Mercurius 4/2013

MERCURIUS

4 /2013

Turun kauppakorkeakoulun sidosryhmälehti

Kirsi Lainema: Strategiatyö kaipaa aitoa vuorovaikutusta Kestävä kehitys tulee yliopistoihin

10

eMBA teki lääkäristä yrittäjän

12

20

PÄÄKIRJOITUS

MERCURIUS Strategiatyö on tiedettä, taidetta, valintoja ja tasapainoilua

Organisaatio tarvitsee pitkällä tähtäimellä menestyäkseen strategista suunnittelua ja johtamista. Onnistuneeseen strategiatyöhön vaaditaan analyyttistä ja osallistavaa suunnittelua, sitouttavaa toimeenpanoa sekä pitkäjänteistä seurantaa. Strategiakirjallisuus sinänsä on ”yhtä pitkää kuin leveääkin”, ja sen sisällä on lukuisia koulukuntia. Itse strategiallekin on olemassa kymmeniä, ellei satoja, määritelmiä. Yhteenvetona tästä kirjallisuudesta voidaan ehkä sanoa vain, että strategiatyö näyttäisi käytännössä olevan yhtä paljon tiedettä kuin taidettakin. Samoin lienee käytännössä selvää, että strategiassa on kyse tiettyjen rajoitteiden vallitessa tehtävistä valinnoista, mikä tekee strategisesta johtamisesta aina enemmän tai vähemmän tasapainoilua vaativaa toimintaa.

Strategisen suunnittelun ja johtamisen tutkimuksessa ja kirjallisuudessa on entistä enemmän alettu puhua arkipäivän strategian tekemisestä ja toteuttamisesta. Strategista suunnittelua, analyysiä ja toimeenpanoa tehdään siis tavalla tai toisella ympäri organisaatiota päivittäin. Opetus tästä lienee se, että strategian ei pidä olla vain abstrakti ylemmän johdon hahmotelma tulevasta, vaan jotain, mitä kaikki tekevät ja toteuttavat.

Kun puhutaan kilpailustrategioista, kuten nykyään enenevässä määrin tapahtuu myös yliopistosektorilla, kyse on pitkälti kilpailijoiden ja niiden vahvuuksien tunnistamisesta sekä sen pohjalta tehtävästä analyysistä siitä, miten oma organisaatio erottuu tai voisi erottua edukseen kilpailijoidensa suhteen. Tällainen äksiisi laittaa miettimään organisaation toiminta-ajatusta ja nostaa esiin kysymyksiä, joihin ei lähtökohtaisesti ole aina helppoa vastata. Juuri näitä kiperiä kysymyksiä miettimällä voidaan kirkastaa toiminnan ydin ja menestyksen avaimet. Koen itse perinteisen SWOT-mallin olevan oiva apuväline tässä kirkastustyössä; etenkin organisaation todellisten kipupisteiden tunnistamisessa, jotka selkeästi vaativat korjaavia toimenpiteitä.

Strategiatyö ja sen seurantamekanismit ovat keinoja signaloida sitä, mikä on tärkeää ja missä olemme erityisen hyviä nyt ja tulevaisuudessa. Turun kauppakorkeakoulun strategiatyössä on nostettu eri metodein esiin nykytilaa ja tulevaisuuden suuntaviivoja: keitä olemme, mihin haluamme koulua kehittää, mitkä ovat arvomme ja miten voimme saavuttaa toivotun tulevaisuuden tilan. Olemme päättäneet panostaa tiettyihin teemoihin, joita ovat innovaatiot, tulevaisuuden ennakointi sekä vastuullisuus. Edelleen olemme identifioineet erityisiä tutkimuksen vahvuusalueita, jotka profiloivat meitä suhteessa kilpailijoihimme. Näitä ovat yrittäjyys, johdon ohjaus, verkostot liiketoiminnassa sekä talouspolitiikka ja markkinat. Tällä hetkellä työn alla ovat toimenpideohjelmat, joilla strategiaa toteutetaan. Kehitystoimenpiteet tulevat olemaan vastuutettuja ja aikataulutettuja, ja niille asetetaan selkeät tavoitteet ja seurantamekanismit.

Keskeisin osa toimeenpanoa on kuitenkin henkilöstön ja opiskelijoiden sitouttaminen kehitystyöhön. Tämä vaatii jatkuvaa tavoitteiden ja hyötyjen kirkastamista siten, ettei synny tuntemusta taas yhdestä paperinmakuisesta, byrokratiaa lisäävästä prosessista. Oleellinen osa tätä työtä on myös tiedeyhteisön tinkimättömien perusarvojen (eettisyys, kriittisyys, luovuus ja avoimuus) sekä koulumme muiden ydinarvojen (yhteisöllisyys, luottamus, sitoutuneisuus ja vastuullisuus) pitäminen jatkuvasti esillä ja toiminnan ohjenuorina.

Markus Granlund Turun kauppakorkeakoulun johtaja

Kuva Esko Keski-Oja

Sisällys 4/2013 2 4 8 10 11 12 14 15 16 18 20 22

Pääkirjoitus: Strategiatyö on tiedettä, taidetta, valintoja ja tasapainoilua Ennakoija kulkee polkuja tuntemattomaan Lyhyesti Kestävä kehitys on yhä enemmän esillä myös yliopisto-opinnoissa

4

Teknologia on pitkään ollut innovaatioiden lähde. Seuraavaksi katse kääntyy tunteisiin.

Innovaatiotutkimus vei mennessään Elävä strategia vaatii vuorovaikutusta Kauppakorkeakoulun alumnit nostivat maljan tulevaisuudelle Vieraskynä: Viisivuotissuunnitelma Salkunhoitaja uskaltaa ottaa riskejä Väitöksiä ja valmistuneet eMBA auttoi näkemään kolon markkinoilla Suvi-Tuuli Helin teki vuoden HR-gradun

16

Salkunhoitajan työssä tapahtuu koko ajan, kertoo alumni Ville Pekkala.

MERCURIUS 4/2013 | Julkaisija Turun yliopiston kauppa­­korkeakoulu | Päätoimittaja Markus Granlund | Toimitus­ sihteeri Taru Suhonen, 02 333 9264, taru.suhonen@utu.fi­|­Toimitus­neuvosto Markus Granlund, Pirjo Vuokko, Aki ­Koponen, ­Tuomas Koivula ja Taru Suhonen | Taitto­Mainostoimisto Dimmi | Kannen kuva Päivi Kosonen | Paino ­Finepress Oy | Painos­määrä ­4 500 | ISSN 0788-9747 | Tilaukset, osoitteen­muutokset ja p­ alaute tseviestinta@utu.fi

441 678 Painotuote

polkuja Teksti taru suhonen

Ennakoija kulkee

Ennakointia tekevät organisaatiot pienistä ja suurista yrityksistä toimialoihin ja julkisiin toimijoihin. Liiketaloustieteilijät ja tulevaisuudentutkijat ovat mukana miettimässä, miten muuttuvassa maailmassa pärjää ja mistä menestyksen siemeniä löytää.

4 MERCURIUS 4/2013

Kuvitus erkki tuomi

tuntemattomaan Bisnestä isosta datasta

B

ig data on tietoa, jonka tuottamiseen osallistumme kaikki jatkuvasti.

Kerrytämme hyödynnettävää dataa esimerkiksi käyttäessämme matkapuhelinsovelluksia tai jättäessämme jälkemme potilastietojärjestelmiin. Tietomassat tarjoavat yrityksille ja julkisille organisaatioille mahdollisuuksia, joiden hyödyntäminen tai hyödyntämättä jättäminen puhuttavat. Big data koskettaa kaikkia.

Tietojärjestelmätieteen professori Jukka Heikkilä huomauttaa, että bisnesanalytiikka ei sinällään ole uusi asia. Yritykset ovat aiemminkin hyödyntäneet tietokantojaan, mutta nyt tieto tulee enenevässä määrin yrityksen ulkopuolelta. ‒ Palvelujen digitoituminen on räjäyttänyt pankin. Lähteitä on nykyään niin paljon, että verkostoitunutta toimintaa voidaan ohjata aivan eri tavalla kuin aiemmin.

Samalla datan käsittely on viime vuosina kehittynyt huomattavasti. Ennen mitään ei pystynyt tekemään ilman, että data on mietitty ja se on hyvin hallussa, rakenteisena.

Toinen vaihtoehto tietysti on, että tunnet asiakkaan hyvin, sanoo Heikkilä.

Kauppakorkeakoulun tietojärjestelmätieteilijät ja verkostotutkijat selvittävät tällä hetkellä, millaisten liiketoimintamallien avulla big data on käytettävissä toiminnan ja kannattavuuden parantamiseen. Tutkijat

ovat mukana D2I-hankkeessa yritysten, yliopistojen ja julkisyhteisöjen voittoa tavoittelemattomassa DIGILE Oy:ssä, joka on yksi Suomen innovaatiopolitiikkaa toteuttavista strategisen huippuosaamisen keskittymistä.

Kauppakorkeakoulun tutkijoiden hankkeessa isoja kysymyksiä on kaksi. Ensimmäinen liittyy siihen, mikä saa ihmiset antamaan tietoa yritysten käyttöön. ‒ Tiedon penkominen johtaa usein henkilötietorekisterin syntymiseen, jolloin törmätään tietosuoja-asioihin. Lisäksi joukkoistetun datan käyttöoikeuksien hankkiminen eri lähteistä kootuille tiedoille on keskeistä. Mietimme, miten ihmisiltä ja yhteisöiltä saisi käyttöön sen tiedon, jota laitteet keräävät: kannattaako maksaa vai saisiko tiedot käyttöön ilmaiseksi sekä miten kerättyä tietoa hallitaan luotettavasti ja turvallisesti.

Toinen liiketoimintamallinnuksen kysymyksistä liittyy siihen, mitä tiedolla sitten

”Palvelujen digi­toituminen on räjäyttänyt pankin.” Jukka Heikkilä

Löytyykö liiketoimintapotentiaali tulevaisuudessa tunteista?

I

hmisten elämässä läsnä olevat tunteet ovat innovoinnissa ja tuotekehityksessä alihyödynnettyjä, sanovat kansainvälisen liiketoiminnan tutkijatohtori Birgitta Sandberg ja markkinoinnin professori Leila Hurmerinta.

Tunteiden hyödyntämistä liiketoiminnassa ja innovaatioissa tutkiva kaksikko uskoo, että pian on toisin. ‒ Teknologia on ollut jo pitkään innovaatioiden lähde, mutta vasta viime vuosina on kasvanut kiinnostus esimerkiksi tunteiden ja

pitäisi tehdä. Liiketaloustieteilijät etsivät datasta tietoa siitä, miten ihmiset käyttäytyvät. ‒ Vasta kun dataa kertyy paljon ja monipuolisesti, sitä voi käyttää ennakoimiseen.

Esimerkiksi verkkokaupassa sesongeista ja kampanjoista kertyvät käyttäytymissyklien tiedot auttavat huomaamaan, miten asiat kannattaisi tehdä.

