Mercurius 3/2012

MERCURIUS 3/2012

Turun kauppakorkeakoulun sidosryhmälehti

Digipalvelu tulee lähelle asiakasta

10

Hyvän sairaalajohtamisen jäljillä

8

Itämeren alue kehittyy vauhdilla

16

PÄÄKIRJOITUS

MERCURIUS Kaikki on palvelua

Markkinoinnin tieteellinen tutkimus on neljänkymmenen vuoden ajan pyrkinyt saamaan otteen palveluista vaihdannan ja markkinoinnin kohteena. Pyrkimys määritellä palvelu tuotteena ei kuitenkaan ole tuottanut yleisesti hyväksyttyä näkemystä siitä, mitä palvelu on. Tutkijat ovat esittäneet useita ansiokkaita käsitteellistyksiä palvelujen ymmärtämiseksi, mutta konsensusta ei ole saavutettu. Tutkimusta on ohjannut perustavanlaatuinen kysymys: miten voimme ymmärtää palvelujen markkinointia, jollemme tiedä mitä palvelu on?

Vuosikymmenten kuluessa palvelua on tarkasteltu myös kilpailuetua tuovana strategiana ja kokonaisvaltaisemmin liiketoimintana. Samaan aikaan suomalaisyritykset ovat hioneet strategioitaan erottautuakseen kilpailijoistaan hyvällä palvelulla ja uudistuneet siirtymällä teollisesta tuotannosta palveluliiketoimintaan. Sama perimmäinen kysymys on silti vaivannut tutkijoita: miten voimme ymmärtää palvelustrategiaa tai palveluliiketoimintaa, jollemme tiedä mitä palvelulla tarkoitamme?

Viimeisin keskustelu amerikkalaisten tiedemiesten johdolla ja palvelujen pohjoismaisen koulukunnan pippurisella tuella on mullistanut kysymyksenasettelun ja ehdottanut koko markkinoinnin tarkastelua uudesta näkökulmasta niin kutsuttuna palvelulogiikkana. Palvelulogiikassa ei kysytä, mitä tuotetaan ja markkinoidaan, vaan miten tuotettu tarjooma tukee asiakkaan arvonluontia eli toisin sanoen sitä kokemusta tai lisäarvoa, jonka palvelu tuottaa asiakkaalle tai jonka tuottamiseen hän osallistuu. Ajatus palvelujen ja fyysisten tuotteiden eroista on siis hylätty hedelmättömänä.

Yrityksen tehtävänä tässä logiikassa on jalostaa asiakkaan arvonluontiprosesseihin sopivia resursseja, kuten esimerkiksi osaamista, teknologiaa ja palveluympäristöjä, sekä hallita vuorovaikutusta, jonka avulla nämä resurssit kiinnitetään asiakkaan omaan arvontuotantoon. Yritys voi tuottaa resurssit yksin, ilman asiakkaan panosta, tai se voi toimia yhdessä asiakkaan kanssa integroimalla asiakkaan ja yrityksen voimavaroja yhteen ja luomalla näin mahdollisesti myös aivan uusia resursseja. Viime kädessä kuitenkin kytkös asiakkaan omaan arvonluontiprosessiin ratkaisee. Ilman sitä yrityksen tarjoomalla ei ole markkinoita, palvelua ei synny – eikä kannattavaa liiketoimintaa.

Menestyvä yritys ei tänä päivänä kysy, miten voisimme markkinoida palvelujamme paremmin tai miten kytkemme palvelut osaksi liiketoimintaa. Sen sijaan se kysyy, miten tuotamme asiakkaan arvostamia resursseja, miten yhdistämme resurssit osaksi asiakkaan omaa arvonluontia ja miten innovoimme uusia resursseja yhdessä asiakkaan kanssa tulevaisuuden liiketoimintaa varten. Näihin kysymyksiin vastaamalla toteutuu todellinen palvelutalous.

AINO HALINEN-KAILA KIRJOITTAJA ON MARKKINOINNIN PROFESSORI JA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN TUTKIMUKSESTA JA JATKOKOULUTUKSESTA VASTAAVA VARAJOHTAJA.

4

Tutkijat purkavat palvelukokemuksen palasiin.

Mikä saa asiakkaan suosittelemaan?

12 Turun kauppakorkeakoulun tuore johtaja Markus Granlund haluaa antaa rauhan huippututkimuksen tekemiselle.

Sisällys 3/2012 2 4 6 8 9 10 12 15 16 18 19 20 22

Pääkirjoitus: Kaikki on palvelua Käyttäjäkokemus määrittää palvelubisnestä Lyhyesti Hyvän sairaalajohtamisen jäljillä Tapahtumat Huvi ja hyöty limittyvät digimaailmassa Yhdessä kohti tieteen kansainvälistä kärkeä Asiantuntija: Pan-Eurooppa Instituutti – ikinuori Itämeri-osaaja Itämeren alue vuonna 2025 on yhteistyötä, kilpailukykyä ja vetovoimaa Porilainen hyvinvointialan tutkimus tuo tehoa vanhuspalvelujen uudistamiseen Väitökset eMBA Turku -ohjelma on eurooppalaista eliittiä Valmistuneet

Tervetuloa alumnipäivään 27.10.!

Turun kauppakorkeakoulun kasvatit kokoontuvat – ohjelmassa myös vuoden alumnin valinta.

Lisätietoa ja ilmoittautuminen verkossa www.tse.utu.fi

Tanja Lepistö ja Mervi Vähätalo kehittävät Porissa hyvinvointialan palvelujärjestelmiä.

18

MERCURIUS 3/2012 | Julkaisija Turun yliopiston kauppakorkeakoulu | Päätoimittaja Markus Granlund | Toimitussihteeri Taru Suhonen, 02 333 9264, taru.suhonen@utu.fi | Toimitusneuvosto Markus Granlund, Pirjo Vuokko, Aki Koponen, Tuomas Koivula ja Taru Suhonen | Taitto Mainostoimisto Dimmi | Kannen kuva Jussi Vierimaa | Paino Finepress Oy | Painosmäärä 4 500 | ISSN 0788-9747 | Tilaukset, osoitteenmuutokset ja palaute tseviestinta@utu.fi

441 678 Painotuote

TEKSTI ALEKSI RAJAMÄKI

KUVITUS MILLA RISKU

KÄYTTÄJÄKOKEMUS MÄÄRITTÄÄ PALVELUBISNESTÄ

AINEETTOMAN PALVELUTUOTTEEN LOPULLINEN ARVO MÄÄRITTYY, KUN ASIAKKAAT JAKAVAT TIETOA KOKEMUKSISTAAN. PALVELUTOIMINNAN KEHITTÄMISELLE TÄMÄ TARJOAA MERKITTÄVÄÄ LISÄARVOA.

P

alveluliiketoiminnan keskiössä on aineeton kokemus, joka voi liittyä esimerkiksi palvelun toimintavarmuuteen, käytettävyyteen, kustannustehokkuuteen, osaamisen lisäämiseen, mielikuviin ja ihmisten väliseen vuorovaikutukseen. Asiakkaat nähdään yhä useammin aktiivisina kokijoina, jotka luovat arvoa paitsi itselleen myös myyjälle ja muille potentiaalisille ostajille.

– Palvelun tarjoajan on syytä ymmärtää käyttäjäkokemuksen suuri merkitys, se on

4 MERCURIUS 3/2012

nykyään koko palveluliiketoiminnan keskiössä. Ostajan kokema arvo perustuu usein täysin aineettomiin tekijöihin, sanoo tutkijatohtori Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulun markkinoinnin ja kansainvälisen liiketoiminnan laitokselta.

KOKEMUKSET KIERTOON

Tutkijatohtori Leena Aarikka-Stenroosin mukaan aineettomuus haastaa palvelun myyjän: asiakkaalle on vaikea kuvata etukäteen, mitä tietty aineeton, vahvasti aikaan sidottu

palvelu sisältää. Palvelun arvo muodostuu vasta käyttöhetkellä tai jopa jälkikäteen.

– Asiakkaat, jotka ovat käyttäneet tiettyä palvelua, voivat keskenään arvioida sen hyötyjä ja haittoja. He tekevät suositukset omista kokemukseen perustuvista lähtökohdistaan, mikä käy vaivattomasti esimerkiksi verkossa.

Haasteet ovat samat b-to-b-markkinoilla.

Ne kokevat aineettomien palvelujen ostamisen vaikeana, koska tarjoajia ei aina voi selkeästi vertailla.

– Jonkin teknisen koTutkijoiden mukaan neen toimivuuden karahtaalla ovat myös toittamisessa voidaan uudet start-upit.

ASIAKKAIDEN hyödyntää insinöörin ‒ Niille ei ole vielä KOKEMUSVIESTINTÄ ammattitaitoa, mutta muodostunut luotetVAUHDITTAA strategiakonsultin osaatavuudesta tai laadusOSTOPÄÄTÖSTEN mista onkin hankalampi ta kertovaa mainetta.

SYNTYMISTÄ JA TUO määritellä. AsiantuntijaUSKOTTAVUUTTA MENESTYJÄT palveluiden laadun hahLIIKETOIMINNALLE.” VASTAAVAT mottamisessa on hyvä ASIAKASTARPEISIIN turvautua asiakasrefeVaikka aineettomuus renssien lisäksi samassa asettaa omat haasteensa liiketoiminnalle, tilanteessa olevien vertaisyritysten kokepiilee siinä uudistumisen ja kasvun mahmuksiin, Jaakkola sanoo. dollisuus.

Jaakkola kannustaa yrityksiä Aarikka-Stenroos huomauttaa, että yrihyödyntämään kokemusten välittämisen tyspalveluissa on usein kyse isoista rahoista keinoja entistä tehokkaammin. ja vääränlaisten neuvojen hyödyntämisellä – Yritykset luottavat liian sokeasti tarvoi olla vakavat seuraukset. joamiensa palveluiden vetovoimaisuu‒ Kokemusten jakamisella on mahdollisteen. Helposti ajatellaan, että asiakkaat ta välttää sudenkuoppia. On äärimmäisen hakeutuvat erinomaisen konseptin luo tärkeää ennakoida, mitä tietyn palvelun oma-aloitteisesti. Yritykset tarvitsevat hyödyntämisessä tapahtuu ja minkälaisia uudenlaisia toimintamalleja, palvelutartuloksia voidaan saada aikaan. jontaa voisi yrittää avata tietoisemmin Tietointensiivisiä ja vaihtelevia asiantuleville asiakkaille vaikkapa tapausesituntijapalveluja tarjoavien yritysten lisäksi merkein. erityisiä haasteita kokevat palveluinnovaaKokemusviestinnällä on olennaista tioita markkinoivat yritykset, joiden pitää merkitystä molemmille osapuolille. luotettavasti osoittaa uuden palvelun arvo.

– Tieto asiakkaiden kokemuksista auttaa tunnistamaan palvelun asiakkaalle tuottamaa arvoa. Asiakkaiden kokemusviestintä vauhdittaa ostopäätösten syntymistä, tuo uskottavuutta liiketoiminnalle sekä auttaa yrityksiä arvioimaan toimintaansa uudelleen ja kehittämään ratkaisujaan. Todellisia menestyjiä ovat ne, jotka sopeutuvat muutoksiin ja vastaavat asiakastarpeisiin, Jaakkola sanoo.

