Turun kauppakamarilehti 4/2021

TURUN KAUPPAKAMARI

KAUPPA KAMARI NUMERO 04/2021

LUONKOS OY NAANTALILAINEN LUONNONKOSMETIIKKAYRITYS S. 15

VASTUULLISUUS ON VAHVA VIENTIVALTTI

KESKUSKAUPPAKAMARIN JOHTAJA LENITA TOIVAKKA KOROSTAA, ETTÄ SUOMALAISYRITYKSET OVAT HOITANEET OSANSA HYVIN, S. 28

MAINOS — FINNVERA

Kysyntää on paljon ja rahoitusta saatavilla, toteavat Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä ja pääekonomisti Mauri Kotamäki.

Ilmastoratkaisut voivat olla seuraava mahdollisuus Ennusteet talouskasvusta lupaavat kovaa, mutta kenties lyhyttä nousukautta. Koronakriisistä toipuvia yrityksiä hoputetaan ottamaan kasvusta kiinni, mutta entäpä jos tuote ei olekaan valmis? Rahaa on nyt markkinoilla paljon, ja se mahdollistaa investoinnit, painottaa Pauli Heikkilä. Ratkaisut ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi luovat tarvetta innovaatioille, investoinneille ja kasvulle.

Uusilla teknologioilla ja tuotekehityksellä on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa. Myös pk-yritysten kannattaa nähdä tämä mahdollisuutena, ja niin monet jo tekevätkin, arvioi Mauri Kotamäki. ”Ilmasto- ja ympäristöratkaisujen vientimahdollisuudet ovat rajattomat ja ne luovat kasvua kotimarkkinoillakin. Jos joitain vuosia sitten ilmastonmuutokseen liittyvät toimet nähtiin lähinnä kustannuksena, nyt ajatellaan melkeinpä niin, ettei yrityksellä ole varaa olla lähtemättä ilmastotoimiin mukaan.”

Ilmastovaikutukset päätöksenteon keskiössä ”Finnvera on omassa strategiassaan asettamassa tavoitteeksi kannustaa yrityksiä

hakemaan ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, kertoo Pauli Heikkilä. ”Kaikessa, mitä ihminen tekee, on parantamisen paikkoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, alkaen teollisuuden prosesseista, liikenteestä ja kuluttamisesta.” ”Jos yritys keksii tuotteen, joka vähentää tietyn prosessin energiankulutusta merkittävästi, kauppa käy. Suomalaiset ovat tässä hyviä, mutta kilpailua tulee olemaan. Kehitys kiihdyttää itse itseään ja luo tarpeen investoida”, jatkaa Heikkilä.

Kriisin jälkeinen markkinoiden uusjako?

Korona on koetellut eri toimialoja eri tavoin.

Jotkut alat ovat hyötyneet, kun korona on vauhdittanut tiettyjä trendejä, muistuttaa Pauli Heikkilä. Suomen suurista vientialoista metsäteollisuuteen on luonut investointeja pakkausmateriaalien kysynnän kasvu, vaikka paperin kulutus on vähentynyt. Myös tele- ja verkkobisnes on kuulunut poikkeusajan voittajiin.

Yritysten perustaminen, kasvattaminen ja tuotekehitys ovat pitkiä prosesseja.

MAINOS — FINNVERA

”Yritysten pitäisi olla jo viemässä, tuotteet jo kehitetty tai kehitystyö vauhdissa. Muuten tämän kriisin mahdollisuudet menivät jo”, Kotamäki sanoo.

Maailmalle omin tuottein pyrkivien yritysten joukko on huolena, sanoo Heikkilä. Hyvä puoli hänen mukaansa on, että rahan saatavuus on hyvä ja investointeja tehdään. ”Emme tiedä, mihin talous olisi mennyt ilman nykyistä rahapolitiikkaa. Finnvera voi omalta osaltaan edesauttaa investointien rahoitusta kotimaassa, yritysten kansainvälistymistä ja vientiä takauksilla, lainoilla ja vientitakuilla.”

Suomen vahvuudet pitää keksiä uudelleen Suomessa on paljon pieniä yrityksiä, mutta vähän suuria. Miten kasvattaa keskisuurten yritysten joukkoa ja sitä kautta vähitellen suuria yrityksiä? Yksi kasvun hidaste Suomessa on pääoman vähyys, Kotamäki sanoo.

Verotuksella on väliä, mutta moni muukin asia vaikuttaa. ”Arvomaailma, yritysten arvostus, on ratkaisevaa. Pk-yrityskenttä nähtiin pitkään suuryritysten alihankkijoina. Tarvitaan bisnesosaamisen, myynti- ja markkinointiosaamisen arvostusta. Onneksi näillä on nykyään jo suurempi rooli koulutuksessa”, Pauli Heikkilä sanoo. ”Nämä olivat Suomen menestystekijöitä jo 1990-luvun lopulla, ja vahvuudet nähtiin globaalisti. Ennakkoluulottomuus ja pragmaattisuus olivat vahvuuksiamme esimerkiksi telekommunikaatioalan nousussa. Nyt nämä vahvuudet pitäisi keksiä uudelleen”, Heikkilä sanoo.

Keskustelu jatkuu Rahoitus & kasvu LIVE -webinaareissa!

Lue lisää: finnvera.fi/rahoitusjakasvu

PÄÄKIRJOITUS

Uuden ja kestävän normaalin odotuksessa PANDEMIA TUNTUU PITKITTYVÄN, JA SEN VAIKUTUKSET NÄKYVÄT EDELLEEN ELINKEINOELÄMÄSSÄ. VUOSITEEMAMME 2021 YHDESSÄ UUTEEN KASVUUN ON ALUEELLA LUPAAVASTI TOTEUTUMASSA, MUTTA HAASTEITAKIN LÖYTYY. TOISET YRITYKSET OVAT KASVUN, YHDESSÄ TEKEMISEN JA UUDISTUMISEN TIELLÄ, MUTTA TOISET KÄRSIVÄT EDELLEEN KORONAN VAIKUTUKSISTA. Oli hienoa ja ihmeellistä avata läsnäolotilaisuuksien kausi lokakuussa perinteisellä Elinkeinoelämän foorumilla ja käynnistää kuntakiertue marraskuun alussa Raisiosta. Etätilaisuudet ovat toki tuoneet mukanaan myös paljon hyvää, ja aiomme pitää ne ehdottomasti tarjonnassa uudessa normaalissamme. Niin puhujien kuin osallistujien on usein helpompaa osallistua etänä, ja olemmekin kasvattaneet sekä tilaisuuksien että varsinkin osallistujien määrää reippaasti kuluneen vuoden aikana. Verkottuminen toteutuu kuitenkin helpommin kasvokkain.

Vuonna 2022 painotamme toiminnassamme edelleen yritysten kasvun edistämistä ja tukemista. Vuositeemamme on Yhdessä kestävään kasvuun. Haluamme nostaa kasvun rinnalle ja sitä tukemaan kestävän kehityksen ja vihreän siirtymän teemat. Jos ensi vuonna olemme viimein kauan kaivatussa uudessa normaalissa, tuokoon se mukanaan yhteistyötä, kestävää kasvua ja menestystä alueemme toimijoille.

Teemme vaikuttamistyötä edelleen kolmen jäsentemme menestystä edistävän pääkokonaisuuden kehittämiseksi: osaamisen edistämiseksi Varsinais-Suomessa, alueen saavutettavuuden parantamiseksi sekä säädö-

sympäristön kehittämiseksi.

Osaamisen edistämisen keskiössä on osaajien ja työvoiman saaminen alueelle. Edistämme elinkeinoelämälähtöistä koulutusta, joka pystyy tuottamaan nopeasti muuttuvassa työelämässä tarvittavia taitoja ja osaamista jäsentemme tarpeisiin. Edistämme osaavan työvoiman houkuttelemista Varsinais-Suomeen nostamalla esiin elinkeinoelämän näkemyksiä ja tarpeita sekä mm. edistämällä työvoiman liikkuvuutta ja maahanmuuttoa.

maahanmuuton edistäminen sekä maakunta- ja soteuudistukseen vaikuttaminen siten, että yritykset ja kolmas sektori otetaan vahvasti mukaan jo valmisteluvaiheessa.

Ole meihin yhteydessä, vastaa vuosittaiseen palautekyselyyn ja tule tilaisuuksiimme. Tehdään yhdessä uutta, kestävää ja kasvua tuovaa normaalia.

Alueen saavutettavuuden parantaminen tarkoittaa työvoiman hyvän liikkuvuuden lisäksi asiakkaiden, raaka-aineiden ja tuotteiden hyvää liikkuvuutta alueella ja sitä, että liikenneverkkomme tukevat tätä liikkumista. Turun seutu on kaikkien neljän liikennemuodon – raide-, lento-, maantie- ja meriliikenteen – risteys. Kaikkia näitä liikennemuotoja on kehitettävä tasaisesti ja elinkeinoelämän tarpeita kuunnellen.

Säädösympäristön kehittäminen on osin alueellista, osin valtakunnallista työtä, jota teemme yhdessä kauppakamariverkoston kanssa. Vaikuttamisen agendalla on ensi vuonna mm. maankäytön ja rakentamisen prosessien sujuvoittaminen, oppilaitosten nopean reagoinnin edistäminen, työperäisen

KAISA LEIWO TOIMITUSJOHTAJA TURUN KAUPPAKAMARI

4/2021

KAUPPAKAMARi

3

TURUN KAUPPAKAMARI WWW.TURUNKAUPPAKAMARI.FI PÄÄTOIMITTAJA Kaisa Leiwo

Turun kauppakamarin vuosikirjan myynti on alkanut

VASTAAVA TOIMITTAJA Taina Pärkö-Luotonen KONSEPTI JA ULKOASU Punamusta Oyj TAITTO Taina Pärkö-Luotonen KANNESSA Lenita Toivakka valokuvaaja: Meeri Utti LIITY JÄSENEKSI JO TÄNÄÄN JULKAISIJA Turun Viestintäkamari Oy & Turun kauppakamari Puolalankatu 1 20100 TURKU www.turunkauppakamari.fi ILMESTYMINEN Neljä kertaa vuodessa helmikuussa, toukokuussa, syyskuussa ja marraskuussa (digi).