Tietovarantoihin liittyvä liiketoimintamallinnus on tietojärjestelmien ja strategioiden yhteensovittamista. ‒ Yrityksen kokonaisarkkitehtuurin ymmärryksen tarve kasvaa, sillä firmat ovat erinäköisiä kuin ennen. Ne ovat tietokantoja, prosesseja ja alustoja, yhä vähemmän käskyvaltasuhteita. Käytännön operatiiviset toimintamallit ja johdon kuvitelmat siitä, miten yritykset toimivat, erkanevat tällä hetkellä toisistaan hurjaa vauhtia.

D2I-hankkeessa onkin jatkossa tarkoitus tutkia datan tulkitsemiseen liittyviä kognitiivisia prosesseja liiketoiminnassa. ‒ Haluaisimme myös ymmärtää, millaisia ajatteluvirheitä tulkitsemisessa tehdään, kun dataa on paljon, ja miten päättäjät saisi paremmin hahmottamaan, mistä ylipäätään ovat päättämässä ja millaisia seurauksia päätöksillä on. Toimenpiteiden seurauksia pitäisi paremmin pystyä arvioimaan, jopa simuloimaan liiketoimintamallien avulla.

teknologian yhdistämiseen, Sandberg sanoo.

Tutkijoiden mukaan mahdollisuuksien kenttä pitäisi nähdä laajemmin kuin tänä päivänä nähdään. ‒ Innovaatiotoiminta on perustunut siihen, että asiakkaiden odotuksia pyritään ymmärtämään ennakoimalla heidän käyttäytymistään. Me uskomme, että tulevaisuudessa liiketoimintapotentiaali löytyy asiakkaan käyttäytymiseen vaikuttavista tunnepohjaisista motivaattoreista.

MERCURIUS 4/2013

5

”Mahdollisuuksien kenttä pitää nähdä laajemmin kuin tänä päivänä nähdään.”

Birgitta Sandberg ja Leila Hurmerinta Sandberg ja Hurmerinta analysoivat erityisesti negatiivisiin tunteisiin liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia muun muassa Opportunities in Tears -hankkeessa, joka on osa Turun ammattikorkeakoulun, Turun yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston yhteistä NEMO – Business Value from Negative Emotions -hanketta. ‒ On vanha ajatus, että negatiivisuus pitää tai ylipäätään voidaan kääntää positiivisuudeksi. Esimerkiksi suruun tai menettämisen pelkoon perustuvien tuotteiden ja palvelujen kohdalla tunnetta ei yritetä muuttaa, vaan kohdistaa se oikein ja muuttaa toiminnaksi. Asiakkaan ja tuotteen kohtaamista voisi luonnehtia vähitellen eteneväksi tutustumis- ja sitoutumisprosessiksi, Hurmerinta sanoo.

Negatiivisten tunteiden identifioiminen mahdollisuuksiksi vaatii rohkeutta ja empatiaa. ‒ Epäsovinnaisuus repii rikki markkinoinnin perusteet. Vaikka tuotetta myydään ja markkinoidaan positiivisesti eteenpäin, pitäisi asiakkaan tunnekokemusta ymmärtää. Kun asia itsessään on vaikea, on asiakkaidenkin lähestyminen vaikeaa. Tunneherkällä alueella on oltava hienovarainen, Hurmerinta sanoo.

Tutkijat pyrkivät hankkeessaan tunnistamaan sellaisia toimialoja, joilla tunteiden

tiedostaminen on tärkeää, mutta jotka eivät asiaa ole vielä huomioineet. Tutkimuskohteena ovat ihmisen koko elinkaari ja normaalit elämäntapahtumat.

Herkällä alueella liikkuminen haastaa myös tutkijat. ‒ Surun ja ristiriitojen hyödyntäminen liiketoiminnassa on tabu: esimerkiksi suruun perustuvan tuotteen kanssa kysytään usein, voiko tuollaista edes myydä. Markkinoilla on odottava kysyntä tutkimukselle, Hurmerinta sanoo.

Sandberg kertoo, että liiketaloustieteissä tunnetutkimusta on vähän. Sandbergin ja Hurmerinnan lähestymistapa onkin monitieteinen, mukana tutkimuksessa on muun muassa tutkijatohtori Katja Valli psykologian oppiaineesta. Tutkimuksessa on mukana myös yrityksiä, joiden liiketoimintamahdollisuus perustuu pitkälti asiakkaan kokemaan vahvaan tunnetilaan.

Tutustu tunteisiin liiketoiminnassa ja innovaatioissa osoitteessa www.utu.fi/ tunnetutkimus.

Jukka Heikkilä on tietojärjestelmätie­

6 MERCURIUS 4/2013

teen professori Turun kauppakorkeakou­ lussa. Hän tutkii liiketoimintamallien, kokonaisarkkitehtuurin ja käytännön toiminnan yhteensovittamista verkos­ toituneessa liiketoiminnassa SHOK-oh­ jelmaan kuuluvassa Data to Intelligence (D2I) -hankkeessa. Liiketoimintamallin­ nuksen avulla hahmotellaan vaihtoehtoja, jotka ovat mahdollisia ja lisäksi toteutetta­ vissa itse tai ulkoisesti kokonaisarkkitehtuurissa tunnistetuin palvelukomponentein.

Tulevaisuusstra Tulevaisuudentutkimus tarjoaa ennakoijille konkreettisia työkaluja.

E

nnakoinnissa pitää olla mukana systemaattisuutta, pitkän tähtäimen tarkastelua, kokonaisvaltaisuutta, kriittisyyttä, kyseenalaistamista, toisin katsomista, monitieteisyyttä, monialaisuutta ja vastuullisuutta, listaa tulevaisuudentutkimuksen professori Sirkka Heinonen.

Heinonen on ollut pitkään mukana kehittämässä metodeja yritysten strategiseen ennakointiin. Hän on tehnyt ennakointityötä yhdessä lukuisten yritysten, muun muassa Finnairin, Valtran ja Helkaman, kanssa. ‒ Ennakointiosaaminen on taito, jota tarvitaan entistä enemmän yrityksissä. Mitä epävarmemmaksi toimintaympäristö muodostuu ja mitä nopeampaa ja yllättävämpää kehitys on, sitä keskeisemmäksi muuttuu ennakoinnin rooli kilpailukyvyn säilyttämisessä.

Heinosen mukaan ennakoinnin korostuminen vie kohti uudenlaista johtamisen paradigmaa, jossa ongelmien ratkaisemiseen keskittymisen sijaan pyritään proaktiivisesti välttämään ongelmiin joutumista. ‒ Ennakoimalla erilaisia kehitysvaihtoehtoja tulevaisuuteen valmentaudutaan systemaattisesti sen sijaan, että vain reagoidaan tapahtumiin.

Saisiko olla tulevaisuuskylpy tai kappale futuriikkeja?

Professori Heinonen on kehittänyt joukon erilaisia ja eritasoisia yritysennakoinnin palveluja.

Leila Hurmerinta on markkinoinnin profes­

sori Turun kauppakorkeakoulussa. Hän opettaa muun muassa innovaatio- ja tuotejohtamista sekä yrittäjämäistä markkinointia yrityksen kasvun generaattorina. Hurmerinnan tutki­ muskysymykset liittyvät muun muassa pien­ yrityksen kansainvälistymiseen mahdollisuus­ prosessina, innovatiiviseen markkinointiin, innovaatioiden kaupallistamiseen ja tutkimus­ menetelmien yhdistämiseen.

ategia joka toimijalle ‒ Yhteistä niille on, että niissä kaikissa varaudutaan erilaisiin vaihtoehtoisiin tulevaisuustiloihin ja viilataan tulevaisuuden tahtotilaa eli yrityksen visiota toimintaympäristön muutoshavaintojen pohjalta. Ennakointimetodeja voidaan myös demonstroida ja soveltaa yrityksen sisällä vaikka henkilöstökoulutuksena, Heinonen kertoo.

Kehittämisprojekteissa asiakkaiden tarpeita ja toiveita on kuunneltava herkällä korvalla. Toimialojen rajat ylittävät kokoonpanot auttavat ennakointityössä. ‒ Strategisessa ennakoinnissa hedelmällinen kehittämisprojekti on avoimen innovaatiohakuinen, se avaa uusia ovia rohkeasti ja valloittaa mentaalisesti uusia maailmoja.

Professori Heinonen huomauttaa, että ennakointi on jatkuva prosessi, joka ei valmistu koskaan. ‒ Tulevaisuus muuttaa alati muotoaan ja suuntaansa. Ennakoinnin ydinmerkitys on siinä, että se auttaa hahmottamaan mahdollisia, vaihtoehtoisia tulevaisuus-

kuvia ja valmentautumaan tulevaisuuden varalle. Jokaisella toimijalla, yrityksellä, yhteisöllä, kunnalla, maakunnalla, valtiolla ja yksittäisellä ihmisellä voi olla oma tulevaisuusstrategia.

Tietoa Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tarjoamista kehittämispalveluista löytyy osoitteesta www.utu.fi/fi/yksikot/ ffrc/kehittamispalvelut/Sivut/ home.aspx.

Tulevaisuuskylpy = Tulevaisuusaiheinen puheenvuoro, luento tai sparraus.

Tulevaisuusklinikka = Yritystä askarruttavaan kysymykseen tai tietyn toimialan teemaan

”Strategisessa enna­ koinnissa hedelmällinen kehittämisprojekti on avoimen innovaatio­ hakuinen, se avaa uusia ovia rohkeasti ja valloit­ taa mentaalisesti uusia maailmoja.” Sirkka Heinonen

Birgitta Sandberg

räätälöity verstas, jossa hyödynnetään käytännönläheisesti ja nopeatempoisesti useita ennakointimetodeja. Tulevaisuusklinikka voidaan toteuttaa myös suoraan strategiatyöskentelyn, tuote- ja kehitystyön tai innovaatioprosessin tueksi.

Futuriikki = Käsikirjoitus, joka luotaa yrityksen ja toimialan tulevaisuuden kehitysnäkymiä.

Historiikin vastinpari.

Luova tulevaisuustila = Projektina tilattava palvelu, jossa yritykseen suunnitellaan ja toteutetaan fyysinen, tulevaisuuden luovaan ennakointiin tarkoitettu tila.

Tulevaisuusskenaario = Yksi tunnetuimmista ja yleisimmin käytetyistä yritysennakoinnin muodoista.

on kansainvä­ lisen liiketoiminnan tutkijatohtori, joka koordinoi kauppakorkeakoulun Global Innovation Management (GIM) -mais­ teriohjelmaa ja opettaa innovaatio­ johtamisen kursseilla. Sandbergin tutkimusaiheet liittyvät muun muassa tunteisiin innovaatioprosesseissa, inno­ vaatioiden kaupallistamiseen ja radikaa­ leihin innovaatioihin.

Sirkka Heinonen toimii tulevaisuudentutkimuk­

sen professorina Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa.

Hän on keskuksen Helsingin toimiston aluepäällikkö, vastaa kansainvälisestä tulevaisuudentutkimuksen maisteriohjelmasta ja on kiinnostunut kehittä­ mään koulutusvientiä. Heinosen käynnissä oleva tutkimusprojekti käsittelee median tulevaisuuksia.

