Mercurius 3/2013 by Turun yliopisto

MERCURIUS

3/2013

Turun kauppakorkeakoulun sidosryhmälehti

ELIAS OIKARINEN on toimivien asunto markkinoiden jäljillä

Kohti terveempää taloutta

Mikä työelämää murtaa?

TALOUSPOLIITTISEN UUDELLEENARVIOINNIN PAIKKA

Suomen taloudella menee huonosti. Huonosti menee monella muullakin maalla, mutta Suomessa asiantilaan on havahduttu oikeastaan vasta viime keväänä. Päättäjät vaikuttavat kovin neuvottomilta korjaavien toimenpiteiden suhteen. Neuvottomuutta heijastavat myös puheet elvytyksestä. Hallitus elvyttää kuluvana vuonna ainakin kahdeksalla miljardilla eurolla (tämä on arvioitu kuluvan vuoden budjettialijäämä) ja ensi vuodeksi ennustettu alijäämä on samaa suuruusluokkaa. Taloudellinen tilanne tuskin paranisi, vaikka budjettialijäämä olisi 8,2 miljardia kahdeksan sijaan. Tosiasia on, että samanaikaisesti, kun Suomi on julkisen sektorin toimesta massiivisesti elvyttänyt, on se menettänyt sekä kilpailukykynsä että suurimmat vientiyrityksensä. Kansatalouden suurin ongelma on juuri kilpailukyvyn puute. Pienelle avotaloudelle huono kilpailukyky on pahinta mahdollista myrkkyä. Ongelma on siinä, että viime kuukausina kilpailukyky on vain entisestään heikentynyt. Elokuussa inflaatio oli lähes prosentin korkeampi kuin euroalueella keskimäärin. Suomi ei ole onnistunut kuromaan umpeen kaulaa kilpailukyvyssä esimerkiksi Saksan suhteen. Kuitenkin reaalisten valuuttakurssien perusteella Suomen kilpailukyky on lähes 20 prosenttia jäljessä Saksasta. Miten Suomi voi palauttaa kilpailukykynsä? Sisäinen devalvaatio on ainoa ratkaisu. Vastenmielisin, mutta samalla yleisin, tapa on toteuttaa se massatyöttömyyden kautta – ja kulkea samaa tietä, jota Etelä-Euroopan maat nyt kulkevat. Miten syvälle tällä reseptillä joudutaan menemään, riippuu siitä miten hyvin markkinat toimivat. Suomi ei valitettavasti voi ylpeillä tässä suhteessa: niin hyödyke-, työ- kuin rahamarkkinoilla markkinarakenne on poikkeuksellisen keskittynyt. Poliittinen järjestelmä ja etujärjestöt ovat muodostaneet vaikeasti murrettavan reviirijärjestelmän, ja markkinoiden vapauttaminen ja kilpailun tehostaminen ovat jatkuvasti jääneet kuolleiksi kirjaimiksi, vaikka kaikissa talousohjelmissa ovatkin listan kärjessä. Talouden ongelmat eivät tule puun takaa: globalisaation ja kilpailun kiristymisen mukanaan tuomia ongelmia ei vain ole haluttu uskoa todeksi. Tilanne on hieman samanlainen kuin 1980-luvun lopulla, jolloin Pohjois-Eurooppaa koetelleen pankkikriisin kuviteltiin jättävän Suomen rauhaan. Ekonomistienkaan panos ei ole ollut kovin mairitteleva. Talousennusteet ovat huonosti huomioineet talouden rakenneongelmat. Kuvaavaa on, että vuoden 2011 keväällä tehdyssä valtiovarainministeriön kehitysarviossa kokonaistuotannon määrä ensi vuodelle ennustettiin lähes kymmenen prosenttia suuremmaksi kuin sen nykytiedoilla kuvitellaan olevan. Selvää on, että talouspolitiikassa tarvitaan suuri linjan muutos. Valtion ja kuntien politiikka on liian pitkään perustunut vain toivoon paremmasta. Toivoa toki tarvitaan, mutta vielä enemmän tarvitaan realismia ja uskallusta tehdä kipeitäkin leikkauksia. MATTI VIREN KIRJOITTAJA ON TALOUSTIETEEN PROFESSORI TURUN KAUPPAKORKEAKOULUSSA.

KUVA ESKO KESKI-OJA

PÄÄKIRJOITUS

MERCURIUS

SISÄLLYS 3/2013 2 4 7 8 10 12 14 15 16 18 20 22

Pääkirjoitus: Talouspoliittisen uudelleenarvioinnin paikka Tutkijoiden opeilla kohti terveempää taloutta Vieraskynä: Nöyryyttä ja yhteistyötä kasvun tueksi Uuden ajan lamassa nuori jää ihmettelemään Lyhyesti

Taloustieteilijät selvittävät, mikä taloudellisia ratkaisuja ohjaa.

Luova tuho on suuri mahdollisuus Mikä työelämäämme murtaa? Menestyneet kielten ja liikeviestinnän opiskelijat palkittiin Toimivien asuntomarkkinoiden jäljillä Tapahtumia Merkuriuksen Karnevaalit: Yhteisö tutkimuksen tukena Väitökset ja valmistuneet

Muutos on mahdollisuus, Olli Hietanen muistuttaa.

441 678 Painotuote

TUTKIJ

4 MERCURIUS 3/2013

JOIDEN OPEILLA kohti terveempää taloutta TEKSTI TARU SUHONEN

TALOUSTIETEILIJÄT MALLINTAVAT TYÖKSEEN TALOUDEN PITÄJIEN TOIMINTAA. TUTKIMUSTULOKSET TARJOAVAT TÄRKEITÄ TYÖKALUJA PÄÄTÖKSENTEKOON.

oraalikato. Moral hazard. Taloustieteen professorit keskus televat nykyisen ta loustilanteen syistä vakuuttavan yksimielisesti: syöksyyn johti yletön riskinotto, joka perustui siihen, että riskinottajat tiesivät, että tappiot tullaan ja kamaan. ‒ Se on aina huonoin tilanne, että kun pankkiireilla menee hyvin, he keräävät voi tot, ja kun menee huonosti, veronmaksajat maksavat tappiot, sanoo Kaisa Kotakorpi. Kotakorpi kuuluu kasvavaan taloustie teilijöiden joukkoon, joka perää suitsia ja sääntelyä. Kärsimystä syntyy, koska riskinot to aiheuttaa ”mieletöntä epävakautta”. Mo nenlaisia sääntelyinstrumentteja on lähivuo sina ehdotettu, ja niiden tehoa selvitellään. ‒ Ei esimerkiksi ole selvää, mikä on sään telyn ja verokeinojen oikea suhde. Molem pia varmasti tarvitaan, mutta emme voi

PROFESSORI KAISA KOTAKORPI TUTKII VEROTUSTA JA TYÖMARKKINAPOLITIIKKAA. Hän tarkastelee myös verojärjestelmää

kokonaisuutena sekä veroasteiden ja muiden järjestelmän ominaisuuksien, esimerkiksi monimutkaisuuden, vaikutuksia ihmisten käyttäytymiseen. Kota korvella on käynnissä useita tutkimusprojekteja, jotka liittyvät muun muassa Suomen veroehdotuskokeilun arviointiin ja nuorten työttömien aktivoinnin työllisyysvaikutuksiin. ”Harrastan myös politiikan tutkimusta.”

KUVITUS ERKKI TUOMI

vetäytyä veroparatiisien taakse ja sanoa, että verottaa ei edes kannata. Millä perustein meillä EU:ssa esimerkiksi rahoitussektori on vapautettu arvonlisäverosta? Vero sekä toisi kassaan rahaa saman tien että hillitsisi riskinottoa. Heikki Kauppi huomauttaa, että kriisien hallinta on kuitenkin nykyään paremmissa käsissä kuin aiemmin. ‒ Minua huojentaa se, että joka tapauk sessa talouspolitiikan kansainvälinen koor dinointi on Euroopan unionin alueella hoidettu paremmin kuin se olisi hoidettu hajautetussa tilanteessa. Se, että Euroopan keskeiset taloudet tekevät talouspolitiikka yhdessä, samoissa pöydissä, herättää luotta musta. LEIKKAUKSIA VAI ELVYTYSTÄ?

Suuri osa taloustieteilijöiden työstä on ta loudenpitäjien toiminnan mallintamista.

”Rahalla mittaaminen tuntuu raadolliselta, mutta totuus on, että maapallo on rajallinen. Resurssit pitää allokoida ja saattaa yhteismitallisiksi.” KAISA KOTAKORPI MERCURIUS 3/2013

PROFESSORI HEIKKI KAUPIN TUTKIMUS AIHEET LIITTYVÄT EKONOMETRIAAN, AIKASARJAENNUSTAMISEEN SEKÄ MUUN MUASSA ILMASTONMUUTOKSEN MALLIN TAMISEEN. Kauppi on tällä hetkellä tutkimusvapaalla,

jonka aikana hän tutkii muun muassa ennustamisen ongel mia. ”Ylipäätään tutkimusintressini painottuvat taloustie teen empiirisiin menetelmiin ja niiden kehittämiseen.”