JAKELU Jäsenyrityksiin 1800 kpl sidosryhmille 400 kpl SELATTAVA SÄHKÖINEN VERSIO turunkauppakamari.fi ISSN 2342-0790 (painettu) ISSN 2670-3459 (verkkojulkaisu)

Turun kauppakamarin vuoskirjailmoitusten myynti on käynnissä Turun kauppakamarin vuosikirjan sisältö- ja myyntityö on alkanut. Vuosikirja sisältää tuttuun tapaan kauppakamaritoiminnan tärkeät tunnusluvut sekä tietoja jäsenyrityksistämme.

Tutustu mediakorttiin Jäsenyrityksiin on yhteydessä MaCall Oy:n Helena Nikkanen, MaCall Oy, puh. 0400 383 683, helena.nikkanen@macall.fi

Seuraava lehti ilmestyy helmikuussa 2022

PERUSPAKETTI 200 EUR

SISÄLTÖ

TURUN KAUPPAKAMARI Juttuja Turun kauppakamarin alueelta.

8 9

Kolumni

Toimialapäällikkö Riikka Leskinen, Valonia

10

Uratarina Haastattelussa Turun Tunnin Juna -hankeyhtiön toimitusjohtaja Pekka Ottavainen

10

Yritystarina Luonkosin toimitusjohtaja Piritta

Fors uskoo luonnonkosmetiikkaan

VASTUULLISUUS Lehden teemana vastuullisuus

14

18

Vastuullisuus velvoittaa Keskon vastuullisuus- ja yhteiskunta suhdejohtaja Riikka Joukio Kohti päästötöntä logistikkaa Tomi Salo: Entä, kun "uusi normaa- li" onkin vain normaali

AJANKOHTAISTA Tutustu kauppakamarin tuleviin jäsentapahtumiin ja katso ajankohtaiset nostot.

24

22

24

28

Ajankohtaista Elinkeinopoliittinen kuntatekopalkinto Timo Hintsaselle

Mitä kuuluu Naantali Kaupunginjohtaja Laura Leppänen

Haastattelussa Lenita Toivakka

4/2021

KAUPPAKAMARi

5

KUN LENNÄT, LENNÄ TURUSTA. Kotikenttäetu pysyy käyttämällä.

Kun suunnittelet matkoja, suosi Turun lentokenttää. Saavu ruuhkatta, pysäköi lentoaseman pihalle, läpäise lähtöselvitys nopeasti ja turvatarkastus ilman tungosta. Kohta oletkin jo korkealla – ja pian siellä minne olit menossa.

Toimiva lentoliikenne on elinehto myös alueelliselle elinkeinoelämälle. Mitä enemmän Turun kentältä lennät, sitä paremmat yhteydet sieltä on.

Turusta maailmalle ja takaisin: Air Baltic | Air Leap | Wizzair fasttrackturku.com | #fasttrackturku

TURKU

L E N T O A J AT

Maarianhamina 0,5 h Riika 1 h

Tukholma 1,5 h

3 h Skopje

Kööpenhamina 1,5 h Amsterdam 5 h

1,5 h Gdansk

4h 5 h+

Lontoo

5h Pariisi

4 h Berliini

Frankfurt

KATSAUS

LUKUSUOSITUS

2x

Tuoretta tietoa ASKELEET EU:N KAUPPASOPIMUSTEN HYÖDYNTÄMISEEN

Kilpailukieltosopimuksia koskeva lainsäädäntö muuttuu Työsopimuslakiin on vireillä muutos, jonka mukaan työsuhteen jälkeiseen aikaan ulottuviin kilpailukieltosopimuksiin liittyy jatkossa työnantajalle aina maksuvelvollisuus. Yritysten kannattaa nyt käydä läpi kaikki kilpailukieltosopimuksensa ja irtisanoa ne viimeistään lain siirtymäaikana ensi vuonna. ”Jos nyt ei ole hereillä ja tee tarvittavia korjauksia sopimuksiin, tarpeettomista kilpailukieltosopimuksista voi tulevaisuudessa aiheutua yllättäviä kustannuksia”, Keskuskauppakamarin lakimies Minna Aalto-Setälä sanoo.

Kauppakamarin juridiikkakatsaus tuo esille keskeisimmät uudet säännökset ja sääntelyn muutokset sekä muut ajankohtaiset juridiikkaan liittyvät asiat. Katsauksessa arvioidaan myös, miten sääntely vaikuttaa yrityksiin. Katsaus julkaistaan kolme kertaa vuodessa.

Minna Aalto-Setälä, lakimies

Lue lisää kauppakamari.fi

Keskuskauppakamarin opas auttaa yrityksiä ymmärtämään EU:n kauppasopimusten merkityksen ja tarjoaa tiivistettyä ohjenuoraa niiden hyödyntämiseen. Edut ovat saatavilla kaikille, mutta niiden hyödyntäminen vaatii yrityksiltä kauppasopimusehtojen ymmärtämistä.

Hannele Visuri, kansainvälisen kaupan asiantuntija

DIGITALISOITUVASTA LIIKENTEESTÄ VIHREÄÄ KASVUA JA VIENTIÄ Liikenneala on merkittävä kasvun ja viennin toimiala, joka työllistää arviolta 175 000 henkilöä yli 31 000 alan yrityksessä. Globaaleilla markkinoilla onkin kysyntää Suomessa kehitetyille ratkaisuille.

Näihin tavoitteisiin katsaus tarjoaa käytännön toimia.

Päivi Wood, liikenteen ja elinkeinopolitiikan johtava asiantuntija

4/2021

KAUPPAKAMARi

7

KOLUMNI

Kulutustapojemme vaikutukset kertautuvat muualla Tätä kirjoittaessani valtioiden johtajat Miten saisimme suunnattua kuluttamista palveluihin ja kestäviin ratkaisuiovat Glasgow’ssa työstämässä yhteisiä hin? Miten voisimme ostaa vähemmän ilmastositoumuksia ja -linjauksia. He uutta ja jakaa enemmän tavaroita, ajojoutuvat miettimään, miten kansainväneuvoja tai neliöitä? Miten kannamme linen yhteisö kantaa vastuun aiheutvastuumme paitsi kotimaisista päästamastamme ilmastonmuutoksesta. töistä, myös niistä päästöistä, joita aiUseat kunnat ja kaupungit ovat asettaheutamme muualla maailmassa? neet omia hiilineutraaliustavoitteitaan, ja työtä ilmastopäästöjen pienentämiMoni kokee, että omaa kulutusta on seksi tehdään nyt eri toimialoilla. Suovaikea muuttaa. Yritysten tehtävänä onmen tavoitteena on olla hiilineutraali kin kehittää uudenvuonna 2035, ja monillaisia palveluita ja la kaupungeilla tavoite tuotteita, joiden vason sitäkin tiukemtuullisuus ja ilmaspi. Öljylämmityksestä tokestävyys ulottuu JOKAISEN MEIDÄN luopuminen, hukkamaailman joka kolklämpöjen hyödyntäON HUOLEHDITTAVA, kaan. Sellaisia, jotka minen ja energiatevastaavat tarpeisiin, ETTÄ RAHAMME hokkuustoimet ovat mutta joiden ansiosSUUNTAUTUVAT NÄIHIN jo tuttuja pohdinnan ta aiheuttamamaiheita niin kuntakenAIDOSTI KESTÄVIIN me hiilijalanjälki on tässä kuin yrityksissäpienempi. Tuotteita, RATKAISUIHIN. kin. Suunta kaupunjotka perustuvat jageissa ja yrityksissä on kamiseen ja yhteisoikea, ja tilastollisesti käyttöön tai kestävät Suomen päästöjä onpitkään. kin saatu vähennettyä.

Jokaisen meidän on huolehdittava, että Suomalaisten kuluttamisen kokonaisrahamme suuntautuvat näihin aidosti päästöt kuitenkin ovat edelleen noukestäviin ratkaisuihin. Kyse ei ole hienosussa. Meillä on yhä enemmän rahaa säädöstä, vaan suuresta kuluttamisen kulutettavaksi, ja tämä raha ohjautuu murroksesta. usein ulkomailla tuotettuihin tavaroihin, Vaikka kotimaisten päästöjen osalta materiaaleihin ja hyödykkeisiin. Tuonolemme jo kyenneet saaman alkuun titavara aiheuttaa päästöjä ja luonnon muutoksen oikeaan suuntaan, aiheumonimuotoisuuden heikkenemistä sieltamme kulutuksellamme yhä enelä, missä raaka-aineet otetaan käyttöön nevässä määrin päästöjä eri puolilla ja tuote valmistetaan. Yli 90 % luontomaailmaa. kadosta ja vesistöjen kuormituksesta aiheutuu luonnonvarojen käyttöönotosMiten me teemme vastuullisesta kulutta ja prosessoinnista. Elämäntapamme tamisesta uuden normaalin? on tuhoisaa niillä alueilla, joissa ilmastonmuutos rajuimmin vaikuttaa.

KIRJOITTAJA:

Riikka Leskinen TOIMIALAPÄÄLLIKKÖ VALONIA

“Ilmastotavoitteiden rinnalle tarvitaan vastuullisen kuluttamisen murros."

URATARINA

JOS SITTENKIN YRITETTÄISIIN TURUN TUNNIN JUNAN HANKEYHTIÖN TOIMITUSJOHTAJANA ALOITTI VIIME KESÄNÄ DI PEKKA OTTAVAINEN. PITKÄN LINJAN JOHTAMISEN JA ORGANISOINNIN AMMATTILAINEN KANNUSTAA YRITTÄMISEEN. ”MOTTONI ON: JOS SITTENKIN YRITETTÄISIIN”.

SILLÄ ASENTEELLA JAKSAA PAREMMIN, SANOO OTTAVAINEN. Mikä on työtehtäväsi tällä hetkellä?

Turun Tunnin Juna -hankeyhtiössä toimii tällä hetkellä neljä henkilöä. Yhtiö edistää parhaillaan Espoo–Salo-oikoradan sekä Salo–Turku-ratavälin suunnittelua rakentamisvalmiuteen asti. Tunnin juna on Helsingin ja Turun välille suunnitteilla oleva kaksiraiteinen junayhteys, joka lyhentää merkittävästi kaupunkien välistä matka-aikaa. Toteutuessaan hanke luo läntiseen Etelä-Suomeen 1,5 miljoonan suomalaisen työssäkäyntialueen. Tavoiteaikataulun mukaan suunnittelu on valmis vuonna 2023.

Millaisissa työtehtävissä olet urallasi ollut ja minkälaiset saavutukset ovat jääneet mieleesi?

