Muutoksen suunnat Ajankohtaiskatsaus Turusta 1/2012 1. VÄESTÖNMUUTOKSET VUONNA 2011 1.1. Väestönmuutosten ennakkotiedot Turussa ja eräissä vertailukaupungeissa
Turun kaupungin asukasluku oli vuodenvaihteessa 2011/2012 Tilastokeskuksen väestönmuutosten kuukausitilaston ennakkotietojen mukaan 178 608, jossa oli kasvua 1 282 henkeä edelliseen vuodenvaihteeseen verrattuna. Vuonna 2011 Turussa syntyneitä oli ennakkotietojen mukaan 1 886 ja kuolleita 1 777, joten syntyneiden enemmyydeksi muodostui 109. Turun kuntien välinen tulomuutto oli 10 702 ja lähtömuutto 10 148, jolloin nettomaassamuutto oli 554. Maahanmuuttajia tuli Turkuun 1 166 ja maastamuuttajia lähti Turusta 547, joten nettomaahanmuutto oli 619. Maamme muiden suurimpien kaupunkien väkiluvut olivat joulukuun lopussa 2011 (suluissa muutos vuoden 2011 aikana): Helsinki 595 272 (+6 723), Espoo 252 306 (+4 336), Tampere 215 096 (+1 879), Vantaa 202 897 (+2 842) ja Oulu 143 867 (+2 196). Helsingin, Espoon, Vantaan, Tampereen ja Turun väestönkasvu nopeutui edelliseen vuoteen verrattuna mutta hidastui Oulussa. Tarkastelukaupunkien väestönmuutosten rakenteet poikkeavat toisistaan. Turussa syntyneiden enemmyys oli perinteiseen tapaan selvästi vertailukaupunkien hitainta. Sekä kuntien välinen nettomaassamuutto että nettomaahanmuutto olivat tarkastelujaksolla kaikissa verrokkikaupungeissa positiivisia.
Sisällysluettelo: 1. Väestönmuutokset 2. Työmarkkinat 3. Rakentaminen 4. Asuminen 5. Liikenne 6. Matkailu
1/2012
Myös seutukunnittaisessa tarkastelussa Turun seutukunnan väestönlisäys (2 271) oli alkuvuonna selvästi hitainta, sillä se oli Helsingin seutukunnassa 16 473, Tampereen seutukunnassa 3 752 ja Oulun seutukunnassa 3 243. Kun väestö kasvoi koko maassa 25 295 hengellä, ylitti mainittujen seutukuntien väestönkasvu laskennallisesti lievästi koko maan väestönlisäyksen. 1.2. Ulkomaalaisperäisen väestön kasvusta
Turun väestönkehityksen historiallisestikin merkittävä muutos on 1990-luvun alusta alkaen ollut ulkomaalaisperäisen väestön, jonka mittarina käytetään muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia eli muunkielisiä, osuuden nopea nousu 0,8 %:sta vuonna 1990 vuoden 2010 lopun 7,6 %:iin. Muunkielisten määrä kasvoi vuonna 2011 edelleen varsin nopeasti ja oli Turun väestötietojärjestelmän ennakkotietojen mukaan joulukuun 2011 lopussa noin 14 330 (8,0 % koko väestöstä), jossa oli lisäystä noin 880 edelliseen vuodenvaihteeseen verrattuna. Myös sekä suomenkielisten että ruotsinkielisten määrä on ennakkotietojen mukaan lisääntynyt. Suurimmat muunkielisten ryhmät olivat joulukuun 2011 lopussa kielen mukaan: venäjä 2 686, arabia 1 410, kurdi 1 265, albania 1 078, viro 1 072, somali 880, englanti 573, vietnam 516, kiina 375, persia 356, espanja 301, romania 224, saksa 219, puola 208, turkki 208 ja bosnia 205. Esitetystä luettelosta havaitaan,
Julkaisija: Turun kaupungin keskushallinto/Strategia ja viestintä Kaupunkitutkimus ja tieto, PL 355 (Yliopistonkatu 27a) 20101 TURKU
Väestö kuukausittain Turussa 2010 ja 2011
että muunkielisyys painottuu Turussa muihin kuin EU-maiden kansallisiin kieliin (muuttoliikkeen vaikutuksista, ks. katsauksen työttömyyttä käsittelevä kohta 2.2.). Muunkielinen väestö on sijoittunut Turun sisällä alueellisesti epätasaisesti. Turun väestötietojärjestelmän ennakkotietojen mukaan Turussa oli 9 515 ulkomaan kansalaista joulukuun lopussa 2011. Suurimmat kansallisuudet olivat Viro 1 191, Venäjä 1 080, Irak 652, Iran 531, Somalia 504, Ruotsi 373, Kiina 307, Afganistan 260, ent. Serbia ja Montenegro 235 sekä Bosnia ja Hertsegovina 219. Ulkomaalaisperäisen väestön näennäisesti ristiriitaista muutoskehitystä (ulkomaan kansalaisten määrä on kasvanut hitaammin kuin muunkielisten määrä) selventää ulkomaan kansalaisille myönnettyjen Suomen kansalaisuuksien kasvava määrä: vuoden 2010 lopussa Turussa asui 4 565 sellaista entistä ulkomaan kansalaista, joille oli myönnetty Suomen kansalaisuus vuosina 1990 – 2010. Tästä syystä kieli on kansalaisuutta parempi kriteeri ulkomaalaisperäiselle väestölle.
