Kehittävä 2013

TURUN SEUDUN KEHITTÄMISKESKUKSEN SIDOSRYHMÄLEHTI

KEVÄT 2013

Turku-seminaari Kiinassa s.6

“Meidän elokuvakaupunki Turku” s.20

Memira rantautui Turkuun s.25

TURUN SEUDUN KEHITTÄMIS­K ESKUKSEN SIDOSRYHMÄLEHTI KEVÄT 2013

Pohjoinen kasvukäytävä keräsi yhteen yritysmaailman päättäjiä ja julkisten organisaatioiden toimijoita..................4 Yrittäjä, kiinnostaako Kiina?...................................................6 Turun seudulla tutkitusti maan parhaat kunnat...................8 STX:n Turun telakan taidonnäyte Viking Grace................... 10 Maailma maistuu makealle Kaarinassa.............................. 11 EDE rohkeasti jalkautuu kaupungille!................................. 11

4

Nuoren turkulaisyrityksen innovaatio: Nettiin vaikka tavallisella televisiolla.................................. 11 Muutto tuo uutta tuulta Yrityspalvelukeskus Potkuriin.............................................. 12 Keikkatori.fi on oikea osoite kotitalousvähennyskelpoista työtä tekevän ammattilaisen hakuun.................. 13 Biotien kehittämä Selincro kansainvälisille markkinoille............................................... 14 LOURA osaksi Pohjoista kasvukäytävää............................. 15 Bayerin lääketeollisuus tärkeä osa turkulaista liike-elämää....................................................... 16

16

Aidolla yhteistyöllä Turun seutu menestykseen.................................................. 18 Elokuvatähti – Turku.............................................................20 Ruskolainen Loviisan Aitta hurmaa kävijän........................22 Yritykset sitoutuneita kotiseutuunsa........................................................................24 Memira rantautui Turkuun...................................................25 Luovan talouden keskus Logomo ........................................26 Fortuna-kortteli odottaa ......................................................27

22

Kehittävä on Turun Seudun Kehittämiskeskuksen sidosryhmälehti.

Mikäli teillä on juttuideoita lehteen, ne voi lähettää osoitteeseen hannele.haapamaki@turku.fi Päätoimittaja: Hannele Haapamäki Taitto: Mainostoimisto Namutehdas Oy Painopaikka: Newprint Oy, Raisio ISSN-L 2242-7961 ISSN 2242-7961 (painettu) ISSN 2242-797X (verkkojulkaisu)

2

Hyvä lukija, kädessäsi on Turun Seudun Kehittämiskeskuksen Kehittävä-lehti, jossa kerromme viimeaikaisia kuulumisia elinkeinopoliittiselta kehittämisrintamalta.

Meidän asiantuntijamme ovat mukana tekemässä huikeita asioita, joilla edistetään seutumme elinvoimaisuutta, houkuttelevuutta ja yrittäjyyden edellytyksiä.

Kansainvälinen toimintamme on laajentunut Kiinaan avattuamme alkuvuodesta Turun Seutu -toimiston Turun ystävyyskaupunkiin Tianjiniin. Tarkoituksena on auttaa yrityksiä Kiinan-kaupan käynnistämisessä ja samalla houkutella investointeja Kiinasta tänne meille. Lisäksi olemme käynnistäneet Venäjälle pkyritysten verkoston, jonka tarkoituksena on edistää kauppaa maidemme välillä. Pietarissa Suomi-talossa alueemme yrityksiä palvelevat ensikontaktien osalta sekä Turku-toimisto että Eurofacts Oy. Turun Seudun Kehittämiskeskuksen yhteydessä toimiva Länsi-Suomen Elokuvakomissio on tehnyt loistavaa työtä elokuvatuotantojen houkuttelussa Turun seudulle. Esimerkiksi Vares- ja Rölli-elokuvien filmaaminen täällä ovat pohjustaneet maaperää kansainvälistenkin tuotantojen saamiselle Turun seudulle. Viimeksi seutua markkinoitiin Cannesin elokuvafestivaaleilla toukokuussa.

Vanhan veturitallin, Logomon kehittämisessä tärkeä tavoite on ollut saada toimitilaa – sekä pysyvää että lyhytaikaista – luovien alojen yrityksille. Ensimmäiset yritykset ovat jo päässeet muuttamaan ja aloittamaan toimintansa ainutlaatuisissa, inspiroivissa tiloissa lähellä muita samanhenkisiä yrittäjiä ja yrityksiä. Synergiaedut ovat väistämättömät.

Toinen puoli Logomon toiminnasta on tullut tutuksi koko valtakunnassa vaikkapa Voice of Finlandin kuvauspaikkana ja kiitettynä konsertti-, kongressi- ja tapahtuma-areenana.

Vaikka monilla aloilla eletään haasteellisia aikoja, meillä on ilo kertoa mielenkiintoisia yritystarinoita seudultamme: muun muassa menestyvästä lääketuotannosta, ruotsalaisen Memiran rantautumisesta Turkuun ja kansainvälisesti palkitusta Loviisan Aitasta.

Kehittämisterveisin,

Niko Kyynäräinen Turun Seudun Kehittämiskeskuksen johtaja vt. elinkeinojohtaja

3

Yritykset mukaan kehitystyöhön

Pohjoinen kasvukäytävä keräsi yhteen yritysmaailman päättäjiä ja julkisten organisaatioiden toimijoita

K

olmisenkymmentä elinkeinoelämän edustajaa ja kehittäjää kokoontui toukokuussa Turku Port Centeriin Pohjoisen kasvukäytävän yritystapaamiseen. Tilaisuuden järjesti Turun Seudun Kehittämiskeskus yhdessä Turun kauppakamarin ja Varsinais-Suomen Yrittäjien kanssa. Mukana oli myös liikenne- ja viestintäministeriön edustaja.

POHJOINEN KASVUKÄYTÄVÄ Pohjoinen kasvukäytävä on Turun seudun kärkihankkeisiin kuuluva, kansallista kilpailukykyä vahvistava ja talouskasvulle edellytyksiä luova yhteistyöhanke. Pohjoinen kasvukäytävä on väylä Tukholmasta Turun ja Helsingin kautta Pietariin, mutta laajemmin ottaen sen voi määritellä myös käytäväksi Euroopan markkinoilta Aasiaan.

Työ- ja elinkeinoministeriön ja liikenne- ja viestintäministeriön yhteisesti laatiman Pohjoisen kasvukäytävän työohjelman mukaan väylästä halutaan vihreä ja älykäs kansainvälinen kasvukäytävä.

Mitä tämä sitten tarkoittaa Turun seudulle? Tästä keskusteltiin ja tähän haettiin vastauksia yritystapaamisessa.

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ KUULOLLA Liikenne- ja viestintäministeriön erityisasiantuntija Hanna Kailasto toi ministeriön näkökulman hankekokonaisuuteen, jossa kasvuun ja kehitykseen kytketään kasvukäytävä vaikutusalueineen eli käytännössä koko Etelä-Suomi. Potentiaalista saavutettavaa on paljon, tuhansia työpaikkoja ja miljardeja euroja. Hän korosti sitä, että esimerkiksi Japanin markkinoille mentäessä Suomi kilpailee nopeasti kehittyvän Baltian kanssa.

Ministeriön edustajana hän oli paikalla paitsi kertomassa hankkeesta, ennen kaikkea kuulemassa Turun seudun yritysten kehitysajatuksia ja vinkkejä siitä, miten hankkeesta saisi kaiken hyödyn irti.

YRITYSMAAILMAN PUHEENVUORO Toivottu vuoropuhelu alkoi, kun johtaja Heikki Pylkkänen Fujitsu Finland Oy:stä kertoi näkemyksiään yrityselämän ja Turun alueen näkövinkkelistä. Hän painotti kommentoinnissaan Turku– Helsinki-akseliin liittyviä asioita.

Keskeisiä kysymyksiä ovat, mihin kasvukäytävää tarvitaan ja miten saadaan muutettua ministeriöiden laatiman selonteon pas-

Päivi Lappalainen ja Anne-Marget Niemi, Turku Touring, Mika Akkanen, Turun kaupunki sekä Seija Hummelin-Uusilehto, Nurminen Logistics Services Oy.

4

siivimuodot aktiiviseksi, konkreettiseksi tekemiseksi. Kun ”perusinfraa parannetaan”, kuka työn oikeasti tekee? Pylkkänen korosti oman alueen osaamisen hyödyntämistä, avoimien ja luottamukseen perustuvien verkostojen luomista sekä aitoa vastuunottoa.

KEHITYSKOHTEITA JA INNOVOINTIA Oleellinen osa tilaisuutta oli työpajatoiminta. Neljä workshopia pohti kukin omaa teemaansa niin alueellisen merkityksen kuin kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta.

Matkailu- ja kaupparyhmä edellytti julkisen puolen pitävän huolen siitä, että infra on kunnossa ja alan palvelut siten helposti saavutettavissa. Logistinen vahvuus on säilytettävä. Transito (meriklusteri, älysatamat) -tiimin mielestä kasvukäytävän on esiinnyttävä yhteisellä äänellä erityisesti naapurimaiden suuntaan.

Voisiko vetäjänä liikenteen osalta toimia esimerkiksi SHOK (strategisen huippuosaamisen keskittymä) -tyyppinen ratkaisu, jonka kautta saataisiin myös yritykset mukaan kasvukäytävän kehittämis- ja hanketoimintaan? Älyliikennettä pohtinut ryhmä peräänkuulutti julkisen ja yksityisen tahon yhteistyötä ja uudenlaisten älypalvelujen kehittämistä.

Yritykset on saatava mukaan ideoimaan ja niillä on myös oltava rohkeutta tehdä päätöksiä. Investointitiimi puolestaan nosti yhteenvedossaan esiin kolme keskeistä teemaa: vetovoiman kasvattaminen, logistiikkainvestoinnit sekä yhteistyö ja verkostoituminen.

JATKOA LUVASSA Vt. elinkeinojohtaja Niko Kyynäräinen oli kokoonkutsujan, Turun Seudun Kehittämiskeskuksen, puolesta tyytyväinen tilaisuuteen.

