Muutoksen suunnat 4/2012 by Turun kaupunki

Muutoksen suunnat Ajankohtaiskatsaus Turusta 4/2012 1. VÄESTÖNMUUTOKSET 1.1. – 30.9.2012 1.1. Väestönmuutosten ennakkotiedot Turussa ja eräissä vertailukaupungeissa

Turun kaupungin vahvistettu asukasluku oli 178 630 vuodenvaihteessa 2011/2012, jossa oli kasvua 1 304 henkeä edelliseen vuodenvaihteeseen verrattuna. Ajanjaksolla 1.1. – 30.9.2012 Turun väestö lisääntyi Tilastokeskuksen väestönmuutosten kuukausitilaston ennakkotietojen mukaan 1 380:lla ja oli syyskuun lopussa 180 010. Väestön määrä kääntyi vuoden kolmannella neljänneksellä vuodenajalle tyypillisen kausivaihtelun takia selkeään kasvuun. Turussa syntyneitä oli 1 403 ja kuolleita 1 346, joten syntyneiden enemmyydeksi muodostui 57. Turun kuntien välinen tulomuutto oli 8 691 ja lähtömuutto 7 864, jolloin nettomaassamuutto oli 827. Maahanmuuttajia tuli Turkuun 982 ja maastamuuttajia lähti Turusta 486, joten nettomaahanmuutto oli 496. Maamme muiden suurimpien kaupunkien väkiluvut olivat syyskuun lopussa 2012 (suluissa muutos 1.1. – 30.9.2012): Helsinki 601 690 (+6 306), Espoo 255 446 (+3 007), Tampere 217 015 (+1 847), Vantaa 204 747 (+1 746) ja Oulu 145 761 (+1 852). Helsingin, Oulun, Tampereen ja Turun väestönkasvu nopeutui edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna, mutta hidastui Espoossa ja Vantaalla. Tarkastelukaupunkien väestönmuutosten rakenteet poikkeavat toisistaan. Turussa syntyneiden enemmyys oli perinteiseen tapaan vertailukaupunkien hitainta. Sekä kuntien välinen nettomaassamuutto että nettomaahanmuutto olivat tarkastelujaksolla kaikissa verrokkikaupungeissa positiivisia. Sisällysluettelo: 1. Väestönmuutokset 2. Työmarkkinat

Myös seutukunnittaisessa tarkastelussa Turun seutukunnan väestönlisäys (1 852) oli alkuvuonna selvästi hitainta, sillä se oli Helsingin seutukunnassa 12 967, Tampereen seutukunnassa 3 310 ja Oulun seutukunnassa 2 566. Koko maassa väestö kasvoi 18 710 hengellä, joten mainittujen seutukuntien väestönkasvu ylitti laskennallisesti koko maan kasvun.

3. Rakentaminen 4. Asuminen 5. Liikenne 6. Matkailu

4/2012

1.2. Ulkomaalaisperäisen väestön kasvu nopeutui Turussa

Muunkielisten määrä kasvoi 1.1. – 30.9.2012 noin 1 000 hengellä, mikä oli selvästi nopeampaa kuin vuoden 2011 vastaavana ajanjaksona (n. 625). Muunkielisiä oli Turun väestötietojärjestelmän ennakkotietojen mukaan syyskuun 2012 lopussa noin 15 285 (8,5 % koko väestöstä). Suomenkielisten määrä on ennakkotietojen mukaan lisääntynyt noin 300:lla ja ruotsinkielisten määrä noin 100:lla.

