Muutoksen suunnat 2/2012 by Turun kaupunki

Muutoksen suunnat Ajankohtaiskatsaus Turusta 2/2012 1. VÄESTÖNMUUTOKSET 1.1. – 31.3.2012 1.1. Väestönmuutosten ennakkotiedot Turussa ja eräissä vertailukaupungeissa

Turun kaupungin vahvistettu asukasluku oli 178 630 vuodenvaihteessa 2011/2012, jossa oli kasvua 1 304 henkeä edelliseen vuodenvaihteeseen verrattuna. Ajanjaksolla 1.1. -31.3.2012 Turun väestö kasvoi Tilastokeskuksen väestönmuutosten kuukausitilaston ennakkotietojen mukaan 151:llä ja oli maaliskuun lopussa 178 781. Turussa syntyneitä oli 473 ja kuolleita 485, joten syntyneiden enemmyydeksi muodostui -12. Turun kuntien välinen tulomuutto oli 2 031 ja lähtömuutto 1 971, jolloin nettomaassamuutto oli 60. Maahanmuuttajia tuli Turkuun 252 ja maastamuuttajia lähti Turusta 149, joten nettomaahanmuutto oli 103. Maamme muiden suurimpien kaupunkien väkiluvut olivat maaliskuun lopussa 2012 (suluissa muutos 1.1. – 31.3.2012): Helsinki 596 923 (+1 539), Espoo 253 099 (+660), Tampere 215 332 (+164), Vantaa 203 620 (+619) ja Oulu 144 234 (+325). Helsingin, Turun, Tampereen ja Oulun väestönkasvu nopeutui edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna, mutta hidastui Espoossa ja Vantaalla. Tarkastelukaupunkien väestönmuutosten rakenteet poikkeavat toisistaan. Turussa syntyneiden enemmyys oli perinteiseen tapaan vertailukaupunkien hitainta ja ainoana kaupungeista negatiivista. Kuntien välinen nettomaassamuutto oli merkittävästi positiivista vain Helsingissä, kun se Turussa, Vantaalla ja Oulussa oli vain hieman positiivista. Espoon ja Tampereen nettomaassamuutto oli vähäisessä määrin negatiivista. Kaikki kuusi verrokkikaupunkia saivat maahanmuuton muuttovoittoa, eniten pääkaupunkiseudun kaupungeissa. Sisällysluettelo: 1. Väestönmuutokset

1.2. Ulkomaalaisperäisen väestön kasvu nopeutui Turussa

2. Työmarkkinat 3. Rakentaminen 4. Asuminen 5. Liikenne 6. Matkailu

2/2012

Turun väestönkehityksen merkittävä muutos on 1990-luvun alusta alkaen ollut ulkomaalaisperäisen väestön, jonka mittarina käytetään muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia eli muunkielisiä, osuuden nopea nousu 0,8 %:sta vuonna 1990 vuoden 2011 lopun 8,0 %:iin. Muunkielisten määrä kasvoi 1.1. – 31.3.2012 noin 215 hengellä, mikä oli nopeampaa kuin vuoden 2011 vastaavana ajanjaksona (noin 145). Muunkielisiä oli Turun väestötietojärjestelmän ennakkotietojen mukaan maaliskuun 2012 lopussa noin 14 555 (8,1 % koko väestöstä). Sekä suomen- että ruotsinkielisten määrä näyttää ennakkotietojen mukaan vähentyneen hieman.

Julkaisija: Turun kaupungin keskushallinto/Strategia ja viestintä Kaupunkitutkimus ja tieto, PL 355 (Yliopistonkatu 27a) 20101 TURKU

Väestö kuukausittain Turussa 2011 ja 2012

Suurimmat muunkielisten ryhmät olivat maaliskuun 2012 lopussa kielen mukaan: venäjä 2 686, arabia 1 423, kurdi 1 294, viro 1 138, albania 1 084, somali 909, englanti 585, vietnam 518, kiina 375, persia 355, espanja 306, romania 234, puola 217, saksa 214, turkki 213, bosnia 210 ja thai 206. Esitetystä luettelosta havaitaan, että muunkielisyys painottuu Turussa muihin kuin EU-maiden kansallisiin kieliin (muuttoliikkeen vaikutuksista, ks. katsauksen työttömyyttä käsittelevä kohta 2.2.). Turun väestötietojärjestelmän ennakkotietojen mukaan Turussa oli 9 633 ulkomaan kansalaista maaliskuun lopussa 2012. Suurimmat kansallisuudet olivat Viro 1 251, Venäjä 1 050, Irak 683, Iran 529, Somalia 521, Ruotsi 369, Kiina 300, Afganistan 264, Bosnia ja Hertsegovina 220 sekä ent. Serbia ja Montenegro 219.

