Kauppakamarilehti 1/2018

Page 1

WWW.TURUNKAUPPAKAMARI.FI

1/2018

YRITYKSET OVAT MYÖS kuntatalouden tukijalka s. 16

NAISJOHTAJAT löivät ennätykset pörssiyhtiöiden johtopaikoilla s. 22

PARAS SUOMI KAIKILLE

Juho Romakkaniemi, Keskuskauppakamarin uusi toimitusjohtaja s. 12

PÄÄKIRJOITUS: KAISA LEIWO

KOLUMNI: KARI LIUHTO


GLOBAALEJA KONTAKTEJA KANSAINVÄLISIÄ MESSUJA UUSINTA VIENTITIETOA WORLD TRADE CENTER TURKU APUNA KANSAINVÄLISTYMISESSÄSI.

Tutustu ja liity jäseneksi:

WTC-TURKU.FI


Varsinais-Suomen kasvu perustuu osaamiseen Varsinais-Suomi on tällä hetkellä Suomen talouden kasvun veturi. Puhutaan positiivisesta rakennemuutoksesta eli kotoisammin Poresta. Tällä tarkoitetaan alueen teollisuuden poikkeuksellisen voimakasta rakenteellista muutosta, joka uudistaa liiketoimintoja ja mahdollistaa kasvun. Teollisuuden hyvä kehitys ja Pore perustuvat osaamisen ja uudistumisen tuomaan kilpailukyvyn paranemiseen. Osaamisen kehittäminen ja osaava työvoima ovatkin nousseet erityisen tärkeiksi yritysten toimintaedellytysten ja kasvun turvaamisessa. Työvoiman tarve tulee kasvamaan voimakkaasti ainakin 2020-luvun puoliväliin saakka. Varsinais-Suomessa tarvitaan seuraavan viiden vuoden aikana 15 000–30 000 uutta työntekijää. On nähtävissä, että työvoimapula nousee ja on paikoin jo noussut yhdeksi kasvun suurimmista pullonkauloista. Turun kauppakamari kysyi joulun alla jäseniltään osaavan työvoiman saamisesta. 51,1 % vastaajista ilmoitti, että vaikeus löytää osaavaa työvoimaa rajoittaa yrityksen kasvua. Tulos on huolestuttava. Mikäli osaavaa työvoimaa ei onnistuta rekrytoimaan, jää osa kasvusta toteutumatta. Siihen meillä ei ole varaa. Osaajapulaan on tartuttava nopeasti ja kaikin mahdollisin keinoin. Keskeistä kasvun turvaamisessa on koulutuksen kehittäminen. Joustava, elinikäisen oppimisen periaatteille rakentuva ja yritysten tarpeisiin reagoiva koulutus on avainasemassa. Nyt on otollinen aika innovatiivisille koulutuskokeiluille, jotka voidaan kytkeä esimerkiksi ammatillisen koulutuksen uudistumiseen.

Varsinais-Suomessa tarvitaan seuraavan viiden vuoden aikana 15 000– 30 000 uutta työntekijää.

Koulutuksen lisäksi tarvitaan panostusta tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Eniten pulaa Varsinais-Suomessa on tekniikan alan korkeakoulutuksesta ja tutkimuksesta, joiden volyymi on hätkähdyttävän pieni, kun se suhteutetaan alueen teolliseen tuotantoon. Kun alueen yritykset valmistautuvat kiristäytyvään globaaliin kilpailuun, on paikallisen osaamispääoman rakentaminen elintärkeää. Alueen omia koulutus- ja tutkimusresursseja tulee pitkäjänteisesti vahvistaa, jotta hyvä kilpailukyky voidaan säilyttää. Työvoimapulaa voidaan ehkäistä myös edistämällä työvoiman liikkuvuutta. Infrastruktuuri-investoinnit ovat tässä avainasemassa. Tunnin juna eli nopea junayhteys Helsingin ja Turun välillä paitsi nopeuttaisi ja lisäisi pendelöintiä niin myös kasvattaisi osaamispääomaa. Vaasan yliopiston tutkimuksen mukaan tunnin junan tuoma uusi aineeton ja inhimillinen pääoma tuottaisi 40–50 miljoonan tuotot kansantalouteen nopeamman liikkumisen hyötyjen lisäksi. Keinoja siis löytyy, nyt tarvitaan nopeaa ja joustavaa reagointia. Pidetään Varsinais-Suomi osaavan kasvun tiellä.

KAISA LEIWO

toimitusjohtaja Turun kauppakamari 3 KAUPPAKAMARI


MERIVERKOSTOT 2018 Naantalin kylpylä Ball Room ja luentosalit Birgitta ja Kristiina Ti 13.3.2018 klo 13.00 Matkailijantie 2 • 21100 Naantali Haluatko osasi meriteollisuuden menestyksestä?

NAANTALIN NAVIRE

Tule tutustumaan alalla toimiviin yrityksiin ja kertomaan, millaista osaamista sinun yrityksesi voisi heille tarjota.

Naantalin Navire on uusi 30 ha suuruinen alue teollisuusyritysten tarpeisiin.

Meriverkostot 2018 on ammattilaistapahtuma, jossa näytteilleasettajina on 50 alalla toimivaa yritystä.

Turun Korjaustelakan, Naantalin sataman ja E18 tien läheisyys. Mahdollisuus hakea 20 % suuruista investointitukea. Räätälöitäviä ja valmiita tontteja.

Asiantuntijapuheenvuoroissa muun muassa • • • •

Kannattaako laivan purku Suomessa? Meyer Turku ja yhteistyöverkostot Autonomisten laivojen kehitys Kokonaistoimittajana kansainvälisillä markkinoilla

Lisätiedot tapahtumasta ja Naviren alueesta: Elinkeinoasiamies Jorma Ranta jorma.ranta@naantali.fi 044 733 4691

Vanhassa vara parempi? Uusi vie eteenpäin? EY auttaa perhe- ja kasvuyrityksiä säilyttämään perinteensä ja kehittämään toimintaansa samalla uusiin suuntiin. 250 000 ey:läisen verkostomme palvelee yli 150 maassa, Suomessa 23 toimipisteessä. kasvuvoimaa.ey.fi ey.com/fi

© 2018 Ernst & Young Oy. All Rights Reserved. A17014 i

Ilmoittaudu kävijäksi www.naantali.fi/meriverkostot - sivulla olevasta linkistä.


SISÄLTÖ

JULKAISIJA TURUN VIESTINTÄKAMARI OY & TURUN KAUPPAKAMARI PUOLALANKATU 1 20100 TURKU WWW.TURUNKAUPPAKAMARI.FI OSOITTEENMUUTOKSET PUH. 02 2743 400 KAUPPAKAMARI@TURKU. CHAMBER.FI

19

KAUPPAKAMARIN VEROJALANJÄLKIKAMPANJA NOSTAA ESIIN YRITYSTEN ROOLIN KOTIKUNTANSA TALOUDEN JA HYVINVOINNIN TURVAAJANA.

PÄÄTOIMITTAJA KAISA LEIWO TOIMITTAJA KATRI KURKELA TAITTO KATRI KURKELA KONSEPTI JA ULKOASU KUMPPANIA OY JA KESKUSKAUPPAKAMARI ILMOITUSMYYNTI KATRI KURKELA PUH. 041 506 9454 ILMESTYY HELMI-, TOUKO-, SYYS-, JA MARRASKUUSSA PAINO NEWPRINT OY, RAISIO ISSN 2342-0790

9 UUSI JÄSEN Paraisten kaupunki on vilkas saaristoparatiisi ympäri vuoden

12 HENKILÖ Keskuskauppakamarin uusi toimitusjohtaja esittäytyy

7 LYHYESTI LUKUINA Yritykset ovat hyvinvointiyhteiskunnan kivijalka

10 URAPOLKU Haastattelussa Raisio Oyj:n toimitusjohtaja Pekka Kuusniemi

16 TEEMA Yritykset ovat kuntatalouden tukijalka

8 B&A VINKIT Parhaat blogit ja sovellukset bisnekseen ja vapaa-aikaan

21 PALKINTO Vuoden 2017 vientipalkinto bioteknologiayritys Biovian Oy:lle

24 ALUEELTA Nopeammat yhteydet ja perusta älykaupungille

27 AJANKOHTAISTA LAKIASIAA Vaihtelevan työajan pelisäännöt pähkinänkuoressa

26 TAPAHTUMAKALENTERI Alkuvuoden koulutustarjonta ja jäsentilaisuudet 28 KAMARIKUULUMISIA Otoksia loppuvuoden ja alkukevään tapahtumista

KANNESSA: JUHO ROMAKKANIEMI KUVA: RONI REKOMAA KOULUTUSKULUJEN VEROKOHTELUUN SELKEYTTÄ

31 5 KAUPPAKAMARI


KIRJA

NYT PUHUTTAA

SANO SE SOMEKSI

Yrityksiltä vihreää valoa uudelle musiikkitalolle

OLETKO OMAN kohderyhmäsi ruhti-

nas vai onko organisaatiosi rakastetuin instituutio maan päällä? Jos vastasit myönteisesti, älä lue tätä kirjaa. Muussa tapauksessa kannattaa kyllä lukea. Sano se someksi 1+2=3 – Sosiaalisen median suuri laskuoppi on suunnattu niille osaajille ja organisaatioille, jotka haluavat hyödyntää sosiaalista mediaa työssään. Hyödyntämistä on

SOME SUJUVOITTAA ARKEASI JA KASVATTAA VERKOSTOASI. monenlaista: some sujuvoittaa arkeasi, kasvattaa verkostoasi, nopeuttaa uralla etenemistäsi, opettaa uutta ja tukee henkilöbrändiäsi. Yrityksille some taas antaa kanavan asiakas­kontakteille, keinon markkinointiin, tuen myyntiin ja välineen kriisi­viestintään. Tämä kirja kertoo vinkit ammattimaiseen someläsnäoloon sekä yksilölle että organisaatiolle. Kirja käsittelee somekanavat, blogit, podcastit, kriisiviestinnän ja monta muuta tärkeää somen osa-aluetta, joita pääset hyödyntämään työssäsi. Kirja on konkreettinen ja keissi­pitoinen käytännön opas, kuten kaikki Katleenan kirjat. Sosiaalinen media elää ja muuttuu koko ajan. Niinpä tämäkin kirja on perusteellisesti uudistettu - ja jo kolmas painos. Ensimmäinen Sano se someksi ilmestyi vuonna 2010, ja seuraava kahdessa osassa vuonna 2014.

