03.04.2018
REFORMIOPAS Tähän oppaaseen on koottu uuden lainsäädännön asioita ja käytäntöjä tiiviisti yhteen pakettiin Turun AKK:n henkilökunnan käyttöön
SISÄLLYSLUETTELO 1. Tutkinnot ja valma. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 2. Koulutusmuodot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 3. Tiedotusvelvollisuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 4. Työelämätoimikunnat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 5. Hakeutuminen opiskelijaksi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 6. Opiskeluoikeus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 7. Opiskelijan oikeudet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 8. Opiskelijan velvollisuudet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 9. Opiskeluhuolto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 10. Opiskelijoilta perittävät maksut. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 11. Opiskelijakunta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 12. Jatko-opintokelpoisuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 13. Oppiminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 14. Työpaikalla tapahtuva oppiminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 15. Ohjaus ja tuki. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 16. Henkilökohtaistaminen ja hoks. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 17. Urasuunnittelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 18. Opiskelijapalaute. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 19. Näyttö ja arviointi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 20. Osaamisen arviointi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 21. Osaamisen tunnustaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 22. Arvioijat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 23. Arvioinnin tarkistaminen ja oikaisu. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 24. Arvioinnin uusiminen ja arvosanan korottaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 25. Todistukset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 26. Esineiden tai aineiden haltuun ottaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 27. Huumausainetestaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 28. Luokkahuoneesta, oppimistilasta ja oppilaitoksen alueelta poistaminen. . . . 22 29. Kurinpitotoimet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 30. Päätöksiin liittyvä muutoksenhaku . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24
2
Ammatillisen koulutuksen uudistus pakottaa meidätkin muuttumaan. Uusi laki edellyttää ennen kaikkea uusien toimintamallien käyttöön ottamista. Etunamme on pitkä kokemus näyttötutkinnoista ja yhteistyöstä työelämän kanssa. Olemme myös tottuneet toimimaan oppimiseen liittyvissä prosesseissa hyvässä yhteistyössä eri ammattiryhmien välillä talon sisällä. Uudessa ammatillisessa koulutuksessa keskiössä on opiskelija ja hänen aiempi osaamisensa sekä tarvittavan osaamisen hankkiminen ja sen osoittaminen työelämän näytöissä. Tämän vuoksi on tärkeää pysähtyä opiskelijan osaamisen äärelle ja suunnitella hänen kanssaan opiskeluun liittyvät asiat. Osaamisen tunnustaminen on yksi arviointitoimenpide. Aiemman osaamisen tunnustamisen avulla opiskelijalle muokataan oma opintopolku – tarvittavan osaamisen hankkimisen ja sen näyttämisen suunnitelma. Sen tueksi suunnitellaan tarvittavat ohjaus- ja tukitoimenpiteet. Kaikki tämä suunnitellaan ja dokumentoidaan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan eli HOKSiin, jota päivitetään opintojen edetessä. Meillä on koulutuksen järjestäjänä entistä enemmän vastuuta, teemme useita opiskelijoihin liittyviä päätöksiä ja käytämme niissä julkista valtaa. Kaikki päätökset ja asiakirjat pitää olla tämän vuoksi asianmukaisesti tehtynä, jotta voimme vastata päätöksistämme esim. jos opiskelija haluaa oikaista tai hakea muutosta päätökseen. Opettajan työ muuttuu entistä enemmän ohjaavaksi ja neuvovaksi, jossa tavoitteena on tukea jokaista opiskelijaa hänen tavoitteissaan. Uuden ammatillisen koulutuksen lähtökohtaisia muutossuuntia ovat: • Tarjonnasta yksilöiden ja työelämän tarpeisiin • Opetuksen suunnittelusta oppimisen suunnitteluun • Opetuksesta oppimiseen • Opetusryhmistä yksilöihin • Lukujärjestyksestä ja opetussuunnitelmasta HOKSiin • Yksin tekemisestä yhdessä toimimiseen • Opintosuoritusten seurannasta osaamisen kehittymisen seurantaan • Opintosuoritusten arvioinnista osaamisen kehittymisen arviointiin (palaute) • Tutkinnoista tutkinnon osiin Pedagoginen rehtori Osku Laukkanen
3
1. TUTKINNOT JA VALMA Ammatillisia tutkintoja ovat perustutkinnot, ammattitutkinnot tai erikoisammattitutkinnot. Tutkintokoulutuksen tavoitteena on suorittaa joko koko tutkinto tai tutkinnon osa / osia. Perustutkinnot muodostuvat ammatillisista tutkinnon osista ja yhteisistä tutkinnon osista (YTO). Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot muodostuvat ammatillisista tutkinnon osista, joista vähintään yksi on aina pakollinen osa ja vähintään yksi valinnainen tutkinnon osa. Tutkinnon perusteet määrittelevät kunkin tutkinnon muodostumisen. Tutkinnot ja tutkinnon osat määritellään osaamispisteinä (osp), jotka määrittelevät osaamisen laajuuden. Se ei tarkoita opintojen kestoa tms. Ammatillisen osaamisen lisäksi kaikessa opiskelussa vahvistuvat elinikäisen oppimisen avaintaidot. Näitä ovat muun muassa digitaalinen osaaminen, yrittäjyys sekä viestintä- ja vuorovaikutus.
4
Perustutkinnossa (PT) osoitetaan laajaalaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin sekä erikoistuneempi osaaminen vähintään yhdellä osa-alueella. PT on laajuudeltaan 180 osp. Se jakautuu ammatillisiin tutkinnon osiin (145 osp) ja 1.8.2018 alkaen YTO-tutkinnon osiin (35 osp). YTO-tutkinnon osat muodostuvat 26 pakollisesta osaamispisteestä ja yhdeksästä valinnaisesta osaamispisteestä. YTO-tutkinnon osia ovat: viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen sekä yhteiskunta- ja työelämäosaaminen. Nämä jakautuvat vielä pienempiin osiin, eli osa-alueisiin. Uudet PT-perusteet tulevat voimaan 1.8.2018. Jos opiskelija on aloittanut opinonsa 1.1.–31.7.2018 välisenä aikana, hän siirtyy suorittamaan niitä uusien perusteiden mukaan 1.8.2018 alkaen. Mikäli opinnot on aaloitettu ennen vuotta 2018, opiskelija voi suorittaa tutkinnon vanhojen perusteiden mukaisesti 31.12.2021 asti.
Ammattitutkinnossa (AT) osoitetaan työelämässä tarvittavaa ammattitaitoa, joka on perustutkintoa syvällisempää tai kohdistuu rajatumpiin työtehtäviin. AT on laajuudeltaan 120, 150 tai 180 osp. Laajuus määritellään tutkinnon perusteissa. Erikoisammattitutkinnossa (EAT) osoitetaan työelämässä tarvittavaa ammattitaitoa, joka on ammattitutkintoa syvällisempää ammatin hallintaa tai monialaista osaamista. EAT on laajuudeltaan 160, 180 tai 210 osp. Laajuus määritellään tutkinnon perusteissa. Kaikkien tutkintojen perusteet löytyvät eperusteet.opintopolku.fi Uudet AT- ja EAT-tutkinnon perusteet tulevat voimaan asteittain 1.1.2019 mennessä. Jos opiskelija on aloittanut AT- / EAT-opinnot 1.1.2018 jälkeen, mutta uudet tutkinnon perusteet eivät vielä ole voimassa, hän saa edetä voimassa olevien perusteiden mukaan ja hänellä on oikeus suorittaa tutkinto niiden mukaisesti 31.12.2021 asti. VALMA on tutkintokoulutukseen valmistava koulutus. VALMA muodostuu valinnaisista koulutuksen osista, ei tutkinnoista. VALMA:ssa laajuus on 60 osp, ja se tulee suorittaa maksimissaan yhdessä vuodessa.
