Mercurius 4/2011

MERCURIUS

4/2011

Turun kauppakorkeakoulun sidosryhmälehti

Määrätietoiset tekevät tulevaisuuden s. 6

Bisneskoulu profiloituu

10

Essi Avellan on vuoden alumni

12

PÄÄKIRJOITUS

MERCURIUS

S

uomi on ollut globalisaatiokehityksen hyötyjiä, mutta joutuu nyt seuraamaan, miten keskinäisistä riippuvuuksista johtuen yksittäisten talousalueiden ongelmat leviävät globaaleiksi tarttuvien tautien lailla.

Länsimainen hyvinvointi on rakennettu teollisen aikakauden ansaintalogiikalle, jossa kilpailukyky perustuu teknologiaosaamiseen ja tuotannon tehokkuuteen. On paradoksaalista, että elintason noustessa työn hinta on hilautunut niin korkeaksi, että kansalaisilla ei ole enää varaa ostaa kotimaista. Tämä on omiaan vauhdittamaan hyvinvointivaltion alasajoa. Kun perinteinen ansaintalogiikka ei riitä, on yritysjohdolta vastuullisempaa lakkauttaa kannattamattomat yksiköt ja siirtää tuotantoa halvemman työn maihin, joissa on rajattomat markkinat. Johdon strategista päätösvaltaa ei voi rajoittaa sälyttämällä yritykselle sosiaalista vastuuta työpaikkojen säilyttämisestä.

Nousevista talouksista puuttuvat usein jopa hyvinvoinnin peruselementit. Teollisuus sijoittuu kasvukeskuksiin, ja ilman toimivaa infrastruktuuria ja jakeluverkostoa maan sisäinen eriarvoisuus pahenee eikä vaurastuminen jakaannu tasan. Länsimaisen elintason turvaaminen koko väestölle olisi ekologisesti tuskin edes mahdollista, mutta pitääkö yksittäisen yrityksen kantaa huolta sosiaalisen tasa-arvon toteutumisesta? Vaurastumisen hintana ovat myös viljelyalan uhraaminen teollisuuden tarpeisiin sekä väestön alueellinen pakkomuutto. Ongelmat ovat vaarassa riistäytyä täysin hallitsemattomiksi, mutta sokea ekouskoisuus ja luottamus vastuullisuuspuheisiin mahdollistavat sen, että vastuuntunnottomat pelurit voivat kehittyvien talouksien hätää hyväksikäyttämällä saada merkittävää taloudellista hyötyä.

Miten opetamme tekemään kestäviä päätöksiä tilanteissa, joissa ei ole yhtä eettisesti oikeaa tai väärää vaihtoehtoa?

Voidaanko taloudellisen tasa-arvon, kasvun ja kestävän kehityksen välillä löytää hyväksyttävissä oleva tasapainotila?

Antaako tietoyhteiskunta eväät globaalin talouden toimintamalliin, jonka liiketoimintaosaaminen olisi eettisesti kestävää? Entä miten se istutetaan kauppakorkeakoulujen opetukseen ja tutkimukseen?

Vastauksia on uskoakseni haettava tutkimalla sosiaalisessa mediassa rakentuvia yhteisöjä, tietointensiivisiä verkostoja ja virtuaalisuuden logiikkaa. Ne eivät ole kasvukipujen syy – eivätkä kivun lievittäjä – vaan osa talouden mekanismien ja kontekstin vuorovaikutteista murrosta.

Tietointensiivisen asiantuntijapalvelun kilpailukyky rakentuu virtuaalisuuden ansaintalogiikalle eli taidolle hyödyntää sosiaalista mediaa uusien asiakastarpeiden tunnistamiseen ja tyydyttämiseen taloudellisesti kannattavasti. Kyse ei ole vain marginaalisesta viihde- tai peliteollisuudesta, sillä esimerkiksi globaalit finanssimarkkinat toimivat täysin virtuaalisen organisoitumisen ehdoin ja sen ansaintalogiikalla.

Kun toiminta rakentuu vuorovaikutuksena tietoverkoissa, voivat kulttuuriset kommunikaatioerot osoittautua kohtalokkaiksi ja johtaa ylilyönteihin. Paluuta teollisen aikakauden hyvinvointimalliin ja jatkuvan kasvun aikaan ei ole. Meidän on löydettävä keinot hallita riskejä virtuaalisessa liiketoiminnassa.

Kasvukipuja ja vaikeaa vastuuta

satu lähteenmäki turun kauppakorkeakoulun johtaja

Sisällys 4/2011

16

Yrittäjyys palkitsee omilla ehdoillaan eläjän.

Ari Elo

19 Leikkiä ja luovuutta teorian rinnalle.

Kati Heljakka

20 Myös perheyritys on aikansa tuote.

Ulla Hytti, Ulla Ijäs ja Jarna Heinonen

2 4 6 9 10 12 14 15

Pääkirjoitus: Kasvukipuja ja vaikeaa vastuuta Lyhyesti Ekonomiopiskelijasta on moneksi Vieraskynä: Ryhmä ei aina edistä oppimista Murroksessa Vuoden alumni vie viinin viestiä Jalansijaa vastuullisuusajattelulle Asiantuntija: Tulevaisuuden osaajat ovat yhteistyökykyisiä Pelle Pelottomia

16 Yrittäjyys on syvällä persoonassa 18 Alumnit koolla kahdettatoista kertaa 19 Luovasti lähellä käytäntöä 20 Perheyritykset läheltä ja kaukaa 22 Väitöksiä ja valmistuneita

441 729 Painotuote

MERCURIUS 4/2011 | Julkaisija Turun yliopiston kauppakorkeakoulu | Päätoimittaja Taru Suhonen, 02 333 9264, taru.suhonen@utu.fi | Toimitusneuvosto Satu Lähteenmäki, Pirjo Vuokko, Ulla Hakala, Aki Koponen, Anni Paalumäki, Marianne Palmu, Mika Vaihekoski, Jussi Matikainen ja Taru Suhonen | Taitto Mainostoimisto Dimmi | Kannen kuva Hanna Oksanen | Paino Suomen Yliopistopaino Oy Uniprint | Painosmäärä 5 000 kpl | ISSN 0788-9747 | Tilaukset, osoitteenmuutokset ja palaute tseviestinta@utu.fi, 02 333 9296

lyhyesti

Vauhdilla opiskelun ja työelämän välisten rajojen yli

T

urun kauppakorkeakoululla järjestettiin lokakuussa kahden päivän International Services Management -intensiivikurssi. Kansainväliseen palvelujohtamiseen keskittyvät kurssin kokosivat omasta aloitteestaan kasaan Turun kauppakorkeakoulusta valmistuneet opiskelijat. ‒ Loimme opiskelijoille kurssin, jolle olisimme itse aikoinaan halunneet osallistua, kertoo vuonna 2006 valmistunut, Googlen Euroopan pääkonttorissa Dublinissa työskentelevä Alexis Lesage.

Myös muut kurssin järjestäjät työskentelevät mielenkiintoisissa ja haastavissa tehtävissä suurissa kansainvälisissä yrityksissä. Kurssilla käytetyt innovatiiviset brainstorming-tekniikat olikin otettu

suoraan yrityselämästä. Kurssin järjestäjät haluavat kertoa opiskelijoille, millainen työelämä heitä odottaa. ‒ Tahdomme osoittaa, ettei opiskelijaelämän ja työelämän välinen raja ole todellisuudessa niin jyrkkä. Omaan kouluun kannattaa olla yhteydessä myöhemminkin – omaa osaamista voi kehittää niin monella tavalla, että verkostot on syytä pitää kunnossa, Jaakko Iso-Järvenpää sanoo.

Opiskelijoilta kurssista saatiin niin hyvää palautetta kurssista, että sitä suunnitellaan järjestettäväksi myös ensi vuonna.

Tätä toivoo myös viidennen vuoden opiskelija Teemu Kinos: ‒ Tällaisiahan kaikkien kurssien pitäisi olla!

Luentosalissa soi musiikki, fläppitauluille liimaillaan keltaisia muistilappuja ja pöydille on ripoteltu askartelutarvikkeita. Menossa on kansainvälisen liiketoiminnan International Services Management -kurssin workshop.

4 MERCURIUS 4/2011

Kauppakorkeakoulu paransi edelleen sijoitustaan Eduniversalrankingissa Turun kauppakorkeakoulu sijoittui toiseksi vuoden 2011 Eduniversal Worldwide Business Schools Rankingin luokassa Excellent Business Schools. Sijoitus nousi edelleen viimevuotisesta. Luokassa arvioidaan 500 kansallisesti vahvaa ja kansainvälisesti verkottunutta kauppatieteellistä yksikköä.

Suomalaisista arvioiduista Turun yliopiston kauppakorkeakoulu sijoittui kolmanneksi Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun ja Hanken Svenska handelshögskolanin jälkeen.

Eduniversal-ranking perustuu vertaispisteitykseen, jossa 1 000 kauppatieteellisen yksikön johtajat 153 eri maasta nimeävät jokaisesta maasta parhaiksi tunnistamansa toimijat.

Pisteityksen tarkoitus on helpottaa opiskelijoita ja akateemisia toimijoita arvioimaan ja vertailemaan mukana olevia korkeakouluja. Kauppatieteellisiä yksikköjä arvioidaan viidessä eri luokassa niiden kansainvälisen vaikuttavuuden ja tunnettuuden mukaan.

Ranking julkistettiin lokakuussa Eduniversalin maailmankongressissa Kiinan Shanghaissa.

koonnut Taru Suhonen

Asiakaslähtöisiä palveluratkaisuja verkostoyhteistyönä

M

arkkinoinnin oppiaine tutkii yhdessä yhteistyökumppaniensa kanssa palveluratkaisujen kehittämistä yritysverkostoissa juuri käynnistyneessä SOUL-hankkeessa.

Tutkimushankkeessa tarkastellaan, miten kokonaisvaltaisia, asiakaslähtöisiä palveluratkaisuja voidaan kehittää tietointensiivisissä sekä teollisuuden palveluja ja tuotevalmistajia yhdistävissä verkostoissa. ‒ Tuotamme uutta tietoa erityyppisten asiakkaiden odotuksista, rooleista ja vaikutuksista verkostomaisten palveluratkaisujen kehittämisessä ja toteuttamisessa. Lisäksi selvitetään, millaisia seurauksia palveluverkoston toimintaan osallistumisella ja kehitettyjen ratkaisujen käyttämisellä on, kertoo hankkeen vastuullinen johtaja, tutkijatohtori Elina Jaakkola.

