TURUN KAUPPAKAMARIN LEHTI
3/2020
WWW.TURUNKAUPPAKAMARI.FI
Europarlamentaarikko
MIAPETRA KUMPULANATRI: "EU-elvytys avaa suomalaisyrityksille uusia vientisaumoja" s. 16
Ilmoituskanava on kyttäilyn sijaan kehittämistä ja riskienhallintaa s. 12
Pohjoismaiden ensimmäinen poistotekstiilinjalostuslaitos valmistuu Paimioon s.30
URAPOLKU: LEEVI PARSAMA
UUSI JÄSEN: AISTILA OY
VAIKUTTAVAA VERKOSTOITUMISTA Turku Business Region on Suomen dynaamisin yritys- ja innovaatiotoimintojen keskittymä. Seutukunnan 22 000 yritystä, kuusi tiede- ja ammattikorkeakoulua sekä eri toimijoiden laaja yhteistyöverkosto vauhdittavat uusien tuotteiden ja palveluiden syntymistä ja yritystoiminnan kasvua sekä alueen hyvinvointia. Alueen yritys- ja innovaatiopalveluiden koordinoinnista vastaa seudullisen kehitysyhtiön roolissa Turku Science Park Oy.
www.turkubusinessregion.com
Scandic Julia - Upea hotelli keskeisellä paikalla Turun ytimessä
Aina Scandicilla - Runsas hotelliaamiainen - Ilmainen Wi-Fi - Erinomaisesti varusteltu kuntosali - 24 hour shop - Online check-out
Lisätietoja scandichotels.fi/julia
S CA ND IC JU LIA
Å SALI
Scandic Julian historiallinen Å Sali on täydellinen miljöö ennennäkemättömään kokouselämykseen. Casagrande-korttelissa sijaitseva uniikki kokoussali muuntautuu ammattitaitoisen henkilökuntamme avustuksella toiveidenne mukaisesti niin tärkeiden kokousten järjestämiseen kuin illallisiin ja pikkujouluihinkin. Keittiöllämme on pitkän linjan kokemus juhla- ja tilauspalveluista. Å Sali mahdollistaa myös oman anniskelupisteen, jonka tarjoilut osaava myyntipalvelumme räätälöi tarpeidenne mukaan.
Microsoft Dynamics 365
Avarasta ja tunnelmallisesta Å Salista löytyy suuri tanssilattia, äänentoisto sekä muokattava valaistustekniikka. Meidän kauttamme saatte tarvittaessa yhteystiedot ohjelmatoimistoihin sekä osaavan teknikon tilaisuuteen. Lisäksi voimme järjestää anniskelun jatkoajan, järjestyksenvalvonnan, narikkapalvelut sekä somistekukat. Näin varmistamme alusta loppuun onnistuneen tilaisuuden. Hotellin keskeinen sijainti Turun keskustan ytimessä mahdollistaa vaivattoman saapumisen paikalle. Majoitus ja parkkihalli sijaitsevat kokoussalin kanssa samassa rakennuksessa, mikä takaa esteettömän kulun suoraan saliin. Ota yhteyttä sales.turku@scandichotels.com tai 0300 870 885.
Digia Oyj Satamakatu 22, 20100 Turku www.mavisystems.fi | www.navcloud.fi
Scandic Julia Eerikinkatu 4 | 20100 Turku | 02 336000
JULIA
PÄÄKIRJOITUS
Tarvitsemme kilpailukykyä enemmän kuin koskaan TURUN KAUPPAKAMARIN visiossa Varsinais-Suomi on paras paikka menestyä, paras paikka onnistua ja paras paikka olla onnellinen. Tämän vision voisi tiivistää sanaan kilpailukykyinen. Kilpailukykyinen alue ylläpitää alueella toimivien yritysten toimintaedellytyksiä sekä houkuttelee alueelle uusia yrityksiä ja työvoimaa yritysten käyttöön. Varsinais-Suomi on viime aikoina ollut hyvin kilpailukykyinen alue yrityksille ja tästä on syytä pitää kiinni. Jäsenemme pitävät tärkeimpänä kilpailukykytekijänä osaavan työvoiman saatavuutta. Kuusi kymmenestä yrityksestä ilmoitti kesäkuussa 2020 valitsevansa sijaintipaikkansa nimenomaan työvoiman saatavuuden perusteella. Huolestuttavaa on, että vaikka korona on lisännyt työttömien työnhakijoiden määrää, on meillä samanaikaisesti runsaasti avoimia työpaikkoja. Jäsentemme mukaan Turun seudun merkittävin työvoimahaaste tällä hetkellä on, että alueella saatavissa oleva työvoima ei mahdollista yrityksen kasvua. Kohtaanto-ongelma on siis edelleen suuri. Toiseksi tärkeimmäksi kilpailukykytekijäksi nousee kasvukeskuksen sijainti alueella. Kasvukeskuksen sijainti kertoo kasvusta ja vireydestä, joita yritykset hakevat. Tätä tukevat monet muutkin selvitykset joiden mukaan väestö ja yritystoiminta keskittyvät jatkossa entistä vankemmin kasvukeskusten ympärille. Kolmantena vastaajat nostivat esiin alueen hyvän saavutettavuuden ja hyvät liikenneyhteydet. Nämä ovat tärkeitä erityisesti vienti- ja tuontiyrityksille, mutta nostetaan esiin kaikilla toimialoilla. Raaka-aineiden, tuotteiden, asiakkaiden ja työntekijöiden sujuva liikkuminen on kaikelle yritystoiminnalle ydinkysymys. Erityisesti vientiyritykset ovat viime aikoina nostaneet esiin huolen matkustusrajoituksista. Lähes 2/3 vientiyrityksistä pelkää vientinsä laskevan merkittävästi loppuvuoden aikana. Tiukat matkarajoitukset aiheuttavat ongelmia yli 90 prosentille vientiyrityksistä. Testaus lentoasemilla ja satamille tulisikin saada ensi tilassa kuntoon siten, että rajoitetaan koronan tulo rajojen yli, mutta mahdollistetaan tarpeellinen matkustaminen samaisten rajojen yli. Turun kauppakamarin vaikuttamissuunnitelmassa on kolme pääkohtaa: osaamisen edistäminen Varsinais-Suomessa, alueen saavutettavuuden parantaminen sekä säädösympäristön kehittäminen. Edistämme siis juuri niitä asioita, jotka alueen yritykset nostavat esiin tärkeinä sijaintipäätökseen vaikuttavina tekijöinä. Osaamisen edistämisen keskiössä ovat muun muassa tekniikan koulutuksen kehittäminen kaikilla koulutusasteilla ja tekniikan aloilla Varsinais-Suomessa. Edistämme osaamispääoman kasvattamista ja osaavan työvoiman houkuttelemista Varsinais-Suomeen niin sanotulla triple helix -periaatteella eli laajalla yhteistyöllä muiden toimijoiden kanssa. Yksittäisiä toimia ja hankkeita on runsaasti kaikilla toimialoilla ja koulutusasteilla – aivan kuten jäsenistössämmekin on yrityksiä ja yhteisöjä kaikilta toimialoilta ja sektoreilta. Osaavan työvoiman saatavuudessa on kyse myös työvoiman liikkuvuudesta ja liikenneyhteyksistä, mikä on niin ikään merkittävä kilpailukykytekijä. Liikenneyhteyksien parantamisessa keskeisiä tavoitteitamme ovat nopean junayhteyden edistäminen Turun ja Helsingin välillä sekä yhteyksien parantaminen koko kasvukolmion alueella. Prioriteettilistalla ovat tunnin junan lisäksi muun muassa valtatiet 8 ja 9, Turun kehätie sekä Paraisten suunnan siltojen ja Kaarinan ohikulkutien edistäminen. Turun lentokenttä ja alueen satamat ovat alueen elinkeinoelämälle tärkeitä, joten niiden toimintakykyä tulee kehittää ja erityisesti lentokentän kansainvälisiä yhteyksiä lisätä. Poikkeuksellista kevättä näyttää seuraavan poikkeuksellinen syksy. Positiivista tässä on, että olemme oppineet käyttämään sähköisiä välineitä yhteydenpidossa jäseniin ja tilaisuuksien järjestämisessä. Nyt jos koskaan haluamme kuulla ja tietää, mitä tarpeita ja toiveita jäsenillämme on. Meillä on hyvät mahdollisuudet viedä asioita eteenpäin ja vaikuttaa niiden toteutumiseen. Osallistu tilaisuuksiimme ja kutsu meidät vaikka virtuaalisesti kylään. Näkemisiin ja kuulumisiin!
KAISA LEIWO toimitusjohtaja Turun kauppakamari 3 KAUPPAKAMARI
TUORETTA TEKEMISEN MEININKIÄ. Matka – vaikka lyhyempikin – on oiva yhteishengen nostattaja, siksi Punaisilla laivoilla pidetään parhaat palaverit! Tervetuloa Viking Linelle!
Lisätiedot ja varaukset: Kokous- ja ryhmäosasto ryhma@vikingline.com tai puh. 0800 412 412.
SISÄLTÖ
JULKAISIJA TURUN VIESTINTÄKAMARI OY & TURUN KAUPPAKAMARI PUOLALANKATU 1 20100 TURKU WWW.TURUNKAUPPAKAMARI.FI OSOITTEENMUUTOKSET PUH. 02 2743 400 KAUPPAKAMARI@TURKU.CHAMBER.FI PÄÄTOIMITTAJA KAISA LEIWO TOIMITTAJA KATRI KURKELA
16
TAITTO KATRI KURKELA KONSEPTI JA ULKOASU KUMPPANIA OY JA KESKUSKAUPPAKAMARI
EU:N MASSIIVINEN 750 MILJARDIN EURON KORONATUKIPAKETTI TUO TERVETULLEITA ELVYTYSEUROJA MYÖS SUOMEEN
ILMOITUSMYYNTI KATRI KURKELA PUH. 041 506 9454 ILMESTYY HELMI-, HUHTI-, SYYS-, JA MARRASKUUSSA PAINO NEWPRINT OY, RAISIO ISSN 2342-0790 (PAINETTU) ISSN 2670-3459 (VERKKOJULKAISU)
9 UUSI JÄSEN Aistila Oy toteuttaa aistilähtöistä kuluttajatutkimusta ja aistinvaraista arviointia
12 HENKILÖ Keskuskauppakamarin Stina Wikberg: Ilmoituskanava on kyttäilyn sijaan kehittämistä
7 LYHYESTI LUKUINA Pk-yrityksistä 75% oli tyytyväisiä koronatukiin
10 URAPOLKU Haastattelussa digitaalisen kaupan asiantuntija Leevi Parsama
16 TEEMA EU:n elvytyspaketista suomalaisyrityksille uusia vientimahdollisuuksia
8 B&A-VINKIT Parhaat blogit ja sovellukset bisnekseen ja vapaa-aikaan
21 KOULUTUS Täsmäapua työelämään Turun ammattikorkeakoulusta
29 ASIAA EU:STA MEP Henna Virkkunen: Eurooppa kasvaa yhdessä
33 AJANKOHTAISTA LAKIASIAA Vaihteleva työaika työsopimuksessa
32 TAPAHTUMAKALENTERI Syksyn koulutustarjonta ja jäsentilaisuudet KANNESSA: MIAPETRA KUMPULA-NATRI KUVA: JUKKA-PEKKA FLANDER
28 TILASTO Joka viides pörssiyhtiö hyödynsi yhtiökokousten järjestämiseen annettuja helpotuksia
PAIMIOON ON RAKENTUMASSA SUOMEN ENSIMMÄINEN POISTOTEKSTIILINKÄSITTELYLAITOS
30 5 KAUPPAKAMARI
KIRJA
NYT PUHUTTAA
Kysely: Varsinaissuomalaiset yritykset toivovat enemmän vuorovaikutusta hallituksen suuntaan YRITYSVASTUU 2.0 YRITYSVASTUU 2.0 - Johtamisen
uusi normaali on kirja yritysten strategisesta vastuullisuudesta ja yhteiskunnallisesta roolista, yritysvastuun johtamisesta sekä sidosryhmien merkityksestä vastuullisen yritystoiminnan kehittämisessä. Teos huomioi viime vuosien aikana esille tulleet asiat ja ilmiöt, kuten yritysten ilmastoheräämisen, sijoittajien entistä aktiivisemman roolin yritysvastuun kirittäjinä, vastuullisen brändin luomisen sekä yritysaktivismin. Kirja kattaa yritysvastuun teemat ja parhaat käytännöt vaatimustenmukaisuudesta vastuulliseen hankintaan. Yritysten rooli yhteiskunnassa on muuttumassa. Taloudellinen tulos on liian kapea mittari yrityksen menestyksen mittaamiselle: yrityksiä arvioidaan myös niiden yhteiskunnalle ja sidosryhmille tuottamien myönteisten ja kielteisten vaikutusten perusteella. Kirjasta saa käytännönläheisiä neuvoja vastuullisuuden johtamiseen ja vastuullisuustyön organisointiin. Se avaa yritysten roolia ilmastokriisin vastaisessa työssä ja ihmisoikeuksien kunnioittamisessa sekä toimii reseptivihkona, kun valmistaudutaan sidosryhmien kanssa käytävään vuoropuheluun, oli kyse sitten kansalaisjärjestöistä tai paikallisyhteisöistä.
