Helena Tigerstedt & Johanna Säteri (toim.)
Leikin ilo varhaiskasvatuksessa
Helena Tigerstedt & Johanna Säteri (toim.)
Leikin ilo varhaiskasvatuksessa
Julkaisun toimittajat: Helena Tigerstedt lehtori, THM, erikoistoimintaterapeutti, SI-terapeutti ja -kouluttaja ,Turun AMK Johanna Säteri suunnittelija, TtM, toimintaterapeutti Turun AMK
Julkaisun kirjoittajat: Elina Ahotupa lastentarhanopettaja, Kuusiston päiväkoti Sari Fredriksson leikkipuisto-ohjaaja, Kaarinan kaupunki Tiina Heimoranta lastentarhanopettaja, Piispanlähteen pk Henna Heinonen Katariinan Vilske Iina Kiviharju lastenhoitaja, Hepokullan phy Ann-Mari Koittola Kerttulin päivähoitoyksikkö Rosa Koskela varhaiskasvatuksen opettaja, Moikoisten phy Sanna Laaksonen varhaiskasvatus, Kaarinan kaupunki Riina Lehtinen lastenhoitaja, Tammentuvan päiväkoti Henna Lenets varhaiskasvatuksen opettaja, Lastentalo Mukulax Mia Lämsä varhaiskasvatuksen lastenhoitaja, Lastentalo Mukulax Nora Meripuu varhaiskasvatus, Kaarinan kaupunki Johanna Rintala Ann-Katrin Silfver-Lehtinen varhaiskasvatuksen opettaja, Avoin päiväkoti Peiponpesä, Lieto Anne Soramäki varhaiskasvatuksen opettaja, Karhunkallion päiväkoti, Rusko Katja Tiittanen Susanna Uutela-Toiviainen varhaiskasvatuksen opettaja, Loimaan kaupunki
Turun ammattikorkeakoulun julkaisuja
Sisältö Esipuhe .................................................................................................................. 5
Mitä opin
Facebook-päivitys .....................................................................................................8 Iina Kiviharju
Leikin ilo .................................................................................................................... 13 Ann-Katrin Silfver-Lehtinen
Leikin ilo minun työssäni .................................................................................... 15 Anne Soramäki
Leikin ilo perhepäivähoidossa .......................................................................... 10 Sanna Laaksonen & Nora Meripuu
Leikkiympäristöstä
Blogi pienryhmän leikistä.................................................................................... 20 Ann-Mari Koittola
Hyvä leikki – parempi mieli ............................................................................... 23 Riina Lehtinen
Leikin tuunaus
Puiston piriste boxi ............................................................................................... 30 Sari Fredriksson
Lääkärileikin tuunaus ja siivoaminen ............................................................. 32 Tiina Heimoranta
Vinkkejä SI-ongelmiin
Aistijärjestelmien heikon integroitumisen tunnusmerkkejä .................. 36 Elina Ahotupa
Tunnon ja Aistin lystilaari ................................................................................... 42 Katja Tiittanen ja Johanna Rintala
Pienkoulutukset työyhteisölle
Lapsen perusoikeus on leikki............................................................................. 46 Henna Heinonen
Leikin ilo minun työssäni..................................................................................... 50 Rosa Koskela
Lastentalo Mukulax – Leikin kehitys .............................................................55 Henna Lenets ja Mia Lämsä
Apukysymykset .................................................................................................... 57 Susanna Uutela-Toiviainen
4
Turun ammattikorkeakoulu
Esipuhe Leikki on lapsen tärkeintä toimintaa ja lapsen keskeisin osallistumisen muoto hänen arjen toimintaympäristöissään. Lapsi kehittyy, oppii ja edistää hyvinvointiaan leikkiessään. Leikki on perustarve ja lapsen oikeutta olla lapsi. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2018, 2016) korostavat leikin merkitystä sekä leikin edellytysten turvaamista jokaiselle suunnitelmallisesti ja lapsen tuen tarpeen mukaisesti. Tämä toi varhaiskasvatuksessa työskenteleville tarpeen ymmärtää leikkiä uudella tavalla. Leikin ilo varhaiskasvatuksessa -koulutushanke tarjosi teemaan uutta tulokulmaa, sillä leikkiin syvennyttiin toimintaterapian näkökulmasta. Mitä leikki on toimintana ja mitä eri osa-alueita siihen kuuluu? Hankkeessa varhaiskasvatuksen ammattilaiset syvensivät osaamistaan leikistä ja leikin ilosta sekä leikin systemaattisesta havainnoinnista ja tukemisesta. Koulutuksessa käsiteltiin myös sensorisen integraation ongelmien vaikutusta lapsen leikkiin ja muuhun toimintaan. Hanke toteutettiin Opetushallituksen rahoituksella. Tämä posterikirja on kokoelma hankkeeseen osallistuneiden kehittämistöistä, joissa koulutuksessa opittua on työstetty innovatiivisesti edelleen ja viety osaksi varhaiskasvatusyksiköiden arkea. Opitun jalkauttaminen omaan työhön ja yksikköön on tapahtunut monin eri tavoin muun muassa koulutusten, infotilaisuuksien, leikkiympäristön muokkauksen ja käytännön työvälineiden kehittämisen kautta. Lämmin kiitos kaikille hankkeeseen osallistuneille ja osallistumisen mahdollistaneille.
Turussa, lokakuussa 2019 Helena Tigerstedt
Leikin ilo varhaiskasvatuksessa
Johanna Säteri
5
Mitä opin
Leikin ilo varhaiskasvatuksessa
7
Facebook-päivitys Iina Kiviharju
8
Turun ammattikorkeakoulu
Leikin ilo varhaiskasvatuksessa
9
Leikin ilo perhepäivähoidossa Sanna Laaksonen ja Nora Meripuu Olemme opiskelleet kevään 2019 Turun ammattikorkeakoulussa Leikin ilo varhaiskasvatuksessa -koulutuksessa.
Mitä opimme? Leikki on elintärkeää lapsille. Sen avulla lapsi on hyvinvoiva, oppii ja kehittyy. Leikille on löydyttävä aikaa ja sen on oltava lapselle mieluista, jotta hän sitoutuu siihen. Leikki kertoo lapsen kehityksen tasosta. Aikuinen menee leikkiin mukaan, mutta antaa lapselle tilaa kehittää ja johtaa leikkiä. Auttaa suunnittelemaan leikkiä ja pitää sitä kasassa. Kannustus on tärkeää! Leikkiä havainnoidaan ja arvioidaan, jotta osataan haastaa lasta oikealla kehitystasolla ja tukea tarvittaessa. Lapsia on erilaisia ja heillä on kaikilla omat erityispiirteet ja tarpeet. Oikealla leikillä ja toimintaympäristöllä voidaan viedä lapsen kehitystä eteenpäin. Lasten leikkejä voidaan dokumentoida monilla eri tavoilla. Kuvat ja kertomukset ovat lapselle tärkeitä, mutta myös meille varhaiskasvattajille, jotta näemme kehittyykö lapsen leikki. Leikistä voi tehdä myös leikkipäiväkirjan, josta voi tarvittaessa muistella tai valikoida leikin. Rajat on rakkautta, mutta niitä ei saa olla liikaa leikissä. Kun on aika lopettaa leikki, kerrotaan riittävän ajoissa ja selkeästi, että leikki loppuu kohta. Yhdessä kerätään lelut pois ja kerrataan leikin kulkua. Oliko leikki mieluinen vai ei, oliko leikissä iloa ja oliko lapsi uppoutunut leikkiin?
10
Turun ammattikorkeakoulu
Aina ei tarvitse olla valmista �kattausta�.
Leikki voi kasvaa isoksi kokonaisuudeksi.
Leikin ilo varhaiskasvatuksessa
11
Metsässä välineet löytyy luonnosta.
