Muutoksen suunnat Ajankohtaiskatsaus Turusta 3/2012 1. VÄESTÖNMUUTOKSET 1.1. – 30.6.2012 1.1. Väestönmuutosten ennakkotiedot Turussa ja eräissä vertailukaupungeissa
Turun kaupungin vahvistettu asukasluku oli 178 630 vuodenvaihteessa 2011/2012, jossa oli kasvua 1 304 henkeä edelliseen vuodenvaihteeseen verrattuna. Ajanjaksolla 1.1. -30.6.2012 Turun väestö väheni Tilastokeskuksen väestönmuutosten kuukausitilaston ennakkotietojen mukaan 103:lla ja oli kesäkuun lopussa 178 527. Turussa syntyneitä oli 888 ja kuolleita 913, joten syntyneiden enemmyydeksi muodostui -25. Turun kuntien välinen tulomuutto oli 4 377 ja lähtömuutto 4 705, jolloin nettomaassamuutto oli -328. Maahanmuuttajia tuli Turkuun 532 ja maastamuuttajia lähti Turusta 282, joten nettomaahanmuutto oli 250. Maamme muiden suurimpien kaupunkien väkiluvut olivat kesäkuun lopussa 2012 (suluissa muutos 1.1. – 30.6.2012): Helsinki 598 826 (+3 442), Espoo 254 228 (+1 789), Tampere 215 405 (+237), Vantaa 204 104 (+1 103) ja Oulu 144 095 (+186). Helsingin ja Tampereen väestönkasvu nopeutui vuoden 2011 vastaavaan ajankohtaan verrattuna, mutta hidastui Espoossa ja Vantaalla. Oulussa kasvu oli lähes entisellä tasolla ja Turussa väkiluvun vähenemä oli vuoden takaista ajanjaksoa pienempi.
Sisällysluettelo:
Tarkastelukaupunkien väestönmuutosten rakenteet poikkeavat toisistaan. Turussa syntyneiden enemmyys oli perinteiseen tapaan vertailukaupunkien hitainta ja ainoana kaupungeista negatiivista. Kuntien välinen nettomaassamuutto oli positiivista vain Helsingissä ja Espoossa. Vantaalla nettomaassamuutto oli lähellä nollaa ja Oulussa, Tampereella ja Turussa negatiivista. Kaikki kuusi verrokkikaupunkia saivat maahanmuuton muuttovoittoa, eniten pääkaupunkiseudun kaupungeissa.
1. Väestönmuutokset 2. Työmarkkinat 3. Rakentaminen 4. Asuminen 5. Liikenne 6. Matkailu
3/2012
1.2. Ulkomaalaisperäisen väestön kasvusta
Muunkielisten määrä kasvoi 1.1. – 30.6.2012 noin 500 hengellä, mikä oli nopeampaa kuin vuoden 2011 vastaavana ajanjaksona (noin 360). Muunkielisiä oli Turun väestötietojärjestelmän ennakkotietojen mukaan kesäkuun 2012 lopussa noin 14 860 (8,3 % koko väestöstä). Suomenkielisten määrä näyttää ennakkotietojen mukaan vähentyneen noin 500:lla ja ruotsinkielisten noin 100:lla. Suurimmat muunkielisten ryhmät olivat kesäkuun 2012 lopussa kielen mukaan: venäjä 2 717, arabia 1 453, kurdi 1 317, viro 1 202, albania 1 083, somali 944, englanti 592, vietnam 520, kiina 393, persia 358, espanja 311, romania 239, puola 237, turkki 221, bosnia 217, saksa 216 ja thai 212. Esitetystä luettelosta havaitaan,
Julkaisija: Turun kaupungin keskushallinto/Strategia ja viestintä Kaupunkitutkimus ja tieto, PL 355 (Yliopistonkatu 27a) 20101 TURKU
Väestö kuukausittain Turussa 2011 ja 2012
että muunkielisyys painottuu Turussa muihin kuin EU-maiden kansallisiin kieliin (muuttoliikkeen vaikutuksista, ks. katsauksen työttömyyttä käsittelevä kohta 2.2.). Turun väestötietojärjestelmän ennakkotietojen mukaan Turussa oli 9 736 ulkomaan kansalaista kesäkuun lopussa 2012. Suurimmat kansallisuudet olivat Viro 1 324, Venäjä 1 041, Irak 705, Somalia 525, Iran 505, Ruotsi 364, Kiina 307, Afganistan 265, Bosnia ja Hertsegovina 226, ent. Serbia ja Montenegro 208 ja Puola 205. Ulkomaalaisperäisen väestön ristiriitaista muutoskehitystä (ulkomaan kansalaisten määrä on kasvanut hitaammin kuin muunkielisten määrä) selventää ulkomaan kansalaisille myönnettyjen Suomen kansalaisuuksien kasvava määrä: vuoden 2011 lopussa Turussa asui 4 784 sellaista entistä ulkomaan kansalaista, joille oli myönnetty Suomen kansalaisuus vuosina 1990 – 2011. Tästä syystä kieli on kansalaisuutta parempi kriteeri ulkomaalaisperäiselle väestölle.