Isäni syntyi Karjalassa, ja äitini on kotoisin Turun saaristosta. Itse olen syntynyt Pudasjärvellä, ja valmistuin Oulun yliopistossa teknillisestä tiedekunnasta vuonna 1992 ja jatkoin vielä Helsingissä teknillisiä opintoja. Lähdin vuodeksi myynti-insinöörin tehtäviin Singaporeen. Palasin takaisin sen jälkeen Helsinkiin ja toimin venäläisomisteisessa kuljetusyhtiössä logistisia tehtäviä pyörittäen. Sen jälkeen siirryin Pohjolan Voiman palvelukseen ja sen suunnitteluyksikköön vuonna 1996. Siellä vierähtikin parikymmentä vuotta.

Sittemmin tein töitä Voimaosakeyhtiö SF:lle, vienninedistämistä FinNuclearille ja nykyiseen tehtävään tulin Säteilyturvakeskuksen STUK International Oy:sta, jossa olin toimitusjohtajana.

Työssäni on ollut monia hyviä hetkiä. Parhaita ovat hetkiä ovat onnistumiset, joissa tavoite on saavutettu. Erityisesti olen iloinnut alkuvaiheessa olevien yhtiöiden tien taputtelusta niin, että ne ovat pääsevät jatkamaan asioissa, joita varten ne on alun perin perustettukin.

Asioita tehdään yhdessä ja myös onnistumiset ovat yhteisiä. Oma esikuvani on edesmennyt esimieheni Veli-Matti Jääskeläinen, joka aina kannusti ja rohkaisi. Hän oli loistava johtaja, sillä oma tärkeys ei ollut pääasia, vaan hän kannusti nuoria onnistumisiin.

PEKKA OTTAVAINEN Toimitusjohtaja Turun Tunnin Juna -hankeyhtiö

Mitä harrastat vapaa-aikanasi?

Vapaa-aika sujuu äidin vanhalla kotitalolla Kemiön saaressa. Siinä riittää puuhaa, kun pitää toista sataa vuotta taloa kunnossa.

Se on antoisaa ja saa tehdä omilla käsillään asioita. Puita pilkkoessa moni asia avautuu, kun alitajunta tekee töitä.

Se, että aina kaikki on vaikeaa, on itse asiassa mukavaa, koska silloin onnistuminen tuntuu erityisen hyvältä.

1992

1993

1996

2011

2016

2017

2021

Valmistuminen Oulun yliopistosta

Myynti-insinööri Singapore

Pohjolan Voima

Voimaosakeyhtiö toimitusjohtaja

FinNuclear johtaja

STUK International toimitusjohtaja

Turun Tunnin Juna -hankeyhtiön toimitusjohtaja

4/2021

KAUPPAKAMARi

9

YRITYSTARINA

"Yhden purkin taktiikalla" menestyjäksi NAANTALISSA TOIMIVA LUONKOS ON LUONNONKOSMETIIKKAA VALMISTAVA NUORI YRITYS. LUONNOLLISUUDEN JA HYVINVOINNIN ASIALLA OVAT MIIA LEINO, JONNA VESTERINEN JA PIRITTA FORS. HE OVAT PITKÄJÄNTEISELLÄ TYÖLLÄÄN KEHITTÄNEET PALKITUN EDELLÄKÄVIJÄYRITYKSEN TUOTTEINEEN.

Yrityksen tarina sai alkunsa Leinon ja Vesterisen kiinnostuksesta luontoon ja yrtteihin. Raaka-aineista kehittyi tuotteita, joiden keskiössä olivat ihonhoito ja luonnonmukaisuus. Mukaan liittyi Piritta Fors, joka vastaa nykyään yrityksen toimitusjohtajana mm. yrityksen taloudesta ja viestinnästä.

Luonkosin tuote on luotu koko perheen käyttöön. ”Me emme halunneet myydä monia purkkeja ihonhoitorutiineihin. Me kysyimme, mitä jos pärjäisikin vain yhdellä, ja iho voisi silti paremmin.”

Ajatusmalli on tuottanut tulosta. Forsin ”Meillä kaikilla on samukaan iso kiitollimanlainen arvomaailsuuden aihe on ollut ma. Päätimme tehdä asiakaspalaute. Valittu KUUNTELEMME yhdessä jotain huikeaa, ”yhden purkin taktiikHERKÄLLÄ KORVALLA, kosmetiikka-alan valka” on otettu kuluttalankumouksen”, kuvaiMITÄ MAAILMALLA jien suunnalta tyytylee Fors, ”inspiroimme TAPAHTUU. väisyydellä vastaan. muutokseen”.

Kuluttajissa itsessään Luonkos sanoutuu toion myös yksi isompi minnassaan irti muovimenestyksen salairoskasta, överikuluttamisesta ja haitallisuus, sillä poikkeuksellisen suuri joukko sista synteettisistä raaka-aineista.

Luonkosin tuotteiden käyttäjiä suosittelee tuotteita ahkerasti eteenpäin.

Tulevaisuuden trendeihin perehtynyt Fors luonnehtii Luonkosin ajattelua hy”Olemme olleet ehkä hieman epätyyvin tulevaisuus- ja kuluttajalähtöiseksi. pillinen startup. Emme ole etsineet yriLuonkosin tuotteiden käyttäjäkunta on tykseen sijoittajia, vaan olemme luoneet laaja. Moni tavallinen nainen herää nyt arvopohjaista brändiä.” miettimään ilmastonmuutosta. Usein perheessä ostopäätökset tekee äiti. Heidän ansiostaan koko perhe siirtyy ekologisempiin vaihtoehtoihin. Moni

Fors naurahtaa, että excel-laskelmat liiketoiminnasta olisivat alkuvaiheessa näyttäytyneet varmasti jonkun silmissä >> sulalta hulluudelta.

4/2021

KAUPPAKAMARi

11

Luonnonkosmetiikka on Miia Leinon, Jonna Vesterisen ja Piritta Forsin intohimo.

Kuva: LUONKOS

”Meille päätös ja valinnat olivat hyvin tietoisia, sillä teemme tuotetta sydämestämme kuluttajille, emme sijoittajille. Usko tuotteeseen on ollut alusta saakka luja. Valitsemamme tie on ollut oikea”, vakuuttaa Fors ja jatkaa, että ”nyt on puhelin alkanut soimaan myös sijoittajatahoilta”.

LUONKOS OY Yritys on perustettu 2008.

Naantalilainen yritys, joka ammentaa inspiraationsa mm. Naantalin birgittalaisluostarin yrttitarhojen perinteestä käyttää luonnon yrttejä ihonhoitoon.

Toimintaa ohjaa zero waste -ajattelu.

Luonkos & Friends ekomyymälä ja showroom avaa ovensa 1.11. osoitteessa Puutarhakatu 12, Turku.

”Olemme myös nopean toiminnan yritys. Nopea reagointi on alallamme menestyksen edellytys.”

Esimerkkinä Fors käyttää viime kesää ja Luonkosin jauhemaisen deodorantin menestyksekästä tarinaa. ”Tissihiki”-nimellä kulkeva teema lähti viraaliksi ilmiöksi toimitusjohtajan oman aihetta käsitelleen somepostauksen kautta. Jauhemainen deodorantti meni hellekesänä kuin kuumille kiville ja nousi esille myös mediassa.

Yrityksen liikevaihto on kasvanut, ja tänä vuonna yrityksen liikevaihtotavoite on jo 800 000 euroa. Menestystä on tullut mukavasti tunnustus- ja palkintorintamalla. Luonkos on mm. Nordic Natural Beauty Awards Winner 2020. Tunnustusten listalla on myös Kauneustoimittajien yhdistyksen jakama Kauneuspilkku 2020 -voitto. Yritys on valittiin myös ehdokkaaksi EY:n Entrepreneur Of the Year -kilpailuun.

Luonkos on tehnyt uraauurtavaa tuotekehitystä etsiessään aktiivisesti luonnonmukaisia tuotteita ja ainesosia kuluttajille. Se onkin mm. ensimmäinen yritys maailmassa, jonka tuotteissa on käytetty metsäuutetta, metsän mikrobeja. Uute Scientific Oy:n kehittämää valmistetta voidaan käyttää kosmetiikan raaka-aineena tai yhdistää tekstiileihin.

12

KAUPPAKAMARi

4/2021

YRITYSTARINA

Fors uskoo, että tulevaisuudessa arvopohjaisesti toimivat yritykset menestyvät. ”Emme halunneet, että tuotteemme kuormittavat luontoa. Raaka-aineiden ja materiaalien sekä tuotantoketjun tulee olla eettisesti ja ekologisesti oikeita”, tiivistää Fors.

Luonkosin pakkaukset noudattavat zero waste -toimintaperiaatetta. Pakkaukset ovat biohajoavia, ja viemäriin päätyy tuotteesta vain biohajoavia raaka-aineita.

Tulevaisuus näyttää lupaavalta. Fors kiittää Naantalia hyväksi seuduksi yrittää, ja lisäksi se on luonnonläheisenä paikkana yrityksen arvomaailmalle sopiva. Aikomuksena on kasvaa myös kansainvälisesti, sillä kasvupotentiaalia tuotteelle on olemassa. Valloitettavien maiden listalla ovat mm. Pohjoismaat ja Japani.

Piritta Forsin vapaa-aika kuuluu koiran kanssa ulkoillessa, uimassa, salilla ja kulttuuritapahtumissa vieraillen.

Luonkosin liikkeet ovat Naantalista ja Turusta. Tehtaanmyymälä palvelee perjantaisin Naantalissa, ja yrityksellä on myös verkkokauppa.

Lue lisää yrityksen net“Olemme nopean toiminnan yritys“ tisivuilta: www. luonkos.fi

4/2021

KAUPPAKAMARi

13

VASTUULLISUUS

Vastuullisuus velvoittaa KESKO ON VALITTU MAAILMAN VASTUULLISIMMAKSI RUOKAKAUPAN YRITYKSEKSI JO USEAAN OTTEESEEN, JA YKKÖSSIJA HALUTAAN SÄILYTTÄÄ MYÖS JATKOSSA. VASTUULLISUUS- JA YHTEISKUNTASUHDEJOHTAJA RIIKKA JOUKION MUKAAN SE TARKOITTAA KATSEEN SUUNTAAMISTA YMPÄRISTÖN LISÄKSI ENTISTÄ ENEMMÄN MYÖS SOSIAALISEEN VASTUUSEEN. TEKSTIT TIMO SORMUNEN KUVAT MEERI UTTI

World Economic Forumin tammikuisesta vuosikokouksesta Davosissa ja menestyksestä vastuullisten yritysten Global 100 -listalla on tullut Keskolle jo perinne.

