Turun kauppakamarilehti 4/2016 by Turun kauppakamari

WWW.TURUNKAUPPAKAMARI.FI

4/2016 LIIKENNE

ANNE BERNER

Uskoo digitalisaation mahdollisuuksiin s. 12

Lento-, juna- ja bussiliikenne

YHTEISTYÖHÖN s. 16

JAKAMISTALOUS MUUTTAA BUSINESSMALLEJA s.24

URATARINA: LAURA LANGH-LAGERLÖF + PÄÄKIRJOITUS: JARKKO HEINONEN

Kuva: Ari Soini

PÄÄKIRJOITUS

Vain hyväkuntoinen ja kapasiteetiltaan riittävä liikenneverkko tukee Suomen kilpailukykyä Tehokkaat tavara- ja henkilöliikenneyhteydet ovat Suomen kilpailukyvyn kannalta kriittisiä tekijöitä. Suomen liikennejärjestelmän on taklattava kaksi keskeistä ongelmaa. Ensinnä se, että Suomi sijaitsee Euroopan laidalla ja ulkomaankauppamme kuljetukset ovat yleensä kilpailijoitamme pidempiä. Toiseksi, suuretkin kaupunkiseutumme ovat eurooppalaisessa mittapuussa melko pieniä, minkä vuoksi yritystoimintaympäristömme tarjoaa vähemmän niin sanottuja urbanisaatio- ja skaalaetuja. Maantieteelle emme voi mitään, mutta liikennejärjestelmäämme tehostamalla ja siihen panostamalla voimme lyhentää niin sanottua logistista etäisyyttämme niin tavaraliikenteen kuin henkilöliikenteenkin osalta. Pidemmät kuljetusmatkat tuovat lisähaasteita erityisesti keskisuurelle Avainsana ongelman teollisuudelle, jonka tärkeimmät asiakkaat sekä pahimmat kilpailijat ratkaisussa on sijaitsevat pääasiassa Keski-Euroopassa. Avainsana ongelman ratkaisussa kustannustehokkuus. on kustannustehokkuus. Infrastruktuurimme ja kuljetusjärjestelmämme on oltava niin tehokas, että voimme pidemmän matkan ja suhteellisen pienten kuljetusvirtojen puitteissakin kuljettaa raaka-aineet ja lopputuotteet liki samoilla kustannuksilla kuin kilpailijamme. Henkilöliikenteessä tavoitteena on oltava työssäkäyntialueiden merkittävä laajentaminen julkista liikennettä kehittämällä. Tällä on merkittävä vaikutus yritysten toimintaedellytyksiin ja kansantalouteen. Vaasan yliopistossa toteutettu tutkimus osoitti, kuinka esimerkiksi tunnin junan synnyttämä Helsingin ja Turun seutujen yhteinen työssäkäyntialue suoraan lisää yritysten kilpailukykyä ja sitä kautta kasvattaa Suomen bruttokansantuotetta. Infrastruktuuri-investointeja arvioidaankin usein liikaa vain ajansäästöön perustuvien hyötyjen pohjalta. Huomiotta helposti jäävät talouden dynamiikkaa parantavat vaikutukset. Investoinnit liikenneväyliin ovat pitkään olleet Suomessa riittämättömiä, mikä on johtanut jo rakennetun infrastruktuurin rapautumiseen. Maanteiden, rautateiden ja vesiväylien yhteen laskettu korjausvelka oli vuonna 2015 yhteensä jo noin 2,5 miljardia euroa. Onneksi hallitus on nyt asiaan puuttunut ja perusväylänpidon rahoitusta on nostettu vuositasolla 200 miljoonalla eurolla. Korjausvelan kasvun pysäyttämiseksi tämä on välttämätöntä, mutta kehityshankkeita ei silti saa unohtaa. Keskeisen maantieverkon kapasiteetti ja kunto on nostettava tasolle, mikä mahdollistaa raskaan liikenteen tasaisen 80 km/h nopeuden sisältäen henkilöautoliikenteelle 100 tai 120 km/h nopeuden. Tämä paitsi lisää kuljetusten kustannustehokkuutta, niin myös parantaa yleistä liikenneturvallisuutta.

JARKKO HEINONEN johtaja, Turun kauppakamari 3 KAUPPAKAMARI

Muotokuvagalleria juhlistaa Suomen satavuotista itsenäisyyttä julkaisemalla suomalaisten yritysjohtajien ja talouselämän vaikuttajien muotokuvia.

Mikäli yrityksesi tai perheesi hallussa on vastaavia muotokuvia, julkaisemme ne mielellämme galleriassa. Katso lisätietoa:

ELÄMÄNTYÖ – yhtä ainutkertainen kuin taideteos

Jokainen elämäntyö on uniikki, aito ja korvaamaton. Ei ole olemassa kahta samanlaista. Elämäntyö on omistautumista, johon liittyy elämänaikaisia saavutuksia, joita oman elämäntyönsä taiteilija ei välttämättä itse edes huomaa. Onneksi on Keskuskauppakamarin elämäntyömerkki.

Katso lisää ansiomerkit.fi »

SISÄLTÖ

JULKAISIJA TURUN KAUPPAKAMARI PUOLALANKATU 1 20100 TURKU WWW.TURUNKAUPPAKAMARI.FI OSOITTEENMUUTOKSET PUH. 02 2743 400 KAUPPAKAMARI@TURKU. CHAMBER.FI PÄÄTOIMITTAJA TIINA VAINIO TOIMITTAJA KATRI KURKELA TOIMITUSSIHTEERI SATU LEHENBERG KONSEPTI JA ULKOASU KUMPPANIA OY JA KESKUSKAUPPAKAMARI KUVAPANKKI PIXHILL.COM ILMOITUSMYYNTI TIINA VAINIO PUH. 050 332 2781 ILMESTYY HELMI-, TOUKO-, SYYS-, JA MARRASKUUSSA PAINO NEWPRINT OY, RAISIO ISSN 2342-0790

FINAVIAN TOIMITUSJOHTAJA KARI SAVOLAINEN ODOTTAA PALJON HALLITUKSEN TULOSSA OLEVALTA LIIKENNEKAAREN KAKKOSVAIHEELTA.

9 UUSI JÄSEN Sininen Polku parantaa tuottavuutta ja kilpailukykyä 10 URAPOLKU Linda Langh-Lagerlöf kirjaimellisesti kasvoi toimitusjohtajaksi 21 KOLUMNI Lounais-Suomen suhdanteissa loivasti orastavaa

12 HENKILÖ Anne Bernerin mukaan liikennekaari on ainutlaatuinen hanke maailmassa 16 TEEMA Kaikkien liikennemuotojen yhteistyö voisi viedä matkustajan yhdellä lipulla maailmalle 31 HYVÄ UUTINEN Sofokuksen liikevaihto kasvoi 80 prosenttia

8 B&A VINKIT Parhaat blogit ja sovellukset bisnekseen ja vapaa-aikaan 22 TILASTO Hyvillä liikenneyhteyksillä on suuri merkitys yritysten menestykselle 27 AJANKOHTAISTA LAKIASIAA Kilpailukykysopimus työsuhteessa pähkinänkuoressa

26 TAPAHTUMAKALENTERI Loppuvuoden koulutustarjonta ja maistiaisia juhlavuodesta

KANNESSA: ANNE BERNER KUVA: VALTIONEUVOSTO

28 KAMARIKUULUMISIA Otteita syksyn menneistä tapahtumista JAKAMISTALOUS ON TULLUT JÄÄDÄKSEEN. DOERZ TARJOAA ERILAISIA ELÄMYKSIÄ.

KUVA: VILLE LAHTINEN/ SMUDGE PRODUCTIONS

5 KAUPPAKAMARI

KOMPASSI KIRJA

NYT PUHUTTAA

RIKO LASI HÄTÄTILANTEESSA – KRIISIVIESTINNÄN PIKAOPAS Kriisi on se hetki, kun aika pysähtyy ja johtajan valtaa kylmä hiki. On tapahtunut jotain, jonka vuoksi organisaatiotasi haukutaan Facebookissa, pilkataan blogeissa ja vääristellään mediassa. Toimittajat penäävät vastauksia kriittisiin kysymyksiin, some-yleisö penkoo taustojasi, puolitutut pysäyttävät kadulla ja tivaavat selityksiä. Riko lasi hätätilanteessa on kriisiviestinnän pikaopas, joka auttaa johtajaa selviämään paineen alla. Tämän kirjan avulla opit minimoimaan kriisin vaikutukset ja jopa välttämään typerimmät kriisit. Kirjoittaja Katleena Kortesuon mukaan kriisiviestinnällä on neljä tavoitetta: • Ehkäistä kohuja ja kriisejä. • Lieventää kohujen ja kriisien seurauksia. • Antaa organisaatiolle työrauha. • Saattaa organisaatio normaalitilaan. Et ehkä pysty pyyhkimään kriisiä pois maailmasta, mutta fiksulla viestinnällä selviät kriisistä kuivin jaloin ja mahdollisimman vähin vaurioin. Tolkullinen kriisiviestintä on elinehto mille tahansa organisaatiolle.

6 KAUPPAKAMARI

Elinkeinoelämän alueelliset varautumistoimikunnat aloittavat toimintansa HUOLTOVARMUUDESSA PAINOTETAAN YHTEISTYÖTÄ YHTEISKUNNAN TÄRKEIDEN PERUSTOIMINTOJEN TURVAAMISEKSI. Huoltovarmuudella tarkoitetaan kykyä sellaisten yhteiskunnan taloudellisten perustoimintojen ylläpitämiseen, jotka ovat välttämättömiä muun muassa yhteiskunnan toimivuuden turvaamiseksi vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Huoltovarmuuden kehittämistä ajatellen Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) hallitus on päättänyt perustaa viisi alueellista elinkeinoelämän varautumistoimikuntaa. Yksi näistä on Lounaisen Suomen alueen toimikunta, joka käsittää Turun, Rauman ja Porin seudut. Varautumistoimikunnat aloittavat toimintansa ensi vuonna. Toimikuntien tavoitteena on kehittää erityisesti elinkeinoelämän toimintavalmiuksia ja yhteistyötä. Yksityisen sektorin toimijoiden osallistuminen huoltovarmuustyöhön on edellytys huoltovarmuuden turvaamiselle. Yritysten varautumisen lähtökohtana ovat yleensä liiketoiminnalliset perusteet, asi-

akkaiden kanssa tehdyt sopimukset sekä näihin liittyvä riskienhallinta. ”Julkinen sektori on yhtiöittänyt ja ulkoistanut enenevässä määrin toimintojaan ja muun muassa ulkoistusten vuoksi elinkeinoelämä ylläpitää entistä merkittävämpää osaa yhteiskunnan toiminnalle elintärkeistä toiminnoista”, kertoo valmiussuunnittelija Risto Ruuli Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta. Uudella järjestelyllä pyritään myös siihen, että toiminta ja siihen osallistuminen toisi yrityksille myös konkreettista hyötyä. ”Jos huoltovarmuuden ja jatkuvuuden kannalta tunnistetaan asioita, jotka voivat haitata elinkeinoelämän toimintaedellyksiä, on huoltovarmuuskeskus valmis rahoittamaan hankkeita ja projekteja, joilla parannetaan alueellista varautumista”, kertoo Ruuli.