Tutkijoiden mukaan yrityksen eri toimintojen ja kumppaneiden saumaton yhteistyö takaa onnistuneen palvelukokemuksen. Kuluttajan kokonaiskokemus muodostuu arjen käyttötilanteessa kaikista tiettyyn palveluun kuuluvista osatekijöistä.

– Palvelu toimitetaan asiakkaan sekä palveluntarjoajan ja sen järjestelmien välisessä vuorovaikutuksessa. Kannattavassa liiketoiminnassa ei riitä, että jokin osa tehdään erittäin hyvin, sillä kokonaisuus ratkaisee. Kokonaisuuden eri osien suunnittelun ja toiminnan on oltava sopusoinnussa keskenään.

PALKO-hanke pureutuu palvelukokemukseen PALKO-hankkeessa tutkitaan palveluiden arvon rakentumista ja välittymistä kokemusviestinnän avulla. Hanke yhdistää Turun kauppakorkeakoulun tutkimusosaamista palveluliiketoiminnan, arvonluonnin ja asiakasreferenssien kentillä.

– Tarkastelemme ensisijaisesti asiakkaiden välistä kokemusviestintää, mutta myös palveluntarjoajan ja ostajan sekä yritysten keskinäistä tiedonkulkua. Tarkoituksenamme on valottaa, minkälainen merkitys käyttäjäkokemusten ja -suositusten jakamisella on ostopäätöksen muodostumisessa ja arvonluonnissa, kertoo hankkeen päävastuullinen tutkija, KTT Leena Aarikka-Stenroos markkinoinnin ja kansainvälisen liiketoiminnan laitokselta.

Aarikka-Stenroos nostaa herkullisiksi tarkastelunkohteiksi suositusten uskottavuuden ja palveluntarjoajan kontrollin.

– Käyttäjäkokemuksia voi välittää verkossa usealle taholle tai ihmiseltä ihmiselle. On kiinnostavaa selvittää, voiko kuka tahansa lähettää kommentteja, missä tilanteessa ja kenelle. Uskovatko asiakkaat kaiken, mitä heille kerrotaan? Miten tiedon sisältö ja lähteen uskottavuus muuttaa ostamisen ja myymisen dynamiikkaa?, tutkija pohtii.

Hanke koostuu useasta alatutkimuksesta eri yhteistyötahojen kanssa. Mukana ovat Oulun yliopisto, Lappeenrannan ja Tampereen teknilliset yliopistot sekä erilaisia palveluliiketoiminnan yrityksiä liike-elämän asiantuntijoina. Kansainvälisinä yhteistyökumppaneina toimivat Manchester Business School and ja ESCP Europe, Paris.

Poikkitieteellinen tutkijaryhmä yhdistää markkinoinnin, tietojärjestelmätieteen ja teknillisten tieteiden näkökulmia.

– Tuloksista hyötyvät erityisesti yritykset, joilla on korostunut tarve viestiä asiakasarvoa luotettavalla tavalla. Ne voivat syventää asiakasymmärrykseen perustuvaa osaamistaan.

PALKO-hanketta rahoittaa Tekes, ja se on yksi strategiset tutkimusavaukset -edelläkävijähankkeista Serve-ohjelman tutkimusteemassa Palvelujen kokemuksellisuus arvonmuodostuksessa. Turun yliopiston kauppakorkeakoulussa hanketta johtaa KTT Elina Jaakkola.

MERCURIUS 3/2012

5

lyhyesti

Kauppakorkeakoulun opiskelijat BAT-testissä

Suomen Akatemian rahoitusta kauppakorkeakoulun tutkijoille

T

urun kauppakorkeakoulussa järjestettiin syyskuussa ensimmäistä kertaa taloustietotoimisto Bloombergin tuottama Bloomberg Assessment Test (BAT), jonka on tarkoitus vauhdittaa talous- ja rahoitusalan työtehtävistä kiinnostuneiden rekrytointia. ​Maailman johtava talouden tieto- ja taitokoe yhdistää työelämän kynnyksellä olevat opiskelijat maailmanlaajuiseen rahoitusalan työnantajaverkostoon. Koe arvioi taloustietoa ja käytännönläheistä soveltamistaitoa. Kokeessa kartoitetaan muun muassa rahoitusmarkkinoihin, kansantalouteen ja investointipankkitoimintaan liittyvää osaamista.

Opiskelijat saavat tuloksistaan raportin, joka tallentuu BAT-tietokantaan, josta yritykset voivat hakea mieleisiään henkilöitä muun muassa erityisosaamisen perusteella. Testi on opiskelijoille ilmainen. Tulokset ovat luottamuksellisia ja anonyymeja. Testin tehnyt voi päättää, hyväksyykö kiinnostuneen yrityksen yhteydenottopyynnön.

– Testi on tarkistus omasta osaamistasosta. Kysymykset ovat kaikille samat, ja osallistujia on useista maista ja huippuyliopistoista, testin järjestelyistä vastannut yritysrahoituksen ma. professori Mika Vaihekoski kertoo.

Bloombergin testin on tehnyt tähän mennessä reilu 55 000 henkilöä, yhteistyötahoina sadat yliopistot ympäri maailmaa.

S

KUVA ALEKSI RAJAMÄKI

Lisätietoa BAT-testistä osoitteessa www.bloomberginstitute.com

uomen Akatemia myönsi kevään päätöksissään apurahoja Turun yliopiston tutkijoille sekä nimittänyt akatemiatutkijoita ja -tohtoreita.

Turun kauppakorkeakoulussa laskentatoimen ja rahoituksen professori Kari Lukan tutkimusryhmälle Suomen Akatemia myönsi 600 000 euroa projektirahoitusta tutkimushankkeeseen ”Balancing tensions between the global and the local through management accounting and control”. Tutkimus kohdistuu johdon laskentatoimen rooliin globaalin ja lokaalin näkökulman välille syntyvien jännitteiden tasapainottamisessa kansainvälisesti toimivissa yrityksissä. Hankkeeseen osallistuu tutkijoita Turun yliopiston lisäksi useista yliopistoista eri puolilta maailmaa.

Tietojärjestelmätieteen tutkijatohtori Matti Mäntymäki nimitettiin Suomen Akatemian tutkijatohtoriksi. Tehtävä on tarkoitettu lupaavimmille hiljattain valmistuneille tohtoreille, jotta he voivat pätevöityä ammattitutkijoiksi. Asiakasarvoa ja arvon luomista sosiaalisessa mediassa tutkivalle Mäntymäelle myönnettiin 286 500 euroa.

Suomalaisten yrittäjämäisyys kukoistaa palkkatyössä Globaalista GEM-yrittäjyysmonitorista selviää, että suomalainen innovaatiotoiminta rakentuu vahvasti työntekijöiden tietotaidolle ja osaamiselle. Uutta liiketoimintaa aikuisväestön yrittäjämäisyys ei kuitenkaan synnytä keskivertoa enempää.

S

uomessa on erityisen paljon työntekijöiden yrittäjämäistä toimintaa. Tämä tarkoittaa sitä, että yritteliäät työntekijät kehittävät uusia tuotteita ja palveluita tai uutta liiketoimintaa työnantajansa lukuun. Suomi on neljäntenä, kun vertaillaan 22 innovaatio6 MERCURIUS 3/2012

talouden sisäistä yrittäjyyttä. Tiedot käyvät ilmi globaalista yrittäjyysmonitorista (Global Entrepreneurship Monitor, GEM), joka tutkii yrittäjäaktiivisuutta yli 50 maassa.

Monitorin Suomen osuuden Turun yliopiston kauppakorkeakoulussa laatineet tut-

kijat kertovat, että uudet innovaatiot ja innovaatioihin liittyvät yritystoiminnan aihiot syntyvätkin useimmiten jo olemassa olevissa yrityksissä.

– Suomen tilanne kertoo paitsi talouden rakenteista, myös siitä, että innovaatiotoi-

KOONNUT TARU SUHONEN

Aikuisopiskelun ohjaukseen panostettava kysynnän kasvaessa ​

T

Ryhdy mentoriksi opiskelijalle

urun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö on tutkinut aikuisopiskelun ohjauksen merkitystä. Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Satakunnassa -selvityksen tarkoituksena oli arvioida merkitystä myös yleisemmällä tasolla. Selvityksen tilaaja on Satakunnan Opin Ovi -hanke.

Selvityksen mukaan elinikäisen oppimisen tarve kasvattaa aikuisopiskelun kysyntää kansainvälisesti, kansallisesti ja alueellisesti. Väestön ikääntyessä korkeaan koulutustasoon nojaavien osaamistalouksien kilpailukyky perustuu yhä enemmän joustaviin työmarkkinoihin ja elinikäiseen oppimiseen. Tämä asettaa vaatimuksia myös aktiiviselle aikuisopiskelun ohjaukselle.

Selvityksen tavoitteena oli löytää suuntaviivoja sille, miten ohjauksen järjestelmää tulisi kehittää Satakunnassa, jotta alueellisesti voitaisiin entistä paremmin vastata Euroopan unionin sekä kansallisiin ja alueellisiin kasvutavoitteisiin.

Tutustu Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Satakunnassa -tutkimukseen osoitteessa www.satamittari.fi

Hankintaosaamisesta maakunnan yritysten valttikortti Kauppakorkeakoulussa on alkanut tutkimus- ja koulutushanke, jonka tavoitteena on lisätä varsinaissuomalaisten yritysten globaalia kilpailukykyä vahvistamalla niiden hankintaosaamista.

minta rakentuu vahvasti työntekijöiden tietotaidolle ja osaamiselle. Uusille yrityksille on vahva perusta olemassa olevien yritysten työntekijäkunnassa.

Tutkimuksessa on tarkasteltu myös suomalaisten yrittäjyyspotentiaalia. Luku on kansainvälisesti korkea: jopa 61 prosenttia koko aikuisväestöstä tunnistaa hyviä liiketoimintamahdollisuuksia ympäristössään.

– Potentiaali ei kuitenkaan päädy konkreettisiksi toimiksi, sillä uusi yritystoimintaaktiivisuus on Suomessa vain keskitasoa verrattuna muihin innovaatiovetoisiin kansantalouksiin.

T

urun kauppakorkeakoulu, muut tiedekunnat sekä oppiaineet ja yhdistykset pitävät aktiivisesti yhteyttä alumneihinsa, minkä lisäksi Turun yliopistossa koordinoidaan myös yhteistä alumnitoimintaa. Yliopiston alumniverkostossa on mukana tuhansia työelämän ja yhteiskunnan eri sektoreilla vaikuttavia yliopiston kasvatteja.

Koko yliopiston säännölliseen alumnitoimintaan kuuluu muun muassa vuosittain järjestettävä alumnitapaaminen. Toiminnan todellinen helmi on yliopiston mentorointiohjelma. Ohjelmaan osallistuvat yliopiston opiskelijat saavat mentorikseen alumnin, joka jakaa uransa alussa olevalle opiskelijalle kokemuksiaan ja omaa osaamistaan.