Jako: Työtiimiin ja hoitolasten koteihin
12
Turun ammattikorkeakoulu
Leikin ilo Ann-Katrin Silfver-Lehtinen Pohtiessani, mitä olen oppinut ja mitä haluaisin viedä työyhteisöön koulutuksestani ”Leikin ilo varhaiskasvatuksessa”, päädyin tekemään posterin. Tein posterin siitä syystä että työkavereideni lisäksi, posteriin voivat tutustua avoimen varhaiskasvatuksen toimintaan osallistuvat vanhemmat, perhepäivähoitajat sekä MLL:n toimintaan osallistuvat vanhemmat. Posteri sijoitetaan avoimen päiväkodin seinälle. Seinälle tulee myös teksti, joka avaa vielä posterin sisältöä. Leikin ilo – posterin kokoaminen lähti pohjavärin valitsemisesta. Päädyin kirkkaan vihreään, koska se on mielestäni kevään heräämisen väri ja sitä kautta uuden, iloisen sekä riemun väri. Leikkihän perustuu siihen että leikissä pitää olla aina iloa, jotta se on leikkiä. Posterissa yhdistyvät kuvat ja teksti. Kuvat tukevat ja rikastuttavat ajatuksiani siitä mitä leikin ilo on. Kuvien ja niihin liittyvien tekstien lisäksi posterissa on yksittäisiä sanoja, jotka kuvaavat mitä kaikkea leikki ja leikin ilo sisältää, mitä kaikkea lapsi oppii, kokee ja mihin leikki vaikuttaa. Tavoitteeni on että posterin tekstit herättävät ajatuksia sekä keskustelunaiheita, joita voimme sitten käsitellä niin työyhteisössä kuin avoimen vanhempien kanssa sekä kehittää toimintaa sekä toimintaympäristöä. Leikin merkitys on valtaisa ja hyvin merkityksellinen. Leikki on lasten kieli ja sisäinen kokemus. Leikissä lapsi ottaa kaikki taitonsa käyttöön. Lapsella on oikeus leikkiin. Varhaiskasvatuskerhoissa lapset nauttivat riimittelystä, niinpä minäkin tein pienen riimin: ”Se ei ole feikki – sehän on iloinen leikki”. Leiki kaikki leikit lapsuuden, kun on leikin aika. Naura, laula, kanssa lintujen, siitä alkaa sadun taika
Leikin ilo varhaiskasvatuksessa
13
14
Turun ammattikorkeakoulu
Leikin ilo minun työssäni Anne Soramäki Leikki on lapselle erittäin tärkeää, leikin kautta lapsi kokee mielihyvää ja oppii ilmaisemaan itseään. Lapsella pitää olla kontrolli leikistä, muuten se ei ole lapsen leikkiä. Turvallisessa ympäristössä lapsi voi leikkiessään kehittää strategioita ja keinoja selviytyä elämästä. Leikin ilo on tärkeää, koska silloin lapsi on leikissä kokonaisvaltaisesti mukana. Ilon tunne ja mielihyvä liittyvät joustavampaan ja avoimempaan suhtautumiseen leikkitilanteissa, tehokkaampaan ongelmanratkaisuun, oman toiminnan säätelyyn ja ennakoivaan ajatteluun. Kun lapsen sosiaalinen vuorovaikutus lisääntyy, lisääntyvät jaetut ilon kokemukset. Jos lapsella ei ole haasteita, hän pystyy leikkimään missä tahansa. Leikki on monimuotoista ja monipuolista, leikkiessään lapsi uppoutuu leikin maailmaan täysin. Jos lapsi ei itse pääse valitsemaan leikkiä, hän ei sitoudu siihen. Leikkiessään lapsi edellyttää, että hän voi aidosti osallistua leikin eteenpäin viemiseen. Jos lapsella on haasteita kehityksessään, aikuisen pitää tukea leikkiä, jotta lapsi voi kokea olevansa osallisena leikissä. Tavoite on, että lapsen itsenäiset leikkitaidot kehittyvät ja lapsen tulee kokea leikin iloa leikkiessään. Leikkiessään lapsi kehittää aivojensa toimintaa ja näin ollen leikki on kaiken oppimisen perusta. Leikkiessään lapsi harjoittelee monia taitoja, joilla on tärkeä tehtävä myöhemmälle oppimiselle. Aikuisen on tärkeää tiedostaa lapsen leikin kehitykselliset portaat. Jos lapsella on näissä kehityksen portaissa haasteita, hän ei pysty kehittymään leikissä eikä leikkitaidoissa. Haasteet leikkitaidoissa heijastavat myös lapsen muuhun oppimiseen. Stagnittin (2017) kuvitteellisen leikin kehittymisen taulukko on oiva työkalu leikin havainnointiin. Onneksi saimme koulutuksessa opetella sen käyttöä. Sen avulla on helppo havainnoida lasta ja seurata hänen leikkiään. Olenkin sitä jo työssäni käyttänyt. Taulukon avulla saa helposti selville, jos lapsella on haasteita leikkitaidoissa ja yleensä hänellä on haasteita myös muussa kehityksessään. Kun saadaan selville lapsen leikkitaidot ja millä tasolla ne ovat niin, silloin aloitetaan leikin tukeminen juuri tältä tasolta, että voidaan auttaa lapsi seuraavalle tasolle. Näin varmistetaan, että lapsella säilyy leikin ilo.
Leikin ilo varhaiskasvatuksessa
15
Kun aikuinen tukee lapsen leikkiä, hänen on tärkeää tietää leikin juoni ja mitä leikissä tapahtuu. Aikuisen kannattaakin tehdä jonkinlainen lomake, johon kirjataan mistä leikeistä lapsi pitää ja minkälaisiin leikkeihin hän lähtee mielellään mukaan. Lasta kannattaa haastaa vähän vaativamman leikin pariin, tai ottaa leikkiin mukaan uusia elementtejä. Aina pitää vastata lapsen vihjeisiin tai viesteihin. Jos lapsi ei ole valmis leikin uusiin haasteisiin, palataan sille tasolle, jossa leikki sujuu. Leikkeihin voidaan tehdä kuvakansio, sen avulla voidaan leikkeihin tuoda ideoita ja sisältöä. On tärkeää muistaa, että leikissä on aina alku, keskivaihe ja loppu. Kun leikki loppuu, on tärkeää, että leikki käydään yhdessä aina läpi. Aikuisen tukiessa leikkiä, pitää muistaa, että jos lapsi ei kiinnostu leikistä, häntä on mahdotonta saada leikkimään. Aikuisen on leikittävä mukana ja siten mallintaa leikkiä. Aikuisen on myös sitouduttava leikkiin. Lapsen on tiedostettava, että aikuinen on kiinnostunut hänen tekemisestään. Kun aikuinen on aidosti läsnä, lapsi kokee olonsa turvalliseksi. Leikissä on myös säännöt, mutta aikuisen asettamien rajojen tulee olla sellaisia, että ne eivät liiaksi rajoita leikkiä. Niiden tulee olla johdonmukaisia ja kohtuullisia. Aikuisen antamien sääntöjen tulee olla realistisia, oleellisia ja pysyviä. Säännöt ovat siis samanlaisia seuraavallakin leikkikerralla. Rajat ovat kuitenkin välttämättömiä, jotta leikki ei mene riehumiseksi ja siinä säilyy juoni ja leikki kehittyy koko ajan. Sensorinen integraatio Ayres, 1989 on määritellyt sensorisen integraation seuraavasti: Se on hermostollinen prosessi, joka jäsentää aistitietoa yksilön kehosta sekä ympäristöstä ja mahdollistaa kehon tehokkaan käytön ympäristössä. Eri aistijärjestelmiin saapuvien ärsykkeiden avaruudelliset ja ajalliset ominaisuudet tulkitaan, yhdistetään ja yhdenmukaistetaan. Aivojen tulee valita, lisätä, estää, vertailla ja yhdistellä aistitietoa joustavalla, jatkuvasti muuntuvalla tavalla; toisin sanoen aivojen pitää integroida aistitietoa. Kun lapsi kehittyy normaalisti, lapsen sensorinen integraatio kehittyy automaattisesti ja koko ajan. Kasvavalle, normaalisti kehittyvälle lapselle aistitiedon integroiminen on hauskaa ja se mahdollistaa itseohjautuvuuden ja halun oppia uutta. Kun lapsella on sensorisen integraation haasteita, hän on vauhdikas ja on jatkuvassa liikkeessä. Tällainen lapsi ei pysty käyttämään hyväkseen aistitiedon informaatio-
16
Turun ammattikorkeakoulu
ta normaalisti, vaan hänen aivoissaan on eräänlainen tietojen käsittelyn kaaos koko ajan päällä. Si-lapsen kätisyys ei ole vakiintunut, kehon keskiviivan ylittäminen on haasteellista, kielen kehityksessä saattaa olla viivettä ja tunteiden säätely on vaikeaa. Aistisäätelyssä lapsella on ongelmia ja hahmottamisessa on ongelmia. Lapsen on vaikeaa viedä tehtävät loppuun, koska keskittymien herpaantuu helposti. Leikki on äänekästä ja vauhdikasta. Sensorisesta integraatiosta kärsivä lapsi on niin kuin norsu posliinikaupassa. Koska hän on vauhdikas, niin toiset eivät halua tällaista lasta leikkeihin mukaan, vaan hän saa helposti ”syntipukin” leiman. Aikuisen onkin oltava tukemassa tällaisen lapsen leikkitaitoja ja ohjattava häntä ja myös muita lapsia, ettei si-lapsi jää leikkien ulkopuolelle. Sensorinen integraatio ei ole lääketieteellinen diagnoosi, joten sen tunnistaminen on toimintaterapeuttien vastuulla. Toivottavaa olisikin, että toimintaterapeutit saataisiin vahvemmin mukaan päiväkodin arkeen. Silloin tällaiset lapset saisivat helpommin ja nopeammin apua. Itselleni ainakin oli aikamoinen yllätys, miten yleistä nämä si-hasteet ovat. Tämän koulutuksen kautta olen oppinut ymmärtämään näitä pieniä ”koheltajia” paremmin. He tarvitsevat tukea monilla kehityksen eri alueilla. Meidän aikuisten on varmistettava, että tällainen lapsi pääsee leikkiin mukaan, meidän tehtävä on tukea lapsen leikkitaitoja. Kaikkien lasten on voitava tuntea leikin iloa ja päästävä leikkeihin mukaan omalla tasollaan. Pienryhmiä voi jatkossa miettiä niin, että kaikissa ryhmissä ei olekaan saman määrä lapsia, vaan ryhmän koko riippuu siitä minkä verran haasteita lapsilla on, joskus vain kahden lapsen pienryhmä voi olla oikean kokoinen. Toivon, että osaa viedä edes pienen osan tästä koulutuksesta päiväkodin arkeen. Näitä lapsia, jotka tarvitsevat tukea leikkitaidoissaan tarvitsevat tukea yleensä myös monissa muissa arjen toimissaan. Meidän varhaiskasvatuksen ammattilaisten on opittava tunnistamaan nämä lapset, jotta voimme tukea heitä ja heidän perheitään mahdollisimman hyvin. Positiivinen palaute auttaa sekä vanhempia, että näitä lapsia. Arjessa on opittava löytämään pieniä positiivisia asioita, joiden avulla autamme lasta kasvamaan ja kehittymään. Omassa työssäni olen huomannut positiivisen pedagogiikan voiman! Pidän henkilökunnalle lyhyen tiedotustilaisuuden koulutuksen sisällöstä. Näin saan tuotua koulutuksen tärkeän sisällön koko työyhteisöni tietoon samalla kertaa.