Tänä vuonna yhtiö pokkasi ykköstilan ruokakaupan alan sarjassa jo seitsemättä kertaa peräkkäin ja kiipesi myös kokonaiskisassa sadan parhaan joukkoon yhdessä Nesteen, Outotecin, UPM-Kymmenen, Koneen, Metson ja Nokian kanssa.

Keskon vastuullisuus- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Riikka Joukion mukaan hyvä tulos kertoo yrityksen ja sen henkilöstön vahvasta sitoutumisesta vastuulliseen toimintaan. Pelkillä mielikuvilla ja lupauksilla ei enää pärjätä, vaan työn tuloksista on pystyttävä esittämään myös mitattua faktaa. ”Ykkössijaan tähdätään myös ensi vuonna. Kisa kuitenkin kiristyy jatkuvasti ja näiden asioiden eteen tehdään toki töitä muissakin yrityksissä.

Se edellyttää myös meiltä entistä enemmän tekemistä”, Joukio toteaa.

Silti hän uskoo, että sinivalkoisia värejä tullaan jatkossa näkemään Global 100-listalla nykyistä enemmän. Suomalaisyritykset toimivat jo lähtökohtaisesti varsin vastuullisesti, ja sen

merkitys yhtenä kilpailutekijänä on alettu oivaltaa entistä laajemmin. ”Toki myös yhteiskuntarakenteemme on tässä etuna. Meillä on hyvinvointivaltiona monia muita maita paremmat lähtökohdat vastuulliseen ja kestävään liiketoimintaan”, Joukio muistuttaa.

Vastuullisuus on myös tehokkuutta Ympäristöseikat ja energiansäästö ovat olleet suomalaisyritysten agendalla jo pitkään, sillä niiden kautta on ollut tarjolla myös tehokkuus- ja kustannushyötyjä.

Vastuullisuudesta alettiin puhua laajemmin vasta vuosituhannen vaihteessa, jolloin raportointi laajeni kattamaan taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun keskeisimmät osa-alueet. Alkuvuosien ympäristöraporteista on metsäteollisuustaustaisen Joukion mukaan kuljettu pitkä matka nykytilanteeseen.

Viimeisen parin vuoden aikana vastuullisuudesta on tullut jo yksi yritysstrategioiden kivijaloista. Samalla mahdollisissa laiminlyönneissä piilee alati suurempi bisnesriski, onhan niistä saatua maine- ja uskottavuuskolhua entistä vaikeampaa oikaista.

VASTUULLISUUS

”Yritys, joka suhtautuu vastuullisuusasioihin edelleen välinpitämättömästi, ei ole kauan olemassa. Vastuullisuus on pitkällä aikajänteellä yritykselle tuloksenteon ytimessä ja esimerkiksi tapa toimia resurssitehokkaammin ja säästää samalla kustannuksia”, Joukio muistuttaa.

Kauppa on kaiken keskiössä Keskon vastuullisuustyön juuret ulottuvat jo 1980-luvulle, jolloin se alkoi kiinnittää entistä enemmän huomiota muun muassa kauppojen energiankulutukseen ja ympäristövaikutuksiin.

1990-luvulla tämä työ jatkui muun muassa K-kauppojen omalla ympäristökauppamallilla.

Tänä päivänä vastuullisuus on keskeinen osa Keskon liiketoimintastrategiaa, joten se ohjaa yhtiön kaikkea toimintaa hankinnoista, kuljetuksista ja henkilöstöstä lähtien.

Iso haaste on myös ilmastonmuutos. Keskon tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2025.

Oma toiminta ja kuljetukset aiotaan saada päästöttömiksi vuoteen 2030 mennessä.

Ostettava sähkö tuotetaan jo uusiutuvalla energialla, käytännössä vesivoimalla tai bioenergialla, ja jatkossa yhä enemmän tuulivoimalla. Lisänä ovat aurinkovoimalat, joita on rakennettu kauppojen katoille jo yli 40. Kesko onkin jo Suomen suurimpia aurinkoenergian tuottajia ja käyttäjiä.

Yksi iso investointikohde on maanlaajuinen sähköautojen latausverkosto, jota rakennetaan kauppojen yhteyteen. Lisäksi vähennetään materiaalihukkaa, tehostetaan kierrätystä ja korvataan muovia pakkausmateriaaleissa.

Myös myytävä puutavara on 90 prosenttisesti kotimaista sertifioitua puuta. Kotimaisten tuotteiden osuus K-ruokakaupoissa on muutenkin 80 prosentin luokkaa.

KESKON TAVOITTEENA ON OLLA HIILINEUTRAALI VUONNA 2025.

>>

4/2021

KAUPPAKAMARi

15

VASTUULLISUUS

”Suomalaisen hiilijalanjälki koostuu asumisesta, liikkumisesta ja syömisestä. Tätä kautta meillä on iso vaikutus ihmisten arkeen, kun mietitään ruokaostoksia, auton hankintaa tai rakennustarvikkeita”, Joukio toteaa.

Sosiaalinen vastuu on seuraava askel Perinteisten ympäristöasioiden ohella vastuullisuuden vaakakupissa painavat entistä enemmän myös sosiaaliset kysymykset. Käytännössä kyse on maineesta hyvänä ja yhteiskuntavastuunsa tuntevana työnantajana, joka huolehtii henkilöstönsä hyvinvoinnista ja kohtelee heitä tasavertaisesti.

Näihin seikkoihin ollaan myös Keskossa pureutumassa entistä tarkemmin, vaikka yhtiö lukeutuu jo nyt esimerkiksi nuorten ja osatyökykyisten työllistäjänä kärkikastiin. ”Esimiestyöhön, henkilöstön työterveyteen, tasa-arvoon ja työturvallisuuteen liittyvistä asioista on huolehdittu jo pitkään. Samalla on kuitenkin hyvä huomata, että meillä on sosiaalinen vastuu myös asiakkaistamme ja heidän hyvinvoinnistaan.

Se tarkoittaa esimerkiksi terveellistä ravintoa, vaivatonta liikkumista ja turvallista kotia”, Joukio listaa.

Yhdeksi esimerkiksi sosiaalisesta vastuusta hän nostaa viime kesänä käynnistyneen kampanjan, jossa K-Marketit nimettiin kiusaamisvapaiksi vyöhykkeiksi. ”Lasten ja nuorten hyvinvointi on tärkeä asia ja tämän kampanjan myötä voimme tarjota heille yhden turvapaikan kiusaamista vastaan.”

MEILLÄ ON SOSIAALINEN VASTUU MYÖS ASIAKKAISTAMME JA HEIDÄN HYVINVOINNISTAAN.

VASTUULLISUUS

Sosiaalinen vastuu tulee jatkossa korostumaan myös väestön ikääntymisen kautta. Suomi kärsii jo nyt osaajapulasta, ja jatkossa tilanne vain pahenee. Siksi niille, jotka haluavat jatkaa työuriaan vielä eläkeiän jälkeen, pitää tarjota siihen mahdollisuus. ”Samalla tavoin pitää kiinnittää entistä enemmän huomioita nuorten, maahanmuuttajien ja osatyökykyisten henkilöiden työllistämiseen sekä monimuotoiseen ja mukaan ottavaan kulttuuriin”, Joukio toteaa.

Koko toimitusketju kuntoon Keskon ja K-kauppiaiden muodostama K-ryhmä on Suomen suurin ja yksi Pohjois-Euroopan suurimmista kaupan alan toimijoista. K-ryhmällä on noin 39 000 työntekijää ja 1 800 kauppaa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Puolassa.

Liiketoiminta-alueita ovat päivittäistavarakauppa, rakentamisen ja talotekniikan kauppa sekä autokauppa.

Ketju on kuitenkin tunnetusti yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki. Niinpä Keskon vastuullisuuskampa ulottuu oman perustoiminnan lisäksi myös koko hankintaketjuun ja raaka-aineisiin saakka.

Käytössä ovat omat linjaukset ja kriteerit mm. puuvillalle, puu- ja paperituotteille sekä kaloille ja äyriäisille. Yhteistyökumppaneilta edellytetään vastuullista toimintatapaa, ja riskimaissa toimivien toimittajien prosesseja myös auditoidaan säännöllisesti. ”Tänä vuonna olemme liittyneet CDP:n Supply Chain -ohjelmaan ja haastaneet yhteistyökumppanimme raportoimaan sen kautta omat ilmastotavoitteensa ja tuloksensa”, Joukio kertoo.

CDP (aiemmin Carbon Disclosure Project) on riippumaton voittoa tavoittelematon organisaatio, joka kerää yrityskohtaista tietoa ilmastonmuutoksen torjunnasta, kasvihuonekaasupäästöistä ja sopeutumisesta ilmastonmuutokseen.

SANOTTUA

Entä kun ”uusi normaali” onkin vain normaali?

Tiesitkö, että Suomessa on 2,6 miljoonaa työssäkäyvää ihmistä? Ja tiesitkö, että heistä 57 % arvioi, ettei pysty juuri milloinkaan tekemään työtään etänä? Se tarkoittaa noin 1,5 miljoonaa työssäkäyvää. Työelämä on murroksessa ja kehittyy nopeasti - toivottavasti

Mistä sitten lääke? Varmaa on, että tarvitsemme huomattavasti nykyistä enemmän työvoimaa rajojemme ulkopuolelta. Se ei kuitenkaan ratkaise juurisyitä. Miten työpaikka, jossa ei ole mahdollisuutta etätyöhön, jossa tehdään työtä muulloinkin kuin toimis-

hyvään suuntaan. Ihmisten suhtautuminen työhön muuttuu ja työpaikat muuttuvat. Kuitenkin puhumme tällä hetkellä työelämän ”uudesta normaalista” etä-, lähi- ja hybriditöineen, aivan kuin se koskisi meitä kaikkia.

Todellisuudessa ”uusi normaali” ei ole mitenkään uusi enemmistölle Suomessa.

toaikana ja jossa ei ole mahdollista kilpailla kovapalkkaisimpien työpaikkojen kanssa, voi kuitenkin olla kiinnostava? Vastaus löytyy peilistä: uskon, että organisaatio, jossa on ensiluokkaista johtamista sekä kulttuuri, joka asettaa ihmiset keskiöön, tulee menestymään, vaikka se ei täyttäisikään kaikkia ”uuden normaalin” vaatimuksia.