2. KOULUTUSMUODOT Tutkintokoulutus valmistaa ammatillisten tutkintojen tai tutkinnon osien suorittamiseen (PT, AT, EAT). Tutkintokoulutuksen tavoitteena on koko tutkinto tai tutkinnon osa. Työvoimakoulutus on yhdessä TE-hallinnon kanssa suunniteltu koulutus, johon TE-toimisto valitsee opiskelijat. Koulutus voi olla tutkintokoulutusta tai myös ilman tutkintotavoitetta, jolloin se on ammatillista osaamista syventävää tai täydentävää. Kotoutumiskoulutus ja uravalmennus ovat myös työvoimakoulutusta.
sia tutkintoja tai tutkinnon osia. Edellytyksenä on opiskelijan ja työnantajan välinen työsopimus. Henkilöstökoulutus on tietyn työnantajan henkilöstölle järjestettävä tutkintokoulutus, josta osan maksaa työnantaja. Henkilöstökoulutus voi olla myös ilman tutkintotavoitetta, eli ammatillista osaamista syventävää tai täydentävää koulutusta, mutta vain työvoimakoulutuksena. Valmentava koulutus (VALMA) on tutkintokoulutukseen valmentavaa koulutusta, joka antaa valmiuksia hakeutua tutkintokoulutukseen. Muu ammatillinen koulutus on ammatillista osaamista syventävää tai täydentävää. Siinä ei ole tavoitteena tutkinto tai tutkinnon osa. Tähän kuuluvat myös eri sertifikaatit ja pätevyydet.
3. TIEDOTUSVELVOLLISUUS Meillä on velvoite ylläpitää tietoa jatkuvasti esillä seuraavista asioista: • tutkintojen suorittamismahdollisuudet ja muu järjestettävä koulutus • arviointi • osaamisen tunnustaminen • tutkintokoulutuksen yksilölliset valinnan mahdollisuudet • ammatillisen koulutuksen toteuttamistavat ja oppimisympäristöt • yhteistyö muiden koulutuksen järjestäjien, työelämän, nuorten työpajojen tai muiden yhteistyökumppaneiden kanssa • opetus, opinto-ohjaus, ohjaus ja tuki sekä opiskeluvalmiuksia tukevat opinnot ja erityinen tuki.
Oppisopimuskoulutus on tutkintokoulutusta, joka valmistaa suorittamaan ammatilli5
4. TYÖELÄMÄTOIMIKUNNAT Toimikuntien tehtävänä on osallistua ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteen sekä ammatillisten tutkintojen ja niiden perusteiden kehittämiseen. Työelämätoimikunnat (39 kpl) osallistuvat näyttöjen toteutuksen ja osaamisen arvioinnin laadun varmistamiseen muun muassa seuraamalla valtakunnallista palaute-, seuranta- ja arviointitietoa ja tekemällä vierailukäyntejä näyttöympäristöihin.
5. HAKEUTUMINEN OPISKELIJAKSI Kuka tahansa voi hakeutua Turun AKK:hon suorittamaan ammatillista tutkintoa tai VALMA-koulutusta. Opiskelijaksi haetaan verkkosivujen kautta, josta löytyvät kaikki tarjolla olevat koulutuksemme (jatkuva haku, työvoimakoulutukset ja muu koulutustarjonta). Jatkuvassa haussa me päätämme opiskelijaksi ottamisesta määrittelemiemme valintakriteerien perusteella. Noudatamme aina yhdenvertaisia valintaperusteita. Keväisin järjestettävä valtakunnallinen yhteishaku on tarkoitettu peruskoulun juuri päättäneille hakijoille, sen kautta voidaan ottaa myös VALMA-opiskelijoita. Työvoimakoulutuksessa opiskelijavalinnan tekee TE-hallinto. Jos hakija on työtön ja TE-toimiston asiakas, tulee hakijan sopia koulutukseen hakeutumisesta TE-toimiston virkailijan kanssa ennen hakemista. Oppisopimuskoulutukseen valinnan edellytyksenä on työsopimus alan työpaikassa. Tiedot valintakriteereistä ja –menettelyistä löytyvät verkkosivuilta jokaisen koulutuksen hakuilmoituksesta. Hakijan terveydentila tai toimintakyky eivät ole esteenä opiskelijaksi ottamiselle. Poikkeuksena ns. SORA-tutkinnot, joihin sisältyy alaikäisten turvallisuutta, potilas- tai asiakasturvallisuutta taikka liikenteen turvalli6
suutta koskevia vaatimuksia. Näihin ei voida ottaa henkilöä, joka ei kykene käytännön työtehtäviin oppilaitoksessa, työpaikalla tai muissa oppimisympäristöissä. Jos meillä ei ole hakijan tarpeita vastaavaa koulutusta tai opiskelija ei saa hakemaansa paikkaa, velvollisuutemme on ohjata hakija toisen koulutuksen järjestäjän tai muiden palveluiden piiriin. Kielitaito Valtakunnallista kielikoetta ei enää järjestetä, eikä riittävää kielitaidon tasoa määritellä valtakunnallisesti. Me arvioimme, riittääkö hakijan kielitaito opintoihin. Arviossa otetaan huomioon kielitaidon kehittyminen opintojen aikana.
6. OPISKELUOIKEUS Opiskelijan opiskeluoikeus alkaa, kun hänet otetaan opiskelijaksi. Opiskeluoikeus päättyy, kun hän on suorittanut sen tutkinnon tai tutkinnon osat tai VALMA-koulutuksen tai muun koulutuksen, johon hänet on otettu opiskelijaksi. Opiskeluoikeus päättyy myös, kun opiskelijan opiskeluoikeus peruutetaan, opiskelija katsotaan eronneeksi tai oppisopimus puretaan. Työvoimakoulutuksessa opiskeluoikeus alkaa ja päättyy TE-hallinnon päättämänä ajankohtana. Jos opiskelija haluaa perustelluista syistä vaihtaa tutkintoa tai keskeyttää opintonsa, velvollisuutemme on yhdessä opiskelijan kanssa selvittää mikä muu koulutus voisi vastata hänen tarpeitaan, tai ohjata hänet muiden palveluiden asiakkaaksi. Opiskeluoikeuden väliaikainen keskeyttäminen Opiskelijalla on oikeus väliaikaisesti keskeyttää opiskeluoikeutensa siksi ajaksi, kun hän on suorittamassa asevelvollisuuttaan, siviilipalvelustaan tai naisten vapaaehtoista asepalvelusta tai hän saa sairauspäivära-
haa, äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa. Lisäksi opiskeluoikeus voidaan opiskelijan pyynnöstä väliaikaisesti keskeyttää muusta perustellusta syystä. Opiskeluoikeuden peruuttaminen Kun tutkintoon tai ammatissa toimimiseen liittyy alaikäisten, potilas- tai asiakasturvallisuutta taikka liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia (ns. SORA-tutkinnot) me voimme peruuttaa opiskeluoikeuden jos • opiskelija on vaarantanut toistuvasti / vakavasti koulutuksessa toisen henkilön terveyden tai turvallisuuden ja osoittautunut soveltumattomaksi toimimaan koulutukseen liittyvissä käytännön työtehtävissä. • on ilmeistä, että opiskelija ei terveydentilaltaan ja toimintakyvyltään täytä opiskelijaksi ottamisen edellytyksiä. • opiskelija on hakeutuessaan salannut tiedon aiemmasta opiskeluoikeuden peruuttamisesta, joka olisi voinut estää hänen ottamisensa opiskelijaksi.