Väestönmuutosten rakenne Turussa 1.1. – 31.3.2012

Ulkomaalaisperäisen väestön näennäisesti ristiriitaista muutoskehitystä (ulkomaan kansalaisten määrä on kasvanut hitaammin kuin muunkielisten määrä) selventää ulkomaan kansalaisille myönnettyjen Suomen kansalaisuuksien kasvava määrä: vuoden 2011 lopussa Turussa asui 4 784 sellaista entistä ulkomaan kansalaista, joille oli myönnetty Suomen kansalaisuus vuosina 1990 – 2011. Tästä syystä kieli on kansalaisuutta parempi kriteeri ulkomaalaisperäiselle väestölle.

2. TYÖMARKKINAT 2.1. Alueella asuva työllinen työvoima neljännesvuosittain I/2001 – I/2012

Vuoden 2012 ensimmäisen neljänneksen luvut näyttävät työllisen työvoiman kasvua koko maassa, Turussa, Tampereella ja Turun seutukunnassa edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Oulussa ja Helsingissä työllinen työvoima väheni hieman. Koko maan luvuista on nähtävissä työllisen työvoiman säännöllinen kausivaihtelu. Ensimmäisen ja viimeisen vuosineljänneksen luvut ovat yleensä matalimmat. Väestönmuutokset eräissä kaupungeissa 1.1. – 31.3.2012

Luvut eivät kuvaa kaupunkien työpaikkojen määrää, sillä työlliset voivat käydä myös asuinkuntansa ulkopuolella työssä. Yksittäisten pisteiden vaihteluita on vaimennettu liukuvan vuosikeskiarvon (yhtenäinen viiva) käytöllä. Työllisen työvoiman muutosta seurataan Tilastokeskuksen otospohjaisen työvoimatutkimuksen avulla. Tiedot kerätään kuukausittain ja muunnetaan neljännesvuosiarvoiksi. Yksittäisen kaupungin arvot voivat sisältää suurehkoja satunnaisia vaihteluja. 2.2. Työttömyys Turussa

Turun työttömyysaste oli vuoden 2012 maaliskuussa 12,1 % (12,2 % maaliskuussa 2011) eli laskua vuoden takaiseen 0,1 prosenttiyksikköä. Muissa viidessä suurimmassa kaupungissa Oulussa työttömyysaste oli puoli prosenttiyksikköä korkeampi kuin edellisvuonna ja Vantaalla työttömyysaste kasvoi 0,1 prosenttiyksikköä. Espoon ja Helsingin työttö-

Muutoksen suunnat 2/2012

myysasteet olivat samat kuin vuosi sitten ja Tampereella työttömyysaste laski vuodessa 0,9 prosenttiyksikköä.

Työllinen työvoima Turussa, Oulussa ja Tampereella neljännesvuosittain I/2001 – I/2012, 1000 henkeä

Korkeimmillaan Turun työttömyysaste oli runsaat 23 prosenttia vuodenvaihteessa 1993/94. Sen jälkeen työttömyysaste laski hitaasti ja alitti kymmenen prosentin rajan syyskuussa 2006. Vuoden 2008 syksyllä sekä työttömien määrä että työttömyysaste kääntyivät kasvuun ylittäen edellisvuoden vastaavat luvut. Etenkin työttömien miesten määrä kasvoi nopeasti syyskuun 2008 alle neljästä tuhannesta yli seitsemään tuhanteen vuoden 2009 loppuun mennessä. Työttömien naisten määrä kasvoi samana aikana noin 1 400 hengellä. Miesten osuus telakkateollisuudessa ja siihen liitännäisessä alihankintana tapahtuvassa raskaassa meri- ja metalliteollisuudessa on suuri. Turun työttömyysaste oli maaliskuussa seitsemänneksi korkein, huhtikuussa sijoitus oli sama. Samojen kaupunkien seutukuntakohtaisessa vertailussa Turun seutukunta säilyi toisella sijalla Helsingin seutukunnan jälkeen. Työttömien naisten määrä Turussa on vuosina 1998 – 2008 ylittänyt kesäisin miesten määrän, mutta sittemmin työttömiä miehiä on ollut jatkuvasti enemmän kuin naisia. Maaliskuun lopussa 2012 työttömiä miehiä oli 6 324 ja naisia 4 308.

