Kauppakamarilehti 4/2020

Page 1

TURUN KAUPPAKAMARIN LEHTI

4/2020

WWW.TURUNKAUPPAKAMARI.FI

Tiede- ja kulttuuriministeri

ANNIKA SAARIKKO: Koronakriisi on myös talouspolitiikkaa s. 16 Keskuskauppakamarin osaamisasiantuntija Mikko Valtonen:

UUDET OSAAJAT OVAT SUOMEN ELINEHTO s. 12

Uusi jäsen

TALENTED RAVISTELEE PERINTEISTÄ IT-ALAN REKRYTOINTIA s. 10

URAPOLKU: KIRSI ADAMSSON

TIETOTURVAOPPAAT YRITYSTEN TUKENA



Pandemia kestää, kestääkö Suomi?

PÄÄKIRJOITUS

Tätä kirjoitettaessa koronaepidemia on uudessa kiihtymisvaiheessa useissa Euroopan maissa. Myös Suomessa monilla alueilla eletään kiihtymis- tai jopa leviämisvaihetta. Näyttää siltä, että virus on enemmän tai vähemmän riesanamme rokotteen saamiseen asti. Kauppakamarien tuoreen kyselyn (8.10.) mukaan 67 prosenttia yrityksistä on sitä mieltä, että hallitus on hoitanut erittäin tai melko huonosti koronan aiheuttamaa talouskriisiä. Toukokuussa vastaava luku oli 55 prosenttia. Vielä suurempi muutos negatiiviseen suuntaan on yritysten mielestä hallituksen kyvyssä hoitaa koronaepidemiaa. Nyt jo yli kolmasosa, 34 prosenttia, kokee, että hallitus on epäonnistunut epidemiankin hoidossa. Toukokuussa tätä mieltä oli vain 13 prosenttia yrityksistä. Pandemian synnyttämä kriisi ei tietenkään sinänsä ole hallituksen vika. On kuitenkin huolestuttavaa, että edes syvä kriisi ei ole saanut vauhtia tarvittaviin rakenneuudistuksiin. Suomen julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyys oli heikolla tasolla jo ennen koronaa, ja nyt velkaannumme ennätystahtiin.

Kauppakamarit ovat olleet aloitteellisia koko kriisin ajan tarjoten päättäjille ratkaisuja.

Kauppakamarit ovat olleet aloitteellisia koko kriisin ajan tarjoten päättäjille ratkaisuja. Valitettavasti ne ovat suurelta osin kaikuneet kuuroille korville. Syyskuun budjettiriihen tulokset jäivät odotuksiin ja tarpeeseen nähden laihoiksi. Hallituksen vatuloidessa päätösten kanssa yrityskentällä on otettu aloite omiin käsiin. Tuore esimerkki siitä oli Metsäteollisuuden irtautuminen alakohtaisista työehtosopimuksista. Se oli erittäin positiivinen uutinen paikallisen sopimisen etenemiseksi työmarkkinoilla. Lyhyen aikavälin häiriöistä huolimatta uuden sopimusmallin pitäisi parantaa keskipitkällä aikavälillä huomattavasti suomalaisen tuotannon ja työn kansainvälistä kilpailukykyä metsäteollisuudessa. Muiden toimialojen kannattaakin vakavasti harkita, miten tällainen paikallisen sopimisen malli toimisi niillä. Ainakin asia kannattaa selvittää tulevaisuutta varten, jotta on mahdollisuus toimia nopeasti, jos tarve tulevaisuudessa vaatii. Metsäteollisuuden ilmoitus saattoi tuoda myös hallituksen asettamaan paikallisen sopimisen työryhmään uuden tekemisen tahdon. Ay-liike olisi nyt viisas, jos se sopisi mallista, jolla tilanne rauhoitettaisiin tuleviksi vuosiksi.

JUHO ROMAKKANIEMI toimitusjohtaja, Keskuskauppakamari 3 KAUPPAKAMARI


Finnvera

MAINOS

MAINOS

Kriisi siirsi Finnveran eturiviin Koronakriisi iski ensin kotimaisiin pk-yrityksiin, ja nyt vientiteollisuus on alkanut yskiä. Valtion rahoitusyhtiö Finnvera on ottanut tärkeän roolin koronatilanteen rahoitustarpeiden helpottajana ja jälleenrakentajana. Yrityksiä autetaan laajemmalla rintamalla ja uusien tuotteiden avulla. Samalla tuntosarvet ovat koholla, sillä markkinoiden uusjako on alkanut.

F

innveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä on mietteliäs. Hän vetää luontaisesti tuolin kauemmaksi taatakseen turvaetäisyyden. Team Finland -talon aula kaikuu tyhjyyttään. Onhan paikalla talon 1 600 vakiokäyttäjästä vain noin neljännes. Finnveran toiminnasta ei kuitenkaan vauhtia puutu. Koronakriisi siirsi Finnveran eturivin paikalle suomalaisen yritysmaailman jälleenrakentajana. Normaalisti Finnvera haluaa rahoittaa kohdistetusti kotimaan kasvavia ja kansainvälistyviä yrityksiä sekä monipuolistaa vientiteollisuutta. ”Laadimme toimintasuunnitelman maaliskuun toisen viikon aikana, ja nyt rahoitamme muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kaikkia toimialoja. Mietimme tuotteet ja mallit kriisitilanteeseen sekä palkkasimme 50 uutta väliaikaista työntekijää”, Heikkilä kiteyttää.

”On tärkeää hajauttaa vientiä useammille toimijoille tulevaisuudessa.”

Kriisi näyttäytyy Heikkilälle kolmivaiheisena. Ensimmäisessä vaiheessa erityisesti matkailu- ja palvelualan pienet kotimaiset yhtiöt saivat kolhuja, ja rahoituskysyntä räjähti erityisesti hyvin pienten yritysten osalta. Kotimaan pelureita autettiin lainajärjestelyiden sekä takausten avulla. Nyt elettävässä toisessa vaiheessa myös isommat tekijät ovat rahoitusratkaisujen tarpeessa. Vahvasti muutamalle toimialalle ja erityisesti telakkateollisuuteen keskittynyt vientiteollisuus on alkanut yskiä alun seesteisen vaiheen jälkeen. Teknologiateollisuuden tilauskanta on laskenut peräti 30 prosentilla. Finnvera onkin tiivistänyt vahvasti yhteistyötään pankkien kanssa. Keskeisimmät korona-ajan tuotteet ovat olleet alle 150 000 euron tarpeeseen suunniteltu pk-takaus pankeille sekä limiittitakauksen tyylinen ”fast track” -tuote enintään miljoonan euron rahoitustarpeeseen.

Heikkilä on toiveikas ja uskoo, että kolmas jälleenrakentamisen vaihe käynnistyy keväällä. ”Meidän täytyy olla koko tuotearsenaalilla tukemassa niitä yrityksiä, joilla on mahdollisuus hankkia uutta kauppaa.” Pelinrakentajan silmää tarvitaan, sillä uuden kasvun käynnistyessä markkinaosuudet jaetaan uudestaan. ”Kuluttajien käyttäytyminen muuttuu, ja yritykset ovat erilaisessa tilanteessa kuin aikaisemmin muuttuneen taserakenteen myötä. Vastuullisuuden merkitys korostuu jatkuvasti.” Finnveran tuntosarvina toimii noin parisataa asiakasvastaavaa, jotka ovat säännöllisesti yhteydessä asiakkaisiin. Finnvera analysoi laajalla rintamalla, jotta se osaa auttaa juuri niitä yrityksiä, joilla on parhaat pelimerkit menestystä varten. Heikkilä näkee vahvasti, että emme palaa koronaa edeltävään aikaan. ”On tärkeää saada hajautettua vientiä useammille toimijoille tulevaisuudessa ja vähentää näin riskiä sekä suhdanneherkkyyttä. Kansankunnan näkökulmasta tämä tarkoittaa moniottelua: yrittäjyyden ja kansainvälisen liiketoiminnan osaajia tarvitaan enemmän erityisesti pk-sektorille.”


SISÄLTÖ

16

JULKAISIJA TURUN VIESTINTÄKAMARI OY & TURUN KAUPPAKAMARI PUOLALANKATU 1 20100 TURKU WWW.TURUNKAUPPAKAMARI.FI OSOITTEENMUUTOKSET PUH. 02 2743 400 KAUPPAKAMARI@TURKU.CHAMBER.FI

EU:N MASSIIVINEN 750 MILJARDIN EURON KORONATUKIPAKETTI TUO TERVETULLEITA ELVYTYSEUROJA MYÖS SUOMEEN

PÄÄTOIMITTAJA KAISA LEIWO TOIMITTAJA KATRI KURKELA TAITTO KATRI KURKELA KONSEPTI JA ULKOASU KUMPPANIA OY JA KESKUSKAUPPAKAMARI ILMOITUSMYYNTI KATRI KURKELA PUH. 041 506 9454 ILMESTYY HELMI-, HUHTI-, SYYS-, JA MARRASKUUSSA PAINO NEWPRINT OY, RAISIO ISSN 2342-0790 (PAINETTU) ISSN 2670-3459 (VERKKOJULKAISU)

9 UUSI JÄSEN Talented Solutions Oy on ohjelmistoalan yritysten kasvukumppani

12 HENKILÖ Keskuskauppakamarin osaamisasiantuntijan Mikko Valtonen penää lisää osaavaa työvoimaa

7 LYHYESTI LUKUINA Uusiin työpaikkoihin tarvitaan 56 prosenttia korkeakoulutettua työvoimaa

10 URAPOLKU Haastattelussa KPMG:llä palvelujohtajana ja partnerina työskentelevä Kirsi Adamsson

16 TEEMA Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko: Hallituksen pidettävä huolta yritysten toimintaedellytyksistä

8 B&A-VINKIT Parhaat blogit ja sovellukset bisnekseen ja vapaa-aikaan

26 TAPAHTUMAKALENTERI Loppuvuoden koulutustarjonta ja jäsentilaisuudet

21 OSAAMINEN Kansainväliset osaajat kirittävät yritysten kansainvälistymistä

23 AJANKOHTAISTA LAKIASIAA Tietoturvaoppaat yritysten tukena

22 TILASTO Osaajapula vaivaa yrityksiä korona-pandemiasta huolimatta KANNESSA: ANNIKA SAARIKKO KUVA: LAURI HEIKKINEN

NOLIMITS TARJOAA RATKAISUJA, NÄKEMYKSIÄ JA INNOVAATIOITA VAATIVAAN TUOTEKEHITYKSEEN JA TUOTANNOLLISTAMISEEN.

