2 minute read
Mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy rakentaa sosiaalisesti kestävää huomista
Sosiaaliseen kestävään kehitykseen sisältyy vastuullisuus, hyvä koulutus, terveys ja hyvinvointi. Yhteiskuntamme kamppailee mielenterveysongelmien kanssa. Tutkimusvastaava Mari Lahti toteaa, että panostamalla ihmisten terveyteen ja erityisesti mielenterveysongelmien ehkäisyyn lisätään hyvinvointia ja tuottavuutta.
Teksti | Saija Vanhanen Kuva | Jussi-Pekka Kettunen
YK:n kestävän kehityksen teemoissa nostetaan esiin henkinen hyvinvointi ja päihteiden käytön ennaltaehkäisy. Niissä nousevat esille mielenterveys- ja päihdeongelmat sekä ennenaikainen kuolleisuus ja itsemurhat.
– Mielenterveyden edistämisen näkökulmasta on merkittävää, että YK velvoittaa jäsenvaltioitaan toimimaan näiden tavoitteiden mukaisesti, tutkimusvastaava Mari Lahti painottaa. Lahti vetää Mielenterveyden edistäminen -tutkimusryhmää.
Mielenterveyden edistäminen lisää hyvinvointia ja tuottavuutta sekä vähentää palveluntarvetta, millä taas on taloudellisia yhteiskuntavaikutuksia. Varat voidaan käyttää muuhun tarkoitukseen.
Uudet suositukset ovat käytössä toiminnassamme
Lahti kertoo, että Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2009–2015 (Mieli-ohjelma) linjasi valtakunnallisella tasolla mielenterveys- ja päihdetyön kokonaisuutta. Työtä jatkettiin kohti uutta Mielenterveysstrategiaa 2020–2030, joka julkaistiin vuonna 2020.
– Strategian myötä päivitettiin useita Käypä hoito -suosituksia, kuten depression Käypä hoito, sekä saatiin uudet suositukset itsemurhien ehkäisyyn ja itsemurhaa yrittäneen henkilön hoitoon. Käytämme uudistuksia ja suosituksia koulutuksessamme sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnassamme ohjenuorana.
– Painotamme strategian tavoitteista lasten ja nuorten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyä. Esimerkiksi Well@School-hankkeessa koulutamme perusterveydenhuollon ja koulujen asiantuntijoita.
– Commune-hankkeen kokemusasiantuntijat kertoivat asiasta omista lähtökohdistaan. Koulutuksessa kokemusten jakaminen vaikuttaa eri tavalla, kuin jos me opettajat kerromme asiasta teoreettisesti. Ongelmien stigma vähenee.
Mielenterveysongelmat ovat yleismaailmallisia. Kehitystyötä on tehty Suomen lisäksi muun muassa Afrikassa MEGA-hankkeessa ja Mongoliassa MoMeNT-hankkeessa. Niissä keskitytään perusterveydenhuollon kouluttamiseen.
Nuorten psykiatrian palveluntarve on valtava. Palveluita on saatavilla enemmän kuin 20 vuotta sitten, vaikka sairastuvuus epidemiologisesti ei ole lisääntynyt. Palveluita tunnistetaan paremmin ja niitä osataan hakea enemmän. Tämä saattaa olla yksi syy, miksi erikoissairaanhoidon potilasmäärät ovat kohonneet ja osastot täyttyneet.
– Lähisuhdeväkivallan puolella avun tarve on lisääntynyt koko Euroopassa, niin myös Suomessa. Digitaalisten palveluiden käyttäminen on räjähtänyt ja se trendi jatkuu, Lahti huokaa.
Digitaalisia ratkaisuja pyritään löytämään enemmän palvelujärjestelmän kuin koulutuksen kehittämisen tasolle. Kaikille digitaaliset palvelut eivät kuitenkaan ole mahdollisia, niitä ei ole mahdollista saada tai ei osata käyttää. Tämä eriarvoistaa väestöryhmiä.
– Eriarvoisuutta esiintyy myös Suomessa ja Euroopassa, mutta hyvinvointivaltioissa eriarvoisuus on aivan eri tasolla kuin kehitysmaissa. On myös pohdittava, kestääkö länsimaisten hyvinvointivaltioiden nykyinen digitalisaatio syvempää pinnan alta rapsuttelua, Lahti huomauttaa.
Eriarvoisuuden vähentämiseksi kaivataan vastuullista toimintaa
Lahden mukaan terveyden tai mielenterveyden koulutuksen vastuullisuutta edistetään enemmän sisältökysymysten kautta. On varmistettava, että hyvinvoinnin edellytykset siirtyvät ja ovat kattavasti eri sukupolvien saatavilla, etteivät ne eriytä eivätkä eriarvoista ihmisiä.
– Mielenterveysongelmat ovat erittäin stigmatisoivia. Siksi niihin ilmiönä liittyy eriarvoisuutta ja huono-osaisuutta, jonka kanssa on paljon tehtävää. Mielenterveysongelmaiset määritellään helpommin huono-osaisiksi. He eriarvoistuvat, koska he eivät pääse työelämään tai putoavat sieltä pois, joutuvat sairauspäivärahoille ja taloudellisesti heikompaan tilanteeseen, Lahti pohtii.
– Suomi on hyvinvointivaltio, jossa pitäisi olla ihmisiä kannattelevat sosiaaliset verkot. Tutkimusten mukaan mielenterveyskuntoutujat ja -ongelmaiset putoavat ja syrjäytyvät, he jäävät avun ja verkoston ulkopuolelle. Ongelmakenttä laajenee, jos heistä tulee monipalvelutarvitsijoita. Eriarvoisuus on rakenteellista.
Lahti mainitsee, että hän pohtii Sosiaalinen osallisuus ja toimijuus -tutkimusryhmän tutkimusvastaava Hanna Kirjavaisen kanssa mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden nuorten aikuisten auttamista työelämään takaisin pääsyssä.