6 KAUPPAKAMARI
SUURI OSA VARSINAISSUOMALAISTA YRITYKSISTÄ KOKEE, ETTÄ HALLITUS EI KUUNTELE TARPEEKSI YRITYKSIÄ JA ELINKEINOELÄMÄÄ. VUOROVAIKUTUKSEN EDISTÄMISEKSI TURUN KAUPPAKAMARI JÄRJESTÄÄ SYYSKUUN LOPUSSA JÄSENYRITYKSILLE TILAISUUDEN, JOSSA ON VIERAANA TIEDE- JA KULTTUURIMINISTERI ANNIKA SAARIKKO. VUOROPUHELUA TULLAAN JATKAMAAN SÄÄNNÖLLISESTI. Suuri osa kauppakamarien kyselyyn vastanneista varsinaissuomalaisista yrityksistä kokee, että hallitus ei kuuntele tarpeeksi yrityksiä ja elinkeinoelämää, kun se yrittää ratkoa koronapandemian entisestään lisäämiä ongelmia Suomen taloudelle. Yritykset ovat lisäksi pessimistisiä sen suhteen, että hallitus kykenisi tekemään työllisyyttä ja Suomen kilpailukykyä parantavia ratkaisuja. Kauppakamarien kyselyyn vastasi Varsinais-Suomen alueelta noin 270 yritystä kaikilta toimialoilta. Kysely toteutettiin 2.9. ”Tulos edellyttää vuoropuhelun nopeaa lisäämistä”, toteaa kauppakamarin toimitusjohtaja Kaisa Leiwo. ”Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikon oli tarkoitus muun muassa vierailla kevätkokouksessamme, joka jouduttiin kuitenkin koronan vuoksi siirtämään. Järjestämmekin keskiviikkona 23.9. klo 9.00– 10.00 virtuaalisesti Budjettiriihen jälkilöylyt -tilaisuuden, jossa ministeri Saarikko on paikalla kertomassa ja kuulemassa terveisiä hallitukselle. Tilaisuus on avoin kaikille kauppakamarin jäsenyrityksille, ja vuorovaikutusta tullaan jatkamaan säännöllisesti”, hän sanoo. Kyselyyn vastanneet yritykset näkevät lisäksi, että koronakriisin entisestään kurjistamassa tilanteessa tarvitaan tehokkaita ja nopeita toimia. 75 prosenttia vastanneista oli sitä mieltä, että paikallinen sopiminen parantaisi työllisyyttä ja kilpailukykyä ja 69 prosenttia koki, että verojen alentami-
nen auttaisi saamaan Suomen talouden nousuun. Yritykset saivat valita useasta kohdasta kolme tärkeintä. Yrityksiltä kysyttiin myös, minkä veron alentaminen olisi kaikista hyödyllisintä ajatellen työllisyyden ja Suomen kilpailukyvyn parantamista. 75 prosenttia nosti tärkeimmäksi keinoksi työn verotuksen alentamisen. Kyselyn mukaan yritysten odotukset työllisyyden tai liikevaihdon kehityksestä lähitulevaisuudessa ovat samalla tolalla kuin juhannuksen tienoilla. Kauppakamarien kysely tehtiin 2.9. 2020. Kyselyyn vastasi 267 varsinaissuomalaista yritystä, koko maassa vastaajia oli yhteensä 3145. Vastauksia kertyi kaikilta toimialoilta sekä kaiken kokoisista yrityksistä. Aiemmat vastaavanlaiset kyselyt on toteutettu 1617.3, 30.3, 20.4, 4.5, 18.5, 1.6 ja 23.6.
Budjettiriihen jälkilöylyt -tilaisuus Aika: 23.9. klo 9.00–10.00 Paikka: Microsoft Teams Lämpimästi tervetuloa keskustelutilaisuuteen kuulemaan ja kertomaan yritysten terveiset Suomen hallitukselle. Virtuaalisen tilaisuuden vieraana on tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko. Ilmoittaudu mukaan: www.lyyti.in/budjettiriihen-jalkiloylyt
LYHYESTI LUKUINA
118 500
Suomessa oli heinäkuussa 118 500 työtöntä työnhakijaa enemmän kuin viime vuoden heinäkuussa.
75%
Pk-yrityksistä 75% oli tyytyväisiä saamiinsa koronatukiin.
33107 kpl
Ely-keskuksille tuli 33 107 hakemusta yritysten koronarahoituksen (tilanneanalyysi ja kehittämisavustus) saamiseksi.
”KOTI POISSA KOTOA” T
T
• 21yksilöllistä huonetta • vartioidut P-paikat pihalla
Ely-keskusten yrityksille myöntämä tukimäärä 24.8. mennessä oli 293 miljoonaa euroa.
293 M€
LÄHTEET: TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ; PK- YRITYSBAROMETRI SYKSY 2020, TYÖLLISYYSKATSAUS. ELINKEINO-, LIIKENNE JA YMPÄRISTÖKESKUS; KORONARAHOITUKSEN HAKEMUS- JA PÄÄTÖSMÄÄRÄT 24.8.2020 MENNESSÄ.
VUODEN 2020 AIKANA
-15%
Rauhankatu 1, 20100Turku, Finland
Puh.|Tel. +358(0)2 2732555
SOVELLUS- JA BLOGIVINKIT
Koronavilkku Koronavilkku on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuottama sovellus, jonka avulla saat tiedon, jos olet sovelluksen arvion mukaan altistunut koronavirukselle. Lataa Google Play -palvelusta tai App Storesta.
Luken blogi Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden pohdintoja puutarhoista kalakantoihin ja biotaloudesta ruokajärjestelmiin. Lue lisää: www.luke.fi
Yrityskulttuuri on kuningas -podcast Podcastissa keskustellaan siitä, mitä yrityskulttuurilla oikeasti tarkoitetaan, miksi se on tärkeä ja miten kulttuurilla rakennetaan yritykselle todellista kilpailuetua. Lue lisää: leidenschaft.fi/ podcastit
Turun kauppakamari @kauppakamaritku Vakkasuomalaiset organisaatiot lahjoittavat Turun yliopiston tekniikalle lämpötieteiden professuurin. Panostus @UniTurku DI-koulutukseen tukee voimakkaasti alueen teollisuuden toimintaedellytyksiä ja osaamisen kasvattamista.
8 KAUPPAKAMARI
OLLI HAKALA TURUN KAUPPAKAMARIN EDUNVALVONTAPÄÄLLIKÖKSI VTM Olli Hakala on aloittanut Turun kauppakamarin edunvalvontapäällikkönä. Hakala toimii tehtävässään Pauliina Forsmanin vanhempainvapaan sijaisena. Olli Hakala on 37-vuotias valtiotieteiden maisteri Turusta. Hakala on aikaisemmin työskennellyt muun muassa kiertotalousasiantuntijana Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa ja elinkeinoasiamiehenä Turku Science Parkissa. Hakalalla on monipuolista kokemusta elinkeinoelämän kehittämisen ja yritysten kansainvälistymisen parissa. Hänen aikaisemmat työtehtävänsä ovat sisältäneet muun muassa Lounais-Suomen kiertotalousliiketoiminnan sekä Euroopan Unionin ja Kiinan välisen yhteistyön kehittämistä. Kauppakamarissa Hakalan toimenkuvaan kuuluvat edunvalvontaan ja vaikuttamiseen liittyvät tehtävät sekä elinkeinoelämän ja viranomaisten välisen yhteistoiminnan edistäminen. Hän toimii myös kauppa-, matkailu-, kansainvälistymis- ja kuljetusvaliokuntien sihteerinä. Hakala odottaa kauppakamarilta työntäyteistä sekä kiinnostavaa vuotta. ”Odotan pääseväni keskusteluihin jäsenten kanssa ja sitä kautta kiinni maakunnan elinkeinoelämän pulssille”, hän sanoo. Hakala pitää kauppakamarin roolia alueen yritysten yhteisönä ja edunvalvojana erittäin tärkeänä. ”Vaikka kevään aikana toimintaympäristö Suomessa ja maailmalla on muuttunut radikaalisti, ovat suuret linjat ja kehittämishankkeet edelleen ajankohtaisia. Myös kauppakamarin työ yritysten verkottajana ja kouluttajana on erityisen tärkeää poikkeustilanteen jatkuessa”, hän sanoo.
UUSI JÄSEN
Aistila auttaa yrityksiä kehittämään tuotteitaan paremmiksi AISTILA OY toteuttaa aistilähtöistä tuotteiden ja pakkausten kuluttajatutkimusta ja aistinvaraista arviointia. Palvelututkimukset tehdään pääsääntöisesti aistilaboratoriossa, kuluttajien kotona, online tai Flavoria-tutkimusravintolassa. Lisäksi Aistila kouluttaa yritysten tuotekehityksen ja laadunvalvonnan henkilöstöä aistinvaraisten menetelmien käyttöön. Aistila sai alkunsa palvelututkimustoimintaa tarjoavana Turun yliopiston elinkeinotoiminnan yksikkönä vuonna 2015. Yritys Aistila Oy perustettiin vuonna 2019. Se on syntynyt kolmen aistitutkimuksesta innostuneen naisen intohimosta. ”Meillä on pitkä kokemus aistinvaraisen arvioinnin menetelmien hyödyntämisestä elintarviketeollisuudessa, ja näemme niiden hyödyntämismahdollisuudet myös muilla toimialoilla”, kertoo yrityksen COO Mari Norrdal. Norrdalin mukaan yrityksen menestystekijä on alan vahva tutkimusosaaminen ja sen soveltaminen yritysten hyödyksi. ”Meillä on edelleen tiivis yhteistyö Turun yliopiston kanssa ja laajat kansainväliset tutkimuskumppaniverkostot. Teemme työtä tiiviissä yhteistyössä asiakkaidemme kanssa, täydellä sydämellä”, hän sanoo. Vuonna 2019 perustetun yrityksen matka on ollut vielä lyhyt, mutta sen tielle on ehtinyt osua jo yksi koronakausi. ”Käänsimme tämän haasteen kuitenkin
Food for thought with thought. Yliopiston ja Kupittaan kampusalueiden parhaat arjen ruokahetket ja catering palvelut. www.unica.fi
Ikkunan takana istuvat kaksi yrityksen perustajajäsentä Saara Lunden ja Mari Norrdal ja etualalla tutkimuskoordinaattori Miia Kaartinen.
mahdollisuudeksi ja aloitimme tuotteiden kotitestaukset”, Norrdal selostaa. Hänen mielestään toimivassa asiantuntijaorganisaatiossa, kuten Aistilassa, toteutuu hienosti ajatus 1+1=3. ”Jokaisen parasta osaamista hyödyntämällä muodostuu ainutlaatuinen kokonaisuus. Läpinäkyvyydellä ja oikeudenmukaisuudella pärjää pitkälle”, Norrdal toteaa. Tulevaisuudelta hän toivoo yrityksen ole-
van Euroopan tasolla tunnettu aistinvaraisen tutkimuksen kärkikehittäjä. Varsinais-Suomen toimintaympäristö on yritykselle ihanteellinen. ”Tänne on keskittynyt suuria elintarvikeyrityksiä ja moni asiakasyrityksemme on meitä lähellä. Opiskelijakaupunkina Turku tarjoaa luonnollisen yhteyden yliopistoon ja ammattikorkeakouluun sekä näköalapaikan opiskelijaresursseihin”, Norrdal kertoo.