24 5 KAUPPAKAMARI


NYT PUHUTTAA

Miten pidämme omaleimaiset kaupunkikulttuurimme elossa yli koronaviruskriisin? TURUN KAUPPAKAMARIN MATKAILUVALIOKUNNAN PUHEENJOHTAJA TUIJA SUOMINEN-ÅKERLUND JA VISIT TURUN MATKAILUJOHTAJA ANNE-MARGET HELLÉN MUISTUTTAVAT KANNANOTOSSAAN, ETTÄ MATKAILU KANNATTELEE KAUPUNKIKULTTUURIA JA KAUPUNKIKULTTUURI KAUPUNKIA. MATKAILU JA VILKAS JA VÄRIKÄS KAUPUNKIKULTTUURI ON NIIN SANOTTU PEHMEÄ PITO- JA VETOVOIMATEKIJÄ, JOKA HOUKUTTELEE ALUEELLE PAITSI MATKAILIJOITA, MYÖS UUSIA ASUKKAITA, TYÖNTEKIJÖITÄ JA YRITTÄJIÄ.

H

elsinki –62 %, Tampere –36 % ja Turku –36 %. Tammi-syyskuun yöpymisluvut verrattuna edelliseen vuoteen ovat karua luettavaa. Olipa kyse kaupunkien hotelleista, ravintoloista, teattereista tai tapahtumatuottajista, dramaattiset käyrät ja pitkät miinukset ovat tulleet valitettavan tutuiksi kuluvan vuoden asiakastilastoista ja yritysten kirjanpidoista. Pirullinen koronavirusepidemia on työntänyt kotimaisen kaupunkimatkailun kuilun partaalle. Visit Turku ja Turun kauppakamari toimivat tiiviissä yhteistyössä paikallisen elinkeinoelämän kanssa. Jaamme kumppaneidemme ja koko kotimaisen matkailualan huolen epävarmasta tulevaisuudesta, mutta kaupungeissa on nyt kyse paljon laajemmasta ilmiöstä kuin matkailun ahdingosta. ”Kaupunkikulttuurin kuolema” on sanapari, joka voi kuulostaa otsikolta teatterin esitteessä, mutta se on uhkakuva, joka on syytä nostaa valtakunnalliseksi puheenaiheeksi. Mitä tapahtuu kaupunkikulttuurille, kun matkailu tyrehtyy? Mitä tapahtuu matkailulle, jos kaupunkikulttuuri hiipuu? Mitä tapahtuu kaupungille, jos kaupunkikulttuuri kuolee? Matkailu ja kaupunkikulttuuri eivät syki siiloissaan vaan aidossa vuorovaikutuksessa. Vilkas ja värikäs kaupunkikulttuuri on urbaania imua. Se on niin sanottu pehmeä pito- ja vetovoimatekijä, joka houkuttelee alueelle paitsi matkailijoita, myös uusia asukkaita, työntekijöitä ja yrittäjiä. Matkailu kannattelee kaupunkikulttuuria ja kaupunkikulttuuri kaupunkia. Koronakriisi on nyt keikauttamassa ihanaa symbioosia kuolettavaksi ketjureaktioksi. Elinkeinoelämän keskusliiton lokakuun Suhdannebarometrissa Suomen matkailu- ja ravintola-alan yritykset arvioivat suhdannenäkymät synkiksi. Näkymien saldoluku –77 on lähes sama kuin keväällä, jolloin kurimus pääsi täällä valloilleen. Koronavirustilanne on edelleen hankala, mutta haluamme kannustaa kaupunkilaisia ainakin lähimatkailijoiksi, jotka käyttävät mahdollisimman paljon paikallisia palveluita ymmärtäen tarjonnan arvon. Kaupunkikulttuurin helmiä erehdytään usein pitämään itsestään-

6 KAUPPAKAMARI

selvyytenä. Yhtälö on yksinkertainen: jos kaupunkikulttuuria elävöittävällä yrityksellä tai toimijalla ei ole tuloja, on vaikea pitää yllä palveluja ja jatkaa toimintaa. On tietysti elintärkeää, että kotimaiset matkailijat lähellä ja kaukana ovat liikkeellä vastuullisesti. Yritykset ja palveluiden tuottajat tekevät hartiavoimin töitä taatakseen asiakkaille turvallisen kokemuksen. Turussa – suomalaisen kaupunkikulttuurin synnyinseudulla – on syksyn aikana työstetty kaupunkilaisille ja matkailijoille suunnattua viestintää matkailun turvallisuudesta sekä koottu paikallisia toimijoita yhteiseen kampanjaan. Vaikka tilanne on tukala, innostamme ihmisiä arjen irtiottoihin inspiraation kautta. Haluamme herättää keskustelua ja koota voimia myös valtakunnallisesti. Mitä hyviä innovaatioita ja ratkaisuja kaupunkien yritykset, toimijat, vaikuttajat ja päättäjät voivat jakaa toisilleen? Miten pidämme omaleimaiset kaupunkikulttuurimme elossa yli koronaviruskriisin? Nyt on hyvä hetki nähdä kaupungit kilpailijoiden sijaan kohtalotovereina.

Elävä kaupunkikulttuuri luodaan yhdessä – matkailuelinkeino alueen kulttuurin ja elinvoiman vahvistajana Aika: 9.12. klo 8.30–10.15 Paikka: Logomo, Turku Mitä hyviä innovaatioita ja ratkaisuja kaupunkien yritykset, toimijat, vaikuttajat ja päättäjät voivat jakaa toisilleen? Miten pidämme omaleimaiset kaupunkikulttuurimme elossa yli koronaviruskriisin? Lämpimästi tervetuloa kauppakamarin jäsentilaisuuteen keskiviikkona 9.12. klo 8:30-10:15 kuulemaan ja keskustelemaan kaupunkikulttuurin merkityksestä kaupungeille, elinkeinoelämälle, asukkaille ja matkailijoille. Ilmoittaudu mukaan: www.lyyti.in/kaupunkikulttuuri-luodaan-yhdessa


56 %

Nuorten (alle 30-vuotiaat) yliopistotutkintojen määrän pitäisi lisääntyä tulevaisuudessa 4 400 kappaleella (Opetushallitus, uutiset).

6500 kpl

Peruskoulun jälkeen 57 prosenttia nuorista aikoo hakea lukioon ja 27 prosenttia ammatilliseen oppilaitokseen (TAT Nuorten tulevaisuusraportti 2020).

Tulevaisuudessa avautuviin työpaikkoihin tarvitaan 56 prosenttia korkeakoulutettua työvoimaa (Opetushallitus, uutiset).

Jos näkee aina riskejä voiko hyvä mahdollisuus jäädä käyttämättä? Me autamme asiakkaitamme hyötymään uusista mahdollisuuksista ja hallitsemaan riskejä. Lähimmän asiantuntijamme löydät osoitteesta: ey.com/fi

4400 kpl

Tulevaisuuden tekniikan alan osaajien tarve on merkittävä, ja tutkintoja kaivattaisiin vuositasolla lisää yli 6 500 eli lähes 40 prosenttia (Opetushallitus, uutiset).

27 % REKRYTOINTIPALVELUT JA HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN Turku, Helsinki, Kuopio, Tampere, Oulu ja Vaasa.

LÄHTEET: OPETUSHALLITUS; TAT NUORTEN TULEVAISUUSRAPORTTI 2020

www.mps.fi

© 2020 Ernst & Young OY. All Rights Reserved. ED None.A20003fi

LYHYESTI LUKUINA


SOVELLUS- JA BLOGIVINKIT

KIRJA

Arvokasta tietoa -podcast PRH:n arvokasta tietoa -podcastsarja nostaa esille yrityksille ja yhteisöille tärkeää tietoa erilaisista oikeuksista, kuten tavaramerkeistä, patenteista, malleista ja hyödyllisyysmalleista. Lue lisää: www.prh.fi

Pocket Pocket on sovellus, jolla voi muutamalla painalluksella tallettaa verkossa vastaan tulevaa sisältöä myöhempää tarkastelua varten. Sen avulla voi nopeasti laittaa talteen esimerkiksi artikkeleita, videoita tai vaikka reseptejä. Lataa Google Play -palvelusta tai App Storesta.

Vaihtoehtoiset Tulevaisuudet -podcast Business Finlandin podcast-sarjassa käsitellään eturivin asiantuntijoiden kanssa yritysten tulevaisuuden kannalta keskeisiä teemoja: kilpailukykyä, kestävää kehitystä, kasvua, kansainvälistymistä ja uudistumista. Lue lisää: www.businessfinland.fi

Turun kauppakamari @kauppakamaritku Hallitus esittää tuoreessa #lisätalousarvio'ssaan suunnittelurahaa #E18 Raisio-Naantali -tiehankkeelle. Tieosuuden suunnitteluun annetaan 4,2 miljoonan euron valtuutus ja 200 000 euron määräraha, joka on osoitettu tälle vuodelle. 8 KAUPPAKAMARI

KASVATA VAIKUTUS­ VALTAASI – VAHVAN VAIKUTTAMISEN OPAS KIRJA ON läpivalaisu työelämässä vaikut-

tamiseen. Se esittelee vahvan, kirjoit­tajien kehittämän vaikuttamisen mallin ja antaa konkreettisia työkaluja omien vaikuttamistaitojen kasvat­tamiseen työssä, kotona ja vapaa-ajalla. Vaikuttaminen on vallankäyttöä. Vaikuttamalla toisiinsa myönteisesti ihmiset edistävät hyvää yhteistyötä ja tavoitteiden saavuttamista. Parhaimmillaan vuorovaikutus on yhteistä ajattelua, joka parantaa päätösten laatua. Lisäksi töitä tehdään yhä useammin yhteistyössä ilman aseman tuomaa valtaa. Yhteisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kykyä vaikuttaa myönteisesti muihin ihmisiin. Kasvata vaikutusvaltaasi on läpivalaisu vaikuttamiseen yksilön, tiimin ja työyhteisön näkökulmasta. Se keskittyy tavoitteellisiin tilanteisiin, joissa ihmiset ovat vuorovaikutuk­ sessa toistensa kanssa. Vaikka kirja kuvaa erityisesti vaikuttamista työyhteisöissä, monet lainalaisuudet pätevät muuallakin, kuten perhepiirissä ja harrastuksissa. Teos on tarkoitettu kaikille niille, joiden on työssään vaikutettava muihin. Se auttaa johtajia, esimiehiä, tiimin- ja projektinvetäjiä sekä asiantuntijoita, jotka haluavat kehittyä vaikuttamisen taidoissaan.