Väestönmuutosten rakenne Turussa 1.1. – 31.7.2012
2. TYÖMARKKINAT 2.1. Alueella asuva työllinen työvoima neljännes vuosittain I/2001 – II/2012
Vuoden 2012 toisen neljänneksen luvut näyttävät työllisen työvoiman kasvua koko maassa, Helsingissä, Oulussa, Turussa, Tampereella ja Turun seutukunnassa edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Koko maan luvuista on nähtävissä työllisen työvoiman säännöllinen kausivaihtelu. Ensimmäisen ja viimeisen vuosineljänneksen luvut ovat yleensä matalimmat. Väestönmuutokset eräissä kaupungeissa 1.1. – 31.7.2012
Luvut eivät kuvaa kaupunkien työpaikkojen määrää, sillä työlliset voivat käydä myös asuinkuntansa ulkopuolella työssä. Yksittäisten pisteiden vaihteluita on vaimennettu liukuvan vuosikeskiarvon (yhtenäinen viiva) käytöllä. Työllisen työvoiman muutosta seurataan Tilastokeskuksen otospohjaisen työvoimatutkimuksen avulla. Tiedot kerätään kuukausittain ja muunnetaan neljännesvuosiarvoiksi. Yksittäisen kaupungin arvot voivat sisältää suurehkoja satunnaisia vaihteluja. 2.2. Työttömyys Turussa
Turun työttömyysaste oli vuoden 2012 heinäkuussa 14,6 % (14,2 % heinäkuussa 2011) eli kasvua vuoden takaiseen oli 0,4 prosenttiyksikköä. Muissa viidessä suurimmassa kaupungissa työttömyysasteet kasvoivat myös. Espoossa kasvu oli 0,5, Helsingissä 0,4, Oulussa 0,3, Tampereella 0,5 ja Vantaalla 0,1 prosenttiyksikköä.
2
Muutoksen suunnat 3/2012
Korkeimmillaan Turun työttömyysaste oli runsaat 23 prosenttia vuodenvaihteessa 1993/94. Sen jälkeen työttömyysaste laski hitaasti ja alitti kymmenen prosentin rajan syyskuussa 2006. Vuoden 2008 syksyllä sekä työttömien määrä että työttömyysaste kääntyivät kasvuun ylittäen edellisvuoden vastaavat luvut. Etenkin työttömien miesten määrä kasvoi nopeasti syyskuun 2008 alle neljästä tuhannesta yli seitsemään tuhanteen vuoden 2009 loppuun mennessä. Työttömyyden kasvu pysähtyi 2010 työttömyysasteen vuosikeskiarvon ollessa 12,8 ja jatkui lähes samalla tasolla vuonna 2011 (12,6). Vuoden 2012 alkupuolella työttömyysaste laski tammi-huhtikuussa, mutta kääntyi kasvuun toukokuussa.
Työllinen työvoima Turussa, Oulussa ja Tampereella neljännesvuosittain I/2001 – II/2012, 1000 henkeä
Turun työttömyysaste oli kymmenen suurimman kaupungin joukossa heinäkuussa kolmanneksi korkein, kesäkuussa neljänneksi korkein. Samojen kaupunkien seutukuntakohtaisessa vertailussa Turun seutukunta oli kolmannella sijalla Helsingin ja Kuopion seutukuntien jälkeen. Työttömien naisten määrä Turussa on vuosina 1998 – 2008 ylittänyt kesäisin miesten määrän, mutta sittemmin työttömiä miehiä on ollut jatkuvasti enemmän kuin naisia. Heinäkuun lopussa 2012 työttömiä miehiä oli 6 997 ja naisia 5 873. Heinäkuun viimeisenä päivänä oli avoimia työpaikkoja tarjolla Turun työ- ja elinkeinotoimistossa 953 kappaletta eli kymmenisen prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten.