Heinonen on Rooman klubin jäsen ja tuore vieraile­ va professori kiinalaisessa University of Science and Technology -yliopistossa.

MERCURIUS 4/2013

7

lyhyesti

Koonnut taru suhonen

Suomen meriklusterilla opittavaa muualta

Suomen meriklusterin osaamiselle on maailmalla kysyntää erityisesti offshore-teollisuu­ dessa ja cleantechissä, selviää tuoreesta SmartComp-projektin raportista. Omaan ainut­ laatuisuuteen ei kuitenkaan kannata tuudittautua, sillä hyviä ollaan muuallakin.

K

auppakorkeakoulun Pan-Eurooppa Instituutin tutkijat ovat yhdessä Åbo Akademin tutkijoiden kanssa analysoineet suomalaisen merisektorin tilaa ja kehitysnäkymiä noin kahdessakymmenessä keskeisessä meriklusterissa ympäri maailmaa osana kansainvälistä SmartComp-projektia.

Suomalaisen merisektorin osalta kysyntää on erityisesti offshore-teollisuuden toimijoille sekä erilaisille ympäristöön ja energiatehokkuuteen liittyville ratkaisuille.

Etenkin offshore- ja cleantech-osaamisen kehittäminen ovat kuitenkin keskeisiä pai-

nopistealueita meriklustereissa ympäri maailmaa. ‒ Niissä myös kehitysresurssit ovat toista luokkaa kuin täällä, sanoo hankkeen tutkija Eini Laaksonen.

Raportissa todetaan, että Suomessa merisektorin kehittyminen nojaa pitkälti yksittäisten yritysten ratkaisuihin. Globaalissa vertailussa dynaamisimmat klusterit esimerkiksi Norjassa, Tanskassa ja Singaporessa rakentuvat tiiviille ja päämäärätietoiselle yritysten, tutkimuslaitosten ja julkisen sektorin väliselle yhteistyölle.

Yritysvastuu­tietoa ei hyödyn­netä riittävästi

T

Yritykset tuottavat vastuutietoa paljon, mutta sidosryhmät hyödyntävät sitä vähän. Työntekijät toivovat yritysvastuussa aktiivisempaa roolia, ulkoiset sidosryhmät muutosta raporttipainotteiseen vastuuviestintään.

8 MERCURIUS 4/2013

urun yliopiston ja Jyväskylän yliopiston yhteisessä WINCSR-hankkeessa kävi ilmi, että yritysten henkilöstö pitää yritysvastuuta tärkeänä ja toivoo aktiivista roolia yritysvastuuasioissa. Henkilöstö ei kuitenkaan usein tunnista oman työnsä yritysvastuunäkökohtia.

Tutkijat kannustavatkin yrityksiä antamaan henkilöstölleen aktiivisen roolin osana yritysvastuuta. Heidän mukaansa yritysvastuun toteuttamiselle pitäisi yrityksissä löytää erilaisia tapoja, jotka ovat merkityksellisiä myös henkilöstölle ja jotka työntekijät pystyvät liittämään suoraan päivittäiseen työhönsä.

‒ Myös Suomessa olisi tärkeää muodostaa yhteinen tahtotila meriklusterin tulevaisuudesta ja hakea parhaita toimintamalleja muualta. Samalla kansainvälinen aktiivisuus avaa liiketoimintamahdollisuuksien lisäksi pääsyn jo olemassa oleviin verkostoihin. Kaikkia kontakteja kannata rakentaa itse, vaan lyöttäytyä yhteen kovimpien toimijoiden kanssa.

Raportti on luettavissa osoitteessa www. utu.fi/en/units/tse/units/PEI/research/Pages/ Current-research-projects.aspx.

Ulkoiset sidosryhmät toivovat muutosta nykyiseen raporttipainotteiseen yritysvastuuviestintään. ‒ Raportit jäävät usein lukematta. Sidosryhmät toivovat mieluummin henkilökohtaista vuorovaikutusta yritysten edustajien kanssa myös yritysvastuuasioissa, hankkeen tutkijat Marileena Koskela (Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskus) ja Tiina Onkila (Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu) sanovat.

T

urun kauppakorkeakoulun Alumni­yhdistys ry:n hallitus valitsi Yleisradion toimitusjohtaja Lauri Kivisen vuoden 2013 alumniksi. Kivinen on valmistunut kauppatieteiden maisteriksi Turun kauppakorkeakoulusta vuonna 1985. Hän on aktiivinen alumni, joka on muun muassa käynyt puhumassa Turun kauppakorkeakoulun opiskelijoille omasta työstään ja urastaan.

Ennen nykyistä työtehtäväänsä Lauri Kivinen on toiminut muun muassa Nokia Siemens Networksilla Münchenissä yhteiskuntasuhteista vastaavana johtajana ja Saksan hallintoneuvoston puheenjohtajana. ‒ Uskon, että uran monimuotoisuus liittyy yhä useammin meidän kauppatieteilijöiden polkuihin.

Turun kauppakorkeakoulun hän kertoo antaneen hyviä valmiuksia toimia erilaisissa tehtävissä. Erityisesti Kivinen arvostaa monipuolisen kielikoulutuksen vahvaa sijaa. ‒ Liian paljon jäämme nykypäivänä englannin ylivallan alle. On oikeastaan huolestuttavaa, kuinka vähälle esimerkiksi venäjän kielen opiskelu Suomessa on jäänyt.

Vuoden alumnin valinnalla halutaan korostaa Turun kauppakorkeakoulusta valmistuneiden monipuolista osaamista ja sijoittumista yhteiskunnan eri aloille. Tunnustus jaettiin Turun kauppakorkeakoululla 26.10.2013 järjestetyssä alumnitapahtumassa, josta voit lukea lisää tämän lehden sivulta 14.

Neuvottelukunta kokoontui ensimmäisen kerran

K

auppakorkeakoululle keväällä 2013 nimitetyn kansainvälisen neuvottelukunnan ensimmäisessä tapaamisessa marraskuun alussa keskityttiin kauppakorkeakoulun nykytilanteeseen ja käynnissä olevaan strategiatyöhön. Kehittämistyön tavoitteena on ottaa etumatkaa tulevaisuuden haasteisiin vastaamisessa. ‒ Työstämme yhä selkeämpää profiilia. Lisäksi haluamme panostaa kansainväliseen oppimiskokemukseen ja vastuullisten liikkeenjohtajien kouluttamiseen. Tavoitteena on myös kytkeä kaikki sidosryhmät yhä tiiviimmäksi osaksi toimintaamme, kertoo kauppakorkeakoulun johtaja Markus Granlund.

Neuvottelukunnan jäsenet edustavat tiedeyhteisöä ja elinkeinoelämää. Heillä on tiivis yhteys kauppakorkeakouluun. Neuvottelukunnan jäsen, Turun kauppakorkeakoulun alumni Kristiina Helenius (toimitusjohtaja, American Chamber of Commerce in Finland) korostaa, että paikkaa kansainvälisellä huipulla kannattaa tavoitella. Helenius Kristiina Helenius, Anders huomauttaa, että kauppakorkeakouluAspling ja Markus Granlund jen merkitys kasvaa, kun toimintaympäristö muuttuu entistä vaativammaksi. ‒ Niiden pitää kouluttaa ihmisiä, tarkoittaa muun muassa globaalin vastuunsa joilla on vahvat valmiudet johtaa monimut- tuntevien johtajien kouluttamista. kaisia, kansainvälisiä yrityksiä, luoda inno‒ Turun kauppakorkeakoulun kehittämisvaatioita ja tuottaa hyvinvointia ja pitää yllä työssä on edessä mielenkiintoisia vaiheita. korkeita eettisiä standardeja. Kauppakor- Erottautuminen ja laatu ovat avainasemassa, keakoulut eivät voi vain reagoida kehityk- kun halutaan pysyä mukana kansainvälisesseen, vaan vaikuttaa siihen. sä kilpailussa. Turun kauppakorkeakoulu Neuvottelukunnan puheenjohtaja, pro- on hyvissä asemissa tulevaisuutta ajatellen. fessori Anders Aspling (GRLI, Tongji Uni- Tärkeää on, että työtä tehdään tiiviisti siversity) korostaa, että kauppakorkeakoulu- dosryhmien kanssa, puheenjohtaja Aspling jen on jatkossa yhä enemmän osallistuttava sanoo. yritysten ja talouden muutokseen. Tämä

Kuva: Antti Tarponen

Lauri Kivinen on kauppa­ korkea­koulun vuoden alumni

Uusi asiantuntijaorganisaatioiden liiketoimintaosaamisen maisteriohjelma Poriin

L

iiketoimintaosaajien kysyntä kasvaa voimakkaasti muutoksessa olevilla julkisilla aloilla, ja asiantuntijaorganisaatioiden johtamisessa kaivataan yhä vahvempaa liiketaloudellista näkemystä ja kykyä innovatiivisiin uudistuksiin. Kauppakorkeakoulun

Porin yksikkö käynnistää syksyllä 2014 uuden asiantuntijaorganisaatioiden liiketoimintaosaamisen maisteriohjelman.

Maisteriohjelman ydin muodostuu yksikön vahvasta liiketoiminta- sekä yrittäjyysosaamisesta, ja opetussisällöt perustuvat

yksikön pitkäjänteiseen ja monitieteiseen tutkimustyöhön. Opintojen kantavina ajatuksina ovat luovuus, vastuullisuus, tulevaisuussuuntautuneisuus ja yrittäjyys.

Lue lisää maisteriohjelmasta osoitteessa www.utu.fi/alma.

MERCURIUS 4/2013

9

Kestävä kehitys Teksti hannu aaltonen

Kuvat hanna oksanen

Kestävän kehityksen opinto­ kokonaisuus on kuluvasta­lukuvuodesta lähtien vaki­nainen osa yliopiston opetus­tarjontaa.

Kestävää kehitystä opiskellaan yli tiedekuntarajojen. Jokainen opiskelija tuo kurssille oman alansa paikoin varsin erilaiset näkemykset siitä, mikä on kestävää kehitystä.

kuvitus aki kotkas

K

estävä kehitys on yksi yliopiston monitieteisimmistä aloista. Opintokokonaisuudessa on mukana opiskelijoita kaikista tiedekunnista. Kestävän kehityksen vastuuopettajan Minttu Jaakkolan mukaan aihe vaatii tieteenalojen vuoropuhelua, jotta opiskelijoille syntyy kokonaiskuva kestävästä kehityksestä ja sen eri osa-alueiden integroitumisesta.

– Kestävän kehityksen eri näkökulmat saattavat olla joissain konteksteissa täysin ristiriidassa keskenään, ja tällaisista tilanteista syntyy myös konflikteja. Esimerkiksi kaivostoiminta voi olla alueelle ekologisesti kestämätöntä mutta tuoda samaan aikaan taloudellista kestävyyttä. Tavoitteemme on saada opiskelijat ymmärtämään, millaisista lähtökohdista konfliktit syntyvät ja miten kestävää

Kestävän kehityksen opintokokonaisuuden opiskelijatiimi pohti arktisen alueen sosiaalista kestävyyttä kauppakorkeakoululla marraskuun lopussa. Kuvissa Eero Hannula, Pekka Veiste, Saana Talja ja Daniel Telén.