Julkaisija: Turun kaupungin keskushallinto/Strategia ja viestintä Kaupunkitutkimus ja tieto, PL 355 (Yliopistonkatu 27a) 20101 TURKU

Väestö kuukausittain Turussa 2011 ja 2012

Suurimmat muunkielisten ryhmät olivat syyskuun 2012 lopussa kielen mukaan: venäjä 2 744, arabia 1 532, kurdi 1 340, viro 1 283, albania 1 091, somali 974, englanti 605, vietnam 549, kiina 399, persia 373, espanja 331, romania 244, puola 242, bosnia 228, thai 224, turkki 221 ja saksa 217. Esitetystä luettelosta havaitaan, että muunkielisyys painottuu Turussa muihin kuin EU-maiden kansallisiin kieliin (muuttoliikkeen vaikutuksista, ks. katsauksen työttömyyttä käsittelevä kohta 2.2.). Muunkielinen väestö on sijoittunut Turussa epätasaisesti. Turun väestötietojärjestelmän ennakkotietojen mukaan Turussa oli 9 961 ulkomaan kansalaista syyskuun lopussa 2012. Suurimmat kansallisuudet olivat Viro 1 410, Venäjä 1 053, Irak 748, Somalia 553, Iran 494, Ruotsi 364, Kiina 311, Afganistan 245, Bosnia ja Hertsegovina 224, Puola 211 ja Vietnam 211.

Väestönmuutosten rakenne Turussa 1.1. – 31.10.2012

Ulkomaalaisperäisen väestön ristiriitaista muutoskehitystä (ulkomaan kansalaisten määrä on kasvanut hitaammin kuin muunkielisten määrä) selventää ulkomaan kansalaisille myönnettyjen Suomen kansalaisuuksien kasvava määrä: vuoden 2011 lopussa Turussa asui 4 784 sellaista entistä ulkomaan kansalaista, joille oli myönnetty Suomen kansalaisuus vuosina 1990 – 2011. Tästä syystä kieli on kansalaisuutta parempi kriteeri ulkomaalaisperäiselle väestölle.

2. TYÖMARKKINAT 2.1. Alueella asuva työllinen työvoima neljännes vuosittain I/2001 – III/2012

Vuoden 2012 kolmannen neljänneksen luvut näyttävät työllisen työvoiman kasvua koko maassa, Oulussa, Tampereella ja Turun seutukunnassa edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Turun ja Helsingin luvut osoittivat vähäistä laskua. Koko maan luvuista on nähtävissä työllisen työvoiman säännöllinen kausivaihtelu. Ensimmäisen ja viimeisen vuosineljänneksen luvut ovat yleensä matalimmat. Väestönmuutokset eräissä kaupungeissa 1.1. – 31.10.2012

Luvut eivät kuvaa kaupunkien työpaikkojen määrää, sillä työlliset voivat käydä myös asuinkuntansa ulkopuolella työssä. Yksittäisten pisteiden vaihteluita on vaimennettu liukuvan vuosikeskiarvon (yhtenäinen viiva) käytöllä. Työllisen työvoiman muutosta seurataan Tilastokeskuksen otospohjaisen työvoimatutkimuksen avulla. Tiedot kerätään kuukausittain ja muunnetaan neljännesvuosiarvoiksi. Yksittäisen kaupungin arvot voivat sisältää suurehkoja satunnaisia vaihteluja. 2.2. Työttömyys Turussa

Turun työttömyysaste oli vuoden 2012 lokakuussa 12,7 % (11,8 % lokakuussa 2011) eli kasvua vuoden takaiseen oli 0,9 prosenttiyksikköä. Muissa viidessä suurimmassa kaupungissa työttömyysasteet kasvoivat myös. Espoossa kasvu oli 0,9, Helsingissä 0,7, Oulussa 1,9, Tampereella 1,6 ja Vantaalla 0,7 prosenttiyksikköä.

