myös, että kokousten

Suomalaisjohtaja haluaa antaa ja saada myös epävirallista palautetta KTM Hanna Pitkänen tutki väitöskirjassaan, miten suomalaisjohtajat antavat ja vastaanottavat palautetta. Pitkänen haastatteli suomalaisen suuryrityksen ylintä ja keskijohtoa ja keräsi heidän näkemyksiään ja kokemuksiaan.

Perinteisesti palaute on määritelty tavoitetilan ja toteutuneen väliseksi numeeriseksi tai sanalliseksi vertailuksi menneestä. Johtajat kuitenkin näkevät palautteen paljon laajemmin ja peräänkuuluttavat aktiivisuutta yli virallisten palautejärjestelmien. ‒ Epävirallista palautetta tarvitaan, jotta yksilöt ja yritys pystyvät toimimaan ja kehittymään päivittäin muuttuvassa ympäristössä.

Pitkäsen havaintojen mukaan virallinen ja epävirallinen palaute sekoittuvat toisiinsa monin tavoin, mikä vaikeuttaa epävirallisen palautteen hyödyntämistä. Hän esittää työssään mallin, jonka

22 MERCURIUS 2/2013

avulla on mahdollista ymmärtää tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen, kuinka viralliseksi tai epäviralliseksi tietty palaute koetaan. ‒ On tärkeää huomata, että ihmisillä on taipumus arvioida palautteen luotettavuutta, käytettävyyttä tai vaikuttavuutta sen suhteen, pitävätkö he sitä virallisena vai epävirallisena.

Hanna Pitkäsen väitöskirja Theorizing formal and informal feedback practices in management accounting through three dimensions tarkastettiin 5.4.2013. Virallisena vastaväittäjänä toimi professori Jukka Pellinen Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena professori Kari Lukka.

Lue väitös verkossa: www.doria.fi/handle/10024/88747.

keskustelukäytännöt vakiintuvat nopeasti melko lopulliseen muotoonsa. Tämän jälkeen niitä on vaikea muokata, vaikka kehitystarpeita havaittaisiinkin.

Väitöstutkimuksen havainnot haastavatkin perinteisiä käsityksiä siitä, miten organisaation muutosta voidaan toteuttaa.

Kirsi Laineman väitöskirja Managerial Interaction – Discussion Practices in Management Meetings tarkastettiin 17.5.2013. Virallisena vastaväittäjänä toimi Associate Professor Birte Asmuss Aarhusin yliopistosta ja kustoksena akatemiaprofessori Anne Kovalainen. Lue väitös verkossa: www.doria.fi/handle/10024/90331.

Käyttäjäystävälliseksi rakennettu CRM hyödyttää aidosti KTM Samppa Suoniemi selvitti markkinoinnin alan väitöstyössään, miten yritys onnistuneesti hankkii ja ottaa käyttöön CRM (customer relationship management) -järjestelmän asiakkuudenhallintaan.

Markkinoinnin tutkimuksen kentässä on havaittu, että valtaosa yrityksistä pettyy CRM-ohjelmiensa tuomiin hyötyihin.

Suoniemi korostaa toimitusprojektin merkitystä siinä, millaisen vastaanoton asiakkuudenhallintajärjestelmä yrityksessä saa. ‒ Jo aikaisessa vaiheessa hanketta kannattaa panostaa siihen, että CRMohjelma rakentuu käyttäjäys täväl liseksi. CRM on suuri investointi: mitä aikaisemmin käyttäjien tarpeet

KOONNUT TARU SUHONEN

Vuoden gradu:­hajuaisti ohjaa osto­käyttäytymistä Kaisa Kivioja tutki markkinoinnin alan työssään tuoksumarkkinoinnin vaikutusta elintarvikkeiden myyntiin vähittäiskauppaympäristössä. Tutkimuskohteena olivat omenat ja karkit sekä päärynät ja suklaat.

Kivioja keräsi tutkielmansa aineiston toteuttamalla viiden viikon mittaisen tuoksumarkkinointikampanjan suomalaisessa hypermarketissa. Analyysin perusteella tuoksulla näyttää olevan myyntiä edistävä vaikutus. Toisaalta selvisi myös, että asiakkaat eivät ole tietoisia tuoksujen

huomioidaan, sitä kalliimmilta virheiltä vältytään, Suoniemi sanoo.

Onnistunut CRM-projekti vaatii toimivaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä. ‒ Erityisesti on varmistettava, että yhteistyö yrityksen IT-osaston ja loppukäyttäjien eli myynnin, markkinoinnin ja asiakaspalvelun välillä toimii.