UUSI JÄSEN

Talented ravistelee perinteistä IT-alan rekrytointia laittamalla tekijät keskiöön TALENTED SOLUTIONS OY on kasvukumppani ohjelmistoalan yrityksille, jotka etsivät seniortason osaajia rekrytointi- ja alihankintatarpeisiin tai haluavat kasvattaa omaa IT-rekrytointikyvykkyyttään. Yrityksen tarina sai alkunsa vuonna 2016 Helsingissä, kun ryhmä ohjelmistoalan ammattilaisia kyllästyi alan huonoihin rekrytointikäytänteisiin. Ohjelmistokehittäjien kovasta kysynnästä johtuen kokeneet ammattilaiset saavat paljon huonoja yhteydenottoja ja epämääräisiä “tule meille töihin” -viestejä, jotka eivät palvelleet kumpaakaan osapuolta. Talented lähti ravistelemaan perinteistä IT-alan rekrytointia ja laittoi tekijät keskiöön kartoittaen tekijöiden aloitteesta heille unelmiensa työpaikkoja tai mielenkiintoisia freelancer-projekteja. Talentedin Turun toimistossa työskentelevä Community Specialist Anssi Ketopaikka kertoo yrityksen olevan vahvalla kasvupolulla yhdessä tekijäyhteisönsä kanssa. ”Tällä hetkellä Talentedin verkostossa on noin 2700 ohjelmistoalan ammattilaista ja lukuisia kumppaniyrityksiä Woltista Vaisalaan ja Vincitistä Postiin. Meidän toimintaperiaatteissamme tekijät ovat keskiössä. Tämän lisäksi tunnemme ohjelmistoalan ja sen kasvuhaasteet. Näillä eväillä olemme pystyneet luomaan lukuisia onnistumisia niin tekijöille kuin työnantajille”, hän kertoo. Ketopaikan mukaan Talented haluaa tulevaisuudessa olla mukana rakentamassa

Yrityksen huppareissa Anssi Ketopaikka ja Alina Saari, osa Talentedin Turun tiimistä. Kuvassa lisäksi Helsingin toimipisteen vahvistukset Tia Heimala (vas.) ja Ella Pekki.

ohjelmistoalan menestystarinoita niin kotimaisilla kuin kansainvälisillä markkinoilla. ”Olemme viime vuonna laajentuneet markkinoille myös Norjassa, ja etenkin nykyisessä maailmantilanteessa näemme kansainvälistymisen mahdollisuudet. Osaajia on mahdollista palvella käytännössä mistäpäin maailmaa tahansa, kun yritykset avartavat katseitaan esimerkiksi etätyökäytänteiden suhteen”, hän selostaa.

Varsinais-Suomi on Talentedille erittäin mielenkiintoinen ja kasvava osaajakeskittymä. ”Meillä on täällä useita kumppaniyrityksiä, joista osa on laajentunut alueelle vasta viime vuosina. Tahdomme palvella IT-alan osaajia ja yrityskumppaneita parhaalla mahdollisella tavalla, joten nyt oli meidänkin aikamme avata oma toimipisteemme tänne”, Ketopaikka kertoo.

UUDET JÄSENET Tervetuloa jäseneksi: ATN-Tilipalvelu Oy, RAISIO

Jalmare Oy, TURKU

Master Chemicals Oy, TURKU

Avado Ky, SALO

Janne Lindroos Oy, LITTOINEN

Novoplastik Oy, UUSIKAUPUNKI

BCB Medical Oy, TURKU

Korpo Skärgårdshotell AB Korppoon Saaristohotelli

Peimarin Hydrauliikka Oy, PIIKKIÖ

Boss Marketing Oy, KAARINA

Ab, KORPPOO

Rakennusliike Auralainen Oy, AURA

Craftmer Oy, LIETO

Kosken Tilikiinteistö Oy, KOSKI TL

Talented Solutions Oy, TURKU

Dr Mimosa Oy, TURKU

Kukka-Tuire Oy, MYNÄMÄKI

Tebul Oy, LIETO

FinaMer Oy, NAANTALI

Kulmalan Puutarha Oy/Lassen Luomu, PERNIÖ AS

Turun Kenttärakentajat Oy, TURKU

GVK Coating Technology Oy, PARAINEN

Le Grazie Catering Oy, TURKU

Turun Seudun Hyötykuljetus Oy, MASKU

HedCo Oy, TURKU

Leanwork Oy, TURKU

Varsinais-Suomen Muistiyhdistys ry,

Ideca Partners Oy, PIISPANRISTI

Lääkärikeskus Aava Oy, TURKU

TURKU

IM Global Oy, SALO

Maigrafi Oy, SALO

WB Solutions Finland Oy, VALKEAKOSKI 9 KAUPPAKAMARI


URAPOLKU

Yritysten kasvutarinoita tukemassa KPMG:llä palvelujohtajana ja partnerina työskentelevä Kirsi Adamsson nauttii työnsä vaihtelevuudesta. Parhaat ratkaisut vaativat usein luovuutta ja monipuolista ymmärrystä yritystoiminnasta. MIKÄ ON TYÖTEHTÄVÄSI TÄLLÄ HETKELLÄ? Toimin KPMG:llä perhe- ja kasvuyrityksistä vastaavana palvelujohtajana sekä partnerina vero- ja lakipalveluissa.

MILLAISISSA TYÖTEHTÄVISSÄ OLET URALLASI OLLUT? Olen työskennellyt aiemmin Verohallinnossa, ja vuonna 2005 aloitin KPMG:llä veroasiantuntijan tehtävissä. Työni on liittynyt aina jotenkin verotukseen ja juridiikkaan. Asiakastyöni koostuvat pääosin erilaisten omistus- ja rakennejärjestelyjen suunnittelusta ja toteutuksesta ja yritysten kansainvälisiin projekteihin liittyvästä neuvonnasta. Lisämausteen työhöni tuovat esimiesrooli ja liiketoiminnan johtovastuu. MISTÄ PIDÄT TYÖSSÄSI? Mielenkiintoisista asiakkaista ja mahdollisuudesta olla mukana tukemassa erilaisten yritysten kasvutarinoita niin kotimaisissa kuin kansainvälisissä tilanteissa. Pidän työni haasteellisuudesta ja vaihtelevuudesta, sillä parhaiden ratkaisujen löytäminen vaatii usein luovuutta, ideointikykyä ja ymmärrystä eri toimialoista sekä samanai-

kaisesti juridiikan, verotuksen ja kirjanpidon ymmärrystä. Voin haastaa jatkuvasti itseäni ammatillisesti ja oppia uutta. Lisäksi tehtäväkenttäni mahdollistaa yhteistyön mahtavien ja osaavien kollegoiden kanssa ympäri Suomea ja ulkomaita. MITÄ HARRASTAT VAPAA-AIKANASI? Harrastan lentopalloa ja maalausta. Kesäisin aika kuluu kesämökillä ja veneillen. KOULUTUS: OTK Turun yliopistosta ja KTM Åbo Akademin Hankenilta ENSIMMÄINEN TYÖPAIKKA Erilaisia kesätöitä olen tehnyt yläasteikäisestä lähtien, mutta opiskeluajan kesätyö jäätelöbaarissa Tukholmassa oli merkittävä siinä mielessä, että opin silloin ruotsin kieltä niin, että lähdin vaihto-opiskelemaan kansainvälistä verotusta Uppsalaan. Tämä yhdistettynä kesätyöhön verotoimistossa - olikin uravalintani oikeastaan selvä. Myös valmistuttuani ensimmäinen työni oli verohallinnossa. MERKITTÄVIN ASKEL URALLA Nykyinen roolini perhe- ja kasvuyritysten palvelujohtajana vuodesta 2016 on ollut valtavan mielenkiintoinen askel päästä vielä syvemmälle suomalaiseen perhe- ja kasvuyrityskenttään ja kehittämään palveluitamme valtakunnallisesti. Tässä tehtävässä olen päässyt myös vaihtamaan ajatuksia ulkomaisten, vastaavissa rooleissa toimivien KPMG-kollegoiden kanssa ja osallistumaan konsernimme johtoryhmätyöskentelyyn. MUISTA! Yhteistyöllä ja innostuksella ylitetään odotuksia!

10 KAUPPAKAMARI


VAKKA-SUOMI

Uudenkaupungin kauppakamariosasto rakentaa elinvoimaista tulevaisuutta Uudenkaupungin kauppakamariosasto edistää alueen elinkeinoelämän menestystä ja rakentaa osaltaan sen tulevaisuutta. Alueen yritykset katsovat vahvasti tulevaan ja sijoittavat tänään niin tulevaisuuden osaamiseen kuin liiketoimintojen kehittämiseen. Uudenkaupungin kauppakamariosasto lähti yhdessä yritysten ja muiden toimijoiden kanssa sijoittamaan tulevaisuuden osaamiseen lahjoittamalla Turun yliopiston kone- ja materiaalitekniikan koulutukseen lämpötieteiden professuurin. Panostus DI-koulutukseen tukee voimakkaasti alueen teollisuuden toimintaedellytyksiä ja osaamisen kasvattamista auttaen osaltaan kasvattamaan edelleen alueen elinvoimaisuutta. ”Koulutus on erittäin tärkeää ja siihen on aina panostettu paljon koko kauppakamariosaston historian aikana. Olemme erittäin ylpeitä alueen elinkeinoelämän ja kuntien sitoutumisesta tähän projektiin. Yksin kukaan meistä ei olisi pystynyt tekemään näin mittavaa panosta, mutta yhteistyössä on voimaa. Tämä osoittaa yrityksiltä myös erityisesti sitoutumista ja yhteiskuntavastuuta”, osaston puheenjohtaja Marita Frimodig toteaa. MENESTYS PERUSTUU OSAAVAAN TYÖVOIMAAN

1896 perustettu Vakka-Suomen puhelin on reilussa sadassa vuodessa kasvanut perinteisestä alueellisesta puhelinyhtiöstä valtakunnalliseksi ICT-palveluntarjoajaksi. Yrityksen toimitusjohtaja Matti Nurmi näkee kasvun mahdollistajina takavuosien rohkeat päätökset. ” Yritys on koko historiansa ajan päivittänyt aktiivisesti tekniikkaa ja osallistunut valtakunnallisen matkapuhelinverkon rakentamiseen. Liiketoimintaa on kehitetty säilyttäen kuitenkin alueellinen päätöksenteko”, Nurmi selostaa. Yksi yrityksen menestystekijöistä on hänen mukaansa eriomainen kyky uudistaa ja uudistua. Tällä hetkellä yrityksen liiketoiminnan tulevaisuudennäkymät ovat suotuisat. Valokuituverkkojen kapasiteetti laajenee koko ajan ja ulkoistetun

asiakaspalvelun markkina kasvaa. Yrityksen konsepti on osoittanut toimivuutensa. ”Kaikenlainen menestys perustuu osaavaan työvoimaan. Investoimme jatkuvasti osaavan työvoiman kehittämiseen. IT-liiketoiminnan puolella koulutamme järjestelmäasiantuntijoita erityisesti pilviarkkitehtuurituuriin, meillä on oma lähiesimieskoulutusohjelma ja contact center -puolen henkilöstö suorittaa erityisiä sertifikaatteja. Nurmi uskoo, että 130 vuoden päästä yritys tuottaa syväosaamista vaativaa ihmislähtöistä asiakaspalvelua ja on mukana suomalaisten arjessa kuten tänäänkin. Tietoliikenteen ja tekniikan tarve ei vähene mihinkään, vaikka teknologiat kehittyvät. ”Tulevat sukupolvet ovat löytäneet uusia tulokulmia markkinoille, ja niitä ei osata vielä aavistaakaan”, Nurmi ennustaa. INVESTOINTEJA MAAILMAN KASVAVAN VÄESTÖMÄÄRÄN RUOKKIMISEEN

