Turun kaupunki Kaupunkitutkimus- ja tietoyksikkö
PAIKKaTIETOISKUJA 5/2011
Reittejä optimoimalla voi saavuttaa taloudellisia säästöjä Katariina Hilke •
Tästä on kyse • Viivamuotoista paikkatietoaineistoa hyödynnetään tarkoissa saavutettavuusanalyyseissä • Viiva-aineiston ominaisuustiedoista riippuu millaiseen suunnitteluun aineisto soveltuu • Reittipalvelut auttavat käyttäjää lyhyimpien tai nopeimpien reittien valinnassa
aikkatiedolla on erilaisia geometrisia muotoja, joita ovat viiva, piste tai monikulmio. Viivamuotoiseen tietoon törmätään käytännössä kun puhutaan erilaisista väylistä, reiteistä ja linjoista tai näistä muodostuvista verkostoista. Paikkatietokohteita piirrettäessä joudutaan yleensä tekemään yleistyksiä. Kun aineistoja hyödynnetään esimerkiksi suunnittelussa, tulee käyttäjän aina huomioida yleistyksen aste. Mitä tarkemmin viivamainen kohde on kopioitu eli digitoitu alkuperäisestä kontekstistaan paikkatietoaineistoksi, sitä luotettavampi ja käyttökelpoisempi aineisto on. Erilaiset tieaineistot ovat esimerkki yleisimmistä ja paljon hyödynnetyistä viiva-aineistoista. Tieaineistot koostuvat usein itse tieviivoista sekä niihin liittyvistä ominaisuustiedoista, jota voivat olla tieluokka, ajonopeudet, liikennemäärät tai vaikka tien päällyste. Jos aineistoon on liitetty tieto tieverkon eri tieosuuksien ajonopeudesta eli montako kilometriä tunnissa tieluokalla saa ajaa, voidaan aineistoa käyttää reitinlaskennassa. Tällaista paikkatietoaineistoa käytetään esimerkiksi navigaattoreissa. Tieaineistoja voidaan hyödyntää myös erilaisessa suunnittelussa, kuten kuljetusten optimoinnissa tai vaikka koulumatkojen mittauksessa. Se on myös tärkeää aineistoa palvelujen suunnitteluun, jolloin voidaan analysoida kulkuaikoja (aikapuskurit) tai kulkumatkoja (etäisyyspuskurit) todellista tieverkkoa pitkin. Tieverkkoaineistoja hyödyntämällä voidaan esimerkiksi kunnassa suunnitella kotihoidon, opetustoimen tai ruokapalvelun kuljetuksia. Mittaamalla, suunnittelemalla ja optimoimalla reittejä voidaan saavuttaa kuljetuksissa huomattaviakin taloudellisia säästöjä.
Paikkatietoiskuja 5/2011
Kuvassa 1 on piirretty samasta kuvitteellisesta palvelupisteestä saavuttavuuden aikapuskurit (a) sekä etäisyyspuskurit (b) todellista tieverkkoa pitkin. Tieaineistossa
on määritelty jokaiselle tieluokalle ajonopeus sekä ajokiellot ja yksisuuntaisuudet.
Aikapuskurit on laskettu 5, 10 sekä 15 minuutin ajomatkan päähän palvelupisteestä (kuva 1a) ja etäisyyspuskurit 5, 10 ja 15 kilometrin päähän palvelupisteestä (kuva 1b). Kuten kuvasta 1b nähdään, tieverkoston ominaisuuksien tai tieverkon puuttumisen takia etäisyysvyöhykkeisiin saattaa jäädä aukkoja. Esimerkiksi yhtenäisen 15 kilometrin vyöhykkeen sisällä on useita alueita, joilta palvelupisteen saavutettavuus on muuta aluetta huonompi. Tällaisia yli 15 kilometrin saavutettavuusvyöhykkeen ulkopuolelle jääviä alueita ovat mm. lentokentän sekä Saramäen pohjoispuoliset alueet. Saavutettavuusanalyysit, jotka tehdään todellisten verkostojen ominaisuustietojen pohjalta, antavat hyvin tarkan kuvan eri sijaintien saavutettavuudesta. Tämän vuoksi ne ovat yksi tärkeimmistä sijainnin suunnittelun työkaluista.
Myös Internetistä löytyy saavutettavuuslaskentaan perustuvia paikkatietopalveluita. Tällaisia ovat esimerkiksi reitinsuunnittelupalvelut tai reittioppaat, jotka laskevat käyttäjälleen nopeimmat tai lyhyimmät mahdolliset kulkuyhteydet lähtö- ja määräpaikan välille. Laskennan pohja-aineistona käytetään todellisiin liikenneverkkoihin pohjautuvia paikkatietoaineistoja. Reittioppaita on suunnattu erilaisille kulkumuodoille, kävelyyn, pyöräilyyn, henkilöautoille tai joukkoliikenteelle. Brahe-reittiopas (kuva 2) on yksi esimerkki joukkoliikenteen reittipalvelusta. Palvelu sisältää Turun joukkoliikenteen sekä seutuliikenteen bussit ja ehdottaa halutulle ajankohdalle suositelluimmat kulkuyhteydet kävelyosuuksineen.