Aktiivinen Turun seutu yrityksineen on mielellään eturintamassa antamassa omaa osaamistaan myös valtakunnallisen hankkeen käyttöön. Juuri yrityksissä on olemassa aktiivista tietoa siitä, mitä tarvitaan ja toisaalta myös jo välineitä, joiden käyttöön julkinen sektori voi antaa tukea. Yhteistyöllä saadaan enemmän aikaiseksi. Yritystapaamisia jatketaan teemoittaisina syksyllä, Kyynäräinen lupaa.

Hanna Kailasto oli innostunut saatuaan yrityksiltä suoraa palautetta, jota voi välittää eteenpäin ministeriöiden Kasvukäytävän jatkovalmisteluun. Yrityssektorin näkökulmia ei toistaiseksi ole Kasvukäytävän kehittämiseen juurikaan saatu, joten tämä oli loistava päänavaus siihen. Arvokkaana hän piti esimerkiksi tietoa siitä, miten kontit kyllä kulkevat muualta Euroopasta Tukholmaan asti, mutta siitä eteenpäin on hankalaa, koska VR on Turun alueella ”tappanut toimintansa”.

Myös Heikki Pylkkänen kiitteli tilaisuutta. Hän näkee mielellään myös yritykset vastuunottajina yhdessä tekemisestä, vaikka se ei suoraan liiketoimintaan kuuluisikaan. On käytettävä hyväksi tilaisuudet, joissa on mahdollista saada arvokasta tietoa siitä, mitä myös pitkän tähtäimen kehittämisessä on tapahtumassa.

Pylkkänen piti myös hyvänä ajatusta, että Kasvukäytävän yritystapaamisia jatketaan teemoittaisena ja erityisesti toimialarajat ylittäen.

KUVAT: PASI LEINO

Pohjoisen kasvukäytävä yhdistää liikenne- ja viestintäpolitiikan, elinkeinopolitiikan sekä aluepolitiikan tavoitteet kokonaisuuksiksi edistämään yritysten kasvua, työllisyyttä sekä alueiden kilpailukykyä ja hyvinvointia. Kasvukäytävä on uusi ajattelumalli ja toimintatapa, jossa hallinto ja yritykset yhteistyössä luovat uusia mahdollisuuksia kasvua ja kehitystä tukeville palveluille sekä innovatiiviselle liiketoiminnalle.

Erityisasiantuntija Hanna Kailasto, liikenne- ja viestintäministeriö.

Rikumatti Levomäki, Turku Science Park ja Harri Salo, Elisa Oyj.

5

YRITTÄJÄ, KIINNOSTAAKO

KIINA?

Turun Seudun Kehittämiskeskukselle oma toimisto Kiinaan

T

ianjinissa on vuodenvaihteesta lähtien toiminut Turun Seudun Kehittämiskeskuksen oma toimisto Euroopan Unionin Kiinan Kauppakamarin Tianjin toimiston yhteydessä. Toimiston tehtävänä on edistää alueiden välistä yhteistyötä, olipa kyseessä sitten liiketoiminta, tutkimus tai koulutus. Verkostoitumisen ja käytännön toimintojen tukeminen koskee sekä yrityksiä että julkisia organisaatioita. Toimiston avulla tavoitellaan konkreettisia investointeja Varsinais-Suomeen.

Toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin, kertoo elinkeinoasiamies Megumi Hayashi. Paikan päällä toimistoa vetää Alex Gu. Sijaintina Tianjin alue on ihanteellinen, sillä se on lähellä Pekingiä oleva nopeasti kasvava alue ja Pohjois-Kiinan suurin satamakaupunki.

SUHDEVERKOSTOJEN MERKITYS KESKEINEN Alkuvaiheessa keskeisintä on tehdä toimistoa tunnetuksi ja luoda Kiinan elinkeinoelämässä merkityksellisiä suhdeverkostoja.

Investointiaiheinen seminaari sai suuren suosion.

6

Kaupunkienvälinen poliittisen tason positiivinen yhteistyö edes­ auttaa suomalaisten liiketoimintaa. Pyrkimyksenä on tukea businestä mahdollisimman konkreettisella tavalla, esimerkiksi etsimällä oikeita kontakteja, joita ulkopuolisen on vaikea löytää.

MENESTYKSEKÄS INVESTOINTISEMINAARI Toukokuussa toimisto järjesti investointiaiheisen seminaarin, joka sai innostuneen vastaanoton. Seminaarin aiheina olivat muun muassa Turun alueen teknologiakiinteistöt sekä meriteollisuuden osaaminen ja koulutusvienti. Hyvin on edennyt myös kesäleiritoiminta: tianjinilainen koululaisryhmä tulee kesäleirille Turun saaristoon. Sieltä syntyvät positiiviset kokemukset markkinoivat aluetta tehokkaalla mouth to mouth -periaatteella.

KUVAT: TURUN SEUDUN KEHITTÄMISKESKUS

Turun Seudun Kehittämis­kes­ kuksen Tianjin toimiston suomalai­ sille yrityksille tarjoamat palvelut: • pienimuotoinen markkinaselvitys toimialasta • vierailuohjelman, tapaamisten, tulkin ja kuljetuksen järjestäminen Kiinassa • lyhytaikaisen työpisteen järjestäminen toimistoon Tianjissa Turun Tianjin -toimiston vetäjä Alex Gu tapasi presidentti Sauli Niinistön huhtikuussa Kiinassa presidentin virallisen vierailun yhteydessä.

7

Eri kyselyillä sama tulos:

TURUN SEUDULLA TUTKITUSTI MAAN PARHAAT KUNNAT Turun seutu on osoittautunut hyväksi alueeksi elää ja yrittää. Tutkimuksia on tehty monta – ja tulokset ovat aina samansuuntaiset. Vaikka kehitettävääkin riittää, on hienoa huomata, miten yksiselitteisesti seutumme sijoittuu valtakunnan kärkeen.

8

KAARINA VALTAKUNNAN YRITTÄJÄMYÖNTEISIN Taloustutkimuksen tekemässä Kuntien imagotutkimuksessa olivat mukana kaikki 34 Suomen yli 30 000 asukkaan kuntaa.

Loppuvuonna 2012 toteutettu kysely suunnattiin yritysten päättävässä asemassa oleville henkilöille, toimitusjohtajille ja talousjohtajille.

Kaarinan yleisarvosana oli valtakunnan paras, kouluarvosanana miltei kasi (7,9). Kaarinassa yrittäjät kokivat kaupungin erittäin yrittäjämyönteiseksi, samoin kiiteltiin sijaintia ja logistisia yhteyksiä.

Samanlaisiin lopputuloksiin on päädytty Kaarinan Kehitys Oy:n teettämässä taustoittavassa ja syventävässä tutkimuksessa, jossa vastaajina olivat Kaarinan talousalueen yrittäjät.

RUSKO YKKÖNEN JA MASKU KAKKONEN HS:N KUNTAKISASSA Rusko sijoittui ykköseksi Helsingin Sanomien viime lokakuussa tekemässä kuntavertailussa. Menetystekijöiksi nousivat vahva kuntatalous, turvallisuus ja terveyspalvelujen laatu sekä asumismukavuus. Masku oli jaetulla toisella sijalla.

Kaikkiaan vertailtavia ominaisuuksia oli 17 ja ne pisteytettiin sen mukaan, miten kunta sijoittuu verrattuna kaikkien kuntien keskiarvoon kyseisessä kriteerissä.

EK:N KUNTIEN YRITYSILMASTOTUTKIMUKSESSA TUTUKSI KÄYNYT KÄRKI Turun seutu on kestomenestyjä Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n kysyessä yritysjohtajilta kuntien yritysilmastosta. Vuosittain keskinäinen järjestys saattaa vaihdella, mutta nimet pysyvät samoina. Vuonna 2012 ykkösenä oli Kaarina (2011 toisena), toisena Raisio (edeltävän vuoden kolmas) ja neljäntenä Lieto (2011 ensimmäisenä).

ELINYMPÄRISTÖÄ ARVOSTETAAN Kuluvan vuoden helmikuussa Taloustutkimus tutki yhdeksän kaupunkiseudun asukkaiden käsityksiä omasta elinympäristöstään.

Kaikkein tyytyväisimmiksi osoittautuivat Turun seudulla asuvat.

Vastaajia kultakin alueelta oli yli 1 000.

Kysyttäessä kunnallisteknisistä järjestelyistä Turun alueella asuvat sijoittivat kotiseutunsa ykköseksi. Liikennevälineiden toimivuus ja tyytyväisyys omaan asumiseen saivat kakkossijan, teiden kuntoa ja matkan miellyttävyyttä arvioitaessa mielipiteet edustavat valtakunnan keskitasoa KUVA: MIKA KURKILAHTI

9

STX:n Turun telakan taidonnäyte

VIKING GRACE

Grace on uusi Viking-varustamon lippulaiva. Reittiliikenteessä se on taittanut Turun ja Tukholman väliä tammikuun puolivälistä lähtien. Viking Grace on rakennettu STX:n Turun telakalla ja luovutus tapahtui 10.1.2013. Uuden aikakauden alus Viking Grace on paitsi ulkoisilta puitteiltaan myös kulkutavaltaan.

POLTTOAINEENA YMPÄRISTÖÄ SÄÄSTÄVÄ LNG Laiva käyttää polttoaineena nesteytettyä maakaasua LNG:tä, joka ei sisällä rikkiä tai raskasmetalleja. Viking Grace on ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa tämän kokoluokan matkustaja-alus, joka käyttää LNG:tä. Sen ansiosta nykyiseen käytäntöön verrattuna hiilidioksidipäästöt vähenevät 25 %, kasvihuonekaasut 15 % ja typpipäästöt 85 %. Viking Grace täyttää jo nyt vuonna 2015 voimaan astuvan EU-rikkidirektiivin vaatimukset.

TURVALLISESTI LIIKKEELLÄ LNG-tankit on sijoitettu laivan perälle ulkotiloihin. Jos kaasu joutuisi kosketuksiin ilman kanssa, se keveämpänä nousisi ylös.

Tuplapinnoitetuista putkistoista ei mahdollisen vuodonkaan yhteydessä kaasua pääse ulos.

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ MONITASOISESTI Rakennusvaiheessa on otettu huomioon käyttöympäristö: Turun saaristo on vaativa ja herkkä miljöö. Siksi laivan runko on muotoiltu niin, että aaltojen muodostuminen minimoituu, samoin ulkoisen melun syntyminen. Moottoreiden ylijäämälämpö käytetään satama-aikana hyväksi ja LNG-jäähdytyksen talteenotto käytetään ilmastointiin. Valaistus luodaan lähes kauttaaltaan LEDvaloilla.