Työllinen työvoima Helsingissä ja Turun seutukunnassa, 1000 henkeä

Maaliskuun viimeisenä päivänä oli avoimia työpaikkoja tarjolla Turun työja elinkeinotoimistossa 1 812 kappaletta eli 20 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Pitkäaikaistyöttömien (yli vuoden yhtämittainen työttömyysjakso) määrä väheni Turussa edellisvuodesta 169 henkeä ja oli 3 111 maaliskuun lopussa 2012. Korkeimmillaan Turun pitkäaikaistyöttömien määrä on ollut 6 072 joulukuussa 1995. Alle 25-vuotiaiden nuorisotyöttömien määrä oli maaliskuussa 1338, kasvua edellisvuodesta 104 henkeä. Korkeimmillaan nuorisotyöttömien määrä on ollut Turussa 3 960 heinäkuussa 1993. Muita kuin suomen- tai ruotsinkielisiä työttömiä oli maaliskuussa 16 prosenttia. Suurimmat muunkielisten ryhmät olivat äidinkielen mukaan venäjä, arabia, kurdi, albania ja somalia. Ulkomaalaisten (passin mukaan) osuus työttömistä oli 12 prosenttia, suurimpina ryhminä Venäjä, Irak, Viro, Iran ja ent. Serbia ja Montenegro.

Työllinen työvoima koko maassa, 1000 henkeä

Korkeintaan perusasteen koulutus oli 34:llä, keskiasteen 45:llä ja korkeaasteen koulutus 21:llä prosentilla. Työttömien keski-ikä oli maaliskuussa 41,6 vuotta; miesten 41,0 ja naisten 42,6. Työttömyys jakaantui kaupungin sisällä epätasaisesti. Yli sadan hengen työvoiman pienalueiden korkeimman, Pansio Itäisen 31,7 %, ja matalimman, Papinsaaren 2,6 %, työttömyysasteiden erotus oli kesäkuussa 29,1 prosenttiyksikköä.

Muutoksen suunnat 2/2012

Korkeimman ja matalimman työttömyysasteen pienalueet Turussa maaliskuussa 2012: Pienalue Pansio It. Varissuo Lauste Pansio Länt. Härkämäki-Jyrkkälä Virusnäki-Raunistula Halinen Asuin-Perno Paaskunta Kurjenmäki It.

% 24,0 23,4 23,0 22,6 20,9 20,5 20,4 19,3 18,6 18,6 .. 12,1 .. 5,4 5,2 5,1 5,1 5,0 4,9 4,4 4,3 3,8 1,0

Turku Toijainen Huhkola Asuin-Pitkämäki Puistomäki Vätti Et. Moikoinen Lauttaranta Friskala Kaistarniemi Papinsaari

Muunkielisten turkulaisten epätasainen jakautuminen pienalueille näkyy myös työttömyystilastoissa. Kun muiden kuin suomen- tai ruotsinkielisten työttömien työnhakijoiden osuus kaikista työttömistä koko kaupungissa oli maaliskuussa 16 prosenttia, Varissuolla se oli 47, Lausteella 46 ja Halisissa 35 prosenttia. 2.3. Työttömyys vertailukaupungeissa ja – seutukunnissa maaliskuussa 2012

Kymmenestä suurimmasta kaupungista Turun työttömyysaste oli seitsemänneksi korkein, perässä Jyväskylä, Oulu ja Lahti. Syyskuussa 2011 sijoitus oli yhdeksäs. Pääkaupunkiseudun suuret kaupungit Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat pysytelleet koko maan arvon alapuolella seitsemän muun kaupungin ylittäessä koko maan työttömyysasteen. Työttömyysaste kymmenessä suurimmassa kaupungissa ja koko maassa maaliskuussa 2012:

Kaupunki Lahti Oulu Jyväskylä Turku Tampere Kouvola Kuopio Koko maa Vantaa Helsinki Espoo

% 13,9 13,0 12,4 12,1 12,0 11,7 10,2 9,3 8,1 7,3 5,3

Turussa, kuten monessa muussakin seutukunnan keskuskaupungissa, työttömyysaste on korkeampi kuin ympäröivissä kehyskunnissa. Kym-

Muutoksen suunnat 2/2012

Työttömyysaste Turussa kuukausittain 2011 ja 2012, %

menen suurimman kaupungin seutukuntavertailussa Turun seutukunnan työttömyysaste oli Helsingin jälkeen toiseksi matalin. Työttömyysaste kymmenen suurimman kaupungin seutukunnissa ja koko maassa maaliskuussa 2012: Seutukunta Lahden Oulun Jyväskylän Kouvolan Tampereen Kuopion Turun Koko maa Helsingin

% 12,2 12,0 11,9 11,6 10,5 9,7 9,4 9,3 6,7

Lähteet: ELY-keskus ja Tilastokeskus.

3. RAKENTAMINEN TURUSSA 1.1. – 31.3.2012 Myönnettyjen rakennuslupien kerrosala oli jaksolla 1.1. – 31.3.2012 Turun rakennusvalvontatoimiston ennakkotietojen mukaan 18 000 k-m2, jossa oli vähennystä n. 60 % vuoden 2011 vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Luvat mahdollistavat vain 27 asunnon rakentamisen, koska rakennuslupia ei myönnetty lainkaan kerrostaloille (vuonna 2011 vastaavasti 288). Aloitettujen rakennusten kerrosala oli yhteensä 42 000 k-m2, jossa oli lisäystä n. 50 % vuoden 2011 ensimmäiseen neljännekseen verrattuna. Aloitettujen asuntojen määrä oli 141 (vuonna 2011 vastaavasti 166 asuntoa). Keskeneräisten rakennusten kerrosala oli yhteensä 334 000 k-m2, jossa oli vähennystä n. 10 % alkuvuoteen 2011 verrattuna. Keskeneräisten asuntojen määrä oli 1 368 (vuonna 2011 vastaavana ajankohtana 1 585).

Valmistuneiden rakennusten kokonaiskerrosala oli tarkastelujaksolla 35 000 k-m2, jossa oli lisäystä n. 52 % vuoden 2011 vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

Työttömyysaste kymmenen suurimman kaupungin seutukunnissa maaliskuussa 2012, %

Turussa valmistui nettomääräisesti vuoden 2012 ensimmäisen neljänneksen aikana 218 uutta asuntoa (vuonna 2011 vastaavasti 290 asuntoa), joista asuinkerrostaloihin 178 ja erillisiin pientaloihin 43. Niiden huoneistoala oli keskimäärin 75,6 m2.

4. ASUMINEN 4.1. Asuntojen hinnat

Asuntojen hintatasoa kuvaavassa graafissa on esitetty ennakkotietoja vanhojen asuntojen vuoden 2012 I neljänneksen keskihintatasosta (kerrostalo- ja rivitaloasunnot yhteensä) Turussa ja suurimmissa vertailukaupungeissa. Hintatilaston tiedot perustuvat verohallinnon aineistoon siten, että ennakkotiedot sisältävät noin kaksi kolmasosaa kaupoista. Vertailukaupunkien väliset hintatasoerot ovat suuria: asunnot ovat kalleimpia pääkaupunkiseudulla, erityisesti Helsingissä ja Espoo-Kauniaisissa sekä halvimpia Turussa ja Oulussa. Hintojen eron aiheuttama hyvinvointimenetys on asunnonostajan näkökulmasta merkittävä: esim. vuoden 2012 I vuosineljänneksen hintatasolla Turusta ostettavan 100 m2:n asunnon hinnalla saa Helsingistä vain 49,7 m2:n asunnon. Asumisväljyydessä Helsingin korkeampien asumiskustannusten vaikutukset näkyvät siten, että asuntokuntarakenteeltaan melko samanlaisessa Helsingissä asuntojen pinta-ala oli 34,2 m2 /henkilö v. 2010, kun se Turussa oli vastaavasti 38,0 m2/henkilö huolimatta Helsingin Turkua korkeammasta tulotasosta.