Työllinen työvoima Helsingissä ja Turun seutukunnassa, 1000 henkeä
Pitkäaikaistyöttömien (yli vuoden yhtämittainen työttömyysjakso) määrä kääntyi kasvuun vuoden 2008 lopulla. Se kasvoi nopeasti vuosien 2009 ja 2010 aikana puolestatoistatuhannesta yli kolmentuhannen, jolla tasolla se on pysytellyt siitä lähtien. Heinäkuun lopussa pitkäaikaistyöttömien määrä oli 3 311. Alle 25-vuotiaiden nuorisotyöttömien määrä oli heinäkuussa 1 941, kasvua edellisvuodesta 199 henkeä. Korkeimmillaan nuorisotyöttömien määrä on ollut Turussa 3 960 heinäkuussa 1993. Muita kuin suomen- tai ruotsinkielisiä työttömiä oli kesäkuussa 19 prosenttia. Suurimmat muunkielisten ryhmät olivat äidinkielen mukaan venäjä, arabia, kurdi, somali ja albania. Ulkomaalaisten (passin mukaan) osuus työttömistä oli 15 prosenttia, suurimpina ryhminä Venäjä, Irak, Somalia, Iran ja Viro. Korkeintaan perusasteen koulutus oli 33:llä, keskiasteen 44:llä ja korkeaasteen koulutus 22:lla prosentilla.
Työllinen työvoima koko maassa, 1000 henkeä
Työttömien keski-ikä oli kesäkuussa 40,7 vuotta; miesten 40,4 ja naisten 41,0 vuotta. Työttömyys jakaantuu kaupungin sisällä epätasaisesti. Yli sadan hengen työvoiman pienalueiden korkeimman, Varissuon 27,8 %, ja matalimman, Papinsaaren 2,1 %, työttömyysasteiden erotus oli kesäkuussa 25,7 prosenttiyksikköä.
Muutoksen suunnat 3/2012
3
Korkeimman ja matalimman työttömyysasteen pienalueet Turussa kesäkuussa 2012: Pienalue Varissuo Pansio It. Lauste Halinen Pansio Länt. Paaskunta Härkämäki-Jyrkkälä Kurjenmäki It. Asuin-Runosmäki Asuin-Perno
Turku Satava Moikoinen Asuin-Pitkämäki Kähäri Pohj. Friskala Huhkola Lauttaranta Kaistarniemi Puistomäki Papinsaari
% 27,8 27,7 27,4 25,4 25,3 22,3 22,3 21,9 20,9 20,7 .. 13,6 .. 6,1 5,9 5,9 5,6 5,5 5,2 5,0 4,4 3,8 2,1
Muunkielisten turkulaisten epätasainen jakautuminen pienalueille näkyy myös työttömyystilastoissa. Kun muiden kuin suomen- tai ruotsinkielisten työttömien työnhakijoiden osuus kaikista työttömistä koko kaupungissa oli kesäkuussa 19 prosenttia, Varissuolla se oli 54, Lausteella 50 ja Halisissa 40 prosenttia. 2.3. Työttömyys vertailukaupungeissa ja -seutu- kunnissa heinäkuussa 2012
Kymmenestä suurimmasta kaupungista Turun työttömyysaste oli kolmanneksi korkein, edellä Oulu ja Lahti. Kesäkuussa 2012 sijoitus oli neljäs. Pääkaupunkiseudun suuret kaupungit Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat pysytelleet koko maan arvon alapuolella seitsemän muun kaupungin ylittäessä koko maan työttömyysasteen.
Työttömyysaste Turussa kuukausittain 2011 ja 2012, %
Turussa, kuten monessa muussakin seutukunnan keskuskaupungissa, työttömyysaste on korkeampi kuin ympäröivissä kehyskunnissa. Kymmenen suurimman kaupungin seutukuntavertailussa Turun seutukunnan työttömyysaste oli Helsingin ja Kuopion jälkeen kolmanneksi matalin. Työttömyysaste kymmenen suurimman kaupungin seutukunnissa ja koko maassa heinäkuussa 2012: Seutukunta Oulun Jyväskylän Lahden Tampereen Kouvolan Turun Kuopion Koko maa Helsingin
% 14,0 13,3 12,7 12,2 12,1 11,4 10,7 10,2 8,1
Lähteet: ELY-keskus ja Tilastokeskus.