LYHYESTI LUKUINA

Ulkomaiset yritykset kattavat lähes 23 prosenttia Suomessa toimivien yritysten liikevaihdosta.

23%

Meillä sinun ei tarvitse valita, meiltä saat tuon kaiken.

Kuljemme omaa tietämme TURKU – Eerikinkatu 17, 20100 Turku. Puh. 0204 293 100 PARAinen – Kauppiaskatu 24, 21600 Parainen. Puh. 0204 293 150

Suomessa on kaksi miljoonaa palkansaajaa.

Tarvitseeko valloittaa maailma saadakseen maailmanluokan kumppanin? Tilastokeskuksen mukaan uusia yrityksiä perustettiin 8545 vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä.

8545

Maailman myllerryksessä pienempikin yritys hyötyy asiantuntevista neuvoista ja luotettavasta kumppanista. EY on Suomessa alansa markkinajohtaja ja kansainvälinen verkostomme kattaa 212 000 asiantuntijaa yli 150 maassa. Lähimmän toimistomme löydät osoitteesta ey.com/fi/kotimaa EY | Tilintarkastuspalvelut | Veropalvelut | Lakipalvelut | Konsultointi | Yritysjärjestelyt

1 123 103

65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä EU28maista kuudenneksi suurin. Vuoden 2015 lopussa 65 vuotta täyttäneitä henkilöitä 1 123 103.

Ammattitaitoista neuvontaa raha-asioissa, tervettä järkeä ja miellyttävää palvelua.

KOMPASSI BLOGIVINKIT+APSIVINKIT

Nordnet Suomen suosituin talousblogi on säästämisestä, sijoittamisesta ja taloudesta kiinnostuneiden yhteisö. www.nordnetblogi.fi

RainMan

Turun kauppakamari @kauppakamaritku

#turkusmartcity tarkoittaa konkreettisia tekoja. Ensimmäinen sähköbussilinja aloittaa pian. #Kyllä joukkoliikenne hiilineutraaliksi!

Säätutkasovellus zoomaa sadetutkakuvat 5-15 minuutin välein. Kuvista voit seurata reaaliajassa sadealueiden liikettä Suomen ja Skandinavian alueella.

HandWallet Expense Manager Palkittu sovellus kulujen hallintaan: balansoi tilisi, hallitse luottokorttejasi, suunnittele budjettisi, seuraa kustannuksia ja tuloja ja vältä tilinylitykset.

VARSINAIS-SUOMESSA KIIREELLISIÄ LIIKENTEEN KEHITTÄMISKOHTIA OVAT MM. VALTATIE 9, E18 TURUN KEHÄTIE SEKÄ TURKU– UUSIKAUPUNKI RATAYHTEYDEN SÄHKÖISTÄMINEN. LUE KOKO LAUSUNTO: TURUNKAUPPAKAMARI.FI

KANSAINVÄLISEN TASON VIIHDYTTÄJÄ, MENTALISTI PETE POSKIPARTA Pete Poskiparta on mentalisti ja viihdyttäjä, joka on esiintynyt ympäri maailmaa aina Las Vegasia, Chicagoa ja Lontoota myöden. Kokeneena esiintyjänä hänellä on takanaan satoja TV- ja radioesiintymisiä sekä tuhansia live-esityksiä. Poskiparran yleisössä on ollut niin presidenttejä, ministereitä ja pääjohtajia kuin automekaanikkoja, siivoojia ja myyjiäkin. Poskiparta on maamme kysytyimpiä yritystapahtumien esiintyjiä. Mentalistin esitys on tässä ja nyt tapahtuva kokonaisuus joka rakentuu esiintyjän ja yleisön väliselle kommunikoinnille. Siksi jokainen esitys on uniikki kappaleensa ja jokainen yleisö kokee ainutkertaisen show’n. Lisätietoja osoitteesta www.mentalisti.fi

8 KAUPPAKAMARI

KOMPASSI UUSI JÄSEN

TUOTTAVUUDEN PARANTAMISTA SOPIVILLA RATKAISUILLA Sininen Polku Oy on yritysten tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseen intohimoisesti keskittynyt yhtiö. Asiakkaidensa tuottavuuteen yritys luo nostetta kehittämällä ja optimoimalla toiminnan prosesseja sekä digitaalisia ratkaisuja. Yrityksen omien resurssien lisäksi yhteistyötä tehdään laajan asiantuntijaverkoston kanssa erilaisten asiakastarpeiden mukaisesti. Yritys luottaa mittavaan ja monipuoliseen osaamiseen. ”Tuottavuuden parantaminen voi olla haastavaa ja vaatia toiminnan tarkastelua läpi koko yrityksen. Tiimimme koostuu erittäin kokeneista asiantuntijoista jotka omaavat laajan

ensikäden kokemuksen liiketoiminnan johtamisesta ja tehostamisesta sekä pienessä että erittäin suuressa mittakaavassa, niin Suomessa kuin maailmanlaajuisesti. Haluamme olla paras ja osaavin kumppani yrityksille jotka etsivät keinoja liiketoimintansa tehostamiseen ja tuottavuuden kasvuun”, kertoo Sinisen Polun hallituksen puheenjohtaja Simo Lintula. "Työkalupakistamme löytyy tehokkaat menetelmät ja digitalisaatioratkaisut, joilla tuottavuuteen saadaan aidosti kasvua. Uskomme että jokainen asiakas ja tarve on ainutlaatuinen. Siksi etsimme aina jokaiselle parhaan mahdollisen ratkaisun”.

UUDET JÄSENET Ade Animations Designs & Effects Oy, Turku Arkea Kunnossapito Oy, Turku Arkkitehtitoimi Leino Oy, Turku Aromix Erikoiskahvi Oy, Turku Asianajotoimisto Roihu Oy, Turku Autopalvelu Lemberg Oy, Somero Deseco Oy, Turku Doerz Co Oy, Turku Elina Moisala Oy, Neste Manhattan, Turku Epic Autokoulu Oy, Turku Exsilio Oy, Turku Fokusdesign Oy, Turku GOS Consulting Oy, Turku Hammalääkärikeskus Elegant Oy, Turku Handelsbanken Salo, Salo Hepokullan Lämpö Oy, Turku Hextop Oy, Turku Inhan Tehtaat Oy, Raisio InSure Group Oy, Salo Isokouvola Oy, Mynämäki Ju-Ha Consulting Oy, Turku

Kari Media Group Oy, KMG Turku Karl Forsström Ab, Förby Kiinteistönvälitys Omaankotiin Oy Lkv, Turku Konehuolto Hannu Onnela Oy, Loimaa Kuvateksti Teemu Järventie Oy, Masku Lean5 Europe Oy Ltd., Salo Olli Alanko Oy, Salo Logisystems Oy, Raisio Lukkotaiturit Oy, Turku Lvi-Asennus Saari Oy, Rusko Microsoft Mobile Oy, Salo Mya Oy, Turku Normincies Oy, Turku Nosto Consulting Oy, Raisio OP Rymättylä, Rymättylä Oy Lycka Reklam Ab, Turku Perkin Elmer Finland Oy, Turku Pete Poskiparta Ky, Turku Pilaster Oy, Turku Pizzeria Dennis Oy, Turku Salon Lukko ja Helahoito K. Sandberg Oy, Turku

SGL Turvapalvelut, Turku Sininen Polku Oy, Piikkiö SK Sovunrakentajat Oy, Turku SM Maanpää Oy, Turku Staff Oy, Turku Suomen Hydrauliikkatuote Oy, Kaarina Synkronex Oy, Turku Telegraafi Oy, Turku Tmi Kirsika, Turku Tmi Rakennus Laine, Raisio Toimitilavälitys RHG Oy, Turku Toygroup Oy Finland, Turku TunturiTec Oy, Parainen Turun Rakennuspalvelu Oy, Turku Turun Satama Oy, Turku Turun Ukkokoti ry, Turku TVT Asunnot Oy, Turku Vauraus Suomi Oy, Turku Veijonen Consulting Oy, Naantali Vipukirves Heikki Oy, Raisio X-Sec Group Oy, Turku

KOMPASSI URAPOLKU

Perheyhtiössä ala on tullut tutuksi pienestä pitäen Langh Groupin toimitusjohtaja Laura Langh- Lagerlöf on työskennellyt laivojen parissa teinistä asti. Vapaa-aikansa nainen viettää perheensä sekä hevostensa parissa. MIKÄ ON TYÖTEHTÄVÄSI TÄLLÄ HETKELLÄ? Langh Groupin toimitusjohtaja (ja omistaja yhdessä siskoni ja isäni kanssa). MILLAISISSA TYÖTEHTÄVISSÄ OLET URALLASI OLLUT? Perheyhtiössä olen saanut olla omilla laivoilla "harjoittelemassa" teininä. Viihdyimme siskoni kanssa hyvin laivoilla, koska hommat mitä saimme tehtäväksi taisivat olla sieltä mukavimmasta päästä. Lukioiästä lähtien olen ollut kesätöissä konttorillamme ja opiskeluajoista alkaen ympärivuotisesti myös opiskelujen ohella. Myöhemmin olen

GALLUP

MISTÄ PIDÄT TYÖSSÄSI? Kansainvälisyys mutta silti "pienet piirit". Koska olen lapsesta asti kulkenut isäni mukana, on ala tullut tutuksi ja toimiminen on helppoa kun tietää mitä kautta voi asioita lähteä viemään eteenpäin. Uutena aluevaltauksena meillä on rikkipesurit, joita myymme myös muille varustamoille ja telakoille. Rikkipesureiden parissa työskentely on mukava uusi haaste.

ENSIMMÄINEN TYÖPAIKKA Lastenvahtina englantilaisessa perheessä. MERKITTÄVIN ASKEL URALLA Kahden uuden laivan rahtaussopimuksen solmiminen ja laivojen tilaaminen telakalta. MUISTA! Tee aina parhaasi! Sitten ei jälkikäteen harmita, ettei yrittänyt tarpeeksi.

MITÄ HARRASTAT VAPAA-AIKANASI? Aika menee tällä hetkellä pitkälti työn ja perheen parissa. Meillä on neljä poikaa. Minulla on siskoni kanssa viiden hevosen talli ja joskus käyn ratsastamassa.

