Kehittävä 2012-1

TURUN SEUDUN KEHITTÄMISKESKUKSEN SIDOSRYHMÄLEHTI

KEVÄT 2012

LUOVAT ALAT NOUSUSSA s. 8

VarsinaisSuomi rules! s. 4

Suomen ensimmäinen virtuaali­asiamies

s. 22

TURUN SEUDUN KEHITTÄMIS­K ESKUKSEN SIDOSRYHMÄLEHTI KEVÄT 2012

Päätoimittajalta ......................................................................3 MTV:n nuortensarja kasvattaa Varsinais-Suomen mainetta...................................................4 Turku ja Turun seutu kiinnostavat pääkaupunkiseutulaisia..........................................................5 Turun Seudun Kehittämiskeskus toimii verkostojen rakentajana.............................................................................6

12

Luova ala ja kulttuuri merkittävää myös taloudellisesti..........................................................................8 Design, käsityö ja muoti valtaavat vanhojen rakennusten Fortuna-korttelin..............................................9 Luova yhteisö rakentuu Logomoon...................................... 10 Elokuvakomissio haalii Turkuun laadukkaita AV-tuotantoja.................................................... 12 Potkuri pyörii yritysten tukena............................................. 14 PreGame tapahtuma järjestettiin ensimmäistä kertaa Turussa............................................... 15 Hyvä Vire Troolissa!.............................................................. 16

16

Rakennemuutostoimisto rakentaa uutta tulevaisuutta...... 17 TSeK Forum pohti keinoja alueen kehittämiseen............... 18 Menestyksen eväitä Turun seudun elinkeinoille................. 19 Meriklusteri kukoistamaan elinkeinoelämän ja tutkimuksen yhteistyöllä......................................................20 Keijo auttaa yrittäjiä..............................................................22 Turun ja Varsinais-Suomen osasto menestys.....................23 Raisioon uusi yli sadan hehtaarin yritysalue.......................24 Kaarinalaiselle Trafotek Oy:lle kauppakamarin vientipalkinto.........................................................................25

23

Lieto rankattiin parhaaksi kunnaksi yrittäjille....................25 Nuoren yrittäjän innovatiivinen idea ...................................26

Kehittävä on Turun Seudun Kehittämiskeskuksen sidosryhmälehti. Se ilmestyy kaksi kertaa vuodessa.

Mikäli teillä on juttuideoita lehteen, ne voi lähettää osoitteeseen hannele.haapamaki@turku.fi Taitto: Mainostoimisto Namutehdas Oy Painopaikka: Newprint Oy, Raisio ISSN-L 2242-7961 ISSN 2242-7961 (painettu) ISSN 2242-797X (verkkojulkaisu)

2

Päätoimittajalta

Hyvä lukija, kädessäsi on nyt uudistunut Turun Seudun Kehittämiskeskuksen, tuttavallisemmin TSeKin, lehti Kehittävä. Sidosryhmäjulkaisun nimen ja ulkoasun muutos on yksi osoitus siitä, miten me TSeKissä haluamme kehittää toimintaamme vastaamaan yhä paremmin muutoksessa olevan maailman haasteisiin. Ennen kaikkea haluamme olla lähellä lukijoitamme, tarjota tietoa ja toivottavasti myös oivalluksia ja elämyksiä.

Perustehtävämme Turun seudun yrittäjien ja yrittäjyyden tukemisessa säilyvät, mutta keinovalikoima on laajentunut. Yksi keinoista on Keijo, ystävämme virtuaaliasiamies. Moni varmasti tunteekin Keijon, joka esittäytyy tämän lehden sivulla 22.

Lisäksi saamme katsauksen siitä, miten TSeK esittelee Turun seutua valtakunnallisesti: tunnelmia Matka-messuilta on tarjolla sivulla 23. Yrittäjyyttä on monenlaista, yhdet kasvot uudentyyppiselle yrittäjyydelle antaa Katriina Kerttula-Hiippavuori.

Kulttuuripääkaupunkivuosi on ohitse, mutta luovat alat ja luovuus yrittämisessä jatkavat voittokulkuaan, kuten monestakin Kehittyvä-lehden jutusta käy ilmi.

Menestyksekästä vuoden jatkoa

Juha Elo päätoimittaja

PS

Lehden ilmestyessä allekirjoittanut on ottanut vastaan uuden haasteen Turun kaupungin vs. tiedotuspäällikkönä vuoden 2012 loppuun.