URAPOLKU
Verkkokauppaa valloittamassa Leevi Parsama tuntee suomaisen verkkokaupan ehkä paremmin kuin kukaan muu. Televisiomaailmasta digitaalisen kaupan asiantuntijaksi päätynyt Parsama viettää vapaaaikansa merellä. MIKÄ ON TYÖTEHTÄVÄSI TÄLLÄ HETKELLÄ? Olen digitaalisen kaupan asiantuntija. MILLAISISSA TYÖTEHTÄVISSÄ OLET URALLASI OLLUT? Aloitin työurani televisiossa, jossa etenin kuvaleikkaajasta tuottajaksi ja ohjaajaksi.
90-luvun puolivälissä perustin kaverieni kanssa GoodMood-nimisen yhtiön, joka tuotti ensimmäisten yritysten joukossa maailmassa digitaaliseen liikkuvaan kuvaan perustuvia ratkaisuja. Yhtiö kasvoi lähes 100 hengen yritykseksi ja kansainvälistyi vauhdilla Nokian vanavedessä. Myöhemmin GoodMood jakautui teknologia- ja markkinointiyrityksiksi, joista jälkimmäinen myytiin TS-Yhtymälle ja fuusioitiin helsinkiläisen Nitron kanssa. Tämän myötä toimin muutaman vuoden kyseisen mainostoimiston toimitusjohtajana. Verkkokaupan pariin pomppasin kymmenen vuotta sitten. Ensin kului kolme vuotta käytännön työtä opetellessa, kun skaalasin tiimini kanssa Scandinavian Outdoorin verkkokaupan myynnin moninkertaiseksi. Viimeiset viisi vuotta olen toiminut taas yrittäjänä. Teen digitaalisen kaupan strategiatöitä eri yrityksille sekä toimin myös asiantuntijana Business Finlandin Experience Commerce -kasvuohjelmassa.
MISTÄ PIDÄT TYÖSSÄSI? Saan joka päivä olla tekemisissä Suomen TOP50-verkkokauppojen kanssa. Työni on osaajien verkottamista, keskinäissparrausta, olosuhteiden kehittämistä sekä konkretiasta kumpuavien valmennuksien suunnittelua ja toteutusta. Innostun aina valtavasti uusista tunnistetuista mahdollisuuksista sekä siitä, että joku suomalainen yritys tekee onnistumisia tässä koko maapallon kattavassa, vauhdilla kasvavassa ja kehittyvässä markkinassa. MITÄ HARRASTAT VAPAA-AIKANASI? Meri on todella lähellä sydäntäni. Monesti olen joutunut miettimään työn perässä muuttoa muualle, mutta aina päätynyt asumaan täällä maailman kauneimman saariston äärellä. Parasta elämässä on, kun saa ottaa purjeveneen köydet irti, koko perhe kyydissä ja kokka on kohti Eesholmin kallioilla sijaitsevaa mökkiämme. KOULUTUS: Journalistista toimitusjohtajakoulutusten kautta intohimoiseksi yrittäjäksi ENSIMMÄINEN TYÖPAIKKA Visicom MERKITTÄVIN ASKEL URALLA GoodMoodin perustaminen MUISTA! Jokainen piste maailmassa on yhtä lähellä internetiä - kuka tahansa meistä voi myydä mitä tahansa, minne tahansa. Maailman kaikkien kauppojen etuovi, kun se on nyt meidän jokaisen kämmenellä joka päivä.
10 KAUPPAKAMARI
UUDET JÄSENET Tervetuloa jäseneksi:
Ohjeet turvalliseen osallistumiseen kauppakamaritilaisuuksiin Me kaikissa Suomen kauppakamareissa seuraamme koronavirustilanteeseen liittyvää viranomaisohjeistusta herkällä korvalla, emmekä riskeeraa osallistujien terveyttä. Huomioimme tapahtumissamme, että osallistujamäärä rajoitetaan sellaiseksi, että kaikkien turvavälit pystytään takaamaan. Huolehdimme siitä, että saatavilla on aina kertakäyttömaskeja ja käsidesiä. Mikäli tapahtuma-aikana on kokoontumisrajoituksia, järjestämme tilaisuuden verkon välityksellä. Voimme myös aina tarvittaessa vaihtaa lähiosallistumisen etäosallistumiseksi rajoitusten tai terveydentilan niin vaatiessa. Etäosallistuminen on aina vaihtoehtona tapahtumissamme. Mikäli sinulla on Covid-19-oireita, kuten lievääkin kurkkukipua, yskää, nuhaa tai kuumetta, pyydämme jäämään kotiin. Olemme joustavia kaikissa tilaisuuksiimme liittyvissä asioissa, myös peruutusehdoissa. Yksi tärkeimmistä kauppakamarin tilaisuuksien anneista on verkostoituminen. Siksi toivommekin, että pääsemme myös jatkossa järjestämään turvallisesti tilaisuuksia, joissa toistemme kohtaamiset ja tilaisuudet antoisien keskustelujen käymiseen kasvokkain onnistuvat. Otammehan tavatessamme seuraavat ohjeet huomioon: • Jos saavumme julkisilla kulkuvälineillä, käytämme maskia • Huolehdimme ensin käsien pesusta • Jätämme kättelyt väliin • Jaettavat maskit ovat käytettävissä halutessamme • Pidämme turvavälit niin tapahtumatilassa kuin ruokailtaessa • Pesemme tai desinfioimme kädet aina ennen ruokailua • Osallistumme etäyhteydellä, jos on vähäisiäkään flunssan oireita tai olemme olleet ulkomaanmatkalla viimeisen 14 vrk aikana.
Abacus Diagnostica Oy, TURKU Aistila Oy, TURKU Asianajotoimisto Palaja Rintanen & Co Oy, TURKU Auran Tili ja Kiinteistö Oy, AURA Autokorjaamo Meriniityn 10 Oy, SALO Deritase Oy, TURKU EasyGroup Oy, PAIMIO Erikoislaukku Oy Specialbags Ltd, LOIMAA FysiTech, TURKU HMMH Consulting Oy, TURKU Homedelivery Fi Oy, VAHTO Isännöintipalvelu Lehtiö Oy, RAISIO JJR Service Oy, KARUNA Julkisivu-Urakointi Lammi Oy, KAARINA Juomatarviketukku Lappo Oy, PIIKKIÖ Kailep Oy, SALO Kairinen & Levo Oy, TURKU Kar-Lehtonen Oy, LIETO Karunan Kuljetus Oy, PAIMIO KMS Palvelu Oy, SOMERO Konsulttiliike Laine Oy, RAISIO Kovanen Capital Oy, TURKU Kuljetus A Luukko Oy, NAANTALI Kuljetus J. Huovinen Oy, RUSKO Kuntokamari Oy, NOUSIAINEN Kyröntarhat Oy, KYRÖ L&S Tilipalvelu Oy, TURKU Lamus Oy, LAITILA Lexlaakso Asianajotoimisto Oy, TURKU Lounais-Suomen Alihankinta Oy, PERNIÖ Lounais-Suomen Kuivaus Oy, TURKU Länsirannikon maalaus ja tasoitetyö Oy, NIINIJOKI Maanrakennusliike Pauli Peiponen Oy, LOIMAA Mainostoimisto Kuke Oy, SALO Mikko Sotarauta Oy, PIIKKIÖ MilTest Oy, KUUSISTO Miscon Oy, LEMU
ML Function Oy, TURKU Naficon Liitin Oy, NAUVO Nice-Trading Oy, RAISIO Nooga Oy Ab, UUSIKAUPUNKI Nordic Trade Partners Oy, RAISIO Ossi ja Marjaleena Mäkelä, VIRTTAA Oy Kimitoöns Saldare Ab, KIMITO Paimion Peltituote Oy, PAIMIO Pal Auttava Oy, HAJALA Pewag Nordic Oy, LOIMAA Promio Oy, RAISIO Pr-Varustelu Oy, TURKU Rakenneverkko Oy, RAISIO Rakennusliike Asr Oy, TURKU Rautanet Koski Oy, SOMERO Salon Rautaliike Oy, SALO Salon Tehoraivaus, SALO Salparinne Oy, VANHALINNA Someron Talkkari Oy, SOMERO Starrent Oy, HEVONPÄÄ Suomen Haavahoito Oy, TAATILA Suomen Henkilöstöpooli Oy, TURKU Talotekniikka Honka Oy, KAARINA Tarmamet Oy, LAITILA Tili-Saarimaa Oy, TURKU Tilitoimisto Heino Ky, PERNIÖ Tilitoimisto Kalle Martti Oy, ORIPÄÄ Tilitoimisto Lahti Oy, TURKU Tilitoimisto PPJ Oy, UUSIKAUPUNKI Tilitäti Oy, SALO TL-Group Oy, SALO Toimistokartio Oy, TURKU Turun Reunakivi- ja Laatta-asennus Oy, PIISPANRISTI Uniq Link, SALO Urban Design Boutique Oy, PAIMIO Wallius Hitsauskoneet Oy, MUURLA Vasaramäen Tilitoimisto Oy, TURKU WP-Katsastus Oy, LIETO V-S Paineviemärihuolto Oy, PYHÄMAA Xllnc Finland Oy, KAARINA Ykkösmuovi Oy, SUOMUSJÄRVI Åma Oy, TURKU
11 KAUPPAKAMARI
HENKILÖ
Ilmoituskanava on kyttäilyn sijaan kehittämistä ja riskienhallintaa TEKSTI TIMO SORMUNEN KUVAT LIISA TAKALA
Kaikilla yli 50 hengen yrityksillä ja organisaatioilla on ensi vuoden loppuun mennessä oltava ilmoituskanava, jonka kautta voi kertoa niiden toiminnassa havaitsemistaan epäkohdista ja rikkeistä. Keskuskauppakamarin johtaja Stina Wikberg kuitenkin korostaa, että kyttäilyn sijaan kyse on ennen kaikkea yritysvastuusta ja riskienhallinnasta.
12 KAUPPAKAMARI
J STINA WIKBERG Ikä 42, kotipaikka Helsinki. Keskuskauppakamarin itsesääntelystä ja vastuullisuudesta vastaava johtaja. TYÖURAA MM.
Fondiassa, Alma Talentissa ja Talentum Mediassa KOULUTUS:
os yrityksellä on huonoja uutisia, ne kannattaa aina kertoa ensin itse. Varsinkin väärinkäytöksiin, epäeettiseen toimintaan tai suoranaisiin rikoksiin liittyvät väitteet voivat ulkopuolisten levittäminä aiheuttaa yrityksille ja organisaatioille jopa kohtalokkaita mainekolhuja. Pahimmillaan maineen palauttaminen saattaa viedä vuosia eikä välttämättä onnistu silloinkaan, mikäli vanha laiminlyönti nousee tasaisin väliajoin esiin vaikkapa varoittavana esimerkkinä. Keskuskauppakamarin itsesääntelystä ja vastuullisuudesta vastaava johtaja Stina Wikberg muistuttaakin, että yritykset ovat vastuullisuus- ja eettisyysasioissa päivä päivältä tiukemman luupin alla. Vuosikertomuksiin, tiedotteisiin ja verkkosivuille kirjatut lupaukset on lunastettava omassa toiminnassa joka päivä. ”Nyt on todellakin elettävä kuten itse vakuutetaan. Ja kyllä jokaisen esimiehen tai yritysjohtajan pitää tietää heti ensimmäisten joukossa, mikäli jossain kohtaa toimitaan vastoin organisaation yhteisiä pelisääntöjä”, Wikberg tähdentää.