Koronapandemian hyvänä puolena on ollut laajamittainen keskustelu työntekemisen tavoista ja johtamisesta. Keskustelu on kuitenkin ollut melko yksipuolista. Vai oletko kuullut puhuttavan ”uuden normaalin” vaikutuksista niihin, jotka eivät sitä etätyötä pysty tekemään (tai halua tehdä)? Heille ”uusi normaali” saattaa tarkoittaa sitä, että oma esimies ja tukitoiminnot ovat enemmän etänä tai että työpaikan kehittämistä mietitään lähinnä niiden kautta, jotka voivat työskennellä joustavammin. Heille ”uusi normaali” saattaakin olla huonompi kuin vanha normaali.

Meillä on yksi yhteinen huolenaihe, josta puhutaan aivan liian vähän. Se on työn arvostuksen heikkeneminen Suomessa. Meillä on töitä, joita ei tunnuta arvostettavan, vaikka ilman niitä yhteiskuntamme ei pyörisi. Meillä on töitä, joita ei voi tehdä etänä. Meillä on töitä, joiden työaikaa ei voi järjestellä vain kahdeksasta neljään. Se, että julkisessa keskustelussa suurimman näkyvyyden saa ”etätyö”, on omiaan lisäämään mielikuvaa ”paremmista töistä”. Ellemme onnistu muuttamaan tätä suuntausta, pelkään, että tuloksena on isoja ongelmia. Ajatelkaapa, minkälaisia seurauksia tällä voi olla esimerkiksi ammatilliseen koulutukseen.

Mitä jos siis kääritään hihat ja tehdään töitä paremman työelämän eteen? Siihen meistä jokainen pystyy vaikuttamaan.

Ja hei: muistetaan, että kaikki työ on arvokasta!

“Mitä jos kääritään hihat ja tehdään töitä paremman työelämän eteen?"

KIRJOITTAJA:

Tomi Salo HENKILÖSTÖJOHTAJA, VALMET AUTOMOTIVE

KOLUMNI

Kohti päästötöntä logistiikkaa Postin tehtävänä on kuljettaa ihmisten tarvitsemia asioita. Olemme olemassa, jotta vastaanottajalle merkitykselliset asiat kulkevat sinne missä niitä tarvitaan - oli kyse sitten verkkokaupan paketista tai yrityksen sisällä kulkevista massiivisista koneista.

Tämä kaikki tuottaa suuren määrän päästöjä. Kuljemme pelkästään Suomessa jokaisena jakelupäivänä matkan, joka vastaisi kuutta kertaa maapallon ympäri. Näistä päästöistä on päästävä eroon. Nyt tekemämme työ on jatkumoa pitkälle perinteelle.

Vastuullisuus on aina ollut osa perimäämme. Esimerkiksi sähköautoilun aloitimme 80-luvulla ja ensimmäinen ympäristöohjelmamme on 90-luvun lopusta. Tänään vastuullisuus on keskeinen osa strategiaamme, arvoNoomi Jägerhorn Vastuullisuusjohtaja, Posti

OLEMME SITOUTUNEET VÄHENTÄMÄÄN OMAT PÄÄSTÖMME NOLLAAN.

jamme ja olemassaolomme tarkoitusta. Toimitamme vastuullisesti sen, millä on merkitystä. Jotta voisimme kuljettaa asioita kestävästi myös tulevaisuudessa, meidän on kyettävä toimimaan tuottamatta päästöjä ja varmistettava, että ihmisillä on hyvä olla.

Ilmastokriisin ratkaisemisessa ei pieni parannus riitä. Siksi olemme asettaneet itsellemme kunnianhimoisen tavoitteen. Olemme sitoutuneet vähentämään omat päästömme nollaan ja kuljettamaan fossiilivapaasti vuoteen 2030 mennessä. Science Based Targets -aloite hyväksyi päästövähennystavoitteemme tämän vuoden elokuussa. Posti onkin yksi kuudesta toimialan yrityksestä maailmassa, jonka

tavoitteet ovat aloitteen tiukimmassa 1,5 asteen kategoriassa.

Kuinka teemme tämän käytännössä?

Liikenteen päästövähennykset muodostuvat monesta pienestä virrasta.

Kolmella asialla on kuitenkin suurin vaikutus: puhdas energia, päästötön ajoneuvoteknologia sekä kuljettamisen tehokkuus.

Kuljetamme jo nyt yli 10 miljoonaa pakettia vuodessa täysin fossiilittomasti – uusiutuvilla polttoaineilla.

Tavoitamme noin 40 prosenttia kotitalouksista sähköisillä kulkuvälineillä, kuten sähkörahtiskoottereilla. Pääkaupunkiseudulla luku on jo 90. Raskaassa liikenteessä käytössämme on Suomen suurin, 13 rekka-auton biokaasua käyttävä laivue. Kaikki käyttämämme sähkö on uusiutuvaa.

Panostamme sähköön entistäkin enemmän. Tulemme luomaan täysin sähköllä toimivat pakettien kotiinkuljetukset suurkaupunkeihin – näin aluksi. Kaikkiaan olemme hankkimassa pelkästään kuluvan syksyn aikana yli 70 uutta sähköpakettiautoa.

Vähiten päästöjä synnyttää silti ajamaton kilometri. Siksi kehitämme jatkuvasti esimerkiksi reittioptimointia ja ajotapaa.

Viime vuonna omat päästömme vähenivät 14 prosenttia, ja tällä tiellä jatkamme. Vuosikymmenen loppuun mennessä tavarat ja yritysten materiaalivirrat kulkevat kauttamme päästöittä.

4/2021

KAUPPAKAMARi

19

KOULUTUKSET TURUN KAUPPAKAMARISSA

Taloushallinto (striimi) Älykäs automaatio taloushallinnossa 2.12.2021

Maistiaisia koulutuksista!

Älykäs automaatio mahdollistaa uudenlaisen tavan työskennellä. Ohjelmistorobotiikka tulee muuttamaan ja tehostamaan taloushallinnon työtä uudella menetelmällä ja siksi robotiikka tulee nähdä osana taloushallinnon kehityksen ja automatisoinnin työkalupakkia.

Kaikki koulutukset ja ilmoittautumisohjeet löydät: www.kauppakamarikauppa.fi

Asiantuntijana Process Consultant Jesse Ahokas, Efima Oy

Moderni ja älykäs myynti 9.12.2021

KAUPPASOPIMUKSET (etä) Kansainvälisen kauppasopimuksen perusteet 8.12.2021

Valmennuspäivän jälkeen sinulla on selkeä käsitys asioista, joihin juuri sinun pitää panostaa saavuttaaksesi tavoitteesi helpommin.

Valmennuspäivä on suunniteltu palveluiden myynnistä ja omien myyntitaitojen kehittämisestä kiinnostuneille henkilöille.

Asiantuntijana yritysvalmentaja Petri Kiikkinen, Turboteam Oy

Ennakkoperintä 2022 13.12.2021 TURKU (lähi) Päivitä tietosi vuoden 2022 verotukseen vaikuttavista muutoksista kauppakamarin vuotuisessa koulutuksessa. Asiantuntijana tuttuun tapaan johtava asiantuntija Sari Wulff, Verohallinto.

TERVETULOA UUDET JÄSENET! Raision Vuokra-asunnot Oy

Kovilta Oy

Suklaaunelma

Asianajotoimisto Lamberg

Maskun Vesihuolto Oy

Ablemans LCS Oy

Grant Wiz

Integrata Oy

Turkoosi 11 Oy

Oikeuspalvelutoimisto Seppo Mäkinen

Pilvia Oy Mynämäen Isännöintipalvelu Oy NNO Trading Oy

Navicom Oy LoimiTili Care4Pet Oy Prospero Audit Oy Turun Patruuna Kiinteistö Oy Hotel Mathildedal Oy

Idea Group Oy

Aetor Oy

Insinööritoimisto Varsinais-Suomen Kalliotekniikka Oy

Jonax

Insinööritoimisto Preitilän Rakennetekniikka Oy

Niemisen Konepaja Oy

Proaccount Partner Oy

Nina Maria Laine

Oy Chip Leader Ab

JWD Palvelut Länsi Oy

Tonfisk Design Oy

Tmi Irina Vidberg

Rauta-Apaja Oy

88 Pipes Oy

K-T Toimistopalvelu

Eijan Tilitupa Loimaan Kromaus Oy Peipponen Express Oy Rekrydiili Oy KRM Group Oy Labmaster Oy Sallila Energiapalvelut Oy

MAKSUTTOMAT JÄSENTAPAHTUMAT TURUN KAUPPAKAMARISSA

ILMOITTAUDU MUKAAN!

Vaikuttava vieras: Ville Niinistö

Näin onnistun kansainvälisen työvoiman palkkaamisessa HYBRIDIAAMUKAHVITILAISUUS | 9.12.2021 KLO 9:00–10:00

2.12.2021 KLO 9:00–10:00 LYHYESTI Tervetuloa virtuaaliseen aamukahvitilaisuuteen, jossa puhujana on europarlamentaarikko Ville Niinistö. Niinistö on myös Turun kaupunginvaltuutettu ja Turun sataman puheenjohtaja.

Tilaisuudessa aiheena on Turun sataman alueen kehittäminen ja sen tuomat mahdollisuuden Turun seudulle ja Varsinais-Suomelle.

Tapahtuma järjestetään virtuaalisena Teams-tilaisuutena.

AJANKOHTAINEN AIHE:

LYHYESTI Näin onnistun kansainvälisen työvoiman palkkaamisessa Mitä tulee ottaa huomioon, kun yritys tekee kansainvälisen rekrytoinnin? Kansainvälinen rekrytointi ei ole enää etäinen mahdollisuus tai viimeinen vaihtoehto, vaan selkeä valinta silloin, kun yritys haluaa varmistaa kasvun edellytykset ja varmistaa organisaationsa osaamisen tason myös tulevaisuudessa.

PUHUJAT Kansainvälisen rekrytoinnin askelmerkit, Elina Koskela, aluejohtaja, Barona Lounais-Suomi Oy Kokemuksia kansainvälisestä työvoimasta, Tomi Salo, HR-johtaja, Valmet Automotive

TULOSSA!

9.12.

VERKOSTOIDU!

Uusien jäsenten glögit!

LÄSNÄOLOTILAISUUS 14.12.2021 KLO 14:00–15:30 Tervetuloa kuulemaan Turun kauppakamarin toiminnasta sekä verkostoitumaan muiden uusien jäsenten kesken.