– Mentoritoiminta on koettu erittäin antoisana, ja monet alumneistamme haluavat jatkaa mentorina vuosi vuoden jälkeen. Mentorius antaa uusia näkökulmia ja haastaa ajattelemaan omaakin työtään, kun nuoret kyseenalaistavat totuttuja tapoja, alumnitoiminnasta vastaava koordinaattori Tytti Sokura kertoo.

Yliopiston alumniksi voi rekisteröityä alumnisivuilla. Jäsenyys on maksuton, ja jäseneksi liityttyään alumneille lähetetään säännöllisesti Aurora-lehti sekä uutiskirjeitä yliopistolta.

Säilytä yhteys yliopistoon • Liity alumniksi www.utu.fi/alumni/ • Ryhdy mentoriksi www.utu.fi/alumni/mentorointi/ • Päivitä yhteystietosi www.utu.fi/alumni/

EAKR-rahoitteinen projekti toteutetaan yhteistyössä Yrityssalon kanssa.

– Erityisesti teknologiateollisuudessa yritysten toimintatavat ovat viimeisten vuosien aikana muuttuneet entistä enemmän ulkoisten resurssien johtamisen suuntaan, kertoo projektin johtaja, hankintojen johtamisen professori Harri Lorentz. Määräaikainen professuuri

perustettiin kauppakorkeakouluun osana projektia.

Erityisen tuen kohteena projektissa on äkillisen rakennemuutoksen kohdanneen Salon elinkeinoelämä.

– Tämä on yksi tukikomponentti muiden joukossa, jolla tuetaan paikallista yritystoimintaa.

Tarkoitus on, että saavutetut käytännöt leviäisivät laajemmin maakunnan alueelle.

Suomalaista tutkimusryhmää johti akatemiaprofessori Anne Kovalainen. Tutkimusryhmän muita jäseniä olivat professori Jarna Heinonen, tutkija Tommi Pukkinen ja kollegiumtutkija Pekka Stenholm. Globaaliin GEM-tutkimukseen osallistui 53 maata vuonna 2011. Tutkimuksen kansallisena rahoittajana toimivat työ- ja elinkeinoministeriö sekä Turun yliopiston kauppakorkeakoulu.

MERCURIUS 3/2012

7

alumni

TEKSTI TARU SUHONEN

KUVA ESKO KESKI-OJA

HYVÄN SAIRAALAJOHTAMISEN JÄLJILLÄ Juha V. Virtanen on Turun kauppakorkeakoulusta valmistunut kauppatieteiden tohtori, joka vuonna 2010 julkaistussa väitöskirjassaan perehtyi sairaalajohtamiseen.

Lääkärikoulutuksen saanut Virtanen on jatkanut terveydenhuollon tutkimuksen parissa erikoistutkijana kauppakorkeakoulussa.

Viimeisimmässä tutkimusprojektissa Virtanen perehtyi yrittäjyystutkijoiden kanssa sisäiseen yrittäjyyteen ja innovaatioiden johtamiseen terveydenhuollossa.

Virtasen mukaan sairaaloissa ja terveydenhuollossa laajemmin pätevät samat hyvän johtamisen periaatteet kuin muuallakin. Hän toteaa, että on kuitenkin olemassa tiettyjä erityispiirteitä, joihin huomiota kiinnittämällä alan johtamista voidaan kehittää.

– Terveydenhuoltoalalla on pitkä substanssijohtamisen perinne. Senioriteetti pätevöittää johtajaksi, eikä lääkäri välttämättä ole alun perin ollut edes kiinnostunut johtamisen kysymyksistä. Tällöin potilastyöhön on helppo vetäytyä, koska se on perustellusti tärkeää.

Näin johtamispuoli voi jäädä rempalleen.

Virtasen mukaan on kuitenkin tärkeää, että terveydenhuollon johtajat ovat alan ihmisiä – niin sanottuja ammattijohtajia hän ei ehdota ratkaisuksi.

– He tuntevat kulttuurin ja pelisäännöt.

Paljon voidaan tehdä kouluttamalla lääkäreitä johtajina. Erityisesti henkilöstöjohtamisessa perusasioilla päästään pitkälle.

ORGANISAATION PERUSTEHTÄVÄ PIDETTÄVÄ MIELESSÄ

Tutkija listaa kolme usein esittämäänsä keinoa johtamisen parantamiseksi.

– Ensinnäkin johtajuus on otettava. Asiantuntijaorganisaatiossa on suuri riski sille, että sen oletetaan toimivan automaattisesti. Toiseksi organisaation perustehtävä on pidettävä mielessä ja varmistettava, että muutkin sen muistavat arjen kiireissä. Kolmanneksi on muistettava, että tulokset tehdään yhdessä.

Johtajan pitää sitoutua johtamiseen, mutta myös henkilöstöltä vaaditaan sitoutumista ja työyhteisötaitoja.

Virtanen sanoo, että perusteesit pätevät kaikenlaisten asiantuntijaorganisaatioiden johtamiseen ja niiden kehittämiseen. Hän muistuttaa myös johtajan palvelutehtävästä, joka korostuu monessa organisaatiossa.

– Johtajan tehtävä on tarjota asiantuntijoille olosuhteet, joissa he pystyvät hoitamaan perustehtävänsä. Esimerkiksi asiantuntijoiden raportointivelvoitteet voivat olla karhunpalvelus palvelufunktiolle. Mikäli selvitykset eivät johda perustehtävien parempaan hoitamiseen, ne ovat turhia. Johtajan tehtävä on sietää epävarmuutta ja antaa asiantuntijoiden keskittyä omaan työhönsä.

KUKA? Juha V. Virtanen valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Turun yliopistosta vuonna 1979. Hän toimi lääkärinä julkisella ja yksityisellä sektorilla kahdeksan vuoden ajan, minkä jälkeen siirtyi liike-elämään perheyrityksensä johtoon.

Virtanen väitteli kauppatieteiden tohtoriksi Turun kauppakorkeakoulussa vuonna 2010. Väitöskirjan aihe oli sairaalajohtaminen.

On jatkanut tutkimusaiheen parissa, aikoo seuraavaksi keskittyä spesialiteettien merkitykseen johtamisen näkökulmasta. Kouluttaa nuoria lääkäreitä johtamiseen liittyvissä asioissa ympäri Suomea.

– Näen nuorissa valtavaa potentiaalia, asenne johtamiseen ja sen merkitykseen on selvästi muuttunut.

8 MERCURIUS 3/2012

tapahtumia

KOONNUT TARU SUHONEN

WIS 2012: tietoyhteiskunta haastaa hyvinvoinnin tasa-arvoisuuden WELL-BEING IN THE INFORMATION SOCIETY -KONFERENSSI KOKOSI 22.–24.8. TUTKIJAT SEKÄ YRITYSTEN, JÄRJESTÖJEN JA TERVEYDENHUOLLON EDUSTAJAT KÄSITTELEMÄÄN TERVEYDEN, URBAANIN ELINTAVAN SEKÄ INFORMAATIOTEKNOLOGIAN VÄLISIÄ YHTEYKSIÄ. KANSAINVÄLINEN KONFERENSSI JÄRJESTETTIIN NELJÄTTÄ KERTAA.

K

un tieto ja palvelut siirtyvät yhä enemmän verkkoon ja elektronisille alustoille, jäävät samalla monet yksilöt ja ihmisryhmät kehityksen ulkopuo-

Terveydenhuoltoa voidaan uudistaa pienillä teoilla arjessa

T

SE Entre on selvittänyt yksittäisen työntekijän roolia terveydenhuollon uudistumispaineiden asettamien haasteiden keskellä. Tutkimus on osa Tekesin ja Kunnallisalan kehittämissäätiön rahoittamaa Innovaatiojohtaminen terveyspalveluissa -projektia. Tuloksia esiteltiin Hoitajat ja lääkärit työnsä uudistajina -seminaarissa 21.8.

Tutkijoiden mukaan terveydenhuollossa jää luovuudelle ja riskinotolle usein vä-

lelle sekä saavutettavuuteen että resursseihin liittyvistä syistä.

Tutkijat puhuvat digitaalisesta jaottelusta, jolla on esimerkiksi terveyspalveluiden kohdalla vakavia seurauksia jopa koko yhteiskunnalle.

– Tietoyhteiskunta tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia ihmisten elämänlaadun parantamiseksi, mutta esimerkiksi aistivammaiset, liikuntarajoitteiset tai muut riskiryhmät eivät välttämättä ole olleet sovellusten kehittäjien avainkohderyhminä, avasi konferenssin puheenjohtaja, tietojärjestelmätieteen professori Reima Suomi päivien teemaa.

Konferenssin avasivat keskiviikkona 22.8.

Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja, Turun yliopiston kansleri Pekka

hän tilaa. Ratkaisuksi he ehdottavat sisäistä yrittäjyyttä. ‒ Sisäinen yrittäjyys haastaa sekä johtajia että työntekijöitä ajattelemaan uusilla tavoilla. Terveydenhuollon tiukasti institutionalisoitunut toimintaympäristö kuitenkin rajoittaa työn kehittämisen mahdollisuuksia, sanoo projektin johtaja, professori Jarna Heinonen.

Tutkijoiden mukaan terveydenhuolto tarvitseekin hoitajia, lääkäreitä ja johtajia, jotka yritteliäästi ajavat muutosta ja haluavat tehdä asiat uudella tavalla omalla työpaikallaan.

Tutkimuksen mukaan terveydenhuollon arjen toimintalogiikat ovat ristiriidassa kehittämistavoitteiden kanssa. ‒ Osa johtajista hautautuu hallintoon keskittyessään etsimään ratkaisuja akuutteihin ongelmiin. Lääkärit taas ovat kyllä

Puska, joka esitteli THL:n toimintaa konferenssin teemoihin liittyen. Konferenssissa kuultiin esityksiä tutkimuksista, tuotteista ja palveluratkaisuista, jotka yhdistävät terveyden edistämisen ja informaatioteknologian urbaaniin elämäntapaan.

Konferenssin järjestäjinä ovat Turun yliopisto ja Itämeren alueen Terveet Kaupungit ry sekä Åbo Akademi, Turun ammattikorkeakoulu ja Kela. Lisätietoa konferenssista www.wis.fi

Professori Peter Bath (University of Sheffield) oli yksi konferenssin pääpuhujista.

sitoutuneita työhönsä ja potilaisiin, mutta eivät välttämättä organisaatioon. Työntekijät näkevät roolinsa passiivisena ja itsensä muutosten kohteina, eivät niiden tekijöinä, listaa projektitutkija Thomas Lemström keskeisiä havaintoja.

Henkilöstön innovaatiopotentiaalin hyödyntämiseksi kaivattaisiinkin uudenlaisia toimintamalleja ja rakenteita. ‒ Esimerkiksi hoitajille ei löydy kanavia, joilla he voisivat viedä aloitteitaan eteenpäin.

Kollektiiviset identiteetit ja vallalla olevat ajattelutavat luovat säännöt. Suurempi omistajuus ja laajempi työnkuva voisivat vahvistaa sisäistä yrittäjyyttä.

Tilaisuudessa julkaistiin osana projektia tehty Riittääkö innostus? Sisäinen yrittäjyys terveydenhuollossa -käsikirja, joka tarjoaa keinoja edistää sisäistä yrittäjyyttä terveydenhuoltoalalla. Tiedustelut kristiina.baarman@ utu.fi

Seminaarissa käytiin paneelikeskustelu innovatiivisuudesta ja sen johtamisesta terveydenhuollossa. Keskusteluun osallistuneet Marco Hautalahti, Hanna Mäkäräinen ja Aki Lindén totesivat sisäisen yrittäjyyden mahtuvan terveydenhuoltoon.