Oikeustieteen kandidaatti HARRASTUKSET:
Juristikuoro Lain Huuto, jooga, latvian kieli ja kulttuuri PERHE:
Aviomies ja kaksi alakouluikäistä poikaa
14 KAUPPAKAMARI
ILMOITUSKYNNYS ALEMMAKSI EUDIREKTIIVILLÄ Havaituista laiminlyönneistä kertominen eteenpäin ei kuitenkaan ole aina helppoa. Yksittäisen työntekijän kohdalla into voi tyssätä jo epävarmuuteen siitä, kenelle asiasta pitäisi ensiksi viestiä. Etenkin pienemmissä työyhteisöissä ”ilmiantaja” saattaa myös paljastua nopeasti, mikä on omiaan nostamaan ilmiantokynnystä. Takaraivossa voivat lisäksi kummitella mahdolliset jälkiseuraamukset: murennanko ilmiannolla muidenkin työn – ja samalla oman ura- ja palkkakehitykseni? Moni voi pohtia sitäkin, saako teosta lopulta sankarin vai luopion maineen. Nämä tulokulmat ovat olleet tärkeitä perusteita myös EU:n viime syksynä hyväksymälle whistleblowing-direktiiville. Se velvoittaa kaikki yli 50 henkilöä yritykset avaamaan kanavan anonyymeille ilmiannoille. Samalla painotetaan, ettei ilmoittavaan henkilöön saa kohdistaa vastatoimia, kuten esimerkiksi lomautusta, irtisanomista, työtehtävien vaihtoa, palkanalennusta, pelottelua tai syrjintää. ”Direktiivillä suojellaan ilmoittajaa, mutta kanavan kautta voi päästä kiinni myös vääriin toimintatapoihin heti tuoreeltaan. Näin se toimii johdon työkaluna riskien- ja maineenhallinnassa”, Wikberg muistuttaa. HYVISSÄ AJOIN KANAVANRAKENNUSTÖIHIN Joissakin yhteyksissä on ehditty jo pelätä, että anonyymistä ilmoituskanavasta tulee eräänlainen kyttäyskanava, joka tarjoaa mahdollisuuden myös kiusantekoon ja mustamaalaamiseen. Wikberg kuitenkin luottaa ihmisten omaan
ymmärrykseen ja vastuullisuuteen. ”Vastaava kanava on ollut jo jonkin aikaa käytössä esimerkiksi rahoitusalan yrityksissä ja niitä on avattu myös muilla toimialoilla. Kokemusten perusteella ilmoituksia kertyy vuosittain noin yksi neljääsataa työntekijää kohden eli kyllä ilmoittajat tuntevat myös oman vastuunsa. Lisäksi ne menevät yrityksessä suoraan oikealle vastuuhenkilölle”, hän tähdentää.
”PELKKIEN LAKIVELVOITTEIDEN SIJAAN ILMOITUSKANAVA ON OSOITUS SIITÄ, ETTÄ YRITYS TOIMII VASTUULLISESTI.”
Isommille yrityksille direktiivin täytäntöönpano ei Wikbergin mukaan aiheuta suurempia käytännön haasteita. Velvoiterajan tuntumassa olevien tai ripeästi kasvavien pk-yritysten resurssit voivat kuitenkin olla rajalliset sekä kanavan perustamisessa että vastuuhenkilöiden nimeämisessä. ”Siksi liikkeelle kannattaa lähteä nyt eikä vasta vuoden päästä, kun aikaraja alkaa mennä jo umpeen”, hän muistuttaa. ILMOITUSKANAVA-PALVELUA MYÖS KAUPPAKAMARILTA Pk-yritysten haasteet on otettu vakavasti myös Keskuskauppakamarissa. Mikäli yrityksellä on rajalliset resurssit rakentaa ja avata omaa kanavaa, voi palvelun hankkia myös Keskuskauppakamarista. Uuden Ilmoituskanava.fi-palvelun avulla yritys täyttää direktiivin vaatimukset ja voi samalla tarjota mm. uusille ja vanhoille työntekijöille, alihankkijoille, yhteistyökumppaneille ja vaikkapa osakkeenomistajille luotettavan ja helppokäyttöisen kanavan ilmoitusten tekemiseen. Ilmoituksia käsittelevät vain siihen valtuutetut yrityksen edustajat. Keskuskauppakamarin johtajan Stina Wikbergin mukaan ilmoituskanava.fi:n avulla päästään hyvissä ajoin kiinni epäkohtiin, joista voi olla haittaa yrityksen maineelle ja liiketoiminnalle. ”Samalla voidaan muuttaa ripeästi suuntaa ja viestiä siitä myös ulospäin. Pelkkien lakivelvoitteiden sijaan Ilmoituskanava on osoitus siitä, että yritys toimii vastuullisesti. Se voi lisäksi antaa arvokasta tietoa liiketoiminnan tueksi, mikä tuottaa aina myös kilpailuetua”, Wikberg muistuttaa. LISÄTIETOA ILMOITUSKANAVA-PALVELUSTA: WWW.ILMOITUSKANAVA.FI
www.varsinaisbitumi.fi
HUOPAKATTOJEN AMMATTILAINEN
ME TEEMME HYVÄÄ SISÄILMAA
PALVELUT Varsinaisbitumi Oy on OY huopakattojen VARSINAISBITUMI on yhteistyöEUROGUM-katot kumppaneineen huopakattojen johtava johtava ammattilainen Lounais-Suomesammattilainen maassa. Asennamme Huolto- ja sa. Asennammekoko teollisuusja liikekiinteollisuus- ja liikekiinteistöjen sekä kuntoarviopalvelut teistöjen sekä taloyhtiöiden EUROGUMtaloyhtiöiden EUROGUM-katot Vuosihuoltosopimukset katot pitkällä kokemuksella. pitkällä kokemuksella. Koulutus ja konsultointi
Kysy myös suosittua vesikattojen vuosiTeemme myös kaikenlaisten kattojen huoltopakettiamme. Palvelumme huoltotöitä, lumenpudotusta sekäkäsittää kaikki kattomateriaalit ja kattotyypit. kuntoarvioita.
o
o
m
al
oe
Su
ht o
va
Si
i S b i t u mi na
y
r
YHTEYSTIEDOT Varsinaisbitumi Oy Verstaskatu 15, ÄLÄ TURHAAN HUOLEHDI KATOSTASI! 20360 Turku ÄLÄ TURHAAN ANNA MEIDÄNHUOLEHDI TEHDÄ SE.KATOSTASI! p. 02 4690 250 ANNA MEIDÄN TEHDÄ SE. varsinaisbitumi@varsinaisbitumi.fi
ain en vaih
t
Tavoitteidesi tukena Tilintarkastus ja varmennus Vero- ja lakipalvelut Yritys- ja rakennejärjestelyt Liikkeenjohdon konsultointi
kpmg.fi
Autamme parhaita brändejä pukeutumaan. Huomattavan hyvin. auraprint.fi
FLÄKTGROUP on ilmankäsittelyalan asiantuntija ja uusien sovellusten kehittäjä. Liikevaihtomme on yli 100 milj. euroa ja henkilöstömme on noin 400 Suomessa. » Katso lisää flaktgroup.fi
TEEMA
EU-elvytys avaa suomalaisyrityksille uusia vientisaumoja TEKSTI TIMO SORMUNEN KUVA JUKKA-PEKKA FLANDER
EU:n massiivinen 750 miljardin euron koronatukipaketti tuo tervetulleita elvytyseuroja myös Suomeen. Europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri (sd.) kuitenkin muistuttaa jättimäisen elvytyspaketin tarjoavan suomalaisyrityksille myös monia uusia vientimahdollisuuksia. Nopeat kuitenkin syövät hitaat ja siksi liikkeellä on oltava jo nyt.
16 KAUPPAKAMARI
KAUPPAKAMARI 17
P
äättyneen kesän ylivoimainen EU-uutinen oli pitkän kokoustamisen jälkeen kätilöity jättimäinen elvytyspaketti, jonka on määrä nostaa koronan takia polvilleen notkahtanut euroalue uudestaan jaloilleen. Huippukokouksen tukipakettivääntöä seurasi tarkasti myös euroedustaja Miapetra Kumpula-Natri (sd), jonka mielestä sen saldo jäi Euroopan ja myös Suomen kannalta selvästi plussalle. Avainasia oli, että sopu ylipäätään saatiin aikaiseksi. Se osoitti, että kovassa paikassa EU pystyy edelleen isoihin päätöksiin. Tärkeää oli sekin, että tukipaketin suuruusluokka säilyi huippukokouksessa samana kuin komission ehdotuksessa. Nyt panokset ovat sitä kokoluokkaa, jolla Suomen taloudelle elintärkeitä EU:n sisämarkkinoita voidaan aidosti elvyttää. ”Samaan aikaan sovittu monivuotinen rahoituskehys ei valitettavasti ole riittävän rohkea. Vaikka EU-tasolla ollaan lähes yksimielisiä tulevaisuusinvestointien tarpeellisuudesta, niiden rahoituksesta näyttää olevan tosipaikan tullen helppo karsia. Pettymys oli myös se, että tukien sitominen oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäi vielä osittain auki. Tähän on palattava jatkovalmistelussa”, Kumpula-Natri summaa. EU-VAROJEN VALVONTA ENTISTÄ TÄRKEÄMPÄÄ Jotkut ehtivät kesällä myös kummastella, kuinka vähällä julkisella keskustelulla tukipaketti lopulta hyväksyttiin. Kokeneen europarlamentaarikon mielestä EU-elvytys jäi meillä Suomessa paljolti muun koronauutisoinnin alle. Sekin on toisaalta syytä muistaa, ettei koko pakettia edes olisi ilman koronaa. ”Poikkeusajat vaativat poikkeuksellisia toimia ja uskon kansalaisten ymmärtävän tämän. Ja eiköhän keskustelukin tule vielä jatkumaan”, tukipaketin parlamentissa työ-
pöydälleen saava Kumpula-Natri ennakoi. Ilmoille on noussut myös epäilyjä, että helpolta tuntuvia tukimiljoonia katoaa epämääräisiin hankkeisiin ja jopa mafiosojen taskuihin. Kumpula-Natrin mielestä pelko ei ole täysin aiheeton. EU-varojen käytön tarkka valvonta onkin nyt entistä tärkeämpää. ”Toisaalta elvytyspaketin tukimiljoonat on sidottu tiukasti kansallisiin elvytyssuunnitelmiin. Jäsenmaat saavat maksuja sillä ehdolla, että ne tekevät aidosti töitä talouden elpymisen eteen ja saavuttavat ennalta asetettuja tavoitteita”, hän tähdentää.
”SUOMEN TALOUS ON LINKITTYNYT MONIN TAVOIN EU:N SISÄMARKKINOILLE. SIKSI EMME VOI SULKEA SILMIÄ JA RAJOJA SEKÄ TOIVOA VAIN PARASTA.”
VIENTIYRITYKSET NOPEASTI LIIKKEELLE EU-eurot mielletään julkisessa keskustelussa usein aluekehitys- ja maataloustuiksi, joista elinkeinoelämälle jää lähinnä murusia. Kumpula-Natrin mukaan koronapaketista tulee hyötymään koko Suomi. Meppi muistuttaa, että Suomen viennistä noin kaksi kolmasosaa suuntautuu EU:n sisämarkkinoille. Siksi niiden elvytyksestä on hyötyä myös suomalaisille vientiyrityksille, sillä koronasta johtuva talousturbulenssi ei ole suinkaan vielä ohitse, vaikka ensimmäisestä aallosta selvittiin monia muita maita vähemmin kolhuin. Vientiteollisuuden onkin nyt oltava hereillä ja aloitettava konkreettisten hiilijalanjälkeä pienentävien projektien suunnittelu yhdessä tutkimuslaitosten kanssa. ”Meillä on varmasti kokemusta ja taitoa ideoihin, joilla päästään kestävään nollapäästöiseen yhteiskuntaan. Tällaisiin projekteihin on tarjolla erityisen paljon EU-tukea, sillä liki kolmannes tukipaketista on sidottu ilmastotoimiin.” Myös sähkönjakeluinfran uudistaminen eri puolilla Eurooppaa voi avata meille aivan uusia markkinoita.