Erikoistuneilla markkinoilla asiakasarvo luodaan yhä useammin kokonaisvaltaisten,

erilaista osaamista yhdistävien ratkaisujen kautta. ‒ Asiakas saa vaikkapa mainostoimiston, mediatoimiston ja digitaalisen suunnittelun palvelut valmiiksi integroituna, juuri omaan tarpeeseensa vastaavana kokonaispakettina sen sijaan, että ostaisi kunkin erikoisosaamisen erikseen. Tämä edellyttää yrityksiltä paitsi verkosto-osaamista, myös syvällistä asiakasymmärrystä ja asiakkaan osallistamista, Jaakkola valottaa.

Haasteena on tunnistaa erilaisten asiakkaiden rooliodotukset ja asiakkaiden kokemaan arvoon vaikuttavat tekijät sekä hyödyntää osallistamista koko tarjoajaverkoston tasolla. ‒ Yritykset tarvitsevat uudenlaisia toimintamalleja, joiden avulla voidaan parhaiten hyödyntää erilaisten kumppaneiden ja asiakkaiden osallistuminen ja luoda uutta liiketoimintaa.

Hankkeessa tutkitaan ja viedään eteenpäin tietointensiivisistä palveluista sekä teollisuuden tuote-palveluyhdistelmistä koostuvien ratkaisujen kehittämistä viidessä eri Elina Jaakkola verkostossa. Hankkeessa hyödynnetään poikkitieteellistä tutkimusta teollisten verkostojen, palvelujen ja ratkaisumarkkinoinnin alueilta.

Tutkimus toteutetaan yhteistyössä VTT Liiketoiminta ja teknologian johtaminen -yksikön kanssa.

Yrityskauppojen sudenkuopat selville

K

temaattisesti, ja tältä osin yrityksillä onkin kehitettävää, Hassett toteaa.

Yrityskaupan toteuttamiseen yrityksillä on usein hyvin systemaattisia prosesseja, ja erityisesti alkuvaiheet eli neuvottelut ja ostokohteen arviointi ovat varsin pitkälle mietittyjä. Sen sijaan kaupan jälkeiseen aikaan eli integraatiovaiheeseen kiinnitetään usein vähemmän huomiota. ‒ Integraatioita johdetaan usein tapauskohtaisesti. Osittain tämä liittyy yksittäisten yrityskauppojen erityispiirteisiin, toinen mahdollinen syy on resurssien vähyys.

Lisäksi tutkijoiden mukaan yrityskauppaprosessille haasteita asettaa epäjatkuvuus, joka ilmenee muun muassa vastuuhenkilöiden vaihtumisena prosessin eri vaiheissa.

ManMAP-tutkimushankkeen tuloksia on julkaistu M&A as a Strategic Option – From opportunities to new business creation -kirjassa.

ManMAP -hankeen päärahoittajana oli Tekes. Tutkimuksen rahoitukseen osallistuivat myös VTT, Turun yliopisto ja case-yritykset Tieto Oyj ja Outokumpu Oyj.

ManMAP-tutkimushankkeen tulosten mukaan erityisesti kauppaprosessin integraatiovaihe jää liian vähälle huomiolle.

un yritysten liiketoimintaympäristö muuttuu, ovat yritysjärjestelyt eli yrityskaupat strateginen selviytymistapa. Järjestelyiden onnistunut läpivienti on kuitenkin haastavaa. Turun yliopiston kauppakorkeakoulun ja VTT:n yhteisessä ManMAP-tutkimushankkeessa selvitettiin, miten yrityskaupan eri vaiheet päätöksestä integrointiin saakka voidaan toteuttaa strategisesti niin, että liiketoiminnan jatkuvuus turvataan.

Tutkimuksessa kehitettiin työkaluja yritysjärjestelyjen hallintaan. Erityisesti perehdyttiin strategiseen päätöksentekoon ja riskienhallintaan uuden liiketoiminnan luomisen näkökulmasta. ‒ Pyrimme kuvaamaan yrityskauppaprosessin eri vaiheiden kriittiset pisteet, kertoo tutkimushankkeessa mukana ollut Mélanie Hassett kansainvälisen liiketoiminnan aineesta.

Tutkimustulosten mukaan uuteen liiketoimintaan johtavia ideoita syntyy sekä yrityksen sisällä että ulkopuolella. ‒ Vain harva yritys kuitenkaan etsii ja tunnistaa liiketoimintamahdollisuuksia sys-

MERCURIUS 4/2011

5

Ekonomiopiskelijasta on moneksi Vihreitä arvoja vaaliva vegaaniyrittäjä, tuplatutkintoa

Teksti Aleksi Rajamäki

suorittava maailmanmatkaaja, räppäävä sm-tason yleisurheilija ja muotimaailman monitoiminainen nimeävät määrätietoisuuden, kansainvälisyyden ja verkostoitumisen työllistymisvalteikseen.

Vegaani teki elämäntavastaan liiketoimintaa

anna

:h

oksanen

6 MERCURIUS 4/2011

va ku

T

uukka Simonen, 30, myhäilee, vaikka hänellä on jälleen takanaan reilu kymmentuntinen työpäivä. Suuri työmäärä ei miehen menoa hidasta, sillä kasviperäisten elintarvikkeiden tukkukauppiaana Simonen yhdistää työn ja harrastuksen.

– Teen mieluummin itselleni töitä kuin menen yritykseen, jonka toimintatapoihin en voisi sitoutua. Haluan työskennellä sellaisten asioiden parissa, jotka

ovat sopusoinnussa elämänkatsomukseni kanssa.

Tammikuussa 2010 avattu, netissä toimiva Vegetukku ja huhtikuussa 2011 toimintansa aloittanut Vegekauppa toimivat ilmastonmuutoksen estämiseksi. Kaikista verkkokaupan ostoksista investoidaan automaattisesti päästövähennyshankkeisiin.

Yrittäjän saappaisiin astumista avittivat kauppakorkeakoulusta saadut opit ja verkostot. Simonen kävi yrityksenperustamiskurssin ja haki tietotaitoa yrityspalvelukeskus Potkurista.

– Opintoni ovat antaneet minulle perustiedot esimerkiksi siitä, mitä erilaisilla asiakassegmenteillä tarkoitetaan. Arvostukseni markkinointia kohtaan kasvoi, kun aloin hyödyntää teoriaa käytäntöön.

Tuukka Simonen kannustaa yrittäjyyteen. – Uskaltakaa ottaa riskejä ja heittäytyä rohkeasti mukaan.

anna :h

tutkinto tarjoaa hyvät mahdollisuuden kansainvälistymiseen, jos haluaa hyödyntää vaihto-opiskelumahdollisuuksia tavallista laajemmin.

Kipinän kauppatieteiden opiskelulle antoi Natusen vaihto-opiskelu Kuala Lumpurissa Malesiassa, jossa hän suoritti kansainvälisen liiketoiminnan sivuainekokonaisuuden keväällä 2008.

– Minua kiinnostavat erityisesti johtamisopinnot ja laskentatoimen perusosaaminen. Kauppakorkeakoulun puolella on lisäksi laaja valikoima kieliopintoja, Natunen kehuu.

Natunen vannoo kansainvälisyyden nimeen. Toisen vaihto-opiskelujaksonsa hän vietti San Joséssa Yhdysvalloissa keväällä 2010.

Ostoassistentti rakastaa muotia

Vuonna 2002 tietojärjestelmätieteen pääaineopinnot aloittanut Simonen lupaa palata opintojensa pariin heti, kun hänen liiketoimintansa on hyvällä pohjalla. Tavoitteita tuoreella toimitusjohtajalla riittää, sillä hän pyörittää myös Kiinan maahantuontiin keskittynyttä Kiitämöä.

– Olen onnistunut yhdistämään liiketoimintoja. Kun kasvissyönnistä tehdään helppoa, ihmiset vaihtavat vaivattomammin lihan kasvikunnan tuotteisiin. Tämä on tapani tehdä aktiSeppälän ostoassistenttina työsvismia, breakdankentelevä Nina Lindström pitää ce-ohjaajanakin monipuolisuutta kauppatieteiden kunnostautunut opintojen suurimpana vahvuutena.

Simonen hymyilee.

oksanen

O

len kuullut, että vastavalmistuneen voi olla hankalaa saada töitä, vaikka olisi valmis joustamaan esimerkiksi työpaikan sijainnin suhteen. Uskon kuitenkin saavani mieleiseni paikan, vaikka taloustilanne hieman huolestuttaakin, Niina Natunen, 25, sanoo.

Natusella on nöyrä asenne työelämää kohtaan, vaikka hän on varttia vaille valmis tuplamaisteri. Natunen aloitti oikeustieteen opinnot vuonna 2006, ja kauppakorkeakoulun puolelle hän päätyi kaksi vuotta myöhemmin kiinnostuttuaan liiketaloudesta ja yritystoiminnasta.

– Juristin on tärkeää ymmärtää asiakkaan liiketoimintaa, jotta osaa ottaa liiketoiminnan erityispiirteet huomioon ratkaisuehdotuksia tehdessään. Kaksois-

va ku

Lähes valmis tuplamaisteri tähyää maailmalle

Niina Natunen työskentelisi mielellään tehtävissä, joissa yhdistyvät kansainvälisyys sekä juridinen ja kaupallinen osaaminen.

– Vieraassa ympäristössä oppii sosiaalisia taitoja, tuntemaan erilaista kulttuuria ja selviytymään yllättävistäkin tilanteista.

On tärkeää luoda verkostoja niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.

N

ina Lindström, 27, elää unelmaansa Seppälän ostoassistenttina. Markkinoinnin, yritysjuridiikan ja johtamisen opintokokonaisuus antoi maittavat eväät opintojensa loppusuoralla olevan Lindströmin urapolulle.

– Tarvitsen työssäni kaupallista ymmärrystä ja kannattavuusajattelua, markkinoinnin luovuutta sekä vähän logistiikkaakin. Pro gradu -tutkielmani pureutuu miesten muodin markkinointiin.

Muotialalla työskenteleminen ei ollut Lindströmille sattumaa vaan selkeä tavoite. Hän hakeutui vaatekauppaan osaaikaiseksi myyjäksi opiskelujen ohella.

– Tiesin, että alalla vaaditaan ymmärrystä myymälätyöskentelystä, Lindström sanoo määrätietoisesti.

Työelämään siirtyminen tapahtui sen sijaan ”ikään kuin vahingossa”. Työpaikka liikeni jo ensi yrittämällä, ja turkulainen huomasi pian olevansa osa tuotepäällikön,

va ku anna

:h oksanen

MERCURIUS 4/2011

7

suunnittelijoiden ja mallimestareiden helsinkiläistiimiä.