Ruoka- ja juomatarjonnassa suositaan lähiruokaa ja luomutuotantoa ja laivan omat nimikkoviinit ovat ekologisesti tai biodynaamisesti tuotettuja. Henkilökunnan työasut ovat ekologisia ja eetti-

10

sesti valmistettuja. Myös tax free -myymälän valikoimiin kuuluu runsaasti ekologisesti ja eettisesti tuotettuja tuotteita.

UUDENLAINEN SISUSTUS Viking Gracen sisustuksesta vastaa arkkitehtitoimisto dSign Vertti Kivi & Co, jolle tämä on ensimmäinen laivan sisätilojen suunnittelutyö. Sisustuksessa onkin tarkoituksellisesti etäännytty perinteisestä laivamaailmasta, ankkureita ei näy mutta hyttikäytävillä pääsee kulkemaan laituria pitkin! Kokolattiamatossa on lisäksi joka kerroksessa oma tunnuseläimensä.

LAIVA ON LASTATTU IHMISILLÄ JA AUTOILLA Grace on ulkoisesti vaikuttava laiva. Komeat ovat myös mitat: laivassa on 880 hyttiä, joihin mahtuu matkaamaan 2 800 henkilöä.

Autoille on varattu autokannella tilaa miltei 2,5 kilometriä. Näistä 1 000 metriä on varattu henkilöautoille ja 1 275 metrin alue rekkaautoille.

TUI-RISTEILIJÖISTÄ TOINENKIN TEKOON Toisen TUI-risteilijän rakentaminen on aloitettu toukokuussa.

Alus valmistuu keväällä 2015. STX Finland Turun telakka jatkaa työtään loistoristeilijöiden parissa. www.vikinggrace.com KUVA: VIKING LINE KUVAPANKKI

Maailma maistuu makealle Kaarinassa

K

aarinasta kajahtaa mainioita uutisia: uusi makeistehdas aloitti toimintansa puolisen vuotta sitten, joulukuussa 2012.

Karkkimaailma on aito suomalainen makeisvalmistaja, jonka osaaminen perustuu vahvaan ammattitaitoon. Uuden yrityksen perustaminen on nähty positiivisena signaalina ja otettu ilolla vastaan.

Karkkimaailman perustajat ovat varsinaisia alan konkareita.

Toimitusjohtaja Tommi Heikkosella ja tuotantojohtaja Timo Linteellä on sekä kokemusta tekemisestä että intoa lähteä hyödyntämään hankkimiaan resursseja. He haluavat varmistaa makeisalan osaamisen säilymisen Suomessa.

Leafin lopetettua Turun-toimintansa Heikkonen ja Linte eivät jääneet lehdelle soittelemaan, vaan alkoi itää ajatus omasta tuotannosta. Toteutus tapahtui nopeasti, neljässä kuukaudessa entinen leipomotila muuntui Karkkitehtaaksi. 1200 neliömetrin kokoisen tuotantotilan sijainti on logistisesti edullinen Turku–Helsinkimoottoritien varrella. Nyt siellä syntyy suomalaisten suussa maistuvia hedelmä- ja salmiakkimakeisia, joiden myyntikanavat ovat vahvassa kasvussa kaiken aikaa. Namuja on saatavana sekä irtomyynnissä että pakattuina rasioihin tai pusseihin. Lisäksi tehdas toimittaa makeisia private label -markkinoille ja lisenssituotantona. www.karkkimaailma.fi

T

urun Seudun Kehittämiskeskus yhteistyökumppaneineen järjestää EDEn, Eurooppalaisen Yrittäjyyden Päivän, jo 11. kerran. Teemana tänä vuonna on rohkeus – Rohkeasti EDEssä. Uutena ilmiönä mukana ovat päiväseminaarin sijasta lukuisat pop up -tapahtumat, joita järjestetään päivittäin 5.–14.6. välisenä aikana. Aiheet vaihtelevat digitaalisesta markkinoinnista ydinkeskustan liiketoiminnan kehittämiseen.

Eurooppalaisen Yrittäjyyden päivän suosittu iltajuhla vietetään tänä vuonna 12.6. uudistetussa Virastotalossa. ”Yrittäjyyden Yö” kokoaa perinteisesti satamäärin verkostoituvaa väkeä, tuttuja ja uusia kasvoja nauttimaan samanhenkisestä seurasta. Juhlassa jaetaan myös Entrepreneurial Spirit of Turku -palkinnot. Olethan mukana EDEssä?

Eurooppalainen Yrittäjyyden Päivä

EDE rohkeasti jalkautuu kaupungille!

www.edeturku.fi

Nuoren turkulaisyrityksen innovaatio:

Nettiin vaikka tavallisella televisiolla Uniqoteq on vuonna 2010 perustettu yritys. Nuoresta iästään huolimatta yritys on saanut runsaasti huomiota ja palkintoja. Tällä hetkellä henkilöstöä on 18. Yrityksellä on Turun ja Helsingin lisäksi toimistot Punessa Intiassa ja Rio de Janeirossa Brasiliassa.

Uniqoteqin tunnetuin tuote on QSurf, jonka avulla normaalia televisiota voidaan käyttää internetpäätteenä 3g-matkapuhelinverkon kautta. Yritys osallistui PreGame-messuille Kupittaalla tammikuussa, esittelyssä tähtituote QSurf.

Johanna Liukkonen ja Tommi Leino, Uniqoteq.

www.uniqoteq.com KUVA: PASI LEINO

11

Elokuusta lähtien uusi osoite

MUUTTO TUO UUTTA TUULTA YRITYSPALVELUKESKUS POTKURIIN Yrityspalvelukeskus Potkuri on palvellut Turun seudun yrittäjiä jo seitsemän vuoden ajan osana Turun Seudun Kehittämiskeskusta ja Varsinais-Suomen ELY-keskusta. Vireä toiminta – vuosittain Potkurissa on yli 7 000 asiakaskontaktia – jatkuu elokuusta lähtien uudessa osoitteessa.

POTKURI ERITYISESTI PIENYRITTÄJÄN ASIALLA Yrityspalvelukeskuksen palveluista hyötyvät erityisesti aloittavat pienyrittäjät ja pienyrittäjiksi aikovat. Potkurin kokeneet neuvojat auttavat vaikkapa elintärkeän kannattavuuslaskelman tekemisessä ja kykenevät kertomaan mahdollisista karikoista. Viime vuonna 829 uutta asiakastamme perusti yrityksen, valottaa Potkurin johtaja Timo Metsä-Tokila Potkurin toiminnan aktiivisuutta.

Joskus käydään asiakkaan kanssa keskusteluja myös siitä, onko oman yrityksen perustaminen juuri se paras vaihtoehto.

Epävarmassa tilanteessa käytännönläheiset laskelmat konkretisoivat asiaa; esimerkiksi montako kahvikupillista olisi myytävä joka päivä, jotta suunniteltu uusi kahvila olisi kannattava.

TILAISUUKSIA TARJOLLA Sen lisäksi että Potkuri tarjoaa yksilöllistä neuvontaa ja apua, se myös järjestää erilaisia tilaisuuksia. Erityisen suosittuja ovat starttiinfot aloittaville yrityksille. Yksittäisen järjestetyn tilaisuuden osallistujamäärä on vaihdellut viidestä 2000:een.

Tilaisuuksien järjestäminen mahdollistuu yhteistyökumppaneiden avulla, ja yhä useammin nämä partnerit ovat yrityksiä, kuten vaikkapa pankkeja ja vakuutusyhtiöitä. Muita vakiintuneita yhteistyökumppaneita ovat oppilaitokset, erilaiset hankkeet ja TE-toimisto.

JOKIRANTA KUTSUU Timo Metsä-Tokila luonnehtii muuttoa Linnankatu 50:een erittäin positiiviseksi asiaksi. Ensinnäkin paikalle saapuvat asiakkaat saavat aiempaa helpommin parkkipaikan.

Ajurinkadun tuttu kiinteistö muuttuu nyt TE-toimiston naapuruudeksi, minkä Metsä-Tokila uskoo koituvan huomattavaksi synenergiseksi eduksi. Samoin toisen yhteistyökumppanin ELYkeskuksen läheinen sijainti on hyvä asia, niin potkurilaisten kuin asiakkaidenkin kannalta.

Muutto tapahtuu heinä–elokuun vaihteessa joustavasti niin, että toiminta jatkuu katkeamatta. www.potkuri.fi

Mikä on yrityssuomi.fi? yrityssuomi.fi on työ- ja elinkeinoministeriön rakentama palvelukokonaisuus netissä ja puhelinpalveluna. Turun seutu on jo muutama vuosi sitten liittynyt tähän palveluun. Turun seudun omat sivut portaalissa avautuivat tämän vuoden alussa. Portaali toimii ikään kuin sisäänheittäjänä Kehittämiskeskuksen ja Potkurin palveluille. Tuotekorttityyppinen lähestymistapa jakaa tietoa, ja hakutoiminnon avulla kävijä löytää helposti kaikki asiaan liittyvät kohdat. Puhelinpalvelussa asiantuntijat vastaavat välittömästi yksiselitteisiin kysymyksiin ja tarvittaessa ohjaavat kysyjän oikean tiedon lähteille yrityspalvelukeskukseen.

12

Haluatko päästä helpommalla?

Keikkatori.fi on oikea osoite kotitalousvähennyskelpoista työtä tekevän ammattilaisen hakuun Uusi palvelu Keikkatori.fi on tarkoitettu nykyajan kiireiselle, vaativalle ihmiselle. Osoite on kohtaamispaikka työtään tarjoavalle ammattilaiselle ja työtä teettävälle ihmiselle. Kaikki Keikkatori.fi -palvelussa tarjottavat työtehtävät ovat kotitalousvähennyksen piiriin kuuluvia.

Hyvien ammattilaisten löytäminen ei enää ole tuurista kiinni, sillä he ilmoittavat itsestään Keikkatori.fi:ssä. Työn teettäjä puolestaan jättää sivustolle julkisen tarjouspyynnön, joten saatujen tarjousten vertailu on helppoa. Helppokäyttöiseltä sivustolta näkee myös asiakkaiden arviointeja tehdystä töistä, joten ammattilaisen värvääminen kodin tai vapaa-ajan asunnon töihin on turvallista.