Valmistuneiden rakennusten kokonaiskerrosala ja valmistuneet asunnot Turussa 1.1. – 31.3.2002 – 1.1. – 31.3.2012

Asuntojen reaalihintoja kuvaavasta graafista havaitaan, että hintojen nousu kääntyi varsin nopeaan laskuun, joka jatkui vuodenvaihteeseen 2008/2009 asti. Vuoden 2009 aikana hinnat kääntyivät voimakkaaseen nousuun, joka taittui vuoden 2010 aikana. Kaikissa kuudessa vertailukaupungissa reaalihinnat ovat kuluvan vuoden ensimmäisen vuosineljänneksen aikana alempia kuin hinnat korkeimmillaan viimeisen nousujakson aikana. Oulu on vertailukaupunkien ainoa, jossa käytetyn aineiston perusvuoden 2005 taso alittuu – vuoden 2012 alussa jo varsin selvästi. Nimellishintatarkastelussa verrokkikaupunkien hinnat kehittyivät vuositasolla (I/2011 – I/2012) seuraavasti: Vantaa +2,8 %, Helsinki +2,3 %, Turku +1,4 %, Espoo-Kauniainen 0,0 % ja Oulu -1,2 % ja Tampere -1,5 %. Käytetyn ennakollisen aineiston mukaan nimellishinnat nousivat vuoden 2012 I vuosineljänneksen aikana Helsingissä (+2,6 %), Tampereella (+2,1 %), Turussa (+1,7 %) ja Vantaalla (+1,0 %) sekä laskivat EspooKauniaisissa (-0,5 %) ja Oulussa (-0,9 %).

geittain vuoden 2012 I vuosineljänneksellä seuraava: Helsinki (13,72 €/neliö/kk), Espoo (13,10 €/neliö/kk), Vantaa (12,38 €/neliö/kk), Tampere (11,34 €/neliö/kk), Turku (10,72 €/neliö/kk) ja Oulu (9,88 €/neliö/kk). Näin esim. Helsingin keskimääräinen vuokrataso oli 28 % korkeampi kuin Turussa.

Lähde: Tilastokeskus, Altika.

Vuokrien vuosimuutos (rahoitusmuodot yhteensä) vaihteli ajanjaksolla I/2011 – I/2012 vertailukaupungeissa seuraavasti: Vantaa (4,8 %), Tampere (3,7 %), Turku (3,7 %), Helsinki (2,5 %), Oulu (2,2 %) ja Espoo (1,9 %). Kolmen ensin mainitun tarkastelukaupungin vuokrien vuosinousu ylitti edelleen Suomen keskimääräisen inflaatiovauhdin.

4.2. Asuntojen vuokrat

Vuokria koskevat tiedot ovat peräisin Tilastokeskuksen asuntojen vuokrien neljännesvuositilastosta, jonka aineisto perustuu työvoimatutkimuksen yhteydessä kerättävään haastatteluaineistoon sekä Tilastokeskuksen rekisteriaineistoihin. Vuokrien suhteellinen taso vertailukaupungeissa noudattaa asuntojen hintatasojen eroja. Vuokrien suuruus (rahoitusmuodot yhteensä) oli kaupun-

Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna verrokkikaupunkien vuokrat (rahoitusmuodot yhteensä) muuttuivat vuoden 2012 ensimmäisen neljänneksen aikana seuraavasti: Espoo (1,4 %), Oulu (1,3 %), Vantaa (1,2 %), Tampere (0,9 %), Helsinki (0,4 %) ja Turku (-0,8 %). Lähde: Tilastokeskus, ALTIKA.