Toinen avain onnistuneeseen CRMprojektiin on yrityksen työntekijöiden sitouttaminen uuteen järjestelmään ajoissa ‒ jo paljon ennen käyttöönottoa. ‒ Uuden teknologian käyttöönottaminen yrityksessä vaatii muutosta niin asiakasprosesseissa kuin käyttäjien rutiineissakin. On tärkeää viestiä, että CRM-järjestelmän käyttäminen on organisaation laajuinen prioriteetti ja panostus, joka hyödyttää kaikkia, tutkija muistuttaa.

Samppa Suoniemen väitöskirja The Impact of CRM System Development on CRM Acceptance tarkastettiin 19.4.2013. Virallisena vastaväittäjänä toimi professori Danny Bellenger (Georgia State University, USA) ja kustoksena professori Rami Olkkonen. Lue väitös verkossa: www. doria.fi/handle/10024/88943.

olemassaolosta. ‒ Tuoksujen prosessointi tapahtuu alitajuisesti, aivojen tunteita käsittelevässä osassa. Tuoksun tulkitsemiseen ei järki pääse vaikuttamaan ‒ toisin kuin kaikkiin muihin aistihavaintoihin.

Kivioja työstää tällä hetkellä markkinoinnin ja kansainvälisen liiketoiminnan laitoksella väitöskirjaa samasta aiheesta. ‒ Tutkin tuoksumarkkinointia myynninedistämisessä laajemmin. Kyseessä on ”the last frontier of marketing”, aiheessa

on paljon opittavaa ja selvitettävää.

Turun kauppakorkeakoulussa valitaan vuosittain vuoden gradu. Valinnalla halutaan korostaa pro gradu -työn tärkeyttä yliopisto-opintojen osana. Valinnalla halutaan nostaa myös tutkielmaohjauksen arvostusta. Kaisa Kiviojan graduohjaajana toimi markkinoinnin professori Leila Hurmerinta.

KUVA VERMIN INC (CREATIVE COMMONS, FLICKR)

TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN VUODEN 2012 PRO GRADU –TUTKIELMAKSI ON VALITTU KTM KAISA KIVIOJAN TYÖ SCENTED SALES: THE IMPACT OF A SCENT MARKETING CAMPAIGN ON GROCERY SALES.

Valmistuneet Kauppatieteiden tohtorin tutkinto Pitkänen Hanna Suoniemi Samppa Kauppatieteiden maisterin tutkinto Aalto Minttu Ahonen Johanna Almgren Sari Elomaa Laura Finning Timo Halonen Juha Hannula Mika Harjaks Evera Hartemo Mari Heinilä Leila Hytönen Aarni Jussila Esko Kaattari Tapio Kesa Kerli Kilkku Viivu-Maria Korobtchenko Jana Kuisma Elisa Laari Sini Lammervo Minna Lehtinen Pauliina Lindgrén Asla Lähdemäki Sakari

Lätti Heljä Löfberg Tor-Björn Moberg Heidi Mäntymäki Janne Nyman Olli Oksa Jimi Oksala Laura Oksanen Matilda Pekonen Tytti Pesonen Maarit Pitkäkangas Paula Pitkänen Lauri Pohjanliekki Mikko Ruponen Tommi Sadowski Maciej Sederlöf Jan Suutari Riina Tamlander Tiia Tapola Antti Veikkolainen Tinja Wilkman Hanna Valtiotieteiden maisterin tutkinto Mikkola Jussi

Porin yksikkö Kauppatieteiden maisterin tutkinto Halminen Emma Lehtonen Marja Malmi Marika Meskanen Joni Murtolahti Annamari Nieminen Matti Nikkanen Eero Piekkola Katri Pyydönniemi Maija Rannaste Jenni Renfors Tuomas Rinta-Kartano Tommi Ruohola Johanna Saarinen Paula Salminen Jussi Salovaara Riitta-Stiina Sarmet Marjo Seppälä Elina Sjöholm Jonne Sukeva Marika Tulokas Emili Vauhkala Noora Vuori Johanna

MERCURIUS 2/2013

23

JOHTAMISEN SUUNNANNÄYTTÄJÄ Vuoden mittaisella johtamisen kuntoradalla saat näkemystä ja kokemusta siitä, miten • suunnistaa liiketoimintaympäristön muutoksissa • luoda joustava strategia • tulkita talouden tunnuslukuja • kehittää myyntiä ja asiakkuuksien hoitoa • johtaa ja viestiä vakuuttavasti JOKO41 alkaa lokakuussa 2013, hakuaikaa 31.8.2013 asti

Tervetuloa JOKO infoon kauppakorkeakoululle to 15.8. klo 15.00 - 16.30 Ole hyvä ja ilmoittaudu tse-exe@utu.fi Seuraava kansainvälisesti EPAS -akkreditoitu, visionäärinen eMBA Turku alkaa helmikuussa 2014. Lisätietoa www.embaturku.fi Lisätietoa www.utu.fi/exe ja Markkinointipäällikkö Marika Herranen marika.herranen@utu.fi I 050 5840 778