Keikkatorilta löytämäsi ammattilaisen voit palkata omaan käyttöön tai antaa tehtävän työn vaikka aineettomaksi lahjaksi! www.keikkatori.fi

Muistathan minut?

Olen virtuaaliasiamies Keijo.

Tapaat minut netissä osoitteessa www.keijo.fi ja Facebookissa esiinnyn omana itsenäni nimellä Virtuaaliasiamies Keijo.

Ollaan yhteyksissä!

13

Pitkä kehitystyö alalle ominaista

Biotien kehittämä Selincro kansainvälisille markkinoille Biotie on Turussa Kupittaalla sijaitseva lääkekehitysyhtiö, joka on aloittanut toimintansa vuonna 1996 ja listautunut nykymuodossaan pörssiin vuonna 2002. Vuonna 2005 erinäisten vaiheiden ja järjestelyjen jälkeen yritystä lähti luotsaamaan aiemmin tutkimus- ja tuotekehitysjohtajana toiminut Timo Veromaa. Samalla alkoi omistuspohjan laventaminen ja yrityksen kansainvälistäminen.

T

urku on koko ajan ollut Biotien kotipesänä ja pääkonttori on edelleen Turussa, vaikka toimintaa on myös San Franciscossa ja Baselissa. Kansainvälistyminen – ja kasvu – on tapahtunut yritysjärjestelyjen kautta.

TYÖTÄ LÄÄKEAIHIOIDEN PARISSA Biotie etsii lääkeaihioita ja kiinnostavia lääkekandidaatteja sekä toteuttaa kliinisen vaiheen lääketutkimuksia. Lääkeaihioiden kehittäminen on pitkäjänteistä ja monivaiheista työtä, ja kymmenen vuotta on lääkekehityksessä lyhyt aika. Leimallista on, että kehitteillä on koko ajan useita eri aihioita useassa eri vaiheessa. Hankkeiden kaupallistaminen puolestaan tapahtuu kumppanien, suurten kansainvälisten lääkeyhtiöiden kanssa.

KESKITTYMINEN OMAAN SEKTORIIN Biotie on erikoistunut keskushermosto- ja tulehdussairauksien hoitoon tarkoitettujen lääkkeiden kehittämiseen. Kohteina ovat sairaudet, joiden nykyhoidossa on merkittäviä puutteita, kuten esimerkiksi alkoholija huumeriippuvuus, Parkinsonin tauti ja Alzheimerin tauti.

BISNES SYNTYY IMMATERIAALIOIKEUKSISTA Lääkekehitysyhtiönä Biotien liiketoiminta on immateriaalioikeuksien kauppaa. Yrityksen liikevaihto muodostuu lääkkeiden myynnistä saatavista rojaltimaksuista ja lisenssisopimuksiin liittyvistä etappimaksuista. Biotie on Suomessa ainoa tätä liiketoimintamallia edustava listattu yritys bio- ja lääkealalla, Euroopassa näitä on

14

vajaa 100 ja Yhdysvalloissa pörssilistattuina 300–400 vastaavaa toimijaa, selventää Veromaa yrityksen toimintamallia.

SELINCRO AUTTAA ALKOHOLIRIIPPUVAISIA UUDELLA TAVALLA Biotien kumppani tanskalainen lääketehdas Lundbeck lanseerasi huhtikuussa markkinoille uuden nalmefeenivalmisteen. Selincro on hoitomuotona erilainen: se pyrkii hillitsemään juomishimoa ilman monelle potilaalle epärealistista täysraittiustavoitetta. Reseptillä saatavaa lääkettä otetaan tabletti tarvittaessa eli jokaisena päivänä, jolloin potilas tuntee olevansa juomisriskissä.

SUURI POTENTIAALINEN KÄYTTÄJÄKUNTA Suomessa alkoholin ongelmakäyttäjiä on yli puoli miljoonaa, lukuun sisältyy sekä alkoholiriippuvuus että suuri kertakulutus. Euroopassa alkoholiriippuvuutta sairastaa yli 14 miljoonaa ihmistä, joista minkäänlaista hoitoa sairauteensa on saanut vain kahdeksan prosenttia, joten kysyntää tämäntyyppiselle tuotteelle on.

ODOTUKSET KORKEALLA Lääke sai myyntiluvan Euroopan komission päätöksellä 28.2.2013. Tuote tuotiin markkinoille huhtikuussa Suomessa, Puolassa ja Latviassa.

Kumppanina tässä on Lundbeck. Lundbeck on ennustanut tuotteelle 350 miljoonan euron vuotuista myyntiä, kun tuote on päässyt laajempaan käyttöön. Investoinnit on nyt tehty ja nyt odotellaan tulovirtoja, summaa toimitusjohtaja Veromaa tilanteen. www.biotie.com KUVA: SHUTTERSTOCK

LOUNAISRANNIKOLLA TAPAHTUU

LOURA OSAKSI POHJOISTA KASVUKÄYTÄVÄÄ

L

ounaisrannikkoyhteistyö, eli tuttavallisemmin kutsuttuna LOURA, on Turun, Porin, Rauman ja Uudenkaupungin tavoitteellista yhteistoimintaa. Yhteistyötä alueella on toki tehty kautta aikojen, mutta viimeiset kolmisen vuotta sitä on tehty erityisen painokkaasti ja on palkattu myös yhteinen asiamies.

LOURA on työ- ja elinkeinoministeriön kanssa tehtyjen selvitysten perusteella yksi toimivimmista ja konkreettisimmin oman alueensa kehitysedellytyksiin tarttuneista yhteistyötoiminnoista.

Jatkossa lounaisrannikkoyhteistyö nivoutuu myös Pohjoisen kasvukäytävän (Tukholma–Turku–Helsinki–Pietari) kanssa, mikä antaa pontta erityisesti kansainvälistymiselle.

Meriosaamiseen liittyen alueella kehitetään innovaatioalustaa, vahvistetaan offshore-toimintaa, lisätään satamayhteistyötä ja edistetään hyvin alkanutta Brasilia-yhteistyötä.

Energiaosaamisesta ja liiketoiminnasta nähdään tulevan lounaisrannikolle tulevaisuudessa merialan kaltainen kantava ala. Energiaja resurssitehokkuuden kehittämiseksi käynnistetään uusia hankkeita ja yhteistyötä muun muassa Sitran kanssa.

Invest in -toiminnassa tehdään paitsi yhteistä esitettä ja osallistutaan yhdessä erilaisiin tapahtumiin, vastataan myös alueelle yhteisesti osoitettuihin sijoittautumiskyselyihin.

ROHKEUTTA JA KOKEILEVUUTTA

YHTEISTYÖ ON TEKEMISTÄ Yhteistyön tekemiseksi on tehty selvityksiä ja suunnitelmia sekä asetettu eritasoisia tavoitteita. Tavoitteiden saavuttamiselle hyvää pohjaa luo muun muassa Turun ja Satakunnan ammattikorkeakoulujen yhteistyön tiivistyminen ja Varsinais-Suomen ja Satakunnan yhdistyminen samaksi ohjelma-alueeksi. Tämä helpottaa yhteisen hankerahoituksen hakemista ja saamista.

KEHITTÄMISEN KÄRJET LOURA-lippulaivoiksi kutsutaan kokonaisuuksia, joihin kehittämistoiminnassa keskitytään, kertoo asiamies Aino Ukkola.

Lippulaivojen määrää on vähennetty ensimmäisten käynnistymisvuosien jälkeen.

Lounaisrannikkoyhteistyössä keskitytään meriosaamisen ja energiaosaamisen kehittämiseen ja liiketoiminnan lisäämiseen, matkailun kehittämiseen ja investointien saamiseen alueelle.

Vaikka Lourassa keskitytään valittuihin teemoihin, niin tärkeää on pystyä ennakoimaan ja tekemään rohkeitakin kokeiluja, korostaa asiamies Ukkola. Hyvä esimerkki uudenlaisesta tekemisestä on teollisuuden ja osaamisen vierailukeskustoiminnan valmistelu.

Ajatuksena on, että alueelle perustetaan yksi tai useampi fyysinen vierailukeskus, virtuaalinen ympäristö ja muuta yrityksiä ja osaamista esittelevää materiaalia.

Vierailukeskustoiminnassa tarjotaan ohjelmapaketteja esimerkiksi matkailijoille, yritys- ja asiantuntijakävijöille sekä investoijille.

Oleellista on saada mielenkiintoisella tavalla esille lounaisrannikon huippuosaamista ja yrityksiä. Mukana olevat yritykset perustavat niin sanotun markkinointirenkaan. Vierailutoiminnassa yhdistyvät investointien houkuttelu lounaisrannikolle ja matkailuyhteistyö. www.loura.fi KUVAT: HELE KAUNISMÄKI

Vierailukeskustoiminnan valmisteluissa kartoitettiin olemassa ja suunnitteilla olevia vierailukeskuksia Suomessa ja ulkomailla. Kuvissa Autostadt ja Duravit -vierailukeskukset Saksassa.

15

BAYERIN LÄÄKETEOLLISUUS TÄRKEÄ OSA TURKULAISTA LIIKE-ELÄMÄÄ Terveydenhuoltoala on yksi kansainvälisen Bayerin ydintoiminta-alueista. Bayer HealthCare on Suomessa keskittynyt reseptilääkkeiden tutkimukseen, tuotekehitykseen ja tuotantoon. Suomessa valmistettavia lääkkeitä viedään yli 100 maahan. Pääkonttori, josta johdetaan Pohjoismaita ja Baltian aluetta, on Espoossa, mutta peräti noin 635 yrityksen noin 750:stä Suomessa palveluksessa olevasta henkilöstä työskentelee Turussa.

TURUN PITKÄT PERINTEET Bayerin nykyisissä tiloissa on jo pitkään valmistettu lääkkeitä: Leiras aloitti samaisessa kiinteistössä toimintansa jo vuonna 1946.

Schering osti Leiraksen 1996 ja Bayer puolestaan Scheringin 10 vuotta myöhemmin.

Bayerilla ollaan tyytyväisiä Turkuun tuotantolaitoksen sijaintipaikkana. – Yhteistyö kaupungin kanssa on sujunut erinomaisesti ja esimerkiksi kaava-asioita on kehitetty hyvässä yhteisymmärryksessä kiittelee Bayerin Turun tuotantolaitoksen johtaja ja Bayer Oy:n varatoimitusjohtaja Peter Essen.