Väestönmuutosten rakenne Turussa 1.1. – 31.12.2011
2. TYÖMARKKINAT 2.1. Alueella asuva työllinen työvoima neljännes vuosittain I/2001 – IV/2011
Vuoden 2012 neljännen neljänneksen luvut näyttävät työllisen työvoiman kasvua koko maassa, Turussa, Helsingissä, Tampereella ja Oulussa edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Turun seutukunnassa työllinen työvoima väheni hieman. Koko maan luvuista on nähtävissä työllisen työvoiman säännöllinen kausivaihtelu. Ensimmäisen ja viimeisen vuosineljänneksen luvut ovat yleensä matalimmat. Väestönmuutokset eräissä kaupungeissa 1.1. – 31.12.2011
Luvut eivät kuvaa kaupunkien työpaikkojen määrää, sillä työlliset voivat käydä myös asuinkuntansa ulkopuolella työssä. Yksittäisten pisteiden vaihteluita on vaimennettu liukuvan vuosikeskiarvon (yhtenäinen viiva) käytöllä. Työllisen työvoiman muutosta seurataan Tilastokeskuksen otospohjaisen työvoimatutkimuksen avulla. Tiedot kerätään kuukausittain ja muunnetaan neljännesvuosiarvoiksi. Yksittäisen kaupungin arvot voivat sisältää suurehkoja satunnaisia vaihteluja. 2.2. Työttömyys Turussa
Turun työttömyysaste oli vuoden 2011 joulukuussa 12,9 % (13,2 % joulukuussa 2010) eli laskua vuoden takaiseen 0,3 prosenttiyksikköä. Muissa viidessä suurimmassa kaupungissa Oulua lukuun ottamatta työttömyysaste oli alempi kuin edellisvuoden joulukuussa. Oulun työttömyysaste oli prosenttiyksikön kymmenyksen verran korkeampi kuin vuosi sitten (13,2 – 13,3 %).
2
Muutoksen suunnat 1/2012
Korkeimmillaan Turun työttömyysaste oli runsaat 23 prosenttia vuodenvaihteessa 1993/94. Sen jälkeen työttömyysaste laski hitaasti ja alitti kymmenen prosentin rajan syyskuussa 2006. Vuoden 2008 syksyllä sekä työttömien määrä että työttömyysaste kääntyivät kasvuun ylittäen edellisvuoden vastaavat luvut. Etenkin työttömien miesten määrä kasvoi nopeasti syyskuun 2008 alle neljästä tuhannesta yli seitsemään tuhanteen vuoden 2009 loppuun mennessä. Työttömien naisten määrä kasvoi samana aikana noin 1 400 hengellä. Miesten osuus telakkateollisuudessa ja siihen liitännäisessä alihankintana tapahtuvassa raskaassa meri- ja metalliteollisuudessa on suuri.