Kuva: PIXART / RAUNO JOHANSSON

3

MTV:N NUORTENSARJA KASVATTAA VARSINAISSUOMEN MAINETTA Music Televisionilla kesäkuuhun saakka pyörivä minisarja MTV Bucket list kertoo lennokkaalla tyylillä elämästä Varsinais-Suomessa.

Juontaja Axl Smith seikkailee hilpeissä miniraporteissa ympäri maakuntaa – muun muassa ritarina keskiaikaisilla markkinoilla, lapsenvahtina Muumimaailmassa, biisoninkesyttäjänä Loimaalla ja merirosvona Nauvossa.

BUCKET LIST: asioita, jotka pitää tehdä ja kokea, ennen kuin kuolee (kick the bucket = potkaista tyhjää).

4

MTV Bucket list -sarjan miniraportteja esitetään MTV:llä torstaista maanantaihin noin viisi kertaa illassa. Uusi jakso ilmestyy aina torstaisin, ja kaikki ilmestyneet jaksot ovat nähtävissä sarjan nettisivuilla mtvbucketlist.fi.

M

TV:n ja Varsinais-Suomen yhteistyössä toteuttaman 30-osaisen sarjan alkujaksot taltioitiin viime kesänä, ja kuvauksia jatketaan kevääseen asti. Mukana tuotannossa on Turun ammattikorkeakoulun opiskelijoita, jotka kehittelevät aiheita, toimivat verkkotoimittajina ja myös esiintyvät sarjassa. Kohdeyleisönä ovat 15–24-vuotiaat.

– Mietimme, miten voitaisiin tehdä nuorille ohjelmaa, jossa nuoret ovat itse moottorina. Varsinais-Suomi tuli alueena esiin, koska heillä oli tarkoituksena tehdä markkinointia nimenomaan nuorille, kertoo MTV:n maajohtaja Erja Morottaja.

MTV tekee nyt ensimmäistä kertaa yhteistyötä aluebrändin kanssa.

MALLIKASTA YHTEISPELIÄ Varsinais-Suomen yhteismarkkinointitiimi halusi esitellä maakuntaa nuorille, joilla on edessään isoja päätöksiä, kuten opiskeluja asuinpaikan valinta. Kohderyhmän hyvin tunteva MTV sai sisällön suhteen vapaat kädet, ja Morottajan mukaan yhteistyö Varsinais-Suomen kanssa on sujunut hienosti.

– Alueen ja kuntien markkinointitiimillä oli hyvä meininki ja positiivinen suhtautuminen. Homma haluttiin antaa MTV:n käsiin, ja ohjelman tekijöillä on ollut mukavaa.

Myös Varsinais-Suomen puolella ollaan tyytyväisiä hankkeeseen.

– Minusta toteutus on hauska. Axl sopii tyyppinä hyvin tähän ohjelmaan ja uskaltautuu rohkeasti tekemään kaikenlaista uutta, kehuu Turun Seudun Kehittämiskeskuksen markkinointipäällikkö Juha Elo. RAIKAS KUVA MAAKUNNASTA Elo on mielissään ohjelman ideoiden runsaudesta ja siitä, miten asiantuntevasti kohderyhmä on otettu haltuun.

– Ohjelma antaa Varsinais-Suomesta monipuolisen ja elävän kuvan, jossa ei keskitytä pelkkään kaupunkielämään. On hyvä, että mukana on myös maaseutua, kuten Loimaan biisoneita ja muuta.

MTV:lle tärkeintä on ollut esitellä maakunnan ihmeitä juuri nuorille sopivalla tyylillä. Missä ikinä kuvausryhmä liikkuukin, luvassa ei ole mitään muistomerkkien tuijottelua, vaan elämänmakuista ja hauskaa puuhaa, jossa Axl joutuu panemaan itsensä likoon.

– Varsinais-Suomesta syntyy todella positiivinen kuva. Olemme kohdannet raikkaita ja elinvoimaisia paikkoja, joissa fiilis on ollut ystävällinen ja lämmin, Morottaja kiittelee.