AINUTLAATUISTA POLYMEERIPOHJAISTEN TUOTTEIDEN OSAAMISTA Turun tuotantolaitos on yksi konsernin globaaleista lääkealan tuotantolaitoksista. Turussa on erikoistuttu polymeeripohjaiseen annosteluteknologiaan perustuviin valmisteisiin sekä tablettien ja kap-

16

selien valmistukseen. Polymeeripohjaisen annosteluteknologian ansiosta lääkeainetta vapautuu tasaisesti pitkän ajanjakson kuluessa.

Merkittävä määrä Bayerin Suomeen tapahtuneista investoinneista on kohdistunut juuri polymeeripohjaisten tuotteiden kehittämiseen ja niihin liittyvään valmistukseen. Investoinnit ovat vuodesta 2007 lähtien olleet 10 miljoonan euron luokkaa. Bayer onkin Varsinais-Suomen suurin yhteisöveronmaksaja.

MIRENA VARSINAINEN KESTOMENESTYJÄ Tunnetuin polymeeripohjaisista lääkeannosteluteknologiaan perustuvista tuotteista on kohdunsisäinen hormonikierukka Mirena, jonka vaikutusaika kestää viisi vuotta. Mirena on tuotu markkinoille vuonna 1990 ja ensimmäisenä juuri Suomessa.

Viime vuonna Mirenan myynti oli 667 miljoonaa euroa, millä se sijoittui koko konsernin viidenneksi myydyimmäksi tuotteeksi ja myynnin kasvua edellisestä vuodesta oli 16,5 prosenttia. Turussa valmistetetulla Mirenalla on 20–25 miljoonaa käyttäjää.

Mirenan pikkusiskoksikin luonnehdittu Jaydess-hormonikierukka puolestaan on teholtaan kolme vuotta ja sopii erityisesti nuoremmille naisille. Se on myös kooltaan Mirenaa pienempi ja hormonimäärältään vähäisempi. Jaydess lanseerataan vielä tänä vuonna Euroopassa ja USAn markkinoille se on lanseerattu jo helmikuussa Skyla-nimisenä.

JADELLE OSAKSI KANSAINVÄLISTÄ PERHESUUNNITTELUHANKETTA Käsivarren ihon alle asetettava Jadelle-ehkäisyimplantaatti on tuotu markkinoille jo aiemmin, mutta sen rooli on merkittävästi kasvanut aivan viime aikoina. Jo tänä vuonna sen volyymi nousee 50 prosenttia ja ensi vuonna tuotanto kaksinkertaistuu nykytilanteeseen verrattuna. Jadellea lähdetään viemään Afrikkaan kansainvälisen perhesuunnitteluhankkeen tiimoilta.

Viime syksynä julkistettiin YK:n pääkonttorissa kansainvälinen perhesuunnitteluhanke vuosiksi 2013–2018. Tavoitteena on tuoda 27 miljoonalle maailman köyhimmissä maissa asuvalle naiselle pitkäaikainen ja luotettava raskauden ehkäisy.

Tämä vähentää ei-toivottujen raskauksien lisäksi äitien ja lasten kuolemia sekä edesauttaa äitien terveyttä. Siten yhteishanke nivoutuu osaksi Bayer HealthCaren pitkäaikaisten yhteiskuntavastuuhankkeiden jatkumoa. www.bayer.fi KUVAT: BAYER

Turun seudulle keskittyy paljon bio- ja lääkealan osaamista. Kolmesta yrityksestä, jotka valmistavat Suomessa lääkkeitä teollisesti merkittävässä määrin, kahdella on toimintaa Turussa.

Jatkossa juuri Bayer ja Orion pitävät yllä lääketuotannon osaamista Suomessa, kun japanilaisomisteinen Santen on ilmoittanut aikovansa sulkea Tampereen tehtaansa. Turussa sijaitsee myös maamme ainoa puhtaasti lääkkeiden kehittämiseen keskittynyt yhtiö Biotie Therapies.

17

Toimitusjohtaja Juha Rantanen, Suomen Yrityskaupat Oy.

Seminaarissa etsittiin eväitä kilpailukyvyn parantamiseen

AIDOLLA YHTEISTYÖLLÄ TURUN SEUTU MENESTYKSEEN 18

T

urun Seudun Kehittämiskeskus yhdessä Turun työnantajain yhdistyksen kanssa järjesti elinkeinopoliittisen seminaarin keskiviikkona 6.2. 2013. Tilaisuuden järjestämisen lähtökohtana oli kokoontua pohtimaan, miten yritysten toimintaedellytyksiä seudulla voitaisiin parantaa. Salintäysi yleisö tekikin tilaisuudesta aidosti vuorovaikutteisen.

Kuntapäättäjille ja yrittäjile suunnatussa tilaisuudessa käytiin alustusten jälkeen vilkasta keskustelua yrittäjien ja julkisen sektorin yhteistyöstä – siitä mitä se on ja minkälaista sen pitäisi olla.

LAAJA-ALAISEN AIDON YHTEISTYÖN TARVE Turun vt. elinkeinojohtaja Niko Kyynäräinen kiteyttää tapahtuman keskeiseksi viestiksi selkeän yhteistyötarpeen. Koko kenttää on systematisoitava paremmin ja otettava eri toimijoita aiempaa laajemmin mukaan, kun halutaan kehittää niin yksittäisen yrittäjän kuin alueen kilpailukykyä. Haasteita riittää tänä jatkuvan ja globaalin rakennemuutoksen aikana, mutta nyt on aika ryhtyä työhön ja yhteistyöhön.

JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN ROOLI Seminaarissa keskusteltiin julkisen ja yksityisen sektorin työnjaosta. Keskusteluissa todettiin, että julkisen sektorin tarpeelliset tehtävät tulee kirkastaa ja ne tulee hoitaa hyvin. Samat lainalaisuudet pätevät yksityiseen sektoriin. Yritysmaailma kaipaa julkiselta sektorilta työntöä ja henkistä tukea hankkeissaan, läheskään aina raha ei ole tukimuodoista tärkein.

YHDEN OVEN MALLI Useassa puheenvuorossa nousi esiin toive yhden oven mallista.

Erityisesti alkavat yrittäjät kaipaavat julkiselta sektorilta sitä, että ohjaus toimii moitteettomasti. Jos virkamies ei tiedä kysymykseen vastausta, hän ottaa selvää tai ohjaa sinne, missä asia tiedetään.

PK-yritysten muistutettiin luovan valtaosan uusista työpaikoista.

EI PELKÄSTÄÄN TOIMIALALÄHTÖISESTI Maailman muuttumisen yhtenä piirteenä nähtiin se, että perinteinen toimiala-ajattelumallin merkitys on vähenemässä. Tilalle tulevat erilaiset yhteistyökuviot, jotka pitävät sisällään sekä yritysten välisen yhteistyön että julkisen sektorin osuuden. Julkisen sektorin rooli suuntautuu yhä enemmän informaatiokanavana toimimiseen ja agenttityyppiseen yritysten tukemiseen.

YLPEITÄ OSAAMISESTA Puheenvuoroissa peräänkuulutettiin myös aitoa kotiseuturakkautta. Turun seudun vetovoimaisuutta on viestitty ja on viestittävä muualle maahan ja maailmaan. Alueen sijaintia yritystoimintaa ajatellen kiiteltiin ja siitä pitää jatkossakin puhua, jotta saadaan myös muualla olevia yrityksiä ja yrittäjiä kiinnostumaan.

Osaamista ja innovaatiokykyä seudulla tunnetusti on ja sitä lisää yhä tiivistyvä vuorovaikutus koulutuksen kanssa. Seminaari oli osa toista kertaa järjestettyä PreGame-tapahtumaa – joka sekin on Turussa luotu uudenlainen konsepti!

KUVAT: PASI LEINO

Naantalin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mikko Rönnholm ja valmentaja Juhani Tamminen.

19

ELOKUVATÄHTI – TURKU

T

urun Seudun Kehittämiskeskuksen yhteydessä toimiva Länsi-Suomen elokuvakomissio (WFFC) markkinoi Turun seutua kuvausalueeksi kotimaisille ja ulkomaisille elokuva- ja tv-tuotannoille. Komissio pyrkii lisäämään alueella toteutettavien tuotantojen määrää sekä kasvattamaan alueelle jäävää taloudellista ja imagollista hyötyä. Elokuvakomissio on onnistunut työssään erinomaisesti, sillä Turun seudulla kuvattujen elokuvien määrä on kasvanut räjähdysmäisesti viimeisen kolmen vuoden aikana.

TV-TUOTANNOT TUOVAT NÄKYVYYTTÄ JA TYÖTÄ ALUEELLE Länsi-Suomen elokuvakomissio tavoittelee tulevaisuudessa enemmän pitkäkestoisia tv-sarjoja kuvaamaan seudulle. Nämä tuotannot työllistävät alan ammattilaisia enemmän kuin seudulla kuvattavat pitkät elokuvat. Toiveena on, että Turussa syntyy pian myös omaa tv-sarjatuotantoa. Av-toimiala on kasvanut ja kehittyy koko ajan uusien tuotantojen ansiosta. Myös alan opiskelijat jäävät seudulle lisääntyneiden työmahdollisuuksien ansiosta.

THE VOICE OF FINLAND TURUN LOGOMOSSA Voice of Finland -kilpailun saaminen Turkuun on hyvä esimerkki Elokuvakomission työstä. Jo kahtena vuonna tuotanto on saatu Turkuun Logomoon ja tv-kanava Nelonen on ollut todella tyytyväinen siihen, mitä Turku on tarjonnut. Kuluneen kevään tuotantokausi oli viime vuottakin komeampi. Suoraa lähetystä seurasi paikan päällä aiempaa enemmän väkeä: katsomoon mahtui 1850 katsojaa, 500 enemmän kuin ensimmäisenä tuotantokau-

20

tena. Tv:stä ohjelmaa seurasi keskimäärin 686 824 katsojaa per esitys. Logomon ainutlaatuista henkeä ovat kiittäneet niin järjestäjät, esiintyjät kuin joka kerta loppuunmyydyn salin katsojatkin.