”Esimerkiksi Italia kärsii huonoista sähköverkoista. Jos maa alkaa rakentaa älykästä sähkö- ja energiainfraa, he voivat tilata tätä osaamista ja teknologiaa suomalaisilta”, Kumpula-Natri vinkkaa. ENEMMÄN IRTI DIGITALISAATIOSTA Kumpula-Natri on viime vuosina profiloitunut myös eräänlaisena ”digimeppinä” ja ollut laatimassa mm. EU:n 5G-strategiaa. Hän on myös parlamentin teollisuusvaliokunnan raportoija ja seurannut tätä kautta EU:n datastratetegian kehitystyötä. Kumpula-Natri muistuttaakin, että digitalisaatio on nykyisen komission toinen tärkeä tulevaisuusteema ympäristöön ja ilmastoon keskittyvän Green Deal-ohjelman ohella. ”Vaikka keskeiset digi- ja datajätit tulevat lähes poikkeuksetta Euroopan ulkopuolelta, ei työrukkasia saa nyt pudottaa. Euroopan on vastattava globaaliin kilpailuun, joka on kovaa etenkin Yhdysvaltain ja Kiinan suunnalta. Ajatuksena on luoda toimivia eri alojen data-avaruuksia, jotta teollinen data ja uusien sektoreiden tietovarantoja saataisiin käyttöön siiloutumatta. Samalla se synnyttäisi eurooppalaisia innovaatioita”, hän selvittää. Kumpula-Natrin mukaan EU tuottaa suomalaisyrityksille tärkeää lisäarvoa neuvottelemalla uusia kauppasopimuksia, joissa sovitaan yhä enemmän myös digitalouden asioista. Näin varmistetaan tietoliikenteen vapaus, digitaalisen kaupankäynnin oikeudet ja velvollisuudet sekä yhtenäistetään digitalouden sääntelyä EU:n ja kolmansien maiden välillä. ”Tällä hetkellä suomalaisyritykset joutuvat noudattamaan hyvin erilaisia sääntöjä eri vientimarkkinoilla. Monille markkinoille on myös vaikea päästä protektionististen sääntöjen ja käytäntöjen takia.” Kumpula-Natri vastaa Euroopan parlamentissa pysyvänä raportöörinä uuden WTO e-commerce sopimusneuvotteluista. WTO puitteissa haetaan laajasti yhtenäisiä digitalouden pelisääntöjä. Lisäksi digisäännöistä neuvotellaan kahdenvälisesti Britannian, Indonesian, Chilen, Australian ja Uuden Seelannin kanssa. 5G:n laajentaminen koko Eurooppaan yksi onnistumisen avaimista. Kuluvan vuoden aikana kaikki EU-jäsenmaat pitäisi saada opastettua tälle polulle.
KUVA: @SHUTTERSTOCK.COM
”Muutaman vuoden päästä dataa liikkuu jo niin paljon, että 5G on ainoa ratkaisu. Siksi EU:lta sekä kansallisilta ja yksityisiltä toimijoilta tarvitaan riittävän suuria yhteisiä investointeja ja ponnistuksia tämän tavoitteen saavuttamiseksi.”
”Muutaman vuoden päästä dataa liikkuu jo niin paljon, että 5G on ainoa ratkaisu. Siksi EU:lta sekä kansallisilta ja yksityisiltä toimijoilta tarvitaan riittävän suuria yhteisiä
”ALUSTATALOUDELLE ON LUOTAVA SELKEÄT SÄÄNNÖT JA KOMISSIO LUONNOSTELEEKIN PARHAILLAAN TÄLLAISTA KOKONAISUUTTA.”
investointeja ja ponnistuksia tämän tavoitteen saavuttamiseksi.” DIGIMARKKINOISSA RIITTÄÄ TYÖSARKAA EU:ssa riittää tulevina vuosina työtä riittää myös digimarkkinoiden ja etenkin digipalveluiden laadun ja turvallisuuden saralla. EU:n taannoinen GDPR-asetus on ollut Kumpula-Natrin mukaan monella tavalla tärkeä
suunnannäyttäjä. Vastaavaan sääntelyyn ovat päätyneet monet muutkin maat ja hanketta aikanaan vastustaneet digijätit ovat nekin kääntäneet kelkkansa yksi toisensa jälkeen. ”Keskeistä on, että kuluttajat voivat luottaa verkosta ostamiinsa palveluihin ja tuotteisiin. Yritysten on puolestaan luotettava sähköisesti tehtyihin sopimuksiinsa ja siihen, ettei viranomaiskohtelu ole syrjivää. Digitaloudessa on voitava toimia eri maiden rajojen yli mahdollisimman vapaasti ja turvallisesti”, Kumpula-Natri tähdentää. Edessä onkin vielä paljon työtä, ennen kuin EU-maiden digimarkkinat ovat aidosti yhdistyneet. Vielä enemmän on urakkaa kolmansien maiden kanssa käytävissä kauppaneuvotteluissa.
MONIPUOLINENPAIN OTALOPIENESSÄPA KETISSAMONIPUOLI NENPAINOTALOPIEN ESSÄPAKETISSAMO NIPUOLINENPAINOT ALOPIENESSÄPAKET ISSAMONIPUOLINEN Tuijussuontie 1, 21280 Raisio p. 010 231 2600 (vaihde)
Kattavaa isännöintipalvelua Turun alueella Turun talousalueen suurimpana yksityisenä isännöitsijätoimistona olemme tarjonneet kokonaisvaltaisia isännöintipalveluja jo yli 50 vuoden ajan. Se on luonut näkemyksen siitä, miten isännöintialan ammattilaisen tulee toimia.
www.if.fi
Varsinais-Suomen Isännöintitalo Oy on auktorisoitu ja ISA r.y:n auditoima, työntekijöidensä omistama isännöitsijätoimisto. Kaipaako taloyhtiönne ammattitaitoisen ja osaavan isännöitsijätoimiston palveluita? Ota meihin yhteyttä! Olette lämpimästi tervetulleita tutustumaan toimistoomme!
Ari Kesäläinen, Toimitusjohtaja, RI (YAMK), AIT, ISA p. 020 722 9944, 0400 523 194 Maariankatu 4 C, 20100 Turku ari.kesalainen@isannointitalo.fi
www.isannointitalo.fi
TULOSSA 2020 vuoden aikana!
Avaamme uuden toimipisteen Kauppakeskus Myllyyn! Terveydenhoitoala, mm. Uni- ja Selkäliitto suosittelevat vain aitoa Tempuria. Koulutetut Nukkumisergonomian asiantuntijat auttavat valitsemaan Sinulle sopivan Tempur-patjan ja -tyynyn. Varaa henkilökohtainen aika asiantuntijan kanssa. Kauppakamarin jäsenille lahja per ostos.
”Kun palaan hotellisängyiltä kotiin Tempurille, niin huomaan kyllä unenlaadussa ja palautumisessa selkeän eron” – Petteri Wirtanen, TPS
Tempur Brand Store Turku AVOINNA ark 10–18, LA 9–15 • puh. 045 8639 788 Eerikinkatu 9, 20100 Turku • turku@tempur.fi
KOULUTUS
Täsmäapua työelämään Turun ammattikorkeakoulusta Koronapandemia vei osan Turun ammattikorkeakoulun opiskelijoiden harjoittelupaikoista. Mikäli yrityksillä on tarvetta tai mahdollisuus opiskelijaharjoittelijoiden rekrytoimiseen, siihen on nyt erinomainen tilaisuus. Harjoitteluiden lisäksi ammattikorkeakoulu tarjoaa yrityksille myös monia muita yhteistyömahdollisuuksia. Turun ammattikorkeakoulussa opiskelee yli 10 000 opiskelijaa eri aloilla. Ammattikorkeakouluopintoihin kuuluvat pakollisena osana käytännön harjoittelut, jotka suurimmaksi osaksi tehdään yrityksissä ja muissa organisaatioissa. Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija tulevan ammatin työtehtäviin sekä oppia soveltamaan opinnoissa saatuja, alalla tarvittavia tietoja ja taitoja käytäntöön. Harjoittelun tukena on ammattikorkeakoulun ohjaava opettaja sekä harjoittelupaikan nimeämä ohjaaja. Aiemmin AMK-harjoittelijoita ei ole aina riittänyt kaikkiin harjoittelupaikkoihin, mutta koronapandemian myötä tilanne on tasaantunut, ja opiskelijoiden on ollut haastavampaa löytää sopivia harjoittelupaikkoja. Tällöin jopa valmistuminen saattaa siirtyä. ”Aiemmin olemme myyneet harjoittelijoita haluaville yrityksille jopa ei-oota. Nyt innokkaita harjoittelijoita riittää selvästi paremmin”, kertoo Turun ammattikorkeakoulun rehtori Vesa Taatila. Tänä vuonna myös kesäharjoitteluissa tai kesätöissä on ollut vähemmän opiskelijoita kuin aiempina vuosina. Myös opiskelijoiden kesätyöpaikoissa oli paljon peruutuksia.
Harjoittelu on opiskelijalle kullanarvoinen kokemus käytännön työelämästä ja yritykselle hieno mahdollisuus löytää osaavaa työvoimaa. ”Harjoittelu on molemminpuolinen tapa testata, miten henkilö sopii yritykseen töihin. Luulen, että nyt kun harjoittelupaikkoja on hieman vähemmän tarjolla, opiskelijoita saa myös laajemmalla kirjoilla. Kun aiem-
"MONET LÖYTÄVÄT MYÖS TYÖPAIKKANSA ONNISTUNEEN HARJOITTELUN JA OPINNÄYTETYÖN TULOKSENA. " min turkulaiset opiskelijat ovat helpommin menneet harjoitteluun turkulaisiin yrityksiin, oletan, että nyt esimerkiksi maakunnissa sijaitseviin yrityksiin ja pk-sektorille on parempi mahdollisuus saada harjoittelijoita”, Taatila toteaa. Harjoittelun lisäksi työelämän orga-
nisaatioilla on mahdollisuus hyödyntää opiskelijoiden osaamista monilla eri tavoilla. Muita yhteistyön muotoja voivat olla esimerkiksi projektitoimeksianto tai opinnäytetyö. Monet löytävät myös työpaikkansa onnistuneen harjoittelun ja opinnäytetyön tuloksena. Taatilan mukaan yritykset harvoin edes tietävät kaikkia mahdollisuuksia. Siksi kannattaakin olla avoimin mielin ensin yhteydessä oppilaitokseen. ”Yleensä yhdessä yrityksen kanssa katsomme, mikä on paras yhteistyötapa. Ajankohtainen asia meillä ammattikorkeakoulussa on Kupittaalla sijaitseva uusi toimipisteemme Educity, jossa on hyvät laboratorio-olosuhteet. Opinnäytetyön ja projektien lisäksi teemme yritysten kanssa suurempiakin projekteja, johon haetaan yhdessä rahoitusta esimerkiksi Business Finlandilta tai Euroopan Unionilta”, hän kertoo. Lue lisää Turun ammattikorkeakoulun palveluista: www.turkuamk.fi/fi/tyoelamapalvelut/ rekrytointipalvelut tai www.turkuamk.fi/fi/ tyoelamapalvelut/koulutukset-ja-palvelut tai ota yhteyttä: kumppanuusasiantuntija Jaana Heinonen, Turun ammattikorkeakoulu, jaana.heinonen@turkuamk.fi 21 KAUPPAKAMARI
Akseli Kiinteistöpalvelut Oy
Calto Oy
Karvataskunkatu 1 20610 TURKU puh. (02) 275 2100 www.akseli.fi palvelu@akseli.fi
Lemminkäisenkatu 60 20520 TURKU puh. 020 756 9999 www.calto.fi
Alhon huolto Oy
DSV
Teollisuuskaari 4 21250 MASKU puh. 0400 542 441 fax (02) 435 8297 www.alhonhuolto.fi