Tutkimusaiheet kumpuavat ajankohtaisista kysymyksistä. Miten professorien mielestä meillä taloutta hoidetaan? Suomen julkisen talouden osalta professoreita ei niinkään huoleta julkisen velan määrä kuin julkisen sektorin liian ripeä leikkaaminen. ‒ Lukujen valossa Suomen tilanteesta on perusteltua olla huolissaan, mutta toisaalta luottoluokitus on edelleen korkein mahdol linen. Suomea pidetään luotettavana velal lisena. En jaa täysin huolta siitä, että meillä on hirveä kiire kuroa vaje umpeen, sillä tällä hetkellä hoitokulut ovat siedettävät. Sekin tuntuu vaaralliselta, että julkista sektoria ryh

”Sekä markkinoilla että päättäjien keskuudessa tarvitaan lisää ekonomisteja.” HEIKKI KAUPPI dyttäisiin leikkaamaan voimakkaasti nopeas sa tahdissa, Kauppi sanoo. ‒ Velasta pitää olla huolissaan pitkällä ai kavälillä. Kun yksityinen sektori säästää, ei ole järkevää, että julkinenkin puoli säästää. Pitäisi päästä eteenpäin. Nyt ei ole aika olla huolissaan, on aika elvyttää ja tehdä väliai kaisia päätöksiä, Kotakorpi vahvistaa. Kauppi pitää erikoisena sitä, että huomio kiinnittyy alueellisiin ongelmiin ‒ tarkem min sanoen kuntajärjestelmään.

6 MERCURIUS 3/2013

‒ Näyttää siltä, että valtiontalouden ongel mia lakaistaan maton alle kuntien talouksiin. Kunnat eivät pysy mukana tässä tahdissa. Kotakorpi korostaa, että rakennepolitiikan lisäksi myös jokapäiväisellä tulo- ja menopo litiikalla voidaan vaikuttaa talouden tilaan yleisemminkin. ‒ Ihan katsomalla arkipäiväisiä veroasioita voidaan löytää järkevöittämisen kohteita. TALOUSTIETEELLINEN OSAAMINEN MUKAAN PÄÄTÖKSENTEKOON

Turun yliopistossa on yksi Suomen vahvim mista taloustieteen laitoksista. Professoreita on yhteensä viisi. Laitoksella tehtävän tutki muksen painopistealoja ovat muun muassa ekonometria, ennustaminen, julkinen valin ta sekä talouspolitiikan ja julkisen talouden tutkimus. Taloustieteilijät korostavat, että tieteenala ei tutki sitä, miten ihmisistä saadaan mah dollisimman paljon irti. ‒ Yritämme ymmärtää, mitkä tekijät ohjaavat taloudellisia ratkaisuja ja miten erilaiset kannustimet vai kuttavat taloudenpitäjien toi mintaan, Kauppi sanoo.

Keskeistä on, miten niukat resurssit pi täisi käyttää ja jakaa niin, että yhteiskunnan hyvinvointi maksimoitaisiin. ‒ Taloustiede on pehmotiede, Kotakorpi hymyilee. ‒ Rahalla mittaaminen tuntuu raadolli selta, mutta totuus on, että maapallo on ra jallinen. Resurssit pitää allokoida ja saattaa yhteismitallisiksi, hän jatkaa. Professorit muistuttavat, että taloustieteel linen tutkimus tarjoaa päätöksentekijöille tärkeitä työkaluja. Heidän mielestään esi merkiksi vaikuttavuusanalyyseja pitäisi tehdä nykyistä useampien tahojen. Yhtä tärkeänä he pitävät taloustieteen osaajien kouluttamista yhteiskuntaan. ‒ Sekä markkinoilla että päättäjien kes kuudessa tarvitaan lisää ekonomisteja. Ta loustieteellinen osaaminen kannattaa pitää mielessä urasuunnittelussa, Kauppi sanoo.

vieraskynä

Nöyryyttä ja yhteistyötä kasvun tueksi

uomessa on viime vuosina nukuttu Ruususen unta. Talouden tila on heikentynyt hiljalleen – vakavan sai rauden tavoin. Olemme päällisin puolin menestyneet monissa kansainvälisissä vertailuissa. Pinnan alla hälytyskellot ovat soineet, mutta ne ovat tulleet kuulluksi yhtä hyvin kuin huuto korvessa. Suomessa paistateltiin pitkään oman erinomaisuuden tunteessa. Monet asiat mitoitettiin niin, että kansantuotteemme on paljon

nykyistä korkeampi. Tämä koskee niin julkisia palveluja kuin palkkoja. Olemme eläneet reippaasti yli varojen. Viennin hintakilpailukykymme on rapautunut ja olemme menettäneet markkinaosuuksia maailmalla. Tähän kierteeseen ei Suomessa aiemmin ymmärretty tai ei haluttu varautua. Nykyinen hauras taloudellinen tilanne vaatii suurta vastuuntuntoa kaikilta. Poliittiset päättäjät ovat vihdoin selkeästi tunnustaneet Suomen ongelmat ja tosiasiat. Se on vaatinut herkkyyttä oivaltaa maamme, ihmisten sekä yritysten huolet ja voimia tehdä vihdoinkin kipeitä päätöksiä. Hallituksen lisäksi myös työmarkkinajärjestöt ovat vakavissa aikeissa korjata menneiden vuosien virheitä. Meillä on edessämme uuden alun mahdollisuus. Toivottavasti voidaan puhua koko kansakuntaa koskevasta käännekohdasta. Hallituksen laatima rakennepaketti on tiekartta siihen, miten kestävyysvajetta voidaan kuroa umpeen ja talouden kasvupohjaa vahvistaa. Toimintatapana tämä sitoo myös tulevia hallituksia. Pelkät hyvät aikeet eivät toki kanna pitkälle. Hyvä ja vastuullinen vallankäyttö toteutuu siellä, missä puhe ja teot käyvät käsi kädessä. Päättäjillä on edessään valtava työ

saattaa rakennepaketin aikeet todellisuudeksi. Tätä ponnistusta seurataan tarkkaan paitsi täällä Suomessa myös ulkomailla niin luottoluokittajien kuin velkasijoittajien parissa. Hallituksen työ on kuitenkin vasta alussa. Innostuksen ja tunnelman sammuttaminen on helppoa. Nyt ei kuitenkaan ole alasampumisen, vaan nosteen ja positiivisen ilmapiirin luomisen aika. Kaikkien on aika kantaa kortensa yhteiseen kekoon. Pois kyynisyys ja tilalle nöyryyttä ja yhteishenkeä. Kun hallitus on vihdoinkin löytänyt oikean suunnan, tarvitsee se tukea ponnisteluilleen – positiivista painetta kannustaa jatkamaan oikealla tiellä. Menestyäkseen Suomen kaltainen pieni maa tarvitsee vakautta, kestävyyttä ja rohkeita kasvua tukevia päätöksiä. Kilpailukykymme kannalta on välttämätöntä, että täällä toimiville yrityksille luodaan riittävän suotuisat toimintaolosuhteet. Julkinen valta on pääroolissa luodessaan näitä olosuhteita. Myös työmarkkinajärjestöillä on keskeinen rooli. Nöyryyttä tarvitsevat myös yritykset, johtajat ja omistajat. Yhteisen veneen keikutteluun ei ole varaa. Tarvitsemme kaikki yhteishenkeä ja vastuullisuutta Suomen nostamiseen taantumasta ja taloudellisen kasvun turvaamiseksi tulevaisuudessa. REIJO KARHINEN

Kirjoittaja on OP-Pohjola-ryhmän pääjohtaja ja Turun kauppakorkeakoulun kunniatohtori.

MERCURIUS 3/2013

TEKSTI ERJA HYYTIÄINEN

KUVITUS ANTTI TARPONEN

UUDEN AJAN LAMASSA NUORI JÄÄ Edeltävien vuosisatojen aikana tiedettiin, että lamasta noustaan ylös muun muassa vetreiden ja rankkaan työhön valmiiden nuorten voimin. Nykytaantumat ovat saaneet nuoret ihmettelemään, onko heille tarvetta.

uomen historian tutkijatohtori Suvianna Seppälä piirtää suomalaisen talouden kaaren aina 1400-luvulta tähän päivään. Valtion rooli yksittäisten kansalaisten taloudenpidossa on aina ollut keskeinen. Välillä valtio helpotti yksityistalo uksien tilannetta kiristämällä omaa vyötään ja antamalla verot anteeksi, toisella kertaa

kruunu lihotti kukkaroaan perimällä lisäve roja esimerkiksi sodankäyntiä varten. Ilmasto määritti, kertyikö satoa vai oliko edessä nälän aika. Ja nälkään saattoi kuolla. Ulkomaankauppa on ollut suomalaiselle taloudelle aina merkittävää. Keskiajalla ta lonpoikaispurjehdus tuotti vaurautta suo malaisille, kun taas 1990-luvun alun laman juuret ovat Neuvostoliiton murentumisessa ja itäkaupan tyrehtymisessä. Viime vuosisadalta saakka veroilla on varmistettu, että vähävaraisimmatkaan ei vät kuole laman aikana nälkään. Jos sato on heikko, ostetaan ulkomailta. Uuden ajan

laman vaikutukset eivät silti ole mitättömiä: lama saattaa nujertaa tarpeellisuudentun teen. ‒ Laman lapsiin on jäänyt epävarmuus. Vielä muutama vuosi sitten opiskelemaan tulleet olivat varmoja, että pääsevät töihin. Nyt opintonsa aloittaneet miettivät, mah taakohan sitä joskus saada töitä. Vanha maalaisyhteiskunta työllisti kaikki. Nuoret ja vetreät olivat haluttua työvoimaa, Seppälä sanoo.

Kustaa Vaasan pojat Eerik ja Juhana lähtivät vuorollaan kasvattamaan Ruotsia suurvallaksi, mikä johti verojen lisäämiseen. jen kuvaus on usujen ja lasku

Talouden no

1500-luvun lopulla Ruotsi yritti paikata heikentynyttä verotuottoa väliaikaisilla veroilla, jotka kuitenkin jatkuivat vuodesta toiseen. Verot veivät 30-40 prosenttia tuloista.

suuntaa-antava

Kirkko kantoi erityisiä vaivaisrahoja, joilla huolehdittiin paikallisyhteisön rinnalla rutiköyhistä, sairaista ja yksinäisistä vanhuksista.