Turkuun The Voice of Finland toi näkyvyyttä, matkailijoita, työtä ammattilaisille ja harjoittelupaikkoja opiskelijoille. Lisäksi se tarjosi upeita elämyksiä tuhansille ihmisille Suomen parhaimmassa konserttipaikassa Logomossa. Ensi keväänä jatketaan The Voice of Finlandin 3. tuotantokaudella.

THE VOICE KIDS LUO UUTTA Logomo muuttuu myös The Voice Kids -näyttämöksi, kun kesäkuussa aloitetaan syksyllä ulos tulevan The Voice Kids -näytösten kuvaaminen. Suositun formaatin mukaisesti myös lapsilla on omat tähtivalmentajansa. Tähtivalmentajina Turun Logomossa toimivat kesällä Krista Siegfrieds, PMMP:n Mira Luoti ja Elastinen.

Tuhansista halukkaista on ohjelmaan valittu sata 8–14-vuotiasta lasta ja nuorta.

KANSAINVÄLINEN ELOKUVATUOTTAJIEN HUIPPUKOULUTUS TURUSSA Turussa järjestetään kesäkuussa Euroopan nimekkäimpiin koulutuksiin lukeutuva viikon mittainen kansainvälinen elokuvatuottajien huippukoulutus, EAVE Producers Workshop. Tämän myötä Turkuun saapuu 71 elokuvatuottajaa ja käsikirjoittajaa 32 eri maasta.

Koulutuksen yhteydessä järjestetään suomalaisille AV-alan ammattilaisille Mini-EAVE-koulutuspäivä, jonka osallistujilla on ainutlaatuinen tilaisuus saada koulutusta ja oppia kansainvälisesti tunnustetuilta alan ammattilaisilta. Mini-EAVE:n rinnakkaisohjel-

mana järjestetään elokuvamatkailun ja tuotteistamisen seminaari, jonka tavoitteena on luoda uusia yhteistyökumppanuuksia ja kehittää lisää bisnestä av-sisällöistä. Mini-EAVE:n lisäksi suomalaisille on tarjolla EAVE:n avoimia yhteisluentoja sekä iltaohjelmaa.

TURUN MONIPUOLISUUS NÄKYY MAAILMALLA NYMFIT-TV-SARJAN MYÖTÄ Puoliksi Turussa ja puoliksi Helsingissä kuvattu 12-osainen tv-sarja Nymfit on herättänyt paljon kiinnostusta kansainvälisesti jo ennen tv-ensi-iltaansa. Sen jakeluoikeudet on myyty ennakkoon jo mm.

Venäjälle, Ranskaan, Kanadaan ja Etelä-Amerikkaan. Suomessa sarja esitetään MTV3-kanavalla syksyllä 2013. Sarjan budjetti on mittavat 2,16 miljoonaa euroa.

Nymfit on fantasiadraama, joka pohjautuu antiikin tarustoon ja sarja liittyy siten tällä hetkellä suosittuihin fantasiatarinoihin.

Päähenkilöinä on kolme kuolematonta, eri vuosisadoilla syntynyttä naista, nymfiä, jotka elävät nykypäivän Helsingissä. Turussa kuvatut osuudet puolestaan edustavat eri aikakausia ja eri maita, kuten antiikin Kreikkaa, Ranskaa, 1800-luvun Italiaa ja Marokkoa.

Turussa sarjaa kuvattiin syksyllä 2012 ja kuvauspäiviä kertyi yhteensä 17. Elokuvakomissio on tässäkin produktiossa antanut apuaan kuvauspaikkojen etsinnässä ja muiden tuotantopalvelujen kautta. Tuotanto myös tarjosi harjoittelupaikkoja seudun eri alojen opiskelijoille aina elokuvan ja muotoilun opiskelijoista vaatetusalaan. Myös yli 150 turkulaista pääsi avustajaksi kameran eteen.

Ensimmäiset askeleet kohti yhteistä elokuvakaupunkia otetaan perustamalla kannatusyhdistys. Elokuvakomission rekisterissä on yli 400 avustajaa ja esimerkiksi heille kannatusyhdistyksen toiminnassa on uusia osallistumisen mahdollisuuksia, kertoo elokuvakomissaari Teija Raninen. Samoin yrityspuolelle tarjotaan tilaisuuksia olla mukana ja luoda uutta liiketoimintaa yhteistyöstä av-tuotantojen kanssa.

VIREILLÄ KAIKENLAISTA – JA PALJON Muutamia produktioita on siirtynyt tältä kaudelta seuraavaan vuoteen rahoitussyistä. Vuosi 2014 tuo mukanaan uusia kansainvälisiä tuotantoja. Jo tulevana syksynä on edessä uuden tv-elokuvan kuvaukset. Myös talvikuvauksia on niin ikään tiedossa, joten Teija Raninen odottaakin viimevuotisen kaltaista lumitalvea. Parhaillaan neuvotellaan myös seuraavan kuuden Vareksen filmauksesta ensi vuonna.

Elokuvakomissio on julkaissut facebook-sivut, joista tykkäämällä saa tietää ensimmäisten joukossa, mitä Turun elokuvakentällä tapahtuu. Kuulumisia voi käydä myös lukemassa verkkosivuilta www.wffc.fi. www.wffc.fi KUVAT: TWISTED FILMS

”MEIDÄN ELOKUVAKAUPUNKI TURKU” Länsi-Suomen elokuvakomissio rakentaa Turusta elokuvakaupunkia kaikille. Meidän elokuvakaupunki Turku tarjoaa seutukuntalaisille ja yrityksille mahdollisuuden olla eri tavoin mukana alueella kuvattavissa elokuvissa ja tv-sarjoissa. Turun seudulla kuvataan tällä hetkellä enemmän kuin koskaan ja alue aletaankin tuntea ympäri maan toimivana ja tuotantomyönteisenä paikkana.

Kansainvälisestikin menestyneen Saara Aallon uusi musiikkivideo on tehty Turussa.

21

YRITTÄJÄ ESITTÄYTYY

Henkilökunnan määrä: 8 henkilöä Liikevaihdon kehitys: tasainen kasvu Tulos: viimeiset vuodet n. 100.000 €/ vuosi Investointiprosentti liikevaihdosta: viime tilikaudella 10 % liikevaihdosta

Kansainvälisesti palkittu, asiakkaiden rakastama

Ruskolainen Loviisan Aitta hurmaa kävijän

Loviisan Aittaan tullaan kauempaakin ja useasti myös isommallakin porukalla. Oltiinpa sitten alkuperäisen navetan jommassakummassa kerroksessa tai viime vuonna avatussa kuivurissa, kaikkialta kuuluu ihastuksen huokaisuja ja huudahduksia. Ainakin ensikertalaisella tähän saattaa liittyä myös autuas hymy ja aavistuksen lasittunut, vaeltava katse. Olo on kuin marjastajalla: tuollakin tuollainen ihanuus, ja tuolla, ja tuolla… Näin kertoo kauppias Helena Aho työstään ja liikkeestään.

Miten kaikki alkoi?

Olin kotona kolmen lapseni kanssa ja edessä oli paluu äidinkielen opettajan työhön. Kuljin päivittäin pihapiirissä sijaitsevan satavuotiaan navettarakennuksen ohi miettien, että siinäpä tuo rapistuu tyhjänä ja ilman käyttötarkoitusta. Samoihin aikoihin olimme tehneet isoja puisia tallilyhtyjä tuttaville lahjoiksi ja he puolestaan alkoivat kysellä niitä, jotta voisivat viedä niitä itse lahjoiksi. Ja jostain kummasta syystä tajusin, että minulla oli tilat, kysytty tuote ja elämäntilanne, joka mahdollisti hyppäämisen johonkin uuteen ja vähän epävarmaankin asiaan.

Harvat olivat tuolloin ne, jotka ajatukseeni uskoivat. Sisutusliike keskellä ei mitään!

Loviisan Aitta on ensimmäinen navetassa toimintansa aloittanut sisutusalan yritys. Myymälätilan eksoottisuus oli myös alussa tapa erottautua muista alan yrityksistä. Jo itse toimitila sai ihmiset kiinnostumaan liikkeestä.

Miten kasvu ja kehittyminen on tapahtunut vuodesta 1998?

Liiketilaa oli aloittaessani noin 80 neliömetriä. Nyt tilaa on viime kesänä valmistuneen kuivurin kunnostuksen jälkeen yhteensä noin 800 m2. Laajennukset ovat tapahtuneet viidellä eri kerralla.

Ensimmäinen laajentuminen tehtiin vuonna 2004 ja suurin laajennus eli koko yläkerran uudelleen rakentaminen ja käyttöönotto 2006.

Yrityksen laajentuminen on tapahtunut vaiheittain, mahdollisimman pitkälti omarahoitteisesti. Investoinnit on tehty yrityksen tilanteen mukaan, ei markkinoiden mukaan. Joku voisi moittia toimintaa liiankin varovaiseksi, mutta nukun yöni paremmin tällä tavoin toimien.

22

Valitettavaa on, että meidän alamme ei kuulu minkään tuen piiriin, joten esimerkiksi rahoituksen saaminen vanhan rakennuskannan muuttamiseen liiketiloiksi ei ole ollut mahdollista. Kaikki investoinnit on ollut tehtävä omarahoitteisesti, mikä on vaikuttanut kasvun kehitykseen. Muut alat pystyvät hyödyntämään myönnettyjä tukia aivan eri tavalla ja siten saavuttamaan nopeamman kasvuvauhdin.

Kuinka paljon toiminta on vaatinut uskallusta ja milloin tuli kohta, jolloin tajusit, että tämä kantaa?

Varmaan tuossa kolmen ensimmäisen toimintavuoden jälkeen tajusin, että tässä on mahdollisuuksia enempäänkin. Harmittavasti myös muut alkoivat huomata, että maaseutu oli täynnä hylättyjä navettarakennuksia ja varsinainen navettamyymälöiden buumi alkoi. Onneksi olimme jo vakiinnuttaneet asemiamme ja meille tuli asiakkaita kauempaakin. Siinä kohtaa varmaan tuli myös ajatus, että meidän on oltava jotain vielä enemmän ja keksittävä uusia keinoja, joilla saa asiakkaat houkuteltua paikalle. Siinä kohtaan päätimme laajentumisista.