Miten liikut nyt ja vuonna 2020?

ANTTI SIIPOLA, L&T Kuljen autolla ja vuonna 2020 kuljen mitä todennäköisemmin sähköautolla. Nyt sen hankkimisen estää hinta ja puutteelliset ajo-ominaisuudet. CO2 päästöjen suhteen on tulevaisuudessa tehtävä konkreettisia tekoja ja uskon, että sähköautotrendi kehittyy nopeasti. Turun lentoasemalle kulkee jo Tesla-taksi. Latauspaikkoja alkaa löytyä nyt keskustastakin. 10 KAUPPAKAMARI

ollut pariin otteeseen Hampurissa töissä, ensin laivameklarifirmassa ja sitten shipping pankissa alan kokemuksia hankkimassa. Yhden lyhyemmän jakson olin myös Lontoossa tutustumassa laivavakuutusalaan.

MATTS ALMGRÉN, KIINTEISTÖLIITTO VARSINAIS-SUOMI Nyt tulin autolla, mutta mikäli asuisin keskustassa liikkuisin 2020 pyörällä. Mielestäni pyöräkaistojen lisääminen kadunvarsipaikkojen kustannuksella on järkevää ja onneksi Humaliston kadulle saadaan vuonna 2017 reitti. Kauppiaskadun pyöräkaista oli erinomainen uudistus. Turun kaupungille ja Turku energialle terveisiä: lämmitetyt kadut helpottavat talvipyöräilyä!

PETTERI KOTAMÄKI, SIIVOUSPALVELU KOTA Saavuin autolla ja todennäköisesti vuonna 2020 kuljen edelleen autolla. Ajattelen liikkumisessa ennenkaikkea käytännöllisyyttä. Bussi ja pyöräily ovat kannatettavia, mikäli niiden käyttöön on mahdollisuus.

Koko Suomi hyötyy infran paranemisesta Eduskunnan pikkuparlamentin kansalaisinfossa keskusteltiin liikenneyhteyksistä. Fyysinen matkaetäisyys on este taloudelle ja skaalaedut lisääntyvät mitä nopeammin ihmiset, tavarat ja informaatio liikkuvat. Hyvät liikenneyhteydet ovat edellytys niin Suomen kuin koko Euroopan kasvulle ja menestykselle. Suomea voi verrata maantieteellisen sijaintinsa perusteella saareen ja vientimme on riippuvainen logistiikasta. Euroopan Komission määrittämään keskeisimpään Eurooppa -tason liikenneverkkoon kuuluu Välimeri-Skandinavia käytävä, joka kulkee Suomessa Etelä-Suomen halki Venäjän rajalle. Tärkein yksittäinen hanke liikennekäytävän Suomen osuudella on niin sanottu tunnin juna, jonka ansiosta Helsingin ja Turun työssäkäyntialueet yhdistyisivät. Entistä laajemmat työssäkäyntialueet synnyttävät tutkimuksen mukaan uutta aineetonta ja inhimillistä pääomaa, jolla on merkittävä positiivinen vaikutus yritysten toimintaedellytyksiin sekä kansantalouteen. Euroopan Unioni kohdentaa omat investointipanoksensa ydinverkkokäytäviin ja erityisesti niiden ratahankkeisiin. Tämä mahdollisuus Suomen on hyödynnettävä. Kansanedustaja Matti Vanhanen peräänkuulutti kansalaisinfossa rohkeutta investointeihin: ”Toivon, että liikennekaaren jälkeen hallitus onnistuu viemään eteenpäin myös väyläyhtiöhanketta. Me tarvitsemme nyt liikenneinfran suuria investointeja varten toimivan rahoitusmallin, jonka avulla kunnianhimoisia hankkeita saadaan toteutettua. Tunnin junan ja Jäämerenradan kannattajien kannattaa nyt ryhtyä yhteistyöhön näiden molempien suurhankkeiden toteuttamiseksi.” Ekonomisti Aki Kangasharju on tutkinut liikenneinfran vaikutuksia kansantalouteen ja hänen mukaansa yleinen BKT per asukas kasvaa 5-11 prosenttia kun kaupungin koko kasvaa. Suomi on harvaanasuttu maa ja tästä syystä keskusten kehittäminen on tärkeää. Suurtuotannon edut kasvavat mitä tiiviimpi kaupunkirakenne on. Tunnin junalle on myönnetty valtion budjetista suunnittelurahaa, mikä kertoo siitä että hanke ei ole enää utopiaa, vaan toteutusta vaille valmis.

www.koneteknologiakeskus.fi

Turvallista ja luotettavaa turkulaista henkilöstöpalvelua

www.citywork.fi

HENKILÖ HENKILÖ

12 KAUPPAKAMARI

Liikenne- ja viestintäministeri

Anne Berner

uskoo digitalisaation mahdollisuuksiin TEKSTI HEINO YLISIPOLA KUVAT VALTIONEUVOSTO

Olemme liikenteessä siirtymässä kohti matkaketjua, jossa suomalaiset voivat matkustaa yhdellä lipulla kotoa määränpäähän ja takaisin, vaikka matkaan käytettäisiin bussia, junaa, laivaa tai lentokonetta. Yhteensä 23 keskeistä suomalaista organisaatiota ja yritystä on käynnistänyt yhteistyön, jonka tavoitteena on luoda Suomen ensimmäinen liikenteen palveluoperaattori.

13 KAUPPAKAMARI

P Liikenne- ja viestintäministeri Juha Sipilän hallituksessa sekä Vallila Interiorin hallituksen puheenjohtaja KOULUTUS Kauppatieteiden maisteri

alveluoperaattori tarjoaa aikanaan useita liikennevälineitä yhdisteleviä, henkilökohtaisesti räätälöityjä liikennepalveluita kuluttajille. Palveluoperaattori on ensimmäinen kaikki liikennemuodot yhdistävä, niin sanottu mobility as a service -palveluntarjoaja maailmassa. ”Lippu- ja matkajärjestelmät digitalisoidaan, jolloin ne niin sanotusti keskustelevat keskenään eli tieto kulkee järjestelmästä toiseen”, kertoo liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) liikennekaarihankkeen hallituksen esityksestä, jonka ensimmäinen osa on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä. Sen asettamat lippu- ja maksujärjestelmien yhteentoimivuutta koskevat vaatimukset kohdistuvat tie- ja raideliikenteen toimijoihin. Hankkeen toisen osan valmistelu on myös käynnistetty, ja sen yhteydessä tarkastellaan velvoitteiden ulottamista lento- ja meriliikenteen toimijoihin. Digitalisaation avulla Suomeen rakennetaan tietojärjestelmien yhteentoimivuus kansalaisten matkaketjuja varten. Perinteisiä joukkoliikennepalveluita eli bussi-, juna-, laiva- ja lentokonekyytejä yhdistämään syntyy operaattoreita, jotka tarjoavat ovelta ovelle ulottuvia matkustuspalveluita. AINUTLAATUINEN HANKE MAAILMASSA ”Liikennekaari on ainutlaatuinen hanke koko maailmassa, kun siinä velvoitetaan muun muassa joukkoliikennepalveluiden tarjoajat avaamaan palveluitaan koskevat tiedot avoimen rajapinnan kautta muun muassa näitä palveluita yhdistävien operaattoreiden hyödynnettäväksi”, toteaa Berner. ”Palveluoperaattoreiksi on tulossa start up -yrityksiä, joita jo nyt Suomessa on paljon. Digitalisaatio mahdollistaa avointen rajapintojen ennenäkemättömän hyödyntämisen.” Avoin rajapinta on tietojärjestelmään luotu yhteys, jonka kautta tiedot ovat saatavissa koneluettavassa muodossa vapaasti käytettäväksi, jolloin tietoja voidaan käyttää uudelleen ilman rajoittavia käyttöehtoja. Muutoin pääsy tietoihin on tarjottava oikeudenmukaisin, kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin. Yritykset jakavat digitaalisesti muun muassa tiedon aikatauluistaan, reiteistään, hinnoistaan ja palvelujen saatavuudesta sekä esteettömyydestä. Tarkoitus on, että kilpailu on avointa kaikkien operaattoreiden osalta. Yrityssalaisuudet pysyvät jatkossakin yrityssalaisuuksina. PAREMPI SAAVUTETTAVUUS Suomi elää hyvin pitkälle viennistä, jolloin yritysten lentoyhteydet maailmalle ja maailmalta Suomeen ovat hyvin tärkeitä. ”Saavutettavuutta pitää vielä parantaa. Helsingistä on jo laajat yhteydet eri puolille maailmaa. Tavoitteena on, että koko Suomi olisi logistinen liikenteen solmukohta, hub, Euroopan ja Aasian välillä. Hyvät yhteydet länteen ovat myös tärkeitä, sillä onhan Yhdysvallat jo kolmanneksi suurin kauppakumppanimme”, painottaa Berner.

14 KAUPPAKAMARI

Hänen mukaansa hub-ajattelua voisi viedä myös Helsingin ulkopuolelle. ”Esimerkiksi Oulusta lentoliikenne kasvaa Ruotsiin ja Norjaan. Oulusta pääsee lentämällä muun muassa Norjan Tromssaan. Myös Vaasasta, Turusta ja Tampereelta on suoria lentoyhteyksiä ulkomaille. Ei tarvitse kiertää Helsingin kautta.” Entinen pääministeri Esko Aho, SAK:n entinen puheenjohtaja Lauri Lyly ja Pivot5 Oy:n hallituksen puheenjohtaja Inka Mero tekevät parhaillaan selvitystä, millainen Suomen liikenne- ja viestintäjärjestelmän pitäisi olla, jotta se tukisi Suomen hyvinvointia, kilpailukykyä ja kansantaloutta. Kolmikon työ valmistuu huhtikuun 2017 loppuun mennessä. Selvityksen ensimmäinen visio on suunnattu vuoteen 2030 ja toinen vuoteen 2050. Lentoasemaverkosto on yksi osa tuota visiota. Suomesta on puuttunut pitkän aikavälin infrahankkeiden investointiohjelma ja infravisio. ”Teknologia kehittyy koko ajan ja tarjoaa aivan uusia mahdollisuuksia myös liikenteeseen. Esimerkiksi lentokenttien kustannukset alenevat koko ajan. Liikennekaaren kautta pienemmät lentoyhtiöt kuin kansallinen Finnair sekä liikenteen start up -yritykset voivat löytää ja varmaan löytävätkin uusia avauksia matkustamiseen”, uskoo Berner. Berner arvioi, että lähivuosikymmenten aikana ihmiset siirtyvät yhä enemmän oman auton käytöstä älyliikennepalveluiden eli joukkoliikenteen piiriin. Liikennekaaren ykkös- ja kakkosvaiheen on määrä tulla voimaan 1. heinäkuuta 2018. PIENILLE LENTOYHTIÖILLE MAHDOLLISUUKSIA Berner myöntää, että Itä- ja Pohjois-Suomen lentokentille on vaikeaa saada kannattavaa lentoliikennettä sesonkien ulkopuolella eli lähinnä kesäisin. ”Matkailuyrittäjät määrittävät, millaista matkailua alueille syntyy ja saadaanko alueille ulkomailta tulevia matkustajia. Lentoliikenne on hyvin markkinaehtoista. Kysyntä on myös riippuvaista hinnoittelusta. Uskon, että ministeriö voi luoda menestymisen mahdollisuuksia myös pienemmille lentoyhtiöille ja liikenteen palveluoperaattoreille.” Berner ei ota kantaa kansallisen lentoyhtiömme Finnairin tulevaisuuteen ja yhtiön mahdollisiin omistusjärjestelyihin. ”Finnair kuulu pääministeri Juha Sipilän (kesk.) vastuualueeseen, koska hän on myös omistajaohjauksesta vastaava ministeri.” ”Lentoliikenne on jo nyt ja tulee olemaan keskeinen liikennemuoto Suomessa ja Suomesta maailmalle, koska olemme pitkien etäisyyksien maa. Lähes kaikilla elämän aloilla, talouselämästä puhumattakaan, elämme globaalia aikaa, jossa nopeat yhteydet kaikkialle ja kaikkialta ovat elintärkeitä.” Berner painottaa Suomen hyvää mobiiliosaamista, ennakkoluulottomuutta ja suomalaisten kykyä tehdä töitä yhdessä. ”Pienessä maassa se kantaa hyvin pitkälle.”