Olkivuosina 1601–1602 koko Suomen alueelta satomerkintöjä kirjattiin ainoastaan VarsinaisSuomesta ja Hämeestä. Hätäravintona käytettiin olkea. Pikkujääkausi tuhosi sekä Suomen että Baltian sadon. Suurien kuolonvuosien aikaan 1695–1697 kuoli noin 160 000 suomalaista. Pahimmilla alueilla menetettiin 40 prosenttia väestöstä.

1400-luku

1500-luku

1600-luku

1400-luku oli taloudellisen menestyksen kautta. Pieniinkin pitäjiin rakennettiin suuritöisiä ja kallii ta kivikirkkoja. Viljan jyväluku oli viisi, eli yhdestä siemenestä saatiin satona viisi siementä.

Vuosisadan alkupuoli on edelleen vaurauden aikaa. Vuonna 1523 valtaan tullut Kustaa Vaasa kasvatti valtion vaurautta, mutta säilytti yhteiskuntarauhan. Kustaa Vaasan kuolema vuonna 1560 päätti talou dellisen menestyksen kauden. 1500-luvun puolivä lissä alkoi myös rajusti satoja leikannut pikkujääkau si. Viljan jyväluku putosi kolmeen.

Talous pysyi alamaissa koko vuosisadan. Suo mea koettelivat olkivuodet, verojärjestelmän jähmettyminen sekä vuosisadan lopulla huip punsa saavuttanut pikkujääkausi, joka määri teltiin luonnonkatastrofiksi. Vuosisadan lopulla kolmannes väestöstä kuoli kolmen perättäisen katovuoden seurauksena.

8 MERCURIUS 3/2013

Suvianna Seppälän ja muiden Turun yliopiston historia-aineiden tutkijoiden työtilat ovat vuonna 1834 köyhäintaloksi suunnitellussa rakennuksessa.

IHMETTELEMÄÄN Akatemialaiset innostivat säätyläistaloja ja pappiloita kokeilemaan uusia viljelyskasveja, ja jumalanpalvelusten maallisten ilmoitusten kautta ne levisivät myös talonpoikien käyttöön. Viljeltäväksi otettiin muun muassa peruna, joka oli naurista satoisampi ja energiarikkaampi.

Työllisyystilanne oli hyvä, vaikka suurten ikäluokkien myötä työvoimaa oli tarjolla poikkeuksellisen paljon. Työtä vaille jääneet muuttivat työn perässä pääasiassa Ruotsiin tai Yhdysvaltoihin. Edes 1970-luvun öljykriisi ei heiken tänyt uskoa talouskasvusta. Vielä 1980-luvulla uskottiin kasvun jatkuvan ikuisesti.

Vuosisadan puoliväliin saakka viljely perustui sarkajakoon. Isojaossa sarat korvattiin kullekin talonpojalle osoitetuilla yhtenäisemmillä viljelyaloilla. Isojako innosti talonpoikia hoitamaan peltojaan tehokkaammin. Ensimmäisiä tuloveroja alettiin periä 1800-luvun lopulla ja sosiaaliturva alkoi kehittyä maallisen kunnallishallinnon muodostumisen myötä.

Vuosina 1867–1868 Suomessa koettiin nälkävuodet, joiden aikana noin 10 prosenttia vajaasta miljoonasta suomalaisesta kuoli. Valtio ei heikon talouden vuoksi kyennyt tuottamaan hätäravintoa muualta.

JA KUVA: ER

HYYTIÄIN

Talouden noususuhdanne päättyi 1990-luvun alussa Neuvostoliiton kanssa käydyn kaupan tyreh tymiseen maan hajottua sekä pankkikriisiin. Muun muassa EU:hun liittymisen sekä maailmantalouden suhdanteiden myötä talouden koheneminen alkoi 1996–1997. Uusi taantuma alkoi yhdysvaltalais ten pankkien romahtamisesta ja siitä Eurooppaan levinneestä talouskriisistä.

1700-luku

1800-luku

1900-luku

Vuosisata oli valistuksen, fysiokratian ja ta loudellisen hyvinvoinnin aikaa. Vuonna 1650 perustetun Turun Akatemian vaikutus näkyi eri puolilla Suomea. Luonnontieteet ja maatalous kehittyivät. 1700-luvulla ei koettu ainuttakaan nälkävuotta, ja verojen määrä laski, kun Ruotsi luopui suurvaltapyrkimyksistään.

1800-luvulla taloudenpito kulkee jälleen alamä keen. Veronkantoa jatkettiin ruotsalaisen mallin mukaan, vaikka Venäjä valloitti Suomen Ruotsilta. Jähmettynyt verotus heikensi valtion taloutta, heikkoa manttaaliverotuottoa paikattiin tullitu loilla. Väkiluku kasvoi, mutta verotulot laskivat. Suomi oli kehitysmaa. Säätyvaltiopäivät kutsut tiin koolle 1863 yli 50 vuoden tauon jälkeen. Vuo sisadan lopulla alkoi uusi nousun kausi.

Suomen bruttokansantuote oli 1930-luvulla en nätyksellisen korkealla. Suomessa rakennettiin paljon sekä yksityisiä että julkisia rakennuksia. Yhdysvalloista alkanut 1930-luvun lama koetteli Suomea vain heikosti. Sota-aika ja sitä seuran nut pula-aika pudottivat talouden alamäkeen. Sotakorvausteollisuus synnytti kuitenkin uuden kasvun ajan. MERCURIUS 3/2013 KUVAT: STOCKVAULT, WIKIMEDIA, HANNA OKSANEN

lyhyesti

Pk-yrityksille suunnattu kehittämis avustus toimii

auppakorkeakoulun yrittäjyystut kijat selvittivät työ- ja elinkein oministeriön toimeksiannosta pienille ja keskisuurille yrityksille suunnatun kehittämisavustuksen merkitystä. Tut kimuksen mukaan kehittämisavustus auttaa yrityksiä toteuttamaan kehittä mishankkeet laajemmin ja aikaistaa nii den aikataulua. Tutkimus osoittaa, että kasvuyritys ten toteuttamat hankkeet ovat saaneet muiden yritysten hankkeita enemmän aikaan viennin, liikevaihdon, kannat tavuuden ja kotimarkkinaosuuden kas vua. Tutkijoiden mukaan olisikin toivot tavaa, että avustus löytäisi myös vielä pienet mutta kasvuhakuiset yritykset ja rohkaisisi niitä ottamaan ensimmäiset askeleet kohti kansainvälistymistä.

KTT TUOMO PELTONEN JOHTAMISEN JA ORGANISOINNIN PROFESSORIKSI

KOONNUT TARU SUHONEN

Turun kauppakorkeakoulu mukaan YK:n vastuullisuusohjelmaan PRINCIPLES OF RESPONSIBLE MANAGEMENT EDUCATION -OHJELMA EDISTÄÄ VASTUULLISEN LIIKETOIMINNAN KOULUTUSTA JA TUTKIMUSTA SEKÄ VASTUULLISTA JOHTAJUUTTA MAAILMANLAAJUISESTI.

urun kauppakorkeakoulu on liittynyt YK:n Principles of Responsible Ma nagement Education (PRME) -ohjelmaan. Kyseessä on suoraan YK:n pääsihteerin alai

Lääkintöneuvos Alhopuro lahjoitti terveystaloustieteen professuurin

urun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen ja lääkintöneuvos Sakari Alhopuro (kuvassa oikealla) ovat allekirjoittaneet sopimuksen terveys taloustieteen lahjoitusprofessuurista. Professuuri sijoittuu Turun kauppa korkeakouluun, ja sen tutkimus- ja opetustehtävät jakaantuvat kauppa korkeakouluun ja lääketieteelliseen tiedekuntaan. Terveystaloustieteessä tarkastellaan koko terveydenhuoltojärjestelmää talous tieteen näkökulmasta. Tutkimuskysymyksiä ovat muun muassa terveydenhuollon toiminnan organisointi ja rahoitus sekä voimavarojen kohdentaminen ja palvelu tuotannon järjestäminen. – Yhteiskunnassamme on ilmiselvä tarve tällaiselle tutkimukselle. Päättäjät joutu vat tälläkin hetkellä pohtimaan tiukasti terveydenhuollon kulurakenteen keventä mistä. Objektiivisen tutkimustiedon saaminen ja sen välittäminen yhteisten varojen käyttäjille on äärimmäisen tärkeää, rehtori Väänänen toteaa.

uomo Peltonen on nimitetty T johtamisen ja organisoinnin kolmen vuoden professuuriin 1.8.2013 lähtien. Tehtävän ala on organisaatiokäyttäytyminen ja henkilöstöjohtaminen. Peltonen on tutkinut muun muassa henkilöstöjohtamista, kansainvälisiä uria, identiteettejä ja johtamistutkimuksen histo riaa. KUVA: TUOMAS KOIVULA

10 MERCURIUS 3/2013

suudessa toimiva kansainvälinen aloite, joka edistää vastuullisen liiketoiminnan koulutus ta ja tutkimusta sekä vastuullista johtajuutta maailmanlaajuisesti. Korkeakouluille suunnattu aloite on vas tinpari yrityksille suunnatulle YK:n Global Compact -aloitteelle. Molemmissa tavoittee na on edistää vastuullista johtajuutta ja liike toiminnan edellytyksiä vastata tulevaisuuden globaaleihin haasteisiin. Lue lisää PRME:n verkkosivuilta osoitteesta www.unprme.org.