6 KAUPPAKAMARI

TURUN KAUPPAKAMARI KYSYI TURUN SEUDUN MATKAILU- JA PALVELUALOJEN YRITYSTEN MIELIPITEITÄ UUDEN MUSIIKKITALON RAKENTAMISESTA. 68 PROSENTTIA YRITYKSISTÄ SUHTAUTUI POSITIIVISESTI UUDEN MUSIIKKITALON RAKENTAMISEEN. Suuri osa yrityksistä arvioi kyselyssä uuden musiikkitalon tuovan kasvua matkailu- ja palvelualoille. 48,5 % yrityksistä arvioi, että uusi musiikkitalo toisi kasvua matkailu- ja palvelualoille paljon tai erittäin paljon. Vain 4 % yrityksistä ei uskoisi uuden musiikkitalon tuovan yhtään kasvua. Holiday Club Caribian Resort Manager Jussi Valtola ja Turun kauppakamarin matkailuvaliokunnan sihteeri, johtaja Paula Virri pitävät alueen korkeatasoista kulttuuritarjontaa erittäin tärkeänä erityisesti matkailun ympärivuotisuuden kehittämiselle. Sen lisäksi, että musiikkitalo tarjoaisi modernit puitteet kulttuuritarjonnalle, uuden musiikkitalon nähdään lisäävän Turun vetovoimaa kokous- ja kongressikaupunkina myös kansainvälisesti, mikäli hanke toteutetaan niin, että se palvelisi myös kongressien järjestämistä. Avoimissa vastauksissa moni vastaaja mainitsi niin sanotun hämähäkkitontin olevan sopiva paikka uudelle musiikkitalolle. Sijainti tukisi Turun keskustan vision kulttuurirantavisiota. Vastauksissa korostettiin myös rakennuksen arkkitehtuurin merkitystä vetovoimatekijänä. ”Arkkitehtuuriltaan säväyttävä ja kiinnostava talo voisi olla jo sinällään kiinnostava matkakohde, ja musiikkitalo

tulisikin suunnitella vastaamaan tulevia vuosikymmeniä siten, että se voisi toimia myös kaupunkilaisten ja matkailijoiden olohuoneena”, arvioi johtaja Paula Virri Turun kauppakamarista. Yksi uuden musiikkitalon puolestapuhujista on Holiday Club Caribian Resort Manager Jussi Valtola, joka pitää alueen korkeatasoista kulttuuritarjontaa erittäin tärkeänä erityisesti matkailun ympärivuotisuuden kehittämiselle. ”Uusi musiikkitalo turvaisi Turun menestymisen kilpailussa pääkaupunkiseudun ja Tampereen kanssa, mitä tunnin juna tukisi. Myös Turun houkuttelevuus Tukholman suunnasta saisi uuden ulottuvuuden, ja mielenkiintoinen uusi kulttuurikohde lisäisi uutta kysyntää ja kasvua. Sibelius-talo Lahdessa on hyvä esimerkki kiinnostavan musiikkitalon positiivisesta vaikutuksesta koko kaupungin imagoon”, Valtola perustelee. Tiedot ilmenevät Turun kauppakamarin toteuttamasta kyselystä, joka suunnattiin noin 200:lle Turun seudulla sijaitsevien matkailu-, ravitsemus ja vähittäiskaupan alan yritysten toimitusjohtajalle. Kyselyyn vastasi 75 toimitusjohtajaa ja vastausprosentti oli 40. Kysely toteutettiin 11.1. –19.1.2018.


LYHYESTI LUKUINA

3,09 MRD € 270 000

Suomalaiset yritykset tilittivät veroja yhteensä 43,76 miljardia euroa vuonna 2015. Yhteisöveron osuus oli 10 %.

Yritykset ovat hyvinvointiyhteiskunnan kivijalka. Suomessa on yli 270 000 veroja maksavaa yritystä.

43,76 MRD €

Yritysten maksamat energiaverot riittävät kattamaan kaikki vuonna 2015 maksetut perheeseen ja lapsiin liittyvät sosiaalietuudet kuten lapsilisät ja kotihoidontuet.

Yritysten maksamista veroista 2 % eli 0,88 miljardia euroa tulee tupakkaveroista. Summa riittää kattamaan kaikki vuonna 2015 maksetut opintotuet asumislisä mukaan lukien.

2%

mrd.

UUDET JÄSENET Agrox Oy, Turku Auran Apteekki, Aura Bonava Suomi Oy, Turku Cadmatic Oy, Turku Eskola Management Oy, Turku Henkilöstövuokraus Rent-X Oy, Espoo HT Auditing Oy, Turku InnoTools Oy, Turku Kustavin kunta Levy-Jaati Oy, Turku

Loimaan seudun työkeskuksen tuki ry, Loimaa Lääkärikeskus Medisonar Oy, Turku Maanrakennus J. Mäentausta Oy, Oripää MDD Terveyspalvelut Oy, Turku Naantalin LVI-Suunnittelu Oy, Naantali Nautione Oy, Naantali N-Clean Oy, Turku € Oy Koira-Kissaklinikka, Turku Pargas stad - Paraisten kaupunki Pestivoima Oy, Turku

Petrox Oy, Naantali Restart Oy, Turku Senioriapu VarPu Oy, Turku SerenusKodit Oy - Sisukoti, Aura SHIFT Events Oy, Turku Suomen Kuulosuojaus Oy, Raisio Sähköpoint Oy, Turku Therm Finland Oy, Turku Turun Tietopalvelu Oy, Turku Turun VIII Linnan apteekki, Turku

7 KAUPPAKAMARI


SOVELLUS- JA BLOGIVINKIT

Kari Korkiakoski @ blogi Futurelab Finlandin toimitusjohtaja Kari Korkiakosken herätteleviä ajatuksia asiakaskokemuksesta. karikko.wordpress.com

Muutosjohtajan matkassa

Turun kauppakamari @kauppakamaritku

CM Kupittaan @AaltonenHannu blogissa: #Sääntely'n purku kauppojen #aukiolo'ssa on odotetusti tuonut mukanaan hyvää. #kauppa #turku

Mainostoimistoyrittäjän strategic planner ja kirjailija Riikka HackseliusFonsénin oivalluksia muutosjohtamisesta. hackselius.com

Haystack Näppärä käyntikorttisovellus, jonka avulla paperiset käyntikortit voi skannata älypuhelimella digitaaliseen muotoon. thehaystackapp.com

VIIKON JÄSEN JUTTUSARJASSA NOSTAMME ESIIN JÄSENYRITYSTEMME TARINOITA OSANA VARSINAISSUOMALAISTA MENESTYSTÄ. UUSI JUTTU SIVUILLAMME JOKA TIISTAI. WWW.TURUNKAUPPAKAMARI.FI

TURUN KAUPPAKAMARIN YHTEYSPÄÄLLIKÖKSI MIRO LAAKSONEN Tradenomi Miro Laaksonen aloitti vuoden alusta Turun kauppakamarin yhteyspäällikkönä. Laaksonen on 29-vuotias tradenomi Turusta. Laaksonen on aikaisemmin työskennellyt muun muassa yhteyspäällikkönä Attendolla. Hän toimii vuoden loppuun yhteyspäällikkö Tiina Vainion äitiysloman sijaisena. Laaksosella on monipuolisesti kokemusta muun muassa asiakassuhteiden hoitamisesta ja kehittämisestä. Laaksonen vastaa tehtävässään muun muassa kauppakamarin jäsenpalvelujen organisoinnista, jäsentyytyväisyyden kehittämisestä, jäsenyhteyksistä, uusjäsenhankinnasta ja jäsentapahtumien järjestämisestä. ”Olen todella innostunut uudesta työstä. Yhteyspäällikön tehtävä on hyvin mielenkiintoinen ja monipuolinen. Toivon, että voimme yhdessä jäsenyritysten kanssa kehittää kauppakamarin toimintaa vielä paremmaksi”, Laaksonen kertoo. Haluaisitko järjestää esimerkiksi aamukahvitilaisuuden tai kuulla lisää jäsenpalveluista? Ota yhteyttä miro.laaksonen@kauppakamari.fi tai 045 133 5586.

8 KAUPPAKAMARI


UUSI JÄSEN

VILKAS SAARISTOKAUPUNKI VAHVISTAA YRITYSPALVELUITAAN PARAINEN ON AITO SAARISTOKAUPUNKI, JOTA RAJAA JOKA SUUNNASTA MERI. VAIKKA KAUPUNKI ON SUUREN MÖKKITIHEYTENSÄ ANSIOSTA VILKAS KESÄKAUPUNKI, ELETÄÄN SAARISTOSSA AKTIIVISTA ELÄMÄÄ MYÖS YMPÄRIVUOTISESTI. YRITYKSILLE KAUPUNKI TARJOAA MONIPUOLISIA PALVELUITA. Houtskarin, Iniön, Korppoon ja Nauvon kunnat sekä Paraisten kaupunki muodostivat 1.1. 2009 uuden Länsi-Turunmaan kaupungin, joka 1.1. 2012 otti nimekseen Paraisten kaupunki. Varsinainen tarina Paraisten takaa alkaa kuitenkin kauempaa, kun keskiaikaisen kivikirkon ympärille rakentui tähän päivään saakka hyvin säilynyt idyllinen vanhakaupunki Gamla Malmen. Yksi Paraisten tarinan tärkeimmistä pääosan esittäjistä on edelleen kalkkikaivos, jonka ympärille rakentui yhtiö, muuta teollisuutta ja yhdyskunta. Tänään Paraisten kaupungissa asuu noin 15 500 asukasta, ja se käsittää suuren osan Saaristomeren alueesta ja sen tuhansista saarista ja luodoista. Riippumatta siitä, missä päin Paraisia liikkuu, näkee viitteitä merestä ja saaristosta. Paraisilla mökkitiheys on yksi Suomen suurimmista, ja kesäasukkaat moninkertaistavatkin asukasmäärän keväästä syksyyn. Paraisten vahvimmat valttikortit ovat kaksikielisyys, meren läheisyys ja hyvät palvelut. Kaupunki haluaa tukea elävää kaksikielisyyttä, joka antaa leimansa koko paikkakunnalle. Ruotsinkielisissä kouluissa opiskellaan toista kotimaista kieltä jo ensimmäiseltä luokalta lähtien, suomenkieliset koulut aloittavat ruotsinopinnot hieman myöhemmin. Monet harrastukset ja vapaa-ajan aktiviteetit toimivat Paraisilla kahdella kielellä, ja myös lukioissa ja kansalaisopistossa tehdään kielirajat ylittävää yhteistyötä. Yhdistyselämä on Paraisilla vilkasta, ja kaupungissa on laaja kirjo aktiviteetteja, joihin kaikki halukkaat mahtuvat mukaan. Monet ovatkin olleet yllättyneitä siitä, miten aktiivista elämää saaristossa eletään ympärivuotisesti. Matkailijoiden täyttämän kesän jälkeen syksy merkitsee lähtölaukausta monenlaisille eri kursseille ja tapahtumille. Paraisilla asukkaille tarjottavat palvelut ovat kauttaaltaan hyvät, ja esimerkiksi kouluissa tämä näkyy pieninä luokkakokoina, ammattitaitoisena henkilökuntana ja voimakkaana panostuksena koulunkäynninohjaajien määrään. Terveydenhuoltoon pääsee nopeasti, ja hammashoitoloihin ei ole tällä hetkellä jonoa. Paraisten kaupunki tarjoaa yrityksille hyviä yritystontteja, yrityshakemiston, yritysneuvonnan palvelusetelin, voimakkaasti kasvavan matkailualan ja tietysti maailman kauneimman saariston. Kaupungin yritysilmapiiri on vahvassa nousussa ja yhteistyö yrittäjäjärjestöjen kanssa sujuu mallikkaasti. Kaupungin elinkeino-osastoa tullaan vahvistetamaan yrityskehittäjällä tänä keväänä. Yrityskehittäjän on määrä toimia kentällä ja auttaa yrittäjiä löytämään uutta inspiraatiota sekä luomaan verkostoja. Kaavoituksen ja kaupunkisuunnittelun saralla Paraisilla on vireillä useita mielenkiintoisia hankkeita. Kaupunki laatii parhaillaan asemakaavoja palvelutarjonnan monipuolistamiseksi ja asuntokannan lisäämiseksi erityisesti Paraisten keskustassa meren äärellä ja hyvien joukkoliiken-

neyhteyksien varrella. Asukasmäärän kasvattamisella luodaan myös pienyrittäjille paremmat mahdollisuudet menestyä. Liikennesuunnitelun ajankohtaiset toimet tähtäävät erityisesti liikenneturvallisuuden parantamiseen ja yritysten näkökulmasta tärkeiden liikennehankkeiden edistämiseen. Kauppakamarilta Paraisten kaupunki toivoo hyvää yhteistyötä ja seudulle tärkeiden asioiden edistämisessä ja verkostoitumista. Tähän sisältyvät muun muassa yhteinen edunvalvonta kaksikielisyyteen, matkailuelinkeinoon ja tiehankkeisiin liittyvissä asioissa.