Leikin ilo varhaiskasvatuksessa
17
18
Turun ammattikorkeakoulu
Leikkiympäristöstä
Leikin ilo varhaiskasvatuksessa
19
Blogi pienryhmän leikistä Ann-Mari Koittola Tänä keväänä olemme pienryhmissä kokeilleet erilaisia teemaleikkejä. Leikkipaikat ovat sijainneet omassa ja naapuriryhmässä. Teemana olivat ravintola- ja kotileikki sekä rakenteluleikki. Kuvista huomaatte, miten viihtyisää ravintolassa oli.
Ravintolaleikissä on ollut riittävästi tavaroita. Astiat ja ruoat ovat näyttäneet niin tutuilta, että lapset eivät ole keksineet niille uusia käyttötapoja. Olen ilolla seurannut lasten innokasta touhua. He tutkivat huoneen tarkasti sekä avasivat lipaston laatikoita. Spontaanit juonen käänteet ja monet toimintasarjat pitivät leikkijöiden mielenkiintoa yllä. Kerran yksi tyttö keksi lähteä eväiden kanssa rannalle. Leikkijät siirsivät tuolit ikkunan eteen. Monta astiaa myös pakattiin mukaan. Sitten he asettuivat istumaan ikkunan eteen nauttimaan eväistä ja auringon lämmöstä. Nuorimmat osallistujat ottivat mallia isompien lasten ideoista. He ovat vielä rinnakkaisleikkijöitä, eivätkä ole valmiit yhteisleikkiin toisten kanssa.
20
Turun ammattikorkeakoulu
Ravintolaleikissä roolit vaihtelivat myös. Yksi leikkijöistä huolehti, että jokainen leikkijä sai olla kokki edes yhden kerran. Hän selvästi nautti ohjaajan roolista. Leikin lopussa hän päätti olla myös ruoan laittajana. Leikkiaikaa oli noin 30 minuuttia. Tämän jälkeen järjestimme tavarat paikoilleen.
Toinen leikkikokemus. Rakensimme suurilla ja pehmeillä muotopaloilla. Niitä oli kahdessa suuressa pahvilaatikossa. Palikoilla kokeiltiin, kuinka korkeaksi torni voi nousta ja riemuita niiden kaatumisesta ympäri huonetta. Tässä yhteisleikki oli parhaimmillaan. Jokainen sai asettaa palikoita yhteiseen tai omaan rakennelmaan. Mitä näen, kun lapsi leikkii? Lapsi saa olla ja elää sekä hahmottaa maailmaa. Hän ottaa kaikki taitonsa käyttöön. Hän kokee mielihyvää ja iloa. Kehittyvän, oppivan ja hyvinvoivan lapsen. Olen haastanut teidät vanhemmat osallistumaan esinekorvaavuustehtävään. Kiitos oivalluksista vastanneille! Mikäli sinua kiinnostaa, voit lukea, mitä kaikkea kuvitteelliseen leikkiin liittyykään.
Leikin ilo varhaiskasvatuksessa
21
Ja sitten vain leikkimään!
22
Turun ammattikorkeakoulu
Hyvä leikki, parempi mieli
Riina Lehtinen
Tammentuvan päiväkodin luonnonläheinen ympäristö mahdollistaa monenlaiseen puuhaan. Hiljattain kunnostettu piha-alue innostaa lapsia liikkumaan. Metsäpihalla on mahdollista tasapainoilla, kiivetä, roikkua, keinua ja nauttia mielikuvituksen maailmasta vaikkapa lähtemällä seikkailuun satujen ja tarinoiden kautta. Lapset näkevät liikkumisen mahdollisuuksia kaikkialla. Liikkuminen erilaisissa ympäristöissä ja tiloissa kehittää lapsen taitoja monipuolisesti.
Nuuskamuikkunen on joskus nähty tällä sillalla. Muumipeikko ja Nipsu kiipesivät vuorelle.
Montako lasta tarvitaan vetämään puu kumoon?
Leikin ilo varhaiskasvatuksessa
23
Uusitut sisätilat antavat mahdollisuuksia luovaan leikkiin ja liikkumiseen. Eteistilat ovat väljät ja naulakot aseteltu siten, että kannustavat lapsia omatoimisuuteen pukemis- ja riisumistilanteissa. Pukeminen ja riisuminen lisäävät kehotietoisuutta ja harjoittaa motoriikkaa.
Trampoliinilla hyppiminen lataa akkuja…
Kiipeily ja roikkuminen vahvistaa kehotietoisuutta ja voimat kasvaa…
24
Turun ammattikorkeakoulu
Lasten varhaiskasvatussuunnitelmien ja tavoitteiden laatimisessa on lasten leikin arvioimisesta ja leikin kehittämisestä paljon hyötyä. Varhaiskasvatuksessa leikille pyritään antamaan paljon aikaa. Leikin havainnoinnilla on keskeinen merkitys, jotta lasta voidaan tukea leikissä. Leikin keskeinen tehtävä on opettaa lapselle ongelmanratkaisutaitoja. Toiminta, jossa eri aistijärjestelmistä tulevaa tietoa jäsennetään, on haasteellista ja hauskaa. Lapsi nauttii saadessaan haasteita joihin hän osaa reagoida tehokkaasti. Lapset liikkuvat luontaisesti. Liikkeen tuottamat aistimukset ravitsevat heidän aivojaan – koko keho oppii. Leikin kehitystä on tuettava suunnitelmallisesti lapsen tuen tarpeen mukaisesti, jotta leikin edellytykset voidaan turvata jokaiselle lapselle. Vanha sanonta: ”Leikki on lapsen työtä” on viisaasti lausuttu. Leikissä opetellaan vuorovaikutustaitoja. Leikkiessään lapsi edistää hyvinvointiaan, oppii ja kehittyy. Leikki on lapsen perustarve ja oikeus olla lapsi. Leikki on keskeinen osallisuuden muoto.
Kotileikissä harjoitellaan vuorovaikutustaitoja.
Ruokalaan loikitaan punaisia askelmia pitkin.