Muutoksen suunnat 4/2012

Korkeimmillaan Turun työttömyysaste oli runsaat 23 prosenttia vuodenvaihteessa 1993/94. Sen jälkeen työttömyysaste laski hitaasti ja alitti kymmenen prosentin rajan syyskuussa 2006. Vuoden 2008 syksyllä sekä työttömien määrä että työttömyysaste kääntyivät kasvuun ylittäen edellisvuoden vastaavat luvut. Etenkin työttömien miesten määrä kasvoi nopeasti syyskuun 2008 alle neljästä tuhannesta yli seitsemään tuhanteen vuoden 2009 loppuun mennessä. Työttömyyden kasvu pysähtyi 2010 työttömyysasteen vuosikeskiarvon ollessa 12,8 ja jatkui lähes samalla tasolla vuonna 2011 (12,6). Vuoden 2012 alkupuolella työttömyysaste laski tammi-huhtikuussa, mutta kääntyi kasvuun toukokuussa.

Työllinen työvoima Turussa, Oulussa ja Tampereella neljännesvuosittain I/2001 – III/2012, 1000 henkeä

Turun työttömyysaste oli kymmenen suurimman kaupungin joukossa lokakuussa kuudenneksi matalin, perässä Jyväskylä, Tampere, Oulu ja Lahti. Samojen kaupunkien seutukuntakohtaisessa vertailussa Turun seutukunnan työttömyysaste oli kolmanneksi matalin Helsingin ja Kuopion seutukuntien jälkeen. Työttömien naisten määrä Turussa on vuosina 1998 – 2008 ylittänyt kesäisin miesten määrän, mutta sittemmin työttömiä miehiä on ollut jatkuvasti enemmän kuin naisia. Lokakuun lopussa 2012 työttömiä miehiä oli 6 552 ja naisia 4 647. Lokakuun viimeisenä päivänä oli avoimia työpaikkoja tarjolla Turun työja elinkeinotoimistossa 914 kappaletta eli 24 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Työllinen työvoima Helsingissä ja Turun seutukunnassa, 1000 henkeä

Pitkäaikaistyöttömien (yli vuoden yhtämittainen työttömyysjakso) määrä kääntyi kasvuun vuoden 2008 lopulla. Se kasvoi nopeasti vuosien 2009 ja 2010 aikana puolestatoistatuhannesta yli kolmentuhannen, jolla tasolla se pysytteli elokuuhun 2012 asti. Syyskuussa Turun pitkäaikaistyöttömien määrä laski alle kolmen tuhannen (2 985), lokakuun luku oli 3 010. Alle 25-vuotiaiden nuorisotyöttömien määrä oli lokakuussa 1 533, kasvua edellisvuodesta 308 henkeä. Korkeimmillaan nuorisotyöttömien määrä on ollut Turussa 3 960 heinäkuussa 1993. Muita kuin suomen- tai ruotsinkielisiä työttömiä oli syyskuussa 19 prosenttia. Suurimmat muunkielisten ryhmät olivat äidinkielen mukaan venäjä, arabia, kurdi, albania ja somalia. Ulkomaalaisten (passin mukaan) osuus työttömistä oli 15 prosenttia, suurimpina ryhminä Venäjä, Irak, Iran, Viro ja Somalia. Korkeintaan perusasteen koulutus työttömistä oli 34:llä, keskiasteen 44:llä ja korkea-asteen koulutus 22:lla prosentilla.

Työllinen työvoima koko maassa, 1000 henkeä

Työttömien keski-ikä oli syyskuussa 41,2 vuotta; miesten 40,6 ja naisten 41,9 vuotta. Työttömyys jakaantuu kaupungin sisällä epätasaisesti. Yli sadan hengen työvoiman pienalueiden korkeimman, Pansio It. 27,1 %, ja matalimman, Papinsaaren 2,1 %, työttömyysasteiden erotus oli syyskuussa 25,0 prosenttiyksikköä.