Yaran lannoitetuotannon alkusanat lausuttiin Norjassa vuonna 1905, jolloin perustettiin Norsk Hydro. Suomessa Yaran tarina alkoi vuonna 1920, jolloin perustettiin Valtion Rikkihappo- ja Superfosfaattitehtaat rikastuttamaan Suomen köyhää maaperää. Uudenkaupungin osalta tärkeä vuosi oli 1965, jolloin tehdas perustettiin. Tehtaiden sijoittamisen Uuteenkaupunkiin ratkaisivat syväsataman saaminen tehtaan yhteyteen, erinomaiset merikuljetusmahdollisuudet ja lannoitteiden käyttöalueen läheisyys. Yara on matkan varrella uudistunut monin tavoin. Yara Uudenkaupungin tehtaanjohtaja Teija Kankaanpää näkee, että yritys voi säilyttää olemassaolonsa vain, jos se kykenee uudistumaan liiketoimintaympäristön muuttuessa. ”Ilmaston lämpenemisen pysäyttäminen ja ruoan tuottaminen maapallon kasvavalle väestölle kestä-

vän kehityksen periaatteiden mukaisesti haastavat Yaran uudistumaan toimintansa kaikilla osa-alueilla. Tänä päivänä Yara toimii kasvinravitsemuksen edelläkävijä ja panostamme paljon digitalisuuteen sekä tuotannossa että kehittämällä viljelijöille työkaluja kestävään maatalouteen. Fokuksessa on myös kasvihuonepäästöjen minimoiminen tavoitteena hiilineutraalisuus vuonna 2050", hän kertoo. Yritys on tekemässä mittavia investointeja Uudenkaupungin toimipaikkaan. Uuden raaka-ainevaraston arvo on reilu 28 miljoonaa euroa. Investointi vahvistaa koko alueen menestystä ”Yaran investoinnit Uudenkaupungin tehtaaseen näkyvät vähintäänkin kahdella tavalla. Investointien toteutukseen käytetään mahdollisuuksien mukaan paikallisia toimijoita. Toisaalta investoinneilla mahdollistetaan toiminnan turvallinen ja luotettava jatkuminen, mikä puolestaan lisää alueen elinvoimaa. Yara työllistää Uudessakaupungissa noin 240 henkilöä, mutta välillisen työllisyysvaikutuksen arvioitiin vuonna 2018 valmistuneessa selvityksessä olevan lähes 1000 henkilötyövuotta”, Kankaanpää kertoo. Tällä hetkellä yritys laajentaa tuotevalikoimaansa ja panostaa tuottavuuden parantamiseen liittyviin teknologioihin. Globaalit megatrendit luovat lisää markkinatilaa, sillä maailma tarvitsee lannoitetta, jotta kasvava väestömäärä saadaan ruokittua. Yaralla ja Uudenkaupungin tehtaalla on siinä tärkeä rooli. ”Eri kasvit ja erilaiset kasvuolosuhteet vaativat erilaisia lannoitteita, ja joustavat prosessimme pystyvät vastaamaan tähän haasteeseen, joten tekemistä riittää. Maailmalla tapahtuvat muutokset ovat kuitenkin enemmän ja enemmän ennalta-arvaamattomia, joten koko ajan on oltava valmiina uudistumaan”, Kankaapää toteaa. 11 KAUPPAKAMARI


HENKILÖ


Uudet osaajat ovat Suomen elinehto TEKSTI TIMO SORMUNEN

KUVAT LIISA TAKALA

Merkittävä osa yrityksistä potee osaajapulaa ja nimeää sen myös keskeiseksi kasvun esteeksi. Keskuskauppakamarin osaamisasiantuntija Mikko Valtosen mukaan tämä on viesti, joka on otettava ikääntyvässä Suomessa lopultakin vakavasti.


S MIKKO VALTONEN 32-VUOTIAS PORVOOLAINEN KESKUSKAUPPAKAMARIN OSAAMISASIANTUNTIJA

Työskennellyt eri ammattiliitoissa ja opiskelijajärjestöissä osaamiseen liittyvien kysymysten parissa. Ennen järjestöuraa tehnyt töitä sähköalalla asentajana ja projektipäällikkönä. KOULUTUS

Hallintotieteiden ylioppilas, tietotekniikan insinööri, sähköalan perustutkinto ja ylioppilastutkinto. HARRASTUKSET

Pyöräily, lenkkeily, kuntosali ja politiikka. PERHE

vaimo ja kaksi lasta

uomi ikääntyy kuluvalla vuosikymmenellä vauhdikkaasti ja 2030-luvulle tultaessa jo pelottavan jyrkästi. Vaikka eläkeikää on nostettu ja työuria kannustetaan jatkamaan, poistuu työmarkkinoilta seuraavien 10–15 vuoden aikana niin paljon käsipareja, ettei niille löydy kutistuneista ikäluokista enää korvaajia. Käytännössä kyse on 10–15 000 osaajasta vuosittain. Tämä epätasapaino on huolestuttanut ekonomisteja jo vuosikausia, ja se saa myös Keskuskauppakamarin osaamisasiantuntija Mikko Valtosen otsan rypistymään. Lisähuolta tuo tuore kysely, jonka mukaan yli puolella kauppakamarien jäsenyrityksistä on jonkin asteinen osaajapula. ”Tulos on osin yllättävä. Todella merkittävä osa yrityksistä tarvitsee tälläkin hetkellä uusia osaajia koronakriisistä huolimatta”, Valtonen toteaa. Monen muun asiantuntijan tavoin hän muistuttaa, ettei yhtälöä voi ratkaista ilman työperäistä maahanmuuttoa. Lisäksi tälle osaajajoukolle olisi tarvetta ympäri maata. ”Jo nyt on nähtävissä, että myös maahanmuuttajien osaaminen alkaa valua ja keskittyä entistä enemmän pk-seudulle. Kaikkia yrityksiä ei kuitenkaan voi istuttaa eteläiseen Suomeen tai yliopistokaupunkeihin. Heitä tarvitaan myös maakunnissa”, Valtonen muistuttaa. Lisäksi maahanmuuttoa helpottavilla toimilla on jo kiire. ”Kuten kysely osoitti, osaajapula ei ole helpottanut koronakuukausinakaan. Siksi sen varjolla ei saa käpertyä omien rajojen sisäpuolelle. Kun koronakriisi aikanaan päättyy, meillä ei ole varaa samanlaiseen hitaaseen starttiin kuin edellisessä finanssikriisissä”, Valtonen tähdentää. KATSE TUTKINNOISTA OSAAMISEEN Käytännön työkokemusta niin järjestö- kuin haalarihommissa hankkinutta asiantuntijaa harmittaa myös suomalaisen koulutusjärjestelmän kahtiajako, jossa ammattikorkeakoulut ovat jääneet julkisessa keskustelussa pahasti yliopistojen varjoon. Perinteistä ammattikoulutustakin on viimeisten uudistusten jälkeen mollattu liian kevyin perustein. ”Meikäläisen koulutusjärjestelmän ansiosta elinkeinoelämä löytää tarvitsemiaan osaajia myös oman maakunnan opinahjoista. Tässä kohtaa ammatti- ja ammattikorkeakouluilla on erittäin tärkeä rooli. Yliopistot ovat toki syvällisemmän tutkimuksen ja innovaatioiden

14 KAUPPAKAMARI

kannalta tärkeitä, mutta monille yrityksille ammattikorkeakoulut ovat usein sopivampia ja käytännönläheisempiä kumppaneita. Ne voivat auttaa esimerkiksi kaupallistamisessa ja markkinoinnissa”, Valtonen muistuttaa. Toki kehittämistäkin riittää. Koulutuksen pitäisi vastata entistä ketterämmin ympäröivän elinkeinoelämän muuttuviin tarpeisiin. Nykyisen tutkintokeskeisen opintopolun rinnalla – ja myös sen sijaan – tulisi tarjota lyhyempiä osaamiskokonaisuuksia, joilla reagoidaan nopeasti ajankohtaiseen osaamisaukkoon. Muunto- ja täydennyskoulutus saisi niinikään olla sujuvampaa. ”Isossa kuvassa meidän on opittava arvostamaan tutkintojen sijaan oikeaa osaamista. Ja mitä monipuolisempaa se on, sitä parempi. Tulevaisuudessa työuralla eteen tulevat tehtävät ovat nekin entistä vaihtelevampia”, Valtonen tähdentää. KISSA PÖYDÄLLE PISA-TULOKSISTA Suomi keikkui vuosituhannen vaihteessa erilaisissa osaamisvertailuissa kansainvälisillä kärkisijoilla. Myös meikäläisten digivalmiudet olivat kukonaskeleen verran monia muita maita edellä. Viimeiset 10–15 vuotta suunta on ollut alaspäin, ja mitalisijat ovat kääntyneet mm. Pisa-tutkimuksissa pistesijoiksi. Alamäkeen on suistuttu etenkin luonnontieteissä ja matematiikassa, mikä on Valtosen mukaan tulevaisuutta ajatellen todella huolestuttavaa. Myös lukutaito ja kiinnostus lukemista kohtaan on lasten ja nuorten parissa pelottavan heikkoa. ”Lisäksi lukutaidon kanssa kamppailevien nuorten määrä kasvaa, ja entistä useammalla on perustaitojen puuttuessa vaikeuksia selvitä jatko-opinnoista. Eli ei tämä hyvältä näytä jatkossakaan.” Valtosen mukaan tästä osaamiskuopasta pitäisi puhua entistä avoimemmin ja kovempaan ääneen, sillä nykymenolla kunnian kukko ei kauan laula. Mitä sitten lääkkeeksi? Valtosella on puutostautiin kolme selkeää rohtoa. ”Ensimmäiseksi on laitettava kuntoon perusopetus, turvattava sen resurssit ja laatu. Toisena askeleena on lisättävä korkeakoulutuksen määrää. Ennusteiden mukaan jopa 70 prosenttiin uusista työpaikoista vaaditaan tulevaisuudessa korkeakoulututkinto. Niiden lisäksi tarvitaan ulkomaisia osaajia sekä aivan uusi ote oppisopimuskoulutukseen esimerkiksi palkkaporrastuksen avulla.”