Kauppakorkeakouluun perustettiin kansainvälisesti ainutlaatuinen tulevaisuudentutkimuksen oppiaine TURUN YLIOPISTOSSA ALOITETAAN TULEVAISUUDENTUTKIMUKSEN ASIANTUNTIJOIDEN KOULUTUS.

urun kauppakorkeakoulussa tulevai suudentutkimusta voi jatkossa opiskella pääaineena Futures Studies -maisteriohjel massa sekä perustettavassa jatkokoulutusoh jelmassa, jonka ensimmäinen haku on käyn nissä ja päättyy marraskuussa 2013. ‒ Oppiaineen perustaminen on merkittävä ja pitkään odotettu askel Tulevaisuuden tut kimuskeskukselle. Samalla se on ainutlaatuis ta myös koko alan kansainvälisellä kentällä, toteaa keskuksen johtaja Juha Kaskinen.

Turun yliopistossa aloitetaan tulevaisuu dentutkimuksen asiantuntijoiden koulutus, kun aiemmin erillislaitoksena toiminut Tu levaisuuden tutkimuskeskus siirtyi osaksi Turun kauppakorkeakoulua 1.8. alkaen. Op piaineena keskus aloittaa maisterin- ja tohto rintutkintojen myöntämisen. Lisätietoja Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen verkkosivuilla osoitteessa www.utu.fi/ffrc.

OTT REIJO KNUUTINEN ALOITTI KAUPPAOIKEU DEN PROFESSORINA Reijo Knuutinen aloitti kauppaoikeuden professorina 1.8.2013. Tehtävän ala on vero-oikeus, erityisesti yritysten ja niiden omistajien toimintaympäristöön liittyvät verotuskysymykset, ja se on sijoitettu yritysjuridiikan oppiaineeseen laskentatoimen laitokselle. Tutkimuksessaan Knuutinen käsittelee verotuksen ja yhteiskuntavastuun suhdetta poikkitieteellisesti.

Suomen Akatemian rahoitusta kauppakorkeakoulun tutkijoille

uomen Akatemia nimitti kevään pää töksissään taloustieteen laitoksen ylias sistentti Elias Oikarisen akatemiatutkijaksi ajanjaksolle 1.9.2013‒31.8.2018. Oikarinen sai 425 005 euron rahoituksen asuntomark kinoiden dynamiikan tutkimukseen. Tutustu Oikarisen tutkimusteemoihin tämän lehden sivuilla 16‒17. Taloustieteen professori Hannu Saloselle myönnettiin 450 000 euron hankerahoitus

ajanjaksolle 1.9.2013‒31.8.2016. Salonen tutkii akatemiahankkeessaan vaikutusvaltaa sosiaalisissa verkostoissa. ‒ Sosiaalisten verkostojen tutkimus on vi rinnyt uudelleen internetin ja sen eri palvelu jen kehittymisen myötä. Näiden verkostojen taloudellinen ja yhteiskunnallinen merkitys on kiistaton, hän sanoo. Hankkeessa selvitetään, miten yksilöiden vaikutusvalta verkostoissa määräytyy ja miten

sitä voidaan mitata. Analyysin kohteena ovat yritysten johtajien ja hallitusjäsenten vaiku tusvalta ja keskinäiset verkostot. Aineisto on suomalaista ja pohjoismaista. ‒ Tutkimme myös sitä, miten yrityksen arvo ja johtajien palkkiot riippuvat johtajien ja hallitusjäsenten asemasta verkostossa.

Tue nuorta osaajaa – tule mentoriksi! Kaipaatko tuoreita näkökulmia omaan työhösi? Haluatko jakaa osaamis tasi ja verkostojasi nuorelle kauppatieteilijälle? Turun yliopiston moni alaiseen mentorointiohjelmaan etsitään kauppakorkeakoulun ja tiedekuntien kasvatteja tukemaan opiskelijan siirtymistä työelämään. Jos olet ollut työelämässä vähintään viisi vuotta ja haluat välittää kokemustasi pian valmistuvalle opiskelijalle, voit ilmoittautua mentoriksi. Turun ja lähialueiden lisäksi mentoreja tarvitaan erityisesti pääkaupunkiseudulta. Vuoden kestävä ohjelma käynnistyy tammikuussa. Vinkkaa mentoroinnista myös opiskelukavereillesi ja kollegoillesi! Lisätietoja ja ilmoittautuminen 31.10. mennessä osoitteessa utu.fi/mentorointi KUVA: HANNA OKSANEN

MERCURIUS 3/2013

ulevaisuuden tutkimus keskuksen kehitysjohta ja Olli Hietanen kertoo rauhallisella mutta mää rätietoisella äänellä epä varmasta tulevaisuudesta. Hietasen mukaan suuria yhteiskunnallisia ja talou dellisia muutoksia tapahtuu tulevaisuudessa yhä nopeammin. – Jos joku ilmiö hallitsee nykypäivää, se on muutoksen nopeutuminen. Sillä, joka yrittää pitää pystyssä vanhaa, on edessään ankea tie. Kilpailukyky on sillä, joka onnis tuu tekemään muutoksesta vahvuuden ja keksimään jatkuvasti uutta, Hietanen sanoo. Hietasen mukaan meriteollisuudessa on takerruttu risteilijöiden tuotantoon. Hän ei väitä, että meriteollisuus olisi auringon laskun ala. Päinvastoin: ihmiskunta tekee tulevaisuudessa entistä enemmän asioita me ressä. Risteilijöihin liittyvä osaaminen vain estää suomalaisia näkemästä, että meriteolli suus on paljon laajempi asia kuin risteilijät. – Minkä ihmeen takia tekisimme vain lai voja, kun voisimme rakentaa mereen taloja, energialaitoksia, tehtaita, ostoskeskuksia ja kylpylöitä, ihan mitä tahansa. Ja toisaalta, jos emme kohta tee enää laivoja, voimme 12 MERCURIUS 3/2013

käyttää samaa teknologista osaamista myös ilmassa, maissa tai vaikka avaruudessa. KÄRKITUOTTEET ESTÄVÄT NÄKEMÄSTÄ LUOVIA MAHDOLLISUUKSIA

mitä tämä uusi tilanne mahdollistaa. On sitten kyse mistä tahansa tuhosta, vaikkapa Paperintuotanto esti pitkään suomalaisia pandemiasta tai sodasta, aina ne myös mah hahmottamasta, miten laaja ala biotalous dollistavat jotain. on. Vähitellen metsäteollisuuden aloilla on havahduttu siihen, että lähes kaiken voi val UUSIA TYÖPAIKKOJA SYNTYY PIENISSÄ mistaa biomateriaaleista. Tulevaisuudentut YRITYKSISSÄ kijat puhuvat tulevasta biokaudesta: vuonna Suomessa toimii jo nyt metsäteollisuuden 2050 kaikki mikä vain pystytään, valmiste alan yrityksiä, joilla ei ole Suomessa ensim taan biomateriaaleista. mäistäkään paperitehdasta. Tietoyhteiskunnan mahdollisuuksia on – Minun on vaikea nähdä, että suomalai puolestaan hahmoteltu laajassa mittakaavas set metsäteollisuusyritykset olisivat paperite sa vasta sen jälkeen, kun puhelimien suun ollisuuden muutoksen edessä nittelu ja tuotanto ovat alka jotenkin erityisen pulassa. Sa neet karata Suomesta. ”JOS EMME KOHTA malla minun on vaikea nähdä, Hietasen mukaan nämä TEE ENÄÄ LAIVOJA, että ne investoisivat laajasti ovat esimerkkejä jatkuvas VOIMME KÄYTTÄÄ Suomeen. Stora-Enso vaih ta muutoksen kehästä. Jo kainen muutos tulisi nähdä SAMAA TEKNOLOGIS toi logonsa eukalyptuspuun kukkaan. Tämä kuvastaa hy mahdollisuutena. TA OSAAMISTA MYÖS vin sitä, että suuret yritykset – Meidän pitäisi voivotte ILMASSA, MAISSA pelaavat globaaleilla markki lun sijaan suhtautua kaikkiin TAI VAIKKA noilla, joilla työllistävä vaiku maailman tapahtumiin niin, tus Suomessa saattaa olla vain että ensimmäisenä kysytään, AVARUUDESSA.” vähäinen.

TEKSTI HANNU AALTONEN

KUVA HANNA OKSANEN

”MEITÄ TULEVAISUUDENTUTKIJOITA EI KIITELTY VUOSITUHANNEN ALUSSA, KUN KERROIMME, ETTÄ KÄNNYKÄT PITÄISI UNOHTAA. MEITÄ EI KIITELTY SILLOIN, KUN KERROIMME, ETTÄ ON VIRHE YRITTÄÄ PITÄÄ KIINNI PAPERINTUOTANNOSTA. EIKÄ MEITÄ KIITELLÄ NYT, KUN KERROMME RISTEILIJÖIHIN TARRAUTUMISEN OLEVAN VIRHE.”

Kun suuret yritykset siirtävät työpaikat ulkomaille, pitäisi tilalle pystyä kasvattamaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä, jotka tekevät jo tain aivan uutta ja luovat työpaikkoja. – Kaikki luova ja täysin erilainen ajattelu syntyy yleensä pikkuyrityksissä, joista ajan myötä kasvaa alansa uusia jättiläisiä. Tai vä hintäänkin niiden verkostoista kasvaa suuria ekosysteemejä. Olennaista on, että meillä olisi yhteiskunta, joka poikii koko ajan uutta. Varsinais-Suomen ja Satakunnan telakkate ollisuuden katveissa on jo itämässä uusia luovia meriteollisuuden yhtiöitä. Hietasen mukaan yhteiskunnan pitäisi vain pystyä ruokkimaan luovaa meri-, metsä- ja informaatioteollisuut ta huomattavasti enemmän. Kansakunta pitää saada innostumaan ja yrittämään.