Työttömyysaste kymmenessä suurimmassa kaupungissa ja koko maassa heinäkuussa 2012:
Kaupunki Oulu Lahti Turku Jyväskylä Tampere Kouvola Kuopio Koko maa Vantaa Helsinki Espoo
4
% 15,4 15,1 14,6 14,2 14,2 12,2 11,3 10,2 9,3 8,9 6,9
Muutoksen suunnat 3/2012
3. RAKENTAMINEN TURUSSA 1.1. – 30.6.2012 Myönnettyjen rakennuslupien kerrosala oli jaksolla 1.1. – 30.6.2012 Turun rakennusvalvontatoimiston ennakkotietojen mukaan 70 000 k-m2, jossa oli vähennystä n. 40 % vuoden 2011 vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Luvat mahdollistavat 279 asunnon rakentamisen (vuoden 2011 vastaavana ajankohtana 705). Aloitettujen rakennusten kerrosala oli yhteensä 76 000 k-m2, jossa oli lisäystä n. 6 % alkuvuoteen 2011 verrattuna. Aloitettujen asuntojen määrä oli 200 (vuonna 2011 vastaavasti 320 asuntoa).
Keskeneräisten rakennusten kerrosala oli 335 000 k-m2 (vuoden 2011 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna vähennystä oli n. 16 %). Keskeneräisten asuntojen määrä oli 1 110 (vastaavasti 1 598 asuntoa vuonna 2011).
Työttömyysaste kymmenen suurimman kaupungin seutukunnissa heinäkuussa 2012, %
Vuoden 2012 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana Turussa valmistui nettomääräisesti 544 uutta asuntoa (vuonna 2011 vastaavasti 473 asuntoa), joista asuinkerrostaloihin 453, erillisiin pientaloihin 79 ja rivitaloihin 14. Valmistuneiden rakennusten kokonaiskerrosala oli tarkastelujaksolla 79 000 k-m2, jossa oli lisäystä n. 65 % vuoden 2011 vastaavaan ajankohtaan verrattuna.
4. ASUMINEN Asuntojen hinnat
Asuntojen hintatasoa kuvaavassa graafissa on esitetty ennakkotietoja vanhojen asuntojen vuoden 2012 II neljänneksen keskihintatasosta (kerrostalo- ja rivitaloasunnot yhteensä) Turussa ja suurimmissa vertailukaupungeissa. Hintatilaston tiedot perustuvat verohallinnon aineistoon siten, että ennakkotiedot sisältävät noin kaksi kolmasosaa kaupoista. Vertailukaupunkien väliset hintatasoerot ovat suuria: asunnot ovat kalleimpia pääkaupunkiseudulla, erityisesti Helsingissä ja Espoo-Kauniaisissa sekä halvimpia Turussa ja Oulussa.
Valmistuneiden rakennusten kokonaiskerrosala ja valmistuneet asunnot Turussa 1.1. – 30.6.2002 – 1.1. – 30.6.2012
Hintojen eron aiheuttama hyvinvointimenetys on asunnonostajan näkökulmasta merkittävä: esim. vuoden 2012 II vuosineljänneksen hintatasolla Turusta ostettavan 100 m2:n asunnon hinnalla saa Helsingistä vain 51 m2:n asunnon. Asumisväljyydessä Helsingin korkeampien asumiskustannusten vaikutukset näkyvät siten, että asuntokuntarakenteeltaan melko samanlaisessa Helsingissä asuntojen pinta-ala oli 34,2 m2 /henkilö v. 2010, kun se Turussa oli vastaavasti 38,0 m2/henkilö huolimatta Helsingin Turkua korkeammasta tulotasosta. Asuntojen reaalihintoja kuvaavasta graafista havaitaan, että hintojen nousu kääntyi varsin nopeaan laskuun, joka jatkui vuodenvaihteeseen 2008/2009 asti. Vuoden 2009 aikana hinnat kääntyivät voimakkaaseen nousuun, joka taittui vuoden 2010 aikana. Kaikissa kuudessa vertailukaupungissa reaalihinnat ovat kuluvan vuoden toisella vuosineljänneksellä alemmalla tasolla kuin hinnat korkeimmillaan viimeisen nousujakson aikana. Oulu on vertailukaupunkien ainoa, jossa käytetyn aineiston perusvuoden 2005 taso alittuu ja Turussakin se on jo lähellä. Nimellishintatarkastelussa verrokkikaupunkien hinnat kehittyivät vuositasolla (II/2011 – II/2012) seuraavasti: Tampere +1,1 %, Oulu +1,0 %, Espoo-Kauniainen +0,8 %, Helsinki +0,7 %, Vantaa +0,6 % ja Turku -0,6 %. Käytetyn ennakollisen aineiston mukaan nimellishinnat nousivat vuoden 2012 II vuosineljänneksen aikana Espoo-Kauniaisissa +1,7 %, Oulussa +1,3 % ja Tampereella +1,1 % sekä laskivat Vantaalla -0,2 %, Helsingissä -0,6 % ja Turussa -1,9 %. Lähde: Tilastokeskus, Altika.