SOPIVAA TILAA VAILLA? Turun Messukeskuksen avarat tilat ovat oiva valinta erilaisten tilaisuuksien järjestämiseen. Voit muodostaa tiloista juuri sellaisen kokonaisuuden kuin haluat – vain mielikuvitus on rajana. Varattavissa on niin auditorio, erikokoisia kokoustiloja, tyylikäs ravintolasali, suuri piha-alue kuin yhteensä 13 000 m² messu- ja tapahtumatilaa neljässä eri hallissa.

Ota yhteyttä: Puh. (02) 337 111 info@turunmessukeskus.fi

Lisätietoja ja kuvia löydät osoitteesta turunmessukeskus.fi


TEEMA

Koronakriisi on myös

talouspolitiikkaa TEKSTI: TIMO SORMUNEN KUVAT: LAURI HEIKKINEN, SHUTTERSTOCK

Istuvan hallituksen keskeisenä urakkana on luotsata Suomi kunnialla ulos koronakriisistä. Keskustan puheenjohtajan, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikon mukaan sen rinnalla on pidettävä huolta myös yritysten toimintaedellytyksistä. Se tarkoittaa muun muassa verotuksen ennakoitavuutta, osaavan työvoiman ja rahoituksen turvaamista sekä paikallisen sopimisen edistämistä.

S

uomen Keskusta lähti nykyiseen hallitukseen huolehtimaan Suomen taloudesta ja työpaikoista. Koronakriisin myötä moni hallitusohjelman kirjaus ja etenkin sen työllisyystavoite on kuitenkin alkanut näyttää epärealistiselta. Tiukkaan taloudenpitoon tottuneita kauhistuttaa myös valtion nykyinen velanotto, josta riittää maksettavaa myös seuraaville polville. Keskustan puheenjohtaja, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko tunnustaa, että koronan hintalappu on kiistatta suuri. Toimettomuus tulisi Suomelle kuitenkin vielä kalliimmaksi paitsi inhimillisesti myös talouden ja työllisyyden näkökulmasta. ”Testaus ja varautuminen rokotteeseen pitävät myös talouden pyörät pyörimässä. Koronakriisin hoito ja yritysten toimintaedellytysten turvaaminen on tällä hetkellä tärkeintä talous- ja työllisyyspolitiikkaa”, hän painottaa Kauppakamarilehden haastattelussa.

16 KAUPPAKAMARI


KUVA: LAURI HEIKKINEN

KAUPPAKAMARI 17


Työllisyystoimiin liittyvässä keskustelussa keskitytään myös liikaa vain työvoiman tarjontaa lisääviin toimiin. Saarikko muistuttaa, ettei hallitus synnytä työpaikkoja. Niitä luovat yritykset, jotka uskaltavat ottaa riskin liiketoiminnan kasvusta ja palkata uuden ihmisen. ”Siksi ne tarvitsevat ennakoitavuutta verotukseen, ammattitaitoisia työntekijöitä sekä toimivaa infrastruktuuria ja yritysrahoitusjärjestelmää”, hän tiivistää. POTEROISTA PAIKALLISEEN SOPIMISEEN Hallitus on painottanut budjetissaan sitoutuvansa yritysten kilpailukyvyn tukemiseen ja suomalaisten työpaikkojen turvaamiseen. Kilpailukykyä edistäviä toimia ovat olleet mm. sähköveron laskeminen EU-minimiin, päästökauppakompensaation uudistaminen ja väylämaksun puolituksen jatkaminen. ”Toisaalta työllisyyden paraneminen edellyttää, että myös elinkeinoelämämme kykenee uudistumaan ja investoimaan”, Saarikko huomauttaa. Työttömien työnhakuvelvoite ja sitä tukevat palvelut on havaittu toimiviksi muissa Pohjoismaissa. Nyt tätä ajattelua tuodaan Suomeen. ”Ensi keväänä on vielä uudistettava työttömyysturvaa tukemaan työttömyysjaksojen lyhentymistä.” Saarikko edistäisi myös paikallista sopimista – kuten myös valtaosa kauppakamarien kyselyyn vastanneista yrityksistä. Hän ihmetteleekin, miksi paikallinen sopiminen on työmarkkinaosapuolille niin vaikea asia edistää. Lisäksi osapuolet pysyttelevät asiassa edelleen omissa poteroissaan. ”Työpaikoilla tapahtuvaa sopimista tarvitaan lisää ja se on myös hallitusohjelmassa. Keskustan tavoitteena on lisätä paikallisen sopimisen mahdollisuuksia myös järjestäytymättömissä yrityksissä ja haluamme esimerkiksi purkaa sopimisen kieltoja. Osapuolilla onkin nyt näytön paikka saada esityksiä ensi kevääksi”, Saarikko patistaa. Ministerin mukaan työmarkkinajärjestöjen vastakkainasettelu ei muutenkaan enää vastaa työpaikkojen todellisuutta ja ihmisten arkea: työntekijät ja työnantajat eivät enää ole tiukkoinakaan aikoina eri puolilla pöytää. TAPAHTUMA- JA KULTTUURIALALLE KANSAINVÄLISTYMISOHJELMA Tiede- ja kulttuuriministerinä Saarikko on saanut katsoa aitiopaikalta myös kulttuuri- ja tapahtuma-alan ahdinkoa. Koronan toisen aallon myötä kesällä ja alkusyksyllä 18 KAUPPAKAMARI

orastanut kasvu näyttää kääntyvän uudeksi alamäeksi. Tapahtumista ja yleisöstä elävä kulttuuriala kuihtuu, kun tilaisuuksia perutaan tai yleisö jää erilaisten rajoitusten vuoksi mieluummin kotiin. Saarikko laskee hallituksen tukeneen kulttuurialaa pelkästään opetus- ja kulttuuriministeriön kautta noin 79 miljoonalla eurolla. Sieltä on tullut tukea myös urheilupuolelle. Lisäksi tapahtuma-alan yritykset ovat saaneet työ- ja elinkeinoministeriön yritystukia. ”Aion tuoda lisäbudjettiin vielä uuden esityksen kulttuurialan koronatuesta. Sitä tulisi myös vapaalle kentälle ja kulttuurialan freelancereille. Samalla on tietysti tunnustetta-

”KORONAKRIISIN HOITO JA YRITYSTEN TOIMINTAEDELLYTYSTEN TURVAAMINEN ON TÄLLÄ HETKELLÄ TÄRKEINTÄ TALOUS- JA TYÖLLISYYSPOLITIIKKAA.”

va, etteivät julkiset tuet mitään alaa kokonaan pelasta: ne ovat vain laastaria”, Saarikko toteaa. Korona on rokottanut kovaa myös suomalaista kulttuuri-, musiikki- ja tapahtumavientiä ja monet projektit ovat pysähtyneet. ”Luoville aloille tarvitaan kansainvälisen kasvun ja viennin ohjelm, jossa alan osaamista, verkostoja ja tietotaitoa kerätään vahvemmin yhteen. Käytännössä tilanne helpottaa vasta sitten, kun koronaepidemia on saatu kansainvälisesti hallintaan.” OSAAJIEN LUPABYROKRATIAAN TULOSSA HELPOTUSTA Kauppakamarit ovat jo pitkään olleet huo-

Säätiömalli ja lukukausimaksut eivät innosta Yliopistojen rahoitus tulee olemaan haaste myös tulevina vuosina. Kauppakamarin ehdotuksessa Suomeen perustettaisiin perusrahoituksesta vastaava yliopistosäätiö. Sen runkona olisivat lukukausimaksut sekä pörssiyhtiöiden osakkeet mm. valtio-omisteisista yhtiöistä. Valtion jakama perusrahoitus on lähes 2,8 miljardia vuodessa. Saarikon mukaan sen ohella pitää kehittää muitakin rahoitusmuotoja, mikä voi tarkoittaa esimerkiksi tutkimusrahoituksen parempaa kotouttamista. Korkeakouluja pitää myös kannustaa tiiviimpään yhteistyöhön yritysten ja yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa. Koulutusviennin- ja liiketoiminnan kehittämisessä on siinäkin paljon mahdollisuuksia. ”Olen avoin uusille vaihtoehdoille, joilla vahvistetaan rahoitusta. Perusrahoituksen siirtoon säätiön vastuulle tai kaikkia korkeakouluopiskelijoita koskeville lukukausimaksuille en kuitenkaan löydä perusteita.”

Saarikon mukaan hallitusohjelmassa on sovittu mm. ulkomaalaisten tutkijoiden, Suomessa opiskelevien ja korkeakoulututkinnon suorittaneiden sekä heidän perheidensä helpommista lupakäytännöistä. KUVA: SHUTTERSTOCK


KUVA: LAURI HEIKKINEN

”Työllisyyden paraneminen edellyttää, että myös elinkeinoelämämme kykenee uudistumaan ja investoimaan”, sanoo tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko.

lissaan osaavasta työvoimasta. Sitä pitäisi houkutella Suomeen entistä aktiivisemmin myös ulkomailta. Saarikon mukaan haasteeseen on vastattu, sillä hallitusohjelmassa on sovittu mm. ulkomaalaisten tutkijoiden, Suomessa opiskelevien ja korkeakoulututkinnon suorittaneiden sekä heidän perheidensä helpommista lupakäytännöistä. Myös oleskelulupaprosesseja on sujuvoitettu. Kansainvälisille opiskelijoille myönnetään oleskelulupa koko tutkinnon suorittamisen ajaksi, ja se jatkuu valmistumisen jälkeen kaksi vuotta. ”Aivan liian harva kansainvälinen opiskelija ja tohtoriopiskelija jää tänne valmistumisensa jälkeen töihin. Tarvitaan yritysten, op-

pilaitosten ja korkeakoulujen yhteistyötä, jotta opiskelijoille syntyisi kontakteja suomalaiseen työelämään ja etenkin pk-yritysten palkkauskynnys madaltuisi”, Saarikko toteaa. Lisäksi työviisumit tulisi käsitellä kuukaudessa ja tavoitteeseen olisi päästävä mahdollisimman nopeasti, vaikka se edellyttää merkittäviä uudistuksia lainsäädäntöön, sähköisten prosessien kehittämiseen ja viranomaisten toimintatapoihin. ”Alueellinen kokeilu ulkomaisen tarveharkinnan lieventämisestä käynnistyy vuoden 2021 aikana. Lisäksi selvitetään toimenpiteet, joilla erityisosaajille ja start up -yrittäjille sekä heidän perheenjäsenilleen luodaan nopean työluvan

reitti Suomeen”, Saarikko lisää. ENTÄ JOKO ITSE KAIPAATTE KÄTEENNE RASKAAMPAA SALKKUA, JOKA ISTUISI PAREMMIN KESKUSTAN PUHEENJOHTAJAN KÄTEEN? ”En. Pidän tiede- ja kulttuuriministerin tehtävää todella mielekkäänä ja mielenkiintoisena. Valtiovarainministerin tehtävää hoitaa nyt Matti Vanhanen (kesk.) ja pidän aidosti hallituksen, keskustan ja Suomen kannalta arvokkaana, että Vanhasen pitkäaikainen kokemus hallitustyöskentelystä on tällä tavalla käytössämme.”