– Meidän korkea osaamistasomme yhdistet tynä yrittäjähenkisyyteen olisi yhdessä aivan ”tappava” yhdistelmä. Ongelmana on se, mis tä saisimme Suomeen tekemisen meininkiä.

VTM Olli Hietanen on Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kehitys- ja varajohtaja ja eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan pysyvä asiantuntija. Hietanen on tehnyt uransa aikana lukuisia tulevaisuusprosesseja sekä julkishallinnolle että myös talouselämälle niin Suomessa kuin myös ulkomailla. Hän on kirjoittanut kymmeniä raportteja muun muassa luovasta taloudesta, tietoyhteiskunnasta, biotaloudesta ja tulevaisuuden liiketoimintaosaamisesta.

MERCURIUS 3/2013

MME Ä Ä M Ä L E Ö Y MIKÄ T

? a a t mur

AKATEMIAPROFESSORI ANNE KOVALAINEN LISTASI KOLME NÄKYVINTÄ TYÖELÄMÄÄ MUUTTAVAA TEKIJÄÄ. TEKSTI TARU SUHONEN

KUVA ESKO KESKI-OJA

katemiaprofessori Anne Kovalaisen mukaan näyttää siltä, että työtäteke vä yksilö on työelämän muutoksen keskipiste. Muutokseen liitetään negatiivisia seikkoja: se tuntuu kii reenä, epävarmuutena tai vaatimuk sena ylittää itsensä jatkuvasti. Kovalaisen mielestä näkökulmaa olisi varaa muuttaa. Vaikka elämme minäkeskeis tä aikaa, pitäisi muistaa, että muuttuvan työ elämän haasteiden ratkominen kuuluu myös organisaatioille. ‒ Kun keskitytään yksilöön, tuntuu työn tekijästä helposti siltä, että aina pitäisi olla parempi ja tehokkaampi. Työnantajien tehtävä on kyetä tunnistamaan erilaisuutta ja luomaan erilaisia työpolkuja. Työpaikat ja positiot eivät voi säilyä samanlaisina, kun työntekijät ajattelevat työstä eri tavoin kuin edelliset sukupolvet, Kovalainen sanoo.

MINÄKESKEISYYS

Työ tunkeutuu ihmisen elämään monin tavoin. Äärimmilleen vietynä koko elämä on itsensä brändäystä. ‒ Monien tutkijoiden mukaan erityisesti korkeasti koulu tetut ajattelevat, että minä on tuote, jota myydään. Yhteen hiileen puhaltaminen vähenee. Tämä ei ole paras toimintamalli työ yhteisön tai työn tekemisen näkökulmasta, Kun ihmiset rakentavat omaa uraansa, yhteisiä tavoitteita on vaikeampi asettaa, Kovalainen sanoo.

VÄLIAIKAISUUS

SITOUTUNEISUUS

Työn jäsentyminen projekteiksi lisää väliaikaisuuden tun netta. Projektiluontoisuus vaatii enemmän sekä työnteki jältä että työnantajalta, esimerkiksi perhevapaita voi olla vaikeaa suunnitella. Kovalainen huomauttaa, että hektisyys alkaa helposti säätää sitä, miten toimitaan. Joskus kiire onkin vain kiireen tunnetta. ‒ Hyvä esimerkki on se, että sähköpostista on vaikeaa pysytellä poissa, koska jos päivässä ei reagoi, tule kysymyksiä siitä, missä olet ja miksi et vastaa. Sitoutuminen työhön on muuttunut. Työntekijä voi yrityk sen tai organisaation sijaan olla ensisijaisesti sitoutunut työyh teisöön tai mielenkiintoiseen projektiin, joita usein tehdään monialaisissa verkostoissa ulkopuolisten toimijoiden kanssa. ‒ Verkostotaloudessa on kuitenkin merkitystä sillä, kuka palkan maksaa, Kovalainen muistuttaa.

Akatemiaprofessori Anne Kovalainen tutkii tasa-arvoa ja taloutta sukupuolten näkökulmasta globaalissa taloudessa. Kovalainen johtaa Turun yliopistossa toimivaa Turun työtieteiden keskusta, joka on monitieteisen työhön liittyvän tutkimuksen, opetuksen, kehittämisen ja työelämäyhteistyön foorumi.

14 MERCURIUS 3/2013

KOONNUT TARU SUHONEN

TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN KIELTEN JA LIIKEVIESTINNÄN YKSIKKÖ ON PALKINNUT OPISKELIJOITA HARRASTUNEISUUDESTA JA KIELIOPINNOISSA MENESTYMISESTÄ VUODESTA 1994 SAAKKA.

ro lingua -mitalin saivat tänä vuonna Taru Ahokas, Maiju Kauko, Liisa Lundell, Laura Pinjamaa ja Aino Vanhatalo. Palkituilla on koossa yli 90 opin

topistettä kieli- ja viestintäopintoja. ‒ Olemme opiskelleet kieliä paljon, mutta niin paljon emme varmasti olisi opiskelleet, ellemme olisi viihtyneet opinnoissa. Turun kauppakorkeakoulussa on poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet opiskella kieliä ja lii keviestintää, sanoo Liisa Lundell. Turun kauppakorkeakoulussa tarjotaan kieli- ja liikeviestinnän opintoja englannin, espanjan, japanin, kiinan, ranskan, ruotsin, saksan, suomen ja venäjän kielessä.

VUOSIKURSSI 2013 ALOITTI OPINTONSA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUUN HAKI KEVÄÄN KAUPPATIETEELLISEN ALAN YHTEISVALINNASSA ENNÄTYKSELLINEN 3 972 HAKIJAA. HEISTÄ NOIN 300 ALOITTI OPINTONSA ELOKUUN LOPULLA.

lmo Moilaselle, Simon Rintalalle ja Katariina Kuttilalle Turun kauppa korkeakoulu oli opiskelupaikkaa vali tessa selkeä ykkönen. ‒ Koulu on erittäin tasokas, kuten mitta rit todistavat, hyvä ponnahduslauta tulevalle uralle. Olen tyytyväinen, että pääsin tänne opiskelemaan, Moilanen sanoo. Rintala vakuuttui laajasta ainevalikoi masta sekä koulun koosta. Lisäksi Turun yliopistossa houkutti myös sen yhtenäinen kampusalue. ‒ Näen tämän yhteisönä, jossa on mukava opiskella tulevat vuodet.

KUVA: ANTTI TARPONEN

Katariina Kuttila, Elmo Moilanen ja Simon Rintala.

Kuttila hakeutui Turun kauppakorkeakou luun, koska haluaa opiskella kansainvälistä liiketoimintaa. Turku oli kotikaupunkina myös luonteva valinta, mutta opintotarjonta painoi vaakakupissa sitäkin enemmän. Katso video, jolla Moilanen, Rintala ja Kuttila kertovat, miksi valitsivat Turun kauppakorkeakoulun www.youtube.com/watch?v=iPQzLL4STBE

Laura Pinjamaa ja Liisa Lundell

KUVA: TARU SUHONEN

MENESTYNEET KIELTEN JA LIIKE VIESTINNÄN OPISKELIJAT PALKITTIIN PRO LINGUA -MITALEILLA

OPISKELIJATIIMI VOITTI GOOGLEN HAKUSANA MAINONTAKISAN EUROOPAN SARJAN

igitaalisen markkinoinnin kurssilaiset osallistuivat Googlen kansainväliseen hakukonemarkkinointikilpailuun, jossa suunnitellaan ja toteutetaan hakusanamainoskampanja oikeal le yritykselle. Kaksi tiimiä Turun kauppakorkeakoulusta pääsi kisan Euroopan sarjan finaaliin, jonka Nina Tapion luotsaama joukkue voitti. Kurssi järjestetään tänä vuonna kolmatta kertaa. Aiheen ajankoh taisuus näkyy myös kauppakor keakoulun tietojärjestelmätieteen aineen järjestämän verkkoliiketoi minnan kurssin suosiossa. ‒ Meidän on täällä tärkeää pysyä aallon harjalla sen suhteen, mikä yrityksiä kiinnostaa, sanoo digitaali sen markkinoinnin kurssin opettaja Joni Salminen. Tuoreet näkökulmat opetuksessa saavat kiitosta opiskelijoilta. ‒ Teoria saa uuden merkityksen, kun sitä voi reaaliajassa soveltaa todelliseen projektiin, tiimin jäsen Iida Vanhanen kehuu. Tiimiin kuuluivat myös Laura Aho, Saana Häkkinen ja Veera Engren.

MERCURIUS 3/2013

Toimivien asuntomarkkinoiden jäljillä TEKSTI TARU SUHONEN

KUVA PÄIVI KOSONEN

MITEN NETTIHUUTOKAUPPA VAIKUTTAA ASUNTOJEN HINTOIHIN? ENTÄ ASUNTO LAINAN KORKOJEN VEROVÄHENNYSOIKEUDEN KAVENTUMINEN? AKATEMIA TUTKIJA ELIAS OIKARINEN TUTKII ASUNTOMARKKINOIDEN DYNAMIIKKAA.

Suomalaisista kaksi kolmasosaa asuu omistusasun nossa. Oikarisen mukaan omistaminen on jatkossakin edullisempaa kuin vuokraaminen – mikäli veroetu säilyy. – Jos verotus on neutraalia, ei omistus- ja vuokra-asu misen edullisuuksien välillä pitäisi olla eroa. Omistus asumiseen liittyy ainakin toistaiseksi myös imagoteki jöitä, tämä tosin saattaa muuttua tulevaisuudessa eikä omistus- ja vuokra-asumista enää arvoteta eri tavoin.