TIESITKÖ TÄMÄN PARAISISTA? •

ENITEN SAARISTOSSA ASUVIA ASUKKAITA JA ENITEN MYÖS SAARIA

ON VAHVASTI JA ELÄVÄSTI KAKSIKIELINEN: 57 % ASUKKAISTA ON RUOTSINKIELISIÄ, 42 % SUOMENKIELISIÄ JA 1 % MUITA

PARAISILLA ON PIKKUKAUPUNKIMILJÖÖTÄ JA SUURTEOLLISUUTTA, MAASEUTUA JA SAARISTOA

JÄNNITTÄVÄ HISTORIA JA RIKAS KULTTUURIELÄMÄ

MM. SEILIN SAARI JA ULKOSAARISTON UTÖ JA JURMO OVAT OSA PARAISTEN KAUPUNKIA

SUOMEN SUURIMPIA MÖKKIKUNTIA (YLI 8 600 MÖKKIÄ)

PINTA-ALASTA (5 548 KM²) 80 % ON VETTÄ

KAUPUNGILLA EI OLE LAINKAAN MAARAJAA JA ETELÄISIN KUNTARAJA ON MYÖS VALTAKUNNAN RAJA

KAUPUNGISSA ON 10 VIERASVENESATAMAA JA 20 PIENEMPÄÄ SATAMAA, JOTKA OTTAVAT VASTAAN VENEILEVÄT VIERAAT

9 KAUPPAKAMARI


URAPOLKU

Raisio Oyj:n toimitusjohtajalle isot brändit ovat tuttuja Oras Groupin konsernijohtajan tehtävästä Raisio Oyj:n toimitusjohtajaksi marraskuun alussa siirtynyt Pekka Kuusniemi pitää vastuullisesta työstä, joka tarjoaa alati haasteita. MIKÄ ON TYÖTEHTÄVÄSI TÄLLÄ HETKELLÄ? Toimin Raisio Oyj:n toimitusjohtajana. MILLAISISSA TYÖTEHTÄVISSÄ OLET URALLASI OLLUT? Olen työskennellyt koko työurani ajan

10 KAUPPAKAMARI

kansainvälisissä yhtiöissä tunnettujen brändien parissa. MISTÄ PIDÄT TYÖSSÄSI? Pidän vastuullisesta työstä, joka tarjoaa alati haasteita. MITÄ HARRASTAT VAPAA-AIKANASI? Harrastan matkapurjehdusta ja metsästystä. KOULUTUS: Valmistuin kauppatieteiden maisteriksi Åbo Akademista vuonna 1996. ENSIMMÄINEN TYÖPAIKKA Myynnin tehtävät, Suomen Unilever Oy.

MERKITTÄVIN ASKEL URALLA Merkittävin askel urallani on ollut nimitys perheyhtiö Oraksen ensimmäiseksi omistajasuvun ulkopuoliseksi toimitusjohtajaksi vuonna 2007. Vuodet Oraksella loivat hyvää pohjaa nykyiseen tehtävääni Raisio Oyj:n toimitusjohtajana. MUISTA! Asioilla on taipumus järjestyä - erityisesti kun vähän auttaa.


MONIPUOLINENPAIN OTALOPIENESSÄPA KETISSAMONIPUOLI NENPAINOTALOPIEN ESSÄPAKETISSAMO NIPUOLINENPAINOT ALOPIENESSÄPAKET ISSAMONIPUOLINEN Tuijussuontie 1, 21280 Raisio p. 010 231 2600 (vaihde)

Mielekkäästi kiinni työssä läpi uran Hyvinvoiva ihminen kukoistaa työssään. Hyvällä työurajohtamisella vaikutetaan yksilön työkykyyn eri elämäntilanteissa. Se on voimavarojen johtamista niin, että työntekijät voivat onnistua työssään. ”Yritysten päätehtävä on tuottaa lisäarvoa asiakkaille. Tuottamiseen vaikuttavat työvoiman oikeanlainen resursointi ja osaamisen ajantasainen vahvistaminen. Kilpailukyvystään kiinnostuneelle ­yritykselle on strateginen valinta panostaako se työurajohtamiseen”, toteaa Työeläkeyhtiö Elon työhyvinvointipäällikkö Marjo Wallin. Työurajohtamisen ytimessä ovat erilaiset työelämänkulun siirtymät ja niiden sujuvoittaminen hyvillä johtamiskäytännöillä. Työelämään astuva vasta rakentaa normistoa työkulttuureista. Varhaisilla työelämäkokemuksilla on kriittinen merkitys yksilön koko uralle. ”Positiiviset tai negatiiviset vaikutukset voivat tutkitusti ulottua jopa kymmenen vuoden päähän”, hän sanoo. Työurajohtaminen koskettaa kaikenikäisiä. Haasteet eivät ole varttuneen työväestön yksinoikeus, vaan myös nuoret voivat kohdata työelämänkulussaan ongelmakohtia. Tärkein työn voimavaroja lisäävä seikka joka ikävaiheessa on mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön. Mitä hyvällä työurajohtamisella saadaan parhaimmillaan aikaan? Wallinin mukaan tilanne on win-win-win. ”Työnantaja pystyy varmistamaan yrityksen kilpailukyvyn. On osaamispääomaa ja työkykyiset ihmiset, jotka pystyvät ­parhaimpaansa. Työntekijä saa hyödyntää osaamistaan ja tote­uttaa ­haaveitaan. Hyvä työkyky koko uran ajalta ennustaa ­vahvasti toimintakykyistä, onnellista ja tervettä vanhuutta”, sanoo Wallin.


HENKILÖ


Paras Suomi aivan jokaiselle

TEKSTI: PATRIK LINDFORS KUVAT: RONI REKOMAA

Keskuskauppakamarin uusi toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi haluaa laajentaa kuvaa kauppakamareista ainoastaan yritysten ja elinkeinoelämän edun ajajina. Romakkaniemen mielestä kauppakamareiden on aiempaa enemmän kerrottava, että edistämämme arvot luovat Suomea, joka on paras mahdollinen aivan jokaiselle suomalaiselle.

J

uho Romakkaniemi palaa maaliskuussa 2018 Brysselin vuosien jälkeen Suomeen ja Keskuskauppakamarin toimitusjohtajaksi. Hän on viimeisen kolmen vuoden aikana toiminut EU-komission varapuheenjohtaja Jyrki Kataisen kabinettipäällikkönä. Sitä ennen hän toimi muun muassa pääministeri Alexander Stubbin kabi-

nettipäällikkönä, komission varapuheenjohtaja Olli Rehnin kabinetissa sekä muissa keskeisissä tehtävissä politiikan ja hallinnon ytimessä niin Suomessa kuin Brysselissäkin. “Käyn tähän työhön hihat käärittyinä ja äärimmäisen motivoituneena. Suomen menestys on minulle sydämen asia. Sen eteen on voinut tehdä


JUHO ROMAKKANIEMI

KESKUSKAUPPAKAMARIN

toimitusjohtaja 1.3.2018 alkaen EUROOPAN KOMISSIO

kabinettipäällikkö (varapuheenjohtaja Jyrki Katainen, 1.11.2014– 28.2.2018) PÄÄMINISTERIN

ministeriryhmän erityisavustaja (pääministeri Alexander Stubb, kesäkuu 2014– marraskuu 2014) EUROOPAN KOMISSIO

kabinetin jäsen (varapuheenjohtaja Olli Rehn, heinäkuu 2012– kesäkuu 2014) PÄÄMINISTERIN

EU-erityisavustaja (pääministeri Jyrki Katainen, kesäkuu 2011– kesäkuu 2012) EU- JA KANSAINVÄLISTEN

asiain erityisavustaja (valtiovarainministeri Jyrki Katainen, huhtikuu 2007– kesäkuu 2011)