POHDITKO YRITYSTAI TUOTEIDEASI MENESTYMISMAHDOLLISUUKSIA?

KAIPAATKO NEUVOJA LIIKETOIMINTASI KASVATTAMISEEN JA KEHITTÄMISEEN?

KIINNOSTAVATKO KANSAINVÄLISTYMISEEN LIITTYVÄT KYSYMYKSET?

Innovatiivisen kasvun vauhdittaja

www.turkusciencepark.com

Parasta ja nopeinta palvelua samasta paikasta! Satakunnantie 162, 20320 Turku

www.isku.fi

www.niemi.fi

TEEMA

16 KAUPPAKAMARI

KUVA COLOURBOX

Lento-, juna- ja bussiliikenne

yhteistyöhön Tulevaisuudessa kaikkien liikennemuotojen yhteistyö voisi viedä matkustajan yhdellä lipulla maailmalle. TEKSTI HEINO YLISIPOLA

inavian pääkonttorin naapurissa Helsinki-Vantaan lentoasemalla käy vilske: menossa ovat 900 miljoonan euron laajennustyöt, jotka varmistavat, että muutaman vuoden kuluttua, 2020, Suomen päälentoaseman kautta kulkee yli 20 miljoonaa matkustajaa. ”Kova kasvuvauhti on päällä. Suomalaiset kerätään Helsingin kautta maailmalle. Euroopan kentiltä tulee syöttöliikennettä Helsinkiin, josta ihmiset jatkavat Aasiaan. Myös Pietarin alueelta ja Baltiasta tulee

paljon matkustajia, jotka jatkavat täältä maailmalle. Virta käy myös toisinpäin: Aasiasta tullaan Helsinkiin ja jatketaan täältä muualle Eurooppaan. Matkustajamäärät kasvat, siksi tarvitsemme lentokentälle enemmän tilaa, kertoo valtiollisen Finavian toimitusjohtaja Kari Savolainen. Hän sanoo suoraan, että ilman Helsingin kehittymistä kansainvälisen lentoliikenteen solmukohdaksi suomalaiset tuskin pääsisivät suorilla lennoilla Lontooseen, Pariisiin tai Budapestiin.

”Euroopan isojen kaupunkien saavutettavuus, suorat lennot Helsingistä, on sen ansiota, että Helsingissä yhdistyy kysyntää Suomesta, Venäjältä, muista Pohjoismaista, Baltiasta sekä Aasiasta ja Keski-Euroopasta.” Tänä vuonna Helsinki-Vantaan matkustajamäärä ylittänee 17 miljoonan matkustajan rajan. Oulussa ylitetään uudelleen miljoonan matkustajan raja. Hyvä kehitys näkyy myös Vaasan, Kuopion, Tampereen ja Turun lentokenttien matkustajavirroissa. 17 KAUPPAKAMARI

KUVA HEIKKI SAVOLAINEN

MATKAT YHDELLÄ LIPULLA Savolainen muistuttaa, että lähes koko Suomesta pääsee lentämällä noin tunnissa Helsinkiin ja edelleen maailmalle. Hän odottaa paljon hallituksen tulossa olevalta liikennekaaren kakkosvaiheelta. ”Toivon yhteistyötä lento-, rautatie- ja maantieliikenteen kanssa. Sellaista yhteistyötä, että matkustaja pääsee yhdellä lipulla kotipaikkakunnaltaan maailmalle. Lahdesta voi tulla junalla ja jatkaa Helsinki-Vantaalta lentokoneella eteenpäin. Kotkasta voi tulla bussilla ja jatkaa lentämällä eteenpäin. Helsinki-Vantaalla olisi vain turvatarkastus. Kaikki hoituisi yhdellä matkalipulla.” Jos liikennekaarihanke etenee odotetusti, toive voi toteutua jo muutaman vuoden kuluttua. ”Tarvitsemme nyky-yhteiskunnassa erilaisia liikennevirtoja, jossa oma autokin voi olla yksi osa matkaa. Tarvitsemme niin sanotun holistisen eli kokonaisvaltaisen mallin, jossa matkustusasiakirjat ja viivakoodit saisi jo esimerkiksi Lahdesta tai Kotkasta lähdettäessä ja Helsinki-Vantaalla matkatavarat siirtyisivät suoraan lentokoneeseen”, selvittää Savolainen. Hänen tietämänsä mukaan ainakin Sveitsissä lento- ja junamatkustaminen on hyvin integroitu eli tarvitaan vain yksi lippu.

”TOIVON YHTEISTYÖTÄ LENTO-, RAUTATIE- JA MAANTIELIIKENTEEN KANSSA. SELLAISTA YHTEISTYÖTÄ, ETTÄ MATKUSTAJA PÄÄSEE YHDELLÄ LIPULLA KOTIPAIKKAKUNNALTAAN MAAILMALLE.” Kari Savolainen

TOIMINTAKULUIHIN MILJOONIA Finavia käyttää Suomen lentoasemaverkon, 22 toimivaa asemaa, ylläpitoon noin 20 miljoonaa euroa vuodessa. Kyseessä ovat toimintakulut, investoinnit ovat asia erikseen. ”Pienetkin kentät pystyvät maksamaan omat toimintakulunsa, kunhan liikennettä on tarpeeksi. Jos kiitoteitä pitää uusia tai korjata, remontin hintalappu on useita miljoonia euroja. Silloin tarvitaan konsernin yhteistä kassaa.” Tällä hetkellä Varkauden kenttä on liikenteen loppumisen takia poistettu Finavian lentoasemaverkostosta. Lappeenrannan kenttä on yksityistetty eikä sieltä ole reittiliikennettä. Myös Porista reittiliikenne on loppunut. ”Jos lentoliikenne päättyy eli matkustajia ei ole tarpeeksi, niin Finavia jossain vaiheessa lopettaa kentän ylläpidon”, sanoo Savolainen. KESÄKAUSI VAIKEA POHJOISESSA Talvikaudelle, puhumattakaan joulusta, Pohjois-Suomen lentokentille riittää liikettä.

18 KAUPPAKAMARI

KAISA SAARIO

Tulevasta talvikaudesta näyttää tulevan erityisen hyvä Kittilän, Rovaniemen, Kuusamon ja Ivalon lentokentille. Esimerkiksi Lufthansa avaa Saksasta suoria yhteyksiä Pohjois-Suomen kentille. Myös Monarch, Norwegian ja Germania lentävät reittilentoja suoraan Lappiin. Reittilentojen päälle tulevat vielä sadat tilauslennot. ”Kittilässä on noin 6 500 asukasta; eihän se asukasmäärä riitä luomaan tarpeeksi kysyntää lentoaseman palveluille ja lentoreiteille. Matkailukohteet Levi ja Ylläs vetävät kuitenkin puoleensa jopa satojatuhansia matkailijoita, mikä lisää lentoliikenteen kysyntää. Lapin kesä, yötön kesä on kuitenkin ainutlaatuinen, myös sitä pitäisi myydä maailmalla matkailijoille”, esittää Savolainen. Hän toivoo rohkeutta ja pitkäjänteisyyttä Lapin ja koko Suomen kesäkauden markkinointiin. ”Aasialaisilla on kotimaissaan lämpöä liikaakin. Heille riittää puhdas ilma, puhdas vesi, kiireettömyys ja pitkät kesäpäivät. Lapissa voi kaivaa kultaa vaikka keskellä yötä. Matkailun palvelutuotteita pitää kehittää ja myydä, siinä ei tarvita mitään ihmeellisiä kommervenkkejä.” HELSINKI ON EUROOPAN HALVIMPIA LENTOKENTTIÄ Savolainen kertoo, että Helsinki-Vantaan lentokenttä on lentoyhtiöille yksi Euroopan halvimmista lentokentistä. Vain Baltian pääkaupunkien eli Tallinnan, Riikan ja Vilnan kentät ovat halvempia kuin Helsingin. Hän näkee edullisuuden yhtenä kilpailuetuna. Savolainen ei pelkää, että Persianlahden maiden lentoyhtiöt uhkasivat Finnairin Aasian reittejä. Äskettäin Qatarin kansallinen lentoyhtiö Qatar Airways avasi suorat lennot Dohan ja Helsingin välille. ”Finnair ja Qatar Airways ovat jo codeshare-yhteistyössä. Kumpikin yhtiö voi rakentaa toisilleen suhteellisen joustavia lentopaketteja. Eteläiseen Aasiaan, Australiaan ja Afrikkaan meiltä on ollut huonot yhteydet, nyt yhteydet paranevat.”

LOGISTIIKAN KUSTANNUSPAINEET KASVAVAT HALLITUKSEN ENSI VUODEN BUDJETTIESITYS SISÄLTÄÄ USEITA KOHTIA, JOTKA TOTEUTUESSAAN NOSTAVAT YRITYSTEN LOGISTIIKKAKULUJA JA TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖMATKAKULUJA. KULUJEN NOUSU VÄHENTÄÄ TYÖVOIMAN LIIKKUVUUTTA JA HEIKENTÄÄ YRITYSTEN KILPAILUKYKYÄ.