• koulutukseen liittyvät käytännön tehtävät edellyttävät työskentelyä alaikäisten parissa ja opiskeluoikeuden peruuttaminen on tarpeen alaikäisten suojelemiseksi ja opiskelija on tuomittu rangaistukseen rikoslain mukaan. Opiskeluoikeuden peruuttamisesta päättää Turun AKK:n nimeämä monijäseninen toimielin, jossa on koulutuksen järjestäjän, opiskelijahuollon, opettajien, työelämän ja opiskelijoiden edustus sekä koulutussopimus- ja oppisopimustyöpaikan edustaja. Ennen opiskeluoikeuden peruuttamista on hankittava asiaa koskeva tarpeellinen asiantuntija- ja muu selvitys sekä kuultava opiskelijaa (alaikäisen kohdalla myös huoltajaa). Peruuttamisesta tehdään kirjallinen päätös. Opiskeluoikeuden palauttaminen Opiskelija voi hakea koulutuksen järjestäjältä peruutetun opiskeluoikeuden palauttamista. Opiskeluoikeus tulee palauttaa, jos sitä hakeva osoittaa, ettei peruuttamisen aiheuttaneita syitä enää ole. 7
Opiskeluoikeuden palauttamisesta päättää Turun AKK:n nimeämä monijäseninen toimielin, jossa on koulutuksen järjestäjän, opiskelijahuollon, opettajien, työelämän ja opiskelijoiden edustus sekä koulutussopimus- ja oppisopimustyöpaikan edustaja.
Sopimuksen voi purkaa myös koulutuksen järjestäjä opiskelijaa ja työantajaa kuultuaan, jos työpaikalla ei noudateta ammatillista koulutusta koskevaa lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai oppisopimuksen ehtoja.
Opiskelijan eronneeksi katsominen
7. OPISKELIJAN OIKEUDET
Opiskelijan tulee osallistua HOKSin mukaisesti toimintaan, jollei hänellä on poissaololleen perusteltua syytä. Opiskelijan on suoritettava annetut tehtävät tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti.
• Turvallinen opiskeluympäristö. • Aiemman osaamisen tunnustaminen. Sen pohjalta jokaiselle opiskelijalle laaditaan HOKS, johon suunnitellaan tarvittava osaamisen hankkiminen ja sen osoittaminen. • Opetuksen, ohjauksen ja tuen sekä mahdollisten opiskeluvalmiuksia tukevien opintojen ja erityisen tuen saaminen HOKSin tavoitteiden saavuttamiseksi. Perusteena aina yksilöllinen tarve. • Jatkuvan palautteen saaminen osaamisen kehittymisestä. Palautteella ohjataan ja kannustetaan HOKSin tavoitteiden saavuttamiseen sekä kehitetään edellytyksiä itsearviointiin. • Opiskelijahuolto ja sen palvelut perustutkinto- ja VALMA–opiskelijoille. Muille opiskelijoille annetaan tietoa opiskelijahuollon julkisista palveluista. • Maksuton ruokailu HOKSin mukaisina päivinä perustutkinto- ja VALMA–opiskelijoille. Ei koske oppisopimusta, eikä työvoimakoulutuksessa niitä, jotka saavat 9 euron kulukorvauksen. • Opintososiaaliset edut oppisopimuksessa. • Tutkintotodistus tai todistus tutkinnon osien suorittamisesta, kun on suorittanut tutkinnon / osat / hyväksytysti. VALMAssa todistus valmentavan koulutuksen suorittamisesta. • Todistuksen koulutukseen osallistumisesta saa pyydettäessä (voi olla myös opintosuoriteote). Muusta koulutuksesta, lyhyt- ja yrityskoulutus, saa todistuksen, kun koulutus päättyy. Todistuksen saa myös silloin, kun opiskelija katsotaan eronneeksi tai kun opiskelija sitä pyytää.
Opiskelija katsotaan eronneeksi, jos hänen tarkoituksenaan ei ole osallistua HOKSin mukaiseen toimintaan, eikä hän ole esittänyt poissaoloilleen perusteltua syytä tai hän ei ole suorittanut VALMAA säädetyssä ajassa (yksi vuosi). Opiskelija katsotaan eronneeksi myös silloin, kun hän itse ilmoittaa kirjallisesti eroamisestaan. Asia dokumentoidaan, jotta se on jälkikäteen todennettavissa. TE-hallinnon hankkimassa koulutuksessa opiskeleva TE-hallinnon hankkimassa koulutuksessa opiskelevan opiskeluoikeudesta päättää TE-hallinto. Jos opiskelija on poissa ilmoittamatta ja ilman perusteltua syytä viisi peräkkäistä koulutuspäivää, asiasta ilmoitetaan TE-hallinnolle, joka tekee asiassa opiskeluoikeuden päättymispäätöksen. Oppisopimuksen päättyminen ja purkaminen Oppisopimus lakkaa, kun oppisopimus päättyy tai kun sopimus puretaan. Sopimus voi päättyä esim. opiskeluoikeuden peruuttamiseen (ns. SORA-tutkinnot). Sopimuksen purku tapahtuu yleisimmin työnantajan ja opiskelijan yhteisellä sopimuksella.
8
Opintosuoriteote liitetään PT-tutkinnon todistuksiin. • Arvioinnin tarkistaminen. Opiskelija voi kirjallisesti pyytää tietoa arviointiperusteiden soveltamisesta hänen osaamisensa arviointiin 14 päivän kuluessa sen tiedoksisaannista. • Arvioinnin oikaisu. Jos opiskelija on tyytymätön arvioinnin tarkistamisesta annettuun päätökseen, hän voi pyytää työelämätoimikunnalta kirjallisesti siihen oikaisua 14 päivän kuluessa sen tiedoksisaannista. • Arvioinnin uusiminen. Jos arviointipäätöksenä on hylätty, sen saa uusia. • Hyväksytyn arvosanan korottaminen. Jos korotus koskee todistukseen merkittyä arvosanaa. siitä voidaan periä maksu.
8. OPISKELIJAN VELVOLLISUUDET • Asiallinen käyttäytyminen sekä opettajan ohjeiden ja järjestyssääntöjen noudattaminen. • Osallistuminen hänelle HOKSiin suunniteltuun toimintaan. Opetuksesta ei voi olla poissa ilman perusteltua syytä. • Annettujen tehtävien tunnollinen suorittaminen. • Salassapitovelvollisuus työpaikalla tapahtuvan oppimisen aikana kuulemastaan. • Työpaikalla tapahtuvan oppimisen aikana annettujen ohjeiden ja sääntöjen noudattaminen. • Osallistua pyydettäessä terveydentilan toteamiseksi terveydenhuollon tarkastuksiin tai tutkimuksiin sekä esitettävä pyynnöstä ote rikosrekisteristä. Koskee ns. SORA-tutkintoja, jotka liittyvät alikäisten turvallisuuteen, potilas- tai asiakasturvallisuuteen taikka liikenteen turvallisuuteen.
9. OPISKELUHUOLTO Opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskelijan oppimisen, terveyden sekä hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa.
PT- ja VALMA-opiskelijat kuuluvat Turun kaupungin opiskeluhuollon palveluiden piiriin. Tarvittaessa he pääsevät kaupungin opiskelijaterveydenhuollon sekä kuraattori- ja psykologipalveluiden pariin. Muille opiskelijoille annetaan tietoa yleisistä terveydenhuollon palveluista ja eduista.
10. OPISKELIJOILTA PERITTÄVÄT MAKSUT PT- ja VALMA-koulutus ovat aina maksuttomia, samoin TE-hallinnon hankkimat koulutukset sekä näiden mahdolliset pääsy- ja soveltuvuuskokeet. Opiskelijalle koulutuksen jälkeen jäävistä materiaaleista ja tarvikkeista voidaan periä maksu. AT- ja EAT-koulutuksissa sekä muussa ammatillisessa koulutuksessa (ei tavoitteena tutkinto / osa) voidaan periä kohtuullinen opiskelumaksu, jolla katetaan osittain koulutuksen järjestämisen kustannuksia. PT- ja VALMA-koulutuksessa todistukseen merkityn arvosanan korottamisesta voidaan periä maksu.