14 KAUPPAKAMARI

ja muiden pohjoismaiden globaalissa vertailussa työtä sekä Suomesta että Brysselistä”, toteaa Romakkorkean kilpailukyvyn takana. Pikemminkin chydekaniemi. niuslainen markkinoiden vapausajattelu ja avoimuus Juho Romakkaniemi haluaa toimitusjohtajana kansainväliselle kaupalle ovat olleet pohjoismaisen laajentaa ja kirkastaa kuvaa Keskuskauppakamarin menestyksen takana. Tämä on mahdollistanut tavoitteista ja roolista suomalaisessa yhteiskunnassa. myös vahvat verotulot valtiolle ja pohjoismaisen ”Haluaisin, että emme rajaa itseämme vain hyvinvointimallin rakentamisen. Sen etuna taas on yritysten ja elinkeinoelämän edun ajajaksi. Se luo ollut tasa-arvoisten mahdollisuuksien tarjoaminen helposti virheellisen mielikuvan yhteiskunnasta kaikille kansalaisille. Korkea koulutustaso on sitten nollasummapelinä, jossa omaa etua ajetaan muiden satanut laariin pitkän ajan kilpailukykynä. kustannuksella”, sanoo Romakkaniemi. ”Meidän on ”Suomi on menestynyt kerrottava, että haluamparhaiten silloin, kun olemme me edistää arvoja, joiden käyneet kauppaa ja olleet aktiiavulla luomme Suomen, SUOMI ON MAA, visia kansainvälisillä markkijoka on paras mahdolJONKA AINOA PYSYVÄ noilla. Kehitys ja kansakunnan linen aivan jokaiselle vaurastuminen ovat vastaavasti suomalaiselle.” GLOBAALI KILPAILUETU olleet heikompia silloin, kun Näitä arvoja ovat SIJAITSEE KORVIEMME olemme käpertyneet omaan vapaus, toimiva markkiVÄLISSÄ kuoreemme”, muistuttaa Ronatalous, terve kilpailu, makkaniemi. ”Lisäksi julkisen aidosti tasa-arvoiset sektorin kasvun ja nykyisenkin mahdollisuudet jokairahankäytön suhteen pitää olla selle sekä tarkoituksenaina terveen kriittinen”. mukainen sääntely ja investointeihin kannustava verotus. UUDISTUKSIA ON JATKETTAVA Romakkaniemen mielestä näiden arvojen mukaan rakennettu Suomi on avoin, globaali ja euroop- Nykyinen ja edelliset hallitukset ovat tehneet useita tarpeellisia uudistuksia, joista tärkeimmät ovat eläpalainen talous sekä paikka, jossa investoidaan ja keuudistus, suhteellisen hintakilpailukyvyn parantalous kasvaa. Sellaisessa Suomessa syntyy työpaiktaminen, yritysveron laskeminen, julkisen talouden koja jokaiselle työhaluiselle ja -kykyiselle. Siinä Suosopeuttaminen sekä kaupan ja muiden säädösten messa syntyy myös riittävästi vaurautta kaikille sekä vapauttaminen. Nämä toimenpiteet eivät kuitenverotuloja huolehtia muun muassa investoinneista kaan riitä hyvinvoinnin ylläpitämiseksi pidemmällä laadukkaaseen koulutukseen, huippututkimukseen aikavälillä. sekä arvokkaaseen huolenpitoon niistä, jotka eivät Seuraavan hallituksen suurin haaste tulee oleitse siihen kykene. maan työllisyyden vahvistaminen lähelle muiden ”Suomi on maa, jonka ainoa pysyvä globaali Pohjoismaiden tasoa. Työmarkkinauudistuksen kilpailuetu sijaitsee korviemme välissä”, Romakkatavoite tulee Romakkaniemen mukaan olla työlniemi summaa. ”Siksi investoinnit koulutukseen lisyysasteen nostaminen vähintään 75 prosenttiin varhaiskasvatuksesta peruskouluun, toiselle asteelle vuoteen 2023 mennessä ja 80 prosenttiin pidemmälja korkeakouluihin sekä tutkimukseen ja innovaatilä aikavälillä. Samalla on toteutettava sosiaaliturvan oihin ovat pärjäämisemme ehto.” kokonaisuudistus, joka vastaa työelämän muutoksiin, sopeuttaen työtuloja ja sosiaaliturvaa keskeTASA-ARVOA MARKKINOILLE JA nään ilman kannustinloukkuja. IHMISILLE Romakkaniemeä huolestuttaa opportunistinen Romakkaniemi haluaa, että Suomi on valtio, jossa politiikka, jossa vastustetaan kaikkea lyhyen tähtäijokainen voi saavuttaa kovalla työllä ja kyvyillään men poliittisen hyödyn tavoittelemiseksi. Maailma täyden potentiaalinsa riippumatta taustastaan ja ja talouden reunaehdot eivät muutu mahdollisen lähtökohdistaan. Sellainen maa toteuttaa yhtä aikaa vaalivoiton jälkeen, ja samat ongelmat on ratkaistava sekä yksilönvapauden korkeimmat ihanteet että riippumatta siitä, kuka on hallitusvastuussa. parhaan koko yhteiskunnan menestyksen kansain”Työllisyys- ja sosiaaliturvatalkoot ovat aivan välisessä kilpailussa. jokaisen hallitukseen pyrkivän puolueen edessä ensi ”Haluan, että kuka tahansa suomalainen, vaikka vaalikaudella”, Romakkaniemi muistuttaa. ”Olisikin hän ei itse toimisi yrityksessä tai elinkeinoelämäsviisasta olla turhaan maalaamatta itseään omaehtoisä, voi samaistua kauppakamareiden edustamiin sesti nurkkaan jo nyt.” arvoihin ja kokea, että tavoitteidemme edistäminen Romakkaniemen mukaan haasteet ovat esitarkoittaa parhaan mahdollisen Suomen rakentamerkiksi työllisyysasteen nostamiseksi sen verran mista myös hänelle”, sanoo Romakkaniemi. suuret, että pelkillä mukavilla keinoilla ei selvitä, Romakkaniemi haluaa myös murtaa myytin, vaan tarvitaan myös vaikeita päätöksiä. jonka mukaan raskas hyvinvointivaltio on Suomen


VERKKOKAUPALLA GLOBAALIKSI PK-YRITTÄJÄKSI VERKKOKAUPAN PERUSKOULUTUS 27.4.–23.5. ‌• TURUN KAUPPAKAMARI

MAAILMA ON MARKKINASI

Digitaalisen kaupan murros tarjoaa rajattomat mahdollisuudet ihan kaikille, yrityksen kokoon, sijaintiin ja toimialaan katsomatta. Tule verkkokaupan kolmiosaiseen koulutukseen oivaltamaan omat mahdollisuutesi.

LUE LISÄÄ JA ILMOITTAUDU MUKAAN: WWW.TURUNKAUPPAKAMARI.FI


TEEMA

Yritykset ovat myös

kuntatalouden tukijalka TEKSTI: TIMO SORMUNEN

Valtio ja kunnat keräävät vuosittain veroja yli 65 miljardia euroa. Harva suomalainen kuitenkaan tiedostaa, että kaksi kolmasosaa tästä veropotista kertyy yritysten kautta. Kauppakamarin Verojalanjälki-kampanja nostaa esiin yritysten roolin kotikuntansa talouden ja hyvinvoinnin turvaajana.

KUVA: SHUTTERSTOCK



KUVA: PASI MURTO

”Käytännössä julkisia palveluja pyöritetään yritysten synnyttämillä verotuloilla. Ilman yrityksiä hyvinvointivaltion rahoituksella ei olisi pohjaa”, sanoo Keskuskauppakamarin johtaja Ann-Mari Kemell.

V

erotus on meille suomalaisille tunnetusti herkkä asia. Tämän huomaa viimeistään marraskuun alussa, kun edellisen vuoden verotiedot tulevat julki ja uutisotsikot täyttyvät julkkisten ja päättäjien tulotiedoista. Värikkäiden ja jopa paheksuntaa herättävien otsikoiden keskellä unohtuu helposti se, että merkittävä osa veroeuroista päätyy lopulta veronmaksajan oman kunnan peruspalvelujen turvaksi. Runsaasti veroeuroja tuovat asukkaat ovat luonnollisesti tervetulleita jokaisessa suomalaiskunnassa. Sen sijaan yritysten merkitystä veroeurojen tuottajana ei useinkaan nosteta esille. Kuntatalouden kestävyyden kannalta yritysten rooli on kuitenkin olennainen, Keskuskauppakamarin johtaja Ann-Mari Kemell muistuttaa. ”Käytännössä julkisia palveluja pyöritetään yritysten synnyttämillä verotuloilla. Ilman yrityksiä hyvinvointivaltion rahoituksella ei olisi pohjaa”, hän painottaa. PITKÄ LISTA ERILAISIA VEROJA Näkemyksen tukena ovat tilastot, joita Keskuskauppakamarin asiantuntijat keräsivät viime vuoden lopulla julkaistuun yritysten verojalanjälkiselvitykseen. Selvityksen mukaan valtion ja kuntien 18 KAUPPAKAMARI

vuosittain keräämä veropotti on noin 65 miljardia euroa. Tästä yritysten osuus oli vuonna 2015 lähes 44 miljardia euroja. ”Yritysten tilittämien verojen suuruus on varmasti monille yllätys, sillä useat ajattelevat yritysten maksavan lähinnä yhteisöveroa. Ilman yritystoimintaa ei kuitenkaan kertyisi arvonlisäveroa ja työntekijöiden ennakonpidätyksiä. Niiden lisäksi tulevat vielä mm. vakuutusmaksuverot, kiinteistöverot, ympäristöverot ja valmisteverot”, Kemell huomauttaa.

”ILMAN YRITYKSIÄ HYVINVOINTIVALTION RAHOITUKSELLA EI OLISI POHJAA”

Selvitystä työstäneenä hän kertoo yllättyneensä esimerkiksi ympäristöverojen suuruudesta. Niiden osuus on lähes yhtä iso kuin yhteisöveron. Kemellin mukaan yritysten verotusta täytyykin arvioida huomattavasti laajemmin kuin pelkän yhteisöveron perusteella. ”Jokainen vero vaikuttaa yrityksen

toimintaedellytyksiin, hinnoitteluun ja tätä kautta kasvu- ja työllistämismahdollisuuksiin. Pk-yrityksille verotus on myös melkoinen hallinnollinen taakka”, Kemell huomauttaa. MONINKERTAISET KERRANNAISVAIKUTUKSET Yritysten rooli kuntatalouden korvaamattomana tukijalkana on seikka, johon Keskuskauppakamari haluaa kiinnittää huomiota omalla verojalanjälkikampanjallaan. Pelkän verokritiikin sijaan korostetaan ennemminkin sitä, miksi yritysten hyvinvoinnista ja hyvästä veronmaksukyvystä kannattaa pitää huolta – kokoon katsomatta. Kampanjaan on kerätty mukaan eri puolilla Suomea toimivia yrityksiä ja avattu niiden kerryttämää veropottia. Niitä esitellään tarkemmin juttusarjassa, jonka ensimmäinen osa löytyy tästä lehdestä ja jatkossa myös Kauppakamarin verkkosivuilta. ”Taloudellisesti vahva ja työllistävä yritys säteilee aina hyvinvointia myös ympäristöönsä. Yritys ja sen henkilöstö maksavat veroja, mutta he myös ostavat ja käyttävät alueen palveluja. Tätä kautta kysyntäketju ja taloudellinen toimeliaisuus leviävät koko seutukunnan hyväksi. Ja se taas tuottaa lisää verotuloja”, Kemell muistuttaa.