Leikin ilo varhaiskasvatuksessa
25
A. Jean Ayres: Aistimusten aallokossa: ”Kehonhahmotus tallentuu aivoihin, kun lapsen jokapäiväisen toiminnan ja leikin aikainen aistitieto iholta, lihaksista, nivelistä sekä painovoima- ja liikereseptoreista jäsentyy toimimisen myötä ja tallentuu aivoihin. Jäsentynyt kehonhahmotus mahdollistaa sen, että voi aistia, mitä keho tekee, katsomatta tai koskematta sitä.”
Vinkkejä vanhemmille • Kehittyvä lapsi tarvitsee liikekokemuksia päivittäin. Varaa joka päivä aikaa aktiiviseen liikkumiseen esim. keinumiseen, liukumiseen ja hyppimiseen. • Rohkaise lasta liikkumaan itse aktiivisesti sen sijaan, että joku muu liikuttaisi häntä (kantaa, työntää rattaissa, vetää pulkassa jne.) • Liikunnalliset leikit, joihin liittyy nopeaa liikettä ja paljon suunnanmuutoksia, aktivoivat lasta ja parantavat hänen vireyttään. • Liikunnalliset leikit, joihin liittyy hitaita rytmisiä liikkeitä (esim. keinuminen ja keinuttelu) rauhoittavat lasta. • Kannusta lasta toimintaan, joka vaatii tasapainottelua, kuten luistelemaan, ajamaan polkupyörällä ja potkimaan palloa. • Tee lapsen kanssa kehon oikean ja vasemman puolen toimintaa vaativia asioita, leikkejä, kuten naruhyppyjä, uimista, soutamista, soittamista, (rummut, piano jne.), muovailua ja ompelutöitä. • Kokeile pelejä, jotka vaativat silmien, pään ja käsien liikkeiden koordinoitua hallintaa, kuten pallon kopittelua, mailapelejä ym. (Lähde: A. Jean Ayres: Aistimusten aallokossa)
26
Turun ammattikorkeakoulu
Monipuolinen liikunta auttaa kasvavaa lasta jäsentämään aistikokemuksia. Lapset haluavat luontaisesti liikkua, koska liikkeen tuomat aistikokemukset auttavat hahmottamaan omaa kehoa. Liikunnallinen elämäntapa lisää perheenjäsenten yhdessäoloa ja hyvää oloa. Tammentuvan päiväkodissa liikutaan joka päivä. Yritämme innostaa perheitä liikkumaan. Vanhempainyhdistyksellä on myös liikunnallisia tapahtumia pitkin vuotta.
Lähteet: • Jean Ayres: Aistimusten aallokossa • www.ilokasvaaliikkuen.fi
Leikin ilo varhaiskasvatuksessa
27
28
Turun ammattikorkeakoulu
Leikin tuunaus
Puiston piriste boxi Sari Fredriksson Päätin tehdä lasten kanssa toteutettavan työn, mitä voin vielä jatkossakin soveltaa ja käyttää työssäni. Tein laatikon, minkä sisällä on piirrettynä, mitä puistossa on vaihtoehtoisia leikkejä esim. leikkimökki ja sen takana vaihtoehtoja mitä siellä voi leikkiä (kauppaleikki, kotileikki, kokkausleikki yms.). Laatikon sisällä on myös loruja, erilaisia tehtäviä, kuten erivärisiä paperisuikaleita ja lapsen tehtävänä löytää puiston pihalta, mikä luonnossa on samanväristä ja myöskin vähän isommille lapsille etsiä puistosta esim. 3 keppiä, 2 kiveä. Myös erilaisia liikuntatehtäviä, kävele kuin norsu tai hiivi kuin hiiri. Laatikko toimii vähän niin kuin lorupussin tavoin ja se on lapselle yllätys minkä sieltä saa.
Puistossa lapset ovat iältään 1,5–6-vuotiaita, joten olen koittanut laittaa laatikkoon sellaisia leikkejä, johon kaikki pystyvät omalla kehitystasollaan osallistumaan. Laatikon sisältö elää vuodenaikojen mukaan ja mitä uusia ideoita sinne keksiikään laittaa. Laatikko oli useasti esillä puiston terassilla, mutta lapset eivät itsenäisesti alkaneet tutkimaan sitä. Ohjasin lapsia tutkimaan, mikäs tälläinen boksi on? Olin ajatellut, että isommat lapset n. 4–6-vuotiaat olisivat eniten kiinnostuneempia laatikon sisäl-
30
Turun ammattikorkeakoulu
löstä, mutta tämä kiinnosti enemmänkin n. 3-vuotiaita lapsia ainakin leikkien osalta. Esim. lapsi sai laatikosta auton kuvan niin tämän pohjalta saimme rakennettua valtavan hienon leikin. Teimme puistoon autoteitä hiekkaan, mihin piirsimme rakennuksia, parkkipaikkoja yms. Vanhempia lapsia kiinnosti enemmän tehtävätyyppiset kortit, missä piti etsiä puistosta vaikka 5 kukkaa. Näitä tulen päivittämään laatikkoon vielä lisää. Laatikko kantaa nimeä puiston piriste boxi ja toivonkin tämän tuovan iloa lapsille ketkä eivät saa heti leikistä kiinni tai on vaikeaa keksiä tekemistä. Varsinkin iltapäivät puistossa ovat hiljaisempia ja leikkikavereita on vähemmän. Tällöin ohjaajienkin on parempi antaa yksilöllistä huomiota lapselle ja tukea lapsen leikkiä vielä paremmin.
Leikin ilo varhaiskasvatuksessa
31
Lääkärileikin tuunaus ja siivoaminen Tiina Heimoranta Alkutilanne oli tämä: sotkuiset laatikot
Suuri osa leikistä kului tavaroiden etsimiseen laatikkoa penkomalla. Pullojen korkit olivat kadoksissa ja pienet tavarat piiloutuneena isompien alle laatikon pohjalle. Osalle lapsia oli vaikeaa osallistua leikkiin, kun ei ollut tukea ideointiin eikä kommunikointiin. Laatikkoon kerääntyi myös paljon roskaa. JOTEN…..
Tavarat järjestettiin omiin koreihin, jotta ne löytyisivät paremmin.
32
Turun ammattikorkeakoulu
Leikkiin lisättiin kuvia kommunikoinnin ja ideoinnin tukemiseksi.
Toimistoleikistä tuotiin lääkärin vastaanottoa varten tietokone, puhelin, laskin sekä tietenkin kännykkä ja almanakka.
Lapset itse keksivät käyttää erilaisia pikkukuvia lääkärileikissä. Niiden avulla leikkiin tuli erilaisia ideoita ja hauskuutta. Kuvat he hakivat itse kuvalaatikosta.
Näiden uudistusten myötä lapset saivat uutta intoa leikkiä – tuli uusia leikkijöitä, erilaisia sairauksia, hyvinkin ”kummallisia” hoitomenetelmiä ja ennen kaikkea lisää ILOA leikkiin. Lasten oli helpompi ”tarttua toimeen” kuvien avulla. Tämä uudistus antoi itselle intoa ja kannustusta tehdä myös joihinkin muihin leikkeihin sama tuunaus – sitä aikaa odotellessa. =)
Leikin ilo varhaiskasvatuksessa
33
34
Turun ammattikorkeakoulu
Vinkkejä SI-ongelmiin
Leikin ilo varhaiskasvatuksessa
35
Aistijärjestelmien heikon integroitumisen tunnusmerkkejä Elina Ahotupa Tasapaino- ja liikeaistijärjestelmän välittämän tiedon heikko integroituminen, ”vauhdikkaat lapset” • eivät pysty ylläpitämään asentoa, koko ajan vauhdissa, tahatonta kohellusta * keskilinjan ylitys puuttuu * ketteriä ja vauhdikkaita, mutta eivät hallitse kehoaan, jos liike pysäytetään * istumatilanteissa vaikea pitää asentoa yllä * jonottaminen vaikeaa * makaavat /nojaavat leikeissä * kuljettaa kättä pitkin seiniä hakeakseen hallintaa ja hahmottamista • avaruudellinen hahmottaminen haastavaa, etäisyyksien arviointi vaikeaa * pyöräilee vauhdilla, mutta vaara jarruttamisessa, saattaa hypätä pois kyydistä * ei osaa varoa keinuja * pallopelit haastavia * kynätyöskentely ei kiinnosta, kirjainten koot vaihtelevat, eivät pysy riveillä • vaaran paikkoja jatkuvasti * kiipeilee hyllyille, lipastoille ja saattaa päästää irti * ennakoiva motoriikka vaikeaa * ei vaaran tajua, alentunut kiputunto ”Ei sattunu!” • impulssikontrollissa haasteita * erit. siirtymätilanteet * toiminnan vieminen alusta loppuun haastavaa * pukeminen hankalaa, kun seurailee muita ja sitten pukee mitä sattuu miten sattuu * kaikki tapahtuu yhtäkkiä ja kovalla äänellä, voiman säätely haastavaa • tunteet laidasta laitaan * jos ei heti onnistu, suuttuu, karkaa, harmistuu, kuohahtaa helposti * lapsi kyllä tietää, mitä pitäisi toimina, muttei pysty!