16 MERCURIUS 3/2013

apailla asuntomarkki noilla vallitsee kysynnän ja tarjonnan peruslaki. Hintakehityksen mää räävät pitkälti kysynnän muutokset, jotka määräytyvät kaupunkialueella ennen kaikkea tulotason sekä väestön määrän ja rakenteen muutosten perus teella, kertoo Elias Oikarinen Turun kauppakorkeakoulun taloustieteen lai tokselta. Oikarinen on tutkinut asuntomark kinoiden dynamiikkaa yli kymmenen vuoden ajan. Hän valaisee, että monet tekijät sekoittavat kysynnän ja tarjon nan peruslakia. Lisäksi esimerkiksi maantieteelliset rajoitteet vaikuttavat hintoihin korottavasti. ‒ Vaikkapa Helsingissä meri rajoit taa tuotantoa. Kaupungin hintataso voi jatkaa kasvuaan jopa ikuisesti re aalisena, inflaatiota nopeampana, jos kaupunkialueen väkimäärä ja reaalitu lotaso jatkavat kasvuaan. Asuntomarkkinoita myös manipu loidaan. Syyt ovat taloudellisia ja po liittisia. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla asuntojen kohonneet hinnat toimivat vastavoimana alueelliselle keskittymi selle ja siten kaupungin väkimäärän kasvulle. Hintatasoa voidaankin pyrkiä laskemaan esimerkiksi julkisella tuo tannolla. Oikarinen ei ole varma, pitääkö kes kittymistä tukea. ‒ Mielestäni on oleellista kysyä, kuu luuko pääkaupunkiseudulla rakentaa tuettua asumista suomalaisten verora hoilla suhteessa selvästi enemmän kuin muualla maassa. VEROVÄHENNYSOIKEUDEN KAVENTAMINEN NOSTAA VUOKRATASOA

Oikarinen nimitettiin keväällä Suomen Akatemian akatemiatutkijaksi. Syys kuun alusta saakka hän on perehtynyt asuntomarkkinoiden dynamiikkaan viisivuotisella akatemiarahoituksella. Asuntolainan korkojen verovähen nysoikeus on yksi ajankohtaisimmista kysymyksistä. Vähennysoikeuden pois tamisen on arveltu vaikuttavan alenta vasti asuntojen hintoihin.

Oikarisen mukaan vähennysoikeu den poistaminen ei ole yksiselitteisesti positiivinen asia. Tämä poikkeaa jois tain suomalaisten ekonomistien esittä mistä näkemyksistä. ‒ Verovähennysoikeuden kaventa minen vaikuttaa hintatasoon jossain määrin madaltavasti. Tämä taas saa aikaan sen, että asuntokanta on pie nempi kuin se muuten olisi, mikä taas nostaa vuokratasoa. Sijoittajanäkökul masta vuokratuotto kasvaa. Samaan aikaan vuokra-asuminen muuttuu houkuttelevammaksi, kun verovähennysoikeus kaventuu. ‒ Omistusasumisaste on silloin ma talampi kuin se muuten olisi. Vuokra markkinat taas elävöityvät, ja vapaara hoitteisten vuokramarkkinoiden koko kasvaa.

”

Toivon, että päätöksentekijät ottavat tutkimustulokset huomioon: kun tutkimustietoakin löytyy, ei päätöksiä tarvitsisi tehdä mutulla.”

ASUNTOMARKKINOIDEN TUTKIMUS LISÄÄ HYVINVOINTIA

Muita tutkimuskysymyksiä Oikari sen tutkimushankkeessa ovat muun muassa asumisen verokohtelun vaiku tukset asuntomarkkinoilla, luotonan non, kotitalouksien luottamuksen ja asuntohintojen välinen vuorovaikutus sekä mahdollisuudet havaita kupla asuntomarkkinoilla. ‒ Asuntomarkkinat ovat täynnä mahdollisia ja mielenkiintoisia tutki musaiheita. Nykyiset tutkimusaiheet ovat valikoituneet muista mielenkiin toisista aiheista juuri ajankohtaisuu tensa vuoksi, Oikarinen sanoo. Aiheet ovat merkittäviä myös yhteis kunnallisen päätöksenteon sekä alan yritysten ja rahoituslaitosten näkökul masta. ‒ Ja välillisesti yleisen hyvinvoinnin kannalta. Toivon, että päätöksentekijät ottavat tutkimustulokset huomioon: kun tutkimustietoakin löytyy, ei pää töksiä tarvitsisi tehdä mutulla. Valistu neempi päätöksenteko parantaa välilli sesti yleistä hyvinvointia.

Nettihuutokauppa ei saa markkinoita kuplimaan Asuntojen nettihuutokauppa on yksi Oikarisen tutkimuskohteista. Kauppatapa kasvattaa suosiotaan, ja yhä useammat välittäjät ovat kiinnostuneet huutokauppaamaan asuntoja verkossa. ‒ On pelätty, että nettihuutokauppa aiheuttaa kuplan asuntomarkkinoille. Tähänastisen tutkimuksen perusteella siltä ei kuitenkaan näytä. Vaikka ostajat eivät ole aina täysin rationaalisia, eivät he hölmöjäkään ole ja lähde kilpailemaan älyttömästi. Oikarinen kollegoineen tutkii nettihuutokauppaa sekä teoreettisesti että empiirisesti. ‒ Kiinnostavaa on, saako myyjä nettihuutokaupasta korkeamman hinnan ja kannattaako lähtöhinta asettaa matalaksi vai suhteellisen korkeaksi.

MERCURIUS 3/2013

tapahtumia TUTKIJAT JA YRITYKSET:

SUOMALAINEN MERITEOLLISUUS EI OLE AURINGONLASKUN ALA

SAMAAN AIKAAN, KUN SUOMA LAINEN MERITEOLLISUUS ON VIIME VUOSINA OLLUT OTSIKOISSA PÄÄOSIN TELAKKATEOLLISUUDEN KOHTAAMIEN HAASTEIDEN VUOKSI, OVAT KANSAINVÄLISILLÄ MARKKINOILLA KASVANEET MERITEOLLISUUDEN PK-YRITYKSET JÄÄNEET VÄHEMMÄLLE HUOMIOLLE. Kauppakorkeakoululla 29.8. järjestetyssä se minaarissa käsiteltiin suomalaisen meriteolli

suuden kansainvälisiä mahdollisuuksia. ‒ Suomalaisyritykset ovat menestyneet kansainvälisillä markkinoilla viime aikoina hyvin muun muassa suunnittelussa, risteily alusten muutos- ja uusimisprojekteissa sekä laivateknisten järjestelmien tuottamisessa. Kansainvälinen kasvu on suomalaisen merite ollisuuden tulevaisuudelle elintärkeää, sanoo pitkään alaa tutkinut kehityspäällikkö Antti Saurama kauppakorkeakoulun CCR Tutki muspalvelut -yksiköstä. Seminaari oli osa kauppakorkeakoulun ja VTT:n käynnissä olevaa NET-tutkimushan

Paneelin puheenjohtaja Harri Kulmala (Fimecc Oy) ja panelistit Pekka Heikonen (Pemamek Oy), Niina Nummela (Turun kauppakorkeakoulu), Harri Soininen (VTT), Mika Karjalainen (Evac Oy) ja Hannu Luoto (Oy FCR Finland Ltd) nostivat esille yritysten kohtaamia kansainvälistymisen haasteita. Kansainvälisen liiketoiminnan professori Niina Nummela korosti menestymisen vaativan sekä tuotetta että palvelua. – Jos tuotteistamista ei ole tehty, kilpaillaan vain hinnalla, jolloin kilpailu on tiukkaa. Kansainvälinen erottautuminen käy helpommin, jos yritys luo ratkaisut yhdessä asiakkaan ja verkoston kanssa.

ketta, jossa selvitetään meriteollisuuden pkyritysten kansainvälistymistä. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa, joka tukee yri tysten kansainvälistä kasvua. Kauppakorkea koulun tutkijat perehtyvät omassa tutkimus osiossaan muun muassa kansainvälistymisen johtamiseen.

RATKAISUJA EUROALUEEN ONGELMIIN KUVA: VILIINA TOLVANEN

Kauppakorkeakoulun kunniatohtori Paul De Grauwe puhui kauppakorkeakoululla Turun korkeakoulujen yhteiskunnallis-talo udellisen tutkimusyhdistyksen vuosittaisella Mauno Koivisto -luennolla 13.9. Hän kysyi puheenvuorossaan, voidaanko euroalueen suunnitteluvirheet korjata. London School of Economics and Politi cal Science -yliopiston professori De Grauwe 18 MERCURIUS 3/2013

näkee euroalueen talouspolitiikan epäonnis tumisen taustalla kaksi keskeistä seikkaa. – Rahaliitto ei kyennyt pitämään suhdan nevaihteluita koko liiton kattavina. Lisäksi talouden vakautusjärjestelmiä ei viety raha liittotasolle samalla kun jäsenmaita keho tettiin purkamaan omat kansallisen tason vakautusmekanisminsa. Jäsenmaat jäivät siis tyhjän päälle.