TYÖLLISYYDEN PARANTAMINEN HYVINVOINNIN EDELLYTYS vihreämmältä jollain toisella paikkakunnalla, teisestä bussiliikenteestä ja tilausajoista mm. Nurmijärveläinen Korsisaari-yhtiöt jättää on vaihtoehtoa puntaroitava aina vakavasti. elämysmatka- ja ambulanssipalveluihin, konvaltiolle ja kotikuntaansa yhteensä noin 3,8 “Yrityksen kotipaikan vaihto sujuu tänä sultointiin ja joukkoliikenteen tuotannon­ miljoonan euron verojalanjäljen. Perinteikpäivänä jo varsin vaivattomasti. Se kannattaa ohjausjärjestelmiin. Yhteensä 11 yrityksestä kään perheyrityksen toimitusjohtajan Antti myös kuntien huomioida, sillä menestyvät koostuvan konsernin viimeisin laajennus on Korsisaaren mielestä verotuksen tilkkutäkkiä yritykset ovat niille lopulta se kaikkein tärkein autokoulutoiminta. pitäisi yksinkertaistaa. Lisäksi oman kunnan talouden turva”, toimitusjohtaja muistuttaa. Toimipisteet sijaitsevat Nurmijärvellä, hyväksi jäävä verojalanjälki olisi reilua huoKlaukkalassa, Hyrylässä, Helsingissä, Espoosmioida esimerkiksi kilpailutuksissa. VEROEUROT ESIIN MYÖS sa, Konnevedellä ja Lohjalla. Käytännössä Pian 90-vuotiaaksi varttunut Korsisaari KILPAILUTUKSISSA toiminta keskittyy pitkälti Keski-Uusimaalle on nurmijärveläinen kuljetusalan perheyhtiö, Yksikään yritys ja yrittäjä ei veroja suoraja pääkaupunkiseudulle. Pääkonttori on joka lähti mukaan Keskuskauppakamarin venaisesti rakasta, mutta oman paikkakunnan ­Nurmijärvellä, tosin kotipaikkana on ollut roselvitykseen avoimin mielin. Toimitusjohtaelinvoimaisuuden eteen ollaan Korsisaaren ja Antti Korsisaaren mielestä yritysverotuksen välillä myös Hyrylä. mukaan aina valmiita tekemään töitä. KunAntti Korsisaaren mielestä perheyhtiössä julkisuutta voi kernaasti lisätä, sillä julkinen tapäättäjiltä puolestaan keskustelu typistyy kaivataan juhlapuheiden pitkälti joko yrittäjäomisajoneuvovero 34 000 € ennakonpidätys osingoista 17 000 € ja satunnaisen maitajien omiin tuloihin tai nosnäkyvyyden sijaan yrityksen maksamiin kiinteistövero 11 000 € sähkövero 8 000 € konkreettisia tekoja yhteisöveroihin. vakuutusmaksuvero 93 000 € muut verot 35 000 € ja kestäviä linjauksia, Arvonlisävero ja joilla turvataan kunnalle palkkojen ennakonpitärkeiden työllistäjien dätykset ovat yrityksille tulevaisuutta. Se on lopulta parasta rutiininomaisia menoeriä. Monet vastinetta myös veroeuroille. muut verot sen sijaan jäävät vä“Esimerkiksi kilpailuhemmälle huomioille, vaikka tustilanteessa olisi reilua niitä kertyy Korsisaarenkin huomioida yrityksen tapauksessa yli miljoona kunnalle tuomat veroeuroa vuodessa. € tulot, jotka minun ”Polttoainevero mielestäni ovat on kuljetusyritolennainen osa täjälle selkeä ja yhteisövero kokonaistaloutiedossa oleva dellisuus-krimenoerä, mutta teeriä. Jos palesimerkiksi veluntuottaja vakuutusmaktulee kunnan suista kertyvän ulkopuolelta, veron määrä oli menevät myös yllätys. Moni työnantajan yhteisöveromuukin eritelty sosiaaliturvatulot muualle”, kohta sai miettemaksut Korsisaari liääksi. Veroilla ja muistuttaa. maksuilla on aina Kuntien elinoma vaikutuksensa keinopolitiikassa kustannustasoon ja pitäisi muutenkin sitä kautta hintoihin”, muistaa nykyistä Antti Korsisaari muisenemmän toimintansa jo tuttaa. vakiinnuttaneita yrityksiä. Myös turhia päällekkäi“Monessa kunnassa pasyyksiä pitäisi karsia. Kulje nokset menevät lähinnä uusien tusyrittäjän mielestä on nurin yritysten houkuttelemiseen erilaisilla kurista, että he joutuvat maksamaan I R tuilla ja toimitilaratkaisuilla. Kun nämä esimerkiksi polttoaineesta sekä polttoaineA LÄHDE: KORSISA veronmaksajat on saatu kotiutumaan, loppuu että arvonlisäveroa. myös kiinnostus niitä kohtaan”, Korsisaari harmittelee. historialla, juurilla ja kotikunnalla on aina VEROVERTAILU ON REALISMIA oma merkityksensä. Niistä ei kuitenkaan saa Korsisaari-yhtiöt perustettiin Nurmijärvellä tulla jarru yrityksen omalle kehitykselle. Jos vuonna 1929. Vuosikymmenten kuluessa ruoho alkaa näyttää pidemmässä juoksussa perheyhtiön repertuaari on laajentunut perin

Arvonlisävero

570 000

polttoainevero

261 000 €

862 000 €

verojalanjälki

3,8 milj. €

168 000 €

Ennakonpidätys palkoista 1 748 000 €

19 KAUPPAKAMARI


Täyden palvelun toimisto jo 25 vuotta.

www.suunnittelulinja.com

www.varsinaisbitumi.fi

Kuljetuksia kaikille teille FREJA tarjoaa nopeat reitit kaikkialle Eurooppaan. Pidämme huolen siitä, että kuljetuksesi saapuu täsmällisesti perille. Tie Eurooppaan aukeaa osoitteesta:

FREJA.FI

HUOPAKATTOJEN AMMATTILAINEN Varsinaisbitumi Oy on huopakattojen johtava ammattilainen Lounais-Suomessa. Asennamme teollisuus- ja liikekiinteistöjen sekä taloyhtiöiden EUROGUMkatot pitkällä kokemuksella. Teemme myös kaikenlaisten kattojen huoltotöitä, lumenpudotusta sekä kuntoarvioita.

PALVELUT EUROGUM-katot Huolto- ja kuntoarviopalvelut Vuosihuoltosopimukset Koulutus ja konsultointi

na

i S b i t u mi

o

o

m

al

oe

Su

LOGISTICS SOLUTIONS FOR A WORLD IN MOTION

ht o

va

Si

y

r

YHTEYSTIEDOT Varsinaisbitumi Oy Verstaskatu 15, 20360 Turku ÄLÄ TURHAAN HUOLEHDI KATOSTASI! p. 02 4690 250 ANNA MEIDÄN TEHDÄ SE. varsinaisbitumi@varsinaisbitumi.fi

ain en vaih

t


Vientipalkinnon vastaanottivat (vas.) Jani Yömaa, Pirkko Kortteinen, Knut Ringbom ja Antti Nieminen.

Kauppakamarin Vientipalkinto jaettiin 10. kertaa Vientipalkinnon avulla Turun kauppakamarin kansainvälistymisvaliokunta pyrkii nostamaan esiin kannustavia esimerkkejä varsinaissuomalaisista kansainvälisesti menestyvistä yrityksistä. Vuoden 2017 Vientipalkinnon sai turkulainen bioteknologiayritys Biovian Oy. Turun kauppakamarin Kansainvälistymisvaliokunta on palkinnut kymmenen vuoden ajan kansainvälisessä kaupassa ansioituneita varsinaissuomalaisia yrityksiä. Vuoden 2017 palkittu yritys on Biovian Oy, joka tarjoaa asiakkailleen bioteknisten lääkeaineiden- ja valmisteiden sopimusvalmistusta, analysointia ja prosessikehitystä. Yrityksessä työskentelee tällä hetkellä noin 60 henkilöä, ja se on kasvanut koko 15 vuoden olemassaolonsa ajan. Tärkeimmät kriteerit palkinnon saamiseen ovat viennin osuus liikevaihdosta ja viennin prosentuaalinen kasvu. Lisäksi arvioidaan uutuustuotteita sekä tuotekehitystä. Palkittavan yrityksen on myös osoitettava, että kehitys jatkuu positiivisena ja että se on oman alansa merkittävä toimija globaalilla tasolla. Biovian Oy:n noin 13 miljoonan euron liikevaihdosta suurinpiirtein 80 prosenttia kertyy viennistä. Yrityksen suurimmat

vientimaat ovat Pohjoismaat, Iso-Britannia ja Saksa, mutta yritykseltä löytyy asiakkuuksia myös muun muassa Etelä-Koreasta ja Yhdysvalloista. Ensimmäinen palkittu Bayer Ensimmäisen Vientipalkinnon saaja oli vuonna 2008 Bayer Oy, tuolloiselta nimel-

TÄRKEIMMÄT KRITEERIT PALKINNON SAAMISEEN OVAT VIENNIN OSUUS LIIKEVAIHDOSTA JA VIENNIN PROSENTUAALINEN KASVU.

tään Bayer Schering Pharma Oy. Sittemmin palkittuja yrityksiä ovat olleet Vahterus Oy, Treston Oy, Trafotek Oy,

Ledil Oy, Almaco Group Oy, Elomatic Oy ja Teleste Oyj. Viime vuoden palkinnon voitti Hytest Oy. Vientipalkinnon saajan valitsee kauppakamarin Kansainvälistymisvaliokunta, joka vuoden aikana seuraa erilaisia potentiaalisia palkittavia yrityksiä. Sähköinen äänestys toteutetaan noin 8–10 vientiyrityksen short-listalta, minkä jälkeen voittajasta käydään vielä perusteellinen keskustelu valiokunnan sisällä. Ilmianna yrityksesi! Mikäli sinun tai joku muu tuntemasi vientiyritys täyttää palkinnon kriteerit, voit ilmoittaa siitä valiokunnan puheenjohtaja Matti Löyttyniemelle tai varapuheenjohtaja Pentti Maunulle ottamalla yhteyttä kauppakamarin toimistoon: kauppakamari@turku.chamber.fi. Voit myös laittaa viestiä valiokunnan sihteerille jaana.makikalli@kauppakamari.fi.

21 KAUPPAKAMARI


TILASTO

Naisjohtajat löivät ennätykset pörssiyhtiöiden johtopaikoilla HYVIÄ UUTISIA SUOMALAISISTA PÖRSSIYHTIÖISTÄ! NAISTEN MÄÄRÄ ON NOUSSUT ENNÄTYSLUKUIHIN NIIN PÖRSSIYHTIÖIDEN HALLITUSPAIKOILLA KUIN JOHTORYHMISSÄ JA LIIKETOIMINTAJOHDOSSA. TEKSTI SANNA KRANJC GRAAFIT JULIA KOIVULANAHO

Naisten osuus suomalaisten yhtiöiden hallituksissa on kolminkertaistunut runsaan 10 vuoden aikana. Suurten pörssiyhtiöiden hallituspaikoista naisilla on nyt 33 prosenttia ja kaikkien kokoluokkien yhtiöissä 27 prosenttia. Osuus on noussut suurissa yhtiöissä viime vuodesta yhden prosenttiyksikön ja kaikissa yhtiöissä yhteensä kaksi prosenttiyksikköä. “Huippuluvut osoittavat itsesääntelyjärjestelmämme toimivuutta. Kiintiöt eivät Suomessa ole tarpeen, kun elinkeinoelämä pitää itse huolen hallitustensa monimuotoisuudesta”, Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa toteaa. Naisten osuus on kääntynyt nousuun myös pörssiyhtiöiden johtoryhmissä, joissa naisia on nyt ennätykselliset 23 prosenttia. Pullonkaulana tunnetussa liiketoimintajohdossa naisten osuus on yhä vaatimaton, mutta kasvussa. Johtoryhmien liiketoimintojen johtajista naisia on nyt 11 prosenttia, prosenttiyksikkö viime vuotta enemmän.

NAISTEN OSUUS PÖRSSIYHTIÖIDEN HALLITUKSISSA

30 25 20

23 %

24 %

2013

2015

27 %

18 %

15 10 5 0

2011

2017

Naisten osuus harppoo eteenpäin. Vuonna 2017 uusista hallitusnimityksistä 35 prosenttia meni naisille.