Oppisopimuspaikkoja tuplasti lisää Vaikka yleinen keskustelu pyörii usein huippuosaajissa, ei tiede- ja kulttuuriministeri unohda muitakaan opintopolkuja. Kauppakamarit ovat rummuttanut viime vuodet vahvasti oppisopimuskoulutuksen puolesta, jota voitaisiin vauhdittaa mm. palkkaporrastuksella. Tuki olisi oppisopimuskoulutuksen alkuvaiheessa suurempi

ja pienenisi opiskelijan opintojen edetessä. Työantaja saisi automaattisesti tuen niiden koulutettavien osalta, jotka ovat alle 30-vuotiaita ja vailla aiempaa ammatillista perustutkintoa. Saarikon mukaan oppisopimuskoulutuksen kehittäminen on tärkeimpiä keinoja vahvistaa koulutuksen työelämälähtöi-

syyttä. ”Tavoitteena pitää olla nuorten oppisopimuskoulutusmäärien tuplaaminen nykytasosta. Myös oppisopimukseen liittyvän tukijärjestelmän porrastamista kannattaa selvittää. Mallin kustannukset ja vaikuttavuus on perattava läpi”, ministeri toteaa.

KAUPPAKAMARI 19


MENESTYVÄN YRITYKSEN

TAUSTALLA ON OSAAVIA, SITOUTUNEITA

TYÖNTEKIJÖITÄ.

Kiitä sitoutuneesta työstä vuosimerkillä tai palkitse vuoden työntekijä. Hae Keskuskauppakamarin ansiomerkki ja järjestä juhlat.

TUTUSTU JA OTA YHTEYTTÄ: ANSIOMERKIT.FI / P. 09 4242 6200


OSAAMINEN

Monikulttuuriset osaajat edistävät kansainvälistymistä Kansainvälinen henkilöstö ja tiimit ovat parhaimmillaan yritykselle todellinen kilpailuetu. Kauppakamarin jäsenyritysten kokemusten mukaan monikulttuurisella henkilöstöllä on positiivisia vaikutuksia asiakastyytyväisyyteen, tuotekehitykseen ja kieliosaamiseen. Lisäksi eri taustoista tulevat osaajat auttavat uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamisessa, laajentavat kontaktiverkostoja ja edistävät yrityksen kansainvälistymistä. Ulkomaalaistaustaisen työvoiman merkitys yrityksissä kasvaa jatkuvasti, kun Suomen väestörakenne muuttuu ja työikäisten määrä vähenee. Kansainväliset osaajat voivat olla monelle yritykselle vastaus osaajapulaan. Työyhteisön monimuotoisuus voi tuoda mukanaan positiivisia vaikutuksia esimerkiksi asiakastyytyväisyyteen ja tuotekehitykseen. Kansainvälisen osaamisen merkitys tulee korostumaan entisestään tulevaisuudessa. Kauppakamari haluaa kannustaa yrityksiä vastaanottamaan kansainväliset osaajat osaksi työyhteisöä. Toimimme tiedonvälittäjänä yliopiston ja yritysten välillä. Turun seudulla kansainvälisiä osaajia on tarjolla paljon. Varsinais-Suomessa oli ulkomaalaistaustaisia korkeakouluopiskelijoita vuonna 2019 yhteensä noin 3000, joka on kolmanneksi eniten Suomessa Uudenmaan ja Pirkanmaan jälkeen. Määrät ovat merkittäviä, mutta kansallinen ja alueellinenkin tietoisuus Varsinais-Suomessa jo olevasta kv-osaajapotentiaalista kaipaa vahvistamista. Yliopiston kaikissa vieraskielisissä maisteritutkinto-ohjelmissa on mahdollista suorittaa harjoittelu osana opintoja. Harjoittelujaksosta on konkreettista hyötyä työllistymiseen Suomessa mutta myös kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden ryhmän tunnettavuuden lisäämiseen alueen yrityksissä. Kansainväliset postdocit ovat

myös alihyödynnetty voimavara alueen yrityksissä, mitä ei auta yritysten verrattain korkea kynnys palkata ulkomaalaisia osaajia. Kansainvälisten osaajien asiantuntemuksella pyritään myös vastaamaan koronatilanteen esiin nostamaan yritystoiminnan uudistumistarpeeseen alueen kärkialoilla ja tukemaan

"ISO ONGELMA HUIPPUOSAAJIEN HOUKUTTELUSSA SUOMEEN ON SE, ETTÄ OLESKELULUPIEN KÄSITTELY KESTÄÄ LIIAN KAUAN." uusien innovaatioiden syntymistä. Vaikka korona onkin vapauttanut osaajia, kuitenkin jopa puolet kauppakamarin kyselyyn vastanneista kertoo osaajapulan olevan yrityksensä kasvun esteenä. Suurin osa uusista syntyvistä työpaikoista vaatii korkeakoulutasoista osaamista. Osaajapula ei ratkea pelkällä kotimaisella työvoimalla, ja siksi onkin käännettävä katseet kansainvälisten osaajien puoleen. Iso ongelma huippuosaajien houkuttelussa Suomeen on se, että oleskelulupien käsittely kestää kauan.

Yrityksillä ei ole aikaa odottaa neljästä kuuteen kuukautta luvan myöntämistä kansainväliselle osaajalle. Opetusministeri Li Andersson osallistui Turun kauppakamarin jäsenaamukahveille ja kommentoi asiaa seuraavasti: "Ongelma on hyvin tiedostettu ja pyritty ratkaisemaan lisäresursseilla. Työlupien käsittelytapa halutaan uudistaa. Virallinen tavoite on se, että kuukaudessa saadaan tieto luvasta. Osaajapulaan ei voida vastata vain kotimaisen työvoiman keinoin. Ministeriö ottaa mielellään vastaan ehdotuksia tähän ongelmaan.” Työ- ja elinkeinoministeriössä onkin parhaillaan meneillään laajoja uudistuksia kansainvälisten osaajien rekrytoinnin helpottamiseksi. Mallia on katsottu esimerkiksi Piilaaksosta, ja startup-yrityksille kaavaillaan pikakaista lupa-asioiden sujuvoittamista. Kauppakamarit ovat ehdottaneet kansallisen viisumin (ns. D-viisumi) käyttöönottoa, mikä mahdollistaisi maahantulon oleskelulupaprosessin ollessa vielä kesken. Tämä on myös mukana uudistuksessa. Kauppakamari tiedottaa muutoksista heti niiden tultua voimaan. Haluatko kuulla lisää kansainvälisten osaajien rekrytoinnista? Tule mukaan 11.12.2020 virtuaaliseen Talent Boost Breakfastiin: Uusi todellisuus – mitä se tarkoittaa bisnekselle ja rekrytoinnille? Lisätiedot ja ilmoittautuminen kauppakamarin tapahtumakalenterista.

21 KAUPPAKAMARI


TILASTO

Kauppakamarien kysely: Osaajapula ei ole kadonnut koronan myötä KAUPPAKAMAREIDEN KYSELYN PERUSTEELLA OSAAJAPULA VAIVAA YRITYKSIÄ KORONAPANDEMIASTA HUOLIMATTA. VAIKKA KORONAN VAIKUTUKSET MONIEN YRITYSTEN TOIMINTAAN OVAT OLLEET DRAMAATTISIA, OSAAVAN TYÖVOIMAN TARVE EI ISOSSA KUVASSA OLE VÄHENTYNYT. Hieman yli puolet kyselyyn vastanneista yrityksistä ilmoitti, että heillä on pulaa tai paljon pulaa osaavasta työvoimasta. Tammikuussa toteutetussa kyselyssä vastaava luku oli noin 60 prosenttia. Osaajapula rajoittaa monien yritysten kasvua ja liiketoiminnan kehittymistä.  Kun yrityksiltä kysyttiin tulevaisuuden rekrytointitarpeesta, kertoi yli 55 prosenttia vastaajista, että heidän rekrytointitarpeensa kasvaa tai kasvaa merkittävästi 2–3 vuoden aikajänteellä. Tämä yhdistettynä jo nyt olemassa olevaan osaajapulaan osoittaa, että osaavan työvoiman saantia edistäviä ratkaisuja tulee tehdä nopeasti. Kauppakamarit ovat esittäneet ratkaisu-

na osaajapulaan työhön ja koulutukseen perustuvan maahanmuuton vauhdittamista. Keskeinen ongelma Suomessa on oleskelulupien pitkät käsittelyajat. Opiskelijoiden kannalta taas on huolestuttavaa, että oleskelulupia ei saada käsiteltyä siten, että opinnot päästäisiin aloittamaan ajoissa.  Kauppakamarien osaamiskysely tehtiin syyskuussa 2020. Kyselyyn vastasi 1111 kauppakamarien jäsenyritystä. Vastauksia kertyi kaikilta toimialoilta ympäri Suomen ja kaiken kokoisista yrityksistä. Suurin osa yrityksistä on työnantajayrityksiä, yksinyrittäjiä oli 5,1 prosenttia vastanneista.

55

%

vastaajista kertoi, että heidän rekrytointitarpeensa kasvaa tai kasvaa merkittävästi 2–3 vuoden aikajänteellä.

