Ajantasa 6/2011 by Turun kauppakamari

Kauppakamarin toiminta laajenee .................4 Toriparkki välttämätön Turun kaupunkikeskustan kehitykselle ...................5 Varsinais-Suomen ruokaketju ...................... 13 Energia- ja ympäristöasioihin vauhtia ......... 14 Akordi voi antaa mahdollisuuden toiminnan jatkumiseen .................................. 15

JÄSENLEHTI 6/2011

www.turku.chamber.fi

ajantasa ajan tasa â&#x20AC;˘ 6/2011

aja

Turun kauppakamari Puolalankatu 1, 20100 TURKU vaihde (02) 274 3400 faksi (02) 274 3440 kauppakamari@turku.chamber.fi etunimi.sukunimi@turku.chamber.fi www.turku.chamber.fi Toimitusjohtaja Jari Lähteenmäki Asiamies/Tomi Virtanen Asiamies/ekonomisti Jarkko Heinonen Asiamies/juristi Paula Heinonen Yhteyspäällikkö Jaana Mäkikalli Toimistosihteeri Aila Kedonperä Markkinointiassistentti Satu Lehenberg Koulutuspäällikkö Maria Lindbom Koulutussihteeri Elina Virta Toimistosihteeri Leena Rautanen Johdon assistentti Riitta Vesamäki

SISÄLTÖ (02) 274 3410 (02) 274 3446 (02) 274 3427 (02) 274 3421 (02) 274 3447 (02) 274 3428 (02) 274 3426 (02) 274 3423 (02) 274 3411 (02) 274 3425 (02) 274 3445

WORLD TRADE CENTER TURKU Veistämönaukio 1-3, 20100 TURKU puh. (02) 281 3100, faksi (02) 281 3113 wtctk@wtc-turku.fi www.wtc-turku.fi WTC-päällikkö Mirja Kärkäs-Lainio (02) 281 3111 mirja.lainio@wtc-turku.fi Toimistosihteeri Anne Ojala (02) 281 3100 LOIMAAN KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies Ollipekka Hoffrén Kauppalankatu 2 A, 32200 LOIMAA puh. (02) 7611283, 040 725 3499 ollipekka.hoffren@loimaanseutu.fi SALON KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies Merja Koivaara Turuntie 1, PL 28, 24101 SALO puh. (02) 731 6886, 050 569 2298 merja.koivaara@salon-kko.inet.fi UUDENKAUPUNGIN KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies Raimo Rantanen Merilinnuntie 1, PL 120, 23501 UUSIKAUPUNKI puh. (02) 842 8710, 040 546 4100 raimo.rantanen@vakka-suomi.com Valokuvat Jaana Mäkikalli ja Futureimagebank.com Vastaava päätoimittaja Jaana Mäkikalli ISSN 1459-6776

Pääkirjoitus Kauppakamarin toiminta laajenee .................................................4

Kuukauden artikkelit Toriparkki välttämätön Turun kaupunkikeskustan kehitykselle..........5 Yhteistoimintaneuvottelut ............................................................6 Kirjanpidon tositteet....................................................................7 Työn tarjoamisvelvollisuudesta irtisanomisen vaihtoehtona .............9 Tulolähteiden merkitys verotuksessa ..........................................11 Keijo neuvoo yrittäjiä ja yrittäjäksi aikovia ...................................12 Varsinais-Suomen ruokaketju .....................................................13 Energia- ja ympäristöasioihin vauhtia ..........................................14 Akordi voi antaa mahdollisuuden toiminnan jatkumiseen ...............15

Kamarissa tapahtuu Kuvasatoa syksyn tapahtumista .................................................16

Yritystietoa YT-laista uusi esite ....................................................................22 Maahanmuuttajien kotouttamisasiat työja elinkeinoministeriölle .............................................................22 Vuokratyöntekijöiden asema paranee .........................................22 Tavarankuljetusten harmaan talouden poistamiseksi lakiesitys ......22 Uusi rahoitusjärjestelmä helpottaa vientiyritysten ponnistuksia......23

Kansainvälistä Hyödynnä EU:n sähköisiä viennin ja tuonnin työkaluja ...................23 Standardien laadintaohjeita pk-yritysten näkökulmasta .................23 Standardien taloudellisesta hyödystä yrityksille uutta tietoa ..........23

Liikeyhteyksiä etsitään WTC Turun kautta ...................25 Turun kauppakamari kouluttaa ............................26

ajantasa ajan tasa • 6/2011

Kauppakamarin toiminta laajenee Kauppakamarin edunvalvontakenttää ollaan laajentamassa kahdelle uudelle alueelle. Ensimmäinen uusista painopistealueista on energia- ja ympäristöasioiden edunvalvonta. Taannoisessa valtuustomme kokouksessa kiinnitettiin huomiota näiden asioiden tärkeyteen alueellamme. Vaikka suuria energiaan liittyviä päätöksiä on tehty jo edellisen hallituksen toimesta – ydinvoimapäätös ja ns. risupaketti – riittää työsarkaa tästä eteenpäinkin. Uudessa hallitusohjelmassa varaudutaan EU:n laajuisiin sähkömarkkinoihin ja ylipäätään energia- ja ilmastoasioiden päätöksenteon siirtymiseen EU-tasoiseksi. Hallitus aikoo parantaa sähköntuotannon omavaraisuusastetta ja ottaa käyttöön ns. windfall-veron. Vesivoiman lisärakentamista jo rakennetuissa kohteissa tullaan lisäämään. Sen sijaan uusia periaatelupia uusille ydinvoimaloille ei tulla myöntämään, mistä hallitusohjelmassa on yksiselitteinen kirjaus. Tuulivoimasta ja uusiutuvan energian käytöstä ovat linjaukset ohjelmassa. Turpeen käyttöä tullaan kuitenkin vähentämään. Maakaasusta ei ohjelman energiapolitiikassa ole mainintaa, mutta Turun seudullehan sitä on jo vuosia yritetty saada. Uusin ajatus on vetää kaasuputki Pohjanlahtea pitkin Norjan pohjoisrannikolta Keski-Eurooppaan, ja sen linjauksesta riippuu, voitaisiinko siitä saada maakaasua myös Varsinais-Suomeen. Hallitus aikoo tehdä ympäristösuojelulain kokonaisuudistuksen ja selkeyttää ympäristölupajärjestelmää. Itämeren suojelua tehostetaan. Isona tavoitteena on kehittää Suomesta hiilineutraali maa. Nämä kaikki ovat suuren luokan kysymyksiä, joissa elinkeinoelämän etuja on tarkkaan valvottava. EU:n kunnianhimoiset energia- ja ilmastotavoitteet aiheuttavat jäsenmaiden huomion kiinnittymisen kasvihuonepäästöjen vähentämiseen, uusiutuvien energiamuotojen osuuden nostamiseen ja energiatehokkuuteen. Energia- ja ympäristöpoliittinen edunvalvonta Turun kauppakamarissa tarkoittaa vaikuttamistyötä, jonka tavoitteena on suomalaisen elinkeinoelämän näkökulmasta pitkällä aikavälillä saavutettava kilpailuetu. Edunvalvontakohteita ovat esimerkiksi energian toimitusvarmuuden säilyttäminen, monipuolisen energian saannin mahdollistami-

nen yrityksille kilpailukykyiseen hintaan sekä energian tuottaminen kestävällä ja ympäristön huomioonottavalla tavalla. Vuoden 2012 aikana teeman ympärille tullaan kokoamaan työryhmä, ja sitä muodostettaessa määritellään edunvalvonnan pääkohteet. Kasvuyritysten edunvalvonta on toinen uusista painopistealueista, jota kehitetään vuoden 2012 aikana. Aihetta on tähän mennessä käsitelty lähinnä telakan alihankkijayritysten kasvun ja kansainvälistymisen esteitä kartoittavan selvitystyön avulla sekä yritysten perustamishalukkuutta lisäämään pyrkivällä vaikuttamistyöllä. Kasvuyrityksiin liittyvän edunvalvonnan sisältö tullaan määrittelemään tarkemmin kauden aikana. Tulevalla kaudella luodaan yhteyksiä erilaisiin kasvuyrittäjyyttä tukeviin tahoihin. Lisäksi etsitään aktiivisesti sellaisia yhteistyön tapoja, jotka tukevat paitsi kauppakamarin jäsenistön tarpeita, myös kehittävät varsinaissuomalaista elinkeinoelämää Teknologiapainotteisten kasvuun suuntautuneiden uusyritysten perustamishalukkuus on Suomen korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa vahvassa nousussa. Kauden aikana etsitään ja toteutetaan yhteistyötä tällaisten tahojen kanssa, joita Turussa edustaa mm. Boost Turku. Yhteistyön muotoina voivat olla esimerkiksi alueellisten pääomamarkkinoiden kehittäminen ja riskipääoman tarpeen kanssa yhteen saattaminen, yritysmentoreiden ja -kummien tarjoaminen tai kontaktien organisointi. Korkeakouluopiskelijoiden uusyritystoimintaa esitellään osassa valiokunnista, ja sen avulla kasvatetaan yleistä tietoisuutta aiheesta. Aloittavien yritysten neuvontaa toteutetaan monissa kunnissa hyvällä tasolla. Monesti mikroyrityksistä suuremmaksi kasvaneet, kasvuhalukkaat pienyritykset jäävät vähemmälle huomiolle tai tieto mahdollisista apukeinoista ei tavoita näitä yrityksiä. Tähän tullaan edunvalvonnassa asettamaan painoarvoa kaudella 2012. Näillä uusilla aluevaltauksilla haluamme edesauttaa jäseniämme löytämään uusia mahdollisuuksia toimintansa kehittämiseen ja kasvattamiseen. Jari Lähteenmäki toimitusjohtaja

ajantasa ajan tasa • 6/2011

aja

kuukauden • artikkelit

asiamies, varatuomari PAULA HEINONEN Turun kauppakamari

Toriparkki välttämätön Turun kaupunkikeskustan kehitykselle Turun kauppakamari pitää valitettavana Turun kauppatorin alle maanalaisen pysäköintilaitoksen mahdollistavan kaavaa koskevan valituksen hylkäämistä korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Koska kaavassa ei ollut kyse pelkästään maanalaisesta pysäköintilaitoksesta vaan se sisältää mm. suunnitelman torin maanpäällisten osien uudistamista sekä linjauksia kävelyalueen laajentamisesta, päätös merkitsee Turun keskustan kehittämiseen ja elävöittämiseen tähtäävien toimenpiteiden siirtymistä pahimmassa tapauksessa vuosilla eteenpäin. Turun keskusta kaipaa kipeästi kehittämistoimia, jotta keskustan liike-elämän toimintaedellytykset turvataan. Ilman kehittyvää ja menestyvää liike-elämää Turun keskusta ei ole elinvoimainen. Turun kauppakamari pitää hyvänä Turun kaupunginhallituksen päätöstä viedä maanalaisen pysäköintilaitoksen suunnittelua eteenpäin sekä tehdä tarvittavat korkeimman hallinto-oikeuden edellyttämät selvitykset. Kauppakamarin käsityksen mukaan kevyen liikenteen väyliä eikä kävelyalueita voida laajentaa ilman, että pysäköintikysymykset on ratkaistu. Tu-