- Meidän johtajien pitää antaa asiantuntijoille riittävästi autonomiaa, Mäkäräinen sanoi.

MERCURIUS 3/2012

9

TEKSTI ALEKSI RAJAMÄKI

KUVA JUSSI VIERIMAA

Huvi ja hyöty

limittyvät digimaailmassa

Teknologisoituneeseen maailmaan syntyneet nuoret tehokäyttäjät taituroivat vaivatta digitaalisilla palvelualustoilla.

Uudenlaisten sovellusten tulisi tarjota virikkeitä myös palvelutarjonnan katveeseen jääneille ikäihmisille.

Tutkijatohtori Matti Mäntymäki on tarkastellut väitöstutkimuksessaan Habbo Hotellin toistuvaa käyttöä ja virtuaalista ostamista suomalaisten nuorten keskuudessa. Väitöskirja palkittiin Turun Suomalaisen Yliopistoseuran ja European Foundation for Management Developmentin väitöskirjapalkinnoilla viime vuonna.

10 MERCURIUS 3/2012

T

ieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen vaatii yhä enemmän riittävää tietotaitoa. Kauppatieteiden tohtori Matti Mäntymäen mukaan erityisesti 1990- ja 2000-luvuilla syntynyt sukupolvi on ketterä oppimaan ja omaksumaan.

– Näille diginatiiveille ja milleniaaleille esimerkiksi erilaisten sosiaalisen median sovellusten käyttäminen on luonnollinen ja jopa erottamaton osa arkipäivää. Heidän vanhempansa, digi-immigrantit, ovat tutustuneet tietotekniikkaan vasta myöhemmällä iällä.

Turun kauppakorkeakoulun tietojärjestelmätieteen oppiaineessa tutkijatohtorina työskentelevä Mäntymäki on kartoittanut sosiaalisten virtuaalimaailmojen toistuvaan käyttöön ja virtuaaliseen ostokäyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä nuorten keskuudes-

sa. Hänen mukaansa digitaalisuus on muuttanut nuorten tapoja ilmaista itseään.

– Virtuaalinen kuluttaminen on diginatiiveille arkipäivää. Esimerkiksi Habbo Hotellissa, maailmankuulussa suomalaisessa virtuaaliympäristössä, käyttäjä voi ostaa avatar-hahmolleen erilaisia virtuaalituotteita, kuten vaatteita, asusteita ja lemmikkejä.

Habbolaiset luovat kolmiulotteisessa hotellissa mukavia kokemuksia ja tuntevat intuitiivisesti sovelluksen toimintatavat.

REAALIMAAILMAN JATKE

Nuoret yhdistävät digitaalisten palveluiden käytössä huvin, hyödyn ja sosiaalisuuden.

– Teknologia toimii oppimisen tukena, esimerkiksi Habbosta voidaan hakea apua läksyjen tekemiseen. Habbo Hotellin kaltaiset sosiaalisen median ympäristöt voivat olla tärkeitä kanavia myös vertaistuen saamiseen vaikeassa elämäntilanteessa.

– Erilaiset digitaaliset alustat ja välineet ovat mahdollistaneet täysin uudenlaisen kommunikoinnin, kun eri kaveriporukat ovat tavoitettavissa vain muutamalla klikkauksella. On tosin viitteitä siitä, että nuorilla sukupolvilla olisivat reaalimaailman viestintätaidot heikkenemässä, koska keskustelu tapahtuu enenevissä määrin sähköisissä kanavissa, Mäntymäki lisää.

Tutkijan mukaan nuoret eivät tee eroa reaali- ja virtuaalimaailman tai yksityisyyden ja julkisen välillä, toisin kuin vanhempansa.

– Nuoret kokevat sosiaaliset mediapalvelut fyysisen maailman laajentumina. He tunnistavat virtuaalisen ja todellisen maailman erot, mutta se ei ole heille merkityksellistä.

Tosielämän epäkohdat, kuten kiusaaminen

Räätälöidyt digitaalipalvelut arjen tarpeisiin Viestintätekniikalla on keskeinen merkitys tiedon ja palveluiden välittämisessä ja hyödyntämisessä. Sähköiset palvelut mahdollistavat reaaliaikaisen ja entistä tehokkaamman sisältöjen tuottamisen ja jakelun.

– Digitaaliset ratkaisut ovat yhä tärkeämpiä liiketoiminnassa ja viestinnässä. Ne ovat siirtymässä enenevässä määrin osaksi pilvipalveluita, joita käytetään selaimella omalle työasemalle asentamisen sijaan. Yleisesti ajatus

yksittäisestä, jo valmiista palvelukonseptista alkaa olla kulunut, koska uudet ratkaisut räätälöidään eri komponenteista asiakastarpeiden mukaan, kertoo Mäntymäki.

Tekninen kehitys, verkostoituminen ja jakamisen kulttuuri tarjoavat yrityksille mahdollisuuksia ottaa asiakas mukaan uusien sovellusten ideointi- ja kehittelytyöhön.

– Osallistaminen on kasvava trendi koko palvelukentällä. Asiakkaat jakavat kokemuksiaan ja neuvoja verkossa.

Näin sosiaalinen media laajentaa palvelun käyttökokemusta ja käsitteen rajoja.

Tutkijatohtorin mukaan palvelun lähtökohtana on usein arjen helpot-

ja huijaaminen, saattavat seurata käyttäjää bittiavaruuteen. Nuorten vanhemmat pohtivat sosiaalisen median riskejä ja sen tuomaa lisäarvoa jälkikasvuaan enemmän.

ESTEETTÖMÄSTI PALVELUALUSTOILLE

Mäntymäki hämmästelee vanhemmalle väestölle suunnattujen digitaalipalveluiden vähyyttä. Hänen mukaansa viimeistään suurten ikäluokkien eläköityminen haastaa yritykset laajentamaan tarjontaansa.

– Ikääntyvien ihmisten pysyminen hyvinvoivina ja aktiivisina mahdollisimman pitkään on tärkeää paitsi yhteiskunnalle myös inhimillisestä näkökulmasta. Heillä on aikaa, motivaatiota ja varaa panostaa hyvinvointiinsa teknologiaa apuna käyttäen.

Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden pohjalle rakentuvilla hyvinvointipalvelusovelluksilla voisi hyvinkin olla kysyntää myös kansainvälisillä markkinoilla.

Mäntymäki kannustaa palveluntarjoajia huomioimaan erityisesti helppokäyttöisyyden ja palvelusta välittyvän inhimillisen kontaktin uusien palvelujen suunnittelussa.

– Helppokäyttöisyys on osa nautittavaa käyttäjäkokemusta. Palvelun tulisi olla selkeä, hyödyllinen ja vaivaton. Sellainen, että käyttäjä pääsee heti ajatuksesta kiinni ja voisi pikkuhiljaa opetella lisää.

– Digitaalisessa ympäristössä toimiminen vaatii usein jonkin laitteen ja oman teknisen osaamisen päivittämistä. Voisiko tulevaisuudessa ajatella, että palveluihin pääsisi käsiksi sellaisin välinein ja keinoin, jotka asiakkaalla on jo omasta takaa? Esteettömyys on hyvä tavoite myös digimaailmassa, Mäntymäki heittää.

taminen, sillä tietoyhteiskunnassa toimiminen edellyttää ennen kaikkea valmiuksia selvitä päivittäisessä informaatiotulvassa.

– Digitalisten palveluiden helppokäyttöisyys, joustavuus, luotettavuus ja toimivuus ovat keskeisiä lähtökohtia. Niiden toteuttamisessa tarvitaan vahvaa teknistä ja liiketoiminnallista osaamista. Myös turvallisuus ja yksityisyyden suoja nousevat avainasemaan palveluita valittaessa, kun asiakkaat todella tiedostavat, millaisiin käyttöehtoihin ovat sitoutuneet.

MERCURIUS 3/2012 11

Yhdessä tieteen kärkeä TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN TUORE JOHTAJA MARKUS GRANLUND HALUAA ANTAA TILAA LUOVUUDELLE. HÄN TIETÄÄ, ETTÄ HUIPPUTUTKIMUS OTTAA OMAN AIKANSA.

12 MERCURIUS 3/2012

kohti kansainvälistä TEKSTI TARU SUHONEN

L

KUVA HANNA OKSANEN

KUKA?

askentatoimen professori Markus Granlund aloitti kauppakorkeakoulun johtajana elokuun alussa. Tehtävä on Granlundille osittain tuttu, sillä hän on toiminut Turun kauppakorkeakoulun varajohtajana ja sitä ennen vararehtorina yhteensä kuuden vuoden ajan. − Olen seurannut kuvioita vierestä aika tarkkaan. Täydellisiä yllätyksiä ei olekaan vielä tullut vastaan, hän sanoo.

Granlund nimitettiin tehtäväänsä keväällä. Kesän mittaan hän kertoo ehtineensä miettiä tulevia haasteita. − Ei ole pikku juttu vastata lähes kolmensadan hengen työyhteisöstä, sen motivoinnista ja tuloksellisuudesta. Hyppään

hommaan innostuneena mutta nöyränä – ovathan henkilöstö ja opiskelijat ne kaikista tärkeimmät sidosryhmämme.

TULOSKORTTI KUULUU JOHTAJAN TYÖKALUPAKKIIN

Laskentatoimen professori Markus Granlund on yksi paitsi Turun kauppakorkeakoulun myös koko Suomen kansainvälisesti menestyneimmistä tutkijoista johdon laskentatoimen alalla. Hän tietää, mitä huippututkimus vaatii, ja aikoo kannustaa kauppakorkeakoulun tutkijoita yhä laadukkaampaan tieteelliseen työhön. ‒ Toivon osaltani edistäväni luovuutta sallivaa ilmapiiriä. Töissä saisi mielellään olla hauskaakin, mikä usein näkyy innostuneissa akateemisissa keskusteluissa. En usko liikaan

Markus Granlund on Turun kauppakorkeakoulun kasvatti. Hän valmistui kauppatieteiden maisteriksi vuonna 1992, kauppatieteiden lisensiaatiksi vuonna 1994 ja kauppatieteiden tohtoriksi vuonna 1998.

Granlund on keskittynyt tutkijanurallaan johdon laskentatoimeen, mutta vaikuttanut välillä myös tietojärjestelmätieteen puolella. Laskentatoimen professorina hän on työskennellyt vuodesta 2003 saakka. Kansainvälisesti aktiivinen tutkija työsti väitöskirjaansa Kööpenhaminan kauppakorkeakoulussa vuoden 1995. Vuoden 2006 hän vietti Sydneyssä vierailevana professorina University of Technologyssä.

normittamiseen, sillä huippujulkaisuja tulee, kun niitä saa tehdä rauhassa kannustavassa työyhteisössä.