36
Turun ammattikorkeakoulu
* aikuisen nalkutus harmittaa • puheessa sarjoitus haastavaa * puheen nopeus kiihtyy ja juttua tulee vauhdilla * äänen korkeus nousee • leikit lyhytkestoisia * hetki tätä, hetki tota, hetki tota * leikkien looginen eteneminen ei onnistu * paljon räiskyviä leikkejä, paljon leluja ympärillä * ideoita paljon, mutta leikin juoni ei kanna * osaa ottaa rooleja, mutta usein supermies, joka räiskii * haluaa olla toisten kanssa, mutta hankaluuksia yhteisleikissä, sooloilee * ”Toi kiusaa, sekottaa…” koheltaa vahingossa, muut eivät halua leikkiä * ulkona helpompaa, mahtuu liikkumaan • saattaa hakea tuntoaistimuksia * toisten hiplaaminen, * lelujen syöminen, * tulee ”liian lähelle” • ruokailu sottaista * maito kaatuu, syö sormin * saattaa olla visuaalisesti valikoiva, ruoat järjestyksessä lautasella * pyörittelee ruokaa suussa, klöntit ja sitkeät inhottavaa • vessatoiminnoissa haasteita * pissavahinkoja vielä yli 3-v., kun on esim. hauskat leikit * ei tunnista hätää, mutta silti tarpeet tulee jos kokeilee * ei käy kakalla pk:ssa • ei siedä sitä, että otetaan kiinni ja kosketaan rauhoittaakseen * silmät välttelevät katsetta * ei saa pakottaa! • uni-valverytmi sekaisin * nukahtaminen kestää, hyörii ja pyörii, iltaisin valvoo * tai on-of f= nukahtaa saman tien • tulee syliin, lähtee aivan kenen tahansa matkaan TAI hyvin varauksellinen
Leikin ilo varhaiskasvatuksessa
37
• vireystason laskeminen * ulkoileminen * hämärä + vähemmän ärsykkeitä ympärille • SYLIPAINO niihin hetkiin, kun pitää istua • köydenveto, pulkan veto, roikkuminen (puolapuut/leuanvetotanko) * = kehon hallintaa ja voiman säätelyä * PENKKIÄ pitkin itsensä vetäminen • painavien esineiden kantaminen/raahaaminen * tuolien järjestely, PAINOREPPU • kävele portaita ylös • konttaaminen, TUNNNELI • PATJOJEN väliin hampurilaiseksi ja toinen päälle makaamaan, patjan väliin rullaaminen • satuhetkelle säkkituoli + painopeitto * jotain hypisteltävää käsiin • satuhieronta • mahalauta , mäen laskeminen sillä • jumppapallo tai ilmatyyny tuolille ruokailuun/pöytätyöskentelyyn, jos lapselle työlästä säilyttää työskentelyasento vakaana * fyysinen toiminta auttaa väsynyttä lasta pysymään paikallaan * myös tauot, jolloin voi liikkua, auttavat • auton renkaat pihalla
38
Turun ammattikorkeakoulu
Tuntojärjestelmän ja liikeaistijärjestelmän välittämän tiedon heikko integraatio, ”kömpelöt lapset” • haastavampi huomata, sillä ei aiheuta häiriötä ryhmässä • kömpelyys, meno hidasta tai särmikästä * toiminnan suunnittelun ja ohjailun ongelmat • heikko kehonhahmotus * missä kehon rajat, mihin mahtuu, mitä voi tehdä, jotta suoriutuu tehokkaasti * kolhii itseään, törmäilee esineisiin, kompastelee * puhina, puuskutus liikkuessa/kiivetessä • vaikeus tuottaa uutta motorista taitoa • kehon oikean ja vasemman puolen välinen yhteistyö haastavaa * kieli nenässä, suu ja kieli keskellä suuta motorisissa suorituksissa • kielenkehityksen selkeät haasteet + vaikeudet lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa * ymmärtää paremmin kuin puhuu itse • runsas energian/voiman käyttö * voimalla tömistellen portaat, ovien sulkeminen jne. * halaa kovin * kynänterät katkeilevat liiasta voimasta • mimiikka heikkoa * kun kehonhahmotus kehittyy, löytyy hymy • pyörittelee ruokaa suussa * ruoka kyllä maistuu (-> ei liiku->ylipaino) • jumittaa usein • vaikea aloittaa tai lopettaa toimintaa * vaikeuksia siirtyä toiminnasta toiseen • välttelee urheilua ja muuhun fyys. toimintaan osallistumista * ei ehdi reagoida pallon heittoon * portaiden kulkeminen, luistelu hiihto haastavaa, pyörällä ajaminen pelottaa * ”En osaa” -> välttyy noloilta tilanteilta • nukkuu päiväunet, menee nukkumaan ajoissa silti kotona
Leikin ilo varhaiskasvatuksessa
39
• leikit ja liikkeet eivät varioi, toistaa samaa leikkiä, leikki kovaa työtä * ei keksi mitä leikkisi, ei ole ideoita * peesailee muita tai saattaa ”pomottaa” tai sanella, miten tehdään, jotta voi hallita tilannetta * ei pysty yleistämään esim. kotileikkiä toiseen leikkitilaan * roolileikit vaikeita (kieltäytyy, ei pysty ottamaan roolia tai on kissa) • opitun toiminnan muuntaminen vaikeaa, asiat ovat niin kuin ovat * pakka sekaisin, jos täytyy soveltaa opittua • käden käyttö kömpelöä * taitojen oppiminen (pukeminen, kengännauhat, kirjaimet, numerot, pallon kiinniotto) kestää pidempään kuin muilta • käsienpesu hankalaa * ei haittaa jos jää märäksi, tai likaiseksi * samoin ruoat naamalla ei haittaa • pukemaan oppiminen vaikeaa * katsoo tarkkaan, miten pukee vaatteet yksi vaate kerrallaan, suuri suoritus * sormikkaiden pukeminen haastavaa, kun ei näe sormia * ei haittaa, jos sormet väärissä/samoissa koloissa
40
Turun ammattikorkeakoulu
• rohkaise tekemään itse sen sijaan, että joku muu liikuttaisi lasta (kantaminen, rattaat, pulkka…) • ennakoi uusia tilanteita tue puhumalla ja myös fyysisesti ensimmäisillä kerroilla • tehtävien pilkkominen pienempiin, hallittaviin ja saavutettavissa oleviin osiin * onnistuminen -> itsetunnon kasvattaminen • ohjaa kehittämään toimintasarjoja vaihe vaiheelta * voileivän tekeminen, askarteleminen, lahjan paketoiminen… • tunto-, asento- ja liikeaisteja aktivoivia toimintoja * epätasainen maasto, metsä * toiminnat, joissa kiivetään/ryömitään esteiden yli, ali ja läpi (kiipeilyverkot, tunnelit, esteradat) * pensselit, siveltimet, meikkisiveltimet, maalaaminen telat, sulat, piikkipallot • seuraa johtajaa (muiden matkiminen), kapteeni käskee (sanalliset ohjeet ilman näkövihjettä) • mallita tutuille leluille tai liikuntavälineille uusia toimintatapoja • liikkeen tuoton oikean ajoituksen harjoittelu * hyppynaru, pallon potkaiseminen tai pallon lyöminen mailalla, kopittelu • kehon vas./oik. puolen toiminnan yhdistäminen, keskilinjan ylitys: * pöytien pyyhkiminen * muovaileminen * soittaminen (rummut, piano…) * soutaminen, uiminen * ompelutyöt
Leikin ilo varhaiskasvatuksessa
41
Tunnon ja Aistin lystilaari Johanna Rintala ja Katja Tiittanen Opintojakson lopputyönä halusimme tehdä itsellemme toimivan työvälineen päiväkodin arkeen. Koulutuksen edetessä kiinnostuimme erityisesti SI-lasten leikin ilon ja osallisuuden tukemisesta. Aika pian oli selvää, että tekisimme materiaalipaketin tukemaan koko työyhteisön ammatillisuutta syventäen tietoisuutta lasten erityisistä tarpeista suhteessa leikkiin. Näin ollen lystilaari koostuu sekä teoriakorteista, että materiaalista, jolla voidaan tukea SI-lapsen valmiuksia osallisuuteen. Materiaalipaketti on sellainen, jota voi täydentää matkan varrella ja jokainen voi tehdä siitä omannäköisensä version.