11. OPISKELIJAKUNTA Ammatillisella oppilaitoksella on oltava sen opiskelijoista muodostuva opiskelijakunta. Sen tehtävänä on edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa, vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumista sekä kehittää opiskelijoiden ja oppilaitoksen yhteistyötä. Opiskelijakuntaan kuuluvat kaikki Turun AKK:n opiskelijat. Opiskelijakunnan toimintaa johtaa opiskelijoiden valitsema opiskelijakunnan hallitus. Opiskelijakunnalle on tarjottava riittävät toimintaedellytykset.
12. JATKO-OPINTOKELPOISUUS Ammatillisen tutkinnon suorittanut voi hakeutua opiskelijaksi sekä ammattikorkeakouluun että yliopistoon. Tutkinnot antavat yleisen jatko-opintokelpoisuuden.
9
13. OPPIMINEN Oppiminen tutkintokoulutuksessa on tutkinnon perusteissa määritellyn osaamisen hankkimista. Jokaisen opiskelijan kohdalla on kyse yksilöllisestä oppimistarpeesta, joka syntyy osaamisen tunnustamisen ja muiden oppimistarpeiden perusteella. Oppimisessa käytetään monipuolisesti erilaisia oppimisympäristöjä. Oppimisen tueksi suunnitellaan opiskelijan tarvitsemat ohjaus- ja tukitoimet. Oppimista toi tapahtua esim. lähiopinnoissa, työsalissa, työpaikalla, verkossa, pari- ja ryhmätöissä, itsenäisenä opiskeluna, työelämän kaltaisissa projekteissa yms.
14. TYÖPAIKALLA TAPAHTUVA OPPIMINEN Työpaikalla järjestettävän koulutuksen ja näyttöjen osalta työnantaja osallistuu työpaikalla järjestettävän koulutuksen suunnitteluun ja henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman (HOKS) laatimiseen, hyväksymiseen ja päivittämiseen. Työpaikalla opiskelijaa ohjaavat työpaikan nimeämät vastuulliset ohjaajat. Koulutuksen järjestäjän velvollisuutena on perehdyttää työpaikkaohjaajat. Työpaikalla järjestettävää koulutusta ohjaa myös opettaja tai koulutuksen järjestäjän edustaja. Yhdessä nämä ohjaajat antavat opiskelijalle palautetta osaamisen kehittymisestä. Oppisopimuksen taustalla on aina opiskelijan ja työnantajan välille solmittu työsopimus. Oppisopimuksessa opiskelijaa saa palkkaa työpaikalla tapahtuvan oppimisen aikana. Oppisopimuksen voi solmia koko tutkinnon, ja nyt myös tutkinnon osan mittaiseksi. Sopimukseen ja HOKSiin määritellään tarkat työtehtävät, joiden avulla tarvittavaa osaamista työpaikalla voidaan hankkia. Osa oppimisesta tapahtuu oppilaitoksessa lähiopintoina jne. 10
Oppisopimusta ohjaavat työpaikkaohjaaja ja opettaja. Oppisopimus on mahdollista myös yrittäjälle. Koulutussopimus on yrityksessä tapahtuvaa oppimista, josta sovitaan kirjallisella sopimuksella työpaikan ja AKK:n kesken. Koulutussopimuksen tavoitteena voi olla useampi tutkinnon osa, yksi tutkinnon osa tai niitä pienempi kokonaisuus. Taustalla ei saa olla työsuhdetta, eikä opiskelijalle tai yritykselle saa maksaa korvausta, palkkaa tai vastiketta. Oppimista ohjaavat työpaikkaohjaaja ja opettaja. Sopimusten säilyttäminen OKM suosittelee, että koulutussopimusta ja oppisopimusta säilytetään kymmenen vuotta tutkinnon tai valmentavan koulutuksen suorittamisesta. Tämä perustuu opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa säädettyyn tarkastamiseen (1705/2009). Me päätämme asiakirjojen säilyttämisestä arkistonmuodostussuunnitelmassa.
15. OHJAUS JA TUKI Opiskelijan oikeutena on saada kaikissa oppimisympäristöissä opetusta ja ohjausta, jotka mahdollistavat HOKSiin asetettujen tavoitteiden saavuttamisen. Ohjausta annetaan ennen koulutusta, koulutuksessa ja työhön siirtymisessä sekä työssä kehittymisessä. Ohjaus ja tuki perustuvat opiskeluvalmiuksien kartoittamisen ja henkilökohtaistamisen aikana esille tulleeseen yksilölliseen tarpeeseen. Suunnitelma kirjataan HOKSiin. Ohjausta ja tukea voivat antaa vastuuopettaja, muut opettajat, ohjaava opettaja, opintoohjaaja, erityisopettaja, työpaikkaohjaaja ja muut tarpeelliset tahot. Opiskelijaa tuetaan jo hakuvaiheessa koulutuksen valinnassa ja opiskelijaksi ottamisen jälkeen opintojen sisällön suunnittelussa.
Opiskelijaa tuetaan myös urasuunnittelussa, jotta hän voi hakeutua jatko-opintoihin, työllistyä tai edetä urallaan. Urasuunnittelu on keskeinen osa ohjausta opintojen aikana. Opiskelija saa oppimisen ja opiskelun ohjausta ja tukea sekä tarvittaessa hän voi osallistua opiskeluvalmiuksia tukeviin opintoihin. Jos opiskelijalla todetaan (tai on aiemmin todettu) oppimisvaikeuksia / vamma / sairaus, hän voi saada myös erityistä tukea. Asiat dokumentoidaan HOKSiin. Kaikki ohjaustoiminta on aina luottamuksellista. Opiskeluvalmiuksia tukevat opinnot voidaan toteuttaa osana tutkintokoulutusta, mutta selkeästi eroteltavana ajanjaksona / -jaksoina. Opiskelija saa tällöin osaamista, joka antaa hänelle edellytykset osallistua tutkintokoulutuksen. Opintoja voivat olla esim. kieli, atk, opiskelutaidot. Yksilöllinen tarve perustellaan HOKSiin.