– En voinut jättää mahdollisuutta käyttämättä, vaikka en ollutkaan vielä valmistunut.

Vastuullani on valvoa tuotteen koko kehityskaarta piirroksesta valmiiksi tuotteeksi.

Hoidan kirjeenvaihdon toimittajien kanssa, olen mukana sovituksissa ideoimassa malleja ja teen laadunvalvontaa.

Lindström kannustaa toteuttamaan haaveita ja hyödyntämään esimerkiksi viikonloppu- ja kesätöistä kertyneitä kontakteja.

– Työelämän valintoja tehdessä on hyvä miettiä itseään kiinnostavia alavaihtoehtoja ja muistaa, että yrittäminen kannattaa aina.

Jos on intohimoa ja halua päästä eteenpäin, voi saavuttaa haluamansa, Lindström vakuuttaa.

Musisoiva aituri uskoo uutteruuteen kuva: Mikko Viitapohja

A

– Minulle ei ole kertaakaan tullut sellaista oloa, että opiskelisin väärää alaa, neljännen vuoden kylteri Arttu Malmivirta sanoo.

rttu Malmivirralla, 23, on monta rautaa tulessa. Turusta porilaistunut aitajuoksija tekee musiikkia ja pyörittää tietotekniikkapalveluiden tuottamiseen erikoistunutta yritystä.

Maisteriopintoja Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikössä aloitteleva Malmivirta lukee pääaineenaan johtamista ja organisointia. Sivuaineeksi valikoitui kansantaloustiede.

– Olen aina ollut kiinnostunut vihreistä arvoista ja etiikasta. Johtamisen ja organisoinnin sisältä niihin liittyviä aiheita ovat muun muassa yritysten yhteiskuntavastuu, johtamisetiikka ja ympäristöjohtaminen. Haluan tulevaisuudessa tehdä työtä, jolla on merkitystä ja jossa voi vaikuttaa tärkeisiin asioihin.

Tällä hetkellä Malmivirta toimii hallituksen puheenjohtajana Digipojat Oy:ssä, joka tarjoaa henkilökohtaisia tietotekniikan tuki-

ja opetuspalveluja erityisesti tietokoneisiin tottumattomille ikäihmisille.

– Idea lähti liikkeelle yrittäjyyden peruskurssilta. Tavoitteenamme on ollut ennen kaikkea kerryttää kokemusta liike-elämän käytännöstä, sillä oman alan töitä on ollut vaikea löytää.

– Tulevaisuus jännittää, mutta uskon, että koulutuksella, päättäväisyydellä ja kovalla työllä pääsee pitkälle, Malmivirta lisää.

Musiikillisen luovuutensa Malmivirta vuodattaa sanoittamalla ja räppäämällä turkulaisessa Ukkivainaa-bändissä. Kaivattua vastapainoa töille ja opiskelulle tuo lisäksi yleisurheileminen Suomen kärkijoukossa.

– Säännöllinen treenaaminen ja aktiivinen elämä pitävät mielen virkeänä. Juoksen 400 metrin aitoja Turun Urheiluliitossa. Viime kaudella pelasin myös amerikkalaista jalkapalloa.

KTM-tutkinto on kovaa valuuttaa työmarkkinoilla

V

astavalmistuneiden kauppatieteilijöiden työllisyystilanne on hyvä, selviää Suomen Ekonomiliitto SEFEn tuoreesta raportista, jossa tarkastellaan vuonna 2005 kauppatieteiden maisterin tutkinnon suorittaneiden työllistymistä, työuran alkua ja vastaajien mielipiteitä koulutuksesta.

Raportti perustuu akateemisten ura- ja rekrytointipalvelujen Aarresaari-verkoston kehittämään yliopistojen yhteiseen uraseurantaan.

– Kauppatieteilijöiden sijoittuminen työmarkkinoille on sujunut hyvin niin määrällisesti kuin laadullisestikin. Tuoreet ekonomit ovat pääosin tyytyväisiä koulutuksen ja työn vastaavuuteen, SEFEn tutkimuspäällikkö Juha Oksanen kertoo.

Lähes kolme vastaajaa neljästä oli töissä valmistumishetkellä, viiden vuoden jälkeen työttömänä oli enää vajaa kaksi prosenttia.

Parhaiten työllistyivät yrittäjyyttä, laskenta8 MERCURIUS 4/2011

toimea, logistiikkaa ja rahoitusta pääaineenaan lukeneet.

Oksasen mukaan yleisen taloustilanteen heikkeneminen on asettanut haasteita valmistumisen jälkeiseen työllistymiseen, mutta syytä epätoivoon ei ole. Lähes kolme viidestä vastaajasta ilmoitti ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työsuhteen olleen vakituinen.

– Työttömyys on ollut pääsääntöisesti kertaluonteista ja tilapäistä. Todennäköisyys saada vakituinen työsuhde on ekonomeilla akateemista keskiarvoa korkeampi. Monet saattavat tästä huolimatta taktikoida ja ottaa tutkinnon ulos vasta varman työpaikan saatuaan, Oksanen pohtii.

Hyvä tyyppi saa paikan

SEFE on kauppatieteellisen yliopistotutkinnon suorittaneiden ja alan opiskelijoiden palvelu‐ ja etujärjestö. Sen tavoitteena on tukea kauppatieteiden opiskelijoita ekonomiuran eri vaiheissa.

Tutkimuspäällikön mukaan tulevien ekonomien olisi hyvä suunnitella uraansa jo opiskeluaikana. Massasta erottautuu esimerkiksi räätälöidyillä aineyhdistelmillä.

– Myös vaihto-opiskelun tuoma henkinen pääoma ja kielitaito nousevat tärkeiksi.

Lisäksi työnantajat arvostavat tutkimusten perusteella niin sanottua hyvää tyyppiä, joka on esiintymis-, neuvottelu- ja ryhmätyötaitoinen.

Opiskeluaikana olisi Oksasen mukaan taattava opintojen riittävää laaja-alaisuus mutta myös haalittava korvaamattomia suhdeverkostoja ja kokemuksia.

– Esimerkiksi ainejärjestöjen ja ylioppilaskunnan toiminnan kautta voi kerryttää monipuolista osaamista. Kannattaa kuitenkin pitää huolta siitä, ettei jätä opintojaan kokonaan kesken, Oksanen muistuttaa.

Raportti on luettavissa SEFEn nettisivuilla verkko-osoitteessa www.sefe.fi.

vieraskynä

Ryhmä ei aina edistä oppimista R

y h m ä t y ö on maailman yleisimpiä opetusmenetelmiä. Minullakin on tapana valmennuksissa laittaa osallistujat tekemään ryhmätöitä. Porukoiden jo hajaantuessa ryhmätyöhuoneisiin huudan vielä perään: ”Aikaa tehtävän tekemiseen 45 minuuttia. Tuotokset fläpille. Olkaa tehokkaita!” Kun sitten puolen tunnin kuluttua kierrän seuraamassa ryhmien etenemistä huomaan, että ryhmät ovat kovin eri vaiheissa. Yhdessä ollaan jo valmiina, toisessa ei ole päästy alkua pitemmälle ja kolmannessa on täysi riitely ja rähinä käynnissä. Oppimiskokemus näyttää olleen hyvin erilainen eri ryhmissä. Jos tarkoitus oli oppia jotain päivän varsinaisesta teemasta, vain yksi ryhmä saavutti jotain. Toki kaikki kokivat jotain itse ryhmätoiminnasta.

Mitä sitten oikein tapahtui? Kaikissa ryhmissä vaikuttaa ilmiö nimeltä ryhmädynamiikka. Ennen kuin ryhmä kykenee työskentelemään yhdessä tehokkaasti, tulee sen ensin ratkaista jäsentensä yksilöllisiin tarpeisiin ja keskinäisiin sosiaalisiin suhteisiin liittyviä kysymyksiä: Haluanko olla mukana? Mikä on paikkani? Arvostetaanko minua? Kehen voisin turvallisesti liittyä täällä? Mikä oli tavoite?

Kuka ryhtyy johtamaan toimintaa? Ryhmä voi helposti juuttua tai ohjautua väärille urille näiden kysymysten ratkaisussa. Esille voi nousta epäterveitä ilmiöitä, esimerkiksi kiusaamisen taustalla on usein häiriintynyt ryh-

mäprosessi. Ryhmäytymisessä on painetta samankaltaisuuteen ja erilaisuuden sietäminen on vaikeaa. Siksi usein jollain tavalla poikkeavat tai sosiaalisesti estyneet, ujot ihmiset voivat joutua jopa sakinhivutuksen kohteeksi. Heille ryhmätyöstä voi tulla painajainen.

Toisaalta ryhmätyö voi olla oppimista edistävä, uutta luova ja voimaannuttava väline ‒ mikäli sitä osataan käyttää oikeissa tilanteissa oikealla tavalla. Kouluttajalla tai opettajalla tulee olla sekä kykyä ymmärtää että taitoa ohjata ryhmäprosesseja. Tärkeää on varmistaa, että kykenee riittävästi seuraamaan ryhmien toimintaa ja hankkimaan palautetta siitä,

mitä niissä tapahtuu myös vuorovaikutuksen tasolla. Itse kartan ryhmätyöhuoneiden käyttöä. Pyrinkin teettämään ryhmätyöt samassa avoimessa tilassa, jossa kykenen koko ajan ohjaamaan ryhmien toimintaa. Näin myös ryhmät voivat seurata toistensa tapaa toimia.

Ryhmätöitä käytettäessä etäopiskelumenetelmänä esimerkiksi virtuaalisissa oppimisympäristöissä tulisi varmistaa, että ihmisillä on riittävät ryhmätyötaidot. Ryhmiä muodostettaessa ihmisiä ei tulisi pakottaa ryhmiin ja aina tulisi jättää avoimeksi mahdollisuus vaihtaa ryhmää tai tehdä harjoitus muulla tavalla. Teetetään siis ryhmätöitä viisaasti!

Henry Honkanen organisaatiopsykologi Arena Nova Oy

MERCURIUS 4/2011

9

Murrokses Teksti Taru Suhonen

Kauppakorkeakoulut kouluttavat osaajia monitahoiseen ja alati muuttuvaan maailmaan. Tulevaisuuden bisneskoulu profiloituu, ottaa vastuuta ja ajattelee globaalisti – mutta ei unohda paikallisuutta.

J

ärkeily ei riitä. Ennakoiminen ei riitä.