2
Paikkatietoiskuja 5/2011
palvelualueiden liikenneverkkoja. Tarkastelusta voidaan nähdä, että kummankin alueen sekä pyörätie- että linjaautoverkot ovat kattavat, myös pääväylien ulkopuolella. Lisäksi molemmilla palvelualueilla kulkevat linja-auton palvelulinjojen reitit, jotka parantavat alueiden saavutettavuutta. Tällaisen aineiston käyttö on tärkeää suunnittelussa silloin, kun halutaan erityisesti tarkastella kuntalaisten pääsyä palveluiden luokse ilman henkilöautoa.
Tieverkon lisäksi on olemassa paljon muitakin viivamuotoisia paikkatietoaineistoja, joita voidaan hyödyntää paikkatietoanalyyseissa. Tällaisia, esimerkiksi kuntien suunnittelussa hyödynnettäviä aineistoja, ovat kevyen liikenteen väylät, kuten pyörätiet ja jalankulkuväylät sekä linja-autolinjat. Kuvassa 3 on esimerkkikartta, johon on lisätty tieverkon päälle Turun seudun pyörätiet ja linja-autoreitit. Kartassa on kuvattu Skanssi-Uittamo ja Varissuo-Lauste
3
Paikkatietoiskuja 5/2011
vaellus- tai pyöräilyreitit sekä kuntoradat. Turun Seudun Karttapalvelun Ulkoilureitit -kartta (kuva 4) esimerkiksi sisältää kuntoradat, retkeilyreitit sekä Paavo Nurmi maratonreitin. Turun kaupungin liikuntapalvelukeskuksen sivuilta löytyy useita eri teemoihin liittyvää ulkoilureittikarttaa, kuten Kulttuurikuntoilureitistö-, Porrastelu-, Ulkoilijan Aurajoki- sekä ArkkitehTOUR-kartat.
Erilaisia viivamuotoisia paikkatietoaineistoja on viety julkisesti katseltaviksi tai ladattaviksi Internetiin. Verkosta löytyy eri käyttäjäryhmille tarkoitettuja paikkatietopalveluita ja karttasivustoja, joissa on kuvattu reittejä teemoittain. Usein tällaisissa palveluissa on retkeilyyn ja liikuntaan liittyviä aineistoja, mutta niihin on saatettu liittää mukaan myös muita teemoja, kuten kulttuuria. Liikuntaan liittyviä reittejä ovat esimerkiksi hiihto-,
4
Paikkatietoiskuja 5/2011
Joidenkin viiva-aineistoja sisältävien paikkatietopalveluiden teemat saattavat olla hyvinkin spesifejä. Tällainen on esimerkiksi Turun kaupungin ylläpitämä Johtokarttapalvelu, johon on koottu eri toimijoiden Turun kaupungin yleisillä alueilla olevia maanalaisia johtoja, putkia ja kaapeleita sekä niihin liittyviä laitteita ja rakenteita. Johtokarttapalvelun tarkoituksena on, että asiakas näkee
eri toimijoiden johtotiedot päällekkäin karttapohjalla. Erilaiset suunnittelua avustavat paikkatietopalvelut tai palvelut, joihin on koottu tiettyyn teemaan liittyviä aineistokokonaisuuksia, helpottavat ja lisäävät tiedonsaantia sekä tehostavat asiakaspalvelua.
Lähde: Turun kaupunki Brahe-reittiopas http://reittiopas.turku.fi Liikuntapalvelukeskuksen karttalinkit Turun Seudun Karttapalvelu http://opaskartta.turku.fi Johtokarttapalvelu http://johtokarttapalvelu.turku.fi
Paikkatietoiskuja on Turun kaupungin kaupunkitutkimus- ja tietoyksikön julkaisusarja, jossa esitellään paikkatietoaineistojen sovellusmahdollisuuksia. Katariina Hilke toimii kaupungin paikkatietokoordinaattorina. Paikkatietoiskuja -sarja toteuttaa Turun kaupunkitutkimusohjelmaa.
Paikkatietoiskuja-sarjan toimittaja: Sampo Ruoppila, tutkimusjohtaja sampo.ruoppila@turku.fi ISSN 1799-5116 (verkkojulkaisu)
Julkaisija: Turun kaupungin keskushallinto/Strategia ja viestintä Kaupunkitutkimus ja tietoyksikkö PL 355 (Yliopistonkatu 27a), 20101 Turku
5 www.turku.fi/kaupunkitutkimus/julkaisut/