KOONNUT TARU SUHONEN

HENKILÖBRÄNDÄYS YLEISTYY EPÄVAKAASSA TYÖELÄMÄSSÄ TURUN YLIOPISTON TYÖTIETEIDEN KESKUKSEN TCLS:N JÄRJESTÄMÄSSÄ MONITIETEISESSÄ WORK 2013 -KONFERENSSISSA TARKASTELTIIN TYÖELÄMÄN MURROSTA JA IHMISTEN SOPEUTUMISTA MUUTOKSIIN 21.–23.8. Professori Steven Vallas (Northeastern University, Yhdysvallat) piti kolmipäiväi sen konferenssin ensimmäisen keynotepuheenvuoron keskiviikkona 21.8. Vallasin mukaan henkilöbrändäys jatkaa yleistymistään ja erityisesti nuoret työnhakijat ovat alttiita ajattelemaan, että erityisyyden ja ainutlaatuisuuden korosta minen on luonnollinen osa työ markkinoille siirtymistä. Henkilöbrändäys ja yritteli äisyyden korostuminen liittyvät työelämän epävakauteen, työnteki jöiden vähentämiset ja ulkoistamiset aiheuttavat pelkoa. Myös sosiaalinen media on omiaan lisäämään brändäämistä. Vallasin mukaan henkilöbrändäys on levinnyt Eurooppaan Yhdysvalloista. Kanavia on monia ammatillisesta neu vonnasta ja valtionhallinnon palveluista yliopistokursseihin. Ilmiön taustalla vai kuttaa myös työn, identiteetin ja liik keenjohdon aiheiden käsittely talousme dioissa ja kirjallisuudessa. ‒ Yritteliäisyydestä ja itsensä brändää misestä puhutaan usein käyttäen muun muassa kapinallisuuteen, kilpaurheiluun, sodankäyntiin tai matkan tekemiseen liit

tyviä metaforia. Kirjoittajat käyttävät ker ronnassa usein henkilökohtaisia kriisejään ja niistä selviytymistä, Vallas kertoi. Turun työtieteiden keskuksen järjes tämä WORK 2013 oli ensimmäinen monitieteinen, kansainvälinen työntut kimuksen konferenssi Suomessa, joka kokosi yhteen tutkijoita sosiologiasta kauppatieteisiin ja terveyden tutkimuk sesta työoikeuteen.

DIGITALISOITUMISEN MAHDOLLISUUKSIIN TARTUTTAVA VERKKOLIIKETOIMINNAN AJANKOHTAISIIN KYSYMYKSIIN KESKITTYNYT INTERNATIONAL CONFERENCE ON ELECTRONIC COMMERCE -KONFERENSSI TOI KAUPPAKORKEAKOULULLE KYMMENIÄ VERKKOLIIKETOIMINNAN TUTKIJOITA YMPÄRI MAAILMAA. Senior Fellow Esko Aho (John F. Kennedy School of Government, Harvard Univer sity) puhui Turun kauppakorkeakoululla 14.8.kansainvälisen ICEC 2013 -konferens sin kutsuttuna pääpuhujana. Aho kysyi puheenvuorossaan, miten Suomessa voitaisiin muuttaa muun muassa koulutuksen, terveydenhuollon, liikenteen ja logistiikan ekosysteemejä niin, että tek nologioista saataisiin hyöty irti. Hän otti esimerkiksi terveydenhuollon tietojärjestel mähankkeet. ‒ Pilottiprojekteista pitäisi päästä muu tokseen. Suomessa kaikki on sairaaloissa digitalisoitu, mutta meiltä puuttuu arkkitehtuuri, jolla hyödyt saa vutettaisiin. Ahon mukaan ensisijaisen tärkeää on eri toimijoiden välinen yhteistyö valtionjoh dosta yliopistoihin ja yrityk siin. Tähän tarvitaan tietei denvälisiä käytäntöjä ja uusia raken teita.

– ONKO NIITÄ? Epäonnistumisten välttämiseksi Euroopan keskuspankin pitäisi ottaa vahvempi rooli valtioiden maksuvalmiuden turvaamisessa. – EKP:n rooli on kuin palokunnan. Sen sijaan että palomiehet etsisivät ja rankaisevat syyllisiä, he sammuttavat palon. Ensisijainen tehtävä ei siis ole olla moraalin vartijana, vaan auttaa ja ylläpitää toimintakykyä.

Luentoa oli kerty nyt kuuntelemaan salillinen opiskeli joita ja tutkijoita. Aihe herätti paljon keskustelua, jota jatkettiin vielä luen non jälkeen kahvitilaisuu dessa.

MERCURIUS 3/2013

Yhteisö tutkimuksen tukena Hyväntekeväisyysgaala Merkuriuksen Karnevaaleissa kerättiin varoja Turun kauppakorkeakoulun väitöskirjaja julkaisurahastoon.

KUVAT RONI LEHTI

Piia Pasanen ja Jussi-Pekka Rantanen juonsivat gaalan. Saara Aalto esiintyi Merkuriuksen Karnevaaleilla.

20 MERCURIUS 3/2013

urun Kauppakorkeakoulu seura järjesti Merkuriuksen Karnevaalit 5.10.2013 Cari bia Areenalla. Jo 24. kertaa järjestetyn hyväntekeväisyys gaalan tuotolla tuetaan kauppakorkeakoulun väittelijöitä ja opiskelijoiden kansainvälisty mistä. Seuran puheenjohtaja Matti Rihko toi votti karnevaalivieraat tervetulleeksi totea malla, että ainutlaatuinen tapahtuma tuottaa tieteen tekemiselle merkittävää rahoitusta. ‒ Tämä on työn juhla, me juhlimme tä nään, mutta väitöskirjan tekijät saavat tämän jälkeen tukea työhönsä. Keskeisen osan väitöskirjarahastoa tuottaa karnevaaleilla järjestettävä taidehuutokaup pa. Tänä vuonna huutokaupattiin kaksi teos ta: Osmo Rauhalan Double Deer ‒ Blue Sun sekä Ville Laaksosen Paluulento. Kahden vuoden pituisen merkuriadin ai kana seura on tukenut yhteensä 22 valmistu

nutta tohtoria. ‒ Kauppakorkeakouluseuran taloudellinen tuki väitöskirjan tekijöille on tosi tärkeää. Sa malla se osoittaa paikallisen elinkeinoelämän sitoutuneisuutta Turun kauppakorkeakou luun ja siellä tehtävään tutkimukseen, sanoi Matti Mäntymäki tilaisuudessa nähdyssä tohtorien videotervehdyksessä.

Turun Kauppakorkeakouluseura ry on perustettu vuonna 1970 toimimaan aktiivisenaelinkeinoelämän ja kauppakorkea koulun yhdyssiteenä. Tule mukaan Turun Kauppakorkeakouluseuran toimintaan ja tukemaan kauppatieteellistä tutkimusta! Liittymislomake ja lisätietoa seuran toiminnasta löytyvät osoitteesta www.utu.fi/tukkk-seura.

KOONNUT LEENA VIRTANEN JA TARU SUHONEN

Matti ja Leena Alahuhta sekä Markus Granlund

Catellan pöytäseurue

Tili-Avekin pöytäseurue

Turun kauppakamarin pöytäseurue Turun Kauppakorkeakouluseuran puheenjohtaja Matti Rihko

Illan teemana oli the Big Band Gala. Sami Pitkämö Big Band esiintymässä.

Antti Wihanto toimi huutokaupan meklarina. Tekstiviestihuutoja vastaanottamassa Leevi Parsama.

Illan esiintyjät Ressu Redford, Jussu Pöyhönen, Jussi Rainio ja Toni Nuotio

Karnevaaleilla huutokaupattiin Ville Laaksosen Paluulento.

Taiteilija Osmo Rauhala lahjoitti huutokaupattavaksi Double Deer – Blue Sun -teoksensa. Rauhala on valmistunut Turun kauppakorkeakoulusta vuonna 1987.

Turun kauppa korkeakoulun opiskelijat ja muut talkoolaiset myivät illan aikana 1 500 arpaa.

Karnevaalit järjesti toimikunta, johon kuuluvat Leena Virtanen, Terhikki Saari, Leevi Parsama, Mirja Junkola, Yrjö Kokkonen ja Heidi Tuominen.

MERCURIUS 3/2013

väitöksiä Uudet sovellukset vaativat tieteellistä kunnianhimoa ja tyytymättömyyttä nykytilaan FM Maria Höyssän väitöstutkimus tarjoaa uutta tietoa tiedepohjaisten innovaatioprosessi en edellytyksistä ja alkuvaiheista. Maria Höyssä loi väitöstyössään tietotyypit telyn, jonka avulla tieteellisen tiedon sovellet tavuuden syntyä voidaan ymmärtää aiempaa paremmin. Hän ottaa esimerkiksi kolme tapa usta: ksylitolin hammasystävällisten sovellus ten löytämisen, kuitukomposiittimateriaalin luomisen ja uuden tieteellisen instrumentin keksimisen. – Taustalta löytyvät varsin erilaiset tieto tyyppien yhdistelmät. Selkein yhdistävä tekijä näiden kolmen tapauksen välillä oli menetel mäosaamisen siirtäminen uuteen kontekstiin. Prosesseja yhdisti myös se, että hyödynnettä vyys rakentui tutkimustiedon osaksi jo tutki musprosessin aikana. Sitä ei siis löydetty tai tunnistettu vasta jälkikäteen, Höyssä kuvailee. Väittelijä korostaa, ettei tieteellistä tutki musta kuitenkaan tule organisoida suoraan valmiiksi määriteltyjen teollisten ongelmien ympärille. – Tiede säilyy elinvoimaisena vain voides saan itse määritellä tutkimusongelmansa. Esi merkiksi kansallisten tai alueellisten innovaa tiojärjestelmien tutkimus ei ota tätä riittävästi huomioon, Höyssä sanoo. Maria Höyssän väitöskirja Where science meets its use ‒ Exploring the emergence of the practical relevance of scientific knowledge in the regional context tarkastettiin 20.9.2013. Viral lisena vastaväittäjänä toimii professori Bjørn Asheim Lundin yliopistosta ja kustoksena ma. professori Päivi Oinas. Tutustu väitöskirjaan osoitteessa www.doria. fi/handle/10024/92119 .