ajantasa ajan tasa • 6/2011

run keskustaan pitää päästä joustavasti kaikilla liikennemuodoilla, niin kevyen liikenteen keinoilla, kuin henkilöautoilla ja joukkoliikenteellä. Turun keskustan liikkeet tarvitsevat autoilevia asiakkaita, jonka takia panostaminen helppoon ja joustavaan pysäköimiseen on välttämätöntä. Mikäli pysäköintijärjestelyjä ei saada kuntoon, Turun keskusta on vaarassa menettää asemiaan kilpailussa keskustan ulkopuolisten kauppakeskusten kanssa. Turun kaupunkikeskusta on koko Turun kaupunkiseudun keskus ja koko alueen intressissä on keskustan kaupallisen aseman turvaaminen. Turun kauppakamarin käsityksen mukaan torin alle rakennettava pysäköintilaitos tulisi rauhoittamaan keskustan katuja liikenteeltä, kun pysäköinti katujen varsilta siirtyy maan alle ja näin turha pysäköintipaikkojen etsintä vähenee. Esitys parantaa näin myös liikenneturvallisuutta. Kadunvarsilla tarvitaan myös lyhytaikaista pysäköintitilaa, kuten asemakaavaehdotuksessa oli alun perin esitettykin. Turun keskustan vetovoima ei perustu yksistään riittäviin pysäköintimahdollisuuksiin vaan Turun kau-

punkikeskustan vetovoimatekijänä on viihtyisä kaupunkikulttuuriympäristö, joka on tunnusomaista Turun kaltaiselle kulttuurikaupungille. Maanalainen pysäköintiratkaisu mahdollistaa kävelykeskustan laajentamisen. Viihtyisä kävelykeskusta on yksi kaupunkikeskustan vetovoimatekijöistä ja se lisää ydinkeskustan kauppojen ja kauppakeskusten vetovoimaa. Myös torin yleisilmeen parantaminen on ydinkeskustan viihtyvyyden kannalta välttämätöntä. Torin nykyilme ei nykyisellään ole Turulle parasta mainosta. Kauppakamari pitää tärkeänä, että kaava mahdollistaa maanalaiset yhteydet torin ympärillä oleviin liiketiloihin. Esillä ollut vaihtoehto Louhen parkkihallin laajentamisesta ei korvaa toriparkkia ja sen tuomaa joustavaa siirtymistä suoraan kortteleihin. Kadunvarsilla olevia pysäköintipaikkoja ei tule missään nimessä poistaa kevyen liikenteen väylien tai kävelyalueiden alta, ennen kuin maanalaiset pysäköintiratkaisut on toteutettu. ■

kuukauden • artikkelit

lakimies KIRSI PARNILA Helsingin seudun kauppakamari

Yhteistoimintaneuvottelut – työntekijöitä irtisanottaessa, lomautettaessa tai osa-aikaistettaessa Vähintään 20 työntekijää työllistävän työnantajan on käynnistettävä yhteistoimintamenettely, kun se harkitsee yhden tai useamman työntekijän irtisanomista, lomauttamista tai osaaikaistamista. Neuvotteluesitys Työnantajan on annettava neuvotteluesitys (ns. yt-kutsu) yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämiseksi. Se on annettava kirjallisena viimeistään viisi kalenteripäivää ennen neuvottelujen aloittamista. Mikäli neuvotteluesitys annetaan 20. päivänä, voi neuvottelu alkaa aikaisintaan 25. päivänä. Kellonajoilla ei määräaikojen laskennassa ole merkitystä. Neuvotteluesityksen antamisesta voidaan työpaikalla sopia toisinkin ja mikäli asia koskee vain yhtä työntekijää, voidaan sopimus tehdä kyseisen työntekijän kanssa. Esimerkiksi voidaan hyvin sopia, että neuvottelut aloitetaan välittömästi. Neuvotteluesityksen voidaan katsoa olevan eräänlainen kokouskutsu yhteistoimintamenettelylle, ja siitä tulee käydä ilmi ainakin neuvottelujen alkamisaika ja -paikka sekä pääkohdittain ehdotus neuvotteluissa käsiteltävistä asioista. Käsiteltäviä asioita koskevien tietojen tulee olla selvitetty siten, että neuvotteluesitys mahdollistaa alustavan perehtymisen asiaan. Työnantajalla ei yleensä ole kaikkia asiaan liittyviä tietoja vielä tässä vaiheessa, joten yksityiskohtaisten tietojen antaminen on usein mahdotonta. Työnantajan ei myöskään kannata tässä vaiheessa ottaa kantaa siihen, tullaanko mahdolliset vähentämistoimet suorittamaan

irtisanomisina, lomauttamisina vai osa-aikaistamisina. Mikäli neuvottelut käydään henkilöstöryhmien edustajien kanssa, on seuraavat tarkentavat tiedot liitettävä jo neuvotteluesitykseen: - aiottujen toimenpiteiden perusteet - alustava arvio irtisanomisten, lomauttamisten ja osa-aikaistamisten määrästä - selvitys periaatteista, joiden mukaan irtisanomisten, lomauttamisten ja osa-aikaistamisten kohteiksi joutuvat työntekijät määräytyvät - arvio ajasta, jonka kuluessa irtisanomiset, lomauttamiset tai osa-aikaistamiset tullaan panemaan toimeen. Neuvotteluesitys tai siitä ilmenevät tiedot on toimitettava kirjallisesti myös työ- ja elinkeinotoimistolle viimeistään yhteistoimintaneuvottelujen alkaessa. Toimintasuunnitelma Työnantajan on annettava yhteistoimintaneuvotteluiden alussa työntekijöiden edustajille esitys työllisyyttä edistäväksi toimintasuunnitelmaksi silloin, kun hän on tehnyt neuvotteluesityksen vähintään 10 työntekijän irtisanomisesta taloudellisin tai tuotannollisin perustein. Toimintasuunnitelmaa ei tarvitse laatia lomauttamisten tai osa-aikaistamisten yhteydessä. Toimintasuunnitelmasta tulee käydä ilmi seuraavat seikat: - yhteistoimintaneuvottelujen suunniteltu aikataulu - neuvotteluissa noudatettavat menettelytavat - suunnitellut irtisanomisaikana noudatettavat toimintaperiaatteet julkisia työvoimapalveluja käytettäessä - suunnitellut irtisanomisaikana nou-

datettavat toimintaperiaatteet työnhaun ja koulutuksen edistämiseksi. Toimintasuunnitelmaa valmistellessaan työnantajan on selvitettävä viipymättä yhdessä työ- ja elinkeinotoimiston kanssa työllistymistä tukevat julkiset työvoimapalvelut. Toimintasuunnitelman ei tarvitse olla valmis kokonaisuus, kun se esitellään henkilöstön edustajille. Suunnitelmaa voidaan täydentää ja täsmentää neuvottelujen kuluessa. Toimintasuunnitelmasta tulee neuvotella henkilöstön edustajien kanssa. Toimintaperiaatteet Toimintasuunnitelmaa ei tarvitse laatia, jos työnantaja harkitsee alle 10 työntekijän irtisanomista. Tällöin riittää, että työnantaja esittää toimintaperiaatteet, joiden mukaisesti tuetaan irtisanomisajan kuluessa työntekijöiden oma-aloitteista hakeutumista muuhun työhön tai koulutukseen sekä heidän työllistymistään julkisia työvoimapalveluita käyttäen. Neuvotteluaikojen pituus Vähimmäisneuvotteluaika on joko 14 päivää tai kuusi viikkoa. Jos työnantajan harkitsemat irtisanomiset, lomauttamiset tai osa-aikaistamiset kohdistuvat alle kymmeneen työntekijään, vähimmäisneuvotteluaika on 14 päivää neuvottelujen alkamisesta laskettuna. Jos ne kohdistuvat vähintään kymmenen työntekijään, vähimmäisneuvotteluaika on kuusi viikkoa. Lomauttamisen kohdalla pidempää neuvotteluaikaa sovelletaan kuitenkin vain, jos kysymys on toistaiseksi voimassa olevasta lomautuksesta tai yli

ajantasa ajan tasa • 6/2011

aja

kirjanpidon asiantuntija HANNELE LINDFORS Helsingin seudun kauppakamari

Kirjanpidon tositteet Taloushallinnon sähköistymisen ja ohjelmien kehittymisen myötä kirjanpidon tositteet ovat muuttuneet aikaisempaa monimuotoisemmiksi. Niiden on kuitenkin edelleen täytettävä vaatimukset, joita kirjanpito- ja arvonlisäverolainsäädäntö asettaa. Tositteen muoto Kirjanpitolautakunnan yleisohjeessa kirjanpidon menetelmistä ja aineistoista 1.2.2011 todetaan, että tosite voi muodostua yhdestä tai useammasta asiakirjasta, tiedostosta tai niiden osista. Tosite voi olla paperinen lasku, verkkolasku, skannattu kuvatiedosto tai tietokantaan tallennettu tietokokonaisuus, josta voidaan tuottaa tositteen tiedot. Myyjän ja ostajan tositteet voivat olla erimuotoisia. Esimerkiksi

90 päivää kestävästä määräaikaisesta lomautuksesta. Tätä lyhyempiin määräaikaisiin lomautuksiin sovelletaan aina lyhyempää 14 päivän neuvotteluaikaa lomautettavien työntekijöiden lukumäärästä riippumatta. Alle 30 työntekijän yrityksessä neuvotteluaika on vähennettävien työntekijöiden lukumäärästä riippumatta aina 14 päivää neuvottelujen alkamisesta. Työnantaja ja henkilöstö voivat myös sopia neuvotteluaikojen lyhentämisestä. Yksinkertaisinta ja selvintä on kirjata sopimukseen yhteisymmärrys siitä, että yhteistoimintalain mukainen neuvotteluvelvollisuus on täytetty ja että työnantaja saa ryhtyä asian vaatimiin toimenpiteisiin. Neuvottelujen sisältö Yhteistoimintalain hengen mukaan yhteistoimintaneuvottelujen kohteena olevat asiat on käsiteltävä yhteistoi-

ajantasa ajan tasa • 6/2011

vähittäiskaupassa ostajan tositteena toimii kassakuitti, kun taas myyjä kirjaa päiväkohtaisen myyntiraportin kirjanpitoonsa. Jos tosite koostuu useammasta asiakirjasta, näiden yhteyden tulee olla selkeästi kuvattu siten, että tositteen tietosisältö on tarkasteltavissa kokonaisuutena. Esimerkiksi vuokrasopimuksen perusteella maksettu vuokra on liiketapahtuma, jonka todentava tosite koostuu sekä maksutapahtumasta että sopimuksesta. Vuokrasopimus toimii samalla joka kuukausi toistuvan liiketapahtuman tositteena. Sopimusjäljennöstä ei kuitenkaan ole tarpeen liittää maksutapahtumaan, mikäli maksutapahtumassa on viittaus sopimukseen. Tositteiden arkistoinnissa on huomioitava, että tositteen tietosi-

sällön pitää olla tarkasteltavissa kokonaisuutena. Sähköisessä arkistoinnissa asia voidaan hoitaa esimerkiksi siten, että maksutositteista on suora yhteys sopimusarkistoon.

minnan hengessä yksimielisyyden saavuttamiseksi. Neuvotteluvelvoitteen sisällön osalta ei tehdä eroa sen välillä, kuinka monen työntekijän irtisanomista, lomauttamista tai osa-aikaistamista tai kuinka pitkäksi ajaksi lomauttamista työnantaja harkitsee. Neuvottelujen aikana on käsiteltävä seuraavia yhteistoimintaneuvottelun sisältöön kuuluvia toimenpiteitä: - perusteet ja vaikutukset - toimintasuunnitelma tai toimintaperiaatteet - vaihtoehdot työvoiman vähentämisen kohteena olevan henkilöpiirin rajoittamiseksi - muut toimenpiteet, joilla lievennetään työntekijöille aiheutuvia seurauksia. Neuvotteluissa käsiteltäviä asioita ovat erityisesti - koulutus- ja uudelleensijoittamismahdollisuudet - työ- ja työaikajärjestelyt.