NAISTEN OSUUS PÖRSSIYHTIÖIDEN JOHTORYHMISSÄ

25 20 15 10 5 0

19 %

2012

22 KAUPPAKAMARI

19 %

2013

21 %

2014

22 %

2015

20 %

2016

23 %

2017

Naisten osuus pörssiyhtiöiden johtoryhmissä on kasvanut viidessä vuodessa 18,5 prosentista 22,9 prosenttiin. Luvuissa ei ole mukana toimitusjohtajia.

LÄHDE: KESKUSKAUPPAKAMARIN NAISJOHTAJASELVITYS 2017


KOLUMNI Konsultointi ja valmennus

Itämeren alue: 5-40-80 Otsikon numerosarja ei löydy Dan Brownin myyttejä ja mysteerejä pullollaan olevista romaaneista. Numerosarja kuvaa Itämeren alueen taloudellista merkitystä. Itämeren alue muodostaa 5 prosenttia maailmankaupasta. 40 prosenttia Suomen ulkomaankaupasta ja investoinneista ulkomaille toteutuu Itämeren alueella. 80 prosenttia maamme ulkomaankaupan kuljetuksista tapahtuu Itämeren kautta. Itämeren alue on maamme vaurauden kehto, ja se on pysynyt sellaisena globalisaatiosta huolimatta. Tämän takia kaikkien suomalaisten tulisi olla kiinnostuneita, mitä Itämeren alueelle kuuluu. Centrum Balticum Säätiö pyrkii tyydyttämään Itämeren alueeseen kohdistuvaa tiedonjanoa poimimalla päivittäin mediasta alueen kuumimmat uutiset. Säätiö julkaisee viikoittain Pullopostia, johon kirjoittavat alansa asiantuntijat. Kuukausittain säätiön BSR Policy Briefings -sarjassa ilmestyy Itämeren aluetta analysoivia raportteja. Neljännesvuosittain säätiö julkaisee tilastokatsausta Itämeren alueen maista. Ja vuosittain säätiö järjestää Itämeri-foorumin. Tänä vuonna foorumi järjestetään Turun kauppakorkeakoulussa 14. toukokuuta ja pääpuhujana on ulkoministeri Timo Soini. Foorumissa pohditaan merenkulkuun liittyvää kyberturvallisuutta, meriklusterin kilpailukykyä ja Itämeren alueen ympäristön tilaa. Myös tutkimusmaailman uusimpia avauksia on esillä, sillä tilaisuudessa esitellään Pan-Eurooppa Instituutin vetämää ECOPRODIGI-hanketta, joka sai vastikään usean miljoonan euron rahoituksen Euroopan komissiol-

ITÄMEREN ALUE ON MAAMME VAURAUDEN KEHTO, JA SE ON PYSYNYT SELLAISENA GLOBALISAATIOSTA HUOLIMATTA. ta. Tilaisuudessa on jaossa myös Baltic Rim Economies -lehti, josta on tullut Itämeren alueen laajimmalle leviävä julkaisu (liki 100 valtiota) Itämeren alue on Euroopan unionin johtava makroalue. Jotta alueemme kykenisi säilyttämään asemansa, Itämeren alue tarvitsee erityislähettilään, jonka tehtävänä olisi yhdistää Itämeren maiden intressejä ja edistää niitä niin unionin sisällä kuin sen ulkopuolellakin. Viime vuonna juhlistimme satavuotiasta Suomea. Nyt on aika onnitella Liettuaa ja Viroa, jotka juhlivat 100-vuotista valtiollista olemassaoloaan helmikuussa. Latvia ja Puola seuraavat perässä marraskuussa.

Kari Liuhto professori, johtaja Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Centrum Balticum Säätiö

CEO Katja Lundberg Pitkäsalmenkatu 18, 20900 TURKU Puh. 050 547 3867 katja@sovunrakentajat.fi www.sovunrakentajat.fi

Kulkuyhteytesi saaristoon Suomen Lauttaliikenne Oy | Suomen Saaristovarustamo Oy


AJANKOHTAISTA ALUEELTA

4Gstä 5Ghen: mobiiliverkon tukiasema

Nopeammat yhteydet ja perusta älykaupungille

Elisa tuo Turun alueen mobiiliverkkoon 5G-valmiuden Suomi on yksi 5G-teknologian kärkimaista ja Elisa edelläkävijöiden joukossa maailmassa tämän kehittämisessä. Turku on toinen kaupunki Suomessa, jossa Elisa toteuttaa uudenaikaisen, 5G-valmiuden omaavan verkon. Jo valmistuessaan uusittu verkko tuo alueelle nopeammat ja luotettavammat yhteydet, ja luo perustan tulevaisuuden älykaupungille.

24 KAUPPAKAMARI


Elisa uudistaa mobiiliverkkoaan Turussa ja sen lähiseuduilla tuomalla verkkoon 5G-valmiudet. Hankkeessa nykyiset mobiiliverkon tukiasemien laitteistot korvataan uusimmalla teknologialla. Uuden verkon rakennustyöt alkavat maaliskuussa ja ne valmistuvat toukokuun loppuun mennessä. TURUN ALUEELLE VÄLITTÖMIÄ ETUJA – Rakennamme kevään aikana Turun alueelle uusimman saatavilla olevan teknologian mukaisen verkon, joka luo valmiuden 5G-palveluille. Valmius tarkoittaa, että verkkoon voidaan tulevaisuudessa lisätä helposti 5G-palveluiden vaatimia ominaisuuksia, kuten moninkertaiset tiedonsiirtonopeudet, lyhyet viiveet ja esineiden internetin vaatimia toiminnallisuuksia, Elisan Länsi-Suomen aluejohtaja Juha Laukkanen kertoo. Uudistettu mobiiliverkko tuo jo valmistuessaan välittömästi etuja Turun alueen asukkaille: uudistettu verkko mahdollistaa käyttäjilleen nopeammat ja luotettavammat verkkoyhteydet, jotka tuovat sujuvuutta esimerkiksi suurikokoisten tiedostojen jakamiseen ja videoiden katseluun.

Elisan Länsi-Suomen aluejohtaja Juha Laukkanen

JUHA LAUKKANEN - ELISAN ALUEJOHTAJA LÄNSI-SUOMESSA

• ALOITTI VUODEN 2018 ALUSSA ELISAN LÄNSI-SUOMEN ALUEJOHTAJANA • TÄYTTÄÄ TÄNÄ VUONNA 42 VUOTTA • ASUINPAIKKA: MASKU • KOULUTUS: MBA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU • HARRASTUKSET: LENKKEILY • URA ELISALLA: TOIMINUT VUODESTA 2002 LÄHTIEN ERI TEHTÄVISSÄ MYYNTI- JA TUOTANTOYKSIKÖISSÄ

”LÄNSI-SUOMEN ALUEJOHTAJANA OLEN ELISAN KASVOT JA ÄÄNI KYSEISELLÄ ALUEELLA. TEHTÄVÄNI ON VASTATA LÄNSI-SUOMEN

TAVOITTEENA MAAILMAN PARAS VERKKO Viidennen sukupolven verkkoja ja sen kautta toimivia palveluita kehitetään tällä hetkellä ympäri maailmaa, ja Suomi on yksi 5G-teknologiaa kehittävien maiden edelläkävijöistä. Elisa testasi jo viime vuonna ensimmäisenä suomalaisoperaattorina tulevaisuuden 5G-verkon toteutukseen käytettävää teknologiaa ja sen esikaupallisia sovelluksia.

UUDISTETTU MOBIILIVERKKO TUO JO VALMISTUESSAAN VÄLITTÖMÄSTI ETUJA TURUN ALUEEN ASUKKAILLE. Viimeisin testi tehtiin helmikuun alussa, jolloin Elisa testasi lisätyn virtuaalitodellisuuden sovelluksia maailman ensimmäisessä 5G-päätelaitteella toteutetussa 5G-verkossa. Turku on toinen kaupunki Suomessa, jossa uudenaikainen 5G-valmiuden omaava verkko toteutetaan tässä laajuudessa. – Olemme testausten sekä kaupunkihankkeiden myötä edelläkävijöiden joukossa maailmassa 5G-teknologian kehittämisessä. Näitä verkkoja ja niille pohjautuvia

ALUEESTA, VERKOSTOITUA SIDOSRYHMIEN KANSSA JA TUKEA ALUEEN ELINKEINOELÄMÄÄ JA KEHITTÄÄ SEN TALOUSKASVUA OMALLA TOIMINNALLAMME”.

palveluita kehitetään tällä hetkellä kiivaasti ympäri maailmaa. Tavoitteenamme onkin rakentaa maailman paras verkko maailmassa eniten mobiilidataa käyttävälle kansalle, Laukkanen jatkaa.

MIKÄ ON 5G?

• 5G ON UUSI SEURAAVAN SUKUPOLVEN MOBIILITEKNOLOGIA. • SUOMI ON YKSI 5G-TEKNOLOGIAA KEHITTÄVIEN MAIDEN EDELLÄKÄVIJÖISTÄ, JA 5G TULEE ARVIOIDEN MUKAAN

PERUSTA ÄLYKAUPUNGILLE Nyt rakennettava verkko toimii luontevana alustana kaupungin tuottamille Smart City -palveluille sekä alueen asukkaille ja yrityksille kehitettäville Wise City -ratkaisuille, joiden tuottamista Elisa tukee Turun kaupungin Smart and Wise Turku -kärkihankkeessa. – Tulevaisuudessa Turun seudun asukkaat saavat hankkeiden myötä käyttöönsä entistä parempia digitaalisia palveluita, kuten esimerkiksi liikenteeseen liittyviä palveluita. On hienoa olla mukana rakentamassa Turusta älykaupunkia, sanoo Laukkanen. Maaliskuussa alkavan verkon uudistustyön aikana Turun seudun mobiilipalveluissa voi esiintyä lyhyitä alueellisia katkoksia. Asiakkaille tiedotetaan muutoshankkeen etenemisestä monikanavaisesti mm. tekstiviesteillä ja Elisan www-sivuilla: www.elisa. fi/turku ja www.elisa.fi/kartat.

SUOMEEN TÄMÄN VUOSIKYMMENEN LOPULLA. • 5G ON AIEMPIA VERKKOJA LUOTETTAVAMPI JA JOPA KYMMENEN KERTAA NOPEAMPI KUIN NYKYINEN 4G-VERKKO. • UUDEN SUKUPOLVEN VERKON AVULLA ESIMERKIKSI TV-OHJELMIEN JA VIDEOIDEN KATSELU MOBIILILAITTEELLA TULEE OLEMAAN ENTISTÄ NOPEAMPAA. • LUPAAVIN UUDISTUS ON 5G:N MAHDOLLISTAMA LYHYT VIIVE ELI VASTEAIKA. VIIVE ON NIIN LYHYT, ETTÄ SE MAHDOLLISTAA MULLISTAVALLA TAVALLA VIRTUAALISTEN MAAILMOJEN MAHDOLLISUUDET. • NOPEA 5G-VERKKO MAHDOLLISTAA MYÖS ESINEIDEN INTERNETIN, ELI IOT-PALVELUIDEN ENTISTÄ PAREMMAN KEHITYKSEN, MISTÄ ERITYISESTI YRITYKSET TULEVAT HYÖTYMÄÄN.