Kyllähän nuo isot laajennukset jo vaativat uskallusta. Onneksi aviopuoliso ja koko perhe ovat olleet koko ajan täysillä mukana.

Varsinkin puolisoni rooli kaikissa näissä laajennuksissa on ollut keskeinen. Rakennusalan ammattilaisena hän on hoitanut kaiken rakentamiseen liittyvän, minun rooliini on tuossa kohtaa ollut toiveiden esittäjä ja ideoija.

Juhlitaanko syksyllä 15 vuotta?

Varmasti juhlitaan! Jos ei muuten, niin ainakin työn merkeissä asiakkaitamme palvellen ja samalla kiittäen siitä, että olemme löytäneet paikkamme.

Mitä asiakaslähtöisyys tarkoittaa Loviisan Aitassa?

Haluamme tarjota asiakkaillemme elämyksellisen asiointiympäristön ja yksilöllistä ja laadukasta palvelua. Paitsi asiakkaan henkilökohtainen palvelu, myös kaikki muu, mitä myymälässä tapahtuu, vaikuttaa siihen, millainen elämys liikkeessä asiointi on.

Esillepanot, valot, musiikki ja koko tunnelma vaikuttavat asiakkaan kokemuksiin.

Tarjoamme asiakkaillemme laadukkaita ja myös alan arvostetuimpien brändien tuotteita. Kuuntelemme kiinnostuneina asiakkaiden ideoita ja toiveita. Niistä löytyy paljon ideoita esimerkiksi uusista tuotteista. Myös kaikki kehittämisideat otamme mielellämme vastaan. Niistäkin oppii paljon.

Miten suuret kansainväliset palkinnot ovat vaikuttaneet?

Totta kai ne ovat olleet kannustavia ja palkitsevia asioita.

Sijoittuminen maailman parhaaksi vähittäismyymäläksi ja kovilta ammattilaisilta saatu palaute on saanut nöyräksi, mutta myös suunnattoman iloiseksi: olemme onnistuneet työssämme. Toisaalta saatu tunnustus velvoittaa myös jatkamaan kehittymistä edelleen ja tekemään asioita vieläkin paremmin.

Miten tuotteet valikoituvat myyntiin?

Kierrän jatkuvasti maailmalla eri messuilla etsimässä konseptiimme sopivia tuotteita. Se on tänä päivänä haastavaa, sillä maailma on internetin myötä muuttunut kovin. Kaikki tuotteet ovat helposti saatavilla ja oman yksilöllisen valikoiman löytäminen on vaikeaa. Silti aina löytyy uusi brändi tai tuote, joka ei vielä ole aiemmin löytänyt tietään Suomen markkinoille ja on jotain sellaista, minkä uskon asiakkaita kiinnostavan.

Joskus vaikeutena on myös se, että on itse hieman kuluttajaa edellä. Trendien saapuminen Suomeen ja kuluttajien kiinnostuminen niistä tulee edelleen vaikkapa muuta Eurooppaa perässä. Siksi maailmalla kovassa huudossa oleva suuntaus ei välttämättä kiinnosta asiakkaita, vaikka itse siihen jo uskookin.

Mitä kaikkea kuuluu toimenkuvaan, kun titteli on kauppias?

Toimenkuvaani kuuluu kaikkea joka-aamuisesta myymälöiden siivouksesta kahvilan pullien paistoon, paperityöhön ja palkkojen laskentaan – unohtamatta tuotteiden sisäänostoa ja asiakaspalvelua. Siis aivan kaikkea mahdollista, mitä kaupan pyörittäminen vaatii. Lisäksi toimin alamme järjestön Sisusta kotia ry:n puheenjohtajana, Erikoiskaupan liiton hallituksen jäsenenä ja Suomen Yrittäjien Kaupan valiokunnassa. Nuo luottamustoimet ovat kauppiaalle hienoja tilaisuuksia viedä tietoa ja kokemuksia kentältä eteenpäin ja toisaalta tuoda viestiä toisille kauppiaille.

Millaista on olla perheyrittäjä?

On monella tavalla helpottavaa, kun koko perhe on tavalla tai toisella mukana yritystoiminnassa. Perheen on helppoa ymmärtää, ettei pullantuoksuinen äiti ole kotona odottelemassa joulusesongin ollessa kuumimmillaan. Toisaalta monesti myös työasioista keskustellaan ruokapöydässä tai viimeisenä asiana illalla.

Mistä menestys johtuu?

Vuosien aikana tehdystä kovasta työstä, omasta lujasta uskosta ideaan ja toimintaan. Aina mukana on oltava ripaus onneakin.

Jälkeen päin katsottuna myös sisustusalan buumi osui yrityksen perustamisen aikoihin ja ihmisten kiinnostus kodinlaittamiseen lisääntyi. Yritykselle oli alkuvaiheessa tilaus.

Mikä rooli Ruskon kunnalla on ollut Loviisan Aitassa?

Ruskon kunta on tarjonnut hyvän paikan yrittää. Kaikki lupaasiat ovat hoituneet nopeasti ja suhtautuminen niihin on ollut myötämielistä. www.loviisanaitta.fi KUVAT: TIA YLISKYLÄ

GIA eli Global Innovator Award on sisustusalan vähittäiskauppojen kansainvälinen kilpailu, jossa vuosittain etsitään parhaita käytöntöjä. Loviisan Aitta voitti kaksi palkintoa: itse Awardin lisäksi myös erikoispalkinnon visuaalisesta markkinoinnista. Awardin kriteetreinä ovat liiketoiminnan menestys, tuotevalikoima, innovatiivisuus, visuaalisuus, markkinointi ja asiakaspalvelun laatu.

Muut finalistit olivat Meksikosta, Brasiliasta, Belgiasta ja Japanista, joten kilpailu oli aidosti maailmanlaajuinen.

23

Usko tulevaan vahva Turun seudulla

YRITYKSET SITOUTUNEITA KOTISEUTUUNSA

I

nnolink Research -tutkimusyritys toteutti Turun Seudun Kehittämiskeskuksen toimeksiannosta kaksiosaisen tutkimuksen Turun seudun vetovoimaisuudesta yrittäjien näkökulmasta.

Alueen yrittäjien antama palaute oli positiivista, mutta muun maan suhteen on vielä työtä tehtävä, jotta tietoisuus eduista leviäisi ja tunnettuus kasvaisi.

TUHAT PAINAVAA SANAA Tutkimuksen ensi vaiheessa kysyttiin tuhannelta Turun seudun yritykseltä alueen vetovoimasta ja kilpailukyvystä, kaikkiaan alueella yrityksiä on noin 20 000. Tutkimuksessa olivat mukana kaikki toimialat, painotus kuitenkin suurissa ja keskisuurissa yrityksissä ja toimialoista meri- ja metalliteollisuudessa. Kysely toteutettiin kesällä 2012.

Alueen yritysten sitoutuminen kotipaikkaansa osoittautui korkeaksi, sillä yli 95 prosenttia vastaajista piti todennäköisenä sitä, että yritys sijaitsee täällä vielä viiden vuoden kuluttua. Muutoinkin tutkimusajankohtana täkäläiset yrittäjät suhtautuivat tulevaisuuteen positiivisemmin kuin yrittäjät muualla maassa; kasvuun uskotaan ja ollaan valmiita investointeihin. Keskimääräistäkin luottavaisemmin tulevaisuuteen suhtautuvat bio- ja ICT-alat.

Selvityksessä kysyttiin myös, millaista yritystoimintaa yritykset tarvitsisivat tukemaan omaa yritystoimintaansa.

– Näin saatu tieto antaa osviittaa siitä, minkä tyyppistä toimintaa voisimme lähteä houkuttelemaan tänne, konkretisoi Turun vt. elinkeinojohtaja Niko Kyynäräinen tutkimuksesta saatua hyötyä.

MUUALLE MAAHAN VETOVOIMAVIESTIÄ VARA VAHVISTAA Tutkimuksen toinen osa toteutettiin tammikuussa 2013 henkilökohtaisina puhelinhaastatteluina. Vastaajat olivat ylintä yrityspäättäjätasoa, esimerkiksi hallituksen puheenjohtajia ja toimitusjohtajia.

Tutkimuksessa mitattiin yritysten kiinnostusta sijoittua tai laajentaa toimintaansa Turun seudulle.

Markkinointipäällikkö Hannele Haapamäki kiitteli sitä, että Turun Seudun Kehittämiskeskus pystyi seuraamaan tuloksia reaaliaikaisesti Innolink Researchin verkkoalustan avulla.

Yhteydenotoissa kävi selvästi ilmi, että muualla toimivat yritykset eivät tunnista Turun alueen vahvuuksia. Tähän on mahdollista nyt puuttua markkinointitoimenpiteillä ja tunnettuuden lisäämiseksi on jo toteutettu sarja workshopeja yhdessä yritysten kanssa. Pohdinnassa oli muun muassa se, miten TSeK voisi hakea aktiivisempaa otetta alueelle etabloitumisen suhteen ja mikä olisi oikea viesti kunkin toimialan yrityksille, jotka harkitsevat uudelleensijoittumista.

Tärkeää oli myös saada tieto niistä yrityksistä, jotka ovat kiinnostuneita sijoittumaan alueelle, mutta joille se ei vielä ole ajankohtaista. Ja itse asiassa muutamia neuvotteluja sijoittautumisesta Turun seudulle on jo käynnistetty. www.innolinkresearch.fi KUVAT: PASI LEINO, TURUN KAUPUNKI, KAUPUNKISUUNNITTELU

24

MEMIRA RANTAUTUI TURKUUN Maalis–huhtikuun vaihteessa Turussa Hansakorttelissa aloitti toimintansa yhteispohjoismainen näkökirurgiaan keskittyvä yritys Memira. Yritys pitää luontevana aloittaa Suomen valloituksensa juuri Turusta, ja jatkossa myös henkilökunnan koulutus tapahtuu täällä.

S

ijoittautumisessa Memiran tukena on ollut Turun Seudun Kehittämiskeskus, ”korvaamattomana apuna paikan päällä”, luonnehtii myynti- ja markkinointipäällikkö Enni Hannula yhteistyön toimivuutta. TSeKin rooli on ollut keskeinen muun muassa lupa- ja rekrytointiasioissa sekä liiketilojen etsimisessä.