Kuva: Tuomas Koivula

10 MERCURIUS 4/2013

on yhä enemmän esillä myös yliopisto-opinnoissa

kehitystä voidaan edistää. Vasta kun taustat ymmärretään, on mahdollista priorisoida ja tehdä kestävän kehityksen eri osa-alueet huomioivia päätöksiä, Jaakkola kertoo.

Opintojen tarkoitus on saada opiskelijat hahmottamaan kestävän kehityksen eri tasot: sekä globaalit näkökulmat ja tavoitteet että ne paikalliset tasot, joissa kestävää kehitystä käytännössä edistetään.

– Esimerkiksi mineraaleille on globaali tarve, mutta samaan aikaan on globaali tavoite pitää huolta ympäristöstä ja mahdollistaa ihmisten oikeus hyvään elämään.

Päätös mineraalien louhinnasta vaikuttaa paikallistasolla alueen talouteen, ihmisiin ja ympäristöön.

Kestävän kehityksen monitieteisyys näkyy myös opintokokonaisuuden johtoryhmässä, jossa on professoreja ja asiantuntijoita ympäristöoikeudesta, maantieteestä, ympäristötieteestä, etnologiasta, kauppatieteistä ja tulevaisuuden tutkimuksesta.

Jaakkolan mukaan kestävän kehityksen eri näkökulmat ovat yhä enemmän yritysmaailmassa esillä. Kestävän kehityksen opintokokonaisuutta täydentää Turun kauppakorkeakoulussa tarjolla oleva vastuullisen liiketoiminnan opintokokonaisuus.

– Vastuullisessa liiketoiminnassa pohditaan sitä, miten kestävän kehityksen periaatteita otetaan mukaan yrityksissä tehtävään työhön.

Jaakkola tutkii itse saimaannorpan suojelusta käytävää keskustelua ja asenneilmapiiriä. Tilanteessa ovat esillä kestävän kehityksen eri näkökulmat sekä eri toimijatasot.

– Vastakkainasettelua syntyy esimerkiksi paikallisen ja tieteellisen tiedon välisestä suhteesta tai viranomaisten puuttumisesta paikallisten elämään. Taloudelliset näkökulmat tuovat lisänsä keskusteluun: norppa tuo turismia mutta sen suojeluun liittyvät rajoitteet aiheuttavat haittaa elämiselle ja elinkeinoille.

Innovaatiotutkimus vei mennessään Jonathan Mumford oppi globaalin innovaatiojohtamisen maisteriohjelmassa, miten paljon teorioilla on tekemistä käytännön liiketoiminnan kanssa. Nyt hän tutkii innovaatioita eri toimijoiden välisen vuorovaikutuksen tuloksena tavoitteenaan ymmärtää paremmin ihmisen luovuutta.

Teksti taru suhonen

Kuva päivi kosonen

J

onathan Mumford päätyi­ opiskelemaan Turun kauppa­korkea­ koulun Global Innovation Management (GIM) -maisteriohjelmaan, kun hän vuonna 2010 pyysi kandivaiheessa Uudessa-Seelannissa Victoria University of Wellingtonissa opettajanaan toimineelta Peter Zettinigilta suosituksia hakiessaan harjoittelupaikkaa New Yorkissa. Zettinig lupasi suositella Mumfordia ja kertoi samalla opettavansa nyt Turun kauppakorkeakoulussa globaalin innovaatiojohtamisen maisteriohjelmassa.

Mumford tutustui ohjelman verkkosivuihin ja suunnitelmat muuttuivat: New York vaihtui Turkuun.

”Uskon, että tutkimuksen avulla voin ymmärtää ihmisen luovuutta paremmin. Haluan olla rakentamassa teorioita, jotka parantavat ymmärrystämme innovaatioprosessista ja kehittävät sitä.”

‒ GIM-ohjelma oli täydellinen jatko Uudessa-Seelannissa aloittamilleni kansainvälisen liiketoiminnan opinnoille, Mumford sanoo nyt.

Tarina kuvaa hyvin GIM-ohjelman kansainvälisyyttä. Tällä hetkellä GIM-ohjelman opiskelijat tulevat kahdestatoista maasta ympäri maailmaa. ‒ Se, että ohjelman opiskelijat tulevat eri maista, kulttuureista ja taustoista on itsessään hieno oppimiskokemus. Opimme nopeasti, että avoin mieli ja yhteiset tavoitteet auttavat mahdollisten ongelmien selvittämisessä. Lisäksi yhteiset ominaisuutemme poikkeuksetta painavat vaakakupissa eroavaisuuksiamme enemmän.

Mumford kertoo, että opiskelu GIM-ohjelmassa ei ollut koskaan yksitoikkoista. Sekä sisällöt että käytetyt opetusmetodit ovat monipuolisia. ‒ Kursseilla ei vain istuta opetettavina, vaan opiskelu on ideoiden jakamista ja tiedon tuottamista yhdessä. Vierailuluennoitsijat auttavat ymmärtämään teoreettisten konseptien ja yritysmaailman todellisuuden yhteyttä.

Mumford valmistui GIMistä aiemmin tänä vuonna. Nyt hän työstää väitöskirjaansa tohtorikoulutettavana kauppakorkeakoulun kansainvälisen liiketoiminnan aineessa. Mumford tutkii, miten innovaatiot syntyvät eri toimijoiden, yritysten tai yksilöiden, välisen vuorovaikutuksen tuloksena. ‒ Uskon, että tutkimuksen avulla voin ymmärtää ihmisen luovuutta paremmin. Haluan olla rakentamassa teorioita, jotka parantavat ymmärrystämme innovaatioprosessista ja kehittävät sitä.

Mumford laskee, että tohtoriksi valmistuminen vie neljä vuotta. Ennen GIM-opintojaan Mumford työskenteli pienessä, kansainvälisessä korkean teknologian yrityksessä Australiassa. Hän uskoo, että akateeminen maailma ei koskaan jää kovin kauas, vaikka tulevaisuudessa työ olisikin muualla. ‒ Tiedon merkityksen tunnustaminen on kasvussa, ja yliopistojen ja yritysmaailman välinen raja on alati häilyvämpi.

Maisteriopinnot GIM-ohjelmassa tarjosivat eväitä myös tutkijanuralle. Mumford kertoo oppineensa paljon laadullisen tutkimuksen tekemisestä, tutkimuskysymysten löytämisestä, kyseenalaistamisesta ja analysoinnista. ‒ Nämä taidot ovat työelämässä tärkeitä kaikille, jotka ovat kriittistä ja luovaa ajattelua ja ongelmanratkaisukykyä vaativissa tehtävissä.

Tutustu GIMiin ja muihin kauppakorkeakoulun maisteriohjelmiin osoitteessa www.utu.fi/ tse-maisteriohjelmat.

MERCURIUS 4/2013

11

Teksti taru suhonen

kuva päivi kosonen

Strategiaa ei esimerkiksi saisi käyttää jälkikäteisenä meriselityksenä onnistumisille ja epäonnistumisille.

Elävä strategia vaatii vuorovaikutusta

Vuorovaikutustutkija Kirsi Laineman mielestä toimiva strategia on toimintaa ja sosiaalisia käytäntöjä.

K

TT Kirsi Lainema tutkii strategista johtamista kauppakorkeakoulun johtamisen ja yrittäjyyden laitoksella. Hän kertoo, että juuri nyt yritysten ja organisaatioiden strategiatyölle on tyypillistä, että yhä useampia henkilöstöryhmiä otetaan mukaan. ‒ Suurten suuntaviivojen vetäminen on edelleen yritysjohdon aluetta, mutta käytännön työnä strategia koskettaa yhä useampaa.

Lainema luennoi strategisesta johtamisesta opiskelijoille ja kouluttaa johtamiskoulutusyksikkö TSE exessä. Yrityskoulutuksissa painopiste on usein osallistujien kohtaamissa haasteissa. ‒ Eri henkilöstöryhmät tarvitsevat toiminnallisia ja osallistavia tapoja auttamaan strategian tulkitsemisessa juuri oman työn kannalta. Johto käyttää tulkintojen tekemiseen ja jäsentelyyn paljon aikaa. Onkin epärealistista ajatella, että muut ryhmät saisivat strategiasta kopin ilman, että pääsevät itse pohtimaan ja työstämään sen sisältöjä, Lainema sanoo.

Anna tilaisuuksia vuorovaikutukseen

Arkiset kysymykset strategian toteuttamisesta ovat kiinnostavia myös tutkimuksellises12 MERCURIUS 4/2013

Jo pienillä kielellisillä valinnoilla voidaan vaikuttaa organisaation toimintaan.

ti. Omassa tutkimuksessaan Lainema keskittyy organisaatioissa toimivien ihmisten väliseen vuorovaikutukseen ja käytäntöihin, joiden kautta he tuottavat sosiaalista järjestystä.

Lainema kertoo, että yrityksissä kaivataan tutkimuspohjaista tietoa siitä, miten strategiatyötä tehdään ja mikä on eri toimijoille luonteva rooli. Lainema nostaa esille keskijohdon, jolla on strategiatyössä vaativa paikka. ‒ Ensinnäkin tavoitteet pitää kirkastaa oman tiimin kanssa ja artikuloida selkeiksi toiminnoiksi käytännön työssä. Toisaalta keskijohdon tehtävä on myös vaatia keskusteluyhteyttä ylimmältä johdolta, jotta tiedon valutusmallista päästäisiin eri organisaatiotasojen välisiin kommunikaatiotilanteisiin.

”On epärealistista, että strategiasta saisi kopin ilman, että sen sisältöjä pääsee pohtimaan ja työstämään.”

Mitä vaikeammasta asiasta on kyse, sitä tärkeämpää on, että tulkinta ja yhteisen ymmärryksen luominen syntyvät vuorovaikutteisessa tilanteessa. Lainema korostaa, että osallistumisen on oltava aitoa. ‒ Ei riitä, että strategia ja tavoitteet julkaistaan intrassa, lähetetään henkilöstölle sähköpostitse tai järjestetään tiedotustilaisuus, jossa yksi puhuu ja lopuksi saadaan esittää kysymyksiä. Organisaatioissa tulisi pohtia, mihin oikeasti pitäisi tarttua, jotta strategia muuttuu käytännöiksi, toiminnaksi ja työksi. Älä hukuta sanomaasi käsiteviidakkoon

Strategiatyön onnistumisessa painavat myös kielenkäyttö ja sanavalinnat. Kielen avulla kerrotaan, kenelle strategia kuuluu. Lainema huomauttaa, että esimerkiksi implemen-

Auli Talja ja Annika Hörkkö osallistuvat Kirsi Laineman vetämään strategisen johtamisen opintokokonaisuuteen kauppakorkeakoulun johtamiskoulutusyksikkö TSE exen Liiketoimintaakatemiassa.

Tavoitteet pitää kirkastaa tiimin kanssa ja artikuloida selkeiksi toiminnoiksi.