Liikkumisen kustannuksia nostamalla estetään talouskasvulle tärkeää työvoiman liikkuvuutta ja työssäkäyntialueiden muodostumista. Tällä on merkitystä, koska Keskuskauppakamarin valtakunnallisen Alueiden kilpailukyky 2016-selvityksen mukaan sopivan työvoiman saanti vaikuttaa yritysten sijoittumispäätökseen, jatkuvuuteen ja uudistumiseen. Liikenneyhteyksien ja sopivan työvoiman saanti ovatkin yritysten tärkeimmät reseptit aluekehittämiseen. Työvoiman liikkuvuutta pitäisi Suomessa edistää, sillä työvoiman kysynnän ja tarjonnan huono kohtaanto on Suomelle iso haaste. Työpaikkoja on koko maassa liian vähän, mutta avoinna oleviin ei löydy tekijöitä osaajien ja työpaikkojen ollessa eri paikkakunnilla. Peräti kolmanneksella yrityksistä on vaikeuksia löytää sopivaa työvoimaa. Ratkaisu edellyttää myös työvoiman alueellisen liikkuvuuden edistämistä liikenne- ja veroratkaisuilla. Väylästön ja liikenneratkaisujen pitäisi tukea työssäkäyntialueen toimivuutta niin, että matkaan käytetty aika lyhenee. Esitykset liikkumisen kustannusten nostamisesta haittaavat työvoiman saantia ja talousalueiden kehitystä. Liikenteen polttoaineiden veronkorotus nostaa kynnystä työvoiman liikkuvuuteen erityisesti niillä alueilla, joissa joukkoliikenne ei toimi kunnolla. Käytännössä tämä koskee suurta osaa Suomea. Suomen ulkomaankaupasta valtaosa kulkee meritse. Merikuljetusten kustannusnousun hillitsemiseksi merenkulun väylämaksut puolitettiin vuosiksi 2015—2018. Väylämaksujen puolittaminen oli tärkeä päätös, koska viime vuonna voimaan tullut rikkidirektiivi heikensi yritysten suhteellista kilpailuasetelmaa. Rikkidirektiivin vaikutuksia voi tulla viiveellä, koska globaalisti halventunut öljyn hinta pehmensi rikkidirektiivin vaikutusta. Nyt talousarvioesityksessä kuitenkin ehdotetaan liikenteen polttoaineiden veronkorotusta, jolla nostetaan suomalaisten yritysten logistiikkakuluja ja heikennetään kustannuskilpailukykyä. Esityksellä siis kumotaan väylämaksualennuksen vaikutusta. Hallituksen esittämät korotukset polttoaineveroon ja viranomaismaksuihin pitäisi vähintään huomioida muissa maksuissa, jotta liikenteen verorasitus ei nousisi. Koko maan kattavassa Alueiden kilpailukyky 2016-selvityksessä yritykset toivoivat erityisesti liikenteeltä perittävien verojen ja maksujen vähentämistä.

Kirjoitus on julkaistu alun perin Kauppalehden mielipideosastolla 27.10.2016

19 KAUPPAKAMARI

JOULUN POLKU AVAUTUU JÄLLEEN TURUN KESKUSTAAN VIIME VUONNA ENSIMMÄISTÄ KERTAA JÄRJESTETTY JOULUN POLKU ON TULLUT JÄÄDÄKSEEN! JOULUN POLKU AUKEAA TURUN KESKUSTASSA LAUANTAINA 26.11, JOLLOIN VIETETÄÄN PERINTEEKSI MUODOSTUNUTTA SATUMAISTA JOULUNAVAUSTA.

Joulun polku on Turun Tuomiokirkolta Humalistonkadulle ulottuva jouluinen teemakokonaisuus, joka koostuu tapahtumista, valaistuksista, kauniista näyteikkunoista ja tietenkin Kauppatorin Joulutorista. Joulun Polku -kokonaisuudessa on tänä vuonna ensimmäistä kertaa mukana Turun Kauppatorin Joulutori, joka on auki 26.11-23.12 välisen ajan. Jokaisella viikolla on oma teemansa, jonka mukaan järjestetään ohjelmaa ja tapahtumia torin ympäristössä. Osana Joulun polkua keskustassa päästään nauttimaan tapahtuma-

päivistä neljänä joulua edeltävänä lauantaina. Joulunavauksen lisäksi järjestetään Tonttujuoksu, Lasten päivä ja Tiernakilpailu. Tonttujuoksu on joulumieltä levittävä hyväntekeväisyys tapahtuma, jolla kerätään lahjoja Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän Lahja Lapselle -keräykseen. Osallistumismaksun voi maksaa lahjana tai rahana, joka ohjataan lyhentämättömänä keräykseen. Lasten päivänä Turun keskusta täyttyy lapsille ja lapsenmielisille suunnatusta ohjelmasta. Päivän

LIIKETILIKESKUS HAAPALEHTO & CO OY

Asiantuntevaa tilitoimistopalvelua • Auktorisoitu tilitoimisto Yliopistonkatu 31, 20100 Turku Puh. (02) 251 5360 • Fax (02) 251 5471 • www.liiketilikeskus.fi

NAANTALIN TILIPALVELU OY Kaivokatu 22 21100 Naantali Puh. (02) 433 9971

BIGGE OY

Linnankatu 82, 20100 Turku Puh. 010 281 4300 www.bigge.fi

SUURIMPANA RAJOITTAVANA TEKIJÄNÄ KESÄTYÖNTEKIJÖIDEN HEINOJA OY PALKKAAMISELLEMaariankatu 4 B, 4. krs, 20100 TURKU Puh. (02) 275 1900 YRITYKSET KOKEVAT SOPIVIEN TÖIDENwww.heinoja.fi TAI TEHTÄVIEN PUUTTEEN. KIRJANPITOTOIMISTO ARAVUORI OY Yliopistonkatu 36 a A 1, 20100 Turku Puh. (02) 284 5100 www.aravuorikirjanpito.fi

OY TILINOVA LEENA KANTOLA AB Auktorisoitu tilitoimisto Kauppiaskatu 11 E 42, 20100 Turku Puh. (02) 411 5100 • www.tilinova.fi

OY TILITEHO AB

Puutarhakatu 38 A 39, 20100 Turku Puh. 0207 345 600 / 040 547 7446 www.tiliteho.fi

PIPPAN TILIPALVELU

Kipparikatu 12, 20540 Turku Puh. (02) 237 6701 www.pippa.fi

LASKENTATIETO OY IRJA HIRSINUMMI

RANTALAINEN OY LOUNAIS-SUOMI

Yliopistonkatu 33 G 122, 20100 TURKU Puh. (02) 410 0300 • www.laskentatieto.fi

Helenankatu 8, 24100 Salo Puh. 010 324 3250 www.rantalainen.fi

LASKURI OY

RANTALAINEN OY LÄNSI-SUOMI

Katrineholminkatu 6, 3.krs, 24100 Salo Puh. (02) 737 1700 www.laskuri.fi

Kuninkaankatu 3, 26100 Rauma Puh. 010 324 3310 www.rantalainen.fi

kumppaniksi on kiinnitetty Turun Seikkailupuisto ja pääesiintyjäksi on lupautunut lastenmusiikkiduo Mimi & Kuku. Tapahtumien toivotaan saavan ihmiset liikkeelle Turun keskustaan joulun polun hengessä. Tavoitteena on tapahtumien lisäksi edistää keskustan kaupallista vetovoimaa. Joulun polun kokonaisuuden toteuttaa Turun Ydinkeskustayhdistys ry yhdessä kaupungin, keskustan yritysten ja muiden kumppaneiden kanssa.

SALON TILIPALVELU OY Turuntie 21, 24240 Salo Puh (02) 7312 905 www.salontilipalvelu.com

TH Taloushallinto Reivikatu 1, 20540 Turku Puh. 040 8422 530 www.thtaloushallinto.fi

TILITOIMISTO PELTOKANGAS OY

Auktorisoitu tilitoimisto Pyhän Katariinan tie 7, 20780 Kaarina Puh. 050 568 6762 • Fax (02) 243 1035 • www.tilipeltokangas.fi

Vuoden 2015 yritys Turussa

Brahenkatu 20, 20100 Turku

tilitoimistolehtimaki.com

Vaihde (02) 273 3200

TILI-AVEKKI OY

TILITOIMISTO SUOMALAINEN OY

TILI-SENO OY

TILITOIMISTO TALOUSPÄÄLLIKÖT OY

Multavierunkatu 1 D, 20100 Turku Puh. (02) 469 1810 www.avekki.fi

Leipäläntie 1, 20300 Turku Puh. (02) 251 5253 www.tiliseno.fi

TILITOIMISTO AARNIO OY

Kauppiaskatu 9 b A 11, 20100 Turku Puh. (02) 478 4300 www.aarnio.fi

TILITOIMISTO ASK-TILIT KY

Kauppiaskatu 11 E 45, 20100 Turku Puh. (02) 233 1500 www.ask-tilit.fi

TTPL OY TILITOIMISTO

Taloushallinonpalveluja jo vuodesta 1989 Kaivokatu 4, 21100 Naantali Puh. (02) 434 1551 • www.ttpl.fi

Turuntie 633 G, 21870 Riihikoski Puh. (02) 242 3388 / 044 038 3225 www.tilitoimistosuomalainen.fi

Alppilankatu 2, 21100 Naantali Puh. 044 511 2105 www.paallikot.fi

UOTILA & LAINE OY

Puutarhakatu 17, 2.krs, 20100 Turku Puh. (02) 277 2111 • Fax (02) 277 2100 www.uotila-laine.fi

YRITYSPALVELU PIRJO LUNDEQVIST OY Koulukuja 7, 32200 LOIMAA Puh. (02) 769 1100 www.yplpalvelu.fi

www.taloushallintoliitto.fi

TILASTO

Hyvillä liikenneyhteyksillä on suuri merkitys yritysten menestykselle KESKUSKAUPPAKAMARIN TEKEMÄN ALUEIDEN KILPAILUKYKY 2016 -SELVITYKSEN MUKAAN YRITYKSET HAKEUTUVAT JA INVESTOIVAT ALUEILLE, JOISSA ON TOIMIVAT LIIKENNEYHTEYDET JA OSAAVAA HENKILÖKUNTAA.

Hyvät liikenneyhteydet olivat vastanneista suurimman osan (59 %) mielestä merkittävä toimintaedellytyksiin vaikuttava tekijä. Toimintakykyisellä liikenneinfrastruktuurilla turvataan kotimaan kuljetusten ja vienti- ja tuontikuljetusten kustannustehokkuutta ja yritysten logistista kilpailukykyä. Kaikilla toimialoilla toimivat yritykset pitävät liikennehankkeita erittäin tärkeinä, koska ne vaikuttavat alueiden saavutettavuuteen ja kilpailukykyyn sekä yritysten liiketoimintamahdollisuuksiin.