Kyky reagoida ja taito rikkoa totuttua määrittävät, kuka pärjää. Millaisia haasteita muuttuva yhteiskunta ja liike-elämä asettavat kauppatieteille nyt ja tulevaisuudessa? Miten kauppakorkeakoulut voivat parhaiten tukea muuttuvaa toimintaympäristöä? ‒ Kauppatieteiden tavoitteena on tuottaa innovaatiota ja ratkaista ongelmia kaikkialla, missä ihmiset kohtaavat tuottaakseen tavaroita ja palveluja, käydäkseen kauppaa tai vaihtaakseen ideoita. Usein sanotaan, että yliopistojen suurin panos yhteiskunnan rakentamiseen on osaajien kouluttaminen, muotoilee Suomen Kauppakorkeakoulut ABS -yhdistyksen pääsihteeri Juuso Leivonen. ‒ Esimerkiksi kasvuyrittäjyyden edellytysten parantamisessa kauppakorkeakouluilla on merkittävä rooli yhdessä muiden tieteenalojen kanssa.

Michel Poté on ESSCA:n (Ecole Supérieure des Sciences Commerciales d’Angers) pitkäaikainen dekaani ja pääjohtaja. Nyt Poté konsultoi bisneskouluja laatuasioissa ja luennoi kulttuurienvälisestä kommunikaatiosta ja johtamisesta. Potén mukaan koulujen on kyettävä muuttamaan ajatteluaan totutusta.

10 MERCURIUS 4/2011

sa ‒ Oikeastaan niiden pitäisi pystyä yhdistämään perinteinen liikkeenjohdollinen koulutus uuteen, rajojakin rikkovaan ajatteluun.

Ne ajat ovat menneet, jolloin päätavoite oli valmistaa opiskelijoita valmiisiin johtajaprofiileihin valmiiksi rajatulla osaamisella.

kusteluja siitä, millaisia arvoja ja asenteita ne edustavat ja välittävät opiskelijoille ja sidosryhmille, Leivonen sanoo.

Potén mukaan kauppakorkeakoulujen ensisijainen tehtävä on auttaa asettamaan ihminen taloudellisten prosessien keskiöön. ‒ On varmistettava, että järjestelmät ovat keinoja, eivät lopputuloksia. Nykyinen talouskriisi on selkeä merkki siitä, mitä on pelissä. Työkalut ovat ottaneet vallan maailmantaloudessa ja työntävät ihmistä syrjään.

Suomalaisten katse Aasiaan

Kansainvälistymisen mahdollisuudet ja haasteet ovat vahvasti läsnä kauppakorkeakouTaloudellisten prosessien keskiöön luissa. Tutkimuksessa menestystä mitataan Kauppakorkeakoulujen suhde liike-elämään esimerkiksi kansainvälisellä julkaisemisella ja muuhun yhteiskuntaan on perinteisesti ja globaali bisnes huomioidaan opintosisälkaksisuuntainen. Yritykset ja niiden toiminta löissä. Leivosen mukaan kansainvälistymisen ovat usein kauppatieteellisen perustutkimuk- ydin on eri kulttuurien ymmärtämisen lisääsen kohteena. Toisaalta erilaisissa tapaustut- misessä. kimuksissa ja osaajien kouluttamisessa halu‒ Kärjistäen ilmaisten maailmassa, jostaan vastata suoraan yhteiskunnan tarpeisiin. sa autot tulevat Japanista, kahvi Brasiliasta, Michel Potén mukaan kauppakorkeakou- elokuvat Yhdysvalloista, vaatteet Intiasta ja luilla onkin sekä lyhyen että pitkän tähtäi- elektroniikka Kiinasta ja silti maahanmuutmen tavoitteita. tajia ei haluta naapuriksi, pitää kauppatieteitä ‒ Koulujen on rakennettava kompetenssia opiskelleella olla valmiudet kansainväliseen ja myös rohkaistava lahjakkuuksia toimi- toimintaan. Käytännössä kaikki työtehtävät maan johtajina ja asiantuntijoina. Samalla sisältävät kansainvälisiä elementtejä. niiden on kyettävä auttamaan yrityksiä valLeivonen muistuttaa, että niin eri kulttuumistautumaan tuleviin haasteisiin ja mahdol- reista kuin eri sosioekonomisista taustoista lisuuksiin. tulevat opiskelijat asettavat omat haasteensa Pikaista reagointia vaativat esimerkiksi kauppakorkeakouluille. muuttuvat markkinatilanteet. Juuso Leivo‒ Euroopanlaajuisesti tavoitteena on, että sen mukaan palveluaspektista huolimatta korkeakoulujen opiskelijat heijastavat yhteistulee muistaa, että tutkimuksessa ja tutkinto- kunnan moninaisuutta. On etsittävä keinoja, opetuksessa aikajänteet ovat pitkiä ja liikkeet joilla suuremmille joukoille voidaan tarjota hitaampia. mahdollisimman laadukasta sisältöä. Pitää ‒ Tieteessä ja koulutuksessa pyritään vas- pystyä ratkaisemaan myös, miten opiskelu taamaan suurempiin muutoksiin yhteis- ja muu elämä, esimerkiksi työnteko, voidaan kunnassa. Näiden tunnistaminen on usein sovittaa yhteen. vaikeaa. Milloin on kyseessä yksittäinen Michel Potén mukaan kansainvälistymimarkkinahäiriö ja milloin tapahtuu suurem- sessä oleellista on määritellä ja mitata sekä pi murros, jonka jälkeen ei enää palata van- omat tavoitteet että sidosryhmien tarpeet. haan? ‒ Täysin kansainväNykyinen talouskriisi listen tavoitteiden toon nostanut esille myös teuttaminen on hyvin kauppakorkeakoulujen vaativa tehtävä eikä Ne ajat ovat menneet, vastuun. Nyt halutaan jokainen bisneskoulu tietää, mikä niiden rooli jolloin päätavoite oli voi siihen ryhtyä. Voisi on kriisissä. valmistaa opiskelijoita sanoa, että on tärkeää ‒ Kauppakorkeakouajatella globaalisti mutvalmiisiin johtajaprofiilujen piirissä ympäri ta toimia paikallisesti. leihin valmiiksi rajatulla maailman käydään kesNäen, että suomalaisilla osaamisella.”

bisneskouluilla on hyvä mahdollisuus toimia siltana idän ja lännen välillä. Suomalaisten erityistaito ymmärtää aasialaista maailmaa ja samastua siihen kannattaa hyödyntää.

Kärjet teräviksi

T

ällä hetkellä kauppatieteelliset yksiköt profiloituvat ja pohtivat vahvuuksiaan. Kilpailu rahoituksesta on kovaa ja menestyminen rankkeerauksissa kovan työn takana.

Yliopistojen ja korkeakoulujen profiloituminen on myös ministeriötason tavoitteena. ‒ Monilla kauppakorkeakouluilla profiili kumpuaa emoyliopiston strategiasta ja muista tieteenaloista. Jossain voidaan profiloitua esimerkiksi hallintotieteiden ja kauppatieteiden rajapintoihin, toisaalla terveyteen ja hyvinvointiin, Leivonen toteaa.

Profiloituminen näkyy selkeimmin tutkimuksen aiheissa ja koulutusohjelmissa. ‒ Kauppatieteiden maisterin tutkinnolla on tietty hyvin yhtenäinen perusta yliopistosta riippumatta. En usko, että tästä pohjasta tapahtuu rajuja irtiottoja.

Pidemmässä juoksussa on mahdollista, että tutkinnot muuttuvat myös sisältöjensä osalta. Nähtäväksi jää, muutetaanko niitä samaan suuntaan.

Kysymys ammattikorkeakoulujen ja kauppakorkeakoulujen välisestä suhteesta nousee esille tasaisin väliajoin.

Leivosen mukaan duaalimalli on edelleen elinvoimainen. ‒ Enpä toisaalta löisi vetoa sitäkään vastaan, että viidentoista vuoden kuluttua meillä on ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välisen rajan yli yhdistyneitä kauppatieteellisiä yksiköitä, jotka keskittyvät ainoastaan kouluttamiseen ja soveltavan tutkimuksen tekemiseen alueen elinkeinoelämän kanssa, Leivonen pohtii.

MERCURIUS 4/2011

11

Vuoden alumni Essi Avellan rakastaa samppanjaa ja kertoo siitä myös muille.

S

amppanjan linjakkuus, hienostuneisuus, eloisuus ja vivahteikkuus ovat omaa luokkaansa, Essi Avellan kiteyttää lempiviininsä ominaisuudet.

Avellan on todellinen viiniasiantuntija. Hänen käyntikortissaan lukee wine communicator. ‒ Tehtävänäni pidän viineistä viestimistä kuluttajien ja tuottajien välissä.

Kirjoitan ja koulutan.

Maineikkaan Master of Wine -tutkinnon suorittanut Avellan on myös Turun kauppakorkeakoulusta valmistunut kauppatieteiden maisteri. Hänet valittiin kauppakorkeakoulun vuoden alumniksi lokakuun lopulla. ‒ Oli suuri kunnia, ja yllätyskin, tulla valituksi. Oma uravalintani on kuitenkin varsin poikkeuksellinen. Mielestäni on hienoa tällä tavoin edustaa julkisestikin koulumme kasvatteja.

Vuonna 1999 maisteriksi valmistunut Avellan kertoo ammentavansa opinnoistaan päivittäin työssään viinimaailmassa.

‒ Tarvitsen yrittäjänä ihan perustavaa laatua olevia liikkeenjohtamistaitoja strategiaosaamisesta viestintään ja laskentaan. Niitäkin enemmän kyse on kokonaisvaltaisen ajattelumallin omaksumisesta.

Viiniklubista alan huipulle

Viinissä riittää työsarkaa, sillä harrastus on Avellanin mukaan nousussa erityisesti nuorten ja pariskuntien keskuudessa. ‒ Valmiille viini-illoille, risteilyille ja räätälöidyille tilaisuuksille, kuten yritystapahtumille, on kysyntää. Pelkän illanvieton rinnalle halutaan hyvää ohjelmaa. Viini kilpailee ajasta muiden harrastusten kanssa, Avellan sanoo.

Avellan viestii viineistä myös kirjoittamalla muun muassa alan lehtiin. Kirjoittaessaan Avellan käyttää terminologiaa, joka on yhdistelmä subjektiivisia ja intuitiivisia aistimuksia sekä opittua sanastoa, joka tarkoittaa kaikille maistajille samaa.

Lempirypäle: Riesling Lempiviini: Samppanja Paras viinimaa: Ranskan ohella Itävalta ”Viinin maistamisessa ammattilaisen näkökulmasta tärkeintä on analyyttisyys. Kuluttajille tärkeintä on nautinto.”

12 MERCURIUS 4/2011

‒ Kirjoittaminen vie paljon aikaani, mutta se on sijoitus omaan ammattitaitooni ja tulevaisuuteeni.