Suurten suuntaviivojen vetäminen on edelleen yritysjohdon aluetta, mutta käytännön työnä strategia koskettaa yhä useampaa.

onnistumisille ja epäonnistumisille. Strategiaa ei pitäisi glorifioida ja vetää yhtäläisyysmerkkejä hyvän suunnitelman ja menestyksen välille. ‒ Tällöin jää epäselväksi, miten onnistumiseen tai epäonnistumiseen päädyttiin, eikä kokemuksista päästä oppimaan. Matkan varrella tarvitaan myös joustavuutta: vastaantulevia mahdollisuuksia pitää pystyä hyödyntämään. Välillä pitää peilata, ovatko ajatukset, joiden kanssa lähdettiin liikkeelle edelleen relevantteja.

Uskalla nostaa kissa pöydälle

Kohteliaisuuden kulttuurissa toimivassa organisaatiossa strategia voi jäädä paperiksi.

tointi ja jalkauttaminen termeinä viittaavat siihen, että johdon ajatukset istutetaan alamaisiin. ‒ Strategia on toimintaa, ja siitä myös pitäisi puhua toimintana.

Lainema korostaa, että jo pienillä kielellisillä valinnoilla voidaan vaikuttaa organisaation toimintaan. Kysymykset kannattaa raamittaa yhteiseksi sanomalla me, ja myös ongelmista kannattaa tehdä yhteisiä. Käsitteille pitää antaa omaa sisältöä: mitä tämä meillä tarkoittaa.

Kielenkäytön pitäisi myös olla ymmärrettävää. Esimerkiksi teknologisesti suuntautuneissa organisaatioissa tehdään usein käsitteistä, tuotteista ja konsepteista muutaman kirjaimen lyhenteitä. ‒ Monille jää hyvin epäselväksi, mitä lyhenteillä tarkoitetaan. Tällaisella on voimakas etäännyttävä vaikutus.

Jätä tilaa sattumalle

Strategia on käsitteenä kokenut inflaation.

Sitä käytetään usein synonyymina sanalle tärkeä, ja strategiaksi kutsutaan asioita, jotka eivät oikeastaan ole strategioita. ‒ Kun käytetään strategia-sanaa, pitäisi olla selvillä, mitä juuri tällä kertaa tarkoitetaan.

Laineman mukan strategiaa ei esimerkiksi saisi käyttää jälkikäteisenä meriselityksenä

Aina uusi tieto ei tue alkuperäistä suunnitelmaa, jota voi olla vaikea haastaa. Päivittäiset, tutut prosessit halutaan pitää sujuvina, eikä käytäntöjä lähdetä helposti muuttamaan tai kyseenalaistamaan.

Kokoustilanteiden vuorovaikutusta tutkinut Lainema sanoo, että vastarinta ei aina ole jotain isoa. ‒ Ihmiset ovat aika taitavia tekemään hienovaraista vastarintaa. Kokouksessa voidaan tuottaa sivukeskusteluja tai laskea leikkiä ja näin täyttää kokousaikaa, jos ei esimerkiksi olla valmiita käsittelemään uutta ehdotusta. Se on nerokasta, sillä tällaista vastarintaa ei suunnata ketään vastaan eikä se ole niin tuhoisaa, ettei tavoitteita saavuteta.

Myös kohteliaisuuden kulttuurissa toimivassa organisaatiossa strategia voi jäädä paperiksi. ‒ Jos sellaisista asioista ei uskalleta puhua, jotka voivat aiheuttaa ärtymystä tai pahaa mieltä, strategia voi jäädä kuolleeksi kirjaimeksi. Jos muutosta halutaan oikeasti, kissa pitää joskus nostaa pöydälle.

MERCURIUS 4/2013

13

Teksti jenni valta

kuvat esko keski-oja

Alumnit

nostivat maljan tulevaisuudelle

Viivi Haonperä, Paula Saarinen ja Noora Fils mukaan alumnipäivä antaa hyvän mahdollisuuden tavata eri aloilla työskenteleviä ihmisiä ja entisiä opiskelukavereita. – Kauppakorkeakoulu on antanut hyvät eväät työskennellä monipuolisilla aloilla. Etenkin kieli­taitoon ja kansainvälisyyteen täällä satsataan.

Turun kauppakorkeakoulun alumni­päivän teemana oli tänä vuonna Suomen talous ja tulevaisuus.

A

Kirsi Leväpelto, Simo Hännikkälä ja Ville Tapani.

NurseBuddy-järjestelmän kehittäneet Hännikkälä ja Tapani palkittiin tilaisuudessa ansiokkaille opiskelijoille suunnatulla stipendillä. Palkitut esittivät kauppakorkeakoululle haasteen: opetuksessa pitäisi painottaa hyvän tuotteen kehittämisen lisäksi nopeutta, joka on tärkeää kansainvälisillä markkinoilla.

14 MERCURIUS 4/2013

lumnipäivä kokosi lauantaina 26.10. satoja Turun kauppakorkeakoulun kasvatteja keskustelemaan Suomen taloudesta ja viettämään iltaa yhdessä. Neljättätoista kertaa järjestetty tapahtuma ylläpiti perinteitä, mutta samalla Alumni ry:ssä puhaltavat uudet tuulet.

– Kauppakorkeakoulu laajentaa tapaa,­ jolla se pitää yhteyttä alumneihinsa. Jatkossa yhä useammat tapahtumat ovat alumneille avoimia ja yhteydenpitoa sähköisessä maailmassa lisätään, kertoi Alumni ry:n varapuheenjohtaja Kirsi Leväpelto.­ Tapahtumassa kuultiin useiden alumnien puheenvuoroja, jotka keskittyivät etenkin euron tulevaisuuteen ja Venäjän markkinoihin. Tilaisuudessa ja sen paneelikeskustelussa teemasta puhuivat Kari Liuhto, Seppo Remes, Paavo Okko, Kaarlo Jännäri, Veijo Hyvönen ja Tarja Meristö.

Vakavista aiheista huolimatta hyväntuu-

liset alumnit puhkesivat herkästi nauramaan ja raikuviin aplodeihin.

Suosionosoituksia sai esimerkiksi Turun kauppakorkeakoulun varajohtaja Aino Halinen-Kailan puheenvuoro, jossa hän kertoi, että kauppakorkeakoulua kehitetään yhä innovatiivisemmaksi, vastuullisemmaksi ja tulevaisuutta paremmin ennakoivaksi.

Tilaisuudessa valittiin kauppakorkeakoulun vuoden 2013 alumniksi Yleisradion toimitusjohtaja Lauri Kivinen. Lähettämässään videotervehdyksessä Kivinen kertoi arvostavansa Turun kauppakorkeakoulun tarjoamaa laadukasta opetusta ja vireää alumnitoimintaa.

– Oma korkeakoulu on meille kaikille tärkeä, ja siihen liittyy monia muistoja ja lämpimiä ajatuksia. On tärkeää, että samaa korkeakoulua käyneet voivat pitää toisiinsa yhteyttä ja myös pitää yhteyttä nykypäivän opiskelijoihin, Kivinen sanoi.

Kaarlo Jännäri, Veijo Hyvönen ja Tarja Meristö olivat alustajina paneeli­ keskustelussa, jonka teemoja olivat euro, Varsinais-Suomi ja yritysten tulevaisuus.

vieraskynä

Viisivuotissuunnitelma

M

issä sinä näet itsesi viiden vuoden kuluttua? Monet meistä pohtivat tätä kysymystä viimeistään valmistautuessaan tärkeään työhaastatteluun. Puoli vuosikymmentä eteenpäin saattaa kuitenkin tuntua ikuisuudelta. Jos mietit elämääsi viisi vuotta taaksepäin, missä silloin olitkaan?

Samoja kysymyksiä pohtivat myös yritykset: ennakointi ja vaihtoehtoisten polkujen kartoittaminen on korvaamatonta yritysten strategiatyössä ja tulevaisuuden suunnittelussa. Ennen valintojen tekemistä on tärkeää laajentaa perspektiiviä, jotta näkee selkeämmin millaisia vaikutuksia valinnoilla saattaa olla. Ennakkoluulottomuus ja avarakatseisuus ovat tärkeitä taitoja, jotka auttavat näkemään ympärillä erilaisia vaihtoehtoja ja ottamaan askelia myös asioissa, joista kenelläkään ei vielä ole täyttä varmuutta.

Yritysten viisivuotissuunnitelmat voivat joskus tuntua jopa yksinkertaisilta oman tulevaisuuden suunnitteluun verrattuna. Henkilökohtaisuus ja tunteet tuovat pohdintaan ihan oman ulottuvuutensa. Olenko valinnut oikean pääaineen? Mitä haluaisin tehdä työkseni?

Mistäpäin maailmaa haluaisin löytää itseni seuraavaksi? Mikä tekee minut onnelliseksi? Ja ehkä tärkeimpänä ‒ miksi?

Oikeat vastaukset tiedät vain sinä itse ja joskus vastaus viimeisimpään on yksinkertaisesti: ’koska minusta tuntuu siltä’.

Ja mikä voisikaan olla parempi vastaus?

Varsinkin, jos uskaltaa kuunnella itseään aidosti.

Aina ei tulevaisuuden polku näytä lainkaan selvältä, saati sitten ruusuiselta. Mitä monipuolisemmin uskallamme haastaa itsemme oppimaan uutta ja tu-

tustumaan aluksi oudoiltakin tuntuviin asioihin, sitä todennäköisempää on löytää itsensä tilanteista, yllättävistäkin sellaisista, joissa omat tiedot ja taidot osoittautuvat hyödyllisiksi. Monipuolisuus ja intuitioon luottaminen toimivat myös oivina puskureina mahdollisille elämän töytäisyille, joiden takia ei tarvitse kupsahtaa kumoon vaan tarkistaa suunta uudelleen ja jatkaa eteenpäin.

Tulevaisuuden suunnat ovat kaikille yksilöllisiä, mutta yksi yhteinen tienviitta voi auttaa eteenpäin kohti mielenkiintoisempaa tulevaisuutta niin yksityiselämässä kuin töissäkin – verkostoituminen. Sosiaalinen media on hyödyllinen apuväline, mutta mikään ei voita perinteistä uusien ihmisten tapaamista ja keskustelua kasvokkain.

Jos keskustelun avaaminen tuntemattoman ihmisen kanssa tuntuu hankalalta, muutamalla yksinkertaisella kysymyksellä pääsee alkuun tilanteessa kuin tilanteessa. Keskustelun voi luontevasti aloittaa vaikkapa kysymällä, mikä on houkutellut vastapuolen tilaisuuteen.

Olemalla kohteliaasti utelias ja aidosti kiinnostunut pääsee pitkälle.

Ehkä jo tänään tapaat henkilön, joka jonain päivänä etsiessään uutta kykyä tiimiinsä muistaa juuri sinut ja saattaa samalla mullistaa viisivuotissuunnitelmasi täysin.

Sanni Aarnioja

Kirjoittaja on Turun kauppakorkeakoulun alumni, joka on toiminut viime vuodet ennakointikonsulttina Finpron Lontoon vientikeskuksessa ja on nyt siirtymässä liiketoimintakonsultiksi Digiaan.

MERCURIUS 4/2013

15

alumni

Salkunhoitaja uskaltaa

Aluksi sijoitusmarkkinat seurasivat OP-Privaten salkun­ hoitajana työskentelevää Ville Pekkalaa uniin asti. Enää riskinotto ei ahdista, ja stressi pysyy loitolla urheilemalla.