Työllinen työvoima neljännesvuosittain Turussa, Oulussa ja Tampereella I/2001 – IV/2011, 1000 henkeä
Turku kohensi asemaansa kymmenen suurimman kaupungin joukossa ja oli työttömyysasteella mitattuna joulukuussa seitsemäs, marraskuussa sijoitus oli kahdeksas. Samojen kaupunkien seutukuntakohtaisessa vertailussa Turun seutukunta nousi toiselle sijalle Helsingin seutukunnan jälkeen. Työttömien naisten määrä Turussa on vuosina 1998 – 2008 ylittänyt kesäisin miesten määrän, mutta sittemmin työttömiä miehiä on ollut jatkuvasti enemmän kuin naisia. Joulukuun lopussa 2011 työttömiä miehiä oli 6 562 ja naisia 4 794. Joulukuun viimeisenä päivänä oli avoimia työpaikkoja tarjolla maakunnan työ- ja elinkeinotoimistoissa 1 900 kappaletta eli 8 % enemmän kuin vuosi sitten. Kaikkiaan työpaikkoja oli avoinna joulukuun aikana 3 900 kappaletta, joista 2 400 oli uusia, joulukuun aikana avautuneita, työpaikkoja. Kysynnän voimistuminen ilmeni selvimmin palveluissa. Teollisuudessa kysynnän kasvu painottui metallialalle, missä työvoiman kysynnän vilkastuminen on kestänyt yhtäjaksoisesti lähes kaksi vuotta. (Lähde: Varsinais-Suomen Ely-keskus).
Työllinen työvoima Helsingissä ja Turun seutukunnassa, 1000 henkeä
Pitkäaikaistyöttömien (yli vuoden yhtämittainen työttömyysjakso) määrä väheni Turussa edellisvuodesta 66 henkeä ja oli 3 244 joulukuun lopussa 2011. Korkeimmillaan Turun pitkäaikaistyöttömien määrä on ollut 6 072 joulukuussa 1995. Alle 25-vuotiaiden nuorisotyöttömien määrä oli joulukuussa 1 367, laskua edellisvuodesta 12 henkeä. Korkeimmillaan nuorisotyöttömien määrä on ollut Turussa 3 960 heinäkuussa 1993. Muita kuin suomen- tai ruotsinkielisiä työttömiä oli joulukuussa 18 prosenttia. Suurimmat muunkielisten ryhmät olivat äidinkielen mukaan venäjä, arabia, kurdi, albania ja somalia. Ulkomaalaisten (passin mukaan) osuus työttömistä oli 14 prosenttia, suurimpina ryhminä Venäjä, Irak, Viro, Iran ja Somalia.
Työllinen työvoima koko maassa, 1000 henkeä
Korkeintaan perusasteen koulutus oli 35:llä, keskiasteen 44:llä ja korkeaasteen koulutus 21:llä prosentilla. Työttömien keski-ikä oli joulukuussa 41,5 vuotta; miesten 41,0 ja naisten 42,2. Työttömyys jakaantui kaupungin sisällä epätasaisesti. Yli sadan hengen työvoiman pienalueiden korkeimman, Pansio Itäisen 31,7 %, ja matalimman, Papinsaaren 2,6 %, työttömyysasteiden erotus oli kesäkuussa 29,1 prosenttiyksikköä.