Muutoksen suunnat 4/2012

Korkeimman ja matalimman työttömyysasteen pienalueet Turussa syyskuussa 2012: Pienalue Pansio It. Varissuo Halinen Lauste Pansio Länt. Kurjenmäki It. Härkämäki-Jyrkkälä Asuin-Perno Asuin-Runosmäki Paaskunta

Turku Ylioppilaskylä Peltola Moisio Friskala Huhkola Vähä-Heikkilä It. Asuin-Pitkämäki Puistomäki Kaistarniemi Papinsaari

% 27,1 26,5 25,4 25,1 22,5 22,3 19,9 19,6 19,2 19,1 .. 12,5 .. 5,9 5,8 5,4 5,1 5,0 4,9 4,5 4,0 3,5 2,1

Muunkielisten turkulaisten epätasainen jakautuminen pienalueille näkyy myös työttömyystilastoissa. Kun muiden kuin suomen- tai ruotsinkielisten työttömien työnhakijoiden osuus kaikista työttömistä oli koko kaupungissa syyskuussa 19 prosenttia, Varissuolla se oli 54, Lausteella 47 ja Halisissa 40 prosenttia. 2.3. Työttömyys vertailukaupungeissa ja -seutukunnissa lokakuussa 2012

Kymmenestä suurimmasta kaupungista Turun työttömyysaste oli viidenneksi korkein, edellä Kouvola, Kuopio, Vantaa, Helsinki ja Espoo. Pääkaupunkiseudun suuret kaupungit Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat pysytelleet koko maan arvon alapuolella seitsemän muun kaupungin ylittäessä koko maan työttömyysasteen.

Työttömyysaste Turussa kuukausittain 2011 ja 2012, %

Turussa, kuten monessa muussakin seutukunnan keskuskaupungissa, työttömyysaste on korkeampi kuin ympäröivissä kehyskunnissa. Kymmenen suurimman kaupungin seutukuntavertailussa Turun seutukunnan työttömyysaste oli Helsingin ja Kuopion jälkeen kolmanneksi matalin. Työttömyysaste kymmenen suurimman kaupungin seutukunnissa ja koko maassa lokakuussa 2012: Seutukunta Oulun Jyväskylän Lahden Kouvolan Tampereen Turun Koko maa Kuopion Helsingin

% 12,4 12,2 12,0 11,6 11,5 10,0 9,5 9,3 7,1

Lähteet: ELY-keskus ja Tilastokeskus.

Työttömyysaste kymmenessä suurimmassa kaupungissa ja koko maassa lokakuussa 2012:

Kaupunki Lahti Oulu Tampere Jyväskylä Turku Kouvola Kuopio Koko maa Vantaa Helsinki Espoo

% 14,1 13,5 13,3 12,9 12,7 11,6 9,8 9,5 8,3 7,8 6,0

Muutoksen suunnat 4/2012

3. RAKENTAMINEN TURUSSA 1.1. – 30.9.2012 Myönnettyjen rakennuslupien kerrosala oli jaksolla 1.1. – 30.9.2012 Turun rakennusvalvontatoimiston ennakkotietojen mukaan 116 000 k-m2, jossa oli laskua n. 34 % vuoden 2011 vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Luvat mahdollistavat 743 asunnon rakentamisen (vuoden 2011 vastaavana ajankohtana 1 190). Aloitettujen rakennusten kerrosala oli yhteensä 105 000 k-m2, jossa oli n. 4 % nousua jaksoon 1.1.–30.9.2011 verrattuna. Aloitettujen asuntojen määrä oli 401 (vuonna 2011 vastaavasti 462 asuntoa).

Keskeneräisten rakennusten kerrosala oli 319 000 k-m2, jossa oli laskua n. 21 % vuoden 2011 vastaavaan jaksoon verrattuna. Keskeneräisten asuntojen määrä oli 1 122 (vastaavasti 1 469 asuntoa vuonna 2011).