Granlund huomauttaa, että johtaakin pitää, jotta ei ajauduta innovatiivisuudesta kaaokseen. ‒ Asiantuntijaorganisaatioiden ajatellaan usein olevan itseohjautuvia. Raameja ja ohjausjärjestelmiä on kuitenkin oltava, mutta niiden pitää olla hyvin perusteltuja, huolellisesti suunniteltuja ja harkiten käytettyjä.

Ratkaisevaa on lopulta se, miten järjestelmiä käytetään. Tärkeämpää kuin itse tuloksen seuranta on ennakointi ja prosessien kehittämisen tuki.

Johdon ohjausjärjestelmien asiantuntijana Granlund korostaa erilaisten mittareiden merkitystä. Käytössä olevista työkaluista ehkä keskeisimpänä hän pitää strategista tuloskorttia. ‒ Yliopistoissa on vaikeaa tasapainoilla lyhyen tähtäimen ja vuosisuunnittelun sekä pitkän tähtäimen tavoitteiden välillä. Tuloskortin avulla on mahdollista tuoda kokonaisvaltaisesti esiin ja tasapainottaa erilaisia tavoitteita sekä mahdollisia jännitteitä näiden välillä.

YHTEISKUNNALLISTEN KYSYMYSTEN YTIMESSÄ

Granlund on ensi töikseen käynnistänyt kauppakorkeakoulun tutkimuksellisten kärkien teroittamisen. Finanssikriisi ja uusi taantuma ovat hänen mielestään osoittaneet

MERCURIUS 3/2012 13

jälleen kauppa- ja taloustieteiden yhteiskunnallisen merkityksen. ‒ Liiketoimintaosaaminen on ratkaiseva osa kokonaisuutta. On vaikeaa ajatella, miten talous kehittyisi ilman sitä.

Granlund kertoo, että yhtenä keskeisenä kehittämiskohteena juuri nyt on yrittäjyyden tutkimus ja koulutus, joka rakennemuutoksessa luo osaltaan perustaa uusien yritysten perustamiselle ja kasvuyrittäjyydelle. Yhtenä tärkeänä kehittämiskohteena hän näkee myös yritysrahoituksen tutkimuksen ja koulutuksen. Verkostot liiketoiminnassa on yksi kauppakorkeakoulun tutkimuksen painoaloista ‒ ja pysyy sellaisena. ‒ On varmaa, että kukaan ei nykyään pärjää yksin. Tämä liittyy vahvasti myös omaan tutkimusalaani, johdon ohjausjärjestelmiin.

On oma kysymyksensä, miten globaaleihin verkostoihin kytkeytyviä organisaatioita pitäisi ohjata.

TYÖT TÖINÄ

Johtajan pesti valtaa professorin työajasta ratkaisevan ison osan. Granlund vastaa muun muassa strategisesta suunnittelusta ja strategian toimeenpanosta sekä kansainvälistymisestä kauppakorkeakoulussa. Johtaja vetää kauppakorkeakoulun johtokuntaa ja johtoryhmää sekä osallistuu myös Turun yliopiston laajennetun johtoryhmän työskentelyyn.

Aikaa pitäisi riittää myös aktiiviselle kanssakäymiselle ulkoisten sidosryhmien kanssa –

Granlund haluaa panostaa esimerkiksi alumnitoiminnan kehittämiseen.

Hän aikoo pitää kiinni myös opetus- ja tutkimustehtävistään sekä joukosta erilaisia asiantuntijatehtäviä esimerkiksi tieteellisten aikakausjulkaisujen toimitustyössä ja niihin tarjottavien artikkelien arvioinnissa.

Tällä hetkellä Granlund osallistuu professori Kari Lukan johtamaan Suomen Akatemian rahoittamaan hankkeeseen, jossa tutkitaan johdon laskentatoimen roolia globaalin ja lokaalin näkökulman välille syntyvien jännitteiden tasapainottamisessa kansainvälisesti toimivissa yrityksissä. Hankkeeseen osallistuu tutkijoita Turun yliopiston lisäksi useista yliopistoista eri puolilta maailmaa. ‒ Toki tutkimukseen käytettävästä ajasta joutuu tinkimään ison yksikön johtamisen ohella. Mottoni kuitenkin on, että sitten kun tehdään, tehdään kunnolla, vaikka volyymi olisikin vähäisempi.

Vaikka töissä riittää kiirettä, pitää Granlund elämän kokonaistasapainoa tärkeänä.

Neljän lapsen isä ei aio istua kaikkia iltojaan töissä ja toivoo, että alaiset ottaisivat tästä oppia. ‒ Se ei ole kestävää. Töitä tehdään se aika kun tehdään, eikä tuloksellisuus saa tulla hinnalla millä hyvänsä. Tavoitteellinen pitää olla, mutta työhyvinvoinnin rapautuessa katoaa koko perusta pitkäjänteiseltä kehittymiseltä.

Urheilu on aiemmin muun muassa maratonjuoksua harrastaneelle Granlundille tärkein harrastus. Hän on useana vuonna osallistunut Turun kauppakorkeakoulun joukkueessa taloustieteilijöiden jalkapalloturnaukseen. Tämän vuoden joukkue (kuvassa) toi Turun yliopistolle SM-hopeaa. Granlund pelaa jalkapallon lisäksi aktiivisesti myös jääkiekkoa.

– Kuten nimikin velvoittaa, hän heittää.

14 MERCURIUS 3/2012

Robert Lang, Arto Kuuluvainen, Lauri-Matti Palmunen, Joonas Uotinen, Elias Oikarinen, Aki Koponen, Ulla-Maija Mylly, Arto Ryömä, Luis Alvarez, Antti Ranki ja Markus Granlund

asiantuntija Pan-Eurooppa Instituutti 25 vuotta

I

tämeri on kautta aikojen yhdistänyt sen rantavaltioita. Suomelle Itämeren alue on taloudellisesti merkittävä – esimerkiksi lähes puolet Suomen viennistä ja tuonnista muodostuu Itämeren valtioiden kanssa käydystä kaupasta.

Suomi on hyötynyt Itämeren alueen vakaasta turvallisuuspoliittisesta tilanteesta ja myönteisestä talouskehityksestä, mutta joutuu samalla vastaamaan aluetta yhteisesti koskeviin tulevaisuuden haasteisiin.

Itämeren alueen liiketoiminnan ja talouskehityksen seurantaan on Turun yliopiston kauppakorkeakoulussa erikoistunut Pan-Eurooppa Instituutti (PEI), joka keskittyy muutoksiin Itämeren talousalueella ja EU:n itäisissä rajanaapureissa, erityisesti Venäjällä, Valko-Venäjällä ja Ukrainassa. PEI muun muassa toteuttaa tutkimushankkeita sekä antaa keskeisiin tutkimusalueisiinsa pohjautuvaa opetusta kansainvälisen liiketoiminnan aineessa.

Tuorein tutkimushanke on EU:n rahoittama SmartComp – Smart competitiveness for the Central Baltic region -projekti, joka pyrkii monitasoisen tutkimuksen sekä Triple Helix -yhteistyön pohjalta tarjoamaan erilaisia ratkaisuja alueen meriklusterin kestävän kilpailukyvyn vahvistamiseksi.

Viime vuosina PEI:n tutkimus on keskittynyt muun muassa Itämeren alueelliseen kehitykseen, energiaturvallisuuteen, ulkomaisiin investointeihin sekä innovaatioihin. Innovaatioiden osalta tutkimus on painottunut erityisesti Venäjän innovaatiojärjestelmän kehittämiseen sekä Venäjän ja EU:n väliseen innovaatioyhteistyöhön. Lisäksi PEI on nostanut tarkastelun kohteeksi pohjoisessa Barentsinmeren alueen, sillä arktisten alueiden poliittinen kehitys ja avautuvat liiketoimintamahdollisuudet heijastuvat myös Itämeren alueen kehitykseen.

Tutkimushankkeiden ohella PEI on vuodesta 2004 lähtien julkaissut neljännesvuosittain ilmestyvää Baltic Rim Economies (BRE) -talouskatsausta, joka asiantuntija-artikkelien kautta keskustelee Itämeren alueen kehityksestä ja keskeisistä ilmiöistä. Sen kirjoittajiin lukeutuu EU-komissaareja, ministereitä, kansanedustajia, alueellisia päätöksentekijöitä, liike-elämän edustajia, akateemisen maailman edustajia sekä muita asiantuntijoita. Julkaisun toimitusta tukevat Turun kaupunki, Centrum Balticum ja Turun kauppakamari. Tilaajaksi voi ilmoittautua veloituksetta osoitteessa www.tse.utu.fi/pei.

Julkaisujen lisäksi PEI nostaa julkiseen keskusteluun päivänpolttavia aiheita erilaisten kansainvälisten tilaisuuksien muodossa. Vuonna 2012 instituutti viettää 25-vuotisjuhlavuottaan ja juhlistaa sitä järjestämällä 25. lokakuuta Turun kauppakorkeakoulussa korkeatasoisen kansainvälisen seminaarin The Baltic Sea region 2025. Tilaisuuden pääpuhujina nähdään Suomen ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja, Liettuan energiaministeri Arvydas Sekmokas, Latvian puolustusministeri Artis Pabriks sekä Viron opetus- ja tutkimusministeri Jaak Aaviksoo, jotka käsittelevät Itämeren alueen tulevaisuutta eri näkökulmista.

Tulevina vuosina PEI pyrkii entisestään laajentamaan kansainvälisiä tutkimus- ja yhteistyöverkostojaan. Samalla PEI nostaa jatkossakin aktiivisesti akateemiseen ja julkiseen keskusteluun Itämeren alueen kehitykseen liittyviä ilmiöitä ja kysymyksiä.

Kansainvälisellä yhteistyöllä Itämeren rantavaltiot sekä yritysklusterit voivat löytää ratkaisuja yhteisiin haasteisiin ja nostaa alueen erityisosaamisen maailmankartalle.

EINI LAAKSONEN PROJEKTITUTKIJA PAN-EUROOPPA INSTITUUTTI

KUVA ALEKSI RAJAMÄKI

Pan-Eurooppa Instituutti – ikinuori Itämeri-osaaja

MERCURIUS 3/2012

15

Pan-Eurooppa Instituutti 25 vuotta

vuonna

ITÄMEREN ALUE

2025

TEKSTI TARU SUHONEN

on yhteistyötä, kilpailukykyä ja vetovoimaa

PAN-EUROOPPA INSTITUUTIN NEUVOA-ANTAVAN ELIMEN ASIANTUNTIJOIDEN MUKAAN POSITIIVISESSA NOSTEESSA OLEVA ITÄMEREN ALUE VOI HYVINKIN OLLA MERKITTÄVÄ GLOBAALI PELURI VUOTEEN 2025 MENNESSÄ.

1

MITKÄ OVAT ITÄMEREN ALUEEN SUURIMMAT KEHITYSKOHTEET?

2

KEIDEN KANSSA ALUE KILPAILEE JA MILLÄ KILPAILUVALTEILLA?

3

MIKÄ LEIMAA ITÄMEREN ALUETTA KOLMENTOISTA VUODEN KULUTTUA?

KARI LIUHTO, PROFESSORI, PAN-EUROOPPA INSTITUUTIN JOHTAJA, CENTRUM BALTICUMIN JOHTAJA

1.