Muutoksen suunnat 3/2012
5
Vanhojen asuntojen hintataso eräissä kaupungeissa, II vuosineljännes 2012
5. LIIKENNE 5.1. Turun sataman liikenne supistui
Turun sataman tavaraliikenne oli ennakkotietojen mukaan 1.1. – 30.6.2012 yhteensä 1,3 milj. tonnia, jossa oli laskua 10 % verrattuna vuoden 2011 vastaavaan ajankohtaan. Ulkomaan tavaraliikenteen osuus koko sataman tavaraliikenteestä oli 95 %. Sataman suuryksikköliikenne supistui koko tavaraliikennettä vähemmän (-3 %) vuoden 2011 vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kokonaiskappalemäärästä 60 983 oli kontteja 4 123 (TEU 5 355) ja rekkoja ja trailereita 56 860. Turun sataman matkustajaliikenne supistui 6 % ja oli 1 517 996 matkustajaa. Saapuneiden alusten määrä väheni 4 % ja oli 1 112 alusta. Asuntojen reaalihintaindeksi eräissä kaupungeissa vuosineljänneksittäin I/2006 – II/2012
Lähde: Turun satama.
5.2. Turun lentoaseman matkustajaliikenne nopeassa kasvussa
Turun lentoaseman matkustajaliikenne oli ennakkotietojen mukaan tammi-kesäkuussa 2012 yhteensä 234 004 matkustajaa, jossa oli kasvua 22 % vuoden 2011 vastaavaan ajankohtaan verrattuna (koko maan matkustajamäärä keskimäärin +4 %, Helsinki-Vantaa +3 %, Oulu +24 % ja Tampere -13 %). Kotimaan liikenteen matkustajia oli Turussa 57 408 (-4 %) ja kansainvälisen liikenteen matkustajia 176 596 (+34 %). Lähde: Finavia.
6. MATKAILU Turun lentoaseman matkustajat 1.1. – 30.6.2008 – 1.1 – 30.6.2012
Varsinais-Suomen majoitusliikkeissä kirjattiin 762 200 yöpymistä tammiheinäkuussa 2012, joka oli viisi prosenttia vähemmän kuin edellisvuoden vastaavana ajanjaksona. Ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset (130 000) vähenivät kymmenen prosenttia ja kotimaisten (632 200) neljä prosenttia. Ulkomaalaisten suurimmat yöpyjäryhmät olivat Ruotsi, Venäjä ja Saksa. Koko maassa yöpymiset lisääntyivät tammi-heinäkuussa neljä prosenttia; kotimaiset vajaan prosentin ja ulkomaiset kahdeksan prosenttia. Kaupungeista yöpymiset lisääntyivät Helsingissä puolitoista, Tampereella kuusi ja Vantaalla viisi prosenttia. Oulussa yöpymiset vähenivät kaksi prosenttia. Turun majoitusliikkeissä rekisteröidyt yöpymiset (461 600) vähenivät tammi-heinäkuussa edellisvuodesta kuusi prosenttia. Kotimaiset yöpymiset vähenivät viisi prosenttia ja ulkomaiset yhdeksän prosenttia. Eniten ulkomaalaisyöpymisiä kirjattiin, Ruotsista, Venäjältä ja Saksasta. Kaupunkikohtaisessa tarkastelussa Turku oli kaupungeista neljäntenä yöpymisten määrällä mitattuna. Edellä olivat Helsinki, Tampere ja Vantaa,
6
Muutoksen suunnat 3/2012
perässä Oulu, Rovaniemi ja Kuusamo. Kotimaisissa yöpymisissä Turku oli kolmantena Helsingin ja Tampereen jälkeen. Ulkomailta tulleiden yöpymisluvuissa Turun sijoitus oli seitsemäs.