Tällä hetkellä kirjoitan uutta versiota niin sanotusta kuohuviiniraamatusta Christie’s World Encyclopedia of Champagne and Sparkling Wine.

Avellan on rakentanut liiketoimintaansa ja uraansa pitkäjänteisesti omasta intohimostaan viineihin. ‒ Kun toimii yrittäjänä mielenkiintoiseksi kokemallaan alalla,

vie viinin viestiä Teksti taru suhonen

Kuva pia jalkanen

ohjaavat liiketoimintaa pitkälti henkilökohtaiset arvot.

Viinimaailmassa yhdistyvät historia, kulttuuri, maantiede ja gastronomia.

Tämä kiehtoo Avellania. ‒ Lisäksi viinimaailma on hyvin kansainvälinen.

Vuoden alumniksi nimetty Avellan kertoo kiinnostuksensa viiniin alkaneen jo opiskeluaikana. ‒ Menin mukaan TuKY:n viiniklubin toimintaan, ja siitä se lähti. Kauppakorkea-aikanani kävin myös ensimmäistä kertaa sadonkorjuussa Ranskassa. Graduni tein toimeksiantona viinitilan brändin rakentamisesta.

Turun kauppakorkeakoulun vuoden alumni Essi Avellan (Master of Wine, KTM) on maailman ainoan samppanjaan keskit tyvän lehden, FINE Champagnen, päätoimittaja. Avellan on kirjoittanut muun muassa kirjan Matka Champagneen. Lisäksi hän pyörittää viinikonsultointi- ja koulutusyritys AvelVinoa.

MERCURIUS 4/2011

13

Teksti misme yrjölä

Kuva petri lyytikäinen

Jalansijaa vastuullisuusajattelulle

Turkulainen Verso Globe auttaa yrityksiä viestimään hyvistä teoistaan.

T

iedostavat kuluttajat ja yritykset pyrkivät tekemään kestävämpiä valintoja ja suosimaan vastuullisia toimijoita.

Vastuullisuuden arvioinnissa ostajien apuna ovat erilaiset sertifikaatit ja palvelut. Yksi vastuullisuuspalveluja tarjoavista yrityksistä on Turun kauppakorkeakoulun opiskelijoiden perustama Verso Globe.

Alkuvuodesta 2010 perustettu Verso Globe toteuttaa asiakkailleen yritysvastuuprofiileja, joiden avulla ne voivat kertoa sidosryhmilleen toimintansa vastuullisuudesta. Yrityksen käyttämän ympäristön, henkilöstön, asiakkaat ja yhteisöt huomioivan vastuullisuuskriteeristön luomisessa ja konseptoinnissa apuna on ollut Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen vastuullisen liiketoiminnan keskus CeReB. Verso Globen tehtävänä on auttaa yrityksiä viestimään vastuullisuudesta mahdollisimman yksinkertaisella ja selkeällä tavalla, konkreettisia esimerkkejä hyödyntäen. ‒ Olemme eräänlainen tarinapankki, Verso Globen markkinointijohtaja Mika Metsämäki kuvailee.

Verso Globe on osa suomalaista vastuulliseen liiketoimintaan keskittyvien toimijoiden verkostoa, joka työskentelee tiiviisti yhdessä. Esimerkiksi ympäristöön liittyvien ohjenuorien luomisessa Verso Globen apuna on ollut Suomen ympäristökeskus.

Leena Henderson ja Mika Metsämäki

Verso auttaa asiakkaitaan paitsi kartoittamaan hyviä käytänteitä ja viestimään niistä ulospäin, myös kehittämään toimintaansa entistäkin vastuullisemmaksi. ‒ Yksi toimintamme perusajatuksista on avoimuus. Kerromme myös niistä asioista, joita yrityksissä halutaan parantaa, Metsämäki kertoo.

suusprofiilia Turun yliopiston kauppakorkeakoululle. Profiili julkaistaan alkuvuodesta 2012.

Suunnittelija Leena Henderson kauppakorkeakoulusta on ollut mukana profiilin rakentamisessa. ‒ Yliopistojenkin toiminnan on oltava vastuullista, vaikka se on välillä vähän unohdettu.

Vastuullisuus on bisneskoulujen keskuudessa tärkeä arviointi- ja akkreditointiperuste, Henderson arvioi.

Metsämäki uskoo vastuullisuusajattelun saavan jatkuvasti lisää jalansijaa alalla. ‒ Yliopistoissa korostuu erityisesti koulutukseen liittyvän vastuullisuuden merkitys. Se voi toimia hyvänä houkuttimena sekä uusille opiskelijoille että yhteistyökumppaneille. Yliopistojen välisessä globaalissa kilpailussa vastuullisuutta ei voida olla ottamatta huomioon, hän perustelee.

Metsämäki muistuttaa kuitenkin, että ylevistä tavoitteista huolimatta loppujen lopuksi kyse on varsin yksinkertaisista asioista. ‒ Vastuullisen toiminnan kokonaisuus muodostuu pienistä asioista. Meidän tehtävämme on auttaa löytämään nämä asiat. Vastuullisuuden ei tarvitse olla vaikeaa!

Valtti globaalissa kilpailussa

Parhaillaan Verso Globe työstää vastuulli-

Havaijin-vaihto kantaa hedelmää Ajatus käytännönläheisestä, konkreettisesta yritysvastuuprofiilista syntyi vuonna 2007 honolululaisessa kahvilassa. Havaijille opiskelijavaihtoon lähtenyt Jussi Korpikoski luki kahvimukinsa kyljestä, miten kyseisen kahvin tuottamisessa oli toteutettu vastuullisuuden periaatteita.

Hän pohti, miten vastuullisuusviestintää

14 MERCURIUS 4/2011

voitaisiin täydentää ja konkretisoida entisestään.

Kolme vuotta myöhemmin Korpikoski perusti Verso Globen. Nykyään yrityksessä työskentelee Korpikosken lisäksi neljä muutakin Turun kauppakorkeakoulun kasvattia.

Verso Globe tähtää vahvasti ulkomaille.

Yrityksellä on tytäryritys Landsbergissä, Saksassa. Kokonaisuudessaan Verso-profiilikonsepti lanseerataan Saksassa ensi vuoden aikana, mutta jo nyt Verso Globe on onnistunut saamaan asiakkaakseen muun muassa monikansallisen teknologiayhtiö Intelin.

asiantuntija

Y

Kuva Misme Yrjölä

Tulevaisuuden osaajat ovat yhteistyökykyisiä Pelle Pelottomia

mpäristöön liittyvät ja laajemmin kestävän kehityksen haasteet koskettavat koko ihmiskuntaa. Lähitulevaisuudessa on pystyttävä ratkaisemaan, miten ruokaa ja energiaa tuotetaan kasvavan väestön kasvaviin tarpeisiin samaan aikaan kun ilmasto muuttuu ja luonnonvarat käyvät entistä niukemmiksi.

Monimutkaiset haasteet tarvitsevat uudenlaisia ratkaisuja ja uudenlaiset ratkaisut tarvitsevat uudenlaista osaamista. Tarvitaan ihmisiä, jotka pystyvät hahmottamaan systeemisiä kokonaisuuksia, ymmärtämään erilaisia näkökulmia sekä niiden keskinäisiä kytköksiä ja tämän lisäksi siirtämään tiedon innovatiivisesti käytäntöön. Koska kukaan ei voi yksin toimia monien eri alojen asiantuntijana, tarvitaan jaettua asiantuntijuutta sekä vuorovaikutuksen ja yhteistyön keinoin rakennettua yhteistä tietopääomaa. Miten yhteistyökykyisiä, poikkitieteellisen kielitaidon omaavia tiedon soveltajia sitten koulutetaan?

Dialogiin ja poikkitieteellisyyteen ei opi kirjoja lukemalla vaan harjoittelemalla. Yksi vastaus uudenlaisten poikkitieteellisten osaajien koulutustarpeeseen on Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen koordinoima ja Turun kauppakorkeakoulun alla toimiva monitieteinen kestävän kehityksen opintokokonaisuus KEKO. Kokonaisuus on tarjolla kaikille Turun yliopiston seitsemän tiedekunnan opiskelijoille ja siinä huomioidaan kestävän kehityksen sosiaaliset, kulttuuriset, ekologiset ja taloudelliset näkökulmat.

Paavo Okko

Ongelmalähtöisellä tiimityöskentelyllä mahdollistetaan eri alojen opiskelijoiden välinen yhteistyö ja dialogi. Pääpaino on itseohjautuvassa keskustelussa, jossa opitaan esittämään mielipiteitä oman asiantuntemuksen valossa ja peilaamaan niitä toisten näkemyksiin. Lukuvuoden aikana tiimit työstävät projektityön yhdestä aidosta kestävän kehityksen haasteesta, jota käsitellään kestävän kehityksen eri ulottuvuuksien näkökulmasta ja pyritään siten saamaan aiheesta kokonaisvaltainen käsitys.

KEKO:n opiskelijoilta ja opettajilta saatu palaute vahvistaa, että monitieteinen, ongelmalähtöinen ja itseohjautuva tiimityöskentely kouluttaa ymmärtämään erilaisia näkökulmia ja niiden integroitumista, soveltamaan tietoa käytäntöön sekä kaikista tärkeimpänä toimimaan yhteistyössä poikkitieteellisessä tiimissä.

Kestävän kehityksen haasteet vaativat monialaisia ja systeemitason ratkaisuja lähitulevaisuudessa. Ennen kaikkea tarvitaan rohkeutta poiketa totutusta.

Albert Einsteinin sanoin: ”We cannot solve our problems with the same thinking we used when we created them”.

Minttu Jaakkola

Kirjoittaja on filosofian tohtori ja toimii projektijohtajana Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa. Jaakkola koordinoi monitieteistä kestävän kehityksen opetuskokonaisuutta.

MERCURIUS 4/2011

15

keskustelua kansantaloudesta

Yrittäjyys

Paavo Okko tapasi teollisuusneuvos Ari Elon selvittääkseen, millaisena yritystoiminnan pyörittäminen näyttäytyy pitkän linjan yrittäjän silmin.

Y

rittäjyydestä leivotaan kansantalouteen kasvun lähdettä, ja asiantuntijat peräänkuuluttavat start up- ja kasvuyrityksiä. Kansantaloustieteen emeritusprofessori Paavo Okko ja Elomatic Oy:n perustaja, kauppakorkeakoulun kunniatohtori, diplomi-insinööri Ari Elo istuivat pohtimaan, millaisia eväitä yrittäjä tarvitsee ja miltä alati esillä olevat suomalaisen yrittäjyyden haasteet tuntuvat. Kannattaako yrittäjäksi ryhtyä?