Keskuskauppakamarin tekemään tutkimukseen vastasi 1122 yritysjohtajaa.

1122

59 % 59 % vastanneista arvioi, että liikenneyhteydet vaikuttavat yrityksen sijaintiin ja toimintaedellytyksiin paljon tai erittäin paljon.

KIIREELLISIMMÄT KEHITTÄMISKOHTEET ALUEELLA NYKYISEN LIIKENNEINFRASTRUKTUURIN YLLÄPITO JA KUNNOSTAMINEN

77 %

TIETOLIIKENNEYHTEYDET

39 %

VALTATEIDEN JA MOOTTORITEIDEN RAKENTAMINEN

35 %

JOUKKOLIIKENNE

33 %

MATKAKETJUKULJETUSMUOTOJEN YHTEENSOPIVUUS

29 %

LENTOLIIKENNE

28 %

RAUTATIELIIKENNE

28 %

ALUEENNE SUORAT KANSAINVÄLISET YHTEYDET

20 %

SATAMAT JA VESILIIKENNE

22 KAUPPAKAMARI

11 %

LÄHDE: ALUEIDEN KILPAILUKYKY 2016 -SELVITYS

KOLUMNI

Lounais-Suomen suhdanteissa loivasti orastavaa ja enemmänkin EK on julkaissut suomalaisen elinkeinoelämän suhdannenäkemyksiä jo 50 vuoden ajan, neljästi vuodessa. Talouden tunnuslukuja odotetaan kerta toisensa jälkeen toiveikkaina. Ekonomistien sanavalinnoilla on merkitystä - onko kasvu orastavaa, vaisua, loivaa vai laimeaa? Viimeisin suhdannebarometri julkaistiin marraskuun alussa Turun kauppakamarin ja EK:n yhdessä järjestämässä tilaisuudessa. Suomalaisyritysten suhdannenäkymät seuraavalle puolelle vuodelle ovat varovaiset, eikä tilanteeseen ennusteta suurta muutosta. Vain rakentaminen on kuluvan vuoden aikana edelleen elpynyt. Lounais-Suomen osalta kiintoisaa oli se, että teollisuuden ja rakentamisen suhdannetilanne parani alkusyksyn aikana lähes normaaliin. Tämän vireen ennakoidaan pysyvän pääosin ennallaan talven aikana. Myös Lounais-Suomen palvelujen suhdannetilanteessa on ollut kohenemista, mutta näkymä on loivassa laskussa. Myyntimäärät ovat kuitenkin lisääntyneet syksyn mittaan ja myynnin ennakoidaan kasvavan vuoden loppua kohden. Suomen talouden yleistä ilmapiiriä kuvaavissa kyselyissä näkyy selvää nousua kuluvan vuoden aikana. Suomen yritysten ja kuluttajien tunnelmat ovat nousseet takamatkalta Ruotsin tasolle ja EU:n keskiarvon tuntumaan. Vaikka lähiajan värähtelyt

SUOMEN TALOUDEN YLEISTÄ ILMAPIIRIÄ KUVAAVISSA KYSELYISSÄ NÄKYY SELVÄÄ NOUSUA KULUVAN VUODEN AIKANA.

ovat pieniä, on pidemmän aikasarjan käppyrän suunta ylös. Kun Turussa keskusteltiin yritysten kanssa suhdannenäkymistä, tuli esiin monia lounaissuomalaisia vahvuuksia: pk-yritysten merkitys, digitaalisuus palvelualojen pk-yritysten vientivalttina, opiskelijoiden yrittäjähalukkuus, kaupungistumisen imu, telakan tilanne ja visio tunnin junasta. Ne ovat kaikki muuttujia, joihin vaikuttamalla alueellinen barometrikäyrä on mahdollista saada entistä positiivisempaan kulmakertoimeen. TIINA HAAPASALO Johtava asiantuntija Varsinais-Suomen alueyhdyshenkilö Elinkeinoelämän keskusliitto EK

LAIVA-ALAN KOKONAISTOIMITTAJA • • • •

yleiset alueet keittiöt ja muonavarastot hytit ilmastointijärjestelmä

OTA YHTEYTTÄ: R&M Ship Technologies Finland Oy Pitkämäenkatu 13 20250 Turku puh. 0207 353 840 finland@rm-group.com

AJANKOHTAISTA ALUEELTA

Tomi Virtasen yritys tarjoaa elämyksiä kuluttajalta kuluttajlle.

Jakamistalous muuttaa businessmalleja Jakamistaloudesta puhuttaessa tulevat ensimmäisenä mieleen majoituspalvelu Airbnb sekä taksipalvelu Uber. Erilaisia kuluttajalta-kuluttajalle palveluja tarjoavia alustoja on syntynyt viime vuosina paljon ja ne ovat liiketoimintamalleillaan mullistaneet toimialoja.

TEKSTI TIINA VAINIO KUVAT AIRBNB JA DOERZ

24 KAUPPAKAMARI

akamistalous on tullut jäädäkseen, totesi kauppakamarin tilaisuudessa puhunut kansanedustaja Stefan Wallin. Hänen mukaansa valtio voi jonkin verran ohjata kehitystä, mutta ei voi estää sitä. Esimerkiksi yrityksiä voidaan jossain määrin reguloida, jotta toimijat saadaan sujuvasti osaksi palveluja. Start-up yrittäjä Tomi Virtasen mielestä ilmiö ei ole lainkaan uusi. ”Isovanhempieni sukupolvelle jakaminen oli täysin luonnollinen tapa tehdä asioita. Välissä oleva iso ikäluokka on se, joka haluaa omistaa kaiken ja ostaa palvelut viimeisen päälle tuotteistettuna ja paketoituna firmoilta. Nyt näyttäisi jälleen puhaltavan uudet tuulet: joustava ja yksilöllinen on-demand palvelu sekä yhteiskäyttö tulee takaisin jakamisen myötä”, elämyksiä tarjoavan Doerzin perustaja pohtii. RUOKKIIKO JAKAMISTALOUS HARMAATA TALOUTTA? Uber, kodinvuokrauspalvelu Airbnb ja muut jakamistalouden yhtiöt ovat kohdanneet joissakin eurooppalaisissa kaupungeissa vastarintaa ja palveluita on jopa kielletty. Hotelli- ja taksiala ovat syyttäneet yhtiöitä epäreilusta kilpailusta ja verojen välttelystä. Suomessa aihe on herättänyt keskustelua, mutta veroasiantuntija Elina Väinölän mukaan asia ei verotuksen kannalta tule pitkällä tähtäimellä olemaan ongelma: ”Alkuinnostuksessa veroasiat eivät ehkä ole ihan päällimmäisenä mielessä ja sitten jälkikäteen tulojen ja niiden hankkimiseen kohdistuneiden menojen selvittäminen voi olla aika työlästä. Suomalaiset kuitenkin perinteisesti haluavat hoitaa veroasiansa kunnolla ja oikein, ja uskomme, että näin on jakamistaloudenkin osalta. Verottajan on tietysti pidettävä huolta siitä, että tulojen ilmoittaminen on riittävän helppoa ja että toimijat saavat riittävästi tietoa, jotta osaavat menetellä oikein”, Väinölä toteaa. Doerz ei ole törmännyt ongelmiin: ”Verottaja suhtautuu erittäin positiivisesti, siitä suuret kiitokset! Helpointahan olisi tyrmätä uudet ideat ‘varmasti laittomina tai vähintäänkin epäilyttävinä’, mutta minun ensimmäinen kontaktini veroneuvojan kanssa oli oikein positiivinen ja kannustava”, Virtanen kertoo. VOIMAKASTA KASVUA EDESSÄ Jakamistalouden on ennustettu kasvavan voimakkaasti ympäri maailmaa. ”EU:n komissio on arvioinut jakamistaloudesta 2.6.2016 julkaisemassaan eurooppalaisessa toimintasuunnitelmassa, että jakamistalous kasvaa nopeasti ja kasvun odotetaan jatkuvan vankkana. Jakamistalousalustojen ja

Turusta löytyy lähes 150 Airbnb'n kautta vuokrattavaa asuntoa keskustayksiöstä saaristohuviloihin. Myös mökkivuokraajat ovat löytäneet palvelun. Uber kuskeja ei Turussa ole, mutta Helsingissä palvelu toimii.

palvelujen tarjoajien tuottojen on arvioitu lähes kaksinkertaistuneen vuosina 2014-2015 tuottojen ollessa EU:ssa vuonna 2015 noin 28 miljardia euroa”, Väinölä kertoo. Vero.fi -sivuille ollaan päivittämässä ohjeistusta ja tällä hetkellä sovelletaan jo annettuja ohjeita AirBnb ja Uberin kaltaisille toimijoille. Jakamistaloudessa syntyy paljon pieniä tulovirtoja ja vaikuttaa siltä, että olemme

JAKAMISTALOUS TUOTTI VUONNA 2015 EU:SSA NOIN 28 MILJARDIA EUROA siirtymässä elämänmittaisen palkkatyön sijaan malliin, josta tuloja virtaa useammasta lähteestä. Suomessa verotus perustuu tällä hetkellä varsin suurelta osin sivullisilmoittajilta saatuihin tietoihin, joiden perusteella Verohallinto laskee kaikille esitäytetyt veroilmoitukset. Jakamistaloudessa ei useinkaan ole tällaisia tahoja, jotka kootusti ilmoittaisivat tiedot Verohallinnolle tai toimijat ovat ulkomailla. Vastuu tietojen ilmoittamisesta on siis toistaiseksi enemmän toimijoilla itsellään ja tämä lisää jossain määrin valvonnan tarvetta ja siten verottajan työmäärää. ”Jakamistaloutta varten räätälöityjä vero-aplikaatioita ei ehkä ihan vielä lähitulevaisuudessa ole tulossa mutta sähköisiä ilmoituskanavia Verohallinto kehittää jatkuvasti”, Väinölä kertoo.

DOERZ.CO Doerz on markkinapaikka elämykselliselle tekemiselle. Siellä ihmiset jakavat elämyksiä toisille paikallisille, turisteille ja ryhmille. Doerzissa ei tarvitse firmaa, toiminimeä, yhdistystä tai muutakaan virallista, intohimo omaan taitoon tai harrastukseen sekä sen jakamiseen riittää. Doerzissa on mahdollisuus tehdä lisätuloja tai testata helposti onko yrittäjyys itselle sopiva juttu. Yritys on perustettu vuonna 2016 halusta jakaa elämyksiä ja löytää elämyksellistä tekemistä Elämyksiä tarjolla niin Suomessa kuin ulkomaillakin sushikoulusta moottoripyöräsafareihin. Kauppakamarijäsenyys on investointi, joka antaa huikean määrän hyviä kontakteja, verkostoitumismahdollisuuksia ja palveluita myös startupin ja kasvuyrityksen tarpeisiin", kertoo perustaja ja idean isä Tomi Virtanen. Verottajan mukaan elämyksistä saatu voitto on saajalleen veronalaista ansiotuloa.