Tilaisuudessa esitellään kauppakamarin henkilökunta ja kerrotaan toiminnasta.

Uudet jäsenet pääsevät esittäytymään ja kertomaan yrityksestään.

Turun

kauppakamarin jäsenyys kannattaa!

Muista hyödyntää jäsenetusi!

www.turunkauppakamari.fi/tapahtumakalenteri 4/2021

KAUPPAKAMARi

21

ILMOITUSTAULU

Turun

kauppakamarin jäsenyys kannattaa!

Turun kauppakamari edistää yritysten toimintaedellytyksiä ja vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon alueen yritysten kilpailukyvyn turvaamiseksi. Kauppakamari tarjoaa jäsenilleen verkostoitumismahdollisuuksia, tietoa, palveluja ja kontakteja.

Jos et vielä ole jäsen, liity nyt!

LUE LISÄÄ: TURUNKAUPPAKAMARI.FI

AJANKOHTAISTA

Turun kauppakamarin Elinkeinopoliittinen kuntateko -palkinto Timo Hintsaselle Turun kauppakamarin elinkeinopolitiikan valiokunta on myöntänyt vuoden 2021 Elinkeinopoliittinen kuntateko -palkinnon kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsaselle.

Palkinto jaetaan kunnalle, sen yhteistyöorganisaatiolle tai henkilölle, joka on toiminut erityisen hyvin yritysilmapiirin parantamiseksi tai elinkeinoelämän tai yritysten toimintaympäristön kehittämiseksi.

Turun kaupungin palveluksessa toimiva Hintsanen saa elinkeinoelämän vaikuttajilta kiitosta mm. visioistaan ja myönteisyydestään.

Palkinto jaettiin nyt yhdettätoista kertaa, ja se luovutettiin Turun kauppakamarin syyskokouksessa 24.11.2021. ”Alueen elinkeinopolitiikka ja elinvoimaisuuden kehittäminen tarvitsee aina myös kiinnostavia visioita ja määrätietoisia visioiden toteuttajia, ja sellainen on nyt palkittu Timo Hintsanen”, painottaa elinkeinopolitiikan valiokunnan puheenjohtaja Olli Aakula.

noussut elinkeinoelämänkin näkökulmasta entistä kiinnostavammaksi kaupungiksi”, kiittelee Hintsanen. ”Uskon, että yritykset ja elinkeinoelämä ovat kehityksen tekijöitä. Kaupunki on puolestaan muutosten mahdollistaja – parhaimmillaan mielestäni myös aktivaattori.”

Hintsanen painottaa yhdessä onnistumista: ”Olen myös ilahtunut elinkeinoelämän lisääntyneestä kiinnostuksesta itse panostaa kaupunkikehitykseen. Toivottavasti lähitulevaisuudessa saamme entistä sujuvammin voimavaroja ja menettelytapoja erilaisten kumppanuuksien edistämiseen. Kuten strategiamme visiokin alleviivaa: Turku on kaupunki, jossa on hyvä elää ja onnistua yhdessä.”

”Hintsanen on toiminut onnistuneesti muun muassa Turun ydinkeskustan, Tiedepuiston ja Kupittaan alueen, ratapiha-alueen ja Linnakaupungin kehittämisessä. Hän on ollut samalla luomassa energistä ja positiivista ilmapiiriä Turkuun”, kertoo Aakula palkinnon myöntämisen perusteista.

Hintsanen on arkkitehti ja valmistunut Tampereen teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1990. Hän toimi omassa arkkitehtitoimistossaan rakennussuunnittelun tehtävissä ennen siirtymistään Turun kaupungin palvelukseen.

Hän on toiminut Turun kaupungilla mm. kaavoitusarkkitehtinä ja asemakaavapäällikkönä.

Hintsanen on toiminut luottamustehtävissä mm. Suomen Arkkitehtiliitto SAFA:ssa ja Bryggman-säätiössä. ”Olen hyvin ilahtunut palkinnosta, ja koen, että tässä palkitaan koko Turun kaupunkiorganisaatiota vahvistuneesta yhdessä tekemisen kulttuurista. On ollut hienoa olla mukana vaikuttamassa ajanjaksona, jolloin Turku on

Kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen

ILMOITUSTAULU

#meidänkauppakamari

Lyhyesti lukuina @KAUPPAKAMARITKU -TILILLÄ KERROMME PÄIVITTÄIN KUULUMISIA MM. JÄSENTILAISUUKSISTA JA AJANKOHTAISISTA AIHEISTA. SEURAA MEITÄ!

40

EU on solminut yli 40 kauppasopimusta kattaen lähes 80 maata. Kauppasopimukset tarjoavat yrityksille muun muassa kilpailuetua, parempia katteita ja uusia markkinamahdollisuuksia.

87 % Pienet ja keskisuuret yritykset (joissa työntekijöitä on alle 250) ovat EU:n talouden tukipylväs. Niiden osuus kaikista EU:n yrityksistä on 99 prosenttia ja vientiyrityksistä 87 prosenttia.

20,8 % EU:n kauppasopimuksia hyödynnetään eniten Sveitsin (20,8 %), Turkin (11,2 %), Japanin (10 %), Norjan (8,5 %), Etelä-Korean (7,3 %) ja Kanadan (4,8 %) kanssa käytävässä etuuskohtelukaupassa.

Lähde: Keskuskauppakamarin Askeleet EU:n kauppasopimusten hyödyntämiseen -opas

4/2021

KAUPPAKAMARi

23

ILMOITUSTAULU

Kaupunginjohtaja Laura Leppänen

Mitä kuuluu Naantali?

FT Laura Leppänen valittiin talvella kaupunginjohtajaksi Jouni Mutasen jäätyä eläkkeelle. Kesän jälkeen tehtävässä aloittanut Leppänen on itsekin tuore naantalilainen: ”Muutimme kesäkuun alussa Luonnonmaalle. Aurinkokaupunki on näyttänyt parhaita puoliaan hyvien koulupalvelujen ja monipuolisten liikuntamahdollisuuksien muodossa”, kertoo Leppänen.

"Tulin Naantalin kaupunginjohtajan tehtävään Päijät-Hämeen maakuntajohtajan tehtävästä. Olen myös työskennellyt sote- ja maakuntauudistuksen muutosjohtajana sekä edunvalvonnan tehtävien parissa. Olen koulutukseltani filosofian tohtori ja väitellyt aluepolitiikan muutoksesta.

Naantalissa on paljon mahdollisuuksia ja vaikuttamisen mahdollisuudet omissa käsissä. Uusi luottamushenkilökausi alkoi juuri. Olen kokenut, että uudet luottamushenkilömme ovat yhteistyö- ja päätöksentekokykyisiä sekä hyvin aktiivisia. Virkamiehistö on asiansa osaavaa ja yhteistyöverkostot mutkattomat. Paljon on tehtävää edessä, kun hyvinvointialueuudistus toteutuu."

Miksinen Naantali on mielestäsi kilpailukykyinen toimintaympäristö yrityksille?

"Naantali on osa kasvavaa ja kehittyvää Turun seutua. Osaavaa henkilökuntaa on hyvin saatavilla, seudulla sijaitsee paljon korkeakoulutusta. Tonttien hinnat ovat Naantalissa kilpailukykyiset ja imago aurinkoisen vetovoimainen.

E18-tie Raision kautta Helsinkiin ja aina itärajalle asti tarjoaa hyvät logistiset yhteydet. Suomi on sitoutunut toteuttamaan TEN-T-ydinverkon valmiiksi vuoteen 2030 mennessä, ja yhteyden viimeisellä osuudella Raisio–Naantali on parhaillaan tiesuunnittelu käynnissä. E18 on Varsinais-Suomen tärkein liikennehanke ja parantaa entisestään Naantalin kilpailukykyä. Lisäksi meillä on yksi Suomen suurimpia satamia, Naantalin satama.

Pyrimme palvelemaan yrityksiä parhaan osaamisemme mukaan kaavoituksessa ja maankäytössä.

Naantalin sijainti Turun kaupunkiseudulla on vastaus koulutuksen ja osaamisen kehittämisen kysymykseen.

Koko koulutuksen kirjo on vartin päässä Naantalin vanhasta kaupungista.

Suhtaudumme kunnianhimoisesti osaamisen kehittämiseen ja yliopistotasoiseen koulutukseen. Tästä kertoo se, että olemme mukana lahjoittajana kiertotalouden professuurissa. Ajattelemme, että kiertotalouden osaamisen kasvu ja tutkimusryhmien syntyminen edesauttaa osaamisen hyvän kehän kierrettä seudulla ja uuden liiketoiminnan syntymistä Nesteen jalostamolta vapautuvalle alueelle.

Kiertotalous on tulevaisuuden ala ja Naantalille erityisen tärkeä. Pyrimme saamaan bio- ja kiertotalouden toimintaa Nesteen jalostamolta vapautuville alueille. Kiertotaloudessa on tulevaisuuden potentiaalia!"

Mitä toimia Naantalissa tehdään osaavan työvoiman varmistamiseksi?

"Meillä on aktiivinen yhteistyö kaupungissa sijaitsevien yritysten, seudun korkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten kanssa. Erityisesti meille niin tärkeällä matkailusektorilla on nyt kova työvoimapula. Teemme konkreettista yhteistyötä mm. Rasekon kanssa, jotta saisimme nyt ensi alkuun ensi kesäksi riittävän työvoiman varmistettua. Asuntomessuille on tulossa ensi kesänä noin 100 000 ”lisäkävijää” normaaliin kesään verrattuna.

Ravintoloiden, majoitus- ja muiden palvelujen on pyörittävä laadukkaasti, jotta matkailijalle jää positiivinen kuva Naantalista ja halu palata uudelleen. Tässä työvoiman saatavuus on keskeistä.

Kuriositeettina Naantalilla on hyvä imago työnantajana, yli 87 % työntekijöistämme suosittelee Naantalin kaupunkia työnantajana. Tällä on tärkeä merkitys julkisen sektorin osaajien varmistamisessa. Henkilöstömme on se, joka tekee palvelumme.

Kaikista tärkein infrahankkeemme on E18-tien loppuun saattaminen välillä Raisio–Naantali. Myös Raision keskustan

Kaupunginjohtaja Laura Leppänen. Kuva: Naantalin kaupunki

ILMOITUSTAULU

toteutuminen sataa Naantalin laariin ja parantaa meidän liikenneyhteyksiämme. Kun Finnlinesin uudet alukset aloittavat vuonna 2023 liikennöinnin Naantalin satamasta, meillä on kerrallaan yli 5 kilometriä autojonoa laivan saapuessa satamaan. Se on kolme kertaa enemmän liikennettä kuin Turusta liikennöivillä matkustaja-aluksilla. Tieyhteys on jo nyt ruuhkainen ja liikenneturvallisuudeltaan huono. Tämä tarkoittaa, että E18-yhteys Naantalin satamaan saakka on saatava nopeasti valmiiksi.