Paavo Okko: Olette onnistuneet ponnistamaan kansainväliseen menestykseen Turun seudulta lähtien. Onko tämä kotipesä edelleen hyvä toimintaympäristö? Tilastojen valossa seutukunta näyttää tällä hetkellä paikalta, joka on kiinnostava asuinympäristönä mutta ei niinkään tuotantoympäristönä.

Meillä menee suhteellisen hyvin monipuolisen tuotantorakenteemme ansiosta, sillä emme sukella taantumaan niin nopeasti.

Ari Elo: Hengissä kyllä selvitään ‒ nähdäkseni täällä pätee sama kuin muuallakin 16 MERCURIUS 4/2011

maapallon syrjäalueilla. Yhtä ja toista on yritetty, mutta osaamisella ja varsinkin tietotekniikalla pärjätään tulevaisuudessa.

Okko: Teillä on asiakkaita 70 maassa. Missä mielestäsi piilevät suomalaisten valtit globaalissa kilpailussa?

Elo: Koko Suomen tasolla meillä on vahvoja aloja, älyä ja fiksuja ihmisiä. Vahvuutemme tulee esiin suurissa kapineissa. Tämä johtuu projektiosaamisestamme, joka on varsin pitkäjänteistä. Muuallakin osataan rakentaa esimerkiksi laivoja, mutta meillä ne myös saadaan lähtemään telakalta ajoissa.

Okko: Pelkällä tavaratuotannolla on yhä vaikeampaa menestyä. Aineettoman pääoman ja osaamisen merkitys kasvaa. Miten teillä asiantuntijaorganisaatiossa motivoidaan työntekijöitä kehittämään osaamistaan?

Elo: Koko henkilöstölle jaettava tuloksesta riippuva tulospalkkio sopii hyvin juuri osaamispääoman hyödyntämiseen ja motivaation kasvattamiseen. Meillä tulospalkkaus ei riipu tulojen suuruudesta, joten se pitää myös eriarvoisuuden kurissa.

Okko: Onko paikallinen sopiminen toimiva ratkaisu?

Elo: Yrityskohtainen sopiminen on siinä mielessä tehokasta, että korotukset ovat lähellä tuottavuuden kasvua. Kokeilimme sitä Suomessa suunnittelualalla varsinkin 1990-luvun alun lamantorjunnassa, ja mielestäni sen pitäisi edelleen olla mahdollista osaamispääoman motivoinnissa.

Okko: Entä muu motivointi palkkauksen ohella? Paljon puhutaan sisäisestä yrittäjyydestä, jota pitäisi löytyä kaikilta – samoin joustoa. Miten motivoidaan kehittämään, onko siinä kyse johtajan omasta osaamisesta?

Elo: Johtajan tulee olla yritysjohtajana ammattitaitoinen. Tätä pitäisi vaatia myös yrittäjiltä, kaikki eivät luonnostaan osaa olla johtajia. Itse olen mukana kauppakorkeakoulun TSE exe -johtamiskoulutusyksikön toiminnassa muun muassa sparraajana. On tärkeää välittää viestiä juuri niille, jotka esimiestyötä tekevät. Sparraajana muistutan siitäkin, että johtajan on pidettävä huolta myös itsestään.

Teksti taru suhonen

Kuva hanna oksanen

on syvällä persoonassa

Lisäksi pitää olla valmis Elo: Eihän sitä aina opettelemaan uusia asionnistu. Menestys on oita. Itselleni esimerkiksi sitä, että on riittävä määMenestys on sitä, että rä onnistumisia. Niitä kiitoksen sanominen on ollut vaikeaa. Delegoisaavuttaa kokeilemalla, on riittävä määrä misen taas olen oppinut ja myös epäonnistumionnistumisia. Niitä jo varhain. set pitää sallia. saavuttaa kokeileOkko: Yrittäjyyttä pyOkko: Te olette vahritään edistämään, mutta vasti perheyritys. Onko malla, ja myös epälienee kuitenkin siis syyperheyrityksellä kilpaionnistumiset pitää tä muistaa, että pelkällä luetuja myös globaalissa sallia.” hurmahengellä ei yrittäkilpailussa? jänä pärjätä.

Elo: Uskoisin, että yrittäjyyden henki pyElo: Johtamisopit ja johtamisen välineet syy paremmin perheyrityksessä. Perheyritysovat ensiarvoisen tärkeitä ja kovaa osaamista ten kvartaalin sanotaan usein olevan vuositarvitaan. Ennen muuta yrittäjyys vaatii kui- neljänneksen sijaan neljännesvuosisata, mikä tenkin kipinää! Se on syvällä persoonassa ja kertoo siitä, että toiminta on pitkäjänteistä. luonnekysymys. Vaikka yrittäjyyden edistä- Lisäksi päätöksenteko on suoraviivaista ja ykmiseen tähdätään, ei mielestäni tarvita näen- sinkertaista. näisyrittäjyyttä.

Okko: Sehän etu omistajuuden ja yrittäOkko: Olet itse onnistunut hyvin. Onko jyyden lähekkäin olemisessa on. Yrittäjyykaikki pelkkää osaamista, vai onko olosuh- dellä on kaikkiaan niin moninaisia rooleja teilla tai sattumalla mitään tekemistä menes- taloudessa, että niiden yksityiskohtainen tymisen kanssa?

eritteleminen on melko mahdotonta. Talous ei kuitenkaan menesty, jos sillä ei ole kykyä uusiutumiseen. Uusiutuminen ja rakennemuutos eivät taas onnistu ilman yrittäjyyttä.

Elo: Yrittäjäksi kannattaa ennen kaikkea ryhtyä, mikäli tuntee tarvetta elää omilla ehdoillaan. Riippumattomuus on palkitsevaa, mutta tietysti välillä joutuu kokemaan yksinäisyyttä ja vaikeuksien edessä paineita. Aina silloin, kun jokin vaikeus on voitettu, antaa onnistumista seurannut hyvänolontunne vastinetta ponnisteluille.

Elomatic on kansainvälisesti merkittävä teknisen suunnittelun konsultti- ja insinööritoimisto. Tytäryhtiö Cadmatic Oy on ohjelmistotalo, joka toimii maailmanlaajuisesti. Yritys on samalla edelleen vahvasti turkulainen ja varsinaissuomalainen perheyritys.

MERCURIUS 4/2011

17

Alumnit koolla kahdettatoista kertaa

T

urun kauppakorkeakoulusta valmistuneet kokoontuivat vuosittaiseen tapaamiseen lauantaina 29.10.

Alumnit toivotti tervetulleeksi alumniyhdistyksen puheenjohtaja Lasse Kurkilahti, ja tilaisuuden avasi Turun kauppakorkeakoulun johtaja Satu Lähteenmäki.

Tilaisuudessa kuultiin eri aloille sijoittuneiden alumnien esityksiä ajankohtaisista aiheista. Erilaiset urapolut ja työnkuvat kiinnostivat yleisöä. Turun yliopiston vararehtori Tapio Reponen vuosikurssilta 1967 kertoi yliopiston varainhankintakampanjasta, jossa kerättiin yli 12 miljoonaa euroa yli 10 000 lahjoittajalta.

– Lahjoittajien määrä on aivan omaa luokkaansa suomalaisten yliopistojen joukossa. Meillä oli selkeä ta-

kuva pia jalkanen

alumni

Lasse Kurkilahti (oik.) ja Matti Niemi onnittelevat Essi Avellania.

voite, jota lähestyimme vastuullisesti ja vakavasti sitkeän ryhmämme kanssa. Rakensimme kampanjan niin, että saimme ihmiset mukaan optimistisuudella, rentoudella ja innostamalla – emme pakottamalla.

Reponen korosti, kuinka tärkeää kampanjan onnistumisen kannalta oli kertoa Turun yliopiston todellisesta merkityksestä.

– Viestimme, kuinka yliopisto vaikuttaa välittömästi kaikkien meidän elämään, kun käymme lääkärissä, viemme lasta päivähoitoon tai tarvitsemme esimerkiksi juristia.

Tilaisuudessa Turun kauppakorkeakoulun vuoden alumniksi valittiin vuonna 1999 Turun kauppakorkeakoulusta valmistunut kansainvälisesti arvostettu samppanja-asiantuntija Essi Avellan.

Avellan on Turun kauppakorkeakoulun seitsemäs vuoden alumni.

Nimitys on kunnianosoitus alallaan ansioituneelle henkilölle, joka omalla panoksellaan on ollut mukana kasvattamassa Turun kauppakorkeakoulun tunnettuutta sekä koulutuksen arvostusta.

Lue lisää vuoden alumnista tästä lehdestä alkaen sivulta 12.

Tapio Reponen kertoi, miten laskentaekonomi on pärjännyt mielikuvien maailmassa.

Aktiivisista alumnisuhteista hyötyvät kaikki

S

ide entiseen opinahjoon on monelle tärkeä ja vapaaehtoisuuteen perustuva suhde kullanarvoinen myös kauppakorkeakoululle. ‒ Haluamme pitää valmistuneet mukana toimintamme kehittämisessä ja pitämässä suhdettamme käytäntöön elinvoimaisena. Tarvitsemme alumneja kertomaan, millaista osaamista työelämässä tarvitaan ja miten hyvin olemme kouluttamisessa onnistuneet, sanoo kauppakorkeakoulun johtaja Satu Lähteenmäki.

Monen alumnin mielestä antoisa tapa olla tukemassa opiskelijoiden asiantuntijuuden kehittymistä on käydä pitämässä vierailuluento. Tätä tukemaan alumnit ja kauppakorkeakoulu ovat yhteistyössä perustaneet Alumni Keynote Forumin, jon-

18 MERCURIUS 4/2011

ka tarkoituksena on saattaa opiskelijat ja liike-elämän huiput välittömään vuoropuheluun.

Idea foorumin perustamisesta tuli SRV Oyj:n toimitusjohtaja Jukka Hienoselta. Hienonen vakuuttui ajatuksesta oltuaan luennoimassa ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille. ‒ Olemme olleet etuoikeutettuja ja saaneet kokea parasta, mitä työelämällä on antaa. Nyt on meidän vuoromme laittaa hyvä kiertoon. Maailman parhaiden bisneskoulujen voima syntyy nuorten ja kokeneiden konkareiden kohtaamisista. Nuoret haluavat kuulla suoraan yritysmaailman huipulta, mistä työ, oppiminen, uhraukset ja onnistumiset on synnytetty. Kannattaa kokeilla, sillä nuorten energia imee mukaansa, Hienonen kannustaa.

Alumni Keynote Forumilla puhumisesta kiinnostuneet voivat olla yhteydessä Maija Vähämäkeen (maija.vahamaki@utu.fi).