25 KAUPPAKAMARI

KALENTERI ILMOITTAUDU MUKAAN!

24.1. UUSI TIETOSUOJA-ASETUS TULEE – OLETKO VALMIS? Uusi tietosuoja-asetus vaikuttaa merkittävällä tavalla jokaisen suomalaisen yrityksen ja organisaation toimintaan asettamalla uusia velvoitteita tietosuojakäytäntöihin. Asetusta aletaan soveltaa 25.5.2018. Tule kuulemaan, miten tietosuoja-asetus vaikuttaa konkreettisesti yrityksesi toimintaan ja miten asetuksen voimaantuloon voidaan valmistua jo hyvissä ajoin. ILMOITTAUDU KOULUTUKSEEN OSOITTEESSA WWW.TURKU.CHAMBER.FI/KOULUTUSTA

MARRASKUU - JOULUKUU

31. 1. 7. 8.

SLUSH-MATKA HELSINKIIN

13. 15.

TURUN KAUPPAKAMARI TÄYTTÄÄ VUONNA 2017 TÄYDET SATA VUOTTA.

Kauppakamari ja KPMG tarjoavat yhteistyössä SLUSH-bussin Turku-Helsinki-Turku -reitille. TALOUSVIESTINNÄN JA VUOSIRAPORTOINNIN AJANKOHTAISPÄIVÄ

JUHLAVUONNA JOKAINEN VALIOKUNTA JÄRJESTÄÄ VUOROLLAAN TILAISUUDEN, JOSSA ESITELLÄÄN VALIONKUNTIEN TOIMINTAA JA KAUPPAKAMARIN EDUNVALVONTATYÖTÄ.

Minkälainen on hyvä toimintakertomus?

UUTTA LIIKETOIMINTAA TUKHOLMASTA?

Matchmaking -matka Tukholmaan 7.-8.12 2016. OSAKEYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

Koulutuksessa käsitellään merkittävimmät uuden kirjanpitolain muutokset ja niiden vaikutukset laadittaviin tilinpäätöksiin. Kouluttajina toimivat loistavaa palautetta saaneet KHT Henry Kampman ja KHT Erkki Yli-Rantala, Revisium Oy:sta. "KURSSI OLI TODELLA PARAS PARIKYMPPISEN URANI AIKANA! ESITELMÖITSIJÄT OLIVAT ASIANTUNTEVIA JA KERTOIVAT ASIANSA SELVÄSANAISESTI JA HAUSKASTI. HARVOIN SAA KUULLA KIRJANPITOASIAA SELITETTÄVÄN NÄIN INNOSTUNEESTI, JA INNOSTUS SIIRTYI KUULIJAANKIN. USEAT KÄYTÄNNÖN ESIMERKIT VALAISIVAT ASIOITA. PARHAIMMAT ESITELMÖITSIJÄT, JOITA KURSSEILLANNE ON OLLUT!" - ASIAKAS, OSAKEYHTIÖN TILINPÄÄTÖS 2015

12.

VUONNA 2017

ENNAKKOPERINTÄ 2017

Uusien lakimuutosten lisäksi koulutuksessa käydään läpi ennakkoperinnässä huomioon otettavat verohallinnon päätökset, ohjeistukset ja oikeuskäytäntö. OSAAJAPULA JA ONNISTUNUT REKRYTOINTI

Aiheina Työmarkkinabarometri Q1/2017 sekä tuloksellinen rekrytointi. JÄSENAAMUKAHVIT: GREAT MINDS OY & TURUN TEKNOLOGIAKIINTEISTÖT OY

Työnteon uudet tuulet - Asiaa työn tulevaisuudesta sekä uusista työnteon tavoista.

26 KAUPPAKAMARI

TERVETULOA JUHLIMAAN 100-VUOTIASTA KAUPPAKAMARIA!

19. 24. 14.

HYVÄKSYTTY HALLITUKSEN JÄSEN (HHJ) -KURSSI 1

Koulutus hallitustyöskentelyn aktivoimiseen ja kehittämiseen. Ensimmäinen kurssi järjestetään 19.01.2017 - 14.02.2017 välisenä aikana. UUSI TIETOSUOJA-ASETUS TULEE – OLETKO VALMIS?

Uuden tietosuoja-asetuksen keskeinen sisältö käytännönläheisesti. 24.2.2017. HYVÄKSYTTY HALLITUKSEN JÄSEN (HHJ) -KURSSI 2

Toinen kurssi järjestetään 14.03.2017 - 06.04.2017 välisenä aikana. SAVE THE DATE!

10. 11.

TURUN KAUPPAKAMARIN 100-VUOTISJUHLASEMINAARI

Seminaari järjestetään 10.11.2017. TURUN KAUPPAKAMARIN 100-VUOTISJUHLA

Iltagaalassa juhlitaan 11.11.2017.

Q&A LAKIMIES TURUN KAUPPAKAMARIN MAKSUTON LAKINEUVONTA JÄSENILLE, SOITA TAI LÄHETÄ SÄHKÖPOSTIA: PAULA VIRRI (02) 274 3421 PAULA.VIRRI@TURKU.CHAMBER.FI

AJANKOHTAISTA LAKIASIAA Varatuomari, johtaja Paula Virri, Turun kauppakamari

Kilpailukieltosopimus työsuhteessa pähkinänkuoressa MIKÄ ON KILPAILUKIELTOSOPIMUS?

Työsopimuslain 3:5 §:n mukaan kilpailukieltosopimus on sopimus, jolla rajoitetaan työntekijän oikeutta tehdä työsopimus työsuhteen jälkeen alkavasta työstä sellaisen työnantajan kanssa, joka harjoittaa kyseisen työnantajan kanssa kil-

pailevaa toimintaa. Kilpailukielo voidaan sopia myös koskevan työtekijän oikeutta harjoittaa omaan lukuunsa kilpailevaa toimintaa. Sopimus tulee tehdä työsuhteen alkaessa tai sen aikana.

MILLOIN KILPAILU- KIELTOSOPIMUS VOIDAAN TEHDÄ?

Työntekijän lakisääteinen kilpailukielto lakkaa työsuhteen päättyessä. Työsuhteen päättymisen jälkeistä aikaa koskeva kilpailukieltosopimus voidaan tehdä vain erityisen painavasta syystä. Perusteen erityistä painavuutta harkittaessa on otettava huomioon työnantajan toiminnan laatu ja sellainen suojan tarve, joka johtuu liiketai ammattisalaisuuden säilyttämisestä tai työnantajan työntekijälle järjestämästä erityiskoulutuksesta, samoin kuin työntekijän asema ja tehtävät. Erityisen painava syy voi olla kyseessä

silloin kun työntekijän asema on sellainen, että hän asemansa perusteella saa tietoonsa liike- ja ammattisalaisuuksia. Jos työntekijän työtehtävät liittyvät tuotekehitys- ja tutkimustoimintaan, jossa on tiedon suojaamisintressi, kilpailukielto on perusteltu. Myös asiakaskunnan säilyttämisintressi on katsottu olevan perustelu kilpailukiellolle tietyissä tapauksissa. Pyrkimys estää tai rajoittaa kilpailua ei voi olla yksinään peruste kilpailukiellolle vaan syynä pitää olla todellinen tarve suojata liike-tai ammattisalaisuuksia.

KILPAILUKIELLON KESTO JA VAHINGONKORVAUS

Kilpailukieltosopimuksella voidaan rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä uusi työsopimus tai oman yrityksen perustamiseen enintään kuuden kuukauden ajan. Mikäli työntekijä saa kohtuullisen korvauksen rajoituksesta, rajoitusaika voidaan sopia enintään vuoden pituiseksi. Laissa ei ole otettu kantaa kohtuullisen korvauksen määrään ja se ratkeaakin tapauskohtaisesti. Sopimusrikkomuksen varalta kilpailukieltosopi-

mukseen voidaan ottaa sopimussakkolauseke, joka saa vastata enintään työtekijän työsuhteen päättymistä edeltäneen kuuden kuukauden palkkaa. Mikäli sopimuksessa ei ole sopimussakkolauseketta, vahingonkorvaus määräytyy yleisten vahingonkorvausta koskevien periaatteiden mukaan. Mikäli työsuhde päättyy työnantajasta johtuvasta syystä, kilpailukieltosopimus ei sido työtekijää.

JOHTAVASSA ASEMASSA OLEVAN HENKILÖN KILPAILUKIELTOSOPIMUS

Kilpailukieltosopimuksen keston rajoittaminen ja sopimussakon enimmäismäärä ei koske henkilöä, jonka tehtäviensä ja asemansa perusteella katsotaan tekevän yrityksen, yhteisön tai säätiön tai sen itsenäisen osan johtamistyötä tai

olevan tällaiseen johtamistehtävään välittömästi rinnastettavassa itsenäisessä asemassa. Näissä tilanteissa sopimusta arvioidaan oikeustoimilain kohtuuttomia ehtoja koskevien säännösten perusteella.

27 KAUPPAKAMARI

KAMARIKUULUMISIA

TURUN KAUPPAKAMARILLA ON PALJON JÄSENILLE AVOIMIA MAKSUTTOMIA TAPAHTUMIA. KATSO KAIKKI OSOITTEESTA WWW.TURKU.CHAMBER.FI.

1. Uusien jäsenten aamiaisella verkostoiduttiin rennosti Scandic Juliassa. Seuraava Uusien jäsenten tervetulotilaisuus järjestetään joulutammikuun välisenä aikana.

2. Omistajanvaihdosseminaarissa oli aiheena "Kasvua yritysjärjestelyillä". Kuvassa osa tilaisuuden puhujista (vas. ) Seija Pelkonen (Finnvera Oyj), Mikko Hietanen (Aboaventure Oy), Harri Lukander (Asianajotoimisto LRHTO Oy), Jari Malinen (Asianajotoimisto Eversheds Oy), Antti Lehtimäki (Konsulttiyhtymä Aika Oy), Arto Koski (Turun Seudun Osuuspankki).

3. Loimaan kauppakamariosasto järjesti lokakuussa jäsenaamukahvit yhteistyössä Loimaan Seudun Osuuspankin kanssa.

4. 4. Talousaamukahveilla keskusteltiin muun muassa bisnesenkelitoiminnasta sekä digitalisaatiosta. Kuvassa (vas.) finanssivaliokunnan puheenjohtaja Tapio Laakso sekä yrittäjä Petri Lehmuskoski, Gorilla Ventures Oy:stä.