Teksti: JERE HAKAMÄKI

Hyvä sijainti, merellisyys, sopiva koko, vireä kulttuurielämä

Turku ja Turun seutu kiinnostavat pääkaupunki­ seutulaisia Pääkaupunkiseutu on yksi painopistealue, johon Turun Seudun Kehittämiskeskus suuntaa markkinointitoimenpiteitä.

Tavoitteena on saada lisää innovatiivisia osaajia Turun seudulle.

Osana maakunnallista yhteismarkkinointia jaettiin viime kesäkuun alussa Helsingin Sanomien välissä Turku & Varsinais-Suomi Lifestyle -liite. Tämän liitteen huomaamista, lukemista ja toimivuutta tutkittiin ja tutkimukseen osallistui 120 täysi-ikäistä henkilöä Helsingistä, Espoosta ja Vantaalta. Naisia ja miehiä oli suunnilleen saman verran.

Tulokset olivat rohkaisevia Turun seudun elinkeinoelämän kannalta ja mielikuva Turusta osoittautui positiiviseksi.

Vastaajista lähes neljännes on mahdollisesti aikeissa muuttaa seuraavan kahden vuoden kuluessa pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Miltei puolet (47 %) näistä muuttohalukkaista piti Varsinais-Suomea mahdollisena asuinpaikkana.

Erityisesti ryhmässä korostuu alle 40-vuotiaiden naisten osuus.

Teksti: RIITTA SUOMINEN ”Turusta saa halpoja ihania puutaloasuntoja, samalla hinnalla kuin 70-luvun kaksion Helsingistä.”

- alle 40-vuotias nainen

”Hyvät kulkuyhteydet.”

- yli 40-vuotias nainen

”Työn ja yleisen elämisen järjestelyn takia.

Turku on sopivan iso mutta tarpeeksi pieni, löytyy pääkaupunkiseudun palvelut, mutta maaseudun rauha lähellä.”

- alle 40-vuotias mies

”Meren läheisyys, riittävän suuri alue työnsaannin kannalta.”

- yli 40-vuotias mies

5

Kansainvälisyys yhä keskeisempää

TURUN SEUDUN KEHITTÄMISKESKUS TOIMII VERKOSTOJEN RAKENTAJANA Turun Seudun Kehittämiskeskuksen (TSeK) tehtävänä on parantaa seudun yritysten toimintaympäristöä ja yrittäjyyden edellytyksiä. Tämä tapahtuu erityisesti yritysneuvonnan avulla.

TSeKin toiminta kattaa koko kentän, niin Turun kuin ympäristön ja kaikenkokoiset yritykset, painopiste on kuitenkin pk-yrityksissä.

T

urun Seudun Kehittämiskeskus tunnistaa roolinsa myös alueen kansainvälisen toiminnan edistäjänä, toteaa Turun Seudun Kehittämiskeskuksen johtaja Niko Kyynäräinen.

TSeK toimii sen puolesta, että varsinaissuomalaiset yritykset saavat mahdollisuuden kasvattaa toimintaansa valtakunnallisesti ja ulkomaille. Yhtä lailla aktiivisesti haetaan seudulle toimijoita muualta Suomesta ja maan rajojen ulkopuolelta.

VERKOSTOITUMINEN AVAINSANA Niko Kyynäräinen näkee TSeKin roolin verkoistoitumisen mahdollistajana. Jos kaikki alan tahot tekevät vain omaa toimintaansa, ei siitä synny lisäarvoa eikä synenergiaa. TSeK toimii ovenavaajana julkisella puolella ja on ainut seudullinen toimija. Tästä yhteistyöstä hyötyy yrittäjä, yrittäjäksi aikova tai seudulle muuttava.

Konkreettisen esimerkin verkottajana toimimisesta Kyynäräinen mainitsee Eurooppalaisen yrittäjyyden päivän. Turussa TSeK järjestää sen yhdessä muiden alueen yritysten ja organisaatioiden kanssa, tänä vuonna päivää vietetään kesäkuussa. Tapahtuma tarjoaa seminaareja, keskusteluja, neuvoja ja kontakteja.

KANSAINVÄLISYYS SISÄÄNRAKENNETTUNA TSeKillä on pitkät perinteet yhteistyöstä Venäjällä erityisesti Pietarin alueen kanssa ja Kiinassa. Kiinassa Turun yhteistyökaupunki on Tianjin, joka pyrkii profiloitumaan kestävän kehityksen kaupungiksi. Turun alueella on Floating EcoCity -hanke, jonka pyrkimyksenä on viedä osaamista Kiinaan.