Arkkitehtitoimisto Schauman Arkkitehdit Oy
Linnankatu 9 D 20100 TURKU puh. (02) 251 5555 www.schaumanarch.fi etunimi.sukunimi@schaumanarch.fi
Asianajotoimisto Blackbird Oy Puutarhakatu 12 20100 TURKU puh. 050 359 9823 www.blackbirdlaw.fi
Asianajotoimisto Roihu Oy
Yliopistonkatu 26, 5. krs 20100 TURKU puh. 010 3211 885 www.roihulaw.fi
Aurator Varainhoito Oy Aurakatu 8 20100 TURKU puh. (02) 6516 6630 www.aurator.com
Vuorelankatu 3 20320 TURKU puh. 020 738 8388 www.fi.dsv.com info@fi.dsv.com
Electric Power Finland Oy Prosessitie 6 21530 PAIMIO puh. +358 2 4808 1600 www.epf.fi
Finlon Oy
Keskiläntie 2 20660 LITTOINEN puh. (02) 212 6400 www.finlon.fi finlon@finlon.fi
Finn Lamex Safety Glass Oy Vierumäentie 26 23800 LAITILA puh. (02) 857 700 fax (02) 857 701 www.finnlamex.com
Hunajayhtymä Oy Kojonperäntie 13 32250 KOJONKULMA puh. 0207 769 680 fax (02) 767 6225 www.hunaja.fi hunaja@hunaja.fi
Isännöinti-Saarto Oy
Uudenmaankatu 6 A 1 20500 TURKU Isännöinti-Saarto puh. (02) 511 8500 www.isannointi-saarto.fi saartooy@isannointi-saarto.fi Uudenmaankatu 6 a 1, 20500 TURKU, Puh. (02) 511 8500
Jaakkoo-Taara Oy Ruissalontie 4 20200 TURKU puh. 020 791 7600 fax 020 791 7649 www.jt.fi myynti@jt.fi
Kaarinan Karkaisutyöt Oy PL 32, Piispanristintie 2 20761 PIISPANRISTI puh. (02) 242 8401 www.karkaisu.fi jarmo.paju@karkaisu.fi
Keskusautohalli Oy Rieskalähteentie 75 20300 TURKU puh. 0207 218 100 www.keskusautohalli.fi
Kuntoutuskeskus Petrea / Petrea Säätiö
Kongressikuja 1 20540 TURKU puh. 020 754 7200 fax 020 754 7201 www.petrea.fi etunimi.sukunimi@petrea.fi
Leipomo Salonen Oy
Vähäheikkiläntie 59 20810 TURKU puh. (02) 274 3700 www.leipomosalonen.fi myynti@leipomosalonen.fi
Linjaliikenne Muurinen Oy Autokatu 11 20380 TURKU puh. (02) 238 2800 www.muurinen.fi palvelut@muurinen.fi
Lounaisrannikon Osuuspankki
Koulukatu 1 23500 UUSIKAUPUNKI puh. 0100 0500 op.fi/lounaisrannikko
Lounais-Suomen Osuuspankki Vistantie 21 21530 PAIMIO puh. 010 257 6111 www.op.fi
LST Group
Rautatehtaankatu 22 20200 TURKU puh. (02) 510 0300 www.lst.fi etunimi.sukunimi@lst.fi
Mailservice Oy
Lemminkäisenkatu 36 20520 TURKU 020 7218 880 www.mailservice.fi myynti@mailservice.fi
Mann Lines Oy
Konttikatu 16 20200 TURKU puh. (02) 275 0000 fax (02) 253 5905 www.mannlines.com etunimi.sukunimi@ mannlines.com
Maskun Talotekniikkatiimi Oy Savikuja 2 21250 MASKU puh. (02) 4349 500 www.talotekniikkatiimi.fi
NCAB Group Finland Oy Jonkankatu 4 20360 TURKU puh. (02) 277 6470 www.ncabgroup.fi info_fi@ncabgroup.com
NCC Suomi Oy
Helsinginkatu 15 20500 TURKU puh. 010 507 8700 www.ncc.fi
Nelson Garden Oy Joukahaisenkatu 1 C 20520 TURKU puh. 0207 439 970 www.nelsongarden.fi info@nelsongarden.fi
Nordkalk Oy Ab Skräbbölevägen 18 21600 PARGAS 020 753 7000 www.nordkalk.fi
Nortool Oy
Lehtimäentie 7-9 21290 RUSKO puh. (02) 436 8000 www.nortool.fi
Onninen Oy
Vanha Tampereentie 184 20380 TURKU puh. 020 485 5111 www.onninen.com Onninen on osa Kesko-konsernia
OP Koti Lounaismaa Oy Turuntie 8 24100 SALO puh. 010 256 1313 www.lopkk.fi
Paramet Konepaja Oy Saaristotie 1142 21600 PARAINEN 020 7983 939 www.paramet.fi
PCAS Finland Oy Messukentäkatu 8 PL979, 20101 Turku www.seqens.fi
Peab Oy
Postikatu 2 20250 TURKU puh. 0207 606 760 www.peab.fi etunimi.sukunimi@peab.fi
Pemamek
PL 50 32201 LOIMAA puh. 010 501 61 info@pemamek.com www.pemamek.fi
SOPIVAA TILAA VAILLA? Turun Messukeskuksen avarat tilat ovat oiva valinta erilaisten tilaisuuksien järjestämiseen. Voit muodostaa tiloista juuri sellaisen kokonaisuuden kuin haluat – vain mielikuvitus on rajana. Varattavissa on niin auditorio, erikokoisia kokoustiloja, tyylikäs ravintolasali, suuri piha-alue kuin yhteensä 13 000 m² messu- ja tapahtumatilaa neljässä eri hallissa.
Ota yhteyttä: Puh. (02) 337 111 info@turunmessukeskus.fi
Lisätietoja ja kuvia löydät osoitteesta turunmessukeskus.fi
Perhekuntoutuskeskus Lauste ry
Rakenne-Kylänpää Oy
Mustionkatu 23 20750 TURKU puh. (02) 274 2233 fax (02) 274 2240 www.lauste.fi
Keskuskatu 26 23100 MYNÄMÄKI puh. (02) 433 9700 www.kylanpaa-yhtiot.com
Pilkington Automotive Finland Oy Laitilan tehdas
RCP Software Oy
Lemminkäisenkatu 50 20520 TURKU puh. 050 366 3412 www.rcpsw.com
Ukitie 110 23800 LAITILA puh. (03) 349 9111 www.pilkington.com www.nsg.com etunimi.sukunimi@fi.nsg.com
RTV-Yhtymä Oy RTV-Turku
PricewaterhouseCoopers Oy Läntinen Rantakatu 7 20100 TURKU puh. 020 787 7160 www.pwc.fi
Satakunnantie 162 20300 TURKU puh. (02) 525 2400 www.rtv.fi
Protopaja Oy
Rudus Oy Länsi-Suomi
Patenttikatu 1 21100 NAANTALI puh. (02) 436 0200 www.protopaja.fi etunimi.sukunimi@ protopaja.fi
R&M Ship Technologies Finland Oy Pitkämäenkatu 13 20250 TURKU 050 381 1451 www.rm-group.com
Raisio Oyj
Raisionkaari 55, PL 101 21201 RAISIO puh. (02) 443 2111 www.raisio.com etunimi.sukunimi@raisio.com communications@raisio.com
Ohikulkutie 577 20660 LITTOINEN puh. 020 447 6300 www.rudus.fi etunimi.sukunimi@rudus.fi
SIGGE ARKKITEHDIT
Sigge Arkkitehdit Oy Läntinen Rantakatu 53 20100 TURKU puh. (02) 278 1500 www.sigge.fi sigge@sigge.fi
Sormat Oy
Harjutie 5 21290 RUSKO puh. 020 794 0200 fax 020 176 3888 www.sormat.com sormat@sormat.com
Teijo-Talot Oy Joutnantie 73 25500 PERNIÖ puh. 027 217 100 www.teijotalot.fi
Tuloskiinteistöt Holding Oy
Kristiinankatu 5 B 8 20100 TURKU puh. (02) 274 3500 www.tuloskiinteistot.fi jukka.knaapi@ tuloskiinteistot.fi
Tuorekartano Oy
Westas Group Oy Myllykyläntie 42 31500 KOSKI TL puh. (02) 484 400 www.westas.fi info@westas.fi
Viestintätoimisto Jokiranta Oy
Köydenpunojankatu 14, Logomo Byrå 20100 TURKU puh. 044 060 6184 www.jokiranta.fi
Vilakone Oy
Laatuväylä 20 23800 LAITILA puh. 040 310 0600 www.tuorekartano.fi etunimi.sukunimi@ tuorekartano.fi
Lamminkatu 3 32200 LOIMAA puh. 020 510 8200 www.wille.fi etunimi.sukunimi@wille.fi
Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä
Yaskawa Finland Oy
PL 922, Eerikinkatu 3 A 20101 TURKU puh. 040 341 7111 www.turunseurakunnat.fi
Varsinais-Suomen Yrittäjät ry Brahenkatu 20 20100 TURKU puh. (02) 275 7100 www.yrittajat.fi/ varsinaissuomi
Messinkikatu 2 20380 TURKU puh. 0403 000 600 www.yaskawa.fi
TILASTO
Kauppakamarin selvitys: Joka viides pörssiyhtiö hyödynsi yhtiökokousten järjestämiseen annettuja helpotuksia KAUPPAKAMAREIDEN SELVITYKSEN PERUSTEELLA 26 PÖRSSIYHTIÖTÄ, ELI NOIN JOKA VIIDES PÖRSSIYHTIÖ ON SOVELTANUT VÄLIAIKAISEN LAINSÄÄDÄNNÖN MAHDOLLISTAMIA HELPOTUKSIA YHTIÖKOKOUSTEN JÄRJESTÄMISEEN. HELPOTUKSIA OVAT HYÖDYNTÄNEET LÄHES KAIKEN KOKOISET PÖRSSIYHTIÖT. YKSIKÄÄN YHTIÖ EI VIELÄ HYÖDYNTÄNYT REAALIAIKAISTA ETÄ-ÄÄNESTÄMISTÄ. Kauppakamareiden selvityksen perusteella 26 pörssiyhtiötä, eli noin joka viides pörssiyhtiö on soveltanut väliaikaisen lainsäädännön mahdollistamia helpotuksia yhtiökokousten järjestämiseen. Helpotuksia ovat hyödyntäneet lähes kaikenkokoiset pörssiyhtiöt. Yksikään yhtiö ei vielä hyödyntänyt reaaliaikaista etä-äänestämistä. Joka kolmas markkina-arvoltaan suuri yhtiö ja lähes joka viides keskisuuri yhtiö hyödynsi mahdollisuutta velvoittaa yhtiökokoukseen osallistuvat osakkeenomistajat ja asiamiehet äänestämään ennakkoon. Kuusi markkinaarvoltaan pientä yhtiötä puolestaan hyödynsi mahdollisuutta lykätä yhtiökokouksen pitämistä heinä-syyskuulle. Selvitys osoittaa, että väliaikaisen lainsäädännön mahdollistamille helpotuksille oli tilausta. Se mahdollisti osallistujamäärältään suurtenkin yhtiökokousten läpiviennin ilman terveysriskejä. Osakkeenomistajat pystyivät seuraamaan osaa ennakkoäänestykseen perustuneista
kokouksista taas pidettiin ilman reaaliaikaista seurantamahdollisuutta niin, että hallituksen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan etukäteen videoidut puheenvuorot julkaistiin yhtiön verkkosivuilla yhtiökokouspäivänä. Yksikään pörssiyhtiö ei hyödyntänyt etäosallistumista, joka olisi mahdollistanut osakkeenomistajien reaaliaikaisen puhe-, kysely- ja äänioikeuden käytön etänä. Vain 14 pörssiyhtiötä ehti pitää varsinaisen yhtiökokouksensa ennen ensimmäisten kokoontumisrajoitusten voimaantuloa. Yli puolet pörssiyhtiöistä lykkäsi yhtiökokoustaan ja loput yhtiöt pitivät yhtiökokouksensa suunniteltuna ajankohtana ylimääräisin varojärjestelyin. Corporate governance -selvityksessä tarkasteltiin yhtiökokousten järjestämistä poikkeusoloissa, hallinnointikoodin noudattamista sekä pörssiyhtiöiden hallitusten työskentelyä. Selvitys kattaa kaikki Helsingin pörssissä kesäkuun 2020 alussa listatut suomalaiset pörssiyhtiöt. Yhteensä tarkasteltuja yhtiöitä oli 122.
VARSINAISEN YHTIÖKOKOUKSEN PITOTAPA, KAIKKI YHTIÖKOKOUKSET
20
6 14 81
OYL OYL + poikkeusjärjestelyt Väliaikaisen lain mukaiset menettelyt Kokous lykätty 30.6.2020 jälkeiselle ajalle
LÄHDE: KESKUSKAUPPAKAMARIN CG-SELVITYS 2020
28 KAUPPAKAMARI
14
%
pörssiyhtiötä ehti pitää varsinaisen yhtiökokouksensa ennen ensimmäisten kokoontumisrajoitusten voimaantuloa.