Muutoksen suunnat 1/2012
3
Korkeimman ja matalimman työttömyysasteen pienalueet Turussa joulukuussa 2011: Pienalue Varissuo Pansio It. Lauste Pansio Länt. Härkämäki-Jyrkkälä Halinen Asuin-Perno Virusmäki-Raunistula Asuin-Runosmäki Paaskunta Turku Muhkuri Toijainen Asuin-Pitkämäki Moikoinen Huhkola Lauttaranta Puistomäki Friskala Kaistarniemi Papinsaari
% 26,9 26,3 25,0 24,8 23,0 23,0 20,4 20,2 19,8 18,8 .. 12,9 .. 5,7 5,4 5,4 5,0 4,8 4,4 4,3 3,9 3,8 1,0
Muunkielisten turkulaisten epätasainen jakautuminen pienalueille näkyy myös työttömyystilastoissa. Kun muiden kuin suomen- tai ruotsinkielisten työttömien työnhakijoiden osuus kaikista työttömistä koko kaupungissa oli syyskuussa 18 prosenttia, Varissuolla se oli 51, Lausteella 49 ja Halisissa 40 prosenttia. 2.3. Työttömyys vertailukaupungeissa ja – seutukunnissa joulukuussa 2011
Kymmenestä suurimmasta kaupungista Turun työttömyysaste oli seitsemänneksi korkein, perässä Jyväskylä, Oulu ja Lahti. Syyskuussa 2011 sijoitus oli yhdeksäs. Pääkaupunkiseudun suuret kaupungit Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat pysytelleet koko maan arvon alapuolella seitsemän muun kaupungin ylittäessä koko maan työttömyysasteen. Työttömyysaste kymmenessä suurimmassa kaupungissa ja koko maassa joulukuussa 2011: Kaupunki Lahti Oulu Jyväskylä Turku Tampere Kouvola Kuopio Koko maa Vantaa Helsinki Espoo
Työttömyysaste Turussa kuukausittain 2010 ja 2011, %
menen suurimman kaupungin seutukuntavertailussa Turun seutukunnan työttömyysaste oli Helsingin ja Kuopion seutukuntien jälkeen kolmanneksi matalin. Työttömyysaste kymmenen suurimman kaupungin seutukunnissa ja koko maassa joulukuussa 2011: Seutukunta Jyväskylän Oulun Kouvolan Lahden Tampereen Kuopion Turun Koko maa Helsingin
% 12,8 12,2 12,2 12,1 11,1 10,2 10,1 9,7 7,0
Lähteet: ELY-keskus ja Tilastokeskus.
3. RAKENTAMINEN TURUSSA VUONNA 2011
% 13,8 13,3 13,3 12,9 12,8 12,2 10,7 9,7 8,2 7,6 5,5
Myönnettyjen rakennuslupien kerrosala oli vuonna 2011 Turun rakennusvalvontatoimiston ennakkotietojen mukaan 216 000 k-m2, jossa oli nousua n. 22 % vuoteen 2010 verrattuna. Luvat mahdollistavat 1 336 asunnon rakentamisen (900 vuonna 2010).
Turussa, kuten monessa muussakin seutukunnan keskuskaupungissa, työttömyysaste on korkeampi kuin ympäröivissä kehyskunnissa. Kym-
Turussa valmistui nettomääräisesti vuoden 2011 aikana 1 007 uutta asuntoa, joka oli enemmän kuin 2000-luvulla keskimäärin (vuon-
4
Muutoksen suunnat 1/2012
Aloitettujen rakennusten kerrosala oli yhteensä 137 000 k-m2, jossa oli laskua n. 15 % vuoteen 2010 verrattuna. Aloitettujen asuntojen määrä oli 743 (vuonna 2010 vastaavasti 1 196 asuntoa). Keskeneräisten rakennusten kerrosala oli 330 000 k-m2, jossa oli nousua jopa n. 126 % vuoteen 2010 verrattuna. Keskeneräisten asuntojen määrä oli 1 450 (vastaavasti 1 160 asuntoa vuonna 2010).
na 2010 vastaavasti 785 asuntoa), joista asuinkerrostaloihin 850, erillisiin pientaloihin 107 ja rivitaloihin 64. Niiden huoneistoala oli keskimäärin 68,9 m2.
Työttömyysaste kymmenen suurimman kaupungin seutukunnissa joulukuussa 2011, %
Valmistuneiden rakennusten kokonaiskerrosala oli tarkastelujaksolla 187 000 k-m2, jossa oli lisäystä n. 1 % vuoteen 2010 verrattuna.
4. ASUMINEN 4.1. Asuntojen hinnat kääntyivät laskuun
Asuntojen hintatasoa kuvaavassa graafissa on esitetty ennakkotietoja vanhojen asuntojen vuoden 2011 neljännen neljänneksen keskihintatasosta (kerrostalo- ja rivitaloasunnot yhteensä) Turussa ja suurimmissa vertailukaupungeissa. Hintatilaston tiedot perustuvat verohallinnon aineistoon siten, että ennakkotiedot sisältävät noin kaksi kolmasosaa kaupoista. Vertailukaupunkien väliset hintatasoerot ovat suuria: asunnot ovat kalleimpia pääkaupunkiseudulla, erityisesti Helsingissä ja Espoo-Kauniaisissa sekä halvimpia Turussa ja Oulussa. Hintojen eron aiheuttama hyvinvointimenetys on asunnonostajan näkökulmasta merkittävä: esim. vuoden 2011 IV vuosineljänneksen hintatasolla Turusta ostettavan 100 m2:n asunnon hinnalla saa Helsingistä vain 50 m2:n asunnon. Asumisväljyydessä Helsingin korkeampien asumiskustannusten vaikutukset näkyvät siten, että asuntokuntarakenteeltaan melko samanlaisessa Helsingissä asuntojen pinta-ala oli 34,2 m2 /henkilö v. 2010, kun se Turussa oli vastaavasti 38,0 m2/henkilö huolimatta Helsingin Turkua korkeammasta tulotasosta.