Työnantajan selvitys

Tositteelle asetetut vaatimukset kirjanpitolain mukaan Kirjanpitolain mukaan kirjauksen on perustuttava päivättyyn ja numeroituun tositteeseen, joka todentaa liiketapahtuman. Koska päiväkirjasta näkee, mille tileille tietty liiketapahtuma on kirjattu, käytettyjä tilejä ei tarvitse merkitä tositteisiin. Menotositteesta on käytävä ilmi mitä on ostettu ja siinä on myös oltava ostetun tavaran tai palvelun vastaanottoajankohta. Tulotositteesta on

Kun työnantaja on täyttänyt neuvotteluvelvoitteensa, hänen on esitettävä kohtuullisen ajan kuluessa henkilöstöryhmien edustajille yleinen selvitys yhteistoimintaneuvottelujen perusteella harkittavista päätöksistä. Selvityksestä tulee käydä ilmi, neuvotelluista asioista riippuen, ainakin – irtisanottavien, lomautettavien ja osa-aikaistettavien määrät henkilöstöryhmittäin – lomautusten kestoajat – minkä ajan kuluessa työnantaja aikoo panna toimeen päätöksensä työvoiman käytön vähentämisestä. Selvityksessä ei tarvitse vielä nimetä irtisanottavia tai lomautettavia työntekijöitä. Varsinainen irtisanomismenettely tapahtuu työsopimuslain irtisanomismenettelyä koskevien säännösten mukaisesti. ■

kuukauden • artikkelit vastaavasti käytävä ilmi mitä tavaraa tai palveluja on myyty sekä näiden luovutusajankohta. Maksutositteen tulee, mikäli mahdollista, olla maksun saajan tai maksun välittäneen rahalaitoksen tai vastaavan antama. Kaikista liiketapahtumista ei saada ulkopuolisen antamaa tositetta, vaan tosite täytyy laatia itse. Näitä tositteita kutsutaan yleisesti muistiotositteiksi. Itse laaditusta tositteesta on käytävä ilmi tositteen laatija. Jos kysymyksessä on olennainen ja poikkeuksellinen tapahtuma, Kirjanpitolautakunta pitää hyvän kirjanpitotavan mukaisena, että tositteeseen merkitään myös tositteen hyväksyjä. Erityisesti silloin kun kirjanpito on ulkoistettu tilitoimistolle, olennaisen tai poikkeuksellisen liiketapahtuman todentavat tositteet tulisi olla kirjanpitovelvollisen hyväksymiä. Menotosite voidaan joutua laatimaan itse, jos kauppakumppanilta ei ole saatu ostolaskua, käteiskuittia tai muuta tositetta, tai tosite häviää tai muuttuu käyttökelvottomaksi, eikä siitä ole mahdollista saada kopiota. Itse laaditun tositteen tulee sisältää tositteelta yleisesti edellytetyt tiedot ja syy tositteen puuttumiseen. Tositteelle asetetut vaatimukset arvonlisäverolain mukaan Arvonlisäverolain mukaan verovelvollisen on järjestettävä kirjanpitonsa sellaiseksi, että siitä saadaan veron määräämistä varten tarvittavat tiedot. Suoritettavan ja vähennettävän veron määrään vaikuttavien liiketapahtumien kirjausten on perustuttava kirjanpi-

tolaissa tarkoitettuihin tositteisiin. Myyjän on annettava verollisesta tavaran tai palvelun myynnistä ostajalle lasku, jos ostaja on elinkeinonharjoittaja. Laskuissa on oltava seuraavat tiedot: • laskun antamispäivä • juokseva tunniste • myyjän alv-tunniste (Y-tunnus) • ostajan arvonlisäverotunniste käännetyn verovelvollisuuden tilanteissa ja yhteisökaupassa • myyjän ja ostajan nimi ja osoite • tavaroiden määrä ja luonne sekä palvelujen laajuus ja luonne • tavaroiden toimituspäivä, palvelujen suorituspäivä tai ennakkomaksun maksupäivä • veron peruste verokannoittain ja yksikköhinta ilman veroa ja hyvitykset ja alennukset • verokanta • suoritettavan veron määrä • verottomuuden tai käännetyn verovelvollisuuden peruste Vähäisissä laskuissa ja tietyillä toimialoilla saadaan soveltaa kevennettyjä laskumerkintöjä. Vähäisiä laskuja ovat alle 250 euron laskut. Yli 250 euron suuruisiin laskuihin kevennettyjä laskumerkintöjä saa soveltaa: • vähittäiskaupassa ja muussa siihen rinnastettavassa lähes yksinomaan yksityishenkilöille tapahtuvassa myyntitoiminnassa annettavissa laskuissa • ravintola- tai ateriapalveluja tai henkilökuljetuksia koskevissa laskuissa, edellyttäen ettei palveluja myydä edelleen

• pysäköintimittareiden tulostamissa tositteissa Edellä tarkoitetuissa laskussa on oltava seuraavat tiedot: • laskun antamispäivä • myyjän nimi ja alv-tunniste • myytyjen tavaroiden määrä ja luonne sekä palvelujen luonne • suoritettavan veron määrä verokannoittain tai veron peruste verokannoittain Verotukseen vaikuttavat tiedot Kaikkien kirjanpidon tositteiden tulee liittyä kyseisen yrityksen liiketoimintaan. Verotuksellisista syistä tositteisiin on joissakin tapauksissa lisättävä selvityksiä, joista käy ilmi, miten tietyt kulut edistävät yrityksen liiketoimia. Selvityksiä tarvitaan muun muassa edustus- ja matkakuluihin. Esimerkiksi palkintomatkojen osalta työntekijälle syntyy veronalaista etuutta, joka on myös huomioitava verottajalle annettavassa vuosi-ilmoituksessa. Tositteisiin liittyvät selvitykset voivat olla tarpeen myös neuvottelu- ja markkinointikulujen sekä erilaisten vapaaehtoisten henkilöstökulujen osalta. Yrityksen tulisi myös huolehtia siitä, että liiketoimintaan liittyvät laskut tulevat yrityksen nimellä. Jos yritys maksaa työntekijälle esimerkiksi tämän omissa nimissä tulleita matkapuhelinlaskuja, se menettää oikeuden vähentää laskuun sisältyvän arvonlisäveron. ■

ajantasa ajan tasa • 6/2011

aja

lakimies JAAKKO

SAINIO

Helsingin seudun kauppakamari

Työn tarjoamisvelvollisuudesta irtisanomisen vaihtoehtona Työsopimuslain mukaan työnantaja saa irtisanoa työsopimuksen, kun tarjolla oleva työ on taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Työsopimusta ei kuitenkaan saa irtisanoa, jos työntekijä on sijoitettavissa tai koulutettavissa toisiin tehtäviin. Ennen kuin työntekijä irtisanotaan, on siis pohdittava sitä, voidaanko työntekijä sijoittaa muihin tehtäviin. Työntekijälle on tarjottava ensisijaisesti hänen työsopimuksensa mukaista työtä vastaavaa työtä. Jos tällaista työtä ei ole, työntekijälle on tarjottava muuta hänen koulutustaan, ammattitaitoaan tai kokemustaan vastaavaa työtä. Työn tarjoamisvelvollisuus jatkuu koko työsuhteen ajan, mikä tarkoittaa sitä, että jos irtisanomishetkellä ei ole ollut tarjolla muuta työtä, mutta muuta työtä ilmenee irtisanomisaikana, on tätä työtä tarjottava työntekijälle. Työntekijällä ei kuitenkaan ole velvollisuutta ottaa työtä vastaan, jolloin työsuhde päättyy irtisanomisajan jälkeen. On huomattava, ettei työntarjoamisvelvollisuuden alueellista laajuutta ole työsopimuslaissa rajoitettu. Näin ollen työtä on tarjottava lähtökohtaisesti mistä tahansa toimipisteestä, jos työtä vain on näissä tarjolla. Tarjoamisvelvollisuus koskee myös tilapäisratkaisuja eli työnantajalla on velvollisuus tarjota määräaikaisia ja tilapäisiä tehtäviä, mikäli työntekijää ei voida sijoittaa pysyvään uuteen työhön. Työn tarjoamisvelvoite näin ollen jatkuu ja tavoitteena on työntekijän pysyvä sijoittaminen työsopimuksen mukaisiin tehtäviin, elleivät työnantaja ja työntekijä sovi keskenään muista töistä. Tällainen sopimus voi syntyä nimenomaisella tai hiljaisella sopimuksella.

ajantasa ajan tasa • 6/2011

Työntarjoamisvelvollisuus tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että työnantajan on oma-aloitteisesti selvitettävä sekä irtisanomisuhan alaiselle työntekijällä tarjottavissa olevat työt että hänen suoriutumisensa näistä töistä. Mikäli siis työnantajalla on avoimia työpaikkoja, tulee työnantajan tarjota kyseisiä työpaikkoja työntekijöille sen sijaan, että kehottaa työntekijöitä itse hakemaan kyseisiä töitä (ks. TT 200577). Lähtökohtana on, että työntekijä pystytään sijoittamaan työhön, joka on hänen työsopimuksensa mukaista työtä vastaavaa työtä. Arviointi siitä, mitä voidaan pitää kyseisenlaisena työnä, on tehtävä tapauskohtaisesti. Mikäli työsopimuksensa mukaista työtä vastaavaa työtä ei löydy, tulee työntekijällä tarjota muuta hänen koulutustaan, ammattitaitoaan tai kokemustaan vastaavaa työtä. Tällä tarkoitetaan työtä, jota työntekijä ei ole välttämättä tehnyt työnantajalleen, mutta josta hänen voidaan katsoa suoriutuvan koulutuksensa, ammattitaitonsa tai kokemuksensa myötä. Tässä suoriutumisessa tulee huomioida myös kohtuullinen harjaantumisaika sekä työnantajan kouluttamisvelvollisuus kyseiseen työhön. Tarjottavan muun työn ehtojen ei tarvitse vastata palkkaukseltaan tai muiltakaan ehdoilta työsopimuksen mukaisen aikaisemman työn ehtoja, vaan uuden työn ehdot määräytyvät uuden työn perusteella. Tässä tulee huomioida, ettei työnantaja täytä työn tarjoamisvelvollisuuttaan tekemällä työntekijälle työntekijän koulutuksen, kokemuksen, ammattitaidon tai työsuhteen ehtojen kannalta asiattoman tarjouksen. Työnantajan on järjestettävä työn-