Mukana ovat kaksi pehmoa, joilla voi vaikka nukketeatterin keinoin käydä läpi erilaisia tilanteita esim. kiusaamisesta tai tunteista.
Laarista löytyy vinkkejä tunteiden käsittelyyn, rauhoittumiseen sekä toimintaohjekortteja mm. leikkiin
42
Turun ammattikorkeakoulu
Lystilaarissa on lisäksi erilaisia konkreettisia apuvälineitä mm. painokäärme, aistipulloja, erilaisia hypisteltäviä asioita, peili.
Laitoimme mukaan myös teoriakortteja, joissa puhutaan leikistä, leikin arvioinnista, aistiyliherkkyyksistä yms.
Lisäksi löytyy englanninkieliset monisteet aistiyliherkkyyksien tunnistamiseen sekä miten tietystä herkkyydestä kärsivää lasta voidaan auttaa.
Leikin ilo varhaiskasvatuksessa
43
44
Turun ammattikorkeakoulu
Pienkoulutukset tyรถyhteisรถlle
Leikin ilo varhaiskasvatuksessa
45
Lapsen perusoikeus on leikki Henna Heinonen
Mitä on leikki?
Oletteko te vain leikkineet tänään? Leikin merkitys lapsen elämässä
Leikki on elintärkeää lapselle, yhtä tärkeää kuin ruoka, vaatteet , rakkaus ja ilma jota hengitämme. Lapset leikkivät elämänsä. He tuovat ilmi toiminnoissaan signaaleja siitä, mihin maailma on menossa. He leikkivät sitä, miten elämän näkevät ja kokevat. Leikin alkulähteet ovat monesti mukana sosiaalisessa todellisuudessa.
Leikkikoulutus henkilökunnalle 24.4.2019 Henna Heinonen
Lapsi kehittyy, oppii ja edistää hyvinvointiaan leikkiessään. Leikki ei ole vaihtoehto, se on perustarve ja lapsen oikeus. Lapsi tarvitsee toisia lapsia, sillä vain lapset voivat ymmärtää toistensa leikkejä. Siihen ei ole aikuisella pääsyä. Leikki kertoo paljon lapsen kehitystasosta. Leikki on lapsen tärkeintä toimintaa ja keskeisin osallisuuden muoto. Leikki on lapsen kieli.
Leikki luo ja kehittää; - kieli- ja vuorovaikutustaitoja - ongelmanratkaisukykyä - itseymmärrystä - leikillä on egoa rakentava tehtävä, auttaen itsetunnon kehitystä. -Lapset voivat tutkia ymmärrystään itsestään ja tiedostamattaan tukea näin omaa emotionaalista kehitystä, sosiaalisia taitoja mm. jakamista, kuuntelemista, oman ajatuksen esille tuomista ja konfliktin ratkaisua.
46
Turun ammattikorkeakoulu
Lapsen perusoikeus on leikki ja lapsen on saatava olla lapsi. -YK-
Leikkiä ylläpitää lapsen oma sisäinen motivaatio ja toiminnan synnyttämä mielihyvä. Leikki on yhteydessä lapsen omiin kokemuksiin. Lapset leikkivät heille ennestään tutuilla esineillä ja asioilla tai sellaisilla uusilla asioilla, joihin he ovat juuri tutustumassa ja joista he haluavat ottaa selvää. Leikin säännöt ovat leikkijöiden itse luomia - leikin sisäiset säännöt eivät tule leikin ulkopuolelta. Leikissä on keskeistä itse toiminta – ei niinkään sen päämäärät.
Leikki on lapsen luontainen tapa oppia. Sen avulla lapsi tutustuu ympäristöönsä ja opettelee uusia asioita. Leikki voi olla vapaata leikkiä tai aikuisen ohjaamaa. Aikuisen tehtävä leikin tukemisessa on tarjota lapselle mahdollisimman monipuolinen ympäristö leikin mahdollistajaksi. Leikki voi oikeastaan olla mitä vain, esimerkiksi tarinat, laulut, lorut.
VASU 2018 : Leikki on keskeinen toimintatapa varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatuksen tehtävä on tarjota lapsille mahdollisuuksia erilaisiin leikkeihin. Leikki edistää lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia. Leikissä lapsi oppii, mutta lapselle itselleen leikki ei ole tietoisesti oppimisen väline vaan tapa olla ja elää sekä hahmottaa maailmaa. Kokemukset, jotka herättävät lapsissa tunteita, uteliaisuutta ja kiinnostusta, virittävät leikkiin.
Henkilöstön tehtävä on turvata leikin edellytykset, ohjata leikkiä sopivalla tavalla ja huolehtia siitä, että jokaisella lapsella on mahdollisuus olla osallisena yhteisissä leikeissä omien taitojensa ja valmiuksiensa mukaisesti. Henkilöstön tulee suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti tukea lasten leikin kehittymistä sekä ohjata sitä joko leikin ulkopuolelta tai olemalla itse mukana leikissä. Henkilöstön fyysinen ja psyykkinen läsnäolo tukee lasten välistä vuorovaikutusta ja ehkäisee ristiriitatilanteiden syntymistä.
Leikin ilo varhaiskasvatuksessa
Leikin vaiheet Piagetin leikin teoria; Leikin kehitysvaiheet seuraavat ajattelun kehitysvaiheita. Leikin kehitys: 1. Harjoitteluleikki 2. Symbolileikki 3. Roolileikki: roolileikki yksin toisen elinvuoden jälkipuoliskolla, rinnakkain leikki kolmevuotiaana, yhteinen roolileikki neljävuotiaana, yleistynyt yhteinen roolileikki neljännen vuoden lopussa, yhteisen roolileikin täydellistyminen 5–6-vuotiaana 4. Sääntöleikki (konkreettisten operaatioiden kausi)
Lapselle leikin merkitys syntyy leikistä itsestään. Leikki tuottaa lapsille iloa ja mielihyvää. Leikkiessään lapset ovat aktiivisia toimijoita: he jäsentävät ja tutkivat. Leikki on varhaiskasvatuksen keskeinen työtapa. Pedagogisessa toiminnassa voidaan leikin juonen kehittelyssä ja leikkimaailmojen rakentamisessa yhdistää esimerkiksi draamaa, improvisaatiota tai satuja. Henkilöstön tulee tiedostaa keskittyneen tutkimisen, spontaanin luovan ilmaisun sekä vauhdikkaiden liikunta- ja peuhausleikkien merkitys lasten hyvinvoinnille ja oppimiselle.
Henkilöstön tulee havainnoida ja dokumentoida lasten leikkiä. Leikin havainnointi lisää henkilöstön ymmärrystä lasten ajattelusta ja kiinnostuksen kohteista sekä heidän tunteistaan ja kokemuksistaan. Havaintoja käytetään leikin ja muun toiminnan suunnittelussa ja ohjaamisessa. Henkilöstöltä edellytetään herkkyyttä ja ammattitaitoa sekä sukupuolisensitiivisyyttä havaita lasten leikkialoitteita ja vastata niihin sopivalla tavalla. (Vasu 2018.)
47
Leikit • Sormi-ja käsileikit • Esineleikki • Kuvitteellinen leikki • Roolileikki • Sääntöleikki • Rakenteluleikki • Draamaleikki
Aikuisen rooli leikissä • Mahdollistaja • Aktiivinen osallistuja • Leikin ohjaaja • Sovittelija • Havainnoija • …?
Leikin ilo
• ”Todellinen leikki” ei tarkoita vain kykyä leikkiä, vaan myös iloita leikissä tai emotionaalista sitoutumista leikkiin. Todellinen leikki sisältää mielihyvää leikistä, spontaniutta ja iloa. (Eberle, 2014; Gaskill& Perry, 2014) Kun lapsen leikkitaidot ovat ikäodotuksenmukaiset, leikki on helppoa, aika kuluu nopeasti ja leikissä on vähän tai ei lainkaan toistoa. Kun lapsella on heikot leikkitaidot, leikki on kovaa työtä, aika tulee pitkäksi ja toistoa on paljon. Stagnitti 2010
Miten havainnoimme lasten leikkiä? Mitä leikki meille kertoo?
