Paikkatietoiskuja 1/12

Turun kaupunki Kaupunkitutkimus- ja tietoyksikkö

PAIKKATIETOISKUJA 1/2012

Ruutuaineistoilla tehoa suunnitteluun yli hallintorajojen Katariina Hilke

Tästä on kyse • Yhdyskuntarakenne muo-

dostuu asuntojen, työpaikkojen, palvelujen, viheralueiden ja liikenneyhteyksien kokonaisuudesta

• Yhdyskuntarakenteen

seurantajärjestelmä eli YKR kattaa koko maan

• Ruututietoja hyödynnetään suunnittelussa ja päätöksenteossa, koska tiedon alueellinen muunneltavuus on helppoa

Y

Yhdyskuntarakenteella tarkoitetaan asuntojen, työpaikkojen, palvelujen, viheralueiden ja niiden välisten liikenneyhteyksien muodostamaa kokonaisuutta. Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä (YKR) on ympäristöhallinnon kehittämä paikkatietopohjainen seurantajärjestelmä valtakunnallisesti ja ajallisesti vertailukelpoisten yhdyskuntarakenteen analyysien toteuttamiseen.

YKR perustuu 250 x 250 metrin ruututietoihin eli tietoon on summattu saman muuttujan ominaisuudet koko ruudun alalta. Merkittävimmät aineistolähteet ovat Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmä sekä Tilastokeskuksen eri aineistot.

YKR:n kautta saadaan tietoa yhdyskunnan eri toimintojen määrästä ja laadusta, väestöstä, työvoimasta ja työssäkäynnistä, toimialojen kehityksestä, rakennuksista ja asunnoista, maankäytöstä ja sen tehokkuudesta, toimintojen saavutettavuudesta sekä yhdyskuntien erilaistumisesta, omavaraisuudesta tai hajautumisesta.

Seuraavassa neljässä esimerkissä on esitelty erilaisten YKR-aineistojen käyttötapoja ja visualisointeja.

Paikkatietoiskuja 1/2012

Kuva 1. Väestö

Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Väestön sijainti määräytyy sen asuinrakennuksen sijainnilla, jossa henkilö on kirjoilla.

ta 2000 vuoteen 2008 Lounaisrannikon alueella. Tällä kertaa väestönmuutosta ei ole kuvattu siten, että olisi laskettu montako asukasta tai prosenttia väestö on muuttunut tarkasteluajankohtana. Tässä tarkastelussa aineisto on luokiteltu sen perusteella, kuinka suurta väestön kasvu tai sen väheneminen on ollut. Ruudut on luokiteltu viiteen luokkaan, joita ovat uusi asuttu ruutu, suuri kasvu, ei suurta muutosta, suuri väheneminen sekä tyhjentynyt ruutu. Kartasta näkyy, että väestö on kasvanut (vihreät ruudut) erityisesti Turun seudulla ja kasvu on sijoittunut sekä liikenneväylien varrelle, että Turun saarille. Toisaalta kartasta voi myös nähdä, että lähekkäin sijaitsee hyvin erilaisia ruutuja, joka kuvaa sirpaleista kehitystä pienemmällä aluetasolla.

Kuvan 1 kartoissa on samaa väestöruutuaineistoa tarkasteltu kahdella eri luokittelutavalla ja aluejaolla. Kartassa 1a on Turun ja ympäristökuntien väestöntiheyttä tarkasteltu neliökilometriruuduittain. Aineisto on luokiteltu viiteen luokkaan, joissa alhaisimman väestöntiheyden ruuduissa on alle 13 asukasta ja tiheimmin asutuissa yli 1 000 asukasta. Väestömäärältään tihein alue, joka näkyy kartalla tumman ruskeana, on Turussa levittäytynyt keskustasta luode-kaakkoissuunnassa sekä lähiöihin että esimerkiksi vanhoille pientalovaltaisille esikaupunkialueille ja yhtenäisenä edelleen Turun rajojen ulkopuolelle.

Yhdyskuntarakenteen suunnittelun kannalta on tärkeää huomata, että suuria väestötiheyksiä on erityyppisillä asuinalueilla, ei pelkästään kerrostalovaltaisilla alueilla.

Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän väestöä koskevia aineistoja on saatavissa viiden vuoden välein aina vuodesta 1980 lähtien. Vuodesta 2007 väestötiedot on tuotettu vuosittain. Aineistoa on saatavissa myös sukupuolittain sekä valmiisiin ikäluokkiin luokiteltuina.

Kartassa 1b on tarkasteltu väestön muutosta vuodes-

2

Paikkatietoiskuja 1/2012

Kuva 2. YKR-aluejaot

Yhdyskuntarakenteen kuvaamista ja muutosten seurantaa varten on kehitetty yhdyskuntarakenteen keskeisiä elementtejä kuvaavia aluejakoja. YKR-aluejaot on toteutettu yhdistelemällä 250 x 250 metrin ruutuja paikkatietomenetelmillä. Yhdistelyperusteina on käytetty mm. rakennustehokkuutta, rakennusten käyttötarkoitusta sekä väestömäärää.

ja keskittyneisyys. YKR-kylä eli keltainen alue ja vihreällä kuvattu YKR-pienkylä kuvaavat kylämäistä yhdyskuntarakennetta, jolla tarkoitetaan taajamien ulkopuolisen haja-asutusalueen rakennus- ja asutustihentymiä.