tekijälle sellaista uusien tehtävien edellyttämää koulutusta, jota voidaan molempien sopijapuolten kannalta pitää tarkoituksenmukaisena ja kohtuullisena. Näin ollen, jos työntekijä ei suoraan ole kelpoinen johonkin tiettyyn tehtävään, ei häntä saa irtisanoa, mikäli hänet voidaan kouluttaa kyseisiin tehtäviin ja koulutuksen järjestämistä voidaan sekä työntekijän että työnantajan kannalta pitää tarkoituksenmukaisena ja kohtuullisena. Tällaisen koulutuksen tulee olla muun muassa työalan luonteeseen nähden tavanomaista, työnantajan taloudellisiin ja toiminnallisiin mahdollisuuksiin nähden tavanomaista, työssä tarvittavaa ja työantajan tarpeisiin sopivaa, työantajan järjestettävissä ja työntekijälle sopivaa huomioiden hänen ammattitaitonsa, aikaisempi kokemuksensa sekä soveltuvuutensa. Esimerkiksi tapauksessa TT 2000-53 työnantajalta ei voitu vaatia muutaman kuukauden kestävän koulutuksen järjestämistä. Työntarjoamisvelvollisuutta käsiteltiin tuoreessa työtuomioistuimen tapauksessa TT 2011-87. Tapauksessa yritys oli irtisanonut tuotannollisin ja taloudellisin syin pääkirjanpitäjä A:n ja samanaikaisesti solminut määräaikaisen työsopimuksen ostoreskontranhoitaja B:n kanssa. Tapauksessa oli kysymys siitä, olisiko kyseistä tehtävää tullut tarjota pääkirjanpitäjälle. Yhtiön talousjohtajana toimivan F:n mukaan yhtiön asiakkaat lopettivat tuotteiden ostamisen loppuvuonna 2008 kuin seinään. Yrityksen toimintaa jouduttiin sopeuttamaan ja leikkaamaan kuluja, joista 95 prosenttia koostui henkilöstökuluista. Yhtiön oli tämän vuoksi irtisanottava henkilöstöään. A:n hoitamat pääkirjanpitäjän

kuukauden • artikkelit tehtävät lakkautettiin samoin kuin yhtiön laskentapäällikön tehtävät. Nämä työtehtävät jaettiin jäljelle jääneille henkilöille. B valittiin kyseiseen määräaikaiseen ostoreskontranhoitajan tehtävään hänen osaamisensa, monitaitoisuutensa ja käytettävyytensä sekä käytännön englannin kielen taidon perusteella. A olisi oman kertomansa mukaan selviytynyt B:n yhtiössä tekemästä ostoreskontranhoitajan tehtävästä. Hän oli tehnyt pääkirjanpitäjänä kaikkia niitä töitä, joita B yhtiössä teki. A oli opettanut B:n tekemään ostoreskontranhoitajan työtä. A osasi työhön tarvittavan englanninkielen ja käyttää uudessa työssäänkin englanninkieltä päivittäin. Yhtiö ei tarjonnut A:lle irtisanomisen vaihtoehtona mitään työtä yhtiöstä. Asianosaiset olivat yksimielisiä siitä, että yhtiö on solminut A:n irtisanomisen aikaan B:n kanssa uuden määräaikaisen työsopimuksen ostoreskontranhoitajan tehtävään. Asiassa on selvitetty, että A oli käyttänyt pääkirjanpitäjän tehtävässään englannin kieltä ja lisäksi opettanut B:tä reskontranhoitajan tehtävässä. A olisi siten pääkirjanpitäjän työkokemuksensa ja ammattitaitonsa perusteella pystynyt hoitamaan ostoreskontranhoitajan tehtävää. Työtuomioistuin katsoi jääneen näyttämättä, että työnantajalla olisi ollut riittäviä perusteita olla tarjoamatta A:lle edes tilaisuutta osoittaa selviytyvänsä kyseisestä tehtävästä ja siihen liittyvästä kielitaitovaatimuksesta. Edelleen työtuomioistuin katsoi, että työnantajan olisi tullut irtisanomisen asemesta tarjota A:lle ostoreskontranhoitajan tehtävää, jota A jäi tekemään. Koska yritys ei ole täyttänyt irtisanomissuojasopimuksen ja työsopimuslain mukaista työntarjoamisvelvoitettaan, ei yhtiöllä ole ollut irtisanomissuojasopimuksessa edellytettyä asiallista ja painavaa syytä A:n työsopimuksen irtisanomiseen. ■

veroasiantuntija JUKKA KOIVUMÄKI Helsingin seudun kauppakamari

Tulolähteiden

Suomalaisessa yritysverotuksessa voi olla kolmen tuloverolain mukaista toimintaa. Elinkeinotoimintaa verotetaan elinkeinotoiminnan tulolähteessä (EVL-tulolähde), maatalouden toimintaa verotetaan maatalouden tulolähteessä (MVL-tulolähde) ja kaikkea muuta toimintaa henkilökohtaisen tulon tulolähteessä (TVL-tulolähde). Tulolähteen lyhenne kertoo, mitä tuloverolakia kulloinkin sovelletaan. Tulolähteet toimivat verojen laskentayksikköinä. Monipuolista toimintaa harjoittavan yhtiön verotettava tulo voidaan laskea kolmessa eri tulolähteessä ja siten kolmen verosäännöksen mukaan. Yritystoiminnassa ja verotuksessa on ratkaistava seuraavat kysymykset tulolähteisiin liittyen: • Mihin tulolähteeseen yrityksen toiminta kuuluu? • Ovatko kaikki tulot ja menot kokonaan tähän yhteen tulolähteeseen kuuluvia? Tulolähdettä ratkaistaessa yrityksen oikeudellisella muodolla ei ole merkitystä. Ratkaiseva asia on tulonhankkimistoiminnan luonne. Aluksi on ratkaistava kysymys, onko verovelvollista pidettävä elinkeinonharjoittajana vai maatalouden harjoittajana. Kun vastaus löytyy, varsinaisen toiminnan tulolähde on ratkennut. Jos kumpikaan näistä tulolähteistä ei tule kysymykseen, kyseessä täytyy silloin olla henkilökohtaisen tulolähteen mukainen toiminta. Vaikka varsinainen tulolähde on tiedossa, osa tuloista, menoista

tai toiminnoista voi kuitenkin kuulua toiseen tulolähteeseen. Sen vuoksi on oltava tarkkaan tiedossa eri tulolähteiden tunnusmerkit. EVL-tulolähde EVL-tulolähteen muodostavat verovelvollisen kaikki liike- ja ammattitoimintaan liittyvät toiminnot. Jokaisella verovelvollisella on vain yksi EVL-tulolähde. Liiketoiminnan tyypillisiä tunnusmerkkejä ovat voiton tavoittelu, itsenäisyys, suunnitelmallisuus, jatkuvuus, taloudellinen riski ja ulospäin suuntautuminen. Ammattitoiminta on liiketoiminnan tapaista toimintaa, mutta suppeampaa. Ammattitoiminnassa yrittäjän ammattitaito on ratkaisevaa ja riskit eivät ole niin suuret. Liiketoiminta ja ammattitoiminta kuuluvat samaan EVL-tulolähteeseen. Kiinteistöt ja osakehuoneistot kuuluvat elinkeinotoiminnan tulolähteeseen, jos niitä käytetään yksinomaan tai pääasiallisesti elinkeinotoimintaa välittömästi tai välillisesti edistäviin tarkoituksiin. Pääasiallista käyttöä on, kun yli puolet kiinteistöstä tai huoneistosta palvelee elinkeinotoimintaa. Käytön jakautumista mitataan usein lattiapinta-alan perusteella. Elinkeinotoimintaa edistävää tarkoitusta on kiinteistön tai huoneiston käyttäminen tehdas-, työpaja-, liike- tai hallintotarkoituksiin sekä henkilökunnan asuntona tai sosiaalitiloina käyttäminen. Yksityisliikkeen omistajan asunto ei kuulu elinkeinotoiminnan tulolähteeseen. Päätoimista arvopaperikauppaa käyvän yrityksen toiminta kuuluu

ajantasa ajan tasa • 6/2011

aja

n merkitys verotuksessa

EVL-tulolähteeseen. Arvopaperikaupan tulee olla jatkuvaa, suunnitelmallista, aktiivista, taloudellisen riskin ottavaa ja voittoa tavoittelevaa. Arvopaperikauppa voi olla elinkeinotoimintaa, vaikka sitä harjoitetaan muun elinkeinotoiminnan ohella. Arvopaperikaupan tulee siinä tapauksessa olla aktiivista. Passiivinen sijoitustoiminta ei palvele elinkeinotoimintaa eikä kuulu sen johdosta EVL-tulolähteeseen. Yrityksen liiketoimintaa palvelevat osakkeet kuuluvat elinkeino-omaisuuteen. Tällaisia osakkeita ovat muun muassa tytäryhtiöosakkeet, osakkuusyhtiöosakkeet sekä muutkin osakkeet, joiden omistus auttaa yrityksen oman liiketoiminnan harjoittamista. Lyhytaikaiset rahavarojen sijoittamiset voidaan katsoa rahoitusomaisuudeksi ja siten elinkeinotoimintaan kuuluvaksi. MVL-tuloähde Maatalouden tulolähteen muodostavat kaikki maatalouden harjoittajan kaikkien maatilojen toiminnat. Puun myyntitulon verotus käsitellään joko TVL- tai EVL-tulolähteessä. Maatalouden harjoittamisena pidetään varsinaisen maatalouden lisäksi erikoismaataloutta tai muuta maa- tai metsätalouteen liittyvää toimintaa, jota ei ole pidettävä eri liikkeenä. TVL-tulolähde Henkilökohtaisen toiminnan tulolähteessä käsitellään yrityksen kaikki muu toiminta, mitä ei voi käsitellä EVL- tai MVL-tulolähteessä. Ellei kiinteistö tai osakehuoneisto kuulu EVL- tai MVLtulolähteeseen, ne käsitellään TVL-

ajantasa ajan tasa • 6/2011

tulolähteessä. Vuokraustoimintaa ja kiinteistönsijoitustoimintaa harjoittavien yhtiöiden toiminta on kokonaisuudessaan lähes poikkeuksetta TVLtulolähteeseen kuuluvaa toimintaa. EVL-tulolähteeseen voivat kuulua vain poikkeuksellisen laajaa kiinteistönvuokraustoimintaa harjoittavat yhtiöt. Vuokraustoimintaan liittyy tällöin usein myös laajamittaista rakentamista ja kiinteistöjen myyntitoimintaa. Arvopaperikauppa ja sijoitustoiminta, joita ei veroteta EVL-tulolähteessä, verotetaan TVL-tulolähteessä. Osakaslainan antaminen ei kuulu yrityksen liiketoimintaan, joten osakaslainan korko on TVL-tulolähteeseen kuuluvaa. Elinkeinotoimintaan kuulumaton metsäkiinteistö kuuluu myös henkilökohtaiseen tulolähteeseen. Tulolähteiden vaikutus verotukseen Kunkin tulolähteen tulos lasketaan erikseen oman tuloverolain mukaisesti. Toisen tulolähteen kuluja ei saa vähentää toisen tulolähteen tuloista. Verotettavan tulon laskenta tehdään erikseen jokaiselle tulolähteelle. Kullakin tulolähteellä on myös oma veroilmoituslomake. Yhteisömuodossa olevan yrityksen jokaisen tulolähteen tulosta verotetaan saman yhteisöverokannan mukaan. Toisen tulolähteen tappiota ei voi vähentää toisen tulolähteen voitosta. Kullekin kolmelle tulolähteelle vahvistetaan omat tulolähteen tappiot. Vahvistetut tappiot ovat käytettävissä kymmenen vuotta tappion syntymisestä. Henkilökohtaisessa tulolähteessä