48
Turun ammattikorkeakoulu
Kuvitteellisen leikin kehittyminen ja havainnointi Stagnitin mukaan; Teema/leikin juoni Toimintasarja/sarjallisuus Esinekorvaavuus Sosiaalisuus Roolit Nukke/nalle
Entä jos lapsi ei leiki? Milloin lapsella on vahvat leikkitaidot? Miten leikkitaidot kehittyvät? Millainen on leikkijän rooli? Mikä on aikuisen sinun, rooli leikeissä? Onko leikkiympäristö leikkiin houkutteleva? • Sukupuolinäkökulma; miten lelut ja aikuisen odotukset rakentuvat ja • rajaavat lapsen luovaa ja mielikuvituksellista tekemistä? • • • • • •
Leikin ilo minun työssäni Rosa Koskela Leikki on elintärkeää lapsille, yhtä tärkeää kuin ruoka, vaatteet ja ilma, jota hengitetään. Ei ole tärkeämpää aluetta kuin leikki lapsen kehityksessä(Ferland,1997) Leikkiessään lapset kokevat mielihyvää ja hallintaa, he valloittavat ympärillään olevan maailman, he luovat ja ilmaisevat itseään (Ferland, 2005) Kuvitteellinen leikki on vahvasti yhteydessä kerronnalliseen kieleen. Stagnittin kuvitteellisen leikin tukeminen Kuvitteellisen leikin kehitys ja kerronnallinen kieli ovat läheisesti kietoutuneet toisiinsa. Tämä leikkitaito koskettaa kerrontaa. Leikin toimintasarjat Leikissä lapset yhdistävät erilaisia leikkitoimintoja loogisesti yhteen. Mitä pitempiä, loogisempia ja useam-pia toimintasarjoja leikissä on, sen pitempikestoista ja monimutkaisempaa lapsen leikki on. Leikin toiminta-sarjat ovat perusta lapsen kyvylle sitoutua kuvitteelliseen leikkiin. Loogisia sarjoja sisältävä leikki on orga-nisoitua ja sisältää selkeän alun ja lopun. Esinekorvaavuus Esine on leikisti jotain muuta. Esimerkiksi laatikkoa voidaan käyttää autona, kenkä voi olla puhelin, tuolin päälle voidaan laittaa filtti ja saada siitä luola ym. Esinekorvaavuus on symbolien käyttöä leikissä. Tämä on kognitiivinen leikkitaito, ajattelua vaativa leikkitaito. Tämä taito on vahvasti yhteydessä kieleen ja sosiaali-siin taitoihin. Esinekorvaavuus on yhteydessä kieleen, kerronnallisuuteen, ongelman ratkaisuun ja ei-kielelliseen ajatteluun.
Leikin ilo varhaiskasvatuksessa
49
Nukke /nalle leikki Nukella, nallella tai jollain hahmolla itsen ulkopuolella leikkiminen osoittaa lapsen kykyä antaa merkitys toiselle. Jo kaksivuotiaan mielestä nukke ja nalle ovat eläviä. Lapsi asettaa ajatuksia ja toimintoja näille hahmoille. Nämä ajatukset ja toiminnat ovat lelun, sitä käsitellään kuin se ajattelisi itsenäisesti (minän ulkopuolella). Hahmolle annetaan tunteita tai erityispiirteitä. Auttaa lasta: • ymmärtämään muiden näkökulmaa • ymmärtämään, että toinen ihminen voi ajatella samasta asiasta eri tavalla • ymmärtämään eri persoonia –käytöstä , toimintaa, puhetta Roolileikki Roolileikki on yksi monimuotoisimmista leikkitaidoista. Siinä lapsi ottaa toisen roolin tai hahmon leikissä. Kyetäkseen leikkimään roolin, lapsen pitää leikisti olla joku toinen. Lapsen täytyy ymmärtää mitä tämä per-sona sanoo, tekee, kenen kanssa leikkivät, millä leikkivät, mitä olettavat ja mihin motivoituvat. Ajatellaan alkavan jo varhain, kun lapsi alkaa matkimaan muita – sujuvaa 3-4 vuoden iässä. Roolileikit antavat lapselle käsityksen siitä, miten eri ihmiset ja persoonat toimivat, puhuvat ja näyttävät tunteitaan. Lisää myös tietoisuutta ympäröivästä maailmasta. Sosiaalinen vuorovaikutus Kun leikistä tulee moninaisempaa, siitä voi myös tulla sosiaalisempaa. On yksin tapahtuvaa mielikuvitusleikkiä (osaako lapsi leikkiä yksin?) ja sosiaalista mielikuvitusleikkiä (osaako lapsi leikkiä toisten kanssa?) • Rinnakkaisleikki • Sosiaalinen leikki * Yhteistyökyky * Neuvottelutaidot
50
Turun ammattikorkeakoulu
• Sosiaalinen vuorovaikutus on tärkeää, jotta lapsi oppii kommunikoimaan muiden kanssa. • Vaikuttaa lapsen itsetuntoon Tavoitteena arvioida lapsen oma-aloitteista / itseohjautuvaa leikkiä, älä ohjaa leikkiä! Yksilöarviointi Kesto: Varaa aikaa 30 min, jos lapsi ei lähde leikkiin, tarvitset vähemmän aikaa. Joskus taas lapsi innostuu ja aikaa kuluu enemmänkin. Välineet: Ei standardoituja välineitä. Ikään sopivia leluja ja muita tavaroita. Lapset 12 kk –2 v 11 kk: Nalle, kuorma-auto, sänky, lusikka, muki, pahvilaatikko ja pyyheliina/ nenäliina Lapset 3v–5v: Nukkekoti/ maatila / lääkärilaukku/ parkkitalo. Hahmoja ja esineitä, jotka kuuluvat leikkiteemaan. Muita tavaroita – pahvilaatikko, tikkuja, pyyheliina/ nenäliina, purkki. Arviointi Aseta lelut valmiiksi lattialle. ”Katso mitä minulla on täällä. Tule leikkimään.” Istu lapsen vieressä tai sivuttain – älä lapsen edessä. Odota 2–5 minuuttia. Voit katsella leluja, mutta älä ohjaa lasta. Haluat nähdä aloittaako lapsi leikkiä. Ole ”passiivinen”, mutta kiinnostunut lapsen tekemisestä. Jos lapsi ei lähde leikkimään... Useimmat lapset lähtevät tutkimaan ja leikkimään tavaroilla välittömästi. Jos lapsi ei 5 min. aikana aloita leikkiä, mallita 1 leikkitoiminta. Katso lapsen reaktiota. Joillekin lapsille mallittamisen yhteydessä tarvitaan ääni mukaan. Koita saada lapsi siirtämään visuaalinen tarkkaavaisuus siihen mitä teet käsilläsi. Jos 3 -5 vuotias ei 10 minuuttiin tule leikkiin tai osoita kiinnostusta, vaihda lelut nuoremman ikäryhmän leluihin ja tavaroihin. Jos 12 kk –2 v. 11 kk ei vastaa leikkiin, ota käyttöön pallo ja peitto. Kokeile kiinnostuuko hän pallosta tai piiloleikistä.