6

Pietarissa olevassa Suomi-talossa on mukana Turku-keskus, jonka toiminnassa TSeK ja sen sidosryhmät ovat vahvasti mukana.

TSeKissä toimiva Pietarin yrityskontaktikeskus puolestaan tarjoaa suomalaisille ja venäläisille yrityksille esimerkiksi maiden välisen kaupan yritysneuvontaa ja ajankohtaista tietoa elinkeinoelämästä ja kaupasta.

PAINOPISTEALUEENA ITÄMEREN ALUE Tärkeimmäksi painopistealueeksi Kyynäräinen kuitenkin mainitsee Itämeren alueen – johon siis Pietarikin kuuluu. Kehityskäytävä Turun ja Helsingin alueen välillä vahvistuu jatkossa entisestään, mikä hyödyttää paitsi Turkua ympäristöineen myös koko maata.

Turku–Helsinki-kehityskäytävällä on myös kansainvälinen ulottuvuus: se on osa laajempaa Pohjolan kolmiota, joka yhdistää Tukholman, Helsingin ja Pietarin metropolialueet.

Turku–Helsinki-akseli on keskeinen myös Euroopan TEN-Thankkeen kannalta. TEN-T on Euroopan laajuinen liikenneverkko, johon on tarkoitus yhdistää Euroopan maantiet, rautatiet, lentoasemat ja vesiväylät.

Turku-prosessin tavoitteena on edistää käytännön yhteistyöhankkeita Itämeren alueella. Aloitteen tästä ovat tehneet Turun kaupunki ja Varsinais-Suomen liitto, Turku toimiikin tässä sillanrakentajana EU:n ja Pietarin välillä. Turku-prosessissa kärjessä on tiivis yhteistyö Pietari–Hampuri-akselilla ja EU:n Itämeri-strategia.

Yhteistyötä Itämeren alueella edustaa myös esimerkiksi EU:n rajat ylittävän yhteistyön ohjelmiin kuuluva Central Baltic INTERREG IV A -ohjelma, jossa yhteistyön osa-alueina ovat

Selvityksen mukaan selkeä kasvustrategia on alle 10 prosentilla yrityksistä, potentiaalia olisi paljon enemmän, sanoo Turun Seudun Kehittämiskeskuksen johtaja Niko Kyynäräinen.

muun muassa ympäristö ja talouskasvu. Näin Suomesta ja Turun alueelta on mahdollista viedä Pietariin osaamista esimerkiksi ympäristöteknologian alalta, miettii Kyynäräinen.

ALUEELLE KANSAINVÄLISIÄ TOIMIJOITA Turun alueen näkökulmasta juuri nyt on oikea hetki kansainvälisyyteen, sanoo Kyynäräinen. Kulttuuripääkaupunkivuoden tuoma noste ja lentoyhtiöiden osoittama kiinnostus Turkua kohtaan on voitava hyödyntää, samoin erilaiset tarinat. Pietarin suuntaan ajankohtaista on se, että tulee kuluneeksi 200 vuotta siitä, kun pääkaupunki siirrettiin Turusta Helsinkiin.

Kansainväliset yhteydet ovat kaikkien halukkaiden yritysten käytettävissä. Tämä toimii myös toiseen suuntaan niin, että TSeK auttaa kansainvälisiä yrityksiä sijoittumaan alueelle. Parhaillaan teetetään selvitystä asiasta yritysten näkökulmasta. Esimerkiksi biosektori ja Science Parkin alue ovat vahvassa nousussa.

MONIPUOLISTA OSAAMISTA Merimetallin rakennemuutos on haasteellinen ja toimiala on edelleen yksi keskeisistä alueen toimialoista. Venäjä on mahdollisuus myös esimerkiksi merimetallin rakennusmuutosta ajatellen, sanoo Kyynäräinen, joka uskoo, että kehitystyön ympärillä Suomessa pysyy myös tuotannollista työtä.

Yhä enemmän tulee myös toisenlaisia toimijoita, kuten vaikkapa pieni­­muotoisia ja opiskelijalähtöisiä yrityksiä. Tästä esimerkkinä on vaikkapa paljon potentiaalia sisältävä peliala. Menestys pohjautuu

monipuoliseen koulutuskenttään. Luovien alojen verkottuminen – entisen klusteriajattelutavan sijaan – saa aikaan sen, että tilaisuuksia järjestämällä syntyy uusia aihioita. Uudet toimintamallit hyötyvät tarjotusta boost-toiminnasta ja start up -tuesta.