vahvistetaan erikseen arvopapereiden tai kiinteistön luovutustappio. Luovutustappiota voi käyttää hyväkseen vain samassa tulolähteessä syntyvään luovutusvoittoon viiden seuraavan vuoden aikana. Konserniyhtiöiden kesken tietyin edellytyksin annettava konserniavustus on sallittua elinkeinotoimintaa harjoittavien yhtiöiden kesken. Konserniyhtiö, jonka toimintaa verotetaan TVLtulolähteessä, ei voi antaa eikä saada konserniavustusta. Yksityisen elinkeinonharjoittajan EVL-tulolähteeseen kuuluvan kiinteistön myyntiin ei sovelleta hankintameno-olettamaa. Yksityisen elinkeinonharjoittajan henkilökohtaiseen tulolähteeseen kuuluvan kiinteistön myyntiin hankintameno-olettamat soveltuvat. Tulolähteet aiheuttavat ongelmatilanteita Varsinkin arvopapereiden ja kiinteistöjen oikean tulolähteen ratkaiseminen aiheuttaa ongelmatilanteita käytännön työssä. Verohallinnon ja yrityksen tulolähteen tulkintaerot voivat aiheuttaa yllättäviä ja suuria veroseuraamuksia. Tulolähteet teettävät myös turhaa työtä taloushallinnossa ja verohallinnossa. Hallitusohjelmaan otettiin kirjaus elinkeinoverotuksen uudistamisesta erillisen selvityksen pohjalta. Toivottavasti tämä tehtävä selvitys sisältää myös esityksen tulolähteiden poistamisesta. Otettaisiin jälleen yksi askel kohtia fiksumpaa verotusta. ■

kuukauden • artikkelit

Uusi sähköinen palvelu yrittäjille: Virtuaaliasiamies Keijon nettisivut Keijo neuvoo yrittäjiä ja yrittäjäksi aikovia omilla kotisivuillaan osoitteessa www.keijo.fi Turun Seudun Kehittämiskeskus avasi ensimmäisenä Suomessa yritysneuvontapalvelun Facebookissa keväällä 2010. Virtuaaliasiamies Keijo on nyt saanut omat kotisivunsa www.keijo.fi ja vastaa siellä kysymyksiin yrittäjyydestä ja yritysten kehittämisestä. Sivustosta tullaan kehittämään yrittäjien ja yrittäjäksi aikovien tietopankki, josta yrittäjä löytää tiedon helposti ja nopeasti tarpeeseensa. Keijona toimivat seudullisen yrityspalvelukeskus Potkurin yritysneuvojat sekä tarvittaessa Turun Seudun Kehittämiskeskuksen elinkeinoasiamiehet. Palvelu on kohdistettu ensisijaisesti Turun seudulle, mutta Keijo ohjaa kysyjiä eteenpäin oikeaan kohteeseen, mikäli ei osaa vastata tai kysymykseen on alueellisesti parempi vastaaja muualla. Miksi Keijon omat sivut? Turun Seudun Kehittämiskeskus haluaa parantaa yritysneuvonnan tavoitettavuutta ja nopeuttaa yritysten tiedonsaantia internetiä hyödyntämällä. Keijo.fi ei korvaa henkilökohtaista kasvotusten tapahtuvaa yritysneuvontaa, vaan laajentaa palvelutarjontaa ja

helpottaa yritysneuvonnan resursointia, kun osa kyselyistä tulee nettisivujen kautta. Keijo vastaa kysymyksiin edelleen myös Facebookissa, mutta uusien nettisivujen kautta tavoitetaan laajempi yrittäjäyleisö. Keijo on myös nopea, joten jos muualla yritysneuvonnassa on ruuhkaa, apua saa Keijolta useimmiten jo saman päivän aikana ja viimeistään seuraavana arkipäivänä. Kysymyksestä riippuen Keijo kertoo joko suoran vastauksen, tai sen, mistä tietoa löytyy ja kuka on oikea henkilö auttamaan. Miten Keijolta voi kysyä? Keijo.fi -sivuille on kerätty useimmiten kysyttyjä kysymyksiä ja niiden vastauksia aihealueittain. Kannattaakin ensin katsoa, löytyykö vastaus omaan kysymykseen jo tästä tietopankista. Kysyjä lähettää uuden kysymyksensä keijo.fi -sivujen kautta ja saa vastauksen suoraan ilmoittamaansa sähköpostiosoitteeseen. Keijolta voi asioista kysyä luottamuksellisesti, nettisivuille ei tule näkyviin kysyjien tietoja. Sivuilla julkaistavista kysymyksistä ja vastauksista poistetaan tiedot, jotka voisivat paljastaa jotain kysyjästä. ■

ajantasa ajan tasa • 6/2011

aja

Enemmän näkyvyyttä ja painoarvoa Varsinais-Suomen vahvalle ruokaketjulle Varsinais-Suomi on kansallisesti merkittävä alue ruoantuotannossa. Loppukeväällä 2011 alkanut Turun yliopiston Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke VARRU kokoaa maakunnan ruokaketjun toimijoita yhteen. Turun kauppakamari ja VARRU järjestävät tammikuussa 2012 tilaisuuden, jossa ruokaketjun toimijoilla on mahdollisuus vaikuttaa maakunnan kehityssuuntaan. Varsinais-Suomi ruoan tuottajana Varsinais-Suomea on kutsuttu jo vuosikymmeniä Suomen vilja-aitaksi. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen maaseututilastojen valossa väittämä pitää edelleen paikkaansa. Viljan lisäksi maakunta on kansallisesti merkittävä alue myös munivien kanojen, sikojen, kalan, siipikarjan, puutarhayritysten, sokerijuurikkaan, herneen sekä rypsin ja rapsin osalta. Ruoka-Suomen tilastoinnin perusteella elintarvikeyritysten määrä Varsinais-Suomessa on kasvanut viimeisen kolmen vuoden ajan. Maakunta jää kuitenkin Suomen mittakaavassa Uudenmaan jälkeen, noin sadalla elintarvikeyrityksellä. Suomen elintarvi-

ajantasa ajan tasa • 6/2011

keyrityksistä vihannesten, marjojen ja hedelmien jalostusta sekä kalanjalostusta on puolestaan eniten VarsinaisSuomessa. Maakunnassa on suuria ja kansainvälisiäkin yrityksiä, kuten Raisio, Lunden, Leaf, Felix Abba, Nestlé ja Eckes-Granini. Kuitenkin maakunnan 301 elintarvikeyrityksestä suurin osa (73 %) työllistää vain alle viisi henkilöä. Varsinais-Suomella on mahdollisuuksia siirtyä raaka-aine-maakunnasta vielä vahvemmin myös jalostusmaakunnaksi. Paikallisten raaka-aineiden hyödyntäminen paikallisessa jalostuksessa synnyttäisi lisää yhteistyötä, mutta samaan aikaan se mahdollistaisi entistä vahvemman vuoropuhelun ja

tiedonkulun ruokaketjun toimijoiden välillä. Vuoropuhelun avulla asiakkaiden tarpeet tulevat paremmin esiin, ja näin ollen kysyntä ja tarjonta voivat kohdata paremmin. Asiakaslähtöisyys tuotantolähtöisyyden sijaan synnyttäisi uusia kasvumahdollisuuksia ja täten vahvistaisi alueen kilpailukykyä – myös kansainvälisesti. VARRU kokoaa ruokaketjua yhteen Loppukeväällä 2011 alkanut Turun yliopiston kolmivuotinen VarsinaisSuomen ruokaketjun kehittämishanke (VARRU) tarttuu ruokaketjun avaamiseen ja sen näkyvyyden lisäämiseen. VARRU kokoaa ruokaketjun toimijoi-

kuukauden • artikkelit

Energia- ja ympäristöasioihin vauhtia KTM Tomi M. Virtanen on aloittanut uudessa asiamiehen tehtävässä Turun kauppakamarilla 1.11.2011. Edunvalvonnan vastuualueina ovat energia ja ympäristö, ICT sekä kasvuyritykset. Aiemmin Tomi on toiminut Jarkko Heinosen sijaisena elinkeinopoliittisena asiamiehenä. ICT-valiokunnan sihteerin tehtävät siirretään hänelle Mirja Kärkäs-Lainiolta, joka jatkaa ulkomaankauppavaliokunnan sihteerinä sekä WTC:n päällikkönä. Energia- ja ympäristöasiat ovat kauppakamarilla olleet toki esillä aiemminkin, mutta nyt aihealueeseen panostetaan enemmän uuden tehtäväkentän muodossa. Samaa voi sanoa myös kasvuyrityksistä, joihin liittyvää edunvalvontaa on aiemminkin tehty, mutta keskittyminen tuo mukanaan uusia mahdollisuuksia toiminnan kehittämiselle. Lähdemme ensi vuoden aikana kokoamaan molemmille uusille alueille työryhmiä tuomaan lisää asiantuntemusta päivittäisen työn tueksi. Myöhemmin näiden työryhmien status on tarkoitus nostaa valiokunnaksi. Tomi on Turun kauppakorkeakoulun kasvatteja, jossa opiskeluaikanaan toimi aktiivisesti sekä korkeakoulun että ylioppilaskunnan luottamustoimissa. ■

ta pellolta pöytään ja takaisin pellolle -periaatteella. VARRU luo mahdollisuuksia yhteistyölle saattaen ruokaketjun toimijoita yhteen. VARRU pyrkii elintarvikealan kehittämisen ohella myös lisäämään elintarvikealan strategista painoarvoa Varsinais-Suomessa. VARRUN toimijat ovat kiertäneet aktiivisesti kenttää ja käyneet haastattelemassa kymmeniä yrityksiä ruokaketjun varrelta: alkutuotannon, elintarvikkeita jalostavien, kaupan ja ammattikeittiöiden edustajia. Mukaan on mahtunut myös ruokaketjua sivuavia toimijoita, kuten jätehuoltoa ja logistiikkaa. Esiin on noussut useita tärkeitä teemoja, joihin tartutaan seuraavan kahden vuoden aikana.

Hanke onkin ruokaketjun toimijoille ainutlaatuinen mahdollisuus vaikuttaa Varsinais-Suomen elintarvikealan kehityssuuntaan. Kauppakamarilla keskustelua ruokaketjusta VARRUN aloitustilaisuus Ruista ja sisua Varsinais-Suomen ruokaketjussa kokosi marraskuussa Forum Marinumiin 80 ruokaketjun toimijaa. Tilaisuudessa kuultiin vahvoja esimerkkejä maakunnan ruokaketjun varrelta ja katsetta kohdistettiin myös ruokaketjun tulevaisuuden mahdollisuuksiin. VARRU on saanut kaikin puolin hyvin positiivisen vastaanoton, mikä kertoo mm. siitä, että työtä tehdään tärkeän

asian eteen. VARRU järjestää yhteistyössä Turun kauppakamarin kanssa ruokaketjun toimijoille tiistaina 17.1.2012 klo 14–16 Turun kauppakamarilla keskustelutilaisuuden, jossa ruokaketjun toimijoilla on mahdollisuus vaikuttaa ruokaketjun kehittämiseen. Tilaisuuden tarkoitus on selvittää alueen yritysten näkemyksiä ja toiveita sekä kartoittaa yhteistyömahdollisuuksia ruokaketjun toimijoiden välillä. ■ Johanna Kähkönen Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishankkeen koordinaattori