MILLAINEN ON YRITYKSENNE NÄKYMÄ LÄHITULEVAISUUDEN REKRYTOINTITARPEESTA (SEURAAVAT 6 KK)? (1 = VÄHENEE MERKITTÄVÄSTI, 5 = KASVAA MERKITTÄVÄSTI) 100% 90% 80% 70% 60%

53,8%

50% 40% 30% 21,5%

20% 10%

9,0%

11,8% 4,0%

0% 1

22 KAUPPAKAMARI

2

3

4


Tietoturvaoppaat yritysten tukena Viime vuosien tietomurrot ja niistä aiheutuneet vahingot yrityksille ja organisaatiolle ovat olleet todella merkittäviä. Asiakkaat, olivatpa ne yritysasiakkaita tai yksityishenkilöitä, ovat viime vuosien tapahtumien seurauksena entistä kiinnostuneempia siitä, missä ja miten heidän henkilötiedoistaan huolehditaan. Asiakkaiden luottamus on monelle yritykselle olemassaolon ja menestyksen edellytys, ja menetettyä luottamusta on vaikea, joskus jopa mahdotonta, rakentaa uudelleen. EU:N YLEINEN TIETOSUOJA-ASETUS GDPR on henkilötietojen käsittelyä sääntelevä laki, jota alettiin soveltaa kaikissa EU-maissa keväällä 2018. Lainsäädäntöuudistuksen tavoitteena on ollut parantaa henkilötietojen suojaa ja tietosuojaoikeuksia, vastata uusiin digitalisaatioon ja globalisaatioon liittyviin tietosuojakysymyksiin,

• Suojaus - ota käyttöön tietoturvakontrolleja haavoittuvuuksien ja tietoturvaloukkauksien estämiseksi, havaitsemiseksi ja niihin reagoimiseksi • Raportointi - reagoi tietopyyntöihin, ilmoita tapahtuneet tietoturvaloukkaukset ja säilytä vaadittu dokumentaatio Muistathan, että tietosuoja-asiat kuuluvat jokaiselle työntekijälle. Erityisesti organisaation johdon tuki on ensisijaisen tärkeää. Tietoturva on yksi tietosuojan toteuttamisen keinoista Tietosuoja ei voi toteutua ilman toimivaa tietoturvaa. Ulkoisten ja sisäisten tietoturvallisuusriskien minimoimiseksi yritysten on kyettävä tunnistamaan omat tietoturvariskinsä ja hallitsemaan tehokkaasti tietojärjestelmiinsä kohdistuvia uhkia. Samanaikaisesti koko yritysjohdon, johtoryhmää ja hallitusta myöten, on tiedostettava, että tietoturvariskien hallinta on jatkuva prosessi, jossa ei koskaan saavuteta täydellistä turvaa. Keskuskauppakamari tarjoaa yritysten tueksi Kansainvälisen kauppakamarin (International Chamber of Commerce, ICC) tuottaman Tietoturvaoppaan, johon on kerätty olennaiset seikat tietoturvan toteuttamiseen ja valvomiseen. Opas on suunnattu yritysten omistajille, henkilöstölle ja johtajille - ei ainoastaan IT-tiimeille. Tietoturvaoppaan kuusi keskeistä turvatoimenpidettä ovat:

yhtenäistää tietosuojasääntelyä kaikissa EU-maissa ja edistää digitaalisten sisämarkkinoiden kehittymistä. GDPR:n voimaantulo muutti osin voimakkaasti yritysten tiedonhallintaprosesseja erityisesti henkilötietojen osalta. Prosesseja täytyy yrityksissä tarkastella koko ajan. Paina mieleesi ja pane käytäntöön ainakin seuraava listaus: • Kartoitus - selvitä, mitä henkilötietoja organisaatiolla on hallussaan ja missä ne sijaitsevat • Hallinta – hallitse henkilötietojen käyttötapoja ja käyttöoikeuksia

1. Yritysten tietojen varmuuskopiointi ja palautusprosessien varmis- taminen 2. Tietoteknisten järjestelmien päivittäminen 3. Koulutukseen panostaminen 4. Tietoympäristön valvonta 5. Riskien vähentämien monikerroksisella suojauksella 6. Tietoturvaloukkauksiin varautuminen Tutustu tietosuoja pähkinänkuoressa -julkaisuun ja yritysten tietoturvaoppaaseen Keskuskauppakamarin sivuilla.

23 KAUPPAKAMARI


YHTEISTYÖ

Lajiteltua poistotekstiiliä Lounais-Suomen Jätehuollon poistotekstiilihallilla Turussa..

Rajatonta

tuotekehitystä Kaksi turkulaista yritystä keksi yhdistää voimansa ja tarjoaa nyt ratkaisuja, näkemyksiä ja innovaatioita vaativaan tuotekehitykseen ja tuotannollistamiseen. Kahden kumppanin yhteistyö vaatii vankkaa luottamusta ja sitoutumista. Toimiva yhteistyö kantaa kuitenkin hedelmää. TEKSTI KATRI KURKELA KUVA KATRI KURKELA

24 KAUPPAKAMARI


T

uotekehitystä ja teollistamispalveluja tarjoava Defour Oy ja ohjelmisto- ja elektroniikkasuunnitteluun keskittynyt RCP Software Oy tekevät mahdottomasta mahdollista. Kahden yrityksen tiivis ja saumaton yhteistyö synnytti noLimits -nimisen yhteenliittymän, joka tarjoaa nimensä mukaisesti rajatonta tuotekehitystä. Defour Oy:n toimitusjohtaja Petri Perälä ja RCP Software Oy:n toimitusjohtaja Turkka Laakkio kertovat, että tavoitteena on tehdä ideoista totta sekä toteuttaa asiat kustannustehokkaasti ja ketterästi. ”Asiakkaalla on tuoteidea ja liiketoiminta sekä markkinapotentiaali, jota vasten projektia aletaan yhdessä suunnitella. noLimits on tekninen osapuoli, joka alkaa pohtia, miten idea saadaan toiminnalliseksi laitteeksi”, Perälä ja Laakkio kertovat. Kaikki tekeminen perustuu laatujärjestelmiin, johon tukeutuvat molempien yrityskumppanien vahvat osaamisalueet: mekaniikka, elektroniikka, teollinen muotoilu, suunnittelu ja sulautetut järjestelmät. Laatujärjestelmien lisäksi lähtökohtana on aina myös turvallisuus ja käyttäjäystävällisyys sekä ennen kaikkea valmistettavuus. noLimits-projektin erityisenä vahvuutena on monipuolinen in-housetekeminen ja laaja volyymihaitari. ”Meillä on valmiudet tehdä teollisuusstandardien mukaisia tuotteita. Kokemuksemme ja yritystemme historia on massatuotannossa, mutta se ei saa hämätä. Samat lainalaisuudet toimivat myös pienemmässä mittakaavassa. Meille riittää, että tuotantomäärä on vähintään yksi kappale, ja siksi pystymme ketterästi tuottamaan esimerkiksi prototyyppejä. Kykenemme myös palvelemaan sellaisia asiakkaita, jotka haluavat ensin kokeilla ja sitten vasta aloittaa suuremman mittakaavan tuotannon.”, Perälä sanoo. Oma tuotanto erottaakin noLimitsprojektin perinteisestä suunnittelutoimistosta. Myös monipuolisuus nousee esiin projektiportfoliossa. noLimits on suunnitellut ja tuotannollistanut esimerkiksi diagnostiikkalaitteita, kuvantamislaitteita, lääkeannostelijoita, tuotantoon liittyviä laitteita, erilaisia järjestelmäkontrollointiyksiköitä ja antennijärjestelmiä. ”Asiakkaitamme ovat tuotteita ja järjestelmiä kehittävät kaikenkokoiset yritykset. Teemme kaikkea, mikä mahtuu ovistamme sisään ja ulos”, Perälä sanoo. Perälä ja Laakkio muistuttavat, että vaitiolovelvollisuus ja luottamuksellisuus ovat

noLimits-mallin vahvuutena on, että hankkeen käynnistämiseksi ei tarvita suuria alkuresursseja. Hanke aloitetaan sopeutettuna niihin resursseihin, jotka asiakkaalla on sillä hetkellä käytettävissä.

erittäin tärkeässä roolissa. Asiakassuhde ja asiakkaan tuotteen ehdoton suojaaminen on yhteisen toiminnan kulmakivi. SUJUVAN YHTEISTYÖN PERUSTANA LUOTTAMUS

Molempien yritysten juuret ja taustat juontuvat suomalaisesta elektroniikka- ja terveysteknologiateollisuudesta. Perälä ja Laakkio uskovat, että yritysten samankaltaiset taustat mahdollistavat osaltaan sujuvan yhteistyön. Kumppaneiden yhteinen tarina alkoi sattumien kautta asiakasprojektista. ”Yhteistyömme lähti käyntiin jo vuonna 2016, kun suunnittelimme Defour Oy:ssä asiakkaalle laiteprojektia. Hankkeen laajentuessa RCP Software astui kuvaan ja vaivattoman yhteistyömme ansiosta jatkoimme yhdessä tekemistä. Vuonna 2019 päätimme tiivistää tavoitteitamme noLimitshankkeen alle”, Perälä kertoo. Perälän ja Laakkion mukaan samankaltaiset aidot, toimivat yritystenväliset

"YRITYSTEN SAMANKALTAISET DNA:T MAHDOLLISTAVAT OSALTAAN SUJUVAN YHTEISTYÖN."

yhteistyömallit ovat tuotesuunnittelupuolella harvassa. Yhteistyön tekeminen voi olla vaikeaa ja se vaatii täydellisen luottamuksen. ”Yhteistyö vaatii molemmilta osapuolilta sitoutumista, kompromisseja ja yhteisen kirkkaan tavoitteen. Yhteistyön onnistuminen riippuu myös henkilökemioiden sopivuudesta. Kaikki nämä toteutuvat meillä noLimitsin porukalla”, Laakkio toteaa. Defour Oy ja RCP Software Oy sijaitsevat molemmat itäisessä Turussa noin 400 metrin

päässä toisistaan ja molemmilla yrityksillä on luonnollisesti myös omat bisneksensä. noLimits-yhteistyö vaikuttaa Perälän ja Laakkion mukaan kummankin yrityksen toimintaan pelkästään positiivisesti. ”Mekaaniset tuotteet ovat älyllä maustettuina parempia ja älykäs teknologia tarvitsee tuotteena usein myös teknologiaa. Ilman Defouria emme aina pysty ratkaisemaan asiakkaan ongelmaa – tai toisinpäin”, Laakkio sanoo. CAN DO -AJATTELU OHJAA TIIMIÄ

NoLimits on ottanut askelta myös Suomen ulkopuolelle. Tavoitteena on tarjota tulevaisuudessa palveluita erityisesti Pohjoismaihin ja Eurooppaan. Koronapandemia muutti kansainvälistymissuunnitelmia, mutta vahva markkinapotentiaali on tiedostettu ja vientityö on käynnissä. Kansainvälisten messujen peruuntuminen hidasti hieman suunnitelmia, mutta tiedämme, että palvelulle on tilausta. Esimerkkejä samankaltaisista yhteenliittymistä ei ole paljoa ulkomaillakaan”, Laakkio toteaa. Sinnikäs tekeminen leimaakin projektia. Molempien taustayritysten omat vahvat osaamisalueet yhdistettynä tuotantomahdollisuuksiin tekevät noLimitsistä vahvan kumppanin. Perälä ja Laakkio kertovatkin yhteistyömallin saaneen paljon positiivista palautetta. ”Meitä on kuvattu can do -porukkana. Pystymme tekemään ideoista toteutus- ja tuotantokelpoisia tuotteita. Meillä on usein suuri vastuu asiakkaan koko liiketoiminnasta ja on hienoa olla mukana tekemässä uusia, menestyviä innovaatioita”, Perälä ja Laakkio kertovat. 25 KAUPPAKAMARI


KALENTERI

27.11. Anna Perhon Antisäätäjä™ -ajankäyttöklinikka Antisäätäjä-klinikalla saat napakan perehdytyksen ja käytännölliset työkalut arvolähtöiseen ajankäytön suunnitteluun. Näiden avulla sählääminen vähenee, keskittymiskyky paranee ja työn laatu ja tehokkuus terhakoituvat. Koulutus järjestetään Radisson Blu Marina Palace -hotellissa perjantaina 27.11. klo 9–15:30. ILMOITTAUDU MUKAAN WWW.TURUNKAUPPAKAMARI.FI

JOULUKUU

MARRASKUU

19. 19. 24. 24. 24.