25 KAUPPAKAMARI


KALENTERI

8.3. Turun kauppakamarin ICT-valiokunnan vuosittainen TEEMA-seminaari tulee taas! Tervetuloa Turun kauppakamarin ICT-valiokunnan vuosittaiseen TEEMA-seminaariin, jossa selviää myös vuoden ICT-teko. Tilaisuudessa kuullaan muun muassa Pauli Aalto-Setälän puheenvuoro Digitalisaatio perinteisen toimialan muutoksen draiverina – Case Aller. KATSO LISÄÄ JA ILMOITTAUDU MUKAAN: WWW.TURUNKAUPPAKAMARI.FI

MAALIS

8. 8. 12. 13.

TIETOSUOJA-ASETUS HR:N NÄKÖKULMASTA

Uusi tietosuoja-asetus vaikuttaa koko työsuhteen elinkaaren. TEEMA 2018 -SEMINAARI

Mikä onkaan tämän vuoden ICT-teko? EU:N UUDEN TIETOSUOJAASETUKSEN VAIKUTUKSET MARKKINOINTIIN

Kouluttajana tietosuojalain edelläkävijä, Elina Koivumäki. EDUSTUSMENOT SEKÄ HENKILÖKUNNAN PALKITSEMINEN YRITYKSEN TULOVEROTUKSESSA

HUHTI

13. 19. 24. 24. 25.

Kouluttajana toimii verotuksen oikaisulautakunnan puheenjohtaja Ilkka Lahti.

16.

Veroilmoitus haltuun! EXCEL TEHOKÄYTTÖÖN

Tällä kurssilla nostetaan Excel -osaaminen uudelle tasolle. KÄYTÄNNÖN KILPAILUOIKEUTTA PK-YRITYKSILLE

Kilpailusäännösten tuntemus on yrityksesi suoja.

Kevään toinen HHJ-kurssi käynnistyy!

26 KAUPPAKAMARI

27.

LIIKKEENJOHDON PÄÄTÖKSENTEKO JA INVESTOINTILASKELMAT

Laaja kattaus ajankohtaisia teemoja. JÄSENAAMUKAHVIT

Teemana alueen osaajapula. KANSAINVÄLISEN KAUPAN ARVONLISÄVEROTUKSEN AJANKOHTAISPÄIVÄ

Kouluttajana arvonlisäveroasiantuntija Petri Salomaa, Deloitte

SUJUVAT KANSAINVÄLISEN KAUPAN TOIMITUKSET JA DOKUMENTOINNIT

Riittävät ja oikeat tiedot varmistavat onnistuneen lopputuloksen.

Asiantuntijaneuvoja luottotappioriskin pienentämiseen.

HYVÄKSYTTY HALLITUKSEN JÄSEN - HHJ

3. 15. 16.

TURUN KAUPPAKAMARIN SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN KEVÄTKOKOUS

WTC: TRADE FINANCE – KILPAILUETUA KVRAHOITUKSESTA

26. 22.

VEROILMOITUS 2017

TOUKO

STRATEGIA JA IHMISTEN JOHTAMINEN

Johda hyvää tunnelmaa – saavuta nopeampia tuloksia. VERKKOKAUPALLA GLOBAALIKSI PK-YRITTÄJÄKSI – VERKKOKAUPAN PERUSKOULUTUS

Kolmiosainen koulutus verkkokaupasta kiinnostuneille.

17. 22. 22.

TULOREKISTERI KÄYTTÖÖN 2019 – MIKÄ MUUTTUU?

Tilaisuuden asiantuntijana toimii ylitarkastaja, OTK Sari Wulff Verohallinnosta. PALKANLASKIJAN PÄIVÄ

Kattava tietoisku palkanlaskijoille. SHIFT 2018

SHIFT Business Festival Kakolan vankilassa 22.5–23.5.2018.


Q&A LAKIMIES TURUN KAUPPAKAMARIN MAKSUTON LAKINEUVONTA JÄSENILLE, SOITA TAI LÄHETÄ SÄHKÖPOSTIA: PAULA VIRRI (02) 274 3421 PAULA.VIRRI@KAUPPAKAMARI.FI

AJANKOHTAISTA LAKIASIAA Varatuomari, johtaja Paula Virri, Turun kauppakamari

Vaihtelevan työajan pelisäännöt pähkinänkuoressa MITÄ OVAT VAIHTELEVAN TYÖAJAN SOPIMUKSET?

Hallitus on antanut lakiesityksen ns. nollatuntisopimuksia ja muita vaihtelevan työajan työsopimuksia koskevista pelisäännöistä, joiden on tarkoitus tulla voimaan 1.6.2018.

Lainsäädännössä ei ole ollut vaihtelevaa työaikaa koskevia säännöksiä ja lakipaketilla pyritäänkin parantamaan ja selkeyttämään työntekijän asemaa.

VAIHTELEVAA TYÖAIKAA EI VOI KÄYTTÄÄ PYSYVÄN TYÖVOIMAN TARPEEN TILANTEESSA

Vaihtelevaa työaikaa koskevalla ehdolla tarkoitetaan lakiehdotuksessa työsopimuksen ehtoa, jossa työntekijän työaika määrättynä ajanjaksona vaihtelee työnantajan tarjoaman työn perusteella työsopimuksen mukaisen vähimmäismäärän ja enimmäismäärän välillä ja jossa työntekijä sitoutuu tekemään työtä työnantajalle töihin kutsuttaessa. Työnantajan kannalta lakiehdotus tarkoittaa rajoituksia

nollatuntisopimusten käyttöön, sillä lakiehdotuksen mukaan vaihtelevasta työajasta ei saa sopia, jos sopimuksella katettava työantajan työvoiman tarve on kiinteä. Uuden pykälän tarkoituksena on varmistaa, että vaihtelevan työajan sopimuksia käytetään ainoastaan silloin, kun työnantajalla on työaikaehtoa vastaavaa työvoimantarvetta.

TODELLINEN TYÖVOIMAN TARVE ARVIOITAVA

Vaihtelevaa työaikaa koskevaan ehtoon sisältyvää vähimmäistyöaikaa ei saa työnantajan aloitteesta sopia pienemmäksi kuin työnantajan työvoiman tarve edellyttää. Jos toteutunut työaika edeltäneeltä kuudelta kuukaudelta osoittaa, ettei sovittu vähimmäistyöaika vastaa työantajan todellista työvoiman tarvetta, työantajan on työnteki-

jän pyynnöstä neuvoteltava työaikaehdon muuttamista vastaamaan todellista tarvetta. Jos uudesta vähimmäistyöajasta ei päästä sopimukseen, työnantajan on kirjallisesti esitettävä perusteet sille, millä tavalla voimassa oleva työaikaehto vastaa yhä työnantajan työvoiman tarvetta.

SAIRAUSAJAN PALKANMAKSUVELVOLLISUUS

Lakiesitys tuo myös uusia määräyksiä sairausajan palkan maksamisesta vaihtelevan työajan sopimuksiin. Työntekijällä, joka on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä työtään, on oikeus sairausajan palkkaan. Palkan määrä ja maksuaika riippuu työsuhteen kestosta ja sovellettavasta

työehtosopimuksesta. Vaihtelevaa työaikaa noudatettaessa oikeus sairausajan palkkaan syntyy, jos työkyvyttömyyden aikainen työvuoro on merkitty työvuoroluetteloon, siitä on muutoin sovittu taikka olosuhteisiin nähden voidaan pitää selvänä, että työntekijä olisi ollut työkykyisenä töissä.

IRTISANOMISAJAN PALKKA

Jos työsopimuksessa on sovittu vaihtelevasta työajasta ja työnantajan irtisanomisaikana tarjoaman työn määrä alittaa viimeistä työvuoroa viimeksi edeltäneiden 12 viikon keskimääräisen työn määrän, työnantajan on korvattava alituksesta aiheutuva ansionmenetys. Korvausvelvollisuutta ei ole, jos työsuhde on

ennen irtisanomista kestänyt alle kuukauden. Irtisanomisajan palkka määräytyy vastaavalla tavalla myös silloin, kun on sovittu kiinteästä työajasta ja lisätyön määrä on irtisanomista viimeksi edeltäneiden kuuden kuukauden aikana keskimäärin ylittänyt sovitun määrän vähintään nelinkertaisesti.

27 KAUPPAKAMARI


KAMARIKUULUMISIA 1. TURUN KAUPPAKAMARILLA ON PALJON JÄSENILLE AVOIMIA MAKSUTTOMIA TAPAHTUMIA. KATSO KAIKKI OSOITTEESTA WWW.TURUNKAUPPAKAMARI.FI.

1. Uusien jäsenten jouluglögeillä tutustuttiin yritysten toimintaan ja verkostoiduttiin rennossa tunnelmassa.

2. 2. Syksyn toisen HHJ-kurssin päätökselle kilisteltiin marraskuussa. Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ) -koulutusohjelman tarkoituksena on aktivoida ja kehittää hallitustyöskentelyä. Se sopii sekä hallitustyötä jo tekeville henkilöille tai sitä harkitseville ja auttaa yrittäjiä sekä yritysjohtajia hyödyntämään hallitustyöskentelyä paremmin.

3.

3. Valiokuntien järjestämät kuukausittaiset aamukahvit päättyivät joulukuussa ICT-valiokunnan järjestämään tilaisuuteen, jonka aiheena oli tyytyväisten työntekijöiden ja hyvän työympäristön merkitys yritykselle. Tilaisuudessa kuultiin muun muassa ohjelmistoyritys Vincit Oy:n toimitusjohtaja Tomi Pienimäen puheenvuoro Tyytyväiset työntekijät = tyytyväiset asiakkaat – mistä yhtälö rakentuu?

4. Viking Grace varustetaan Norsepowerin 24 x 4 metrisellä roottoripurjeella huhtikuussa 2018 ensimmäisenä risteilyaluksena maailmassa. Valiokuntalaiset olivat tutustumassa roottoripurjeen asennuksen valmisteluun Turun Korjaustelakalla. Tilaisuudessa kuultiin myös tilannekatsaus työn alla olevasta uudisaluksesta, joka aloittaa liikennöinnin Turku–Tukholma-reitillä tammikuussa 2021.

28 KAUPPAKAMARI

4.


5.

5. Valiokuntien yhteiskokouksessa tutustuttiin kauppakamarin valiokuntatoimintaan ja kuultiin uudesta amisreformista. Ryhmäkeskusteluissa syvennyttiin pohtimaan osaavan työvoiman saamiseen liittyviä ongelmia ja onnistumisia.