Lue lisää kauppakorkeakoulun Alumniyhdistyksen toiminnasta www.tse.fi/FI/yhteistyo/alumni/ ja liity mukaan jäseneksi!

Teksti susanna jänismäki ja sara holmila

Kuva mikko viitapohja

Luovasti lähellä käytäntöä

Kati Heljakka on työskennellyt isoisänsä perustamassa perheyrityksessä 30 vuotta. Hän aloitti Nelostuotteella 6-vuotiaana pussittamalla Kimble-pelin nappuloita.

Kati Heljakan mielestä olisi ihanteellista, että nuori opiskelisi, siirtyisi työelämään saamaan kokemusta ja opiskelisi sitten lisää.

S

uomen suuriman pelivalmistajan Porilaisen Nelostuote Oy:n luovana johtajana työskentelevä Kati Heljakka toivoo, että yritysmaailmassa huomattaisiin leikin potentiaali. Tällä hän tarkoittaa ennen kaikkea ajatusten leikkiä kaikissa suunnittelun vaiheissa. ‒ Yrityksissä voitaisiin rakentaa entistä enemmän tiloja, joissa ajatukset virtaisivat paremmin. Näin saataisiin rakennettua parempia tuotteita ja innostavia elämyksiä. Leikkisä flow synnyttäisi tehokkaampia työntekijöitä ja sitä kautta myös potentiaalisesti menestyviä tuotteita, joilla on parempi mahdollisuus koskettaa loppukäyttäjää.

– Jos ilo ja elämyksellisyys välittyvät tuotteen loppukäyttäjille, on saavutettu paljon. Jos käyttäjät saavat elämyksiä, he ovat valmiimpia käyttämään tuotetta pidempään. Se on tärkeää myös kestävän kehityksen kannalta.

Kokija, näkijä, tekijä

Tulevaisuuden osaajilta Heljakka kaipaa ennen kaikkea hullua heittäytymistä, idearikkautta ja pyrkimystä pois totutuista lokeroista.

Taidokas verkostoituja on vastaanottavainen ja avoin maailmalle, aidosti kiinnostunut erilaisista asioista, ihmisistä ja ilmiöistä.”

– Vastoinkäymisistä ei pidä lannistua. Mielestäni sana yrittää sisältää mahdollisuuden epäonnistua, epäonnistumisista kuitenkin yleensä opitaan eniten. Tarvitaan nöyrää asennetta, mutta ideoittensa edessä ei tarvitse nöyrtyä.

Kaipaan myös tietynlaista kärsimättömyyttä; ei tyydytä vain olemaan, vaan kokeillaan ja ryhdytään tekemään.

Kolminkertaisena maisterina Heljakalla on monen tieteenalan teoria hallussaan. Hän peräänkuuluttaa kuitenkin käytännön osaamiseen ja taitoihin panostamista teoriatietojen rinnalla. Turun yliopiston kauppakorkeakoulun opiskelijoiden kanssa Heljakka ja Nelostuote ovat esimerkiksi laatineet johtamis- ja organisointipelejä sekä olleet caseyrityksenä, kun monitieteinen opiskelijaryhmä ideoi, miten pakkaukset voisivat ilmentää yrityksen brändihierarkiaa.

– On tärkeää, että opiskelija on jo opiskeluaikanaan itse tekijä, kokija ja näkijä. Kun ollaan kaukana käytännöstä, ollaan kaukana yrittämisestä. Mielestäni olisi ihanteellista, että nuori voisi ensin opiskella, siirtyä sitten työelämään, saada kokemusta yritysmaailmasta ja sen jälkeen opiskella lisää. Näin ehkä ymmärtäisi paremmin, miksi pitää lukea jotakin, miksi on olemassa tietyt vaatimukset, kun tehdään tutkintoa ja toisaalta osaisi valita opintoja, jotka tukevat työelämää.

Monitieteisyyttä ja moninaisia verkostoja

Tulevaisuudessa työtä tehdään entistä enemmän kansainvälisissä tiimeissä ja lyhytkestoi-

sissa projekteissa. Heljakan unelmatiimissä olisi mahdollisimman erilaisia ihmisiä, ääniä ja erityisosaajia. Tulevaisuuden koulutuksen tulisi tukea erilaisten näkökulmien ymmärtämistä ja edistää yhdessä tekemistä.

– Tulevaisuudessa olennaista on oppia ajattelemaan ja toimimaan eri alan asiantuntijoiden kanssa. Tästä syystä arvostan laaja-alaisia ja monitieteellisiä opintoja, jotka antavat hyvän pohjan ymmärtää eri alojen osaajia, puhua heidän kanssaan samaa kieltä.

– Myös verkostojen luominen on tärkeää, varsinkin kun on luomassa uutta. Sitä kautta saa palautetta, positiivista energia ja tukea omille valinnoilleen samojen asioiden kanssa painivilta. Itselleen tärkeiden verkostojen löytäminen vaatii omaa aktiivisuutta.

Globaali liiketoiminta vaatii verkostoosaamista ja ketteryyttä hypähdellä eri kulttuurien, ihmisten ja ympäristöjen välillä.

Taidokas verkostoituja on Heljakan mielestä vastaanottavainen ja avoin maailmalle, aidosti kiinnostunut erilaisista asioista, ihmisistä ja ilmiöistä.

– Erilaisten kielten osaaminen on tietysti aina hyödyllistä liiketoiminnassa, mutta kielen kautta syntyy myös syvempi ymmärrys kulttuuria kohtaan.

MERCURIUS 4/2011

19

Teksti joni tauriainen

P

Ulla Hytti, Ulla Ijäs ja Jarna Heinonen kertovat, että eri tieteenaloja edustavat tutkimusryhmät tukevat toisiaan.

20 MERCURIUS 4/2011

Kuva hanna oksanen

erheyrityksiä on kauan pidetty perinteisten arvojen vaalijoina. Kysymykset siitä, miten naisen rooli ja asema sekä yrityksen kasvu on käsitetty eri aikakausina, ovat edelleen tutkimatonta maaperää. Tätä puutetta paikataan nyt Turun yliopistossa neljän vuoden tutkimusprojektilla ja kuuden tutkijan voimin. Puolet tutkijoista tulee Turun kauppakorkeakoulusta ja toinen puolikas Suomen historian oppiaineesta.

Tutkimusnäkökulmien ja -lähestymistapojen eroavuuden voisi äkkiseltään kuvitella tuottavan ongelmia. Näin ei kuitenkaan ole yrittäjyysprofessori Jarna Heinosen mielestä, vaan eri tieteenaloilta tulevien tutkimusryhmien osaaminen täydentää toisiaan.

– Molempien näkökulmia tarvitaan, sillä yhdistämme historiallisen ja nykyajan perspektiivin tässä tutkimuksessa. Kysymykset, miten vallitseviin tilanteisiin on päädytty perheyrityksissä ja missä me nyt olemme, ovat keskeisiä.

TSE Entren tutkimusjohtaja, dosentti Ulla Hytti on samaa mieltä Heinosen kanssa.

– Yleensä liiketaloustieteessä ilmiöitä tutkitaan erillään yhteiskunnallisesta kontekstista. Täytyy kuitenkin muistaa, että yri-

Perheyritykset

läheltä ja kaukaa TSE Entren ja Suomen historian tutkimushankkeessa tutkitaan sukupuolta ja yrityksen kasvua perheyrityksissä 1750-luvulta nykypäivään.

Tutkijat vertailevat, miten kasvu on käsitetty eri aikakausina perheyrityksissä. Suomen historian oppiaineessa väitöskirjaa tekevän Ulla Ijäksen mukaan 1700‒1800-luvulla yritykseen sitoutui automaattisesti koko perhe ja suku. Yrityksiä laajennettiin menemällä naimisiin toisten kauppiassukujen edustajien kanssa, ja jos yritys menestyi, se tarkoitti perheen ja suvun menestystä.

– Tärkeintä oli turvata jälkipolven tulevaisuus. Heille toivottiin parempia lähtökohtia kuin mitä vanhemmilla itsellään oli ollut, Ijäs sanoo.

Myös koko yhteisö otettiin huomioon erillä tavalla kuin nykyään. Voitontavoittelu ja vaurastuminen, jotka nykyään nähdään kasvun motivoijina, tulivat perheyrityksiin 1800-luvulta lähtien. Tarkkaa ajankohtaa on mahdotonta määritellä.

– Tietyt kauppiaat alkoivat tavoitella voittoa yhteisön kustannuksella, ja siitä aiheutui ristiriitoja. Kyse on hiljalleen tapahtuneesta muutoksesta.

olivat yrityksessä sivurooleissa, eikä tästä ole jäänyt paljoa virallista dokumentaatiota.

– Kysymykset siitä, miten yrityksessä on päätetty seuraavasta johtajasta, millaista keskustelua siitä on käyty ja miten osaamista ja jatkajia on arvostettu, ovat jääneet vaille tutkijoiden huomiota. Miksi esimerkiksi joissain perheyrityksissä naiset on syrjäytetty sukupolven vaihdoksissa täysin, Hytti kysyy.

Ijäs tekee väitöskirjaansa Marie Hackmanista, joka oli Hackman & Co:n johtajana vuosina 1807–1865 ja luotsasi yrityksen hyvään kasvuun.

– Entisajan naiset mielletään usein pienyrittäjiksi, jotka työllistivät itse itsensä. Tämä on kuitenkin liian yksioikoinen kuva, sillä on tapauksia, jolloin leskeksi jäänyt nainen jatkoi menestyksekkäästi edesmenneen miehensä liiketoimia. On tärkeää tutkia, miten naiset tällaisissa tapauksissa ovat toimineet ja tätä kautta ymmärtää, kuinka vallitsevissa oloissa erilaiset roolit ovat muotoutuneet.

Nykyään Suomi mielletään yhdeksi maailman tasa-arvoisimmista valtioista. Se ei kuitenkaan tarkoita, että edes perheyritykset olisivat täysin samanlaisia paikkoja miehille ja naisille.

– Muodolliset esteet naisen johtajuudelle ovat hävinneet, mutta tietynlaiset historialliset toimintamallit vaikuttavat edelleen perheyrityksissä, Heinonen sanoo.

Naisen roolissa riittää tutkittavaa

Tutkijoiden verkostot toimivat

Naisten rooleja perheyrityksissä on haastavaa tutkia, sillä menneillä vuosisadoilla naiset

Tutkimusidea sai alkunsa vuonna 2010, kun Hytti tapasi norjalaisia tutkijakollegoitaan,

tykset ovat aina sidoksissa yhteiskuntaan ja aikaan. Yritämme avata niitä yhteiskunnallisia tekijöitä, jotka vaikuttavat perheyrityksiin ja erityisesti niissä tutkimiimme ilmiöihin kasvuun ja sukupuolittuneisiin käytänteisiin.