ajantasa ajan tasa • 6/2011

aja

Akordi voi antaa mahdollisuuden toiminnan jatkumiseen Nykyisessä epävarmassa taloustilanteessa monet yhtiöt ovat neuvotelleet velkojiensa kanssa mahdollisuuksista vapaaehtoiseen velkojen anteeksiantamiseen. Velkojia voivat olla rahoittajat, tavarantoimittajat, omistajat tai esimerkiksi toiset samaan konserniin kuuluvat yhtiöt. Velkojen anteeksiantamisella pyritään turvamaan velallisyhtiön toiminnan jatkuvuus kevyemmällä rahoitusrakenteella. Neuvottelujen tueksi velallisyhtiön tulee esittää suunnitelmat, joiden perusteella se osa yhtiön liiketoiminnasta, jolla toimintaa jatketaan, saadaan kannattavaksi velkojen anteeksiantamisen jälkeen. Yhtiön raskas velkataakka ei suinkaan aina johdu huolettomasta taloudenpidosta tai taloudellisen raportoinnin heikkoudesta. Siihen on usein vaikuttanut yhtiön toimintaympäristön muutos viimeaikaisen taloudellisen kehityksen seurauksena tai esimerkiksi se, että yhtiö on velkarahalla investoinut tuotekehitykseen, josta ei olekaan kehittynyt odotusten mukaisia tulovirtoja. Kun velkoja luopuu saamisestaan, velallisena olevalle yhtiölle syntyy etua velan vähentymisenä. Akordi eli velan anteeksiantaminen voi koskea erilaisin perustein syntynyttä velkaa. Akordin käsittely verotuksessa voi erota sen kirjanpitokäsittelystä. Kun kyseessä on velallisyhtiön kannalta ostohinnan alentaminen tai maksamattoman kauppahinnan anteeksianto, kyseeseen tulevat yleensä oikaisueriä koskevat kirjanpito- ja verosäännökset. Jos kyseessä on rahoituslainan anteeksiantaminen, se käsitellään kirjanpidossa velallisyhtiön tulona, jonka verokohtelua arvioidaan elinkeinoverolain tulon veronalaisuutta koskevien säännösten mukaisesti. Akordin seurauksena velallisyhtiölle syntyneen edun veronalaisuutta on oikeuskäytännössä vakiintuneesti arvioitu sen perusteella, onko anteeksiannettua velkaa voitu kokonaan tai osittain pitää arvottomana. Siltä osin kun velka on velkojalle arvoton, sen anteeksiannosta ei ole käytännössä katsottu syntyvän velalliselle rahanarvoista etuutta. Aikaisemman osakeyhtiölain aikana velan arvottomuutta osoittaneena seik-

ajantasa ajan tasa • 6/2011

kana pidettiin yleensä osakeyhtiölain mukaisten pakkoselvitystilasäännösten täyttymistä. Pakkoselvitystilasäännösten poistuttua ratkaisukäytäntöön on vaikuttanut keskeisesti kunkin tapauksen esitetyt olosuhteet. Saamisia on usein pidetty arvottomina siihen määrään asti, jonka anteeksiantamisella on voitu kattaa velallisyhtiön oman pääoman negatiivisuus. Velan arvottomuutta arvioitaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota myös OYL 13:2:n mukaiseen maksukykyisyyden vaatimukseen. Jos velasta saadaan anteeksi enemmän kuin maksukyvyttömyyden torjumiseksi olisi tarpeen, anteeksisaatu velka voidaan katsoa ylimenevältä osalta saajansa veronalaiseksi tuloksi, ellei velallinen muulla tavoin osoita velan arvottomuutta. Akordi saattaa kattaa velan pääoman lisäksi maksamatta jääneet korot. Korot saattavat olla pääomaan nähden eri tilanteessa verokohtelua arvioitaessa, koska velallisyhtiö on todennäköisesti vähentänyt korot verotuksessaan suoriteperiaatteen mukaan jo aikaisemmin. Ratkaisussaan KHO 2010 T 20 Korkein hallinto-oikeus totesi nimenomaisesti, ettei velallisen verotuksessa suoriteperusteisesti vähennettyjen korkojen ja kulujen osalta syntynyt velalliselle veronalaista etua, kun velkoja antoi ne anteeksi pääoman ohella. Akordin verokohtelu voi olla velkojan ja velallisen osalta erilainen. Erityisesti jos velkoja on samaan konserniin kuuluva yhtiö, on huomioitava vähennyskelpoisuutta rajoittava erityissäännös: jos velkoja tai sen kanssa samaan konserniin kuuluvat yhtiöt yksin tai yhdessä omistavat vähintään kymmenen prosenttia velallisyhtiöstä, velallisyhtiöltä olevien muiden kuin myyntisaamisten menetykset ja arvonalennukset tai muut velallisyhtiön taloudellisen aseman parantamiseksi ilman vastasuoritusta suoritetut menot eivät ole vähennyskelpoisia. Oikeuskäytäntö, jonka mukaan arvottomaksi katsotun velan anteeksiantaminen ei ole velallisyhtiölle veronalaista tuloa, parantaa yhtiöiden mahdollisuuksia onnistua tervehdyt-

tämistoimenpiteissään. Kun akordi ei tällöin pienennä velallisyhtiön verotuksessa vahvistettuja tappiota, yhtiö pystyy tältä osin hoitamaan tehokkaasti velkaja tervehdyttämisohjelmaansa. Velan arvottomuutta arvioidaan tapauskohtaisesti. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota tapahtuman kokonaisolosuhteisiin, velan ehtoihin, velallisen maksukykyyn, velallisen toiminnan jatkumisen mahdollisuuksiin sekä mahdollisiin rahoituksen uudelleenjärjestelyihin. Koska akordin lopulliseen verokohteluun vaikuttaa keskeisesti esitetyn selvityksen laajuus ja täsmällisyys, velallisyhtiön tuleekin huolellisesti perustella ja dokumentoida velan arvottomuuden aiheuttaneet seikat. Jos yhtiö on saanut anteeksi velkoja, yhtiön on riittävän läpinäkyvästi informoitava siitä myös muita sidosryhmiään. Yhtiön on tilinpäätösinformaatiossaan kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikean ja riittävän kuvan yhtiön tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Jos yhtiön taloudellinen asema on olennaisesti parantunut akordin seurauksena, kyseessä on sellainen yhtiön tilan arvostelemista varten tärkeä seikka, josta on annettava tieto toimintakertomuksessa. Samoin tuloslaskelmassa tai sen liitteenä on annettava selostus erästä, joka akordin vuoksi on olennaisesti eri suuruinen edellisvuoteen verrattuna ja vaikuttaa merkittävällä tavalla tilikauden tuloksen muodostumiseen sekä tilikausien tulosten vertailtavuuteen. ■ Henna Helkiö-Lahti KHT, Liikejuridiikan asiantuntija KPMG Oy Ab, Legal Services

kamarissa • tapahtuu

Tilintarkastuksen ajankohtaistilaisuus keräsi Turun Messu- ja Kongressikeskukseen suuren joukon HTM- ja KHT-tilintarkastajia lokakuussa.

Syksyn HHJ-kurssin suorittaneet yhteiskuvassa.

ajantasa ajan tasa • 6/2011

aja

Kauppakamarin aamukahvit nautittiin poikkeuksellisesti Turun Taidemuseossa, jossa tutustuttiin Carl Larssonin taidenĂ¤yttelyyn Unelmia harmoniasta.

Kilpailuviraston ylijohtaja Juhani Jokinen vieraili Turun kauppakamarissa marraskuun lopussa.

ajantasa ajan tasa â&#x20AC;˘ 6/2011

kamarissa • tapahtuu

Turun kauppakamarin ensimmäinen kuntapalkinto myönnettiin Uudellekaupungille. Palkinnon vastaanottivat kaupunginjohtaja Kari Koski (vas.) kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jouko Antola sekä hallituksen puheenjohtaja Heikki Wala. Palkinnon luovuttivat Elinkeinopolitiikan valiokunnan puheenjohtaja Juha Immonen (keskellä), toimitusjohtaja Jari Lähteenmäki kauppakamarista sekä kauppakamarin puheenjohtaja Kari Ruusunen.

Turku palaa jatkossakin – seminaarissa luotiin katsaus pääkaupunkivuoden kokemuksiin sekä esitettiin Turun kaupungille vetoomus kulttuuriin panostamisesta myös vuonna 2012.

ajantasa ajan tasa • 6/2011

aja

Lauri Ojala (vas.), Antti Pekanheimo, Jari Lähteenmäki ja Jarmo Lilja.

Turun kauppakamari ja Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys LOGY ry palkitsivat logistiikkatoimijoita Turun kauppakamarin ja Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistyksen yhdessä jakamat vuoden logistiikkayrityksen ja vuoden logistiikkatoimijan palkinnot jaettiin Turun sataman kalenterijuhlassa Logomossa torstai-iltana. Tapahtuma kokosi paikalle mittavan määrän alan toimijoita. Vuoden logistiikkayritykseksi valittiin Varsinais-Suomen Kaukokiito Oy perustuen mittavaan liikenneterminaali-investointiin LogiCityn alueella. Kaukokiidon vuonna 2010 avatun Turun liikenneterminaalin kokonaisala on 14 350 m2, josta varsinaista terminaalitilaa on 12 290 m2. Se työllistää

ajantasa ajan tasa • 6/2011

50 työntekijää ja lisäksi useita kymmeniä kuljetusyrittäjiä, joiden toimesta terminaalissa käy lastaamassa tai purkamassa noin 300 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kaukokiidon terminaaleista Turku on tiloiltaan toiseksi suurin Vantaan jälkeen. Vuoden logistiikkatoimijaksi valittiin professori Lauri Ojala. Ojala on toiminut yli 10 vuotta merenkulkutalouden ja liiketalouden opettajana Turun ruotsinkielisessä merenkulkuoppilaitoksessa. Hän toimii myös logistiikan aineen pääopettajana Turun yliopiston kauppakorkeakoulussa ja logistiikan dosenttina Maanpuolus-

tuskorkeakoulussa. Ojalan keskeisiä tutkimusaloja viran alan (yritysten kv. logistiset toiminnot) lisäksi ovat logistiikkamarkkinat sekä maiden ulkomaankaupan logistinen toimivuus. Palkintoja luovuttamassa olivat Turun kauppakamarin toimitusjohtaja Jari Lähteenmäki ja Turun sataman satamamestari Antti Pekanheimo. Palkinnot vastaanottivat Suomen Kaukokiito Oy:n aluejohtaja Jarmo Lilja ja Lauri Ojala.

kamarissa • tapahtuu

Leena Puntila SBS Finlandista.

www.turku.chamber.fi

Osaavat Naiset Mediassa

Satapäinen yleisö oli saapunut kuulemaan huippuesityksiä, tällä kertaa mediamaailmasta. Seminaari järjestettiin Osaava Nainen –messujen yhteydessä, ja osallistujat pääsivät samalla tutustumaan myös messujen tarjontaan. Ensimmäinen esiintyjä, dosentti, kirjailija Leila Simonen on kirjoittanut kirjan ”Kirja, kirjailija ja median mahti - kirjailijan brändi ja tiedon viihteellistyminen”. Simonen kertoi omakohtaisia kokemuksia kirjailijana median pyörteissä. Mediaa edusti puheenvuorossaan toimitusjohtaja Leena Puntila, joka on tehnyt merkittävän uran kaupallisten radioasemien parissa ollen mm. radio Sadan toimitusjohtaja. Nykyään hän toimii SBS Finlandin toimitusjohtajana. SBS Finland on radiotoimialan markkinajohtaja, jonka tuotteita ovat mm. The Voice sekä Iskelmä. Iltapäivän päätti koko kansan tuntema toimittaja Bettina Sågbom, jonka sohvalla ovat vierailleet niin suomalaiset kuin ulkomaalaisetkin julkimot.