Salkunhoitajan työ on Ville Pekkalan mukaan hyvällä tavalla jännittävää, sillä koko ajan tapahtuu jotain.

16 MERCURIUS 4/2013

ottaa

riskejä Teksti jenni valta

Kuva esko keski-oja

K

un Ville Pekkalalta kysyy, pelkääkö hän koskaan sijoittavansa asiakkaidensa varoja väärin, vastaus tulee viipyilemättä.

– En pelkää. Tällä alalla ei voi työskennellä, jos riskinotto pelottaa. Kokemuksen myötä stressin kanssa oppii pärjäämään paremmin.

Turun Seudun Osuuspankin salkunhoitajana Pekkala huolehtii sijoittajien varallisuudesta. Toisinaan hän tarjoaa asiakkaille konsultointipalvelua, mutta pääsääntöisesti Pekkala hoitaa täyden valtakirjan salkkuja. Se tarkoittaa, että hän päättää itsenäisesti, kuinka sijoittaa asiakkaiden varoja.

– Käytännössä työ on pitkälti sitä, että seuraan markkinoita ja luen talouskatsauksia. Pidän silmällä indeksien, raaka-aineiden, valuuttojen ja korkojen muutoksia. Riskinhallinta on työssä olennaista, eikä kaikkia munia kannata laittaa samaan koriin, Pekkala sanoo.

Sijoitusmarkkinoiden päivittäinen seuraaminen ei tunnu raskaalta, sillä Pekkala on aidosti kiinnostunut alastaan. Salkunhoitaja ei voi pitää kuukauden ”aivot narikassa” -vapaata, vaan markkinoita on tarkkailtava lomamatkallakin. Vapaa-ajallaan Pekkala ottaa etäisyyttä työasioihin

”Vaikka olisit tehnyt eilen hyvän ratkaisun, sama kaava ei välttämättä päde tänään.”

urheilemalla, viettämällä aikaa perheen kanssa ja tekemällä musiikkitoimittajan töitä freelancerina.

Salkunhoitaja on jatkuvasti valppaana

Kansantaloustiedettä, laskentatoimea ja tietojärjestelmätiedettä Turun kauppakorkeakoulussa opiskelleen Pekkalan polku opinnoista työelämään oli varsin suoraviivainen. Toisesta opintovuodesta lähtien hän työskenteli kesät Osuuspankissa erilaisissa tehtävissä ja valmistuttuaan sai pankista vakituisen työpaikan vuonna 2005.

Ainut sivupolku – tosin sekin harkittu – oli opiskella valtiotieteiden kandidaatiksi KTM:n tutkinnon jälkeen. Pekkala valmistui KTM:ksi vuonna 2003 ja VTK:ksi vuonna 2004.

– Työelämän näkökulmasta toista tutkintoa voisi pitää turhana, mutta se oli oman mielenkiinnon ja sivistyksen kannalta tärkeää. En ole niin materialisti, että olisin välttämättä halunnut päästä paiskimaan töitä heti kauppakorkeakoulun jälkeen.

Pekkalan mukaan salkunhoitajalta vaaditaan rahoitusmarkkinoiden ja kansantalouden toiminnan tuntemisen lisäksi paineensietokykyä, itsevarmuutta, ihmissuhdetaitoja ja esiintymiskykyä.

– Tämä työ ei sovi kenkiin tuijottelijoille. Usein salkunhoitajiksi valikoituvatkin nuoret leijonat, joilla on näyttämisen halua.

Seitsemän vuotta salkunhoitajana työskennellyt Pekkala kertoo nauttivansa siitä tunteesta, joka tulee hyvien sijoituspäätösten jälkeen. Myös asiakkaiden myönteinen palaute lämmittää. Onnistumisen jälkeiseen huumaan ei voi kuitenkaan jäädä paistattelemaan, sillä markkinat muuttuvat jatkuvasti.

– Vaikka olisit tehnyt eilen hyvän ratkaisun, sama kaava ei välttämättä päde tänään. Täytyy pysytellä jatkuvasti valppaana ja saada salkut tuottamaan, sillä kilpailu asiakkaiden varoista on kovaa.

Opiskeluaikana solmitaan verkostoja

Onnistuneita sijoituksia jo opiskeluaikana

Turun kauppakorkeakoulun oppiaineista laskentatoimi ja rahoitus, kansantaloustiede sekä taloustieteiden kvantitatiivisten menetelmät tarjoavat rahoituksesta kiinnostuneille opiskelijoilleen rahoituksen erikoistumisopintoja osana maisterivaiheen opintoja. Rahoitukseen erikoistuvat opiskelijat tekevät myös gradunsa rahoitukseen liittyvästä aiheesta. Rahoituksen erikoistumissuunta perustettiin vuonna 2012.

Pekkala tutustui sijoitusmaailmaan omakohtaisesti jo opiskeluaikana, kun hän sijoitti opintolainaansa voittojen toivossa.

Sijoitusala oli jo ennestään ollut mielessä mahdollisena työvaihtoehtona ja opiskeluaikojen onnistuneet sijoitukset vain vahvistivat mielenkiintoa.

Alumnina Pekkala käy mielellään kauppakorkeakoulun tapahtumissa ja puhumassa työstään nykyisille opiskelijoille.

Hän on ylpeä vanhasta opinahjostaan ja haluaa pysyä kärryillä kauppakorkeakoulun kuulumisista.

Salkunhoitaja kokee saaneensa kansantaloustieteen ja laskentatoimen kursseilta hyvät eväät makrotalouden yleisten lainalaisuuksien ymmärtämiseen. Siitä huolimatta lämpimimmät opintoaikojen muistot liittyvät Montun bileisiin ja TuKY:n Ulkoasiainjaostoon.

– Mielestäni opiskeluaikana kannattaa tehdä muutakin kuin päntätä. Silloin solmitut sosiaaliset verkostot ovat tärkeitä tulevaisuuden työelämänkin kannalta.

Eivätkä vanhat jäärät turhaan sano, että opintovuodet ovat elämän parasta aikaa.

MERCURIUS 4/2013

17

väitöksiä

Erik Ekström, Luis Alvarez ja Pekka Matomäki

‒ Yrityksen perustaminen on sinänsä suhteellisen helppoa, mutta menestys kuitenkin riippuu pääasiallisesti verkoston kasvusta ja kehityksestä, Valtteri Kaartemo toteaa.

Yrittäjällä saattaa olla näkemys ihanteellisesta ekosysteemistä, mutta samalla muut toimijat kokevat toimintaympäristönsä omalla tavallaan. Väitöstutkimuksen mukaan erilaiset näkemykset ja niiden mukainen toiminta voivat joko vahvistaa verkostoa yrittäjän toivomalla tavalla tai aiheuttaa ristiriitaista painetta verkoston kehitykselle.

Kaartemo keskittyy väitöskirjassaan muodostamaan kokonaiskuvan siitä, miten verkostot muodostuvat. Aiemmassa tutkimuksessa aihetta on käsitelty vähän.

Väitöstutkimus kyseenalaistaa monia tieteenalalle vakiintuneita teoreettisia ja empiirisiä lähtökohtia. ‒ Vaikka startup-kirjallisuudessa kannustetaan verkostomaiseen toimintatapaan, ei tätä ole täysin sisäistetty. Yrittäjien pitäisi päästä vielä paremmin eri toimijoiden iholle ja ymmärrettävä niitä niiden omassa kontekstissa. Parhaassa tapauksessa verkostosta tulee tärkeä osa yhteistyökumppanin elämäntarinaa, Kaartemo sanoo.

Valtteri Kaartemon väitöskirja Network development process of international new ventures in Internetenabled markets: Service ecosystems approach tarkastettiin 22.11.2013.

Virallisena vastaväittäjänä toimi Maria Holmlund-Rytkönen Hanken Svenska handelshögskolanista ja kustoksena professori Niina Nummela.

Tutustu väitöskirjaan osoitteessa www.doria.fi/ handle/10024/93611.

18 MERCURIUS 4/2013

Väittelijä kehitti algoritmin, jota voidaan soveltaa optioiden hinnoittelussa Missä lämpötilassa kannattaa kytkeä taloon lämmitys? Milloin yrityksen kannattaa toteuttaa aiottu sijoitus tai kauppa? Pekka Matomäki tutki väitöstyössään satunnaisen prosessin suotuisinta pysäyttämistä eli sitä, milloin jokin asia on vallitsevissa olosuhteissa hyödyllisintä toteuttaa.

FM Pekka Matomäen taloustieteiden kvantitatiivisten menetelmien alaan kuuluvassa väitöskirjassa erityisessä tarkastelussa ovat tilanteet, joissa paras pysäytyssääntö on kaksireunainen: pysäytetään, jos prosessin arvo kasvaa tarpeeksi suureksi tai laskee riittävän pieneksi.

Väitöskirjassaan Matomäki etsii teoreettista matematiikkaa käyttäen heikkoja ehtoja, joiden alaisuudessa paras pysäytyssääntö olisi kaksireunainen. ‒ Esimerkkinä tällaisesta on kysymys siitä, milloin kytkeä taloon lämmitys tai viilennys. Jos ulkolämpötila laskee riittävän kylmäksi, kytketään lämmitys, helteellä taas kytketään ilmastointilaite. Kun kysymys käännetään matemaattiseksi, voidaan löytää

Valtteri Kaartemo, Niina Nummela ja Maria Holmlund-Rytkönen

Kuva: Antti Tarponen

KTM Valtteri Kaartemo selvitti väitös­ tutkimuksessaan, millainen on kansain­ välisen, internetissä toimivan startupyrityksen verkosto.

Kuva: Antti Tarponen

Startup-yrityksen verkosto on yhdistelmä suunnitelmia ja yllätyksiä

tarkat teoreettiset lämpötilat, jolloin lämmityksen tai viilennyksen päälle kytkeminen olisi vallitsevissa olosuhteissa hyödyllisintä.

Pysäytyksen teorian tärkeimmät sovellutukset ovat rahoituksen taloustieteessä. Ne liittyvät esimerkiksi siihen, milloin yhtiön kannattaa toteuttaa jokin sijoitus ja milloin myydä jo hankittuja omistuksia.

Myös optioiden hinnoittelu voidaan nähdä satunnaisen kulun optimaalisena pysäyttämisenä. Matomäki esittelee väitöstyössään uuden, laskemista helpottavan algoritmin optioille, joiden hinnoitteluun vaikuttaa prosessin suurin saavuttama arvo.

Pekka Matomäen väitöskirja On twosided controls of a linear diffusion tarkastettiin 15.11.2013. Virallisena vastaväittäjänä toimi yliopistonlehtori ja dosentti Erik Ekström Uppsalan yliopistosta Ruotsista ja kustoksena professori Luis Alvarez.

Tutustu väitöskirjaan osoitteessa www.doria.fi/handle/10024/93588.