Naantalille ja meidän matkailu- ja muulle yritystoiminalle on tärkeää myös Turun lentoaseman lentoliikenneyhteydet sekä Tunnin junan toteutuminen. Kun seutukunta kehittyy, Naantali kehittyy myös. Katsomme mielenkiinnolla myös paikallisjunaliikenteen suunnitelmia, se olisi meille mainio lisä!"

Saariston pienen rengastien kehittäminen erityisesti liikenneturvallisuuden ja pyöräilyn olosuhteiden osalta on koko seutukunnan matkailutoimijoille tärkeää, erityisesti Naantalissa, Turussa ja Paraisilla. Etenemme hitain, mutta varmoin askelin mm. MAL-sopimuksen avulla. Ensi kesänä rakentuu taas lisäpätkä, kun Särkänsalmen silta saa kevyen liikenteen yhteyden.

"Vastuullisella päätöksentekokyvyllä ja tunnistamalla, missä taloudellisessa tilanteessa kulloinkin ollaan. Uskon, että Naantalissa päästään pitkälle jo sillä.

Vuosi 2024 on erityisen vaikea vuosi Naantalin taloudelle, nyt ei ole oikea aika pysyville menolisäyksille. Pidetään huoli siitä, että pysytään kasvussa kiinni. Karsitaan rönsyjä. Pidetään huoli

Vastuullisesti hoidettu kuntatalous on hyvän, vetovoimaisen kunnan edellytys.

Millä päätöksillä kuntataloutta voidaan kehittää?

siitä, että yrityksillä on Naantalissa hyvä toimintaympäristö, sieltä se verotulojen kasvu lähtee."

Mitä erityisesti toivoisit tulevilta kuntapäättäjiltä?

"Päätöksentekokykyä ja katseen suuntaamista tiukasti eteenpäin. Tämä valtuustokausi on Naantalissa haastava – sote lähtee, kaupunkiorganisaatio pitää muokata uuteen malliin ja talouden tasapaino on ensimmäistä kertaa kunnolla koetuksella. Peräpeiliin ja sivuille ei kannata vilkuilla, vaan viedä asioita päämäärätietoisesti maaliin. Meillä on kaikki omissa käsissämme!"

Naantali on 10 vuoden päästä?

"Timantti kaupunkien joukossa - kasvava väkiluvultaan, elinvoimainen yritystoiminnalle ja vetovoimainen matkailijalle. Haluttu yhteistyökumppani, aurinkoinen imagoltaan ja näkyvä toimija kuntakentässä."

Haastattelussa Sanna Repo: Kohti omaa unelmaa!

HR-ammattilainen Sanna Repo suuntasi katseensa uusiin mielenkiintoisiin haasteisiin Nesteen muuttaessa Naantalin jalostamon pelkäksi satamaja terminaalitoiminnoiksi, työtehtävät Nesteellä olisivat tulevaisuudessa vaatineet enemmän työskentelyä pääkonttorilla Espoossa. Noin 20 vuotta työtä monipuolisesti henkilöstöasioiden parissa tehneelle avautui ainutlaatuinen tilaisuus toteuttaa haave, joka oli ollut mielessä pitkään: ”Minulla oli jo pitkään kytenyt ajatus siitä, että ehkä joskus voisin toimia yrittäjänä. Nyt tälle sattui oikea hetki ja sysäys”, kertoo Repo.

Tuoreen yrittäjän erityisenä toiveena on auttaa omalla osaamisella pieniä ja keskisuuria yrityksiä ja heidän henkilöstöään menestymään omassa työssään.

Yrityksensä Partner4People Oy:n Repo rekisteröi heinäkuussa. Alkumatka yrittäjyyteen on sisältänyt paljon myös uuden opettelua siitä, mitä kaikkea

yrityksen perustaminen edellyttää.

Yrityksen ilme, kotisivut, vakuutukset, työterveyshuolto… Aloittelevan yrittäjän to-do-lista on pitkä ennen kuin päästään tositoimiin eli asiakkaiden pariin.

Suuria yllätyksiä alkumetrit eivät ole kuitenkaan tuoneet: ”Tämä on ollut tunteiden vuoristorataa.

Toisinaan hieman pelkoa, ja toisinaan taas päällä on ollut suorastaan flow”, kuvailee Repo tuntojaan. ”Syksyn mittaan on ollut upeaa, kun on saanut aloitella yhteistyötä asiakkaiden kanssa ja huomata, miten nopeasti pystyy tarttumaan asioihin tuoden konkreettista apua mutta myös lisäarvoa yrityksille”, Repo jatkaa.

rit ovat tervetulleita. ”Olen juuri liitynyt Turun kauppakamarin jäseneksi, mikä varmasti auttaa vielä lisää paikallisessa verkostoitumisessa. Myös kauppakamarin koulutustarjonta ajankohtaisuudellaan on houkutteleva!” ”Toivon, että pääsen yrittäjänä tekemään syvällistä yhteistyötä asiakasyritysten kanssa. Minulle tärkeää työssäni on ihmiskeskeisyys ja kumppanuus”.

Hän toivoo, että pääsee uudessa työssään auttamaan erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä sekä samalla tutustumaan monenlaisiin liiketoimintoihin ja yrityskulttuureihin. Käytössä ovat pitkän kokemuksen tuomat yhteistyöverkostot ja myös uudet bisnespartne-

4/2021

KAUPPAKAMARi

25

BRIEFLY IN ENGLISH

What if the “new normal” is just normal?

Did you know that there are 2.6 million working people in Finland? And did you know that 57% of them think that they will never be able to work remotely?

That means approximately 1.5 million working people. Working life is at a turning point and developing rapidly – hopefully to a positive direction. People’s attitude towards work changes and workplaces change. Nonetheless, we talk about remote, in-office and hybrid work as the “new normal” of working life, as if the situation applied to all working people. In reality, the “new normal” is nothing new to the majority of working people in Finland.

The wide-ranging discussion on work practices and leadership has been one of the few positive effects of the coronavirus pandemic. However, the discussion has been rather one-sided. Or have you heard about how the “new normal” has impacted people who cannot (or do not want to) work from home? To those people, the “new normal” might mean that their own manager and support services work increasingly often remotely or that the development of their workplace is approached primarily from the viewpoint

of employees who can adapt to more flexible work practices. To them, the “new normal” might end up being worse than the old normal.

We have one common concern that is talked far too little of. That is the deteriorated appreciation of work in Finland. We have jobs that do not receive the respect they deserve, even though our society would not work without them. We have jobs that cannot be performed from the comfort of one’s home. We have jobs with working hours that differ from the standard office hours. The fact that remote work is so prominent a topic in public discussion reinforces the idea of “better work”. Unless we are able to change the course of this discussion, this situation will have major consequences.

What kind of impact could this have on, for example, vocational training?

Well, how can we remedy this situation? It is certain that we need significantly more foreign workforce than we currently have. However, this solution does not eliminate the root causes of the problem. How could a job that does not enable remote work with

inconvenient working hours and without an opportunity to compete with high-paid jobs interest people? I believe that an organisation that nurtures first-rate leadership and a people-oriented working culture will always succeed, even if it does not meet all the requirements of the “new normal”.

Let us roll up our sleeves and work for a better working life. Each and every one of us can contribute to this goal.

And remember: all work is valuable!

Tomi Salo HR DIRECTOR VALMET AUTOMOTIVE

EDITORIAL

The coronavirus pandemic has played a more prominent role in our lives this year than we originally expected. The pandemic has dragged on and its impact on business life is still apparent. Our theme for the year 2021, Together into new growth, has been an appropriate one. However, there have also been some challenges in the world of business. Some companies are on the path of growth, cooperation and regeneration, but some have yet to recover from the pandemic. The fickle situation is further impacted by a serious labour shortage strangling all sectors and all kinds of operators.

In 2022, we will continue to concentrate on promoting and supporting the growth of businesses. Our theme for the year is Together towards sustainable growth. We want to highlight sustainable development and green transition to support our objective of growth.

The Chamber of Commerce is a cooperative and open operator, which is why cooperation will remain at the heart of our operations. If we are finally able to reach the new normal in 2022, we hope that it will generate opportunities of cooperation, sustainable growth and success for operators in our region.

Our advocacy work will continue to develop the three main themes of promoting the success of our members: promotion of expertise in Southwest Finland, improvement of accessibility in the region and development of the regulatory environment.

The key objective of promoting expertise in Southwest Finland is to attract experts and workforce to the region. We support business-oriented training that produces professionals with skills and expertise required in the ever-changing world and needed by our members. We strive to attract workforce to Southwest Finland by bringing forward the outlooks and needs of business life and by promoting, for example, workforce mobility and immigration.

One-jar tactic was Luonkos’ key to success Luonkos is a budding natural cosmetics company operating from Naantali. Behind the business promoting naturalness and well-being are three entrepreneurs, Miia Leino, Jonna Vesterinen and Piritta Fors, whose hard work bears fruit through their pioneering company and products.

The company was born from Leino and Vesterinen’s shared interest in nature and herbs.

They developed natural raw materials into products with natural skincare and beauty in mind. Piritta Fors joined forces with the two women and she works now as the company CEO. Fors manages the company’s finances and communications, among other things.

“We share the same values. We decided to achieve something great together and start a cosmetics revolution,” explains Fors.

Luonkos dissociates itself from plastics waste and unnecessary industrial production.

The improvement of the region’s accessibility refers to not just the mobility of workforce but also the mobility of customers, raw materials and products in the region. It also means the establishment of traffic and transport networks that support this mobility. The Turku region is a crossing of all four modes of transport: rail, air, road and marine transport. All these modes of transport must be developed steadily by listening to the needs of the economy. We are still working towards this goal.

The development of the regulatory environment is partially regional and partially national work in which we engage together with other Chambers of Commerce. Our next year’s agenda includes the improvement of land use and construction processes, promotion of educational institutions’ ability to respond rapidly to changes, promotion of labour immigration, and influencing the regional government and social welfare and healthcare reform to involve businesses and the third sector actively in the reform preparation.