Microsoft Oy:n tietoyhteiskuntasuhteiden johtaja Max Michelsson avasi Kaupan Aika –seminaarissa uuden teknologian mahdollisuuksia kaupankäynnissä.

ajantasa ajan tasa • 6/2011

aja

Toimittaja Bettina Sågbom

Seminaarin juontajana toimi asiamies Tomi Virtanen kauppakamarista. Kuvassa Tomi esittelemässä kirjailija Leila Simosen.

ajantasa ajan tasa • 6/2011

yritys •tietoa YT-laista uusi esite Työ- ja elinkeinoministeriö on julkaissut uuden esitteen yhteistoimintalain soveltamisesta työpaikoilla. Lakia sovelletaan yrityksessä, jonka työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä on säännöllisesti vähintään 20. Yhteistoimintalain soveltamisen piiriin kuuluu vajaa 900 000 henkilöä. Työpaikkatasoisella yhteistoiminnalla tavoitellaan sekä yrityksen toiminnan että työolosuhteiden kehittämistä. Keskeisenä keinona on työnantajan velvollisuus neuvotella ennen päätöksentekoa työntekijöiden kanssa niistä suunnitelmista, joilla on vaikutusta henkilöstön asemaan. Yhteistoimintamenettelyn tavoitteena on luoda neuvotteluprosessi, joka vaikuttaa myönteisesti sekä työpaikan että sen henkilöstön kehittämiseen. Yhteistoimintalakia sovelletaan yrityksessä, jonka työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä on säännöllisesti vähintään 20. Yhteistoimintalain soveltamisen piiriin kuuluu vajaa 900000 henkilöä. Esitteen on laatinut TEM:n yhteistoiminta-asiamiehen toimisto. Esite löytyy osoitteesta https://www. tem.fi/files/30809/Yhteistoimintalaki_ fi.pdf

Maahanmuuttajien kotouttamisasiat työ- ja elinkeinoministeriölle Hallitus haluaa tehostaa maahanmuuttajien työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Tavoitteen saavuttamiseksi hallitus esittää, että maahanmuuttajien kotouttamiseen liittyvien asioiden valmistelu siirtyy sisäasiainministeriöstä työ- ja elinkeinoministeriön vastuulle vuoden 2012 alusta lukien. Siirrolla hallitus haluaa varmistaa, että työ- ja elinkeinohallinto pystyy vastedes entistä paremmin suuntaamaan kaikki palvelunsa edistämään maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä. Hallitus antoi siirtoa koskevat lakiesityksensä eduskunnalle 6. lokakuuta 2011. Muutokset koskevat kotoutumislakia, ulkomaalaislakia ja kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta annettua lakia, koska näiden lakien tehtäväsäännöksissä määritellään toimivaltainen ministeriö. Lakimuutosten lisäksi siirto edellyttää kotouttamistehtävien ja näitä tehtäviä hoitavien henkilöiden siirtoa sisäasiainministeriöstä työ- ja elinkeinoministeriöön. Henkilöstön asema

muutoksessa turvataan, ja virkamiesten työehdot säilyvät ennallaan. Siirtyvät henkilöt sijoittuvat työ- ja elinkeinoministeriössä työllisyys- ja yrittäjyysosastolle. Siirtoa koskeva hallituksen esitys liittyy valtion vuoden 2012 talousarvioesitykseen, sillä kotouttamisen edistämiseen tarkoitetut määrärahat siirtyvät samalla sisäasiainministeriöstä työ- ja elinkeinoministeriöön. Kotouttamisasioiden siirto hallinnonalalta toiselle perustuu pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman kirjauksiin maahanmuuttajien kotouttamisen ja työllistymisen tehostamiseksi. Sisäasiainministeriö vastaa jatkossakin maahanmuuttoon, henkilöiden kansainväliseen suojeluun ja paluumuuttoon liittyvistä asioista Suomessa. Kotouttamisasioiden valmistelua johtaa ministereiden työnjaon mukaisesti jo nyt työministeri Lauri Ihalainen.

Vuokratyöntekijöiden asema paranee Hallitus ehdottaa vuokratyöntekijöiden asemaa parantavia muutoksia työsopimuslakiin ja lähetetyistä työntekijöistä annettuun lakiin. Lakimuutosten on tarkoitus parantaa vuokratyöntekijöiden yhdenvertaista kohtelua ja edistää yritysten tasavertaista kilpailua. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 5. joulukuuta 2011. Työsopimuslain muutoksilla pyritään varmistamaan, että vuokratyöntekijät saavat samat työehdot eli työajan, palkan sekä työolot kuin vuokratyövoimaa käyttävän yrityksen varsinaiset työntekijät. Muutokset koskevat aloja, joilla ei ole työehtosopimusta. Lisäksi vuokratyöntekijöitä käyttävällä yrityksellä on jatkossa velvollisuus tiedottaa myös vuokratyöntekijöille yrityksessä avoinna olevista työpaikoista samalla tavoin kuin se antaa niistä tietoa omille työntekijöilleen. Tämä parantaa vuokratyöntekijän työllistymismahdollisuuksia käyttäjäyrityksessä. Yrityksen on myös tarjottava vuokratyöntekijöille mahdollisuus käyttää muita kuin työsuhde-etuihin kuuluvia palveluita ja järjestelyitä, joita se tarjoaa omille työntekijöilleen. Näitä ovat esimerkiksi ruokalapalvelut ja kuljetusjärjestelyt. Lähetetyistä työntekijöistä annettuun lakiin tehtävien muutosten tarkoituksena on, että Suomeen lähetetyillä vuokratyöntekijöillä on samat työehdot kuin suomalaisilla vuokratyöntekijöillä. Vuokratyöntekijöitä käyttävän yrityksen täytyy antaa lähetetyn työntekijän työnantajalle tietoa työehdoista tilanteissa, joissa ei sovelleta työehtosopimusta.

Lähetetyllä työntekijällä tarkoitetaan työntekijää, joka työskentelee tavallisesti muussa valtiossa kuin Suomessa ja jonka toiseen valtioon sijoittautunut työnantaja lähettää työhön Suomeen rajoitetuksi ajaksi.

Tavarankuljetusten harmaan talouden poistamiseksi lakiesitys Hallitus esittää useita toimenpiteitä tavarankuljetusten harmaan talouden kitkemiseksi. Ehdotukset liittyvät alan yritysten valvonnan tehostamiseen ja yritysten riskiluokituksen määrittelyyn. Osittain muutokset johtuvat EU-lainsäädännöstä. Valtioneuvosto päätti tavaraliikennelain muutosesityksen sisällöstä 10. marraskuuta. Luvan saamisen edellytyksien tiukentamiseen liittyy useita muutoksia. Toimivaltainen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus luokittelisi kuljetusyrityksen riskiyritykseksi, jos yritys tai sen johto jatkuvasti rikkoo säädöksiä. Tarkastuksessa paljastuvat riskiyritykset lupaviranomaiset tarkastaisivat tarkemmin ja useammin kuin muut luvanhaltijat. Hallitus esittää myös, että elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella olisi aikaisempaa laajemmat oikeudet saada eri viranomaisilta tietoja, jos se epäilee, että tavaraliikenneluvan myöntämisen edellytykset eivät enää täyty. Tiedot voisivat koskea mm. verojen maksuun liittyviä rikkomuksia ja sosiaaliturvamaksujen laiminlyöntejä. ELY-keskuksella olisi oikeus saada myös luvanhaltijoiden vero- ja työsuojelutarkastuskertomukset. Nykyisin lupaviranomaiset saavat poliisilta tietoja tieliikennerikkomuksista sekä työsuojeluviranomaisilta ajoaikarikkomuksista sekä työsuhteeseen liittyvistä rikkomuksista. Yhtenä harmaan talouden torjunnan kannalta epäkohtana voidaan pitää sitä, että tähän asti vain kuljetusyrityksen liikenteestä vastaavan henkilön vaihtamisella on voitu laiminlyöntitilanteessa jatkaa toimintaa. Hallitus esittääkin, että jatkossa myös yrityksen toimitusjohtajan, avoimen yhtiön yhtiömiehen tai kommandiittiyhtiön vastuunalaisen yhtiömiehen pitää olla hyvämaineisia. Liikennelupaa ei voitaisi myöntää henkilölle, joka on määrätty liiketoimintakieltoon tai väliaikaiseen liiketoimintakieltoon. Liikenteestä vastaavaksi henkilöksi ei voitaisi hyväksyä liiketoimintakiellossa tai väliaikaisessa liiketoimintakiellossa olevaa henkilöä. ajantasa ajan tasa • 6/2011

aja

kansain • välistä Hyödynnä EU:n sähköisiä viennin ja tuonnin työkaluja Kansainvälistä kauppaa Euroopan talousalueen ulkopuolella käyvän yrityksen kannattaa ottaa kaikki irti EU:n maksuttomista tietokannoista. Market Access Database on ensisijaisesti viejän työkalu. Sieltä saa tietoa mm. tuotekohtaisista tariffeista, joita sovelletaan maahantuonnissa eri maissa EU:n ulkopuolella. Tietokanta sisältää myös opastusta muista tuontimuodollisuuksista ja kaupanesteistä kolmansissa maissa. Export Helpdesk on apuväline tuotaessa tavaraa EU:n sisämarkkinoille. Tietokannasta voi hakea tuote- ja maakohtaisesti tiedot mm. tuontitulleista ja –veroista ja erilaisista etuuskohteluista. eCERTIS helpottaa julkisiin hankintoihin osallistumista EU:n sisämarkkinoilla eCERTIS on Euroopan komission luoma ja ylläpitämä tietokanta. Se sisältää tietoa koko Euroopan talousalueen ja EU-kandidaattimaiden julkisissa hankinnoissa vaadittavista todistuksista ja muista asiakirjoista, jotka tulee liittää tarjoukseen hankintakilpailuun osallis-

Liikennelupa olisi myös peruutettava, jos luvanhaltija joutuu liiketoimintakieltoon. Muutosehdotuksessa ehdotetaan vuonna 2013 ammattimaisille tavaraliikenteen kuljetusten tilaajille velvollisuutta tarkastaa, että heidän käyttämällään yrityksellä on liikennelupa. Jatkossa on tarkoitus luoda järjestelmä, josta kuljetuksen tilaaja voisi tarkastaa julkisesta liikenneluparekisteristä liikenneluvat. Hallitus antaa keväällä 2012 ehdotuksen lisätoimenpiteistä harmaan talouden torjumiseksi tavaraliikenteessä.