Valmistuneiden rakennusten kokonaiskerrosala ja valmistuneet asunnot Turussa 1.1. – 31.12.2002 – 1.1. – 31.12.2011
Asuntojen reaalihintoja kuvaavasta graafista havaitaan, että hintojen nousu kääntyi varsin nopeaan laskuun, joka jatkui vuodenvaihteeseen 2008/2009 asti. Vuoden 2009 aikana hinnat kääntyivät voimakkaaseen nousuun, joka taittui vuoden 2010 aikana. Vuoden 2011 viimeisen vuosineljänneksen aikana vertailukaupunkien reaalihinnat kääntyivät Turkua lukuun ottamatta selvään laskuun. Oulu on vertailukaupunkien ainoa, jossa käytetyn aineiston perusvuoden 2005 taso alittuu. Nimellishintatarkastelussa verrokkikaupunkien hinnat kehittyivät vuositasolla (IV/2010 – IV/2011) seuraavasti: Vantaa +3,1 %, Helsinki +2,0 %, Turku +1,5 %, Oulu +1,1 %, Espoo-Kauniainen -0,5 % ja Tampere -1,2 %. Käytetyn ennakollisen aineiston mukaan nimellishinnat nousivat vuoden 2011 IV vuosineljänneksen aikana Turussa +0,6 % mutta laskivat muissa vertailukaupungeissa (vaihtelu välillä -1,0 % – -2,6 %) Lähde: Tilastokeskus, Statfin.
4.2. Asuntojen vuokrat
Vuokria koskevat tiedot ovat peräisin Tilastokeskuksen asuntojen vuokrien neljännesvuositilastosta, jonka aineisto perustuu työvoimatutkimuksen yhteydessä kerättävään haastatteluaineistoon sekä Tilastokeskuksen rekisteriaineistoihin. Vuokrien suhteellinen taso vertailukaupungeissa noudattaa asuntojen hintatasojen eroja. Vuokrien suuruus (rahoitusmuodot yhteensä) oli kaupungeittain vuoden 2011 IV vuosineljänneksellä seuraava: Helsinki
(13,67 €/neliö/kk), Espoo (12,91 €/neliö/kk), Vantaa (12,23 €/neliö/kk), Tampere (11,25 €/neliö/kk), Turku (10,81 €/neliö/kk) ja Oulu (9,76 €/ neliö/kk). Näin esim. Helsingin keskimääräinen vuokrataso oli noin 26 % korkeampi kuin Turussa. Vuokrien vuosimuutos (rahoitusmuodot yhteensä) vaihteli ajanjaksolla IV/2010 – IV/2011 vertailukaupungeissa seuraavasti: Oulu (6,6 %), Helsinki (3,9 %), Turku (3,9 %), Vantaa (3,8 %), Tampere (3,0 %) ja Espoo (1,4 %). Tarkastelukaupunkien vuokrien vuosinousu ylitti Espoota lukuun ottamatta Suomen keskimääräisen inflaatiovauhdin. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna verrokkikaupunkien vuokrat (rahoitusmuodot yhteensä) muuttuivat vuoden 2011 viimeisen neljänneksen aikana seuraavasti: Vantaa (4,0 %), Helsinki (1,5 %), Tampere (0,9 %), Oulu (0,8 %), Turku (0,4 %) ja Espoo (-0,4 %). Lähde: Tilastokeskus, ALTIKA.