Standardien puuttuminen hankaloittaa logistiikkakustannusten kansainvälistä vertailua Makrologistiikkakustannusten mittaamista kansainvälisellä tasolla tutkinut KTM Karri Rantasila kehitti väitöstyössään uuden mallin logistiikkakustannusten mittaamiseen ja vertailuun. Väitöksestä selviää myös, että Suomessa logistiikka­ kustannukset vaihtelevat voimakkaasti eri toimialojen välillä.

Koonnut taru suhonen

Jarkko Heinosen väitöstutkimus osoit­taa, että kunnan yritysilmapiiri on yritystoiminnan kehittymiseen vaikutta­ va alueellinen toimintaympäristötekijä.

Jarkko Heinonen, Paavo Okko ja Hannu Piekkola

Kuva: Antti Tarponen

VTM Jarkko Heinosen taloustieteen alaan kuuluvan väitöstutkimuksen mukaan kuntien toiminnan kautta rakentuva aluetason hallinnollinen toimintaympäristö vaikuttaa yritystoiminnan menestykseen ja alueen kilpailukykyyn.

Tulosten mukaan keskeisimpänä tekijänä kuntaorganisaation yritystoiminta-

Karri Rantasila tutki toimitusketjujen johtamisen alan väitöstyössään makrologistiikkakustannusten mittaamista kansainvälisellä tasolla. Tutkimuksen mukaan kansainvälistä vertailua vaikeuttaa standardien ja yhteisesti sovittujen tutkimusmetodien puuttuminen tutkimusalalta. ‒ Sen paremmin logistiikkakustannusten käsitteen kuin mittayksiköidenkään osalta ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää. Tämän vuoksi tutkimustulosten keskinäinen vertailtavuus on heikko eikä kokonaiskuvaa logistiikkaprosessien aiheuttamista kustannusvaikutuksista kyetä luomaan, Rantasila sanoo.

Rantasila esittää väitöstutkimuksessaan geneerisen mallin makrotason logistiikkakustannusten mittaamiseen. Mallia voidaan soveltaa myös aikaisempien tutkimustulos-

myönteisyyden muodostumisessa voidaan pitää kunnan yleistä asenneilmapiiriä, jonka muodostumisessa kunnan ylin päätöksentekotaso on ratkaisevassa asemassa. ‒ Käytännössä asenteet näkyvät erityisesti siinä, kuinka joustava ja yritystoiminnan tarpeita ymmärtävä neuvottelukumppani kunta on ja kuinka hyvin kunnan hallinto-organisaatio yritysten näkökulmasta toimii, Heinonen sanoo.

Tutkimuksessa selvitettiin yrityskyselyn avulla kaikkiaan 65 kunnan yritysilmapiiriä. Heinonen muistuttaa, että kunnat ovat aluetason tärkeimpiä julkishallinnon toimijoita, joilla on sekä hallinnollista valtaa että resursseja toteuttaa yritystoiminnan edellytyksiin suoraan vaikuttavia päätöksiä. ‒ Kunnilla on iso vastuu sellaisen aluetason yritystoimintaympäristön rakentamisessa, joka tukee Suomessa toimivien yritysten mahdollisuuksia menestyä kansainvälisillä markkinoilla Jarkko Heinosen väitöskirja Kunnan yritysilmapiirin vaikutus yritystoiminnan kehittymiseen tarkastettiin 25.10.2013.

Virallisena vastaväittäjänä toimi professori Hannu Piekkola Vaasan yliopistosta ja kustoksena emeritusprofessori Paavo Okko.

Tutustu väitöskirjaan osoitteessa www.­ doria.fi/handle/10024/92575.

ten vertailukelpoisuuden parantamiseen ja hyödyntää eri maiden logistiikkakustannusten tason vertailussa.

Rantasila analysoi väitöstyössään myös suomalaisen kaupan ja teollisuuden alan yrityksiltä kyselytutkimuksella kerättyjä logistiikkakustannusten tunnuslukuja.

Tutkimuksen mukaan Suomessa logistiikkakustannukset vaihtelevat huomattavasti vuosittain ja eri toimialojen välillä.

Karri Rantasilan väitöskirja Measuring logistics costs. Designing a generic model for assessing macro logistics costs in a global context with empirical evidence from the manufacturing and trading industries tarkastettiin 13.11.2013. Virallisena vasta­väittäjänä toimi professori Ruth Banomyong (Thammasat University, Thaimaa) ja kustoksena professori Lauri Ojala.

Valmistuneet Kauppatieteiden tohtorin tutkinto Eriksson Taina Merikivi Jani Renfors Sanna-Mari Filosofian tohtorin tutkinto Höyssä Maria Karma Markku Pedrozo Sueila Valtiotieteiden lisensiaatin tutkinto Palmu Marianne Kauppatieteiden maisterin tutkinto Aantaa Niilo Aaltonen Reetta Eskolin Henrik Haikonen Janne Hirvonen Saara Huuhka Kirsi-Mari Hämäläinen Sanni Jalonen Antti Kallio Anna Kallonen Otso Karjula Hans Kenttälä Niina Kerola Petri Koivisto Iida Kurki Annemari Kurki Kristiina Lagus Petteri Leino Mikko Liimatainen Eero Lähdekorpi Suvi Manneroos Mikko

Muttilainen Teemu Nikk Johan Olejnik Piotr Orenius Jouni Peltomaa Jouni Peltoniemi Tuomo Penttilä Olka Poutanen Minna Reko Pilvi Saari Suvi Strömberg Kim Syrjälä Mikko Virtala Ville Vuorila Elina Ylivakeri Eeva-Liisa Valtiotieteiden maisterin tutkinto Maliniemi Katariina Salminen Mikko Filosofian maisterin tutkinto Minkkinen Matti Rastas Anssi

Porin yksikkö Kauppatieteiden maisterin tutkinto Aarno-Kaisti Kaisu Fredriksson Samu Jalonen Janika Kuntanen Sara Kylänpää Ainomaija Salminen Annette Salo Tuomo Uusiniitty Sanna Vanhatalo Emmi

Kuva: Antti Tarponen

Kuntapäättäjien asenne yritystoimintaa kohtaan vaikuttaa alueen taloudelliseen menestymiseen

Karri Rantasila, Lauri Ojala ja Ruth Banomyong

Tutustu väitöskirjaan osoitteessa www.doria.fi/ handle/10024/93317.

MERCURIUS 4/2013

19

eMBA auttoi näkemään markkinoilla

kolon

Minna Talvio on lääkäri, josta kasvoi ensin johtaja ja sitten yrittäjä.

Teksti erja hyytiäinen

Kuva esko keski-oja

– Jokaisella johtajalla on oma persoona ja usko siihen, että pystyy omalla tavallaan olemaan hyödyksi. Olen saanut tehtävään koulutusta, ja se auttaa minua varomaan karikoita, Minna Talvio sanoo.

20 MERCURIUS 4/2013

ansakorttelin ylimmässä kerroksessa on levollinen, hyvinvointia henkivä tunnelma. Minna Talvio naurahtaa, että aina levollisuus ei ole ollut se päällimmäisin tunnelma. Viime keväänä Talvio perusti miehensä kanssa Turkuun uuden lääkäriaseman. Kilpailijoita kaupungissa riittää.

– eMBAssa meille kerrottiin muun muassa koloteoriasta. Jos alueella on muutamia suuria toimijoita, ne muodostavat ikään kuin lumipallolyhdyn.

Niiden väliin jää kolo, jossa on tilaa pienemmälle toimijalle. Siis meille, Minna Talvio sanoo.

syöttämistä kuulijoille, vaan keskeisenä ideana oli saada oppiin tulleet ajattelemaan.

Lääkäristä kasvoi myös johtaja

Strategia syntyi ensimmäisenä

Talvio valmistui Turun yliopistosta lääkäriksi vuonna 1989. Erikoisaloista vahvimmin kutsui työterveys, ja Talvio valmistui erikoislääkäriksi 1999. Kolme vuotta myöhemmin hän aloitti alun perin valtion omistaman Mediviren Turun yksikön taloudellisesti tulosvastuullisena johtajana.

– Medivire lähetti minut johtajan ammattitutkinnon JET-koulutukseen.

Jokainen yksikkö oli taloudellisesti tulosvastuullinen, mutta toki valtakunnallista ohjausta palvelujen tuottamiseen oli hyvin tarjolla, Talvio muistelee.

Vuonna 2008 edessä oli lisää haasteita, kun Talvio siirtyi lääkäriasema Pulssiin johtavaksi työterveyslääkäriksi.

– Minulle tuli vastuu työterveyspalvelujen liiketoiminnallisesta tuloksesta, kasvusta ja kannattavuudesta. Palvelutoiminta piti suunnitella ja ohjata niin, että se on kannattavaa ja asiakkaat olivat tyytyväisiä, Talvio sanoo.

Lääkäriaseman omistaja Sakari Alhopuro oli hyvin vaikuttunut Turun yliopiston ja kauppakorkeakoulun opetuksesta ja mahdollisti Talvion osallistumisen Turun kauppakorkeakoulun johtamiskoulutusyksikkö TSE exen eMBA-koulutukseen. Edessä oli kolme vuotta rankkaa puurtamista työn ohessa, ja tuota aikaa Talvio muistelee hyvällä.

Koulutus kun ei ollut perinteistä tiedon

Talvio nautti erityisesti eMBAn viimeisen vuoden tulevaisuusnäkökulmasta.

Siinä vaiheessa hän oli myös oppinut palastelemaan opinnot. Yksi suurimmista opeista olinkin, että hyvä suunnittelu helpottaa myös opiskelemista.

– JET-koulutuksessa me kaikki olimme lääkäreitä, eMBAssa olimme kaikki eri aloilta. Se toi aivan uuden näkökulman. Mietimme jokainen, miten saatua tietoa sovelletaan omaan juttuun. Ja sitten huomasimme, että monet asiat – ihmisten johtaminen ja strategiset valinnat – ovat aivan samoja alasta riippumatta, Talvio sanoo. eMBA-opinnot tulivat valmiiksi vuonna 2012. Ja heti perään tapahtui seuraava suuri muutos. Perheyritys Pulssi myytiin suurelle toimijalle. Kun helsinkiläisen Diacor-terveyspalvelujen ammattilaiset innostivat Talviota perustamaan oman lääkäriaseman, idea upposi otolliseen maaperään. Minna ja hänen diplomi-insinööriaviomiehensä Timo Talvio päättivät perustaa perheyrityksen.

– Ensimmäinen strateginen valintamme oli, että lähdemme heti liikkeelle kokonaisvaltaisen palvelun tuottajana.

Koska tulimme jo valmiille markkinoille ja halusimme tavoittaa nimenomaan työterveyshuollon palveluja tarvitsevat, kokonaisvaltaisuus oli ehto, jotta meidät otetaan vakavasti, Minna Talvio sanoo.

Lääkäri haluaa johtajaksi lääkärin

Elonin ovet avattiin 25. päivä huhtikuuta. Sitä ennen Talviot sekä kymmenkunta osaavaa ammattilaista olivat rakentaneet paketin valmiiksi. Avajaispäivänä ovien pielessä oli 50 lääkärin nimet, nyt 85:n.

– Meidän kannaltamme oli ratkaisevaa, että meillä oli sekä koulutusta että kokemusta. Mieheni oli toiminut 15 vuotta yrittäjänä ja tiesi, mistä oli kyse.