Uusi rahoitusjärjestelmä helpottaa vientiyritysten ponnistuksia Hallitus esittää 10.11.2011 uutta pysyvää luottomuotoista vienninrahoitusjärjestelmää, joka parantaisi suomalaisten vientiyritysten kilpailukykyä. Nykyinen taloustilanne vaikeuttaa rahoitusmarkkinoiden toimintaa kansainvälisillä markkinoilla. Esitetty malli vahvistaa viennin edellyttämän pitkäaikaisten rahoitusmarkkinoiden toimivuutta. Ehdotuksen mukaan Suomen Vienajantasa ajan tasa • 6/2011

tuttaessa. Tietokannan avulla voi lisäksi verrata vaadittujen asiakirjojen sisältöjä vastaaviin suomalaisiin dokumentteihin ja varmistua niiden muotovaatimuksista

Standardien laadintaohjeita pk-yritysten näkökulmasta Eurooppalaisten standardisoimisjärjestöjen CENin ja CENELECin opas 17 pk-yritysten tarpeiden huomioimisesta standardien laadinnassa on nyt julkaistu suomeksi. Oppaassa on 15 sivua. Oppaan tarkoituksena on tuoda standardien laatijoiden tietoon pk-yrityksille tärkeitä näkökulmia sekä rohkaista pk-yrityksiä osallistumaan standardisointiin. Lähde: Suomen Standardisoimisliitto SFS ry

Standardien taloudellisesta hyödystä yrityksille uutta tietoa

dardien hyödyistä yrityksille osoittaa, että standardien taloudellinen hyöty voi vastata 0,5 % - 4 % vuosituotoista. Tällaisiin tuloksiin on päästy 10 maassa eri aloilla toimivien 11 yrityksen ISOn metodologialla tekemissä tutkimuksissa. Kansainvälinen standardisoimisjärjestö ISO on koonnut tulokset uuteen julkaisuun ”Economic benefits of standards”. Siinä on Indonesiassa, Singaporessa, Thaimaassa, Vietnamissa, Brasiliassa, Kolumbiassa, Perussa, Botswanassa, Etelä-Afrikassa ja Saksassa (kaksi tutkimusta) toimivien yritysten tekemien tutkimusten tulokset. Yritykset toimivat maataloudessa, kemianteollisuudessa, rakentamisessa ja rakennusmateriaalien valmistuksessa, sähkölaitteiden valmistuksessa, sähkönsiirrossa, elintarvikkeiden vähittäiskaupassa, teollisuusautomaation tuotannossa sekä televiestinnässä. Kyseessä on ensimmäinen erä tutkimuksia ja lisää on tekeillä. Tehdyistä tutkimuksista on enemmän tietoja ISOn www-sivuilla osoitteessa www.iso. org/benefits_of_standards Lähde: Suomen Standardisoimisliitto SFS ry

Sarja uraa-uurtavia tutkimuksia stan-

tiluotto Oy voisi vientiluottojen korontasaustoimintansa ohella myöntää emoyhtiönsä Finnveran varainhankintaan perustuvaa vienninrahoitusta. Vientiluottoihin ehdotetaan alkuvaiheessa varattavaksi 3 miljardia euroa. Lisäksi hallitus ehdottaa, että Finnveran varainhankinnan lainojen ja lainaohjelmien valtion takausten enimmäisvaltuus nostetaan 3,1 miljardista eurosta 5 miljardiin euroon. Finnvera voisi myös saada varainhankintansa turvaamiseksi valtion myöntämiä lyhytaikaisia lainoja, jos rahoitusmarkkinoiden häiriöt estävät varainhankinnan kohtuullisilla ehdoilla. Pankit ovat uudessa rahoitusmallissa edelleen keskeisessä roolissa. Niiden maailmanlaajuista palveluverkostoa sekä vienninrahoitusosaamista hyödynnettäisiin. Luottomuotoisen vienninrahoituksen varainhankinta perustuisi Finnveran pääosin pääomamarkkinoilta hankkimaan rahoitukseen. Järjestelmässä Vientiluotto rahoittaa kaupallisen pankin vientikaupan ostajalle myöntämän ostajaluoton. Valtion vienninrahoituksella merkittävä vaikutus Valtion julkisesti tuetulla rahoituksella

aikaansaadun viennin osuus maamme kokonaisviennistä oli viime vuonna noin kuusi prosenttia. Suomen vientiteollisuutta leimaa keskittyminen muutamaan toimialaan: ICT-, metsä- ja raskas koneteollisuus sekä laivanrakennusteollisuus. Näillä toimialoilla tarvitaan usein pitkäaikaista vienninrahoitusta ja valtion riskinjakoa. Keskeisissä Suomen kilpailijamaissa, kuten Ruotsissa ja Saksassa vientiyrityksillä on jo tällä hetkellä käytössään luottomuotoista vienninrahoitusta. Uuden järjestelmän tavoitteena on varmistaa, että suomalainen vientiteollisuus voi kilpailla globaaleilla markkinoilla tilauksista kilpailukykyisin rahoitusehdoin. Uusi järjestelmä paikkaa rahoitusmarkkinoiden puutteita sekä luo edellytyksiä vientiteollisuuden ja sen alihankkijoiden menestykselle Suomessa. Yksittäisen vientikauppatoimituksen saaminen Suomeen voi merkitä tuhansien henkilötyövuosien syntymistä Suomessa. Hallituksen esitykset perustuvat hallitusohjelman kirjauksiin. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alussa.

SUOMEN KATTAVIN LOGISTIIKKA-ALAN HAKUPALVELIN

www.logisticsfinland.fi YRITYSHAKU Toimialoittain Avainsanoittain Erikoiskuljetukset

TARJOUSPYYNNÖT REAALIAJASSA YHTEISTYÖKONTAKTIT ALAN AJANKOHTAISET UUTISET PÄIVITTÄIN

ajantasa ajan tasa • 6/2011

aja

liikeyhteyksiä • etsitään LIIKEYHTEYKSIÄ ETSITÄÄN WTC TURUN KAUTTA The Netherlands WTC Rotterdam, Member Company B As an active and respected member of the WTC Rotterdam club, they are willing to cooperate with Finnish companies. At their specialized trade consultancy, situated in the heart of Rotterdam, in the Netherlands, they have several skills and abilities which they would like to share with you. They are looking for partner agents in Finland to work with them in a worldwide network for outsourcing and asset recovery. Their specialized and specific services are: • Outsourcing for the metal and machinery industry to the most appropriate locations in the world • Production surveillance, export inspection and supply chain management for intricate technical products • Company auditing, export readiness preparation, coaching and market entry services • Metal minerals, raw materials, scrap and obsolete machinery procurement and asset recovery • E-auction and e-bidding services through their centralized software platform They are looking for partners that may be interested to join their network and collaborate with them. These companies, or individuals, should preferably have similar activities in a mechanical engineering environment and want to expand their scope of activities internationally.

Reagents Details: - Chemical Reagents - Building Blocks & Intermediates - Natural Products - Plant Extracts B For sale to end-users, distributors and importers/buyers: Resin/Rosin Details: - Gum Rosin, Bags or Drums - Gum Turpentine, Bulk or Drums - Dipentene, Bulk or Drums

WTC Delaware, Member Companies

B For sale to end users: Intellectual Property Details: The State of Delaware and the Delaware Economic Development Office have 245 patented technologies acquired from DuPont and Hercules. The patents are available for licensing used for new business endeavors in the State of Delaware. The following is an overview of patents available. - Agricultural Plant/Seed/Gene Biotechnology - Biotechnology - Bacteria/Gene based Technology - Analytical Methods & Instrument Technology - Catalytic Technology & Chemical Conversion Processes - Battery Technology - Fabrication & Construction Materials / Compositions - Industrial Enzyme Technology - Medical Treatment & Separation Processes - Optics / Light Technology - Gas, Liquid & Solid Separation Processes, Methods, Equipment, Remedial & Composition Environmental Clean Up Processes - Plastics / Resins/ Ceramic

A, B For sale to distributors and end-users, buy from manufacturers: Research

B For sale to end-users: Incorporation Services

USA

ajantasa ajan tasa • 6/2011

A = haetaan Suomesta B = halutaan tuoda Suomeen

Details: A full service incorporating company. The company will become a registered agent for your corporation. They will forward any mail, inquiries, and franchise tax forms to your attention. They also provide the following services: office space; private telephone lines answering services; common telephone line answering services; mail services; administrative services; bookkeeping services; fax forwarding services; email forwarding services; corporation tax advance service; LLC tax advance service; bank accounts; legal accounting services; management of intangible investments. B For sale to sales representatives, agents and direct sales to end-users: NAFION Details: NAFION membranes for fuel cells. Catalyst coated membranes for fuel cells and water electrolysis. All NAFION small volume sales and distribution. NAFION is a Sulfonic Acid Polymer. Harmonized Code: 3920.99/1000 B For sale to sales representatives, distributors, agents, direct sale to end-users and importers/buyers: International Property & Casualty Insurance Details: Insurance products for multinationals/importers/exporters including property, liability, auto, workers’ compensation, products liability, marine cargo and professional liability.

Lisätiedustelut WTC Turun toimistosta puh. (02) 281 3100 tai chamber@wtc-turku.fi

TURUN KAUPPAKAMARI KOULUTTAA Vuonna 2011 Turun kauppakamarin koulutustilaisuuksiin osallistui ennätysmäärä osallistujia

LÄMMIN KIITOS KAIKILLE OSALLISTUNEILLE! Tervetuloa koulutuksiimme myös ensi vuonna. Kevään 2012 koulutuskalenteri ilmestyy seuraavassa Ajantasa –lehdessä. Seuraa myös nettisivujamme www.turku.chamber.fi /koulutus. Auta meitä järjestämään monipuolista koulutusta myös jatkossa. Ota yhteyttä ja kerro koulutustoiveistasi: koulutuspäällikkö Maria Lindbom, puh. 274 3423, maria.lindbom@turku.chamber.fi Parhaat koulutusideat palkitaan! ALKUVUODEN 2012 KOULUTUSTILAISUUKSIA: TAMMIKUU 26.1.2012 31.1.2012

Omistajayrittäjän yritysjärjestelypäivä – keskeiset kysymykset Yritysverotuksen ajankohtaiskatsaus

HELMIKUU 1.2.2012 1.2.2012 8.2.2012 9.2.2012 14.2.2012

Vuosilomat Yt-neuvottelut Kansainvälisen tavarakaupan arvonlisävero- ja tullikoulutus Kuolinpesän verotus Suuri palkkapäivä

AJANTASAISIN TIETO KOULUTUKSISTA NETISSÄ:

www.turku.chamber.fi>koulutus

ajantasa ajan tasa • 6/2011

aja

7XUXQ NDXSSDNDPDUL WRLYRWWDD $MDQWDVDQ OXNLMRLOOH 5DXKDOOLVWD -RXOXD MD 0HQHVW\VWl YXRGHOOH

ajantasa ajan tasa • 6/2011

M Itella Posti Oy Itella Green

KEVĂ&#x201E;Ă&#x201E;N JĂ&#x201E;SENTAPAHTUMIA KAUPPAKAMARISSA 0HU

NND

D M

R N

DOH

QWH

ULL

17.1. VARRU NHVNXVWHOXWLODLVXXV UXRNDNHWMXQ WRLPLMRLOOH 19.1.

Kauppakamarin vientipalkinnon julkistaminen PLNl \ULW\V SDONLWDDQ WlQl YXRQQD"

26.1.

Aamukahvit Eilakaisla YHUNRVWRLWXPLVWD DDPLDLVHQ llUHOOl

1.2.

Kaupan koulutuksen ennakointifoorum YDVWDDNR Q\N\LQHQ NRXOXWXV W\|QDQWDMLHQ WDUSHLWD"

2.2.

Uusien jĂ¤senten tutustumistilaisuus NDLNNL PLWl ROHW KDOXQQXW WLHWll NDXSSDNDPDULVWD

14.2.

HR-seminaari +HQNLO|VW|KDOOLQWR W\|VXKWHHQ HOLQNDDUHOOD"

16.2.

Kaupan koulutuksen Round Table S\|UHlQ S|\GlQ NHVNXVWHOXD NDXSDQ DODQ NRXOXWXNVHVWD

28.2.

Kamarin Kinkerit YDOLRNXQWLHQ \KWHLVWLODLVXXV

2.3. 9.3.

Baltic Supply VHPLQDDUL ,WlPHUHQ DOXHHQ NDVYX\ULW\NVLOOH IPR-kiertue SlLYLWl ,35 WLHWlP\NVHVL

2 2 2