Työttömyysaste kymmenen suurimman kaupungin seutukunnissa lokakuussa 2012, %

Turussa valmistui nettomääräisesti 1.1. – 30.9.2012 775 uutta asuntoa (vuonna 2011 vastaavasti 707 asuntoa), joista asuinkerrostaloihin 597, erillisiin pientaloihin 112 ja rivitaloihin 78. Niiden huoneistoala oli keskimäärin 78,1 m2. Valmistuneiden rakennusten kokonaiskerrosala oli tarkastelujaksolla 127 000 k-m2, jossa oli lisäystä n. 67 % vuoden 2011 vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

4. ASUMINEN Asuntojen hinnat

Asuntojen hintatasoa kuvaavassa graafissa on esitetty ennakkotietoja vanhojen asuntojen vuoden 2012 III neljänneksen keskihintatasosta (kerrostalo- ja rivitaloasunnot yhteensä) Turussa ja suurimmissa vertailukaupungeissa. Hintatilaston tiedot perustuvat verohallinnon aineistoon siten, että ennakkotiedot sisältävät noin kaksi kolmasosaa kaupoista. Vertailukaupunkien väliset hintatasoerot ovat suuria: asunnot ovat kalleimpia pääkaupunkiseudulla, erityisesti Helsingissä ja Espoo-Kauniaisissa sekä halvimpia Turussa ja Oulussa.

Valmistuneiden rakennusten kokonaiskerrosala ja valmistuneet asunnot Turussa 1.1. – 30.9.2002 – 1.1. – 30.9.2012

Hintojen eron aiheuttama hyvinvointimenetys on asunnonostajan näkökulmasta merkittävä: esim. vuoden 2012 III vuosineljänneksen hintatasolla Turusta ostettavan 100 m2:n asunnon hinnalla saa Helsingistä vain 49,6 m2:n asunnon. Asumisväljyydessä Helsingin korkeampien asumiskustannusten vaikutukset näkyvät siten, että asuntokuntarakenteeltaan melko samanlaisessa Helsingissä asuntojen pinta-ala oli 34,2 m2 /henkilö v. 2010, kun se Turussa oli vastaavasti 38,0 m2/henkilö huolimatta Helsingin Turkua korkeammasta tulotasosta. Asuntojen reaalihintoja kuvaavasta graafista havaitaan, että hintojen nousu kääntyi varsin nopeaan laskuun, joka jatkui vuodenvaihteeseen 2008/2009 asti. Vuoden 2009 aikana hinnat kääntyivät voimakkaaseen nousuun, joka taittui vuoden 2010 aikana. Kaikissa kuudessa vertailukaupungissa reaalihinnat ovat kuluvan vuoden kolmannella vuosineljänneksellä alemmalla tasolla kuin hinnat korkeimmillaan viimeisen nousujakson aikana. Oulu on vertailukaupunkien ainoa, jossa käytetyn aineiston perusvuoden 2005 taso alittuu. Nimellishintatarkastelussa verrokkikaupunkien hinnat kehittyivät vuositasolla (III/2011 – III/2012) seuraavasti: Turku +4,3 %, Helsinki +2,7 %, Espoo-Kauniainen +2,4 %, Tampere +1,9 %, Vantaa +0,2 % ja Oulu +0,1 %. Käytetyn ennakollisen aineiston mukaan nimellishinnat muuttuivat vuoden 2012 III vuosineljänneksen aikana seuraavasti: Turku +5,3 %, Helsinki +2,0 %, Vantaa +1,0 %, Tampere +0,6 %, Espoo-Kauniainen +0,1 % ja Oulu -0,6 %. Lähde: Tilastokeskus, Altika.