Hänellä on myös äärettömän hyvä toimeenpanokyky, ja hän ymmärtää lukujen päälle, Talvio sanoo.

Talvion valttina on eMBA:n rinnalla lääkärin koulutus. Jo alan perinteistä johtuen monille lääkäreille on tärkeää, että yrityksen johdossa on ainakin yksi lääkäri. Terveysalalla johtamiseen liittyvät vahvasti esimerkiksi eettiset kysymykset.

– On erittäin tärkeää, että ylemmässä johdossa on myös lääkäreitä ja heidän substanssisaamistaan. Onkin erittäin hyvä, että Turun yliopisto sai terveystaloustieteen professuurin, Talvio sanoo.

Talviolle ihanteellisin malli oli yhdistää johtaminen ja lääkärin työ.

– Yhdessä vaiheessa keskityin pelkästään johtamiseen, mutta halusin takaisin tekemään myös lääkärin työtä. Lääkärin ammatti on hieno ammatti. Ja kun olen rajapinnassa, tiedän paremmin myös asiakkaiden toiveet, Talvio sanoo.

Seuraava eMBA Turku -ohjelma käynnistyy TSE exessä helmikuussa 2014. Tutustu ohjelman sisältöihin osoitteessa www.embaturku.fi.

Terveystaloustiede suurten kysymysten kimppuun Turun yliopiston lahjoituksena saaman terveystaloustieteen professuurin kolmivuotinen kausi käynnistyy keväällä. Edessä on suuria haasteita. Tieteentekijältä odotetaan apua toimialalle, joka nielee kuntien menoista valtaosan.

Kauppakorkeakoulun johtajan Markus Granlundin mukaan uuden professuurin painopistealueet ratkeavat pitkälti samaan aikaan kuin professorin nimi. Haussa on osaaja, joka on perehtynyt sekä makro- että mikrotason kysymyksiin.

– Makrotasolla kaipaamme asiantuntijaa, joka esimerkiksi pystyy vertailemaan suomalaista terveydenhuoltojärjestelmää vaikkapa yhdysvaltalaiseen tai ruot­ salaiseen, joka osaa arvioida eri ratkaisujen valtakunnan tason kustannusvaiku­ tuksia, analysoida palvelujen saatavuutta ja kattavuutta sekä arvioida julkisen ja yksityisen palveluntuotannon painotuksia, Granlund sanoo.

Makrotason osaamista kaivataan erityisen paljon nyt, kun sosiaali- ja terveys­ ala on suuressa myllerryksessä.

– Mikrotasolla puhutaan siitä, miten sairaanhoitopiirin ja sairaalan kaltaisia asiantuntijaorganisaatioita johdetaan, miten budjetteja tasapainotetaan ja miten henkilöstöä johdetaan, Granlund sanoo.

Professorin työpanos kohdistuu sekä kauppakorkeakouluun että lääketieteelli­ seen tiedekuntaan. Terveystaloustieteen professuureja on Suomessa niukasti, Tu­ run aloittavan rinnalla on professuuri Itä-Suomen yliopistossa. Helsingin yliopis­ tossa oli osa-aikainen professuuri 2000–2005. Lääkintöneuvos Sakari Alhopuron lahjoittama professuuri on kolmelle vuodelle, mutta Granlund arvelee, että siinä ajassa se osoittaa välttämättömyytensä ja toiminta jatkuu.

MERCURIUS 4/2013

21

Koonnut taru suhonen

Suvi-Tuuli Helin teki vuoden HR-gradun Suvi-Tuuli Helin tutki johtamisen ja organisoinnin alan gradussaan, miten yrityksen avainhenkilöt kokevat stressiä ja palautumista työpäivän aikana ja miten nämä yhdessä ovat yhteydessä työn imun kanssa. jänteellä muuttua negatiiviseksi.

Graduprosessi imaisi Helinin syvälle hyvinvoinnin ja henkilöstöjohtamisen maailmaan. Jossain vaiheessa työtä alkoi näyttää siltä, että hänellä oli käsissään valmis yritysidea. Nyt Helin tekee kehittämäänsä menetelmään perustuvia mittauksia perustamassaan Wellness Factory -nimisessä yrityksessä. ‒ Minulle hyvinvointi merkitsee filosofiaa, jolle rakennan kaiken muun. Yrityksen pyörittämisessä opinnoista perua oleva analyyttisyys tulee vahvasti läpi, nyt se suuntautuu yrityksen kehitystyöhön.

Henkilöstöjohdon ryhmä - HENRY ry palkitsi Suvi-Tuuli Helinin tutkielman Sykkeestä työkalu johtamiseen? – Yrityksen avainhenkilöiden työn imu, stressi ja palautuminen työpäivän aikana vuoden 2013 parhaana henkilöstöjohtamisen alalta tehtynä pro gradu -työnä syyskuussa. Työn ohjaajana toimi erikoistutkija Timo Lainema.

Kuva: Hanna Oksanen

T

utkielman johtopäätökset olivat selvät. ‒ Positiivinen stressi on yhteydessä koettuun työn imuun, ja jos ei välillä palaudu, uupuu, eikä aktiivisuustaso ole kovin korkea, Helin kertoo.

Menetelmä yhdistää fysiologiset mittaukset ja päiväkirjan pitämisen.

Sekä negatiivinen että positiivinen stressi näkyvät sykkeessä ja elimistön aktiivisuustasossa, samoin palautuminen.

Mittausten avulla jokainen voi tunnistaa, miten omalla kohdallaan saa työn imun parhaiten syntymään.

Helin tutki avainhenkilöitä, sillä johtajien tietoisuudella omasta hyvinvoinnistaan voidaan edesauttaa hyvinvointia myös yrityksen muilla tasoilla. ‒ Gradututkimukseni mukaan on olemassa kahta eri johtajuustyyppiä: voimavaroja kerryttävä ja voimavaroja kuluttava johtajuus. Oleellista on palautuminen.

Positiivinenkin stressi alkaa pitkällä aika-

Irma Luhta on vuoden opettaja

T

​ atematiikkaa kauppatieteilijöil­ M le opettavan Luhdan kokemuk­ sen mukaan opiskelijat haluavat laittaa kykynsä koetukselle.

22 MERCURIUS 4/2013

urun kauppatieteen ylioppilaat ry valitsi Turun kauppakorkeakoulun vuoden opettajaksi taloustieteiden kvantitatiivisten menetelmien lehtori Irma Luhdan. Luhta saa opiskelijoilta kehuja kyvystään pistää itsensä likoon ja opettaa asiat ymmärrettävällä ja persoonallisella tavalla.

Matematiikan opettajan valinta vuoden opettajaksi ilahdutti ja yllätti. ‒ Olen opettanut matematiikkaa kauppatieteen ylioppilaille jo kolmenkymmenen vuoden ajan ‒ kvantitatiivista tiedettä kvalitatiiviseen tutkimukseen

perustuvassa kauppakorkeakoulussa.

Tunnustus merkitsee minulle todella paljon.

Irma Luhta opettaa kauppatieteilijöiden tarvitsemaa matematiikkaa kaikille yhteisellä ja pakollisella kurssilla. ‒ Kukaan ei ole koskaan tullut sanomaan, ettei matematiikan opiskelusta ja ongelmien ratkaisusta olisi työelämässä hyöytä. Opiskelijat ymmärtävät syvällisen abstraktin ajattelun merkityksen.

Matematiikassa voi mitellä ymmärrystään korkealla tasolla, vuoden opettaja sanoo.

! a t s o t is p o li y n u r Huippututkinto Tu

Seitsemän tiedekuntaamme tarjoaa yli sata oppiainetta, joista voit valita sinua kiinnostavimman koulutusohjelman tai pää- ja sivuaineyhdistelmän. Tarjoamme myös yli 300 englanninkielistä kurssia ja 16 englanninkielistä maisteriohjelmaa kandidaatin tai amk-tutkinnon suorittaneille. Tutustu tarkemmin kansainvälisen yliopistomme mahtavan monipuoliseen opiskelutarjontaan, ja tee elämäsi paras päätös: hae meille opiskelijaksi!

KouLuTuSTARjonTA TIEdEKunnITTAIn nTA

En TIEdEKu HuMAnISTIn › › › ›

Arkeologia Englannin kieli Espanja Folkloristiikka, kansatiede ja uskontotiede › Fonetiikka › Italia › Klassilliset kielet ja antiikin kulttuuri › Kotimainen kirjallisuus › Kulttuurihistoria, Suomen historia, yleinen historia › Mediatutkimus › Musiikkitiede › Pohjoismaiset kielet › Ranska › Saksan kieli › Sukupuolentutkimus › Suomen kieli ja suomalaisugrilainen kielentutkimus › Taidehistoria › Venäjän kieli › Yleinen kirjallisuustiede Porissa › Kulttuurituotanto ja maisemantutkimus

En

IETEId KASVATuSTTA TIEdEKun

› Kasvatustieteet: kasvatustiede, aikuiskasvatustiede ja erityispedagogiikka › Luokanopettajan koulutus Raumalla › Käsityön aineenopettajan koulutus › Lastentarhanopettajan koulutus › Luokanopettajan koulutus

TISMATEMAATTIETEELLInEn Luonnon TA TIEdEKun › › › › › › › › › ›

Biokemia Biologia Biotekniikka Fysikaaliset tieteet Geologia Kemia Maantiede Matematiikka ja tilastotiede Tietojenkäsittelytieteet Tietotekniikka

TuRun oRKEAKouLu KAuPPAK › › › › › › › › › › ›

Laskentatoimi ja rahoitus johtaminen ja organisointi Markkinointi Kansainvälinen liiketoiminta Toimitusketjujen johtaminen Yrittäjyys Kansantaloustiede Yritysjuridiikka Talousmaantiede Taloussosiologia Taloustieteiden kvantitatiiviset menetelmät › Tietojärjestelmätiede › Tulevaisuuden tutkimus Porissa › Laskentatoimi ja rahoitus › johtaminen ja organisointi › Markkinointi

EELLInEn oIKEuSTIETTA TIEdEKun › oikeustieteen koulutus

n

InE TATIETEELL YHTEISKunTA TIEdEKun

› Filosofia › Politiikan tutkimus: poliittinen historia ja valtio-oppi › Psykologia › Sosiaalitieteet: sosiaalipolitiikka, sosiologia, taloussosiologia › Sosiaalityö › Logopedia

ELLInEn LÄÄKETIETTEA TIEdEKun › › › ›

Hammaslääketiede Lääketiede Hoitotiede Terveyden biotieteet

I/HAE F . u T u . w ww

EFMD

EPAS

TURKU

VIsIonAry LEAdErshIP With executive MBA Turku you will: • become a Visionary Leader • gain up-to-date Global Business Excellence • learn to exploit the possibilities of Entrepreneurship, Innovation and Creativity • invest in your Personal Growth

A JOURNEY FAR STARTS FROM NEAR.

NEXT VISIONARY eMBA TURKU STARTS IN FEB 2014.

ApplY NOw! For more information please see www.embaturku.fi or contact Pia Toivola, pia.toivola@utu.fi, +358 40 687 5848