Unohtaa ei sovi sitäkään, että Turun seutu on Suomen ruokaaitta. Tämä merkitys näkyy strategisella tasolla. Herkällä korvalla on kuunneltu tuottajia esimerkiksi luomutuotannossa.

TURUN KESKUSTAN VETOVOIMAISUUS Turun keskustan kehittäminen ja sen vetovoimatekijöiden vahvistaminen on tärkeä kysymys. Tästä uudenlaisena toimintamallina on Turun kaupungin uraauurtava strateginen yhteistyö Siemensin kanssa. Turkulaisten hyvinvointia edistävät hankkeet ovat konkreettisia, esimerkiksi suunnitteilla olevan pikaraitiotien vaikuttavuusarviointi ja uuden Skanssi-asuntoalueen kestävä kehitys.

Yritysvaikutusten arvioinnissa kaupungilla onkin keskeinen rooli, on mahdollista luoda malleja siitä, miten eri toimintatavat vaikuttavat yritystoimintaan. Esimerkkinä tästä voisi olla vaikkapa keskustan vetovoimatekijöihin kuuluvan toriparkin malli, jossa otetaan ratkaisun kertautuva vaikutus huomioon.

Teksti: RIITTA SUOMINEN Kuva: PIXART / RAUNO JOHANSSON

7

Luova ala ja kulttuuri merkittävää myös taloudellisesti Varsinais-Suomessa ja Turun seudulla kulttuurin ja luovan alan merkitys on suhteellisesti ja absoluuttisesti suuri. Seudulla 17 % yrityksistä (noin 3000) on luovan alan yrityksiä, jotka työllistävät 9000 työntekijää. Luovan alan toimijat ovat usein pieniä.

Näiden yritysten liiketoiminnan ja verkostoinnin edistäminen tapahtuu parhaiten toimitiloja kehittämällä.

Luovikko on viitisen vuotta sitten perustettu kehittä-

8

jäverkosto. Useasta toimijasta – mukana Turun Seudun Kehittämiskeskus – koostuva Luovikko muun muassa valmistelee hankkeita, tilaisuuksia ja julkaisuja. Esimerkiksi yrityshautomo Creve on syntynyt tästä luovuusverkostosta.

Lisäksi toimintaan kuuluu yritysten toimintaympäristön kehittäminen uusia tilakonsepteja luomalla. Logomon ja Fortunan tilojen kehittäminen tapahtuu hankkeiden avulla.

DESIGN, KÄSITYÖ JA MUOTI

VALTAAVAT VANHOJEN RAKENNUSTEN FORTUNA-KORTTELIN

A

inutlaatuinen, uudesti syntyvä Fortuna-kortteli on tärkeä osa Turun vetovoimaa. Jatkossa se luo ja ylläpitää Turun mainetta luovana ja luovuutta arvostavana kaupunkina.

Uniikki designiin keskittyvä kauppakortteli on myös matkailukohde ja vapaa-ajan viettopaikka – se on ikkuna varsinaissuomalaiseen osaamiseen, kulttuuriin ja historiaan.

LIIKKEELLE TSEKIN KEHITTÄMISHANKKEENA Fortuna-korttelin kehittäminen designia, käsityötä ja muotia tarjoavaksi keskukseksi sekä kulttuuria tarjoavaksi paikaksi on alkanut Turun Seudun Kehittämiskeskuksen (TSeK) hallinnoimana hankkeena vuoden 2010 alussa. Hanketta johtaa projektipäällikkö Aino Ukkola. Nykymuotoisena hanke jatkuu vielä vuoden 2012 kesäkuun loppuun asti. Alusta saakka hanketta on lähdetty kehittämään kokonaisuutena, alueen ja sen rakennusten omilla ehdoilla.

Hankkeen yhteistyökumppaneina ovat Turun kaupungin Kiinteistö- ja Tilaliikelaitokset, Varsinais-Suomen maakuntamuseo, Turun Kansallinen Kirjakauppa Oy ja osatuottajana toimijoiden yhdistys Cude.