Muutoksen suunnat 4/2012

Vanhojen asuntojen hintataso eräissä kaupungeissa, III vuosineljännes 2012

5. LIIKENNE 5.1. Turun sataman liikenne supistui

Turun sataman tavaraliikenne oli ennakkotietojen mukaan 1.1. – 30.9.2012 yhteensä 1,9 milj. tonnia, jossa oli laskua 8 % verrattuna vuoden 2011 vastaavaan ajankohtaan. Ulkomaan tavaraliikenteen osuus koko sataman tavaraliikenteestä oli 95 %. Sataman suuryksikköliikenne supistui koko tavaraliikennettä vähemmän (-3 %) vuoden 2011 vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kokonaiskappalemäärästä 89 251 oli kontteja 5 966 (TEU 7 973) ja rekkoja ja trailereita 83 285. Turun sataman matkustajaliikenne supistui 4 % ja oli 2 517 407 matkustajaa. Saapuneiden alusten määrä väheni 4 % ja oli 1 703 alusta. Asuntojen reaalihintaindeksi eräissä kaupungeissa vuosineljänneksittäin I/2006 – III/2012

Lähde: Turun satama.

5.2. Turun lentoaseman matkustajaliikenne nopeassa kasvussa

Turun lentoaseman matkustajaliikenne oli ennakkotietojen mukaan tammi-syyskuussa 2012 yhteensä 359 299 matkustajaa, jossa oli kasvua 26 % vuoden 2011 vastaavaan ajankohtaan verrattuna (koko maan matkustajamäärä keskimäärin +2 %, Helsinki-Vantaa +1 %, Oulu +20 % ja Tampere -13 %). Kotimaan liikenteen matkustajia oli Turussa 86 151 (-4 %) ja kansainvälisen liikenteen matkustajia 273 148 (+40 %). Lähde: Finavia.

6. MATKAILU Turun lentoaseman matkustajat 1.1. – 30.9.2008 – 1.1 – 30.9.2012

Varsinais-Suomen majoitusliikkeissä kirjattiin 1 004 097 yöpymistä tammi-syyskuussa 2012, joka oli viisi prosenttia vähemmän kuin edellisvuoden vastaavana ajanjaksona. Ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset (184 900) vähenivät kahdeksan prosenttia ja kotimaisten (819 200) viisi prosenttia. Ulkomaalaisten suurimmat yöpyjäryhmät olivat Ruotsi, Venäjä, Saksa ja Viro. Koko maassa yöpymiset vähenivät tammi-syyskuussa kaksi prosenttia; kotimaiset vajaan prosentin ja ulkomaiset kuusi prosenttia. Kaupungeista yöpymiset lisääntyivät Helsingissä yksi, Tampereella kuusi ja Vantaalla viisi prosenttia. Oulussa yöpymiset vähenivät kaksi prosenttia. Turun majoitusliikkeissä rekisteröidyt yöpymiset (604 100) vähenivät tammi-syyskuussa edellisvuodesta seitsemän prosenttia. Kotimaiset ja ulkomaiset yöpymiset vähenivät kumpikin seitsemän prosenttia. Eniten ulkomaalaisyöpymisiä kirjattiin, Ruotsista, Venäjältä ja Saksasta. Kymmenen suurimman majoituskaupungin joukossa Turku oli neljäntenä yöpymisten määrällä mitattuna. Edellä olivat Helsinki, Tampere ja Vantaa, perässä Oulu, Rovaniemi, Kuopio, Jyväskylä, Kuusamo ja Lappeenranta.

Muutoksen suunnat 4/2012

Kotimaisissa yöpymisissä Turku oli kolmantena Helsingin ja Tampereen jälkeen. Ulkomailta tulleiden yöpymisluvuissa Turun sijoitus oli kuudes.

Yöpymiset kymmenessä suurimmassa majoituskaupungissa 1.1. – 30.9.2012, vrk

Kaikkien majoitusliikkeiden huonekäyttöaste oli tammi-syyskuussa Turussa 55,7 % eli kuusi prosenttiyksikköä alempi kuin vuotta aikaisemmin. Koko maassa kaikkien majoitusliikkeiden käyttöaste oli tammi-syyskuussa 50,7 %. Majoitusmyynnin arvo oli Turussa tammi-syyskuussa 28 miljoonaa euroa eli 2,1 miljoonaa euroa alempi kuin vuotta aikaisemmin. Yöpymisen keskihinta oli tammi-syyskuussa Turussa 46,4 euroa eli hieman alempi kuin edellisvuonna (46,5 euroa). Turun tilastoissa mukana oleva rekisteröity majoituskapasiteetti oli syyskuussa 4 231 vuodetta eli 145 vuodepaikkaa suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Lähteet: Tilastokeskus ja Turku Touring.