Muutoksen suunnat 2/2012

Vanhojen asuntojen hintataso eräissä kaupungeissa, I vuosineljännes 2012

5. LIIKENNE 5.1. Turun sataman tavaraliikenne supistui

Turun sataman tavaraliikenne oli ennakkotietojen mukaan 1.1. – 31.3.2012 yhteensä 0,7 milj. tonnia, jossa oli laskua 8 % verrattuna vuoden 2011 vastaavaan ajankohtaan. Ulkomaan tavaraliikenteen osuus koko sataman tavaraliikenteestä oli 96 %. Sataman suuryksikköliikenne supistui koko tavaraliikennettä vähemmän (-2 %) vuoden 2011 vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kokonaiskappalemäärästä 31 788 oli kontteja 2 142 (TEU 2 736), rekkoja ja trailereita 29 646 ja junavaunuja 0. Turun sataman matkustajaliikenne supistui 5 % ja oli 715 670 matkustajaa. Saapuneiden alusten määrä kasvoi 2 % ja oli 568 alusta. Asuntojen reaalihintaindeksi eräissä kaupungeissa vuosineljänneksittäin I/2006 – I/2012

Lähde: Turun satama.

5.2. Turun lentoaseman matkustajaliikenne edelleen kasvussa

Turun lentoaseman matkustajaliikenne oli ennakkotietojen mukaan vuoden 2012 I neljänneksen aikana yhteensä 91 782 matkustajaa, jossa oli kasvua 8 % vuoden 2011 vastaavaan ajankohtaan verrattuna (koko maan matkustajamäärä keskimäärin +10 %, Helsinki +9 %, Oulu +41 % ja Tampere -15 %). Kotimaan liikenteen matkustajia oli Turussa 27 087 (-2 %) ja kansainvälisen liikenteen matkustajia 64 695 (+13 %). Lähde: Finavia.

6. MATKAILU Turun lentoaseman matkustajat 1.1. -31.3.2008 – 1.1.31.3.2012

Turun osuus koko maan majoitusliikkeiden yöpymisistä oli kulttuuripääkaupunkivuonna 2011 neljä prosenttia. 2000-luvulla Turun markkinaosuus on vaihdellut neljän prosentin molemmin puolin. Varsinais-Suomen majoitusliikkeissä kirjattiin 130 749 yöpymistä tammi-helmikuussa 2012, joka oli kaksi prosenttia vähemmän kuin edellisvuoden vastaavana ajanjaksona. Ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset (22 933) vähenivät seitsemän prosenttia ja kotimaisten (107 816) prosentin. Ulkomaalaisten suurimmat ryhmät olivat Ruotsi, Venäjä, Saksa ja Viro. Turun majoitusliikkeissä rekisteröidyt yöpymiset (83 728) vähenivät tammi-helmikuussa edellisvuodesta puoli prosenttia. Kotimaiset yöpymiset kasvoivat puolitoista prosenttia, mutta ulkomaiset vähenivät lähes yhdeksän prosenttia. Eniten ulkomaalaisyöpymisiä kirjattiin Venäjältä, Ruotsista, Saksasta ja Virosta. Kaupunkikohtaisessa tarkastelussa Turku oli kaupungeista kuudentena yöpymisten määrällä mitattuna. Edellä olivat Helsinki, Vantaa, Tampere, Rovaniemi ja Kuusamo, perässä Oulu, Jyväskylä, Kuopio ja Espoo. Koti-

Muutoksen suunnat 2/2012

maisissa yöpymisissä Turku oli neljäs. Ulkomailta tulleiden yöpymisluvuissa Turun sijoitus oli yhdestoista.