Let us work together towards a new, sustainable and growth-inducing normal.

CEO KAISA LEIWO, TURUN KAUPPAKAMARI Piritta Fors

Vastuullisuus on suomalaisyrityksille vahva vientivaltti VASTUULLISUUS ON NOUSSUT NOPEASTI KÄRKITEEMAKSI YRITYSKENTÄSSÄ. KESKUSKAUPPAKAMARIN KANSAINVÄLISTEN ASIOIDEN JOHTAJA LENITA TOIVAKAN MUKAAN SUOMALAISYRITYKSET OVAT HOITANEET TÄMÄN LEIVISKÄNSÄ MONIA KILPAILIJOITA PAREMMIN. SE PITÄISI VAIN KERTOA ENTISTÄ SELKEÄMMIN MYÖS POTENTIAALISILLE ASIAKKAILLE. TEKSTIT TIMO SORMUNEN KUVAT MEERI UTTI

Oman toiminnan ympäristökuorma ja hiilijalanjälki, tasa-arvo ja ihmisoikeudet sekä hyvä hallinto. Vastuullisuusteemat puskevat nyt läpi laajalla rintamalla, ja samalla niistä on tullut yritysten kilpailukyvyn avaintekijöitä.

Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja ja kansainvälisen kauppakamarin (ICC) maajohtaja Lenita Toivakan mukaan suomalaisyrityksissä on reagoitu globaaliin vastuullisuushaasteeseen varsin aktiivisesti. Toisaalta monessa yrityksessä mietitään, kuinka edetä. On myös lukuisia yrityksiä, jotka ovat jo edellä kilpailijoitaan.

Esimerkkeinä Toivakka mainitsee ilmastonmuutokseen, vähähiilisyyteen, energiatehokkuuteen ja kiertotalouteen liittyvät ratkaisut, joissa Suomi on insinööriosaamisessa ja uusien tekniikoiden kehittäjinä maailman terävintä kärkeä. Myös metsätaloudessa ja biopolttoaineissa on otettu kehitysloikkia, joita monissa kilpailijamaissa vasta mietitään.

Toivakkaa kuitenkin harmittaa suomalaisten matala profiili. Olemme jo lähtökohtaisesti monia muita parempia, ja tätä viestiä olisi rummutettava maailmalle paljon nykyistä kuuluvammin. Samalla vientimarkkinoille tarvittaisiin uusia yrityksiä etenkin pk-sektorilta. ”Suomalaisyritykset ovat osoittaneet, että ne pystyvät ratkomaan globaaleja ympäristö- ja vastuullisuushaasteita. Kompastumme kuitenkin edelleen turhaan vaatimattomuuteen ja markkinointiosaamisen puutteeseen. Ruotsalaiset ja tanskalaiset pitävät ääntä jo asettaessaan itselleen tavoitteita. Me suomalaiset myymme faktapohjalta ja vasta sitten, kun nuo tavoitteet on saavutettu”, Toivakka vertaa.

hankintaverkostoissa saa olla mustia lampaita, jotka voivat aiheuttaa arvaamatonta vahinkoa koko verkostolle.

Vastuullisuuspainetta kertyy tänä päivänä jo niin monesta suunnasta, ettei sitä pääse pakoon. ”Hyvä tuote ja tarina eivät enää riitä. Myös taustojen on oltava kunnossa. Yhdellekään alihankkijalle tai päämiehelle ei saa olla yhdentekevää, millaisissa oloissa jokin yksittäinen komponentti on valmistettu.”

Toivakka paneutui vastuullisuusasioihin taannoin ulkomaankauppaministerinä sekä sittemmin YK:n alaisuudessa toimivan Global Compact Suomen verkoston pääsihteerinä. Hän toteaakin ykskantaan, että omasta tulevaisuudestaan huolehtivalla yrityksellä on käytännössä vain yksi vaihtoehto. Omat yhteistyöverkostot on käytävä läpi entistä tiheämmällä kammalla, ja tarvittaessa kumppanuuksien suhteen on tehtävä koviakin päätöksiä.

Ihmisoikeuksien ja sosiaalisen vastuun saralla riittää vielä työsarkaa. ”Kuluttajat edellyttävät yrityksiltä ja tuotteilta vastuullisuutta. Samalla tavoin sitä vaativat rahoittajat ja sijoittajat. Lainaraha on edullisempaa sille yritykselle, jolla myös ympäristö- ja vastuullisuusasiat ovat kunnossa. Lisäksi painetta tulee median ja kansalaisjärjestöjen puolelta. Meillä on jo monia esimerkkejä siitä, millainen mainetahra näiden asioiden laiminlyönti voi olla”, Toivakka toteaa. ”Yksi huomioitava seikka on myös osaava työvoima: se hakeutuu entistä selkeämmin yrityksiin, joiden arvot ovat linjassa omien kanssa.”

Mustat lampaat käyvät entistä kalliimmiksi Mitä isot edellä, sitä pienet perässä. Tämä viisaus pätee myös vastuullisuusasioissa.

>>

Isoimmissa yrityksissä vastuullisuus mielletään jo selkeäksi osaksi omaa kilpailukykyä, kustannustehokkuutta ja riskienhallintaa. Se tarkoittaa myös sitä, ettei omissa yhteistyö- ja ali-

4/2021

KAUPPAKAMARi

29

Johtamisen Ajankohtaispäivä 2021

Älykäs automaatio taloushallinnossa

Ennakkoperintä 2022

sta untija Asiant heksi esimie

Työyhteisösovittelu

Kauppakamarin Striimit 12kk -kausikortti

Suuri Palkkapäivä

Laajenna osaamistasi ja poimi ajantasainen tieto sekä itseäsi kiinnostavat etäkoulutukset kalenteriisi. Oletpa tulevaisuuden moniosaaja tai oman alasi rautainen ammattilainen - Striimit 12 kk -tilaajana hyödyt isosti!

Striimit 12 kk -kestotilaukseen sisältyy jopa 150 etäkoulutusta vuodessa. Valitse kalenteriisi sopivat etäkoulutukset ja ilmoittaudu KauppakamariKaupassa. Yhden koulutuksen hinta on normaalisti keskimäärin 400 euroa, joten kausikortin tilaajana säästät todella tuntuvasti!

Hyödynnä useamman käyttäjän hintaetu!

Jo kaksi käyttäjää saa kausikortin 300 euroa edullisemmin. Kysy lisää myynti@helsinki.chamber.fi

Jäsenetuhinta

1290 €

+alv

minkä tahansa Suomen kauppakamarin jäsenelle tai jäseneksi liittyvälle

Tilinpäätösja veropäivä

Normaalihinta 1490 € +alv

Lue lisää ja osta: www.kauppakamarikauppa.fi Huomaathan, että Striimit 12kk -kausikortti on henkilökohtainen. Striimit 12 kk -kausikortti ei sisällä KoulutusOnlinea, verkkokursseja, HHJ-koulutuksia, Klubeja, HAB:ia, Omistajastrategia-työkalua, matkaseminaareja, valmennuskokonaisuuksia, ajokortteja, tai yhteistyökumppaneiden kanssa järjestettäviä koulutuksia.

KUKA: Lenita Toivakka Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja, ex-ulkomaankauppa-, Eurooppa- ja kehitysyhteistyöministeri sekä kansanedustaja KOULUTUS: Kauppatieteiden maisteri HARRASTUKSET: Liikunta luonnossa, pilates, talviuinti, neulominen ja mökkeily Saimaalla PERHE: Aviomies yrittäjä Jukka Toivakka, kolme aikuista tytärtä

Pk-viejistä on huutava pula Suomi on elpynyt koronakriisistä ällistyttävän nopeasti, ja ripeästi kasvanut tavaravienti on yllättänyt iloisesti myös Toivakan. Vauhti näyttää vientijohtajien kyselyn mukaan vain kiihtyvän. ”Tavaravienti on kasvanut todella vahvasti, vaikka logistiikka ja tiettyjen raaka-aineiden hinnannousu ovatkin olleet pullonkauloina. Palveluvienti on sen sijaan junnannut, mikä johtunee pitkälti matkustusrajoituksista”, Toivakka harmittelee.

Edessä oleva aika EU-alueen koronaelvytyksineen pitääkin nyt hyödyntää etenkin pk-yrityksissä, joita Toivakka kannustaa entistä rohkeammin kansainvälistymisen tielle.

”Meillä vientiä harjoittavien pk-yritysten osuus on vain 16 prosenttia, kun se esimerkiksi Ruotsissa on noin kolmannes ja Saksassa peräti 60 prosenttia. Uusia viejiä kaivataan kipeästi.”

Yrityksille on tarjolla paljon tukea. Alkuun pääsee esimerkiksi Business Finlandin ja kauppakamarin Fincham-verkostojen kautta. Korona-aika osoitti sen, että vientikauppaa voi harjoittaa kustannustehokkaasti myös etäyhteyksillä.

Henkilökohtaiset tapaamiset ovat kuitenkin tärkeitä uusien asiakassuhteiden solmimiseksi ja luottamuksen rakentamiseksi. ”Saattaa olla myös niin, että suoraviivaiset ja tehokkaat Teams-palaverit sopivat hyvin suomalaiseen myyntityylin, jossa mennään asiat edellä”, Toivakka naurahtaa.

Vastuullisuusherätys tuli jo K-kauppiaana Lenita Toivakka kertoo heränneensä vastuullisuusasioihin toden teolla viime vuosikymmenen puolivälissä, kun hän oli Suomen ulkomaankauppa- ja kehitysministerinä hyväksymässä YK:n kestävän kehityksen periaatteita. ”Samalla kirkastui se, että muutos lähtee liikkeelle nimenomaan yrityksistä. Valtiot ovat siihen liian hitaita ja jähmeitä. Ja näinhän tässä on myös käynyt”, hän toteaa.

Alkusysäyksen hän kuitenkin sai jo 1990-luvulla Mikkelin Citymarketissa, kun Toivakan kauppiaspariskunta lähti hakemaan tavaratalolle Ympäristökauppa-diplomia. Sen saamiseksi oli kiinnitettävä huomiota mm. energiatehokkuuteen, jätteen määrään sekä lähiruokaan ja luomutuotteisiin. ”Lopputuloksena oli selkeitä kustannussäästöjä, mutta myös henkilöstön aito innostuminen asiasta. Meitä yhdisti tunne, että olemme edelläkävijöitä ja teemme oikeasti tärkeitä asioita”, Toivakka muistelee.

4/2021

KAUPPAKAMARi

31