TILASTOKESKUS/ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU: TURUN SEUTUKUNNAN SUHDANNETIETOJA Teollisuus (toimialaluokka TOL C) Vuonna 2011 Turun seutukunnan teollisuuden liikevaihto kasvoi 9,1 prosenttia edellisvuodesta, mutta nousu tasaantui vuoden viimeisellä neljänneksellä 2,3 prosenttiin edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Vuoden 2012 ensimmäisellä vuosipuoliskolla liikevaihto kasvoi varsin nopeasti (7,9 prosenttia), vaikka kasvu toisella vuosineljänneksellä hidastuikin ensimmäiseen neljännekseen verrattuna. Koko maassa teollisuuden liikevaihto kasvoi alkuvuonna ainoastaan 1,8 prosenttia. Vuonna 2011 yhteenlaskettu henkilöstömäärä (henkilötyövuosien määrä) kasvoi Turun seutukunnan teollisuudessa 2,3 prosenttia. Vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä henkilöstömäärä kasvoi hieman edellisvuotta nopeammin ja se oli 4,3 prosenttia korkeammalla tasolla kuin vastaavana ajanjaksona vuotta aiemmin. Toisella neljänneksellä kasvu hidastui alle prosenttiin.

Rakentaminen (TOL F) Vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä rakentamisen toimialan liikevaihdon kasvu jatkui nopeana, ja liikevaihto oli 15 prosenttia edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa korkeampi. Koko vuodelle 2011 liikevaihdon kasvua kertyi 14,0 prosenttia. Vuoden 2012 ensimmäisen neljänneksen liikevaihto kasvoi 9,7 prosenttia vuoden takaisesta. Vuoden toisella neljänneksellä kasvu hidastui edelleen ja oli 3,8 prosenttia. Vuoden 2012 ensimmäisellä vuosipuoliskolla liikevaihdon kasvu oli 6,4 prosenttia (koko maassa vastaavasti 7,5 prosenttia). Koko vuonna 2011 rakentamisen toimialan henkilöstömäärä pysyi edellisvuoden tasolla. Vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä henkilöstömäärä kääntyi edellisvuodesta kasvuun: nousua oli 9,3 prosenttia. Kuluvan vuoden toisella neljänneksellä kasvu jäi enää vajaaseen prosenttiin edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

Henkilöstön määrän kehitys toimialoittain Turun seutukunnassa 2000–2012 tammi-kesäkuu

Liikevaihdon kehitys toimialoittain Turun seutukunnassa 2000–2012 tammi-kesäkuu 170 160 150 140 130

Trendisarja, 2005 = 100

170

Trendisarja, 2005 = 100 C Teollisuus F Rakentaminen G Tukku- ja vähttiäiskauppa Meriteollisuus H-S Muut palvelut

160

C Teollisuus F Rakentaminen G Tukku- ja vähttiäiskauppa Meriteollisuus H-S Muut palvelut

150 140 130

120

110

100

50 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 12 Kuukausi/vuosi

Muutoksen suunnat 4/2012

Tukku- ja vähittäiskauppa (TOL G) Turun seutukunnan tukku- ja vähittäiskaupan liikevaihto kasvoi 6,6 prosenttia vuonna 2011 (koko maassa vastaavasti 8,1 prosenttia). Vuoden 2012 ensimmäisellä vuosineljänneksellä kasvu voimistui 8,9 prosenttiin edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Toisella neljänneksellä kasvu hidastui selvästi ja jäi vajaaseen 2 prosenttiin. Koko alkuvuonna 2012 kasvu oli Turun seutukunnassa hieman koko maan kasvua hitaampaa. Tukku- ja vähittäiskaupan henkilöstömäärän kehitys jatkui positiivisena koko vuoden 2011, vaikka se hiipui viimeisellä neljänneksellä vajaaseen 2 prosenttiin. Vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä henkilöstömäärä nousi 2,1 prosenttia ja toisella neljänneksellä enää 1,4 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Kesäkuussa henkilöstömäärä pysyi käytännössä ennallaan.