22 MERCURIUS 3/2013

Nettikauppa on muuttanut myyjiin kohdistuvia odotuksia YTM Sanna-Mari Renfors osoitti väitöstutkimuksessaan, että verkko kaupankäynnin yleistyminen on hämär tänyt myyjän työnkuvaa henkilökohtai sessa myyntityössä. Myyjän odotetaan olevan henkilökohtainen tietolähde ja osallistuvan ostopäätökseen. Sanna-Mari Renforsin markkinoinnin alan väitöstutkimuksen mukaan verkko kauppa on nostanut myyjiin kohdistuvia osaamisvaatimuksia erityisesti tuotetiedon syvällisyyden ja moninaisuuden suhteen. Tuotetiedon odotetaan pohjautuvan myyjän omiin tai toisten myyjien ja ostaji en aikaisempiin kokemuksiin. ‒ Myyjä ei ole vain kaupallinen vaan pi kemminkin henkilökohtainen tietolähde, joka kertoo ostajalle uutta ja harvinaista, erityisesti kulutuskokemuksiin ja elämyk

Globaali tehdas toimii kumppanuuksien avulla Pk-yritysten kenttään on viime aikoina ilmestynyt uudentyyppinen organi saatiorakenne, jota kutsutaan globaa liksi tehtaaksi. KTM Taina Erikssonin mukaan globaalin tehtaan menestys vaatii oikein johdettua kansainvälistä kumppanuusverkostoa. Pieni globaali tehdas on verkottunut or ganisaatiorakenne, jossa toiminnot ovat hajautuneet ympäri maailmaa. Taina Erikssonin mukaan poikkeuksellinen organisaatiorakenne luo uudentyyppi

siin perustuvaa tietoa. Verkkokau passa saman asian hoitavat muut ostajat, Renfors sanoo. Ne t t i k a u p a n nopea kasvu on hämärtänyt myy jän työnkuvaa. ‒ Kohdatessaan ostajan myyjä ohjaa tämän usein nettiin hakemaan tietoa tuotteista tai ostamaan tuotteen eikä ymmärrä rooliaan ostajan keskustelukumppanina.Organisaatioiden tulisi koordinoida eri myyntikanavissa teh tävää myyntityötä kokonaisvaltaisemmin. Sanna-Mari Renforsin väitöskirja Myyjän toiminnan laatu kuluttajapalvelujen myyntikohtaamisessa ‒ Ostajan näkökulma myyjän suoritusarviointiin tarkastettiin 20.9.2013. Virallisena vastaväittäjänä toimii professori Petri Parvinen Aalto-yliopistosta ja kus toksena professori Aino Halinen-Kaila. Tutustu väitöskirjaan osoitteessa www. doria.fi/handle/10024/91505.

siä haasteita, joista merkittävimpiä on kumppanuuksien johtaminen. ‒ Organisaatioiden välisten suhteiden johtaminen on erilaista kuin organisaa tion sisällä, koska johdolla ei ole omis tajuuden luomaa hierarkkista valtaa, Eriksson sanoo. Globaaleissa tehtaissa aktiivinen yh teydenpito kumppaniin korostuu joh tamisen keinona. Tärkeitä ovat myös hyvät henkilökohtaiset suhteet kump paniyrityksen avainhenkilöihin. Kump paniyrityksille kannattaa myös tarjota koulutusta. ‒ Ilman hyvää tuotetietoutta kump panin on vaikea integroida kyseessä ole vaa tuotetta osaksi tarjottavaa kokonais ratkaisua ja edistää menekkiä. Tutkimuksen mukaan johdon kog nitiiviset kyvykkyydet luovat pohjan johtamiselle. Erityisen tärkeitä ovat kulttuuritietoisuus, globaali ajattelutapa

KOONNUT TARU SUHONEN

Nuoret ovat virtuaalimaailmoissa viihtyäkseen KTM Jani Meri kiven väitöstutki muksen mukaan yhteisöllisyys jää virtuaalimaailmois sa taka-alalle. Jani Merikivi tutki tietojärjestelmätie teen alan väitös tutkimuksessaan virtuaalimaailmojen toistuvaa käyttöä. Tut kimuksesta selviää, että nuoret käyttävät vir tuaalimaailmoja ensisijaisesti viihteen vuok si, vaikka mahdollista olisi myös opiskella ja keskustella. Merikiven mukaan tulos viihteen merkityksestä oli odotettu. ‒ Tieto tukee suunnittelijoiden ja ylläpitä jien jo tekemiä strategisia sisällöllisiä ratkai suja. Merikiven väitöstutkimuksen keskeiseksi havainnoksi nousee se, että nuoret eivät pidä sosiaalista kanssakäymistä korostavia virtuaa limaailmoja erityisen yhteisöllisinä.

ja yrittäjyyssuun tautuneisuus. Taina Eriks sonin väitöskirja Dynamic capability of value net management in technology-based SMEs tarkastet tiin 4.10.2013. Virallisena vasta väittäjänä toimi Udo Zander Tukholman kauppakorkea koulusta ja kustoksena professori Niina Nummela. Tutustu väitöskirjaan osoitteessa www.doria.fi/handle/10024/92469 Tarkempia tietoja Turun kauppa korkeakoulun väittelijöistä ja heidän tutkimuksistaan löytyy osoit teesta www.utu.fi/tse-vaitokset.

– Tulos on hätkähdyttävä mutta ymmär rettävä. Vaikka käyttäjät haluavat keskustella keskenään, yhteydet saattavat jäädä lyhytkes toisiksi. KUKAAN EI OLE DIGINATIIVI

Merikivi tarkasteli väitöstutkimuksessaan noin 3 000 suomalaisen vastaajan käyttöko kemuksia. Tutkimuksen mukaan nuoret toi vovat informaatioteknologialta mutkatonta käytettävyyttä. ‒ Virtuaalimaailmat ovat helppokäyttöisiä, koska palveluntarjoajat panostavat tähän.

Merikivi pitääkin ajatusta diginatiiveista harhaanjohtavana ja toivoo keskustelun kes kittyvän informaatioteknologian käytön sosi aalisiin piirteisiin teknisten piirteiden sijaan. Jani Merikiven väitöskirja Still believing in virtual worlds: A decomposed approach tarkas tettiin 28.6.2013. Virallisena vastaväittäjänä toimi dosentti, KTT Anssi Öörni Aalto-yli opistosta ja kustoksena dosentti, KTT Jussi Puhakainen. Tutustu väitöskirjaan osoitteessa www.doria. fi/handle/10024/90941.

Valmistuneet Kauppatieteiden tohtorin tutkinto Lainema Kirsi Kauppatieteiden maisterin tutkinto Ahonen Hanne-Mari Ala-Karvia Jasmina Belitz Hannu-Pekka Blanco Lopez Duan Jiaqi Erholm Jenni Gao Yuan Harberg Henrik Harhanen Mikko Haviala Erika Heervä Jenni Heinonen Jenna Helin Suvi-Tuuli Hendrawan Ronny Hesso Joonas Hirvilahti Annukka Iatsenko Olga Inkinen Jari Isotalo Iida-Maria Jokinen Tommi-Juhani Kaariste Marjut Kahola Timo Kallberg Laura Kankala Taru Kentta Ville Kiuru Jouko Kivinen Jalmari Korhonen Aku Koskinen Antti Kosonen Tytti Kujala Arttu Kylli Eliisa Kärkkäinen Joonas

Laakso Maria Laaksomaa Timo Lahtela Martti Laivo Juha-Pekka Lajunen Laura Lankiniemi Sami Laurila Jenni Lehtinen Sonja Linnala Essi Mekezhan Assel Mumford Johathan Muuriaisniemi Antti Mäkelä Mikko Mäkiö Miikka Nordback Tatu Nordqvist Riku Nurmi Tuomas Oulasvirta Miia Pankin Dmitry Parantainen Jenni Pelto-Huikko Annamari Rajala Essi Rajamäki Linda Rantala Niko Ristiniemi Jenni Rohrbach Kira Räisänen Raisa Savinainen Hanna Seessalo Satu Sepponen Otto Seppä Linda Silfverberg Mari Sjöblom Mia Syväperä Kristiina Tuomola Tapio Törnroos Jenna Uotila Mari Valkama Katja Vehosmaa Antti Vekka-Pirhonen Teija

Verdegem Nickolas Virtanen Liisa Virtanen Rosanna Vittavutkarnvej Cha dchapol Vornanen Kaisa Vuoristo Lauri Väkiparta Susanna Ylimartimo Emmi Yushenkov Alexey Zheng He Ääri Isa-Maria Valtiotieteiden maisterin tutkinto Koivuniemi Anna-Sofia Koski Tero Laalo Lauri Oksa Stina Ristolainen Kim Toivanen Joonas Filosofian maisterin tutkinto Ahonen Sari Kallio Erkki Korpela Anna Pitkänen Janne Rastas Aleksi Sillanpää Ville-Pekka Veijola Matti

Porin yksikkö Kauppatieteiden maisterin tutkinto Seppä Matti-Esko Talola Tuomas MERCURIUS 3/2013

EFMD

EPAS

TURKU

VIsIonAry LEAdErshIP With executive MBA Turku you will: • become a Visionary Leader • gain up-to-date Global Business Excellence • learn to exploit the possibilities of Entrepreneurship, Innovation and Creativity • invest in your Personal Growth

A JOURNEY FAR STARTS FROM NEAR.

NEXT VISIONARY eMBA TURKU STARTS IN FEB 2014. ApplY NOw! For more information please see www.embaturku.fi or contact Pia Toivola, pia.toivola@utu.fi, +358 40 687 5848