Erityinen tuki Opiskelijalla on oikeus erityiseen tukeen oppimisvaikeuksien, vamman, sairauden tai muun syyn vuoksi, jos hänellä on tarve sen vuoksi pitkäaikaiseen ja säännölliseen oppimisen ja opiskelun tukeen. Kyse on tällöin yksilöllisestä ja suunnitelmallisesta tuesta ja erityisistä opetus- ja opiskelujärjestelyistä. Perustutkinnossa erityinen tuki voi tarkoittaa myös arvioinnin mukauttamista. Yleensä tällöin on kyse vaativasta erityisestä tuesta ja eritysoppilaitoksen opiskelijasta. Tutkinnon perusteet voivat määritellä tarkasti, miltä osin mukauttaminen ko. PT-tutkinnossa ei ole mahdollista. Mukauttaminen tarkoittaa yksilöllistä osaamisen arviointia, joka perustuu HOKSiin kirjattuihin henkilökohtaisiin tavoitteisiin (ei tutkinnon perusteiden tavoitteisiin). Arviointi voidaan mukauttaa vain siinä määrin kuin se on välttämätöntä. Mukauttamisessa opiskelijalle laaditaan oma mukautettu 11
arviointiasteikko, M1–M3 (1.8.2018 alkaen M1–M5). Lisäksi osaamista arvioidaan todistukseen sanallisesti. Opiskelijaa ja alaikäisen kohdalla opiskelijaa ja tämän huoltajaa on kuultava ennen erityisen tuen ja mukauttamisen päätösten tekemistä, paitsi jos opiskelija itse tekee esityksen. Ammattitaitovaatimuksista poikkeaminen on mahdollista perustutkinnossa. Ammattitaitovaatimuksista tai osaamistavoitteista voi poiketa silloin, jos ne ovat olosuhteet tai aiemmin hankittu osaaminen huomioiden joiltakin osin kohtuuttomia tai se on perusteltua opiskelijan vammaan tai terveydentilaan liittyvistä syistä. Tutkinnon perusteet voivat määritellä tarkasti, miltä osin poikkeaminen ko. PT-tutkinnossa ei ole mahdollista. Tavoitteena poikkeamisessa on, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon, vaikka hän ei joiltakin osin voi saavuttaa vaatimuksia. Poikkeamista tehdään vain siinä määrin, kun se on näiden syiden vuoksi välttämätöntä. Poikkeaminen ei ole mahdollista mm. erillislainsäädäntöihin, potilas-, työ- ja asiakasturvallisuuteen liittyvissä tutkinnon osissa. Jos arvioinnista poiketaan merkittävästi ammatillisten tutkinnon osien osalta opiskelijalle ei voida antaa todistusta ao. tutkinnon osan suorittamisesta. Koulutuksen järjestäjä antaa tällöin todistuksen opiskelijan osaamisesta (sanallinen kuvaus). Jos arvioinnista poiketaan YTO-tutkinnon osien osa-alueiden osalta (esim. toinen kotimainen kieli), osa-alue on korvattava jollakin toisella osa-alueella, jotta YTO-osaamispistemäärä täyttyy. Opiskelijaa ja alaikäisen kohdalla opiskelijaa ja tämän huoltajaa on kuultava ennen poikkeamispäätöksen tekemistä, paitsi jos opiskelija itse tekee esityksen.
12
16. HENKILÖKOHTAISTAMINEN JA HOKS Henkilökohtaistaminen tehdään kaikille ammatillisessa koulutuksessa tutkintoa tai sen osaa suorittaville sekä VALMAn opiskelijoille. Henkilökohtaistaminen ei koske henkilöstökoulutuksessa opiskelevia. Henkilökohtaistamiseen perustuvassa koulutuksessa hankitaan vain puuttuvaa osaamista. Meidän velvollisuutena on selvittää opiskelijan aiempi osaaminen. Henkilökohtaistaminen varmistaa, että tutkinnon suorittamisaika, opiskelun kesto, opiskelutavat ja oppimisympäristöt ovat tarkoituksenmukaisia ja että opiskelija saa tarvitsemansa ohjauksen ja tuen saavuttaakseen tavoitteeksi asetetun osaamisen. Henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS) tehdään yhdessä opiskelijan kanssa, ja se perustuu aina yksilöllisiin tarpeisiin. Siinä huomioidaan opiskelijan elämäntilanne ja aiemmin hankkima osaaminen. HOKS on opiskelijan henkilökohtaisen opintopolun toteutumisen suunnitelma, ja siihen kirjataan aina myös tarvittavat ohjauksen ja tuen toimenpiteet sekä opiskelijan urasuunnitelma. HOKS on yhteinen työkalu ja apuväline, jota pitää päivittää säännöllisesti opintojen edetessä. HOKSiin suunnitellaan yksilöllisesti ja tutkinnon osittain tiedot opiskelijan osaamisen • Tunnistamisesta ja tunnustamisesta • Hankkimisesta • Kehittymisestä • Osoittamisesta • Tarvittavista ohjaus- ja tukitoimet • Urasuunnitelma HOKS laaditaan aina mahdollisimman aikaisessa vaiheessa opintojen alettua. Oppisopimuksessa kuitenkin oppisopimuskoulutukseen hakijalle tarvittavin osin jo ennen koulutuksen alkua, koska suunnitelma pi-
tää olla liitettävissä oppisopimukseen sopimusta hyväksyttäessä.
toittamista ja hänen ohjaamista tarpeitaan parhaiten vastaaviin opintoihin.
HOKSin hyväksyvät ja allekirjoittavat vastuuopettaja ja opiskelija, sekä työpaikan edustaja ja TE-hallinnon edustaja silloin, kun he ovat osallistuneet sen laadintaan ja päivittämiseen. Opiskeluhuollon toimijat ovat tarvittaessa mukana HOKSin laatimisessa.
Urasuunnittelulla opintojen alussa autetaan opiskelijaa suunnittelemaan opintojaan urasuunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Suunnitelmaa päivitetään opintojen aikana.
HOKS hyväksytään ensimmäistä kertaa allekirjoitettuna (paperi / sähköinen). Muutosten osalta riittää, että muutokset tehdään tavalla, josta on jälkikäteen todennettavissa kaikkien osapuolien hyväksyntä. Esimerkiksi sähköpostiviesti, muutoslomake, tietojärjestelmään henkilökohtaisesti tehty hyväksymismerkintä, skannattu dokumentti tms. Siitä on pystyttävä todentamaan, kuka hyväksyi, mitä hyväksyi ja milloin. HOKS pidetään ajantasaisena ja sitä pitää päivittää säännöllisesti tutkinnon suorittamiseen tai koulutuksen päättymiseen saakka.
Urasuunnittelulla opintojen aikana tuetaan opiskelijan persoonallisuuden kasvua ja se otetaan huomioon urasuunnittelussa, päivitetään urasuunnitelmaa opiskelijan työelämästä saamien kokemusten perusteella, kehitetään ja ylläpidetään opiskelijan urasuunnittelutaitoja ja tiedotetaan opiskelijoille mahdollisuuksista hankkia osaamista eri tavoilla. Urasuunnittelu opintojen loppuvaiheessa tarkoittaa opiskelijan ohjaamista jatko-opintoihin ja työelämään.
HOKSin säilyttäminen OKM suosittelee, että henkilökohtaista osaamisen kehittämissuunnitelmaa säilytetään kymmenen vuoden ajan tutkinnon tai valmentavan koulutuksen suorittamisesta. Tämä perustuu opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa säädettyyn tarkastamiseen (1705/2009). Me päätämme asiakirjojen säilyttämisestä arkistonmuodostussuunnitelmassa.
17. URASUUNNITTELU Urasuunnittelu on osa HOKSia. Se tarkoittaa kaikkea ohjaustoimintaa. Urasuunnittelutaitojen opettaminen ja oppiminen lisäävät opiskeluun osallistumista ja sitoutumista, parantavat oppimiskykyä ja opintojen edistymistä sekä edistävät työelämään siirtymistä, työelämässä etenemistä, lisäopintoihin hakeutumista ja työllistymistä. Urasuunnittelu koulutukseen hakeutumisen aikana tarkoittaa hakijan lähtötilanteen kar13
18. OPISKELIJAPALAUTE Valtakunnallisella ARVO–palautteella kerätään opiskelijoilta tietoa henkilökohtaistamisesta, opintojen suunnittelusta, opiskelijan hyvinvointiin liittyvistä asioista ja työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta. Palaute otetaan kaksi kertaa koulutuksen aikana (alku- ja loppupalaute) tutkintokoulutuksen, oppisopimuskoulutuksen, työvoimakoulutuksen ja VALMA-koulutuksen opiskelijoilta. Lyhytkoulutusten palautteella ja mahdollisilla muilla palautteilla kerätään tarvittaessa tietoa koulutusten kehittämiseksi Turun AKK:n laatujärjestelmän mukaisesti.