Itämeren alueella on käynnissä lukuisia merkittäviä kehityshankkeita, sillä olemme vasta pikkuhiljaa sopeutumassa Ne u vo s t o l i i t o n hajoamiseen ja EU:n levittäytymiseen tälle alueelle. Näitä hankkeita ovat esimerkiksi nestekaasusatamaprojektit, uusien merenalaisten sähkökaapelien ja kaasuputkien rakennussuunnitelmat sekä UstLugan jättisataman laajentaminen. Myös eurooppalaisia kuljetuskäytäviä kehitetään Itämeren alueen eri osissa helpottamaan tavaroiden ja ihmisten liikkumista. Venäjän tuore jäsenyys maailman kauppajärjestö WTO:ssa lisää tavaravirtoja nykyisestä, ja myös venäläinen turismi Itämeren alueella tulee lisääntymään, kun viisumit pidentyvät.

Itämeren alueella pitää tehdä paljon myös työttömyyden voittamiseksi. Työllisyyden lisäämiseksi joudumme panostamaan entis16 MERCURIUS 3/2012

tä enemmän yritystemme kilpailukykyyn ja tulevien ammattilaisten koulutukseen. Arvelen, että kokonaisvaltainen koulutusreformi on edessä useissa Itämeren alueen maissa, myös meillä Suomessa.

2.

Itämeren maat ovat avoimia talouksia eli olemme erittäin riippuvaisia ulkomaankaupasta. EU:n talousmoottori Saksa on maailman kolmanneksi suurin viejä Kiinan ja USA:n jälkeen. Vastaavasti Venäjä on maailman merkittävin energian viejä. Myös Itämeren alueen pienet valtiot ovat erittäin riippuvaisia maailmanmarkkinoiden kysynnästä. Kilpailijamme löytyvät maailman eri kolkista.

Säilymme globaalissa kilpailussa mukana niin kauan kuin satsaamme koulutukseen, huippuosaamiseen ja innovaatioihin. Esimerkiksi arktisesta laivanrakentamisesta voi tulla iso bisnesmahdollisuus Suomelle. Myös ympäristöteknologiasta, uusiutuvasta energiasta ja ICT-pohjaisesta terveyshallintojärjestelmästä voi rakentua tulevia kilpailuvaltteja Suomelle.

3. Itämeren alueen tulevan kehityksen kan-

nalta kenties suurin yksittäinen tapahtuma on Venäjän presidentinvaalit keväällä 2024.

Jos Putinin seuraaja on edeltäjäänsä konservatiivisempi, Venäjän ulkopolitiikka ja sen suhtautuminen erityisesti Baltian maita kohtaan voi viilentyä. Uhkakuvista huolimatta tai juuri niiden takia toivon, että Itämeren alue onnistuu lähentämään EU:ta ja Venäjää keskenään. Jos onnistumme tässä, varmaa on se, että ensi vuosikymmenellä Pietari on noussut Itämeren alueen vetovoimaisimmaksi keskukseksi. Pietarin nousu heijastuu positiivisesti idänkauppaamme.

Vuoteen 2025 mennessä Itämeren alueen sisäiset elintasoerot ovat kaventuneet. Tulemme huomaamaan, että kiinalaisia yrityksiä ja matkailijoita on nykyistä enemmän. Alueesta on tulossa kulttuurisesti monimuotoisempi maahanmuuton jatkaessa kasvuaan.

Vuonna 2025 olemme paljon sitä, mitä olemme jo tällä hetkellä - erona on se, että globaalit tuulet nostavat entistä suurempia aaltoja myös Itämerellä.

MATTI ANTTONEN, KAUPPAPOLIITTISEN OSASTON OSASTOPÄÄLLIKKÖ, ULKOMINISTERIÖ

1. On monta asi-

aa, joita voidaan viedä eteenpäin ‒ tekemistä kyllä riittää. Euroopan unionin sisämarkkinoiden toimivuuden tehostaminen helpottaisi myös Itämeren alueen EU-maiden sisäistä kauppaa, kansalaisten välistä kanssakäymistä ja taloudellista yhteistyötä. EU:n ja Venäjän välisten suhteiden kehittämiseen myönteistä lisää toisi se, että Venäjän WTO-jäsenyys saadaan toteutumaan juuri sillä tavalla, kun siitä jäsenyyssopimuksessa on todettu.

Tärkeää on myös sellaisten konkreettisten asioiden kuten lento- ja laivaliikenneyhteyk-

sien parantaminen. Hyvin tärkeää on kuitenkin, että tämä kaikki tapahtuu niin, että ympäristön tila ei huonone vaan pikemminkin paranee.

2. Itämeren alue on varsin kilpailukykyinen

minkä tahansa alueen kanssa. Tämä on ensinnäkin hyvin dynaaminen, selkeästi Euroopan kasvavin alue. Toiseksi tämä on komplementaarinen vyöhyke: suuri Saksa, varsin high-tech-kehittyneet Pohjoismaat sekä pienet ja ketterät Baltian maat, jotka etsivät kilpailuetunsa sijainnistaan sekä suhteellisen edullisesta työvoimasta. Lisäksi suuri Venäjä, jolla on omat kilpailuetunsa: merkittävät luonnonvarat ja absoluuttiselta määrältään suuri koulutettu väestö. Kun näitä tekijöitä yhdistellään oikealla tavalla, voidaan saada hyviä kombinaatioita, joita muualla ei ole.

Alue on siis potentiaalinen, mutta se tunnetaan vielä aika huonosti ja harva alueemme ulkopuolella mieltää Itämeren alueen muuksi kuin sen osa-alueiksi: on Pohjoismaat, Baltia, Venäjä, Puola ja Saksa. Tässä mielessä ideamme pohjoisesta ulottuvuudesta on kokonaisvaltaisin tapa yrittää nähdä tämä alue.

3.

Uskon, että lisääntyvä yhteistyö leimaa Itämeren alueen tulevaisuutta. Kun kylmän sodan aikainen jakoviiva on tästä hetkestä vielä kolmetoista vuotta kauempana, aletaan pikkuhiljaa lähestyä normaalia Itämeren aluetta, jossa Itämeri yhdistää eikä enää erota.

MAARIT LINDSTRÖM, ASIANTUNTIJAPÄÄLLIKKÖ, OP-POHJOLA-RYHMÄ

1.

Liiketoimintaympäristönä alueen haasteita ovat infrastruktuuri ja kilpailupolitiikka sekä kilpailulliset liiketoimintaolosuhteet.

Infrastruktuuri kaipaa edelleen valtioiden rajat ylittävää ketjuttamista niin meri-, maa- kuin ilmaliikenteessä. Tällä hetkellä liikenteen pullonkaulat ovat Itämeren alueella kaupanesteitä merkittävämpi liiketoiminnan kehitystä hidastava tekijä.

Kilpailullinen toimintaympäristö on puolestaan tärkeä tuotannontekijöiden tehokkaan hyödyntämisen varmistamiseksi.

Erityisesti Puolassa, Latviassa, Liettuassa ja Venäjällä on tässä työsarkaa.

Myös suotuisa resurssipohja on varmistettava. Työvoiman saatavuus ja liikkuvuus nousevat aiempaa tärkeämpään rooliin. Kun työvoima useimmissa alueen maissa vähenee,

kilpailu siitä kiristyy. Myös Suomessa työperäisen maahanmuuton edistäminen vaatisi ripeitä toimia, jotta siitä saadaan toivottu voimavara.

2.

Alueemme on mukana globaalissa kilpailussa. Itämeren alueen ulkopuolisten yritysten mielenkiinto sijoittua tänne riippuu markkinoiden kasvusta, kansainvälisesti kilpailukykyisten yritysten muodostamista verkostoista sekä liiketoimintaympäristön kehittyneisyydestä.

Itämeren alue on menestynyt monilla makrotalouden mittareilla tarkasteltuna, ja esimerkiksi tuottavuuden kehitys on ollut alueella suotuisaa. Eurooppalaisessa vertailussa, erityisesti näinä velkakriisin aikoina, ne ovat vahvuuksia.

Ulkomaisten suorien sijoitusten virta alueelle on kuitenkin vain noin kolme prosenttia globaaleista sijoituksista, ja Itämeren alue on menettänyt asemiaan sijaintipaikkana. Tähän tarvitaan muutos.

Koska Itämeren alue koostuu pääasiassa pienistä avoimista kansantalouksista, yhteistyötä koko alueen markkinointiponnisteluissa tarvittaisiin lisää. Investointien houkuttelua tehdään edelleen pääasiassa maakohtaisesti. Globalisaatio on nyt vaiheessa, jossa yritykset sijoittavat koko yrityksensä sijaan eri liiketoimintojensa osia toimintansa kannalta parhaisiin kohteisiin. Monipuolisuutensa (kehittyneet ja kehittyvät markkinat) vuoksi Itämeren alue voi tarjota hyvinkin vetovoimaisia vaihtoehtoja eri toiminnoille, jos tätä osataan hyödyntää.

3.

Vuosi 2025 on jo yllättävän lähellä.

Uskon että tavarat, palvelut, innovaatiot ja työvoima liikkuvat alueella tuolloin nykyistä jouhevammin. Venäjän WTO-jäsenyyden hyödyt ja siihen liittyvien siirtymäaikojen jälkeinen suotuisa kehitys on jo monin tavoin realisoitunut. Alueen kiinnostavuus on kansainvälisesti kasvanut, myös arktisen ulottuvuuden osalta. Aasialaisia sijoittajia on rantautunut myös Itämeren rannoille.

MERCURIUS 3/2012

17

TEKSTI SARA HOLMILA JA SUSANNA JÄNISMÄKI

KUVA MIKKO VIITAPOHJA

Porilainen hyvinvointialan tutkimus tuo

tehoa vanhuspalvelujen uudistamiseen

P

orin yksikössä tutkitaan hyvinvointialan ja julkisten palvelujen innovaatiotoimintaa ja verkostoitumista liiketaloustieteellisestä näkökulmasta. Tutkijat Tanja Lepistö ja Mervi Vähätalo keskittyvät vanhuspalveluiden tulevaisuuteen. Heidän mukaansa eri sektoreiden välistä yhteistyötä olisi tärkeää tiivistää päällekkäisyyksien vähentämiseksi.

Tutkijat uskovatkin yksityisten yritysten ja järjestöjen roolin vanhus- ja terveyspalvelujen tuottamisessa kasvavan. Palvelumuotoilussa tutkijat näkevät modulaarisuuden lisääntyvän.

- Kyse on palvelujen tuotteistamisesta ja muotoilusta niin, että asiakas voi entistä paremmin koota itselleen sopivan paketin eri tuottajien palveluista. Myös asiakaslähtöisyys korostuu.

hoidossa sovellettavia uusia toimintatapoja ja -malleja tehostamaan palvelutuotantoa sekä samalla kehittämään työhyvinvoinnin edellytyksiä.

18 MERCURIUS 3/2012

hön. Yhteistyö hoitohenkilöstön ja ruokapalveluhenkilöstön välillä lisääntyi merkittävästi ja ruokahuollon prosessit tehostuivat.

KÄYTÄNNÖN TOIMIJAT MUKAAN KEHITTÄMISEEN

Palveluiden organisointia ja hyvinvointialan prosesseja tutkivan Vähätalon mukaan uudistus on esimerkki radikaalista innovaatiosta, joka muuttaa vanhainkodin hoitotyötä kokonaisvaltaisesti. − Uudistamisen esteet löytyvät yleensä organisaation sisältä ja vanhoista toimintatavoista.