PITKÄAIKAINEN KOKEMUS NÄKÖKIRURGIASTA Memiran ominta aluetta ovat laser- ja ikänäkösilmäleikkaukset ja Memira on tähän mennessä auttanut jo 400 000 ihmistä pääsemään eroon silmälaseista. Suomi kuuluu maihin, joissa käytetään eniten silmälaseja maailmassa. Nykytrendinä on halu hankkiutua eroon silmälaseista.

Memiran vahvuus on juuri mittava kokemus taittovirhekirurgiassa, kertoo toimitusjohtaja Michael Lagerbäck. Ikänäön korjaamisessa Memira onkin yksi maailman johtavista yrityksistä ja myös kaihileikkaukset ovat tärkeä osa yrityksen toimintaa.

TURKU PÄÄNAVAAJANA SUOMESSA Memiralla on aiemmin ollut toimintaa Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Saksassa ja nyt siis myös Suomessa. Seudun kaksikielisyys vaikutti osaltaan siihen, että Memira aloitti Suomen valloituk-

sensa juuri Turusta, samoin Tukholman läheisyys. Toukokuussa aloitti Vaasa.

Turun seudulla nähdään potentiaalista asiakaskuntaa valtavasti, sillä 71 % alueen ihmisistä on näkökykyyn liittyvä vika. Heille tarjotaan palvelua suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Tällä hetkellä Turussa on kliniikkavastaavan lisäksi näkökirurgiaan erikoistunut optikko, kaksi silmähoitajaa ja silmäkirurgi.

Tulevaisuudessa on tarkoitus rekrytoida lisää henkilökuntaa.

KULTATALOSSA HYVÄÄ PALVELUA Toimintamme on lähtenyt hyvin käyntiin, kertoo Enni Hannula ja arvioi asiakkaiden ja median suuren kiinnostuksen osoittavan tuotteen ajankohtaisuutta.

Myös tilat ovat osoittautuneet toimiviksi. Tärkeää on, että klinikka on lähellä muita palveluja ja että sinne on helppo tulla – Kultatalo täyttää nämä kriteerit. Memira panostaa vahvasti asiakaspalveluun ja siihen, että asiakas tuntee olonsa turvalliseksi ja kotoisaksi. Sijainti vaikuttaa olennaisena osana siihen, miten palvelu koetaan. www.memira.fi KUVA: ANNE KORTELA

Optikko Aimo Paksuniemi (vas.), sairaanhoitaja Paula Koskinen ja klinikan päällikkö Kyösti Kärkkäinen työskentelevät Kultatalossa Memiran klinikalla.

25

Luovan talouden keskus

V

anhaan VR:n veturitalliin rakennettu Logomo on vakiinnuttanut asemansa loistavana tapahtumatalona. Logomon lippulaivana toimii Logomo-sali, joka monipuolisena konserttija esitystilana on vertaansa vailla.

Saliin mahtuu parhaimmillaan 3 500 henkeä ja ilmatyynyillä liikuteltavan katsomon avulla voidaan luoda erilasia tapahtumaympäristöjä. Tilan vapaasti muunneltavissa oleva akustiikka on optimoitu erityisesti sähköiselle äänelle, ja laajan keinoakustiikkajärjestelmän ansiosta kaikki äänet toistuvat puhtaina ja valitun jälkikaiunta-ajan saattelemina.

Turun luovat tilat Logomo ja Fortuna -hanke on Turun Seudun Kehittämiskeskuksen luoviin aloihin liittyvä hanke, jossa kehitetään alan yritysten verkostoja sekä luodaan erityisesti Logomoon ja Fortunakortteliin sopivia toimintamalleja ja yhteistyökonsepteja yrittäjien ja kaupungin välille.

26

LOGOMO

LOGOMON BYRÅ ON HYVÄ OSOITE Logomossa on 5 000 neliömetriä toimitilaa kaikenkokoisille luovan alan ja luoviksi tunnustautuville yrityksille. Isoille yrityksille tilat räätälöidään yhteistyössä tarpeen mukaan, pienemmille on tarjolla valmiiksi paketoituja Noppa-tiloja (9–67 m2).

Esimerkiksi yksinyrittäjille ja projektityöryhmille on tarjolla avotoimisto Konepaja, josta voi vuokrata työpisteen vaikkapa kuukaudeksi kerrallaan.

Ensimmäiset yritykset ovat kotiutuneet touko–kesäkuun vaihteessa. Byråhon on tulossa reilut 50 luovan alan yritystä, 5 000 neliöön asettuu noin 300 tekijää. Byråssa toteutuu Logomon alkuperäinen tavoite koota yhteen eri tyyppisiä luovan talouden yrityksiä ja oppilaitoksia.

YHTEISÖLLISESTI ENEMMÄN Toimitilat ovat ikään kuin pieni kaupunki, kujineen ja aukioineen, kuvailee Turun Seudun Kehittämiskeskuksen projektipäällikkö Anu Juva tilaa. Hän näkee arkkitehtuurin mahdollistavan sen, että yhteisöllisyys syntyy luontaisesti. Hän uskoo tilan toteuttavan suunnittelijoiden alkuperäisen

ajatuksen siitä, että tekemiseen näin syntyy uusia ulottuvuuksia, sellaisiakin, joita tässä vaiheessa ei vielä voi edes ennustaa.

Logomon Byrå tarjoaa vuokralaisilleen enemmän kuin vain työtilan neliöt.

Ensimmäisen kerroksen viihtyisä Asema toimii kokoontumistilana, jossa voi tavata muita, juoda kahvit ja syödä eväät, ellei halua hyödyntää seinän takana sijaitsevan ravintola Kitchenin palveluja. Kitcheniä luotsaa Vuoden kokki 2013 -kilpailun voittanut keittiömestari Erik Mansikka, ja keittiön maukkaita antimia voikin lämpimästi suositella.

Yritysten käytössä on viisi hyvin persoonallista neuvottelutilaa, joista kaksi on tarkoitettu nopeisiin palavereihin ilman varausta ja veloitusta. Tiloissa on myös sauna ja sen yhteydessä isohko takkahuone, jota voidaan käyttää neuvotteluihin.

Logomossa on myös Suomen Taiteilijaseuran Ateljeesäätiön vuokraamat taiteilijatilat, joihin kuuluu kahdeksan työhuonetta.

Yhteensä tilaa on noin 200 neliömetriä.

Tiloja ja konseptia kehittävät yhteistyössä Logomo ja Ateljeesäätiö, ja yhteisöllinen vuorovaikutus jatkuu myös muiden logomolaisten kanssa. www.logomo.fi KUVAT: LEENA JANHILA, LOGOMO

Kauppaa, käsityöläisyyttä ja kulttuuria

FORTUNA-KORTTELI ODOTTAA

F

ortuna-korttelin kunnostamisesta on tehty laajat selvitystyöt kuntokartoituksineen, laskelmineen ja suunnitelmineen. Työtä tarvitaan vielä paljon, ennen kuin korjausta kaipaavia tiloja voidaan alkaa käyttää, sillä osa niistä rakennetaan nykyisiin ulkorakennuksiin ja lisäksi useiden rakennusten käyttötarkoitus muuttuu.

Tällä hetkellä suunnitteilla on luoda kiinteistöosakeyhtiö. Tämän jälkeen päästään korjaamaan korttelin osittain 1700-luvulta peräisin olevia rakennuksia.

OSAKSI KESKUSTAN KAUPPAKOKONAISUUTTA Aivan Turun ydinkeskustassa sijaitseva Fortuna-kortteli liittyy pakottomasti kauppahalliin, ja syntymässä onkin luonteva kulkureitti Hansakorttelista hallin kautta Fortunaan ja edelleen rantaan.

Samoin torilta pääsee sujuvasti Fortunaan kaupungintalon puistikon kautta, ja jokirannassa kulkijat löytävät tiensä sinne vaivatta.

Kauppakorttelin ensimmäiseen kerroksen tiloihin on tarkoitus tulla myymälöitä, ravintoloita ja gallerioita. Toiseen ja kolmanteen kerrokseen syntyy toimisto- ja työtiloja luoville aloille. Korttelissa toimivat jo Sylvi Salonen Oy, Kansallinen Kirjakauppa ja Kellariravintola. Tiloja on väliaikaisesti myös Turku Design Now! -myymälän käytössä. Korttelissa toimivat lisäksi Apteekkimuseo ja Qwenselin kahvila sekä matkailu- ja kongressitoimisto. Kaiken kruunaa ulkopuolelta vastikään korjattu kaupungintalo.

OHJELMAA KESÄILTOIHIN Turun Seudun Kehittämiskeskus on kahtena kesänä järjestänyt tapahtumia Fortuna-korttelin elävöittämiseksi ja sen tunnetuksi tekemiseksi. Kesällä 2012 järjestetyissä tilaisuuksissa kävi yhteensä peräti 5 000 vierailijaa. Tilaisuuksia oli laidasta laitaan stand up -komiikasta oopperaan, perinteisestä juhannuksenvietosta jazziin ja runoudesta rappiin. Sama ennakkoluulottomuus ja laaja-alaisuus jatkuvat tänäkin kesänä. www.fortunakortteli.fi KUVA: ARKKITEHTITOIMISTO ARK´ABOA JA ARKKITEHTITOIMISTO SABELSTRÖM

Fortuna-korttelin kesäohjelma 2013

Aurakatu

Kristiinankatu

Linnankatu

14.6. Fortuna-kesän avajaiset 21.6. Fortuna-

korttelin juhannus 26.6. Lumooja-klubi:

kirjallisuutta ja musiikkia 29.6. Ooppera picnic 3.7. Turun Musiikkijuhlat

ja Aura of Puppets 10.7. Stand up –ilta 17.7. Fortunan design-

ja käsityömyyjäiset 26.7. – 27.7. DBTL 31.7. Turun Musiikkijuhlat: kitarailta 7.8. Fortunakortteli tanssii 15.8. Fortuna-korttelin

Taiteiden yö:

Rock Academy

Läntinen Rantakatu Havainnekuva kertoo Fortuna-korttelin laajuuden.

27

130875

Mahdolliset osoitteenmuutokset: region@turku.fi

Turun Seudun Kehitt채miskeskus Yliopistonkatu 27a, 20100 Turku Puh. 02 330 000 www.turunseutu.fi etunimi.sukunimi@turku.fi Turun Seudun Kehitt채miskeskuksen v채ki palveluksessanne!

KUVA: HARRI FALCK