Muutoksen suunnat 1/2012
5
Vanhojen asuntojen hintataso eräissä kaupungeissa, IV vuosineljännes 2011
5. LIIKENNE VUONNA 2011 5.1. Turun sataman liikenne supistui
Turun sataman tavaraliikenne oli ennakkotietojen mukaan vuonna 2011 yhteensä 2,8 milj. tonnia, jossa oli laskua 13,6 % verrattuna vuoteen 2010 (mikäli suurristeilijän luovutus syksyllä 2010 jätetään huomiotta, laskuksi muodostui 6,5 %). Ulkomaan tavaraliikenteen osuus koko sataman tavaraliikenteestä oli 2,6 milj. tonnia. Sataman suuryksikköliikenne laski tarkastelujaksolla lievästi, noin 2 %. Kokonaiskappalemäärästä 121 851 oli kontteja 9 150 (TEU 12 025), rekkoja ja trailereita 109 553 ja junavaunuja 3 148. Junavaunuliikenne supistui muuta tavaraliikennettä enemmän, 20 %. Turun satama on Suomen johtava Skandinavian liikenteen satama sekä tavara- että matkustajaliikenteessä ja Suomen ainoa junalauttasatama. Turun sataman matkustajaliikenne supistui vajaat 3 % ja oli 3 474 751 matkustajaa. Asuntojen reaalihintaindeksi eräissä kaupungeissa vuosineljänneksittäin I/2006 – IV/2011
Saapuneiden alusten määrä pysyi ennallaan ja oli 2 329 alusta. Lähde: Turun satama.
5.2. Turun lentoaseman matkustajaliikenne lievässä kasvussa
Turun lentoaseman matkustajaliikenne oli ennakkotietojen mukaan vuonna 2011 yhteensä 377 533 matkustajaa, jossa oli kasvua 6 % vuoteen 2010 verrattuna (koko maan matkustajamäärä keskimäärin +16 %, Helsinki +16 %, Oulu +39 % ja Tampere +7 %). Kotimaan liikenteen matkustajia oli Turussa 116 631 (+12 %) ja kansainvälisen liikenteen matkustajia 260 902 (+3 %). Lähde: Finavia.
Turun lentoaseman matkustajaliikenne 2007 – 2011
6. MATKAILU Varsinais-Suomen majoitusliikkeissä kirjattiin 1 241 300 yöpymistä tammi-marraskuussa 2011, joka oli seitsemän prosenttia enemmän kuin edellisvuoden vastaavana ajanjaksona. Ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset (226 300) lisääntyivät 6,4 % ja kotimaisten (1 015 000) 7,1 %. Ulkomaalaisten suurimmat ryhmät olivat Ruotsi, Venäjä, Saksa ja Viro. Turun majoitusliikkeissä rekisteröidyt yöpymiset (763 200) lisääntyivät tammi-marraskuussa edellisvuodesta 6,2 %. Kotimaiset yöpymiset kasvoivat 7,6 % ja ulkomaiset 1,0 %. Eniten ulkomaalaisyöpymisiä kirjattiin Ruotsista, Venäjältä, Saksasta ja Iso-Britanniasta. Kaupunkikohtaisessa tarkastelussa Turku oli kaupungeista kolmantena yöpymisten määrällä mitattuna. Edellä olivat Helsinki ja Tampere, perässä Vantaa, Oulu, Jyväskylä, Rovaniemi, Kuopio, Kuusamo ja Espoo. Myös kotimaisissa yöpymisissä Turku oli kolmantena. Ulkomailta tulleiden
6
Muutoksen suunnat 1/2012
yöpymisluvuissa Turun sijoitus oli viides, sillä myös Rovaniemi ja Vantaa olivat Turun edellä.
Yöpymiset (vrk) kymmenessä suurimmassa majoituskaupungissa 1.1. –31.11.2011, 1000 kpl.