Leikin ilo varhaiskasvatuksessa
51
Pidä lapsi leikissä.... Arvioinnin aikana kannusta lasta toimimaan leikkivälineiden kanssa. Havainnoi lasta ja ole passiivisessa roolissa, paitsi kun mallitat. Viestitä kuitenkin lapselle jatkuvasti, että olet kiinnostunut. Seuranta: verbalisoi mitä lapsi tekee tai haluaa – laitat nuken sänkyyn, työnnät autoa – teet kommentteja lapsen tekemästä. Rajat: vain näillä leluilla leikitään ja sen jälkeen otetaan toiset lelut (mikäli mahdollista). Lapsi johtaa leikkiä: jos hän ohjeistaa sinua, toimit sen mukaan. Voit puheella vahvistaa, mitä lapsi haluaa sinun tekevän ”Haluat minun laittavan nallelle hatun.” Lopetus... Kun havaitset, että leikkitavarat eivät enää kiinnosta, tai lapsi alkaa kysyä milloin lähdetään, tai kerätä lelu-ja tai tulee rauhattomaksi – on aika lopettaa leikki. Leikki lopetetaan selkeästi sanomalla asia (ja korjaamal-la lelut pois). Keskustelu vanhempien kanssa käydään myöhemmin. Lapsi katselee tarkkaavaisesti: tällöin lapsi on kiinnostunut tekemästäsi, mutta ei lähde osallistumaan leikkiin. Niin kauan kuin lapsi on kiinnostunut, muuntele leikkitoimintojasi ja tarkkaile milloin lapsi menettää kiinnostuksensa (ajallisesti ja leikkitason osalta). Pidä lapsi leikissä... Arvioinnin aikana kannusta lasta toimimaan leikkivälineiden kanssa Havainnoi lasta ja ole passiivisessa roolissa, paitsi kun mallitat. Viestitä kuitenkin lapselle jatkuvasti, että olet kiinnostunut Seuranta: verbalisoi mitä lapsi tekee tai haluaa – laitat nuken sänkyyn, työnnät autoa – teet kommentteja lapsen tekemästä. Rajat: vain näillä leluilla leikitään ja sen jälkeen otetaan toiset lelut (mikäli mahdollista). Kun Lapsi johtaa leikkiä, jos hän ohjeistaa sinua, toimit sen mukaan. Voit
52
Turun ammattikorkeakoulu
puheella vahvistaa, mitä lapsi haluaa sinun tekevän ”Haluat minun laittavan nallelle hatun.” Aikuisen rooli leikissä Kysymyksiä henkilökunnalle: Millä tavoin havainnoit?, Kirjoitatko havaintoja vihkoon vai dokumentoitko leikkiä jollain muulla tavalla?, Onko sinusta helppo/vaikea leikkiä lasten kanssa? Kuinka usein havainnoit lasten leikkiä
Leikin ilo varhaiskasvatuksessa
53
Lastentalo Mukulax – Leikin kehitys Henna Lenets ja Mia Lämsä
Lastentalo Mukulax Learning cafe:n yhteenveto Henna Lenets ja Mia Lämsä -
-
-
-
-
54
Kehittämispäivä ja learning cafe
Esittelimme koko Mukulaxin henkilökunnalle Karen Stagnittin kehittämän Lapselle iloa tuottavan leikin arviointimenetelmän. Samalla kerroimme leikin merkityksestä, sekä avasimme vähän sensorista integraatiota sekä sen häiriöitä. Luennon jälkeen jaoimme henkilökunnan osiin, kiertämään learning cafe pisteitä. Alla on koonti learning cafe:sta, sekä vastauksista heränneitä ajatuksista.
Leikki arvonamme - miten toteutuu?
Vapaa ja ohjattu leikki Projektit Lasten kanssa ideointi, arviointi, suunnittelu Mahdollistetaan leikki Osa arkea (spontaania/itsestäänselvää) Näkyy myös blogissa Leikkien kunnioittaminen->myös lapset osaavat arvostaa muun muassa leluja Uskallamme luottaa, että leikki on se juttu → vasun/esiops:n oppimisalueet/tavoitteet toteutuvat
Heränneet ajatukset: ● leikki on määritelty yhdeksi Mukulaxin arvoista ja sen arvostus näkyy selkeästi → oli ilo nähdä, miten kaikki ovat sen sisäistäneet. ● Leikki on iso osa toimintaamme ja sitä havainnoidaan ja dokumentoidaan. ● Leikkiä on paljon ja eri muodoissa, sitä arvostetaan aidosti. ● Leikin kautta oppiminen
Leikin ilo- mistä tiedämme, että lapsi nauttii?
Osallinen (vie leikkiä eteen päin) Viihtyy/pysyy leikissä (haluaa jatkaa) Jatkanut/kertonut kotona Eleet, ilmeet kertoo, että tykkää Tempautuu leikin vietäväksi Ei halua lopettaa leikkiä Lapsi haluaa hakeutua samojen lasten kanssa uudestaankin, jos leikki on sujunut Ei häiritse/yritä sokea leikkiä Haluaa uudestaan leikkiä Kertoo leikistä oma-aloitteisesti Vaikea lopettaa
Heränneet ajatukset: ● Esittelimme myös Stagnittin kehittämän leikin ilon arviointi-kaavan, jossa leikistä nauttimisen suurin määrittäjä on, että lapsi on sitoutunut leikkiin. → tämä näkyy cafe:n muistiinpanoissa, monessa kohtaa on kommentoitu sitä, ettei lapsi haluaisi lopettaa ja voi jatkaa uudestaan ja uudestaan. ● On ilo huomata vastauksista myös se, miten niistä välittyy se, että lapsia aidosti havainnoidaan
Turun ammattikorkeakoulu
-
Aikuisen roolit leikissä
Tarkkailija Rikastaja Ohjaava Mahdollistaja! Heittäytyjä Kannattelija Läsnäolija Leikkeihin ohjaava → leikki porukat jne. Pomottaja, kieltäjä, lopettaja
Heränneet ajatukset: ● Aikuisella on lukuisia rooleja leikeissä ja ne ovat kaikki tärkeitä. → tärkeintä on tiedostaa se, että aikuisella on aina joku rooli. Lapsia ei jätetä omilleen. Lasten tuodessa leikin aikuisen luo, on aikuisella merkittävä rooli sen eteen päin viemisessä. ● Jokaisella on oma tyyli olla mukana leikeissä, tärkeintä on että olet!
-
-
Tunnelmia arviointimenetelmästä/ajatuksia
Käyttökelpoinen Hahmottaa kokonaisuutta Jäsentää Kukin voi toteuttaa omalla tavalla, mikä sopii itselle/ryhmälle Paljon ahaa- elämyksiä ryhmän lapsista Tarpeet eikä ikä edellä Aina ei tarvitse aikuista Halu käyttää menetelmää Ajatus: esim. havainnoida muutamia lapsia yhden kauden aikana.
Heränneet ajatukset: ● Muutamassa yksikössä oli jo esitelty menetelmä, mikä tuli meille positiivisena yllätyksenä. ● Toivottavasti luennon kautta kaikki pääsisivät taas uudestaan leikin äärelle ja ymmärtäisivät havainnoinnin ja sen dokumentoinnin merkityksen. ● Oli ilo huomata, miten innostus syttyi ja tuli paljon positiivista palautetta.
SI: miten tukea arjessa ja leikissä
Antaa rauhallinen pukemis/leikkitila Mahdollistaa ärsykkeetön huone (mikäli mahdollista) Pelttarit Pienryhmät Läsnäolo/saatavuus Monipuoliset lelut Tuki huoltajilta Selkeät säännöt koko ryhmälle (aikuiset ja lapset) Leikin rikastaminen Ennakointi, miten kerrotaan lapsille esim. kuvat Joustavuus Positiivisuus Onnistumisen tunteita lapsille Painopeitto, nystyrätyyny ym.
Leikin ilo varhaiskasvatuksessa
välineet
Heränneet ajatukset: ● Ehdimme käsitellä SI:tä todella lyhyesti. Saamamme palaute antoi kuitenkin ymmärtää, että ajatuksia heräsi paljon ja oman ryhmän lapsia tuli mieleen. ● Suosittelimme tutustumaan alan aineistoon. ● Oli ilo huomata, miten lyhyenkin luennon jälkeen kollegat tuottivat näin paljon menetelmiä, miten tukea SI-häiriön kanssa kamppailevaa lasta. ● Luennollemme oli selkeä tarve.
55
Apukysymykset 4-vuotiaan leikin ja leikin ilon arviointiin Susanna Uutela-Toiviainen
1. 2. 3. 4. 5. 6. 7.
56
Onko leikissä juoni? Millaisia tarinoita lapsi tuottaa leikin aikana? Jatkuuko sama leikki muutamia päiviä? Sisältyykö leikkiin ongelmia, joita ratkaistaan? Onko leikissä alku ja loppu? Ilmeneekö leikissä esinekorvaavuuksia? Esim. puupalikka on puhelin. Onko nalle/nukke/muu hahmo oma persoonansa leikissä? Asettaako lapsi leikissä nallelle/nukelle/muulle hahmolle ajatuksia? Ottaako lapsi leikissä roolin? Leikkiikö hän erilaisia arjen asioita olemalla joku toinen? Onko lapsi vuorovaikutuksessa toisten kanssa; neuvottelee, sopii asioista? Onko leikissä iloa; onko lapsi emotionaalisesti sitoutunut leikkiin? Sisältyykö leikkiin mielihyvää? Onko leikissä spontaaniutta? Nauttiiko lapsi leikistä?
Turun ammattikorkeakoulu