5. Yhteistyössä EK:n ja Turun kauppakorkeakoulun kanssa järjestetyssä EKFoorumissa esiteltiin uusin suhdannebarometri. Sen mukaan välttävä suhdannevaihe jatkuu ja kasvu jää loivaksi.

28 KAUPPAKAMARI

YHTEYSTIEDOT TURUN KAUPPAKAMARI PUOLALANKATU 1 20100 TURKU VAIHDE (02) 2743 400 www.turunkauppakamari.fi TOIMITUSJOHTAJA MINNA ARVE puh. (02) 2743 410 m. 044 907 5210 JOHTAJA JARKKO HEINONEN puh. 050 601 55 JOHTAJA PAULA VIRRI puh. (02) 2743 421 m. 050 601 66 KOULUTUSPÄÄLLIKKÖ MARIA LINDBOM puh. 050 573 0370 YHTEYSPÄÄLLIKKÖ TIINA VAINIO puh. 050 321 2781

6. Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi isännöi lokakuun aamukahveja. Ajankohtaisista kiinteistöaiheista tapetille nousivat muun muassa uusi tupakkalaki sekä indeksitalo 2016 -tutkimus. Kuvassa Kiinteistöliitto VarsinaisSuomen henkilökunta.

7. Koulumissio vieraili keväällä seitsemässä turkulaisessa yläkoulussa ja laajeni syksyllä Raision Vaisaaren yläkouluun. Syksyn yhteishaussa metalli- ja konepuolen hakijamäärä kasvoi 40 prosenttia.

TOIVOMME TAPAHTUMIEMME OLEVAN MONIPUOLISIA JA ERI ASIANTUNTIJOITA KIINNOSTAVIA. SIKSI HALUAMMEKIN MUISTUTTAA, ETTÄ TAPAHTUMAMME OVAT AVOIMIA JÄSENYRITYKSIEMME KOKO HENKILÖKUNNALLE.

TOIMISTOSIHTEERI LEENA RAUTANEN puh. (02) 2743 425 ASIAKIRJASIHTEERI SATU LEHENBERG puh. (02) 2743 426 JOHDON ASSISTENTTI RIITTA VESAMÄKI puh. (02) 2743 445 KOULUTUSSIHTEERI ELINA VIRTA puh. (02) 2743 411 VIESTINTÄASSISTENTTI KATRI KURKELA puh. (02) 2743 428 LOIMAAN KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies NIINA NURMI puh. 050 372 1132 SALON KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies MERJA KOIVAARA puh. 050 569 2298

8. Liikennekäytävävaltuuskunta järjesti eduskunnan pikkuparlamentissa kansalaisinfotilaisuuden. "EU:n päästövähennystavoitteet ovat Suomelle sekä haaste että mahdollisuus. Niiden saavuttaminen vaatii osaamista ja tekniikan kehittämistä, jotta liikenteen päästöjä saadaan vähennettyä", totesi liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner.

UUDENKAUPUNGIN KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies RAIMO RANTANEN puh. 040 546 4100

Sähköpostit muotoa: etunimi.sukunimi@kauppakamari.fi

WORLD TRADE CENTER TURKU Päällikkö JAANA MÄKIKALLI puh. (02) 281 3111 wtctk@wtc-turku.fi TOIMISTOSIHTEERI ANNE-MARIE OJALA puh. (02) 281 310

4041 0624 29 KAUPPAKAMARI

Olipa kerran

yritystarina Mistä kaikki alkoi ja mitä sitten tapahtui? Jokaisella yrityksellä on oma tarinansa, jota voi hyödyntää esimerkiksi markkinoinnissa tai yrityskuvan luomisessa. Tarinan voi myös ikuistaa kansien väliin yrityshistoriikin muodossa. TEKSTI KATRI KURKELA KUVAT JARNO TERHO/TERHOMEDIA & TEEMU JÄRVENTIE

Tarinankerronta on mielenkiintoinen tapa rakentaa yritysbrändiä ja markkinoida yrityksen tuotteita ja sen palveluja. Hyvä esimerkki onnistuneesta tarinasta on esimerkiksi yhteisöpalvelu Facebook, jonka tarina alkoi yhdysvaltalaisen opiskelijaporukan tarpeesta kommunikoida ja skaalautui lopulta puolentoista miljardin rekisteröityneen käyttäjän palveluksi. Matkan varrelle on mahtunut niin ala- kuin ylämäkiä - aivan kuin jännittävässä tarinassa pitääkin olla. YRITYKSEN TARINA HISTORIIKKINA Yrityksen tarinaa voi tuoda kaikkien tietoisuuteen sekä jättää jälkipolville muistoksi esimerkiksi yrityshistoriikin muodossa. Naantalilais-merimaskulainen kirjoittaja ja tarinankertoja Anne Pentti on tehnyt parisenkymmentä tarinallista yrityshistoriikkia, joiden ero perinteisiin yrityshistoriikkeihin on naisen mukaan suuri. ”Tarinallisessa historiikissa ei pyritä siihen, että siinä kerrottaisiin yksityiskohtaisesti yrityksen täsmällinen historia, vaan sisältö valikoidaan eri ihmisten kertomista tarinoista ja tapahtumista. Tarkoitus on kertoa inhimillisesti kiinnostavia asioita, jotka vievät lukijan mukanaan”, Pentti täsmentää. Tarinallisuus ei pelkästään tee sisällöstä mielenkiintoisempaa, vaan se myös tuo yrityksestä esiin uusia puolia. Tarina antaa Pentin mukaan yritykselle kasvot. ”Ihmiset ovat aina halunneet tehdä kauppaa tuttujen ihmisten kanssa, sillä heihin voi usein luottaa. Tarina tuo yrityksen tutuksi asiakkaille ja tekee siitä inhimillisen”, Pentti selittää. AITOUS ON A JA O Maskulaisen toimittaja-kirjailija Teemu Järventien mielestä jokainen yritys on kirjan arvoinen. Mies on elättänyt itsensä viimeiset 30 KAUPPAKAMARI

30 vuotta kirjoittamalla ja valokuvaamalla muun muassa Aamulehteen, Talouselämään sekä Kauppalehti Optioon. Nykyään hän

HYVÄ YRITYSTARINA OPETTAA, LIIKUTTAA, NAURATTAA JA ITKETTÄÄ. SE VETOAA NIIN JÄRKEEN KUIN TUNTEISIIN.

myös tekee yrityksille tarinallisia historiikkeja. Järventie haluaa teoksissaan kuvata tapahtumat aidosti. ”Kenenkään ihmisen elämä tai yrityksen tarina ei ole aina ollut pelkkää aurinkoa. Yrityskertomuksissa tärkeää on, että aallonpohjista ja mokista kerrotaan rehellisesti. Se tuo tarinat uskottaviksi,” Järventie sanoo. TARINAN PITÄÄ LIIKUTTAA Yrityskulttuurin kehittämisessä tarinankerronta on Suomessa vielä vähän käytetty työkalu. Kuluttajille tarinallinen ajattelu on kuitenkin luontaista ja he suhtautuvat tarinalliseen markkinointiin pääsääntöisesti positiivisesti. Onnistuminen liittyy tiukasti tarinaan, jonka pitää olla hyvä. "Hyvä tarina saa lukijan kiinnostumaan asiasta. Siinä pitää olla jonkinlainen koukku, joka sieppaa ihmisen mielenkiinnon. Hyvän tarinan tekee mieli kertoa eteenpäin", Pentti sanoo. Hyvä tarina herättää niin Pentin kuin Järventien mukaan tunteita. ”Hyvä yritystarina opettaa, liikuttaa, naurattaa ja itkettää. Se vetoaa niin järkeen kuin tunteisiin. Sen kanssa voi myötäelää niin onnistumisia kuin epäonnistumisia”, Järventie summaa.

Anne Pentti haluaa muistuttaa, että jokaisen yrityksen takaa löytyy tarina. Hän on julkaissut jo 16 tarinallista historiikkia.

Teemu Järventie haastattelee teoksissaan yrityksen henkilökuntaa "lattiatason työntekijöistä" toimitusjohtajiin. Kaikkien päästäminen ääneen on myös osoitus henkilökunnan kunnioittamisesta.

HYVÄ UUTINEN

Sofokus aikoo tuplata henkilöstömääränsä. Kuvassa yrityksen työntekijöitä.

DIGITALISAATIO RÄJÄYTTI KYSYNNÄN TURKULAISEN OHJELMISTOYRITYS SOFOKUKSEN LIIKEVAIHTO KASVOI VIIMEISEN VUODEN AIKANA 80 PROSENTTIA. SUURIN KASVU MUODOSTUI VERKKOKAUPPOJEN JA ASIAKASKOHTAISTEN VERKKOPALVELUIDEN TOTEUTTAMISESTA.

Suomalaiset organisaatiot ovat alkaneet digitalisoida toimintojaan vauhdilla, mikä näkyy myös konserniksi kasvaneen ohjelmistoyritys Sofokuksen tuloksessa. Yhtiön liikevaihto kipusi 1,7 miljoonaan euroon eli kasvua oli viime vuonna noin 80 prosenttia. Sofokuksen erikoisalaa ovat vaativien Magento-pohjaisten verkkokaupparatkaisujen sekä asiakaskohtaisten pilvipalvelujen konseptointi ja toteutus. Asiakkaisiin kuuluu yrityksiä, kuntia ja muita organisaatioita. Sofokus konsernin perustaja

ja digitaalisen liiketoiminnan moniyrittäjä Teemu Malinen tietää, että digitalisoitumiseen kannattaa panostaa. "Ilman kunnon satsauksia digitalisoituminen jäisi pelkäksi pintakiilloksi vailla pysyviä vaikutuksia", Malinen toteaa. Malinen kertoo kasvun jatkuvan myös yrityksen työntekijämäärässä. ”Aiomme tuplata henkilömäärämme yli 60 sähköisen liiketoiminnan osaajaan nopeassa tahdissa”, hän iloitsee.

ASIANTUNTEVA MICROSOFT DYNAMICS NAVOHJELMISTOTOIMITTAJASI.

www.mavisystems.fi Kaivokatu 18, 20520 Turku puh 0207 890 393 Lämmittäjänkatu 4B, 00880 HKI puh 0207 890 390

Tule lounaalle tai virkistävälle kahville Toimipaikat ja päivän lounaat www.unica.fi Tervetuloa!

B to

ita

Yrityksille:

Digitalisaatio yksissä kansissa! Tutustu ja tilaa maksuton Uuskasvun polut -kirja. sonera.fi/uuskasvu