Jälkipolven tulevaisuus tärkein

jotka olivat tehneet tutkimusta samankaltaisella tematiikalla.

– Innostuimme heidän tekemisistään ja aloimme pohtia, miten me voisimme toteuttaa samantapaisen monitieteellisen tutkimuksen. Tiesin entuudestaan Suomen historian professorin Kirsi Vainio-Korhosen, joka tutkii muun muassa kaupunkien yrittäjänaisia. Me tapasimme porukalla ja lopputuloksena syntyi yhteinen tutkimushanke.

Tutkimus ei rajoitu vain Suomeen, vaan projektissa tehdään yhteistyötä norjalaisen Gender, Ownership and Local Culture -tutkimushankkeen kanssa sekä useiden kansainvälisten tutkimusverkostojen, muun muassa Gender in European towns -verkoston kanssa.

Heinonen näkee koko projektin hyvänä esimerkkinä tutkijoiden verkottuneisuudesta ja kansainvälisyydestä.

– Tämä tutkimus linkittyy projekteihin, jotka olivat jo valmiina. Tästä huomaa, miten asiat luonnistuvat, kun tutkijoilla on toimivat ja aktiiviset yhteistyöverkot.

Tutkimusta rahoittaa Suomen Akatemia vuoden 2014 loppuun saakka.

– Tutkimus on eri laitoksilla edennyt hieman eritahtisesti. Meillä on täällä kauppakorkean puolella kirittävää, sillä Suomen historian tutkijat pääsivät käynnistämään hankkeen jo keväällä 2011 ja ovat paremmassa vauhdissa kuin me, Heinonen naurahtaa.

MERCURIUS 4/2011

21

väitöksiä Opi menneestä…

Menestyvällä yrityksellä on kyky tarttua tilaisuuteen

K

TM Arto Kuuluvaisen kansainvälisen liiketoiminnan alaan kuuluva väitöstutkimus tarkastelee kansainvälistyvien pk-yritysten dynaamisia kyvykkyyksiä. Dynaamisilla kyvykkyyksillä tarkoitetaan yrityksen kykyä muuttaa toimintaansa muuttuvan toimintaympäristön mukaan. ‒ Lyhyesti sanottuna dynaamiset kyvykkyydet ilmenevät yrityksen kykynä tarttua tilaisuuteen, Kuuluvainen määrittelee.

Esimerkkinä dynaamisista kyvykkyyksistä voidaan mainita yritysjohdon kyky kerätä ja yhdistellä niin virallisista kuin epävirallisistakin kanavista saatavaa tietoa sekä sopeuttaa yrityksensä toimintaa tämän tiedon mukaisesti.

Asiantuntijapalvelujen ostajat luottavat referensseihin

U

usien liikesuhteiden luominen asiantuntijapalveluiden alalla on usein haastavaa, koska aktiivinen markkinointi ei ole alan kulttuurille tyypillistä. Asiantuntijapalveluita ostavan asiakkaan tavoitteena on löytää ongelmaansa ratkaisu, ja kun vaihdannan kohde ei ole konkreettinen, oikeanlaisen kumppanin löytäminen voi olla vaikeaa.

Hankalassa tilanteessa uuden liikesuhteen alkamista voidaan edesauttaa referenssiviestinnällä. KTM Leena Aarikka-Stenroosin markkinoinnin alaan kuuluvan väitöstutkimuksen mukaan ostajat luottavat perinteistä markkinointia enemmän palveluntarjoajan referensseihin ja muilta yrityksiltä saatuihin suosituksiin.

22 MERCURIUS 4/2011

Kyvykkyyksien syntymistä edesauttavat sellaiset tekijät, jotka auttavat yritystä pysymään ajan tasalla ja reagoimaan joustavasti ympäristössä tapahtuviin muutoksiin. ‒ Hyvä rahoitusasema ja kokenut johto verkostoineen auttavat jo paljon. Tehokkaat yritykset kykenevät myös oppimaan menneestä – vanhoja virheitä ei toisteta uudelleen, Kuuluvainen kuvailee.

Yrityksen menestyksen kannalta tärkeimmäksi dynaamiseksi kyvykkyydeksi Kuuluvainen nimeää kyvyn havaita mahdollisuuksia. Parhaimmillaan yritys etsii ja yhdistelee jatkuvasti tietoa uusista liiketoimintamahdollisuuksista. ‒ Yrityksen on osattava poimia tiedosta se olennainen aines. Kaikki rakentuu sen varaan, Kuuluvainen summaa. …ennusta tulevaa

Kansainvälisillä markkinoilla liiketoiminnan riskit ovat suuremmat ja verkostojen rakentaminen vaikeampaa. Pääasiassa suomalaiset pk-yritykset tuntuvat tunnistavan dynaamiset kyvykkyytensä varsin

Palvelujen vertailu helpottuu

Referenssiviestinnällä tarkoitetaan yrityksen aiemmista projekteista ja asiakassuhteista viestimistä.

Viestinnässä on mukana kolmas osapuoli, joka voi olla esimerkiksi yritystä suositteleva henkilö tai aiemmin yrityksen palveluita hyödyntänyt asiakasyritys. Viestinnässä voidaan hyödyntää myös palveluntarjoajan mainetta alan yhteisöjen keskuudessa tai niin sanottuja artefakteja, kuten yrityksen aiemmin toteuttamia kampanjoita tai voittamia palkintoja.

Ostava yritys kokee usein referenssiviestinnän pienentävän liikesuhteen aloittamisen riskejä: toisten yritysten positiiviset kokemukset parantavat luottamusta asiantuntijayrityksen osaamiseen. Myös potentiaalisten yritysten vertailu helpottuu suositusten ja referenssien avulla. ‒ Oikeanlaiset referenssit voivat nopeuttaa yritysten välisen yhteisymmärryksen saavuttamista, Aarikka-Stenroos tiivistää.

Asiantuntijapalveluita myyvälle osapuolel-

le referenssiviestintä on hyödyllinen myynnin apuväline. ‒ Referenssit konkretisoivat yrityksen osaamista, Aarikka-Stenroos perustelee.

Yritysten toimintatavoissa vielä kehitettävää

Aarikka-Stenroosin mukaan yritykset voisivat hyödyntää referenssiviestintää markkinoinnissaan enemmänkin. Tällä hetkellä yritykset eivät vielä koe referenssejä markkinoinnin vakiovälineeksi. ‒ Referenssiviestintää voitaisiin toteuttaa systemaattisemmalla ja luontevammalla tavalla, Aarikka-Stenroos määrittelee.

Esimerkkinä luontevasta referenssiviestinnästä hän mainitsee vierailut rakennussuunnitteluyrityksen aikaisemmin toteuttamiin kohteisiin. Asiantuntijapalveluyritys voi myös järjestää uusille ja vanhoille asiakkailleen seminaareja luodakseen kohtaamispaikkoja, joissa asiakkaat voivat vaihtaa kokemuksiaan kyseisestä yrityksestä ja sen palveluista.

Leena Aarikka-Stenroosin väitöskirja Reference communication and third actors in the initiation of business relationships tarkastettiin 28.10.2011. Virallisena vastaväittäjänä toimi professori Asta Salmi Aalto-yliopistosta ja kustoksena professori Aino Halinen-Kaila.

koonnut Misme Yrjölä

hyvin. Kuuluvaisen haastattelemat valmistavan teollisuuden pk-yritykset ovat luoneet edellytyksiä toiminnan kansainvälistymiselle jo pitkään.

Jotain parannettavaa Kuuluvainen kuitenkin vielä suomalaisista yrittäjistä löytää. ‒ Markkinoita pitää seurata jatkuvasti todella tarkasti. Esimerkiksi viimeisin lama yllätti toimijat rajuudellaan; yhtäkkiä monelta menivätkin markkinat kokonaan alta. Kansainvälistyessä pitää varoa vauhtisokeutta.

Arto Kuuluvaisen väitöskirja Dynamic capabilities in the international growth of small and medium-sized firms (Dynaamiset kyvykkyydet pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälisessä kasvussa) tarkastettiin 7.10.2011. Virallisena vastaväittäjänä toimi Associate Professor Erik S. Rasmussen (University of Southern Denmark) ja kustoksena professori Jarna Heinonen.

Valmistuneet Kauppatieteiden tohtorin tutkinto Kumpula Marjo-Riitta Kauppatieteiden lisensiaatin tutkinto Kukkola Eemil Kauppatieteiden maisterin tutkinto Artukka Kalle Baldeón Jorge Harjanne Hanna-Maria Kanerva Päivi Kastman Arto

Kharel Bishnu Laamonen Marina Lajunen Matti Latva-Pukkila Anu Manner Lari Mattila Elle Melgin Hanna Mustak Mekhail Myllymäki Viivi Oinas Silja Rönnholm Laura Savolainen Leena Serene Ritesh Taskula Tiina Tervonen Tytti

Torkkeli Jukka Vannekoski Susanna Wähäsilta Juha Valtiotieteiden maisterin tutkinto Ahma-aho Sami Pursiainen Nina

Porin yksikkö Kauppatieteiden maisterin tutkinto Kalliomäki Leena

Humanistinen Matemaattis-luonnontieteellinen Lääketieteellinen Oikeustieteellinen Yhteiskuntatieteellinen Kasvatustieteiden Turun kauppakorkeakoulu

Miksi hakisin Turun yliopi

Udo Zander

stoon?

Mitä kauppakorkeakoulussa voi opiskella?

Peter Zettinig

Millaista opiskelijaelämä

on?

Turun yliopiston hakijaportaalissa tutustut opiskelijaelämään sekä kansainvälisen yliopistomme mahtavan monipuoliseen opiskelutarjontaan.

Tee elämäsi paras päätös ja hae meille opiskelijaksi!

MERCURIUS 4/2011

23

Turun kauppakorkeakoulun

Maisteripromootio

2012

Turun yliopiston kauppakorkeakoulu järjestää juhlallisen maisteripromootion 24.–26.5.2012 Kauppakorkeakoulun historian kolmas maisteripromootio tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden osallistua akateemiseen juhlaan. Turun kauppakorkeakoulussa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut – ilmoittaudu mukaan!

Lue lisää maisteripromootiosta osoitteessa www.tse.utu.fi Lisätietoa: Kati Halminen (kati.halminen@utu.fi) ja Birgit Haanmäki (birgit.haanmaki@utu.fi).

Löydät maisteripromootion myös Facebookista.