TEKSTI HENNA VIRKKUNEN, EUROPARLAMENTAARIKKO, ENERGIA-, TEOLLISUUSJA TUTKIMUSVALIOKUNNAN JÄSEN KUVA MIKKO MÄNTYNIEMI
Eurooppa kasvaa yhdessä Euroopan parlamentti on aloittanut syyskautensa puimalla historiallisen suurta talouspakettia, josta EU-maiden johtajat pääsivät sopuun pitkän väännön jälkeen heinäkuussa. Suomessa huomiota on saanut ennen kaikkea EU:n velkarahalla kasattava elvytysrahasto. Sillä haetaan jopa 750 miljardin euron piristysruisketta pandemian jälkeiseen talouteen. Euromääräisesti suurempi on kuitenkin niin sanottu monivuotinen rahoituskehys, eli unionin pitkän aikavälin budjetti (MFF). Sen antamien menolupausten loppusumma nousee pitkälti yli tuhanteen miljardiin. Sovun julkistamisen jälkeen Suomessa on perinteiseen tapaan laskettu niin sanottua nettomaksuosuutta, eli unionille maksamamme ja sieltä saamamme potin välistä erotusta. Tämä ei ole lukuna merkityksetön, mutta kuitenkin korkeintaan puoli totuutta. EU-jäsenyys ei ole maksuosuuksien nollasummapeliä, jossa jokainen unionille siirretty euro on pois suomalaisten hyvinvoinnista. Päinvastoin. Paketin koon, rakenteen ja niistä seuraavan Suomen maksuosuuden lisäksi olennaista on, miten
raha käytetään. Jotta nyt koronakriisin yhteydessä otettavalla velalla voitaisiin luoda edellytykset tulevaisuuden kasvulle, on investoinnit tehtävä oikein. Tämä pätee sekä kotimaiseen että eurooppalaiseen elvytykseen. Euroopan talouskasvun keskeisiä hidasteita ovat innovaatioiden puute, rapistuva infrastruktuuri sekä julkisten ja yksityisten investointien liian matala taso. Olen parlamentissa ajanut kunnianhimoista ja uudistavaa EU-budjettia, jonka painopisteenä on uuden kasvun luominen: investointeja koulutukseen, tutkimukseen, innovaatioihin, puolustukseen, sekä moderniin infraan, kuten nopeisiin digi-, energia- ja raideyhteyksiin. Tämä vahvistaisi koko Euroopan kilpailukykyä ja menestystä tulevaisuudessa. Nyt hyväksytyssä paketissa tulevaisuuteen katsovat investoinnit jäävät kuitenkin liian vähäisiksi, vaikka kokonaistaso on historiallisen suuri, lähes 1800 miljardia. Siksi EU-parlamentti ei tule pakettia vielä tällaisenaan hyväksymään. Erityisesti parlamenttia hiertävät juuri leikkaukset isoihin eurooppalaisiin ohjelmiin, jotka
ILMOITUKSET
HYÖDY TÄYDESTÄ PALVELUSTAMME -TURKULAINEN INSINÖÖRITOIMISTO JO 28 VUOTTA.
toisivat kilpailukykyä koko sisämarkkinalle, sekä liian löperö kirjaus rahoituksen sitomisesta oikeusvaltioperiaatteeseen ja avoimeksi jäänyt suunnitelma velan takaisinmaksusta. Näihin parlamentti hakee vielä muutoksia jäsenmaiden ja parlamentin välisissä jatkoneuvotteluissa. EU-maiden keskinäisen sovun syntyminen kesällä oli kuitenkin tärkeää ennen kaikkea poliittisesti, mutta myös taloudellisesti. Suomen viennistä 60 prosenttia suuntautuu Euroopan sisämarkkinoille, joten Euroopan nopea elpyminen ja yhteisten linjojen hakeminen on ehdottomasti meidän etumme. Ja kun elvytysrahoitusta on kaikkialla Euroopassa määrä suunnata erityisesti hiilineutraaliuden ja digitaalisen talouden edistämiseen, voi arvioida sen avaavan suomalaiselle teollisuudelle varsin hyviä vientimahdollisuuksia. Meillä on merkittävää osaamista sekä puhtaissa teknologiassa että digitaalisissa ratkaisuissa. Samaan aikaan eurooppalaisen kriisivasteen kanssa on tärkeää pitää huoli omasta kotipesästämme. Kesän irtisanomisuutiset sekä niiden taustalle paikannettu kilpailukykyhaaste Suomen on ratkaistava itse. Esimerkiksi Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn on arvioinut, että työvoimakustannusten Ruotsia ja Saksaa nopeampi nousu uhkaa vähentää teollisuuden tilauksia entisestään. Suomi on edelleen liian kallis maa työllistää eikä kasvava kestävyysvajeemme lupaa ongelmaan helppoja ratkaisuja. Ikäsidonnaiset menot kasvavat samalla kun työikäisen väestön osuus pienenee. Ne hatarat julkistalouden puskurit, joita edellinen hallitus sai jo koottua, ovat menolisäysten myötä muisto vain. Koronavirus on riesanamme vielä pitkään, mutta jo kriisin keskellä meidän on luotava näkymä siitä, millä toimilla pääsemme takaisin kasvun tielle. Vastuu tästä on ensisijaisesti maan hallituksen, jonka on kutsuttava työhön mukaan koko suomalaisen yhteiskunnan kirjo. Työn tulisi alkaa sen tosiasian tunnustamisella, että muuttuneessa tilanteessa Sanna Marinin (sd.) hallituksen ohjelmalta on pudonnut pohja pois. Kun kriisi aikanaan on ohi, Suomella on edessään toipumisen taival. Se vaatii täysin erilaisen ohjelman kuin sen, johon Marinin hallitus vielä tällä hetkellä nojaa.
PINTAKÄSITTELYN AMMATTILAISET ajoneuvot ja teollisuus -
WWW.SUUNNITTELULINJA.COM
Valurinkatu 1 Turku Puh: 0207 209100 www.hellmanyhtiot.fi
KIERTOTALOUS
Lajiteltua poistotekstiiliä Lounais-Suomen Jätehuollon poistotekstiilihallilla Turussa..
Tekstiilikierrätyksen uusi aikakausi alkaa Paimiosta vuonna 2021
Pohjoismaiden ensimmäisen jalostuslaitoksen peruskivi on muurattu Suomessa syntyy vuosittain noin 100 miljoonaa kiloa tekstiilijätettä. Jäte on päätynyt tähän asti pääasiassa energiajätteeksi, sillä Suomessa ei ole ollut tekstiilijätteen käsittelyä mahdollistavaa laitosta. EU:n direktiivi on vauhdittanut asiaa ja nyt Paimioon on rakentumassa Suomen ensimmäinen poistotekstiilinkäsittelylaitos, joka kutsuu yrityksiä mukaan hyödyntämään kuituja. TEKSTI TIINA VAINIO KUVAT LOUNAIS-SUOMEN JÄTEHUOLTO 30 KAUPPAKAMARI
S
uomalaiset ovat hyviä kierrättämään. Pullot, metalli, lasi ja nykyisin myös muovi kiertävät tehokkaasti. Tekstiilien osalta vanhat vaatteet viedään yhä useimmiten hyväntekeväisyysjärjestöjen keräyslaatikkoon, joista suuri osa päätyy kaatopaikalle. Järjestöt myyvät ja lahjoittavat hyväkuntoiset tekstiilit eteenpäin, mutta määrät ovat niin suuria ja osa tekstiileistä huonokuntoisia, ettei niitä pysty enää käyttämään. EU:n jätedirektiivin muutos tulee muuttamaan merkittävästi tekstiilijätteiden hyödyntämistä, koska vuoteen 2025 mennessä Euroopan maiden on järjestettävä tekstiilijätteiden erilliskeräys. Pelkkä keräys ei kuitenkaan ole kierrätystä, ja siksi on vauhdikkaasti kehiteltävä ratkaisuja tekstiilien jatkojalostukselle. Direktiivin taustalla ovat tekstiilialan sosiaaliseen- ja ympäristövastuuseen liittyvät ongelmat, jotka ovat aiheutuneet muun muassa puuvillan viljelystä. Ehkä tunnetuin ympäristökatastrofi oli Aral-järven kuivuminen vuonna 2014. Kazakstanin ja Uzbekistanin välillä sijaitseva Aral oli aikoinaan maailman neljänneksi suurin järvi, joka on nyt imetty kuiviin peltojen kastelun vuoksi. KOTITALOUKSIEN POISTOTEKSTIILIT PAIMIOON Pohjoismaiden ensimmäinen poistotekstiiliä laajamittaisesti teollisuuden uusiokäyttöön käsittelevä jalostuslaitos valmistuu Paimioon vuonna 2021. Laitoksen rakennuttava Rester Oy jalostaa Paimiossa yritysten poistotekstiiliä ja vuokralaiseksi samaan kiinteistöön tuleva LounaisSuomen Jätehuolto Oy (LSJH) käsittelee omalla linjastollaan kotitalouksien poistotekstiiliä. ”Mikäli kaikki menee Paimion pilottilaitoksessa suunnitelmien mukaan, Turkuun Topinojalle tehdään myöhemmin hankintapäätös täyden mittakaavan laitoksesta, joka käsittelisi koko Suomen poistotekstiilit”, kertoo poistotekstiilin jalostuslaitoksen projektipäällikkö Marko Kokkonen
Poistotekstiilin lajittelua poistotekstiilihallilla Turussa. Poistotekstiilijäte lajitellaan laatunsa perusteella eteenpäin eri kanaviin. Hyväkuntoiset tekstiilit päätyvät LSJH:n poistotekstiilimyymälään, osa päätyy tilauksina pienyrityksille ja loput energiahyödyntämiseen eri jätevoimalaitoksiin.
Lounais-Suomen jätehuollosta. POISTOTEKSTIILISTÄ ON MONEKSI Tuleva laitos pystyy vuosittain käsittelemään 12 000 tonnia poistotekstiiliä, mikä on noin 10 prosenttia Suomen tekstiilijätemäärästä. Lopputuotteena molemmilta linjastoilta syntyy kierrätyskuitua, josta voi tuottaa teollisuuden eri käyttökohteisiin esimerkiksi lankaa ja kangasta, rakennus- ja laivateollisuuden eristysmateriaaleja, akustiikkalevyjä, komposiitteja, non-woven- ja suodatinmateriaaleja sekä muita teknisiä tekstiilejä, kuten geo-tekstiilejä. Hanke
"ON MAHDOLLISTA, ETTÄ TULEVAISUUDESSA TURUSSA KÄSITELTÄISIIN MYÖS MUIDEN ITÄMEREN ALUEEN VALTIOIDEN POISTOTEKSTIILEJÄ."
on herättänyt nyt jo myös kansainvälistä kiinnostusta ja on mahdollista, että tulevaisuudessa Turussa käsiteltäisiin myös muiden Itämeren alueen valtioiden poistotekstiilejä. ”Yrityksille direktiivi avaa paljon mahdollisuuksia. Nyt etsimme avatun kuidun loppukäyttäjiä ja innovoimme kiinnostuneiden kanssa
uusia käyttötapoja. Tulemme myös kilpailuttamaan poistotekstiilien kuljetukset”, Kokkonen jatkaa. KERÄYSVERKOSTO VALTAKUNNALLISEKSI 2020-2022 Ennen käsittelyä poistotekstiilit lajitellaan materiaaleittain eri kuituluokkiin käyttäen apuna optista tunnistusteknologiaa, jota LSJH on ollut mukana kehittämässä. Näin varmistetaan raaka-aineen ja siitä valmistettavien kuitutuotteiden laatu. Yhteistyöllä jätelaitokset valmistautuvat vaatimukseen järjestää keräys kotitalouksien poistotekstiilille EU-direktiivin mukaisesti vuoteen 2025 mennessä tai valmisteilla olevan jätelakiesityksen mukaan Suomessa jo vuonna 2023. Tavoitteena on, että pilottilaitoshankkeeseen osallistuvat vaiheittain kaikki kuntaomisteiset jätelaitokset. Kotitalouksien poistotekstiilin erilliskeräysverkosto laajennetaan valtakunnalliseksi vuosien 2020–2022 aikana. Mikäli yrityksellä on paljon tekstiilijätettä, se voi tehdä vastaanottopyynnön Materiaalitori.fi -palvelun kautta.
31 KAUPPAKAMARI
KALENTERI
19.11. Tilinpäätös- ja veropäivä 2020 Turun kauppakamarin perinteisessä Tilinpäätös- ja veropäivässä saat jälleen tuoreimmat tiedot verotuksesta ja kirjanpidosta! Tilinpäätös-ja veropäivä järjestetään tuttuun tapaan Scandic Julian Å-salissa, torstaina 19.11. klo 9–16.
ILMOITTAUDU MUKAAN WWW.TURUNKAUPPAKAMARI.FI
MARRASKUU
LOKAKUU
6.
ONNISTUNEEN ESIMIESTYÖN JA JOHTAMISEN AVAIMET
8.
DISTANSKURS: HANTERING AV UNDERPRESTERANDE PERSONAL
9. 16. 22. 22. 27-28. 28-29. 30.
Työkaluja johtamiseen niin psykologian kuin juridiikankin näkökulmasta.