YHTEYSTIEDOT TURUN KAUPPAKAMARI PUOLALANKATU 1 20100 TURKU VAIHDE (02) 2743 400 www.turunkauppakamari.fi TOIMITUSJOHTAJA KAISA LEIWO puh. (02) 2743 424 m. 040 556 6697 JOHTAJA PAULA VIRRI puh. (02) 2743 421 m. 050 601 66 KOULUTUSPÄÄLLIKKÖ MARIA LINDBOM puh. 050 573 0370

6.

6. Turun kauppakamari ja Varsinais-Suomen Yrittäjät kutsuivat suositun videobloggaaja Deatan Turkuun Steralle katsomaan, millaista metallialalla työskentely tänä päivänä oikeastaan on. Alan osaajista on pulaa, ja kuvitelmat työstä ovat välillä hieman vanhentuneita. Tästä nuorille vinkkiä yhteishakuun!

YHTEYSPÄÄLLIKKÖ MIRO LAAKSONEN puh. 045 133 5586 YHTEYSPÄÄLLIKKÖ TIINA VAINIO (vanhempainvapaalla) puh. 050 321 2781 VIESTINTÄSUUNNITTELIJA KATRI KURKELA puh. 041 506 9454 JOHDON ASSISTENTTI RIITTA VESAMÄKI puh. (02) 2743 445 ASIAKIRJASIHTEERI SATU LEHENBERG puh. (02) 2743 426 TOIMISTOSIHTEERI LEENA RAUTANEN puh. (02) 2743 425 KOULUTUSSIHTEERI ELINA VIRTA puh. (02) 2743 411

7. Turun kauppakamarin vuoden 2018 hallitus aloitti työskentelynsä helmikuun alussa järjestetyssä vuoden ensimmäisessä hallituksen kokouksessa. Kuvassa (vas.) Minna Arve, Liisa Leino, Peter Essen, Pekka Kuusniemi, Jukka Rinnevaara, Matti Rihko, Pekka Heikonen, Marita Frimodig, Elina Herrala, Jussi Hakala ja Linda Langh. Kuvasta puuttuvat Hanna Halme, Tapani Pulli, Olli-Pekka Saario ja Olli Setänen.

7.

LOIMAAN KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies NIINA NURMI puh. 050 372 1132 SALON KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies MARIKA HERRANEN puh. 050 5840 778 UUDENKAUPUNGIN KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies RAIMO RANTANEN puh. 040 546 4100 Sähköpostit muotoa: etunimi.sukunimi@kauppakamari.fi

WORLD TRADE CENTER TURKU Päällikkö JAANA MÄKIKALLI puh. (02) 281 3111 jaana.makikalli@wtc-turku.fi

4041 0624

29 KAUPPAKAMARI


SIELLÄ MISSÄ TARVITAAN KUVAA JA ÄÄNTÄ Eppu Normaali Oy:n omistama AV-alan monitoimiyhtiö Akun Tehdas avasi toimipisteen Turun logomoon puolitoista vuotta sitten. Aluejohtaja Juha Laaksonen näkee Varsinais-Suomen hyvänä ja vireänä toimintaympäristönä. Akun Tehdas on yksi Suomen suurimmista AV-alan toimijoista. Yritys on muun muassa Suomen suurin festivaalien AV-palveluiden toimittaja ja sen asiakkaita ovat esimerkiksi Ruisrock Pori Jazz ja Provinssirock. Akun Tehdas vastaa vuosittain noin 70 festivaalin teknisistä järjestelyistä. Eppu Normaali -yhtyeen oheen perustetun yrityksen tarina alkoi alun perin Tampereelta, mutta vuoden 2016 lopulla yritys päätti avata oman toimipisteen myös Turkuun. Logomossa sijaitsevaa toimipistettä saatiin vetämään kokenut AV-alan ammattilainen Juha Laaksonen. ”Toimintamme on aina ollut valtakunnanlaajuista. Turkuun Akun tehtaalla on ollut lämmin side, sillä esimerkiksi Ruisrock on ollut asiakkaamme. Kilpailu alueella on kovaa, ja täältä löytyy muitakin maineikkaita yrityksiä. Meidät on kuitenkin otettu todella hyvin vastaan”, Laaksonen kiittelee. MONIPUOLINEN PALVELUTARJONTA ”Yrityksen tarina alkaa tietenkin Eppu Normaali -yhtyeestä, joka alkoi kerätä itse kalustoa keikoilleen ja sittemmin rupesi vuokraamaan laitteita muille yhtyeille. Muun muassa Yö, Popeda,

Akun tehtaan Turun toimipisteen aluejohtaja Juha Laaksonen on pyörinyt koko työuransa ajan äänen ja kuvan parissa.

30 KAUPPAKAMARI

Juice ja lopulta jokainen varteenotettava bändi matkusti jossain vaiheessa heidän kamojensa kanssa”, Laaksonen selittää. AV-laitteiden vuokraus ja maahantuonti ovat vieläkin Akun tehtaan palveluvalikoimassa, mutta tänä päivänä yrityksen toiminta on vielä monipuolisempaa. Akun tehdas on kaikkialla, missä tarvitaan kuvaa ja ääntä. ”Teemme isojen festivaalien lisäksi myös pienempiä tapahtumia syntymäpäivistä yritysten pikkujouluihin. Kauttamme saa myös tapahtumia täysin avaimet käteen -periaatteella”, Laaksonen sanoo. Tapahtumatekniikan lisäksi yritys tekee paljon kiinteitä AV-asennuksia erilaisiin tiloihin kuten kokoussaleihin, ravintoloihin ja koululuokkiin. Laaksonen iloitsee, että tilojen suunnitteluun on alettu selvästi panostaa. ”Tekniikka kehittyy tällä hetkellä kovasti. Asiakkaat toivovat erityisesti laadukasta äänentoistoa. Trendinä selvästi ovat myös erilaiset ohjausjärjestelmät ja suuret näyttökoot”, hän tuumii. FESTIVAALIEN SUOSIO KASVUSSA Laaksosen mukaan tapahtumatekniikka on kasvuala. Festivaalit eivät vähene, vaan niitä tulee lisää ja vanhojen suosio vain kasvaa. Yrityspuolella taantuma veti tapahtumat vähemmälle, mutta kasvua on hänen mukaansa ilmassa. ”Nimenomaan erilaisten yritysjuhlien kuten henkilökunnan pikkujoulujen määrä romahti laskusuhdanteen aikana. Nyt monissa yrityksissä tullaan kuitenkin takaisin ja kovalla rytinällä”, Laaksonen kertoo.


HYVÄ UUTINEN

KOULUTUSKULUJEN VEROKOHTELUUN SELKEYTTÄ Tuloverolakiin on lisätty vuoden alusta säännös työnantajan kustantaman koulutuksen verovapaudesta, mikä selkeyttää koulutuskulujen verokohtelua. Aikaisemmin koulutuksen verovapaudesta ei ole ollut nimenomaista säännöstä vaan verokohtelu on määräytynyt yleisen verolainsäädännön ja oikeuskäytännön mukaan sekä verottajan vero-ohjeiden mukaisesti. VT Paula Virri Turun kauppakamarista kertoo, että aikaisemmin on käytännössä syntynyt monia tulkintatilanteita, kun työntekijöitä on koulutettu uusiin tehtäviin tai kun koulutus on johtanut tutkintoon. Lakimuutoksen taustalla on jatkuvan koulutuksen tarve työelämän muutoksessa ja lakimuutoksen halutaan kannustavan kouluttautumiseen ja osaamisen kehittämiseen. ”Uuden säännöksen mukaan veronalaista tuloa ei synny työnantajan kustantamasta työntekijän koulutuksesta, joka tapahtuu työnantajan tai

samaan konserniin kuuluvan työnantajan intressissä. Lähtökohtaisesti koulutuksen katsotaan tapahtuvan työnantajan intressissä aina, kun työnantaja päättää kustantaa työtekijälle koulutusta, joka on hyödyllistä työntekijän nykyisten tai tulevien työtehtävien kannalta saman työnantajan tai samaan konserniin kuuluvan työnantajan palveluksessa”, hän selventää. Matkakustannusten verotuksen muutoksia Lakimuutos mahdollistaa myös koulutukseen liittyvien matkakustannusten maksamisen verovapaasti. Verovapaus ei kuitenkaan koske matkakustannusten korvauksia, jotka liittyvät perustutkinnon, kuten ylioppilastutkinnon, ammatillisen perustutkinnon, korkeakoulututkinnon tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittamiseen. Myös yhtiön johtoon ja hallintoon kuuluvia henkilöitä sekä osakeyhtiön osakkaita ja avoimen ja kommandiittiyhtiöiden yhtiömiehiä voidaan kouluttaa verovapaasti. Tämäkin edellyttää koulutuksen tapahtumista työnantajan intressissä ja että koulutusta ei kustanneta osakkuusaseman perusteella. Lakia sovelletaan ensimmäisen

kerran vuodelta 2018 toimitettavassa verotuksessa. Osaava henkilöstö luo menestystä Turun kauppakamarin koulutuspäällikkö Maria Lindbom muistuttaa, että henkilöstön osaamisen kehittäminen ja ylläpito on tärkeää kaiken kokoisissa yrityksissä ja organisaatioissa – toimivat ne millä toimialalla tahansa. ”Osaava ja motivoitunut henkilöstö luo mahdollisuuksia yritysten tulevaisuuden menestykseen”, hän painottaa. Koulutuksen osalta vuosi 2017 oli Turun kauppakamarin kaikkien aikojen vilkkain - koulutusasiakkaiden määrä kasvoi edellisestä vuodesta melkein 10 prosentilla. Monipuolisten aiheiden lisäksi asiakkaiden määrään vaikutti Lindbomin mukaan myös yleinen taloudellinen tilanne – yrityksissä on nousukaudella enemmän resursseja käytettäväksi koulutuksiin. Toukokuussa voimaan astuva EU:n tietosuoja-asetus vaikuttaa kaikkiin yrityksiin. Osa yrityksistä on jo varautunut muutoksiin viime vuoden puolella ja kouluttanut henkilökuntaansa. Suurin osa yrityksistä havahtuu koulutustarpeisiin vasta tänä keväänä ja aiheesta järjestetäänkin kursseja eri ammattiryhmien näkökulmasta. 31 KAUPPAKAMARI


JOHTAJAKLUBI SINUN LUOTTAMUSVERKOSTOSI 18.4.2018 ALKAEN Johtajaklubi on eri alojen yritysten johtajille tarkoitettu luottamusverkosto. Luottamuksellisissa klubitapaamisissa käsittelemme ammattifasilitaattorin johdolla klubilaisille tärkeitä ja ajankohtaisia aiheita ja jaamme näkemyksiä, parhaita käytäntöjä ja osaamista. Tapaamisista saat uusia näkökulmia ja inspiraatiota johtamistyöhösi.

KATSO LISÄÄ JA ILMOITTAUDU MUKAAN: WWW.TURUNKAUPPAKAMARI.FI

Digitaalisen ajan vinkit työhön ja johtamiseen.

Jotta kaupassa olisi kiva käydä.

hub.elisa.fi

2081_EL_YA_Hub_Turun_kauppakamari_90x135.indd 1

29.1.2016 9.48


Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.