ONNEKAS HISTORIA Fortuna-korttelikokonaisuus rajautuu Aurakadun, Linnankadun, Kristiinankadun ja Läntisen Rantakadun väliselle alueelle. Sijainti on ihanteellinen: jokirannassa ja kaupungin todelliseksi keskustaksi mielletyn kauppatorin tuntumassa.

Kortteli on ollut olemassa jo 1600-luvulla ja se säästyi onnekkaasti Turun suurpalossa. Luultavasti tämän takia aiemmin Herrainkulmana tunnettu alue nimettiin uudelleen Fortunakortteliksi – onnen ja sattuman jumalattaren mukaan.

Fortuna-korttelin on arvokas paitsi historiallisesti myös kaupunkikuvallisesti ja rakennustaiteellisesti. Kortteliin kuuluu eri aikakausina eri tarkoituksia varten rakennettuja rakennuksia sekä hyvin säilynyt pihapiiri.

TULOSSA DESIGNIA, KÄSITYÖTÄ JA MUOTIA Tilaa on tarjolla uuteen käyttöön kaikkiaan noin 3000 neliötä, Petreliuksen puutalossa (nyt Turku 2011 -säätiöllä), sisäpihan kahdessa tiilirakennuksessa (nyt varastokäytössä) ja Kempen talossa.

Kiinnostusta tiloihin on jo ollut, vaikka korttelia ei vielä ole edes markkinoitu, kertoo projektipäällikkö Aino Ukkola. Tuttuina toimijoina korttelissa säilyvät matkailijoita palveleva Turku info ja Apteekkimuseo.

Korttelin sydän muodostuu Fortuna-pihalle. Lähtökohtana on, että rakennusten ensimmäinen kerros on mahdollisimman avointa liiketilaa ja tilaa varattaisiin myös esimerkiksi pop-up-tyyppiselle kaupankäynnille. Toisen kerroksen tilat puolestaan voisivat toimia vaikkapa suunnittelu- ja valmistustiloina.

Tilojen käyttöön halutaan luoda yhteisöllisyyttä: työskentely- ja myymälätilat voisivatkin korttelin hengen mukaisesti olla useamman yrityksen yhteisiä. Ideana on sekä konkreettinen että henkinen esteettömyys, jolloin liikkuminen on helppoa ja useampi myymälä selviäisi yhteisellä henkilökunnalla. Vuokrataso ei ole mitään hyväntekeväisyysluokkaa, mutta pyrkimyksenä on, että aloittelevatkin laadukkaat toimijat pystyisivät ottamaan Fortuna-korttelin omakseen.

Kehittämisessä mukana on myös Makasiinipiha ympäristöineen, sinne on tarkoitus saada työpajatiloja taide- ja kulttuurialan toimijoille. Piha-alueiden lisäksi Fortuna levittäytyy Linnankadun ja Läntisen Rantakadun suuntaan, siten se nivoutuu osaksi sekä keskustaa että jokirantaa.

VUONNA 2012 TAPAHTUU Fortuna-korttelin kehittämishankkeen projektipäällikkö Aino Ukkola on tyytyväinen hankkeen etenemiseen. Rakennusten kuntokartoitukset, kehittämissuunnitelma, kokonaissuunnittelu ja korjauskustannusten arviointi on tehty, joten tarvittavat tiedot päätöksentekoa varten ovat selvillä. Hankkeen etenemisvaihtoehtoja käsitellään kaupunginhallituksessa kevään 2012 aikana.

Ajatuksena on, että korjaustyöt aloitetaan Konsulintalosta. Sen jälkeen voitaisiin korjata kaupungintalon piharakennukset ja matkailutoimiston takana oleva valkoinen puutalo, Kempen talo. Näin tulisi Fortunapiha rakennuksineen kuntoon. Toinen vaihe voisi olla sitten Petreliuksenpiha rakennuksineen.

Projektipäällikkö Aino Ukkolan mukaan keväällä 2012 on käytettävissä tarpeellinen tieto ja päätökset siitä, miten rakennusten korjausten ja omistamisen kanssa edetään.

Viime kesän tapaan myös kesällä 2012 korttelissa järjestetään erilaisia mielenkiintoisia yleisölle maksuttomia tapahtumia.

Tavoitteena on antaa uusia kokemuksia kävijöille, tehdä korttelia tutuksi ja antaa esiintymistilaisuuksia esiintyjille. Fortunakorttelissa suunnataan siis ilolla kohti kesää 2012!