Vad är underprestation och hur ställer man som arbetsgivare och förman kraven på ett korrekt sätt? RIMA – RISKEISTÄ MAHDOLLISUUKSIIN
Neliosainen koulutus auttaa PK-yrityksiä tunnistamaan uhkia ja arvioimaan riskejä. RAUMAN MERIVERKOSTOPÄIVÄ 2020
Kervetuloa tutustumaan merenkulun ja laivanrakennuksen kärkeen Raumalle! LIVE STREAM: HR-VUOSIKELLO
HR-vuosikellon laatiminen selkeyttää HR:n moninaista tehtäväkenttää. WEBINAARI: VISIOIDEN JA STRATEGIOIDEN TALOUSMALLINTAMINEN NIIN, ETTÄ KASSA KESTÄÄ MYÖS TULEVAISUUDESSA
Kouluttajana LJK Riku Lehtinen SHIFT BUSINESS WEBSTIVAL
Turun kauppakamarin jäsenille liput alennettuun hintaan koodilla: shift20kauppakamari WEBINAARI: VISIOIDEN JA STRATEGIOIDEN TALOUSMALLINTAMINEN NIIN, ETTÄ KASSA KESTÄÄ MYÖS TULEVAISUUDESSA
Kouluttajana LJK Riku Lehtinen
LIVE STREAM: TYÖLAINSÄÄDÄNNÖN AJANKOHTAISPÄIVÄ
Ohjelmassa ajankohtaiset lakimuutokset ja uudet oikeuskäytännöt
32 KAUPPAKAMARI
3. 4. 12. 13. 19. 24. 24. 27. 30.
WEBINAARI: TALOUDEN JOHTAMINEN
Johtaminen tehostuu – seuraako henkilöstösi osaaminen mukana kehityksessä? WEBINAR: AKTUELLT OM SEMESTERLAGEN
Kenaste ändringarna i semesterlagen och några exempel på hur bestämmelserna ska tillämpas. DISTANSKURS: HANTERING AV OSAKLIGT BETEENDE PÅ ARBETSPLATSEN
Föreläsare: Heidi Furu och Heidi Kullberg, DKCO Advokatbyrå
ARVONLISÄVEROTUKSEN AJANKOHTAISKATSAUS
Verohallinnon uudet ohjeet & lainsäädännön viimeaikaiset ja tulevat muutokset TILINPÄÄTÖS- JA VEROPÄIVÄ 2020
Tuoreimmat tiedot verotuksesta ja kirjanpidosta! WEBINAARI: NÄIN SAAT TALOUSJOHTAJASI RAKASTAMAAN MARKKINOINTIA
Mikä markkinoinnissa toimii ja miten se todennetaan rahassa? TURUN KAUPPAKAMARIN SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS
Lämpimästi tervetuloa!
ANNA PERHON ANTISÄÄTÄJÄ™ – AJANKÄYTTÖKLINIKKA
Lisämateriaalina Antisäätäjä-kirja, jota voi kuunnella maksutta 30 pv ajan! WEBINAR: ÄNDRINGAR I MOMSLAGEN 2021
Höjning av gränsen för ringa verksamhet
Q&A LAKIMIES
KIRJANPITO
TYÖSUHDEASIAT
SOPIMUSASIAT
VEROTUS
YHTIÖOIKEUS
MUU YRITYSJURIDIIKKA
Vaihteleva työaika Työsopimukseen on mahdollista lisätä ehto työntekijän vaihtelevasta työajasta. VAIHTELEVA TYÖAIKA ilmenee esimerkiksi järjestelynä, jossa työntekijän työaika määrättynä ajanjaksona vaihtelee tietyn vähimmäis- ja enimmäismäärän välillä. Tällöin työsopimuksessa on voitu esimerkiksi sopia työaikajärjestelystä, jossa työntekijä työskentelee viikossa 10-30 tuntia. Mikäli työn vähimmäismääräksi on sovittu nolla tuntia viikon tai pidemmän ajanjakson aikana, puhutaan nollatuntisopimuksesta. Lisäksi vaihtelevan työajan ehto voi ilmentyä järjestelynä, jossa työntekijä sitoutuu tekemään työtä erikseen kutsuttaessa. Työnantaja ei saa laatia työsopimukseen vaihtelevan työajan ehtoa, jos työvoiman tarve on kiinteä. Kiellettyä on myös se, että työnantaja ehdottaa vähimmäistyöaikaa pienemmäksi kuin työvoiman tarve edellyttää. Huomioitavaa kuitenkin on, että edellä mainitut rajoitukset koskevat vain tilannetta, jossa vaihtelevan työajan ehtoa on esittänyt työnantaja. Mikäli työntekijä tekee vaihtelevasta työajasta aloitteen, voidaan siitä sopia vapaasti. Mikäli vaihtelevan työaikaehdon vähimmäistyöaika ei vastaa työteon todellista määrää, voi työntekijä esittää kyseisen ehdon muuttamista. Tällöin työnantajalle muodostuu velvollisuus käydä työntekijän kanssa asiasta neuvottelu, kohtuullisessa ajassa. Jos osapuolilla on edelleen neuvotteluiden jälkeen erimielisyyttä työvoimatarpeesta, tulee työnantajan kirjallisesti perustella, miksi alkuperäinen vähimmäistyöaika vastaa työnantajan työvoimantarvetta. Lisätyön ja vähimmäistyöajan ylittävästä työajasta on lisäksi hyvä ymmärtää muutama seikka. Ensinnäkin, jos työntekijän työajaksi on määritelty 10-30 tuntia, on 10 tuntia verrattavissa kiinteää työaikaa noudattavan työntekijän asemaan. Tällöin työnantaja on sitoutunut tarjoamaan työntekijälle työtä 10 tuntia ja työntekijä on sitoutunut työskentelemään 10 tuntia. Mikäli työnantaja haluaa työntekijän tekevän työtä yli vähimmäistyöajan, on työntekijälle varattava tilaisuus ilmoittaa, missä määrin hän voi työtä ottaa vastaan. Toisaalta, jos työnantaja haluaa teettää työntekijälle työtä yli työsopimuksen mukaisen työn enimmäismäärän, syntyy tilanteessa työaikalain tarkoitta-
maa lisätyötä, jota voidaan teettää työntekijän suostumuksen perusteella. Vaihtelevan työaikajärjestelyn piirissä olevalla työntekijällä on oikeus sairausajan palkkaan, mikäli hän olisi ollut töissä. Käytännössä ja helpoiten tämä on osoitettavissa muun muassa työvuoroluettelon merkinnöin tai osoittamalla tietyt vakiintuneet olosuhteet eli esimerkiksi sen, että työntekijä on ollut aina torstaisin töissä. Loppuun on syytä vielä todeta, että työehtosopimuksin on mahdollista poiketa monesta edellä mainitusta seikasta. Muistathan aina tarkistaa oman alasi työehtosopimus.
TEKSTI: PAULIINA PALMGREN, LAKIASIAINHARJOITTELIJA, TURUN KAUPPAKAMARI
33 KAUPPAKAMARI
© 2020 Ernst & Young OY. All Rights Reserved. ED None.A20003fi
YHTEYSTIEDOT
Jos näkee aina riskejä voiko hyvä mahdollisuus jäädä käyttämättä? Me autamme asiakkaitamme hyötymään uusista mahdollisuuksista ja hallitsemaan riskejä. Lähimmän asiantuntijamme löydät osoitteesta: ey.com/fi
TURUN KAUPPAKAMARI PUOLALANKATU 1 20100 TURKU VAIHDE (02) 2743 400 www.turunkauppakamari.fi TOIMITUSJOHTAJA KAISA LEIWO puh. 040 556 6697 KOULUTUSPÄÄLLIKKÖ MARIA LINDBOM puh. 050 573 0370 EDUNVALVONTAPÄÄLLIKKÖ OLLI HAKALA puh. 050 601 77 ASIAKKUUSPÄÄLLIKKÖ MIRO LAAKSONEN puh. 045 133 5586 YHTEYSPÄÄLLIKKÖ TIINA VAINIO puh. 050 321 2781
ASIAKIRJASIHTEERI SATU LEHENBERG puh. (02) 2743 404 KOULUTUSSIHTEERI ELINA VIRTA puh. (02) 2743 411 LOIMAAN KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies NIINA NURMI puh. 050 372 1132 SALON KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies ANNARIINA AALTO puh. 044 778 2133 UUDENKAUPUNGIN KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies RAIMO RANTANEN puh. 040 546 4100 Sähköpostit muotoa: etunimi.sukunimi@kauppakamari.fi
VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ KATRI KURKELA puh. 041 506 9454 JOHDON ASSISTENTTI RIITTA VESAMÄKI puh. (02) 2743 445
Rakennetaan onnistumisia RTC Vahanen Turku Oy Veistämönaukio 1-3, 20100 Turku P. 0207 698 618 www.vahanen.com
Luo tarinaasi Naantalissa Naantalissa on tutkitusti onnelliset asukkaat* ja tyytyväiset yrittäjät*. www.naantali.fi
Visit Naantali
*
EPSI Rating 2019, Varsinais-Suomen Maakuntaennuste 2020, EK Kuntaranking 2019
Naantali
HYVÄ UUTINEN Rostiksessa halutaan korostaa sen karjalaisia juuria ja puhtaita makuja Suomen luonnosta.
Leipomo Rostenin maukas menestysresepti TURKULAISEN LEIPOMO ROSTENIN UUTUSTUOTE ROSTIS VOITTI SUOMALAINEN MENESTYSRESEPTI 2020 -KILPAILUN ELOKUUSSA. ROSTIS ON UUDENLAINEN RUISPOHJAINEN PAISTOPISTETUOTE, JONKA RAPEAN KUOREN SISÄLTÄ LÖYTYY RIISIPUURO- JA MUNATÄYTE. 1930-LUVULLA PERUSTETTU LEIPOMO ROSTEN KEHITTELEE JATKUVASTI UUSIA TUOTTEITA.
Leipomo Rostenin markkinointijohtaja Veera Meltovaara, mistä ajatus osallistua kilpailuun lähti? – Halusimme olla mukana kehittämässä suomalaista ruokakulttuuria. Rostis on innovaatio, joka yhdistää jotain perinteistä ja jotain aivan uutta. Kuinka usein kehittelette uusia tuotteita ja miten kehitysprosessi teillä etenee? – Kehittelemme jatkuvasti uusia tuotteita. Useimmiten prosessi alkaa niin, että joku johtoryhmästä saa hyvän idean tai tuotekehittelijämme kokeilee jotain uutta ja oivaltaa jotain, mikä voisi toimia isommassakin mittakaavassa. Meillä tehdään tuotekehitystä pienellä porukalla, mutta moni tekee sitä sydämellä ja mielenkiinnolla. Tuotekehitys on avain tulevaisuuteen.
Mikä on yrityksenne menestystekijä? – Mottomme on ”perinteinen edelläkävijä” ja pyrimmekin aina luomaan jotain uutta emmekä kopiomaan jotain jo olemassa olevaa. Keskisuurena toimijana pyrimme myös löytämään markkinasta sopivia markkinarakoja eri tuoteryhmille. Kuuntelemme myös asiakkaitamme ja otamme huomioon heidän tarpeensa. Miten näette leipomotuotteiden markkinan kehittyvän tulevaisuudessa! – Vegaanisuus ja ”tonittomuus” ovat tulleet jäädäkseen. Lähiruoka ja suomalaisuus nostavat myös näin korona-aikana päätään vahvasti. Uskomme, että tulevassa kuluttajat valitsevat helpommin suomalaisen kuin ulkomaisen tuotteen. Rostiksia on saatavissa syksyn 2020 ajan vain S-ryhmän paistopisteistä. Vuodesta 2021 alkaen Rostenin Rostiksia on saatavissa laajemmin. 35 KAUPPAKAMARI
Tehdään hyvä huominen.
Muutakin kuin korkeakoulutusta. Turun AMK on työelämän monipuolinen kumppani. Yrityskoulutukset | Opiskelijayhteistyö | Tutkimus- ja kehittämispalvelut turkuamk.fi/työelämäpalvelut
tok.fi
HYVÄ MENO. JA PALUU. Siljan laivoilla: 1480 hyttiä merinäköalalla | 24 ravintolaa | 26 myymälää | huippuviihdettä Varaa 23 h -risteily Turusta matkamyymälästä tai silja.fi Varaukset myös p. 0600 157 00 (1,75 €/vastattu puhelu + aina pvm/mpm). Turun matkamyymälämme palvelee osoitteessa Yliopistonkatu 27. Paikkoja rajoitetusti. Oikeudet muutoksiin pidätetään.