Yöpymiset lisääntyivät tammi-marraskuussa edellisvuodesta koko maassa 3,8 %, Helsingissä 5,7 %, Tampereella 0,8 %, Turussa 6,2 %, Vantaalla 10,0 %, Oulussa 2,3 %, Jyväskylässä -0,7 %, Rovaniemellä 5,6 %, Kuopiossa -8,0 %, Kuusamossa 1,6 % ja Espoossa 29,6 %. Kaikkien majoitusliikkeiden huonekäyttöaste oli tammi-marraskuussa Turussa 60,3 % eli lähes kaksi prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Marraskuussa käyttöaste oli 53,9 %. Koko maassa kaikkien majoitusliikkeiden käyttöaste oli tammi-marraskuussa 50,4 %. Majoitusmyynnin arvo oli Turussa tammi-marraskuussa 35,95 miljoonaa euroa eli yli 3,6 miljoonaa euroa korkeampi kuin vuotta aikaisemmin. Yöpymisen keskihinta oli tammi-marraskuussa Turussa 47,10 euroa eli yli kaksi euroa korkeampi kuin edellisvuonna. Koko Varsinais-Suomen majoitusmyynnin arvo oli tammi-marraskuussa 55,96 milj. € eli noin 5,55 miljoonaa euroa korkeampi kuin vuotta aikaisemmin. Turun tilastoissa mukana oleva rekisteröity majoituskapasiteetti oli marraskuussa 4 077 vuodetta eli 335 vuodepaikkaa suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Varsinais-Suomen tilastoissa mukana oleva rekisteröity majoituskapasiteetti oli marraskuussa 7 493 vuodetta; lisäystä edellisvuodesta 574 vuodepaikkaa. Lähteet: Tilastokeskus ja Turku Touring.
Varsinais‐Suomi Bkt/asukas seutukunnittain Varsinais-Suomessa 2009* Koko maa
Varsinais‐Suomi Koko maa
*= ennakkotieto
Muutoksen suunnat 1/2012
7
Inflaatio kiihtyi tammikuussa 3,2 %:iin Kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio kiihtyi tammikuussa 3,2 prosenttiin. Joulukuussa se oli 2,9 prosenttia. Inflaatiota kiihdytti ennen kaikkea alkoholiveron ja liikenteen polttoaineverojen nosto.
Turun kaupungin suuralueittainen väestöennuste 2011 - 2031
Turun kaupungin suuralueittainen väestöennuste 2011 – 2031 Turun kaupungin Kaupunkitutkimus‐ja tietoyksikkö tilasi Turun suuraluekohtaisen väestöennusteen Kaupunkitutkimus TA Oy Seppo Laaksolta. Ennusteen lähtölukuina ovat vuoden 2010 lopun tiedot. Aiempi vastaava ennuste tehtiin vuonna 2008. Ennuste perustuu ns. demografiseen projektiomalliin jossa otetaan huomioon lähtötilanteessa olemassa olevan asuntokannan väestö, ennustejaksolla rakennettavan uuden asuntokannan väestö sekä tiedot syntyvyydestä, kuolleisuudesta ja muuttoliikkeestä.Tarvittavat lähtötiedot ennusteen laatimista varten toimitettiin Kaupunkitutkimus‐ ja tietoyksiköstä sekä Ympäristö‐ja kaavoitusvirastosta. Alla kaupunkitason tietoja eräiden ikäryhmien kehityksestä 2012 –2025. 0 - 6 -vuotiaat
200 000 180 000 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000
18 000
16 000
16 000
14 000
14 000
12 000
12 000
10 000
10 000
8 000
8 000
6 000
6 000
4 000
4 000
2 000
2 000
0
0
2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024
140 000
15 - 64 -vuotiaat
45 000
2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024
7 - 14 -vuotiaat
2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024
65- -vuotiaat
40 000
130 000
35 000
120 000
30 000 25 000
110 000
20 000
100 000
15 000 10 000
90 000 80 000
Koko väestö
5 000 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024
0
2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024
MUUTOKSEN SUUNNAT – Ajankohtaiskatsaus Turusta Ilmestyy neljä kertaa vuodessa Lisätietoja: Kalervo Blomqvist, puh. (02) 2627 411, kalervo.blomqvist@turku.fi Kimmo Lemmetyinen, puh. 050 5590 412, (02) 2627 412, kimmo.lemmetyinen@turku.fi Anne Martikainen, puh. (02) 2627 442, anne.martikainen@turku.fi Julkaisun tilaukset, jakelu: puh. (02) 2627 442 Raportti on luettavissa sähköisessä muodossa osoitteessa: http://www.turku.fi/tilastot
ISSN 1795-441X (Painettu) ISSN 1796-9085 (Verkkojulkaisu)
Kuva: Turun kaupungin kuva-arkisto/Mari Lehto
18 000
220 000
Painopaikka: Keskushallinnon painatuspalvelukeskus, Turku 2012