Muut palvelut (TOL HIJKLMNRS) Koko vuonna 2011 Turun seutukunnan muiden palvelualojen liikevaihto kasvoi yhteensä 9,6 prosenttia. Vuoden 2012 ensimmäisellä vuosineljänneksellä liikevaihto kasvoi 8,9 prosenttia ja toisella neljänneksellä 5,6 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Muiden palvelualojen henkilöstömäärä kasvoi vuonna 2011 yhteensä 4,2 prosenttia. Vuoden 2012 tammi-maaliskuussa kasvu jatkui ja henkilöstömäärä oli 3,8 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Vuoden 2012 huhti-kesäkuussa kasvu hidastui ja henkilöstömäärä oli 1,6 prosenttia vuoden 2011 vastaavaa ajankohtaa suurempi.

Meriteollisuus (yritysryhmä) Joulukuussa 2011 alkanut Turun seutukunnan meriteollisuuden yritysryhmän liikevaihdon kasvu jatkui vahvana myös vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä, jolloin liikevaihto oli 26,7 prosenttia korkeampi kuin vuotta aiemmin. Kuluvan vuoden maalis-huhti-toukokuussa liikevaihdon nopea kasvu jatkui (+ 40 prosenttia vuoden takaisesta), mutta kesäkuussa liikevaihto laski hieman. Vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä henkilöstömäärä kasvoi 5,4 prosenttia vuotta aiemmasta. Vuoden 2012 ensimmäisen neljänneksen henkilöstömäärä kasvoi 21,7 prosenttia vuoden takaisesta ja toisellakin neljänneksellä kasvua kertyi 10,1 prosenttia. Aineistokuvaus: Tilastokeskuksen suhdannepalvelun tuottamat kuukausitason indeksit kuvaavat tarkasteltavan muuttujan (liikevaihto, henkilöstömäärä) muutosta suhteessa perusvuoden (2005=100) tasoon. Lähdeaineistoina käytetään verohallinnon kausiveroaineistoa sekä Tilastokeskuksen suoraa tiedonkeruuta ja vuositilastoja. Suhdannetiedot ovat ennakollisia ja ne voivat päivittyä noin vuoden ajan tarkasteltavan ajanjakson päättymisestä, mikä tulee huomioida tuoreimpien vuosineljänneksien tietoja tulkittaessa. Tässä katsauksessa esitetyt tiedot kuvaavat suhdannetilannetta vuoden 2012 kesäkuun loppuun asti.

Lisätietoja: Kalervo Blomqvist, puh. (02) 2627 411, kalervo.blomqvist@turku.fi Kimmo Lemmetyinen, puh. 050 5590 412, (02) 2627 412, kimmo.lemmetyinen@turku.fi Anne Martikainen, puh. (02) 2627 442, anne.martikainen@turku.fi Julkaisun tilaukset, jakelu: puh. (02) 2627 442 Raportti on luettavissa sähköisessä muodossa osoitteessa: http://www.turku.fi/tilastot

ISSN 1795-441X (Painettu) ISSN 1796-9085 (Verkkojulkaisu)

Kuva: Hannu Waher

MUUTOKSEN SUUNNAT – Ajankohtaiskatsaus Turusta Nykymuotoisen Muutoksen suunnat –ajankohtaiskatsauksen julkaiseminen päättyy tähän numeroon.

Painopaikka: Keskushallinnon painatuspalvelukeskus, Turku 2012