19. NÄYTTÖ JA ARVIOINTI Hankittu osaaminen näytetään työelämässä aidoissa työtilanteissa ja -prosesseissa. Perustellusta syystä näyttö voidaan järjestää myös muualla (esim. oppilaitos, oma työmaa, työpaja). Näyttö suunnitellaan aina yksilöllisesti ja tutkinnon osittain HOKSiin. Näyttö järjeste-
14
tään mahdollisimman pian sen jälkeen, kun opiskelijalla on riittävää osaamista. Meidän on varmistettava suunnitteluvaiheessa, että työpaikka sopii juuri ko. näytön tarkoitukseen. Näyttöympäristön tulee mahdollistaa tutkinnon perusteissa määrätyn osaamisen osoittaminen. Opiskelijalla on oikeus saada jatkuvaa palautetta osaamisensa kehittymisestä. Palautetta antavat opettajat ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen ajalta työpaikkaohjaaja sekä näytön aikana näytön arvioijat. Näyttöä on mahdollista jatkaa toisessa työpaikassa / työkohteessa, jotta osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Näytössä osoitettua osaamista voidaan myös täydentää (suullinen haastattelu, kirjallinen tehtävä tms.) siten kuin tutkinnon perusteet sen mahdollistavat. Opiskelija voi osallistua näyttöön osaamisen hankkimistavasta riippumatta. Siihen voi osallistua myös ilman tutkintokoulutukseen osallistumista.
Perustutkinnossa YTO-tutkinnon osien osaaminen voidaan näyttää osana tutkinnon osan näyttöä tai tarvittaessa myös muulla tavoin (kirjallinen / suullinen). Arviointiaineiston säilyttäminen Opiskelijalle on varattava tilaisuus tutustua kirjalliseen tai muutoin tallennettuun osaamisen arvioinnin perusteella syntyneeseen arviointiaineistoon. Arviointiaineistoa on säilytettävä vähintään kuusi kuukautta arvosanan antamisesta.
20. OSAAMISEN ARVIOINTI Osaamisen arvioinnilla annetaan tietoa opiskelijan osaamisesta, varmistetaan tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttaminen ja kehitetään edellytyksiä itsearviointiin. Osaamista arvioidaan tutkinnon osittain monipuolisesti ja verrataan tutkinnon perusteiden vaatimuksiin. Arvioinnin tulee kattaa kaikki vaatimukset. Arvioijien on suoritettava arviointi ripeästi sen jälkeen, kun näyttö on ohi. Opiskelijalle on aina annettava mahdollisuus itsearviointiin, mutta se ei saa vaikuttaa osaamisen arviointiin eikä arvosanaan. Arvioinnin perusteella annetaan arvosana arviointiasteikon mukaisesti. Perustutkinnossa ammatilliset tutkinnot osat arvioidaan asteikolla 1–3 (1.8.18 alkaen 1–5). Elokuusta alkaen myös YTO-tutkinnon osat ja niiden osa-alueet. YTO-tutkinnon osat asteikolla hyväksytty-hylätty ja osa-alueet asteikolla 1–5. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnossa arvioidaan asteikolla hyväksytty-hylätty. Jos arviointia on perustutkinnossa mukautettu tai tavoitteista on poikettu joiltakin osin osaamista verrataan HOKSissa asetettuihin yksilöllisiin tavoitteisiin. VALMA-koulutuksessa arvioidaan asteikolla hyväksytty-hylätty.
Arvioinnista tehdään päätös ja se dokumentoidaan laatukäsikirjan mukaisesti ja annetaan opiskelijalle tiedoksi.
21. OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN Osaamisen tunnustaminen on myös arviointia. Opiskelijan aiempi osaaminen tunnistetaan opiskelijan esittämien asiakirjojen (tutkintotodistus, työtodistus tai muut todistukset) ja muun selvityksen (esim. osaamiskartoitus, haastattelu, työnäyte) perusteella. Tunnistamisen tekee oma opettaja henkilökohtaistamisen yhteydessä. Tunnistamisen perusteella tavoiteltavaan tutkintoon liittyvää osaamista voidaan tunnustaa ja tehdä tunnustamispäätös laatukäsikirjan mukaisesti. Tunnustamisessa osaamista verrataan tutkinnon perusteiden vaatimuksiin. Tällöin tavoiteltavana oleva tutkinnon osa, YTO-tutkinnon osa tai VALMA-koulutuksen koulutuksen osa tai joku osa niistä voidaan tunnustaa. Tunnustamisessa on noudatettava tutkinnon perusteita ja tutkinnon muodostumissääntöjä. Jo suoritetut pakolliset tutkinnon osat on pakko tunnustaa, valinnaisten osien kohdalla tunnustamisesta voidaan sopia opiskelijan kanssa. Asiat kirjataan HOKSiin. Tunnustamispäätöksen (alla olevat kohdat b ja c) tekee kaksi arvioijaa, kaksi opettajaa tai muuta AKK:n nimeämää edustajaa, kun aiemmin hankittua osaamista arvioidaan ilman näyttöön osallistumista. Näistä kohdista tehdään aina päätös, joka perustellaan, allekirjoitetaan ja dokumentoidaan. Ensimmäisen kohdan (alla oleva kohta a) suora sisällyttäminen on vain toimenpide, josta ei tehdä päätöstä, eikä siihen tarvita arvioijia. a) Tunnustetaan voimassa olevien tutkinnon perusteiden mukaan suoritettuja tutkinnon osia tai muiden viranomaisten arvioimia ja todentamia suorituk15
sia/opintoja tai yhteisten tutkinnon osien osa-alueita tai lukio- tai korkeakouluopintoja, jotka voidaan sisällyttää osaksi suoritettavaa tutkintoa, ja siirretään ne suoraan tavoiteltavan tutkinnon tutkintotodistukseen tutkinnon osaksi / YTO-tutkinnon osaksi. Mikäli HOKSissa on sovittu valinnaisten tutkinnon osien kohdalta muun osaamisen hankkimisesta, niiltä osin tunnustamista ei tarvitse tehdä. Kirjataan HOKSiin. b) Tunnustetaan ei-voimassa olevien tutkinnon perusteiden mukaisia suorituksia tai vastaavia muiden viranomaisten arvioimia ja todentamia opintoja arvioimalla niiden ajantasaisuus ja vastaavuus tavoiteltavan tutkinnon osan / osien sisältöön. Jos arvioijat toteavat osaamisen olevan ajantasaista ja vastaavan suoritettavan tutkinnon osan tai osien sisältöä, osaaminen tulee tunnustaa. Mahdollista on, että osa tavoiteltavan tutkinnon osan vaatimuksista tunnustetaan ja puuttuva osa osoitetaan näytössä. Kirjataan HOKSiin. c) Tunnustetaan muuta tutkintoon soveltuvaa osaamista (työtodistus, harrastustoiminta, arkiosaaminen yms.), ja ohjataan opiskelija osoittamaan puuttuva osaaminen näyttöön. Osaaminen osoitetaan vain siltä osin, kun sitä ei ole aiemmin arvioitu ja todennettu. Kirjataan HOKSiin.
22. ARVIOIJAT PT-, AT- ja EAT-tutkinnoissa osaamisen arvioinnin näytössä toteuttavat kaksi Turun AKK:n nimeää arvioijaa, joista toinen edustaa työelämää (TA, TT tai itsenäinen ammatinharjoittaja) ja toinen on opettaja (pedagogisesti pätevä ja kelpoinen tai erityisestä syystä joku muu AKK:n edustaja). Erityisestä syystä (esim. viivästys) arvioinnin voi toteuttaa ja arvioinnista päättää myös kaksi opettajaa tai muuta koulutuksen jär16
jestäjän edustajaa. Vähintään toisen arvioijista on oltava paikalla näytössä. Arvioijat tekevät yhdessä osaamisen arvioinnista päätöksen arviointikeskustelussa, johon opiskelija ei osallistu. VALMAssa ja perustutkinnossa YTO-tutkinnon osien ja niiden osa-alueiden arvioinnin toteuttaa ja siitä päättää yksi arvioija, joka on opettaja. Silloin kun YTO-tutkinnon osa tai sen osa-alue näytetään näytössä ammatillisen tutkinnon osan yhteydessä, osaamisen arvioinnissa voidaan kuulla työelämän edustajaa. Arvioijilla pitää olla riittävä ammattitaito ja osaaminen arvioitavasta tutkinnosta / osasta, riittävä ammattitaito arvioitavalla alalla sekä riittävä perehtyneisyys arviointiin ja tutkinnon perusteisiin. Meidän velvollisuutena on perehdyttää työelämän arvioijat osaamisen arviointiin ja tutkinnon perusteisiin. Arvioijien esteellisyys perustuu hallintolain 27–29 pykälään (ei saa olla lähisukulainen tai muuten läheinen).