Tarvittaisiin innovatiivisia ja muutosta mahdollistavia asenteita ja rakenteita. Organisaatioiden sisällä pitäisi ennen kaikkea lisätä horisontaalista tiedonsiirtoa ja vahvistaa olemassa olevaa osaamista.

Tutkijat peräänkuuluttavat henkilökunnan kuuntelemista ja johdon sitoutumista palvelujen uudistamisessa.

– Johdon tulee ottaa mukaan palvelujen uudistamiseen erityisesti ne, jotka tekevät käytännön työtä ja tuntevat asiakkaat, Tanja Lepistö lisää.

TODELLINEN UUDISTUMINEN VAATII RADIKAALEJA INNOVAATIOITA

Tutkijat ovat mukana monissa palvelutuotannon uudistamiseen liittyvissä projekteissa. He ovat muun muassa mukana kehittämässä Huittisiin kotona asuville vanhuksille toiminta- ja palvelukeskusta, joka tuottaisi ikäihmisille hyvinvointi-, neuvonta- ja kulttuuripalveluja.

– Palvelukeskusmallin ajatuksena on ollut lisätä yhteistyötä kunnan, yksityisten yritysten ja järjestöjen välillä sekä koota saman katon alle hyvinvointipalvelujen tuottajia eri sektoreilta, kertoo Lepistö.

Vähätalon mukaan prosessien kokonaisvaltaista uudistamista ei pidä pelätä. Hän kertoo Rauman ja Harjavallan kaupunkien kanssa yhteistyössä toteutetusta hankkeesta, jonka tavoitteena oli löytää vanhusten laitos-

KAUPPAKORKEAKOULUN PORIN YKSIKÖSSÄ KEHITETÄÄN HYVINVOINTIALAN JA JULKISTEN PALVELUJEN PALVELUJÄRJESTELMIÄ, -VERKOSTOJA JA -TUOTANTOA TIIVIISSÄ ALUEELLISESSA YHTEISTYÖSSÄ.

Hanke antoi sysäyksen ruokahuollon uuteen organisaatiomalliin, joka otettiin pilottivaiheen jälkeen käyttöön Rauman kaupungin kaikissa ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä.

– Ruokahuollossa siirryttiin keskitettyyn kylmän ruoan jakomalliin tavoitteena vähentää hoitohenkilöstön avustavia tehtäviä. Uusi toimintatapa edellytti koko hoitotyön ajallista ja toiminnallista uudelleen organisointia.

Hoitohenkilöstön työaikaa saatiin siirretyksi ruokahuollon avustavista tehtävistä hoitotyö-

Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön tutkimus- ja kehittämistoiminta painottuu erityisesti hyvinvointialaan ja julkisiin palveluihin, luovaan talouteen ja johtamiseen, yrittäjyyteen sekä aluetaloudelliseen tutkimukseen. Merkittävin käynnissä oleva hyvinvointialan hanke on HITTI – Hyvinvointipalvelujen innovatiivinen johtaminen ja kehittäminen (2011−2013), jonka tavoitteena on kehittää hyvinvointialan ja julkisten palvelujen palvelujärjestelmiä, -verkostoja ja -tuotantoa. Lue lisää: www.tse.utu.fi/pori.

väitöksiä

KOONNUT TARU SUHONEN

Arkirohkea organisaatio pärjää muutoksissa TULEVAISUUDEN MENESTYJÄORGANISAATIOLLA ON HYVÄT TUNNETAIDOT. SE USKALTAA OTTAA RISKEJÄ EIKÄ LASKE VIRHEITÄ, SELVIÄÄ MARKKU KARMAN TUOREESTA VÄITÖSTUTKIMUKSESTA. Psykologian maisteri, psykologi Markku Karma tutki johtamisen ja organisoinnin väitöstyössään yhteisöllisen tunnetaidon muotoja ja ominaisuuksia kahdessatoista suomalaisessa työyhteisössä. Karman mukaan arkirohkea, sosiaalisia riskejä ottava organisaatio on vahvoilla jatkuvassa muutoksessa.

– Tällainen organisaatio ei ole luutunut rakenteiden tai fasadien taakse, vaan se pakottaa pitämään aistit auki ja ajatuksen hereillä. Sosiaalisia riskejä ottavassa yhteisössä osataan ajatella yhdessä, kun taas tunnetaidoiltaan heikommassa yhteisössä ajattelu tapahtuu vain yksilön päässä, Karma sanoo.

Väitöstyössään Karma mittasi yksilöiden optimismia, yhteisön toimivuutta, ajattelun dynaamisuutta ja ihmisten välistä

luottamusta. Tulosten pohjalta hän mallinsi neljä yhteisötyyppiä, joiden kehitysprosesseja seurasi vuoden ajan. Tyypit ovat orvot, soturit, me-yhteisö ja komeetat.

– Komeetoissa yhdistyvät tunnetaidon parhaat elementit, ja me-yhteisökin osaa yhteistyön. Soturit ovat yksilösuorittajia, kun taas orvoissa tunnetaidot ovat lähes kauttaaltaan niukkoja.

Karman mukaan erityisesti kyky käsitellä merkityksiä joustavasti, rohkea yhdessä ajattelu ja riskinottoon kannustava johtaminen ovat elementtejä, jotka ovat organisaatiolle hyödyllisiä jatkuvan muutoksen paineissa.

– Kaikkein tunnetaitavimmissa yhteisöissä johtaminen liikkui myönteisesti nerouden ja hulluuden rajamaastossa, mikä sai yksilötkin uskaltautumaan omien taitojen

Puoliso on todellinen työuraan vaikuttava tekijä KTM Marja Känsälä selvitti väitöstutkimuksessaan, miten kahden uran pariskunnat sovittavat yhteen työn ja muun elämän.

Kahden uran pariskuntien puolisot ovat usein avaintyöntekijöitä, joiden vaativan työn ja muun elämän yhteensovittamisen onnistuminen on tärkeää työnantajille.

Känsälän mukaan puolisoiden urien yhteensovittamisessa korostuu ristiriidattomuus.

– Esimerkiksi kotityön jakamista pidetään välttämättömänä, kun molemmilla on vaativa työ. Toisaalta myös perinteiset sukupuoliroolit ohjaavat pariskuntien työnjakoa, ja kotityöhön, lastenhoitoon ja vapaa-aikaan liittyvässä puheessa nousee esiin naispuolison koordinaattorin rooli.

Päävastuu on myös valtaa. Naispuolisolle muun elämän vastuiden tasaisempi jakaminen merkitsisikin vähempää kuormittumista ja myös osittain vastuusta va-

pautumista, miespuolisolle taas lisää vaikutusvaltaa ja vastuuta.

Kahden uran pariskuntien puolisot pitävät toisistaan riippumattomia työuria ja itsenäistä vapaa-ajan viettoa tärkeinä. Toisaalta he myös arvostavat toisiaan tukevia työuria ja yhteistä vapaa-aikaa.

– Ansiotyön ensisijaisuus muihin elämänalueisiin verrattuna korostuu. Esimerkiksi aikapula nähdään hyväksyttynä, koska työ tunnistetaan merkitykselliseksi sekä itselle että toiselle.

Marja Känsälän väitöskirja Työura ja parisuhde - erilliset yhdessä? Työn ja muun elämän yhteensovittaminen kahden uran pariskunnilla tarkastettiin 30.8.2012. Virallisena vastaväittäjänä toimi professori Iiris Aaltio Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta ja kustoksena akatemiaprofessori Anne Kovalainen.

äärirajoille. Epäonnistumisten pelkäämisen lopettaminen vapauttaisi paljon energiaa.

Karman tutkimus tukee ajatusta, jonka mukaan organisaation tunnetaitoa ei voi palauttaa vain sen yksilöihin.

– Optimistisista yksilöistä voi syntyä huono yhteisö ja päinvastoin, Karma muistuttaa.

Markku Karman väitöskirja Tunnetaito neljässä organisaatiotyypissä. Merkitysten joustavuus yhteisön menestystekijänä tarkastettiin 14.9.2012. Virallisena vastaväittäjänä toimi professori Vesa Puhakka Oulun yliopistosta ja kustoksena professori Satu Lähteenmäki.

Muita väitöksiä M. Sc. Najmul Islamin väitöskirja Understanding e-learning system users’ postadoption usage behavior and its outcomes. A study of a learning management system tarkastettiin 8.6.2012. Virallisena vastaväittäjänä toimi professori Øystein Sørebø (Buskerud University College, Norja) ja kustoksena dosentti Timo Lainema.

KTM Mikko Kepsun väitöskirja Earnings management in the process of preparing corporate financial reports tarkastettiin 1.6.2012. Virallisena vastaväittäjänä toimi professori Marko Järvenpää Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta ja kustoksena professori Hannu Schadewitz.

Management Engineer Diego Chantrainin väitöskirja Social capital inheritance and resource co-optation in corporate spin-off firms tarkastettiin 18.5.2012. Virallisena vastaväittäjänä toimi professori Bart Clarysse (Imperial College London) ja kustoksena professori Pia Arenius.

MERCURIUS 3/2012

19

eurooppalaista eliittiä eMBA Turku -ohjelma on

KAUPPAKORKEAKOULUN JOHTAMISKOULUTUKSEN LIPPULAIVATUOTE EMBA TURKU -OHJELMA SAI KEVÄÄLLÄ JATKOA KANSAINVÄLISELLE EPAS-AKKREDITOINNILLEEN. AKKREDITOINTI VIESTII PAITSI OHJELMAN KORKEASTA LAADUSTA MYÖS SEN KANSAINVÄLISYYDESTÄ JA RELEVANSSISTA YRITYKSILLE.

K

TEKSTI TARU SUHONEN

vuusalueemme ulkopuolelle pohtiessamme vahvuuksiamme ja heikkouksiamme.

– Prosessin aikana olemme lisäksi kirkastaneet eMBA-ohjelman profiilia kauppakorkeakoulun tutkimuksen painopistealueita mukaillen, toteaa ohjelman kehittämisestä vastaava koulutuspäällikkö Riitta Birkstedt.

TIIVIIT SUHTEET YRITYSMAAILMAAN PLUSSAA

Panostaminen kannatti, sillä eMBA Turku uusi alun perin vuonna 2009 saamansa EPAS-sertifikaatin. Arviointiryhmän mukaan turkulaisohjelman erityisvahvuuksia ovat muun muassa sen laadukas opetus, korkeatasoiset opiskelijat ja tiiviit yhteydet yrityksiin. eMBA Turku -ohjelmassa kulttuurienvälisiä viestintä- ja neuvottelutaitoja opettava Michel Poté vahvistaa arvion.

– Johtamiskoulutusta järjestävä tiimi kuuntelee asiakkaitaan, joiden tarpeita koulutus vastaa hyvin.

Poté toimi ranskalaisen bisneskoulu ESSCA:n (Ecole Supérieure des Sciences Commerciales d’Angers) dekaanina 13 vuoden ajan, vuoteen 2007 saakka. Hän tuntee EPAS-prosessin omakohtaisesti, sillä ESSCA on pilottikoulu EPAS-akkreditoinneissa. Tämän lisäksi hän on ollut mukana arvioimassa yliopistoja ympäri maailman vertaisarviointiryhmän jäsenenä. Potén mukaan EPAS tarjoaa laatuohjelmille mahdollisuuden erottua.