Kartan 2 mukaan Turun yhtenäinen taajamamainen alue ulottuu seitsemän kunnan alueelle. Se levittäytyy Turusta pääliikenneväyliä pitkin Raisioon, Naantaliin, Kaarinaan, Lietoon, Maskuun ja Ruskoon. Myös taajamien ulkopuolinen haja-asutus eli kylämäistä yhdyskuntarakennetta kuvaava aluejako levittäytyy pitkälti liikenneverkon mukaisesti.

Kartassa 2 on tarkasteltu Turun seudun yhdyskuntarakenteen aluejakoja. YKR-taajamalla, joka on kuvattu kartassa ruskealla, tarkoitetaan vähintään 200 asukkaana taajaan rakennettua aluetta. Rajauksessa huomioidaan asukasluvun lisäksi rakennusten lukumäärä, kerrosala

3

Paikkatietoiskuja 1/2012

Kuva 3. Työpaikat

Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmässä on myös erilaisia työssäkäyntiin liittyviä aineistoja. Työmatkoja voi tarkastella joko asuinpaikan tai työpaikan sijainnin perusteella. Työpaikkojen lukumäärää voi analysoida työpaikan toimialojen mukaan. Työvoimatiedoissa on mukana työllisen työvoiman elinkeinotiedon lisäksi myös tietoa työttömistä sekä keskuskunnassa työssäkäyvistä.

vuonna 2009. Aineisto on luokiteltu viiteen luokkaan siten, että ruuduissa, joissa on alhaisin työpaikkatiheys, on alle 50 työpaikkaa ja suurimman tiheyden luokassa on yli 5 000 työpaikkaa per neliökilometriruutu. Kyseisestä luokittelusta on helppo nähdä, että tiheimmin työpaikkoja on Turun seudulla Turun keskustassa sekä Raisiossa.

Ylimpään luokkaan kuuluvia alueita eli yli 5 000 työpaikkaa ruudulla on Turussa kolme ja ne sijaitsevat keskustassa sekä Kupittaan aseman alueella.

Esimerkkinä työssäkäyntiin liittyvistä aineistoista, on kartassa 3 kuvattu työpaikkojen määrä Turun seudulla

4

Paikkatietoiskuja 1/2012

Kuva 4. Kaupan toimipaikat

Uusimpana yhdyskuntarakenteeseen liittyvänä aineistokokonaisuutena on julkaistu kaupan toimipaikkaaineisto. Aineistossa on eroteltuna kaupan toimipaikat toimialaluokituksen mukaisesti. Näitä ovat esimerkiksi valintamyymälät, tavaratalot, päivittäistavaroiden erikoiskaupat tai autokaupat.

mipaikkaa per neliökilometri on Turun keskustassa neljä ja ne sijaitsevat kauppatorin ympäristössä. Ruutu, jossa on määrältään eniten kaupan toimipaikkoja, 230 toimipaikkaa, sijaitsee kauppatorista lounaaseen. Kartassa erottuvat myös selkeästi ne ydinkeskustan ulkopuoliset alueet, joissa sijaitsee kauppakeskuksia, kuten Skanssi ja Länsikeskus. Nämä kuuluvat 21-50 toimipaikan luokkaan.

Kuvassa 4 on esimerkki kaupan toimipaikka-aineiston hyödyntämisestä. Kartassa on kuvattu kaupan toimipaikkojen tiheyttä Turun keskusta-alueella. Aineisto on luokiteltu neljään luokkaan. Koska luokittelu yleistää melko paljon alkuperäistä tietoa, on joissain tapauksissa hyödyllistä kuvata myös luokiteltujen alueiden todellinen kohteiden lukumäärä, kuten tässä esimerkissä on tehty. Ylimpään luokkaan kuuluvia ruutuja eli yli 50 toi-

Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmässä on käytettävissä esimerkeissä kuvattujen lisäksi useita aineistokokonaisuuksia eri teemoista. Aineistoja on helppo hyödyntää paikkatietojärjestelmissä ja niiden ajallinen ja maantieteellinen kattavuus antavat laajan mahdollisuuden erilaisille analyyseille. Yhtenä suurimpana

5

Paikkatietoiskuja 1/2012

ruutuaineistojen hyötynä voidaan pitää niiden käyttökelpoisuutta suunnittelussa ja päätöksenteossa, koska aineistojen muunneltavuus on helppoa. Yleensä on totuttu siihen, että paikkatietoaineistot ovat jo valmiiksi

sidottuja tiettyyn hallinnolliseen rajaan, kuten kuntaan.

YKR-ruutuaineistoja on helppo ja niitä kannattaakin hyödyntää yli hallintorajojen, esimerkiksi seudullisessa suunnittelussa.

Lähteet: Turun kaupunki

© YKR/SYKE ja TK 2012, YKR-tietojen kuvaukset (Kari Oinonen & Pentti Sonninen)

Karttakeskus Oy

Paikkatietoiskuja on Turun kaupungin kaupunkitutkimus- ja tietoyksikön julkaisusarja, jossa esitellään paikkatietoaineistojen sovellusmahdollisuuksia. Katariina Hilke toimii kaupungin paikkatietokoordinaattorina.

Paikkatietoiskuja -sarja toteuttaa Turun kaupunkitutkimusohjelmaa.

Paikkatietoiskuja-sarjan toimittaja: Sampo Ruoppila, tutkimusjohtaja sampo.ruoppila@turku.fi

ISSN 1799-5116 (verkkojulkaisu)

Julkaisija: Turun kaupungin keskushallinto/Strategia ja viestintä Kaupunkitutkimus ja tietoyksikkö PL 355 (Yliopistonkatu 27a), 20101 Turku

6 www.turku.fi/kaupunkitutkimus/julkaisut/