Yöpymiset kymmenessä suurimmassa majoituskaupungissa 1.1. – 31.7.2012, vrk
Kaikkien majoitusliikkeiden huonekäyttöaste oli tammi-heinäkuussa Turussa 54,5 % eli lähes kuusi prosenttiyksikköä alempi kuin vuotta aikaisemmin. Koko maassa kaikkien majoitusliikkeiden käyttöaste oli tammiheinäkuussa 49,7 %. Majoitusmyynnin arvo oli Turussa tammi-heinäkuussa 20,9 miljoonaa euroa eli 1,4 miljoonaa euroa alempi kuin vuotta aikaisemmin. Yöpymisen keskihinta oli tammi-heinäkuussa Turussa 45,4 euroa eli hieman alempi kuin edellisvuonna. Koko Varsinais-Suomen majoitusmyynnin arvo oli tammi-heinäkuussa 33,5 miljoonaa euroa eli 1,4 miljoona euroa alempi kuin vuotta aikaisemmin. Turun tilastoissa mukana oleva rekisteröity majoituskapasiteetti oli heinäkuussa 4 748 vuodetta eli 15 vuodepaikkaa pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Varsinais-Suomen tilastoissa mukana oleva rekisteröity majoituskapasiteetti oli heinäkuussa 9 674 vuodetta; lisäystä edellisvuodesta 243 vuodepaikkaa. Lähteet: Tilastokeskus ja Turku Touring.
TILASTOKESKUS/ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU: TURUN SEUTUKUNNAN SUHDANNETIETOJA Teollisuus (toimialaluokka TOL C) Vuonna 2011 liikevaihto kasvoi Turun seutukunnan teollisuudessa yhteensä 7,4 prosenttia (koko maassa vastaavasti +8,1 prosenttia). Vuoden 2012 ensimmäisellä vuosineljänneksellä kasvua kertyi edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta 11,2 prosenttia (koko maassa vastaavasti +1,2 prosenttia). Vuoden 2011 yhteenlaskettu henkilötyövuosien määrä kasvoi Turun seutukunnan teollisuudessa 2,4 prosenttia. Vuoden 2012 ensimmäisellä
neljänneksellä teollisuuden henkilötyövuodet kasvoivat jo edellisvuotta hieman nopeammin ja niiden määrä oli 4,2 prosenttia suurempi kuin vastaavana ajanjaksona vuotta aiemmin. Rakentaminen (TOL F) Vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä rakentamisen liikevaihdon kasvu jatkui Turun seutukunnassa edelleen ripeänä, +17 prosenttia vuoden takaisesta. Koko vuodelle liikevaihdon kasvua kertyi yhteensä 16,0 prosent-
Liikevaihdon kehitys toimialoittain Turun seutukunnassa 2000–2012 tammi-maaliskuu 170 160 150 140 130
Henkilöstön määrän kehitys toimialoittain Turun seutukunnassa 2000–2012 tammi-maaliskuu
Trendisarja, 2005 = 100 170
C Teollisuus F Rakentaminen G Tukku- ja vähttiäiskauppa Meriteollisuus H-S Muut palvelut
Trendisarja, 2005 = 100 C Teollisuus F Rakentaminen G Tukku- ja vähttiäiskauppa Meriteollisuus H-S Muut palvelut
160 150 140 130
120
120
110
110
100
100
90
90
80
80
70
70
60
60
50
50
1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 12
1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 12 2000 2001
Kuukausi/vuosi
Kuukausi/vuosi
Muutoksen suunnat 3/2012
7