TILINPÄÄTÖS- JA VEROPÄIVÄ 2020

Tuoreimmat tiedot verotuksesta ja kirjanpidosta! VIRTUAALINEN JÄSENAAMUKAHVI: VOI SAATAVAN SAATAVA!

30.

Ohjelmistorobotiikka luo kokonaan uudenlaisia automaatiomahdollisuuksia taloushallintoon.

Tilaisuudessa kuulemme, miten tehostaa saatavien hallintaa yksinkertaisesti. WEBINAARI: NÄIN SAAT TALOUSJOHTAJASI RAKASTAMAAN MARKKINOINTIA

Mikä markkinoinnissa toimii ja miten se todennetaan rahassa? TURUN KAUPPAKAMARIN SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS

Lämpimästi tervetuloa!

VIRTUAALINEN JÄSENAAMUKAHVI: MUUTTUNEET OSTAMISEN TAVAT – MODERNIN OSTOPOLUN TUKEMINEN DIGITAALISESTI

Lämpimästi tervetuloa!

26. 27.

2.

LIVE STREAM: MITEN TEKOÄLY JA ROBOTIIKKA MUUTTAVAT TALOUSHALLINTOA?

UUSIEN JÄSENTEN TERVETULOTILAISUUS

Tervetuloa tutustumaan kauppakamarin toimintaan, henkilökuntaan ja muihin uusiin jäseniin! ANNA PERHON ANTISÄÄTÄJÄ™ – AJANKÄYTTÖKLINIKKA

Lisämateriaalina Antisäätäjä-äänikirja, jota voi kuunnella maksutta 30 päivän ajan! WEBINAR: ÄNDRINGAR I MOMSLAGEN 2021

Höjning av gränsen för ringa verksamhet

26 KAUPPAKAMARI

2. 16.

DISTANSKURS: KONKURRENS- OCH SEKRETESSFÖRBUD

Vilka ändringar har lagstiftaren på gång och vad skulle ändringarna innebära? ENNAKKOPERINTÄ 2021

Päivitä tietosi vuoden 2021 verotukseen vaikuttavista muutoksista kauppakamarin vuotuisessa koulutuksessa.

SUPERSUOSITTU HYVÄKSYTTY MYYNTIJOHTAJA (HMJ) -KURSSI TULOSSA TAAS TAMMIKUUSSA! Neliosainen HMJ-kurssi on suunnattu b2b-myynnin johtotehtävistä kiinnostuneille tai niissä toimiville. Kurssin tavoitteena on valmentaa osallistujia myyntiorganisaation suorituskyvyn nostamiseen sparraamalla nykyaikaisia keinoja käyttäen myynnin johtamisessa.


KAMARIKUULUMISIA

Turun kauppakamarilla on paljon jäsenille avoimia maksuttomia tapahtumia. Muistathan, että tapahtumat ovat avoimia yrityksen koko henkilökunnalle! TUTUSTU TAPAHTUMIIN OSOITTEESSA WWW.TURUNKAUPPAKAMARI.FI JA ILMOITTAUDU MUKAAN!

1.

2.

1. Loimaan Robotiikkalainaamo voitti Suomen Nuorkauppakamareiden järjestämän Tuottava Idea -kilpailun vuoden 2020 yhteiskuntasarjan päävoiton. Kuvassa Loimaan innovaation keksijät Anna-Reetta Aalto ja Janne Rautiainen Loimaan keskuskoululta sekä (oik.) Loimaan kauppakamariosaston asiamies Niina Nurmi.

2. Kauppakamarin syksyn jäsentilaisuudet on järjestetty miltei poikkeuksetta täysin virtuaalisesti. Lokakuussa jäsenaamukahveilla HRS Advisors Oy:n Seija Raesola (oik.) ja Essi Karvonen herättelivät osallistujia kehittämään työyhteisön psykologista turvallisuutta.

3. Hyväksytty hallituksen jäsen HHJ-tutkinnosta kirjautettiin myös täydet pisteet – huippuosaajia oli kaikkiaan viisi. Turussa kurssin käynyt Aromtech Oy:n toimitusjohtaja Helena Korte oli yksi täydellä pistemäärällä kokeen suorittaneista. Turun kauppakamarin koulutuspäällikkö Maria Lindbom palkitsi Korteen samppanjapullolla.

3.

27 KAUPPAKAMARI


YHTEYSTIEDOT TURUN KAUPPAKAMARI PUOLALANKATU 1 20100 TURKU VAIHDE (02) 2743 400 www.turunkauppakamari.fi TOIMITUSJOHTAJA KAISA LEIWO puh. 040 556 6697 KOULUTUSPÄÄLLIKKÖ MARIA LINDBOM puh. 050 573 0370

TerveysHelpin avulla etälääkäripalvelut ovat aina ulottuvillasi. Asiakkaanamme saat yhteyden terveydenhoidon ammattilaisiin, korvausasiasi vireille sekä ohjauksen hoitoon - joko välittömästi etälääkärille tai eteenpäin perinteiselle vastaanotolle. Jos sinulla on LähiTapiolan henkilövakuutus, on palvelu jo käytössäsi.

EDUNVALVONTAPÄÄLLIKKÖ OLLI HAKALA puh. 050 601 77 ASIAKKUUSPÄÄLLIKKÖ MIRO LAAKSONEN puh. 045 133 5586 YHTEYSPÄÄLLIKKÖ TIINA VAINIO puh. 050 321 2781

ASIAKIRJASIHTEERI SATU LEHENBERG puh. (02) 2743 404 KOULUTUSSIHTEERI ELINA VIRTA puh. (02) 2743 411 LOIMAAN KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies NIINA NURMI puh. 050 372 1132 SALON KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies ANNARIINA AALTO puh. 044 778 2133 UUDENKAUPUNGIN KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies RAIMO RANTANEN puh. 040 546 4100 Sähköpostit muotoa: etunimi.sukunimi@kauppakamari.fi

VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ KATRI KURKELA puh. 041 506 9454 JOHDON ASSISTENTTI RIITTA VESAMÄKI puh. (02) 2743 445

TerveysHelppi: Mehiläinen Oy, henkilövakuutukset: LähiTapiolan alueyhtiöt, LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö

REKRYTOINTIPALVELUT JA HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN Turku, Helsinki, Kuopio, Tampere, Oulu ja Vaasa.

www.mps.fi

Luo tarinaasi Naantalissa Naantalissa on tutkitusti onnelliset asukkaat* ja tyytyväiset yrittäjät*. www.naantali.fi

Visit Naantali

*

EPSI Rating 2019, Varsinais-Suomen Maakuntaennuste 2020, EK Kuntaranking 2019

Naantali


HYVÄ UUTINEN

Valmet Automotive laajentaa Salon akkutehdasta ja rekrytoi Uudenkaupungin autotehtaalle lisää väkeä VALMET AUTOMOTIVE ILMOITTI MARRASKUUSSA LAAJENTAVANSA SALON AKKUTEHTAAN TUOTANTOKAPASITEETTIA. AKKUTEHTAAN HENKILÖSTÖMÄÄRÄN ENNAKOIVAAN TUPLAANTUVAN VUOTEEN 2022 MENNESSÄ. UUDENKAUPUNGIN AUTOTEHTAALLE TARVITAAN TAAS PIKAISESTI 400 UUTTA KÄSIPARIA.

Valmet Automotive laajentaa Salon akkutehtaan tuotantokapasiteettia vastaamaan akkupakettien kasvavaa kysyntää. Tehtaan laajennukseen liittyvän tuotannon kasvun myötä tehtaan henkilöstömäärän arvioidaan kaksinkertaistuvan lähivuosina. Akkutehtaan laajennustyöt ovat jo käynnistyneet, ja ne valmistuvat kesällä 2021. Laajennusprojektissa Salon akkutehtaalle valmistuu uusi tuotantolinja, ja logistiikkatoimintojen tiloja laajennetaan kasvavan tavaraliikenteen mukaisesti. Laajennuksen myötä sekä tehtaan valmistusmäärät että valmistettavien tuotteiden valikoima kasvavat. Lisäksi Valmet Automotive ottaa käyttöön merkittävän määrän Salo IoT Campuksella aiemmin tyhjänä ollutta toimistotilaa. Akkupakettien tuotanto on noussut Salon akkutehtaalla ennätystasolle. Akkutehtaan toiminnasta vastaavalla Valmet Automotiven EV Systems -liiketoimintalinjalla on tällä hetkellä kolme asiakasta, ja uusia valmistussopimuksia arvioidaan

allekirjoitettavan jo lähiaikoina. Valmistuspalveluiden lisäksi EV Systems tarjoaa asiakkaille akkujen suunnittelua ja testausta. Salon akkutehtaalla työskentelee tällä hetkellä noin 200 henkilöä. Tehtaan tuotannon kasvun myötä sen henkilöstön määrän arvioidaan nousevan yli 400 henkilöön vuosien 2021 ja 2022 aikana. Yleisen taloustilanteen huomioiden tämä on osoitus Valmet Automotiven onnistuneesta laajentumisesta akkujärjestelmiin sekä yrityksen palveluihin kohdistuvasta vahvasta kysynnästä. Valmet Automotive käynnisti lokakuun lopussa 400 autonrakentajan rekrytoinnin Uudenkaupungin autotehtaalle. Yritys reagoi nopeasti lisääntyneeseen autojen kysyntään, ja toteuttaa rekrytoinnin kiireellisellä aikataululla. Lisähenkilöstöä tarvitaan kaikille autotehtaan tuotanto-osastoille eli korihitsaamoon, maalaamoon, kokoonpanoon ja sisäiseen logistiikkaan.

29 KAUPPAKAMARI

KUVA: VALMET AUTOMOTIVE

Valmet Automotive reagoi nopeasti lisääntyneeseen autojen kysyntään, ja toteuttaa 400 hengen rekrytoinnin kiireellisellä aikataululla. Valmistusmäärien nousun jatkuessa uudet autonrakentajat tarvitaan töihin jo tammikuun loppupuolella.


ME TEEMME HYVÄÄ SISÄILMAA

TS-Yhtymä on varsinaissuomalainen viestintäkonserni, jonka päätoimialat ovat kustannustoiminta sekä viestintä- ja painopalvelut.

ts-yhtyma.fi

FLÄKTGROUP on ilmankäsittelyalan asiantuntija ja uusien sovellusten kehittäjä. Liikevaihtomme on yli 100 milj. euroa ja henkilöstömme on noin 400 Suomessa. » Katso lisää flaktgroup.fi

Autamme parhaita brändejä pukeutumaan. Huomattavan hyvin. auraprint.fi


Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.