23. ARVIOINNIN TARKISTAMINEN JA OIKAISU Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteiden soveltamisesta hänen osaamisensa arviointiin. Opiskelija voi pyytää arvioijilta tai muulta koulutuksen järjestäjältä kirjallisesti arvioinnin tarkistamista 14 päivän kuluessa sen tiedoksisaannista. Arvioijat käsittelevät arvioinnin tarkistamispyynnön ja tarkistavat sen (mm. oikaisun jättöaika ja sisältö). Jos pyyntö ei ole saapunut määräajassa (14 vrk arviointipäätöksen tiedoksi antamisesta plus 7 vrk, mikäli päätös annetaan tiedoksi esim. kirjeellä, sähköpostilla tai vastaavalla ilman saantitodistusta) tai opiskelija vaatii arvioinnin tarkistamista muusta kuin arvioijien päättämästä, niin se on aiheeton.
Arvioijien on päätettävä ripeästi arviontipäätöksen muuttamisesta opiskelijan tarkistuspyynnön mukaiseksi. Jos tarkistuspyyntö on aiheeton, päätös on perusteltava. Päätös tehdään kirjallisesti laatukäsikirjan mukaisesti ja se annetaan tiedoksi opiskelijalle. Arvioinnin oikaisu Opiskelija voi pyytää ao. työelämätoimikunnalta kirjallisesti oikaisua em. arvioinnin tarkistamispäätökseen 14 päivän kuluessa sen tiedoksisaannista. Opiskelija lähettää oikaisun työelämätoimikunnalle tai sille työelämätoimikunnalle, jonka toimialaan kuuluvat yhteiset tutkinnon osat. Työelämätoimikunta pyytää arvioinnin oikaisupyynnöstä selvityksen tai vastaavan arviointipäätöksen tehneiltä arvioijilta. Saatuaan arvioijien lausunnon työelämätoimikunta tekee päätöksen asiassa: Jos arviointipäätös on ollut ilmeisen virheellinen, työelämätoimikunta edellyttää uutta arviointia ja voi perustellusta syystä edellyttää koulutuksen järjestäjää asettamaan uudet arvioijat. Jos arvioinnin oikaisupyyntö on aiheeton, asia on loppuun käsitelty. Molemmissa vaihtoehdoissa päätös on perusteltava. Päätös tulee tiedoksi myös meille. Uusi arviointi ei tällöin kuitenkaan tarkoita sitä, että opiskelija osoittaa osaamisensa uudelleen näytössä tai muulla tavoin. Järjestämme tarvittaessa uuden arviointikeskustelun ja arvioijat tekevät uuden arviointipäätöksen siitä ammatillisesta tutkinnon osasta tai yhteisen tutkinnon osan osa-alueesta, josta opiskelija on vaatinut arvioinnin oikaisua ja jos oikaisu niin määrää.
tä arviointipäätöksestä. Päätös laaditaan kirjallisena, ja arvioijat varmentavat päätöksen allekirjoituksellaan päiväyksineen. Arvioijien päätös lähetetään tiedoksi opiskelijalle ja työelämätoimikunnan sihteerille. Tämä päätös on lopullinen, eikä siitä voi valittaa. VALMAssa opiskelija voi pyytää rehtorilta kirjallisesti oikaisua 14 päivän kuluessa sen tiedoksisaannista. Jos arviointi on virheellinen, rehtori voi määrätä uuden arvioinnin sekä perustellusta syystä edellyttää uudet arvioijat.
24. ARVIOINNIN UUSIMINEN JA ARVOSANAN KOROTTAMINEN Jos osaamisen arvioinnin päätöksenä on hylätty, järjestämme opiskelijalle mahdollisuuden näytön uusimiseen. Järjestämme mahdollisuuden tarvittaessa myös hyväksytyn arvosanan korottamiseen. Opiskelijalta voidaan periä tästä maksu, jos korotus koskee todistukseen jo merkittyä arvosanaa.
25. TODISTUKSET Tutkintotodistuksen saa, kun on suorittanut tutkinnon kokonaan hyväksytysti. Sen saa myös silloin, kun opiskelija katsotaan eronneeksi tai kun opiskelija sitä pyytää. Todistuksen tutkinnon osien suorittamisesta saa, kun HOKSiin sovittu tavoite on saavutettu, eli suunniteltu tutkinnon osa / osat on suoritettu hyväksytysti. Sen saa myös silloin, kun opiskelija katsotaan eronneeksi tai kun opiskelija sitä pyytää. Todistuksen tutkintokoulutukseen osallistumisesta saa, kun opiskelija sitä pyytää. Osallistumistodistus voi olla myös ote opintosuoriterekisteristä.
Uusi arviointipäätös voi olla sama kuin alkuperäinenkin, tai se voi poiketa alkuperäises17
Todistuksen valmentavan koulutuksen suorittamisesta (VALMA) saa, kun on suorittanut VALMA-koulutuksen loppuun. Sen saa myös silloin, kun opiskelija katsotaan eronneeksi tai kun opiskelija sitä pyytää. Todistus VALMA-koulutukseen osallistumisesta annetaan, jos opiskelija sitä pyytää. Todistuksen muuhun ammatilliseen koulutukseen osallistumisesta (ei tutkintokoulutus) saa, kun koulutus päättyy tai kun opiskelija katsotaan eronneeksi. Perustutkinnossa todistuksen liitteeksi annetaan ote opintosuoritusrekisteristä tai muu vastaava selvitys. Sen sisältönä: • YTO-tutkinnon osien pakolliset ja valinnaiset osa-alueet, niiden osaamispisteet ja arvosanat • Muut tutkinnon osaa pienemmät kokonaisuudet Sertifikaatit, kortit, kuten hygieniapassi, EA1 yms. (suorituspäivämäärällä) Jos on tunnustettu jostakin tutkinnon osasta vain osa (mutta ei kokonaan), eikä loppuosaa ole näytetty näytössä hyväksytysti, merkitään ne tunnustetut tutkinnon osan alle (tunnustamispäivämäärällä).
26. ESINEIDEN TAI AINEIDEN HALTUUN OTTAMINEN Rehtori ja opettaja yhdessä tai erikseen voivat työpäivän aikana ottaa haltuun ja tarkastaa opiskelijan mukana olevat tavarat, opiskelijan hallinnassa olevat säilytystilat ja päällisin puolin hänen vaatteensa, jos on ilmeistä, että opiskelijalla on hallussa esineitä tai aineita joilla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta ja opiskelija kieltäytyy pyynnöstä huolimatta niitä luovuttamasta, tai ei luotettavasti osoita, ettei hänen hallussaan niitä ole. Opiskelijalle tulee ilmoittaa ennen tarkastusta tarkastuksen syy. Haltuun ottaminen ja tarkastaminen on ta18
pahduttava mahdollisimman turvallisesti ja ne eivät saa vaikuttaa opiskelijan henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja yksityisyyteen enempää kuin on välttämätöntä. Haltuun otetut esineet tai aineet luovutetaan opiskelijalle itselleen ja alaikäisen kohdalla hänen huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle. Tai, jos heillä ei ole lain mukaan oikeutta pitää niitä hallussaan, poliisille tai muulle laissa säädetylle viranomaiselle. Toimenpide pitää kirjata ja dokumentoida, jotta se voidaan jälkikäteen todentaa.