Turun markkinaosuus koko maan majoitusvuorokausista vuosina 2000-2011, %

Yöpymiset lisääntyivät tammi-helmikuussa edellisvuodesta koko maassa 6,9 %, Helsingissä 4,6 %, Vantaalla 8,5 %, Tampereella -2,9 %, Rovaniemellä 10,1 %, Kuusamossa 10,2 %, Oulussa 1,3 %, Jyväskylässä 5,5 %, Kuopiossa 3,1 ja Espoossa 29,8 %. Kaikkien majoitusliikkeiden huonekäyttöaste oli tammi-helmikuussa Turussa 43,1 % eli yli kolme prosenttiyksikköä alempi kuin vuotta aikaisemmin. Koko maassa kaikkien majoitusliikkeiden käyttöaste oli tammihelmikuussa 47,2 %. Majoitusmyynnin arvo oli Turussa tammi-helmikuussa 4,4 miljoonaa euroa eli 135 000 euroa korkeampi kuin vuotta aikaisemmin. Yöpymisen keskihinta oli tammi-helmikuussa Turussa 52,55 euroa eli lähes kaksi euroa korkeampi kuin edellisvuonna. Koko Varsinais-Suomen majoitusmyynnin arvo oli tammi-helmikuussa 6,9 miljoonaa euroa eli noin 260 000 euroa korkeampi kuin vuotta aikaisemmin. Turun tilastoissa mukana oleva rekisteröity majoituskapasiteetti oli tammi-helmikuussa 4 011 vuodetta eli 272 vuodepaikkaa suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Varsinais-Suomen tilastoissa mukana oleva rekisteröity majoituskapasiteetti oli tammi-helmikuussa 7 230 vuodetta; lisäystä edellisvuodesta 415 vuodepaikkaa.

Lähteet: Tilastokeskus ja Turku Touring.

TILASTOKESKUS/ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU: TURUN SEUTUKUNNAN SUHDANNETIETOJA Teollisuus (toimialaluokka TOL C) Vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä teollisuuden liikevaihto kasvoi Turun seutukunnassa 10,9 prosenttia ja toisella neljänneksellä kasvua kertyi 9,2 prosenttia. Kasvu jatkui vahvana yli 12 prosentissa vielä kolmannellakin vuosineljänneksellä mutta tasaantui vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä vajaaseen prosenttiin edellisen vuoden vastaavasta ajanjaksosta. Vuonna 2011 liikevaihto kasvoi 7,0 prosenttia. (Koko maassa vastaavasti +8,1 prosenttia)

Henkilöstömäärän kehityksessä käänne parempaan tapahtui vuoden 2011 tammi-maaliskuussa, jolloin kasvua kertyi jo 2,2 prosenttia. Vuoden 2011 huhti-kesäkuussa henkilöstön määrä kasvoi 2,9 prosenttia ja lähes saman verran kasvua kertyi myös kolmannella neljänneksellä, kasvun ollessa 2,5 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä teollisuuden henkilöstömäärän nousu jatkui, kasvun ollessa 1,7 prosenttia vuodentakaisesta. Vuoden 2011 yhteenlaskettu henkilötyövuosien määrä kasvoi Turun seutukunnan teollisuudessa 2,3 prosenttia.

Henkilöstön määrän kehitys toimialoittain 2000 - 2011 Turun seutukunnassa

Liikevaihdon kehitys toimialoittain 2000 - 2011 Turun seutukunnassa 170

Trendisarja, 2005 = 100

170

Trendisarja, 2005 = 100

160

150

140

130

120

110

100

C Teollisuus F Rakentaminen G Tukku- ja vähttiäiskauppa Meriteollisuus H-S Muut palvelut

80 70 60 50

1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2000 2001

80 70 60 50

C Teollisuus F Rakentaminen G Tukku- ja vähttiäiskauppa Meriteollisuus H-S Muut palvelut 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2000 2001 Kuukausi/vuosi