– Ohjelmia arvioidaan kolmella päämittarilla. EPAS-akkreditointi kertoo, että ohjelman akateeminen taso on korkea ja että se on sekä relevantti yrityksille että kansainvälinen.

Poté ja Kostia korostavat, että asiakkaan näkökulmasta akkreditointi helpottaa myös

KUVA ALEKSI RAJAMÄKI

ansainvälinen akkreditointi on pitkän prosessin tulos. Sitä haetaan kattavan itsearviointiraportin perusteella, minkä lisäksi ohjelmaa arvioi ryhmä, joka koostuu vertaisarvioijista ja liike-elämän edustuksesta. He tapaavat ja haastattelevat henkilökuntaa, ohjelman kouluttajia, alumneja, opiskelijoita ja yritysten edustajia. Vierailun jälkeen ryhmä antaa suosituksensa siitä, tulisiko akkreditointi myöntää. Lopullisen akkreditoinnin myöntää EFMD:n akkreditointijohtokunta (the EPAS Accreditation Board).

Turun kauppakorkeakoulussa johtamiskoulutusta luotsaavan KTT Kirsi Kostian mukaan akkreditointiprosessi on ollut eMBA (executive Master of Business Administration) -ohjelmalle erinomainen kehittämistyökalu.

– Akkreditointiprosessi on tarkoittanut ohjelman perusteellista läpikäyntiä ja eri osaalueiden, kuten ohjelman strategian, sisällön, käytännön toteuttamisen ja toiminnan laadun analysointia. Olemme joutuneet muka-

Michel Poté, Kirsi Kostia ja Riitta Birkstedt sanovat, että perinpohjaisen akkreditointiprosessin läpikäyminen kannattaa.

20 MERCURIUS 3/2012

KUVA ALEKSI RAJAMÄK

I

eri ohjelmien ja koulutuksentarjoajien vertailua.

– EPAS-prosessissa ohjelmaa arvioidaan yli kuudenkymmenen eri tekijän avulla. Kun ohjelma on akkreditoitu, myös sen jatkuvaan kehittymiseen voi luottaa.

EPAS on yhteistyöverkosto EFMD:n (European Foundation for Management Development) myöntämä laatusertifikaatti kansainvälisille johtamisen ja liiketalouden koulutusohjelmille. Järjestön yli 750 jäsenorganisaatiota edustavat yliopistoja, yritysmaailmaa ja julkista sektoria 81 maassa. EFMD toimii kauppatieteellisen koulutuksen suurimpana arvioijana maailmanlaajuisesti. Ohjelmakohtaisen EPAS-akkreditoinnin lisäksi se myöntää myös koulutason EQUIS-akkreditointeja.

Kansainvälisesti akkreditoitu eMBA Turku on tulevaisuusorientoitunut, vahvasti konkretiaan ankkuroitu johtamiskoulutusohjelma.

Ohjelman painopistealueet ovat visionäärinen johtajuus, globaali liiketoimintaosaaminen, yrittäjyys, innovatiivisuus ja luovuus sekä henkilökohtainen kasvu.

Seuraava visionäärinen eMBA Turku -ohjelma alkaa helmikuussa 2013.

Ohjelmiin on jatkuva haku.

Tutustu johtamiskoulutuksen tarjontaan TSE exen verkkosivuilla osoitteessa www.tse.utu.fi/exe

KUVA ROBERT LANG

Uudet eMBAt valmistuivat huippuarvosanoin eMBA Turku -ohjelmasta valmistui kesäkuussa 27 henkilöä. Valmistunut ryhmä rikkoi ennätyksiä, sillä sekä valmistuneiden määrä että arvosanat olivat huippuluokkaa.

Kirsi Kostia muistuttaa koulutuksen olevan investointi, josta voi ammentaa pitkään.

– Verkostoa, jonka olette opintojenne kautta saaneet, ei kannata jättää.

Pitäkää yllä yhteyksiä, hän kannusti todistuksensa saaneita.

Panu Ahrnberg, Finnsementti Oy

Anita Kuvaja, PerkinElmer, Wallac Oy

Simo Ala-Nissilä, Nokoa Oyj

Eetu Lehtinen, In-Defi Oy

Satu Astala, Turun Seudun Osuuspankki

Olli-Pekka Lehtonen, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri

Juha Borenius, Agenteq Solutions Oy

Mikko Lietzen, Halton Oy

Pasi Heinonen, Camp Consulting Oy

Ismo Peltonen, Nu Flow Nordic Oy

Mika Herttuainen, CadON

Riku Päärni, SSP Yhtiöt Oy

Pasi Hurme, Lassila & Tikanoja Oyj

Carita Rantanen

Juha Impilä, Lääkäriasema Pulssi Oy

Vesa Rantanen, Turun Seudun Osuuspankki

Anu Keskinen, Turun Osuuskauppa Ilkka Kesola Yrjö Kokkonen, Turun Osuuskauppa Mika Kontio, Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos Mauri Kontu, Vahterus Oy

Veli-Matti Reunasalo, Rehuraisio Oy Peter Soinu, Yrityssalo Oy Minna Talvio Janne Virta, Rauma Stevedoring Oy Mona Åkerholm-Kaapro, Elomatic Oy

Harri Koponen, Turun Osuuskauppa

MERCURIUS 3/2012

21

Lahjakkaat kielten ja liikeviestinnän opiskelijat palkittiin

K

ielten ja liikeviestinnän yksikkö palkitsi opiskelijoitaan Suomen kieltenopettajien liiton mitaleilla.

Tunnustus myönnetään vuosittain ansioituneille ja monipuolisille kieltenosaajille. ​Pro lingua -mitalin saivat tänä vuonna Maija Myllymäki, Laura Elo ja Tinja Veikkolainen. Palkinto on tunnustus erityisestä harrastuneisuudesta ja menestymisestä kielija viestintäopinnoissa. Turun kauppakorkeakoulussa on mahdollisuus suorittaa laajat kieliopinnot. Liikekieliä voi opiskella myös sivuaineena KTK- ja KTM-tutkinnoissa.

Kielten ja liikeviestinnän yksikön johtaja Hanna RuskaBecker sanoo, että laajalla kattauksella vastataan elinkeinoelämän tarpeisiin.

– Tulevilta asiantuntijoilta edellytetään erinomaisia kieli- ja kulttuurivalmiuksia.

Myös mitalistit ovat yhtä mieltä siitä, että monipuolinen kielitaito on avain eri kieli- ja kulttuuripiireihin. Kielitaito korostuu liike-elämässä, ja laaja osaaminen luo työmahdollisuuksia.

– Monipuolinen kielitaito mahdollistaa verkostoitumisen monikulttuurisessa ympäristössä. Haluaisin työskennellä EU:ssa, siksi olen opiskellut erityisesti saksaa ja ranskaa. Vieraaseen kulttuuriin mukautuminen on myös kohteliasta, kertoo Maija Myllymäki.

KUVA ALEKSI RAJAMÄKI

t! ja li e k is p o t e d u u , a lo tu e rv Te KUVA ALEKSI RAJAMÄKI

–2013 pyörähti Kauppakorkeakoulun lukuvuosi 2012 voimin. Opintielle käyntiin noin 350 uuden opiskelijan puput johdattaeli ensimmäisen vuoden opiskelijat vat tutor ja tutorryhmä.

den Ryhmät kokoontuvat jo ennen lukuvuo llä alkua, jotta jokaisella olisi ensimmäise u opiskeluviikolla edes muutama tutt a kasvo koululla, kertoo tutor Henriikk ami Hyytiäinen, toisen vuoden joht a. sen ja organisoinnin opiskelij – Tutorryhmässä tutustutaan yliopiston käytäntöihin.

Opinto-oppaat ja kurssiilmoittautumiset käydään yhdessä läpi, ja tutustumme kampukseen. Lisäksi varmistamme, että uudet opiskelijat saavat kattavasti tietoa myös opiskelijaelämään liittyvistä

asioista.

22 MERCURIUS 3/2012

e Turun kauppakorkeakoulussa opiskele saksi Lisä lähes 3 000 tutkinto-opiskelijaa. mai ulko dat muita opintoja suorittavat sekä in. sitta vuo set opiskelijat täydentävät määrää

valmistuneet Kauppatieteiden lisensiaatin tutkinto Vauhkonen Päivi

Kauppatieteiden maisterin tutkinto Ahjokivi Jenni Ala-Nissilä Olli Dziubaniuk Olga Haikarainen Outi Hartikainen Mikko Heikkilä Maria Heino Noora Helminen Linda Jehkonen Veera Jovovic Katarina Juntunen Sari Justen Samuli Järvenpää Jussi Kallio Anna

KOONNUT ALEKSI RAJAMÄKI

Kangasniemi Riina Kiiski Tuomas Konishi de Souza Eduardo Korhonen Anna Kupias Mikko Laiho Olli-Pekka Laitinen Nina Laukkonen Katariina Lehtonen Jessi Mogos Ioan Serban Mozo-Ruuskanen Jussi Nair Dyuthi Nurmi Sanna Orav Madis Paju Ilkka Paliychuk Andriy Peltomäki Nadja Pohja Tuuli Pongracz Norman Rantala Jarkko

Rantasalo Jenni Reis Santos Mata, Flavia Saari Antti Saarinen Aino Saarto Alex Salminen Eero Simoinen Elina Sippel Hans Soontrakom Vorapol Suomi Noora Teräväinen Sanna-Katriina Torkkel Ilkka-Christian Valtonen Kalle Vanhanen Elina Wakkola Pepita Zelinskaya Anna Zhu Wanrong Zirdelis Evangelos

Valtiotieteiden maisterin tutkinto Korte Niko-Tapio Salokangas Henri Salonen Mikko

Porin yksikkö Kauppatieteiden maisterin tutkinto Haapaniemi Jatta Kuuttinen Juha Pohjanpää Heikki

Nyt Turun yliopiston tuotteet ja julkaisut omasta verkkokaupasta!

utushop.utu.fi

MERCURIUS 3/2012

23

TURKU

With internationally accredited executive MBA Turku you will

• • • •

become a Visionary Leader gain up-to-date Global Business Excellence learn to exploit the possibilities of Entrepreneurship, Innovation and Creativity invest in your Personal Growth

Welcome to eMBA info • 13th of November at 14 • 22th of November at 14 • 27th of November at 14 Please register to tse-exe@utu.fi, Venue: Turku School of Economics, TSE exe, Rehtorinpellonkatu 3, 4th floor For further information and application forms, please contact: Training Manager Riitta Birkstedt | riitta.birkstedt@utu.fi | +358 50 5027 019 Marketing Manager Marika Herranen | marika.herranen@utu.fi | +358 50 5840 778 Turku School of Economics Executive Education and Development TSE exe offers future oriented leadership development programmes with practical touch. More on TSE exe and eMBA Turku programme, please visit www.tse.fi/exe

IMPROVE YOUR TRACK RECORD!

Next visionary eMBA starts in Feb 2013.

Apply now!