27. HUUMAUSAINETESTAUS Opiskelija voidaan velvoittaa esittämään huumausainetestiä koskeva todistus, jos on perusteltua epäillä, että opiskelija on huumausaineen vaikutuksen alaisena HOKSin mukaisissa oppimisympäristöissä tai että hänellä on riippuvuus huumeista. Toimenpide pitää kirjata ja dokumentoida, jotta se voidaan jälkikäteen todentaa.
28. LUOKKAHUONEESTA, OPPIMISTILASTA JA OPPILAITOKSEN ALUEELTA POISTAMINEN Opetusta häiritsevä, väkivaltaisesti tai uhkaavasti käyttäytyvä taikka toisen henkeä tai terveyttä vaarantava opiskelija voidaan määrätä poistumaan luokkahuoneesta tai muusta oppimistilasta tai tilaisuudesta jäljellä olevan oppitunnin ajaksi. Jos opiskelija ei noudata poistumismääräystä, hänet voidaan määrätä poistumaan myös oppilaitoksen alueelta. Rehtori ja opettaja yhdessä tai erikseen voivat poistaa tässä tilanteessa opiskelijan luokkahuoneesta tai muusta oppimistilasta tai tilaisuudesta, jos hän ei noudata poistumismääräystä. Jos poistettava opiskelija koettaa vastarintaa tekemällä välttää poistamisen, rehtorilla ja opettajalla on oikeus käyttää sellaisia opiskelijan poistamiseksi tarpeellisia voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina opiskelijan
ristössä, rikkoo järjestyssääntöjä, kieltäytyy huumausainetestistä tai on käyttänyt ko. testin perusteella huumausainetta muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin. Kirjallisesta varoituksesta päättää rehtori. Ennen kirjallista varoitusta opiskelijalle on yksilöitävä kurinpitorangaistukseen syynä oleva teko tai laiminlyönti, hankittava tarpeellinen selvitys ja kuultava opiskelijaa. ikä ja tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen. Poistamisessa ei saa käyttää voimankäyttövälineitä. Voimakeinojen käyttöön turvautuneen opettajan tai rehtorin tulee antaa kirjallinen selvitys tapahtuneesta AKK:lle. Opiskelijan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään kolmen työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen opiskelijan tai jonkun muun samassa oppimistilassa olevan turvallisuus kärsii opiskelijan väkivaltaisen tai uhkaavan käytöksen vuoksi tai opetus ja työskentely vaikeutuvat kohtuuttomasti opiskelijan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi.
Kirjallisen varoituksen antamisesta on alaikäisen kohdalla ilmoitettava tämän huoltajalle. Perusteltu päätös annetaan tiedoksi opiskelijalle valitusosoituksineen. Määräaikainen erottaminen Jos teko on vakava (häiritsee opetusta, käyttäytyy väkivaltaisesti tai uhkaavasti opiskeluympäristössä, rikkoo järjestyssääntöjä, kieltäytyy huumausainetestistä tai on käyttänyt ko. testin perusteella huumausainetta muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin) taikka opiskelija jatkaa käytöstään kirjallisen varoituksen saatuaan, hänet voidaan erottaa määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi.
Luokkahuoneesta, oppimistilasta ja oppilaitoksen alueelta poistamisesta on alaikäisen kohdalla ilmoitettava tämän huoltajalle.
Määräaikaisesta erottamisesta päättää Turun AKK:n nimeämä monijäseninen toimielin, jossa on koulutuksen järjestäjän, opiskelijahuollon, opettajien, työelämän ja opiskelijoiden edustus.
Toimenpide pitää kirjata ja dokumentoida, jotta se voidaan jälkikäteen todentaa.
Korkeintaan kolmen kuukauden määräaikaisesta erottamisesta voi päättää myös rehtori.
29. KURINPITOTOIMET
Ennen erottamista opiskelijalle on yksilöitävä kurinpitorangaistukseen syynä oleva teko tai laiminlyönti, hankittava tarpeellinen selvitys, ja kuultava opiskelijaa ja alaikäisen kohdalla myös hänen huoltajaa.
Opiskelijalla on oikeus turvalliseen oppimiseen. Turun AKK:n järjestyssäännöt edistävät opiskeluympäristön turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Kurinpitorangaistuksesta tehdään aina kirjallinen päätös. Kirjallinen varoitus
Määräaikaisesta erottamisesta on alaikäisen kohdalla ilmoitettava tämän huoltajalle. Perusteltu päätös annetaan tiedoksi opiskelijalle valitusosoituksineen.
Opiskelijalle voidaan antaa kirjallinen varoitus, jos hän häiritsee opetusta, käyttäytyy väkivaltaisesti tai uhkaavasti opiskeluympä19
Opiskeluoikeuden pidättäminen Jos opiskelija kieltäytyy terveydentilan toteamiseksi suoritettavista tarkastuksista ja tutkimuksista, häneltä voidaan pidättää oikeus opiskeluun siihen asti, kunnes hän suostuu tarvittaviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin. Opiskelijalle on varattava mahdollisuus mielipiteensä esittämiseen. Jos opiskelija kieltäytyy rikosrekisteriotteen nähtäväksi antamisesta, häneltä voidaan pidättää oikeus opiskeluun siihen asti, kunnes hän suostuu toimittamaan sen nähtäväksi. Opiskeluoikeuden pidättämisestä päättää Turun AKK:n nimeämä monijäseninen toimielin, jossa on koulutuksen järjestäjän, opiskelijahuollon, opettajien, työelämän ja opiskelijoiden edustus. Opiskeluoikeuden pidättämisestä on alaikäisen kohdalla ilmoitettava tämän huoltajalle. Perusteltu päätös annetaan tiedoksi opiskelijalle valitusosoituksineen.
Päätökseen voi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen hallintolainkäyttölain mukaisesti, kun päätös koskee Kirjallista varoitusta, määräaikaista erottamista, opiskeluoikeuden pidättämistä, oikeutta maksuttomaan ruokailuun ja erityistä tukea saavan tai oppisopimusopiskelijan opintososiaalisia etuuksia. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Paitsi jos on kyseessä Kirjallinen varoitus, määräaikainen erottaminen tai opiskeluoikeuden pidättäminen, tällöin valitus on tehtävä 14 päivän kuluessa tiedoksisaannista. Päätökseen voi hakea muutosta valittamalla opiskelijoiden oikeusturvalautakuntaan hallintolainkäyttölain mukaisesti, kun päätös koskee Opiskeluoikeuden peruuttamista tai palauttamista. Valitus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
30. PÄÄTÖKSIIN LIITTYVÄ MUUTOKSENHAKU Päätökseen voi vaatia oikaisua aluehallintovirastolta hallintolain mukaisesti, kun päätös koskee VALMAN suoritusaikaa, opiskelijaksi ottamista, erityistä tukea, arvioinnin mukauttamista, ammattitaitovaatimuksista poikkeamista, huumausainetestin esittämisvelvollisuutta, opiskelijan oikeutta opiskeluoikeuden väliaikaiseen keskeyttämiseen tai opiskelijan eronneeksi katsomista. Oikaisu on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
www.turunakk.fi info@turunakk.fi www.turunakk.fi 20
Turun Aikuiskoulutuskeskus Artukaistentie 13, 20240 Turku Kärsämäentie 11, 20360 Turku