Kuukausi/vuosi

Muutoksen suunnat 2/2012

Rakentaminen (TOL F) Vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä rakentamisen kasvu jatkui Turun seutukunnassa edelleen ripeänä ja oli 16,7 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Koko vuodelle liikevaihdon kasvua kertyi yhteensä 15,7 prosenttia. (Koko maassa vastaavasti +11,3 prosenttia). Vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä rakentamisen henkilöstömäärä kasvoi edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna 3,4 prosenttia mutta kehitys kääntyi laskuun vuoden viimeisellä neljänneksellä (-1 prosentti). Tosin viimeisen neljänneksen ainoa negatiivinen yksittäinen kuukausi oli lokakuu (-8,2 prosenttia). Rakentamisen toimialan henkilöstömäärä kasvoi Turun seutukunnassa koko vuonna 2011 yhteensä 0,4 prosenttia. Tukku- ja vähittäiskauppa (TOL G) Heinä-syyskuussa 2011 Turun seutukunnan kaupan alan liikevaihto kasvoi 6,5 prosenttia ja loka-joulukuussakin liikevaihto kehittyi suotuisasti, kun kasvu oli 4,5 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Tukku- ja vähittäiskaupan liikevaihto kasvoi vuonna 2011 yhteensä 6,5 prosenttia. (Koko maassa vastaavasti +8,0 prosenttia edellisestä vuodesta). Vuoden 2011 tammi-maaliskuussa henkilöstömäärä kasvoi edellisvuodesta jo 4,5 prosenttia, huhti-kesäkuussa 4,8 prosenttia, heinä-syyskuussa 4,2 prosenttia ja loka-joulukuussa 2,7 prosenttia. Koko vuonna Turun seutukunnan tukku- ja vähittäiskaupan henkilöstömäärä kasvoi yhteensä 4,0 prosenttia vuotta aiemmasta. Palvelut (TOL HIJKLMNRS) Vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä palveluiden liikevaihdon positiivinen kehitys jatkui 8,0 prosentilla, toisella vuosineljänneksellä kasvua kertyi 6,6 prosenttia, kolmannella neljänneksellä 8,3 prosenttia ja viimeisellä neljänneksellä edelleen 6,1 prosenttia vuoden 2010 vastaavista ajankohdista. Koko vuonna 2011 palvelut kasvoivat Turun seutukunnassa yhteensä 7,2 prosenttia. Vuoden 2011 tammi-maaliskuussa henkilötyövuosien määrä kasvoi 4,2 prosenttia, huhti-kesäkuussa 3,9 prosenttia, heinä-syyskuussa 3,5 prosenttia ja viimeiselläkin neljänneksellä kasvua tuli 1,6 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Koko vuonna 2011 Turun seutukunnan palvelualojen henkilöstömäärä kasvoi yhteensä 3,3 prosenttia. Meriteollisuus (yritysryhmä) Vuonna 2011 Turun seutukunnan meriteollisuuden yritysryhmän liikevaihto väheni 12,2 prosenttia vuotta aiemmasta. Vuoden viimeisellä neljänneksellä liikevaihdon kehitys kääntyi kolmannen neljänneksen vähäisen kasvun jälkeen 7,1 prosentin laskuun - tosin joulukuussa kasvua kertyi edellisvuodesta peräti 25,3 prosenttia. Koko vuonna 2011 Turun seudun meriteollisuuden yritysryhmän henkilöstömäärä väheni 5,3 prosenttia vuoteen 2010 verrattuna. Vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä henkilöstömäärä kuitenkin kasvoi jo 4,9 prosenttia vuotta aiemmasta. Aineistokuvaus: Tilastokeskuksen suhdannepalvelun tuottamat kuukausitason indeksit kuvaavat tarkasteltavan muuttujan (liikevaihto, henkilöstömäärä) muutosta suhteessa perusvuoden (2005=100) tasoon. Lähdeaineistoina käytetään verohallinnon kausiveroaineistoa sekä Tilastokeskuksen suoraa tiedonkeruuta ja vuositilastoja. Suhdannetiedot ovat ennakollisia ja ne voivat päivittyä noin vuoden ajan tarkasteltavan ajanjakson päättymisestä, mikä tulee huomioida tuoreimpien vuosineljänneksien tietoja tulkittaessa. Tässä katsauksessa esitetyt tiedot kuvaavat suhdannetilannetta vuoden 2011 loppuun asti.

Lisätietoja: Kalervo Blomqvist, puh. (02) 2627 411, kalervo.blomqvist@turku.fi Kimmo Lemmetyinen, puh. 050 5590 412, (02) 2627 412, kimmo.lemmetyinen@turku.fi Anne Martikainen, puh. (02) 2627 442, anne.martikainen@turku.fi Julkaisun tilaukset, jakelu: puh. (02) 2627 442 Raportti on luettavissa sähköisessä muodossa osoitteessa: http://www.turku.fi/tilastot

ISSN 1795-441X (Painettu) ISSN 1796-9085 (Verkkojulkaisu)

Kuva: Hannu Waher

MUUTOKSEN SUUNNAT – Ajankohtaiskatsaus Turusta Ilmestyy neljä kertaa vuodessa

Painopaikka: Keskushallinnon painatuspalvelukeskus, Turku 2012