tia (koko maassa +11,6 prosenttia). Vuoden 2012 ensimmäisen neljänneksen liikevaihto kasvoi 11,8 prosenttia vuoden takaisesta (koko maassa vastaavasti +12,5 prosenttia.) Rakentamisen toimialan henkilöstömäärä kasvoi vuonna 2011 yhteensä vain 0,1 prosenttia eli pysyi käytännössä edellisvuoden tasolla. Vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä kasvua edellisvuodesta kertyi yhteensä 9,6 prosenttia. Maaliskuussa 2012 kasvua kertyi jo 12,3 prosenttia. Tukku- ja vähittäiskauppa (TOL G) Turun seutukunnan tukku- ja vähittäiskaupan liikevaihto kasvoi vuonna 2011 yhteensä 6,9 prosenttia (koko maassa +8,1 prosenttia). Vuoden 2012 ensimmäisellä vuosineljänneksellä liikevaihdon kasvu on voimistunut 9,0 prosenttiin edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta (koko maassa +10,1 prosenttia). Vuonna 2011 tukku- ja vähittäiskaupan henkilötyövuodet kasvoivat yhteensä 3,8 prosenttia vuotta aiemmasta. Vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä henkilömäärä nousi 2,9 prosenttia. Palvelut (TOL HIJKLMNRS) Vuonna 2011 palveluiden liikevaihto kasvoi Turun seutukunnassa yhteensä 6,6 prosenttia. Vuoden 2012 ensimmäisellä vuosineljänneksellä palvelualojen liikevaihto kasvoi 8,9 prosentilla edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Vuonna 2011 palvelualojen henkilöstömäärä kasvoi yhteensä 3,8 prosenttia. Vuoden 2012 tammi-maaliskuussa henkilöstömäärän kehitys jatkui samansuuntaisena ja se oli 3,9 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Meriteollisuus (yritysryhmä) Vuonna 2011 Turun seutukunnan meriteollisuuden yritysryhmän liikevaihto väheni 12,1 prosenttia vuotta aiemmasta. Joulukuussa 2011 alkanut liikevaihdon kasvu on jatkunut vahvana myös kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä ja liikevaihto oli 26 prosenttia korkeampi kuin vuotta aiemmin. Maaliskuussa 2012 liikevaihto kasvoi peräti 42,4 prosenttia vuoden takaisesta. Vuonna 2011 meriteollisuuden yritysryhmän henkilöstömäärä väheni 5,1 prosenttia vuotta aiemmasta. Vaikka vuoden 2012 ensimmäisen neljänneksen henkilöstömäärä kasvoi 20,1 prosenttia vuoden takaisesta, trendin loppu näyttää kuitenkin suuntaavan alaspäin, koska Tramo-Seats-menetelmä tulkitsee tammikuulle 2012 ns. vaimenevan muutoksen vuodenvaihteen hyppelevän kehityksen takia. Aineistokuvaus: Tilastokeskuksen suhdannepalvelun tuottamat kuukausitason indeksit kuvaavat tarkasteltavan muuttujan (liikevaihto, henkilöstömäärä) muutosta suhteessa perusvuoden (2005=100) tasoon. Lähdeaineistoina käytetään verohallinnon kausiveroaineistoa sekä Tilastokeskuksen suoraa tiedonkeruuta ja vuositilastoja. Suhdannetiedot ovat ennakollisia ja ne voivat päivittyä noin vuoden ajan tarkasteltavan ajanjakson päättymisestä, mikä tulee huomioida tuoreimpien vuosineljänneksien tietoja tulkittaessa. Tässä katsauksessa esitetyt tiedot kuvaavat suhdannetilannetta vuoden 2012 maaliskuun loppuun asti.
Lisätietoja: Kalervo Blomqvist, puh. (02) 2627 411, kalervo.blomqvist@turku.fi Kimmo Lemmetyinen, puh. 050 5590 412, (02) 2627 412, kimmo.lemmetyinen@turku.fi Anne Martikainen, puh. (02) 2627 442, anne.martikainen@turku.fi Julkaisun tilaukset, jakelu: puh. (02) 2627 442 Raportti on luettavissa sähköisessä muodossa osoitteessa: http://www.turku.fi/tilastot
ISSN 1795-441X (Painettu) ISSN 1796-9085 (Verkkojulkaisu)
Kuva: Hannu Waher
MUUTOKSEN SUUNNAT – Ajankohtaiskatsaus Turusta Ilmestyy neljä kertaa vuodessa
Painopaikka: Keskushallinnon painatuspalvelukeskus, Turku 2012