Teksti: RIITTA SUOMINEN Kuva: SARACO OY www.fortunakortteli.fi

9

LUOVA YHTEISÖ

RAKENTUU LOGOMOON

10

L

ogomosta on kehittymässä ainutlaatuinen luova keskus.

Jo nyt se on kansainvälisen tason kulttuurinäyttämö, jatkossa sinne tulee myös luovan alan työtiloja. Jo ensi vuonna on huomattava osa luovien alojen yrittäjien toimitiloista muuttovalmiina ja vaiheittain valmistuvat tilat ovat lopullisesti valmiit vuonna 2014.

Tapahtumatilat, joissa järjestetään konsertteja, esityksiä, kongresseja, näyttelyitä ja muita tapahtumia, ovat kokonaisuudessaan jo lähes valmiina.

Logomo tarjoaa tiloja monipuoliseen luovaan toimintaan: yhtäältä on muuntuvia tiloja esitysten käyttöön ja toisaalta on työtiloja. Nämä toiminnot tukevat toisiaan ja käyvät jatkuvaa vuoropuhelua, sanoo projektipäällikkö Anna Kivinen.

Kulttuuripääkaupunkivuosi toi Logomon tunnetuksi, nyt on mahdollisuus jatkaa siinä nosteessa. Logomon aseman vakiinnuttaminen vaatii kuitenkin paljon työtä.

UUDELLA TAVALLA RAKENTUVAT TYÖTILAT Työtilana Logomo on erityinen: se edustaa yrittäjien yhteisöllistä rakentamista. Tilaa on yhteensä noin 9000 neliömetriä. Vaikka liiketoiminnallista kannattavuutta haetaankin, Logomo ei ole pelkkä business park.

Tilassa pitääkin olla jotain erikoista, kun se kilpailee Turun keskustan tilojen kanssa ja myös valtakunnallisesti. Pieteetillä remontoidut tilat ovat sellaiset, että niissä on hyvä tehdä töitä.

Taiteilijatilat, kulttuuri ja bisnes yhdistyvät. Varsinaisten työtilojen lisäksi yhteisölliset tilat, käytävät ja aulat ovat olennainen osa miljöötä ja toimintatapaa – Logomossa on kohtaamispaikkoja.

Kuitenkin työn edellyttämä yksityisyys on saatavilla.

Mukaan on jo tulossa kansainvälinen palvelumuotoilu- ja designyritys Provoke, joka muuttaa Logomoon ensin väliaikaisiin tiloihin. Tämäkin ilmentää sitä, että kiinnostusta ja imua on.

Logomon väki toivottaakin kaikki tervetulleiksi mukaan!

Kaiken kaikkiaan vuokralaisia haetaan monipuolisesti: mukaan tarvitaan yrityksiä, jotka omassa toiminnassaan haluavat toimia luovasti, toimiala voi olla hyvinkin perinteinen, kertoo myyntipäällikkö Maarit Hurme. Huomattavaa on, että myös yrityksille varatut tilat ovat muunneltavissa. Jos yritys on vuokrannut aluksi pienen tilan, mutta havahtuu myöhemmin lisätilan tarpeeseen, pystytään tähän reagoimaan nopeasti.

Logomossa näkyy myös seudullinen näkökulma ja toimintaan halutaan mukaan koko julkisten ja luovien alojen kenttä: oppilaitoksia, taiteilijayhdistyksiä ja erilaisia järjestöjä. Oppilaitosten kanssa käydään neuvotteluja yhteistyöstä koulutusten ja yhteisprojektien järjestämisessä. Tarkoituksena on murtaa perinteisiä toimintamalleja ja luoda uusia niin, että rakenteita ei tarvitse muuttaa.

LOGOMO MUUTTAA KAUPUNKIKUVAA Logomo vaikuttaa kaupungin karttaan. Nyt annetaan kaupunkilaisille isot kiikarit: kauppatorilta matkaa Logomoon on noin 700 metriä. Luvassa on kokemus siitä, että luovuutta ja kulttuuria on muuallakin kuin jokivarressa – mitenkään jokirantaa väheksymättä, kommentoi Anna Kivinen. Kulkuyhteyksiä parannetaan ja parkkipaikkoja lisätään.

Tiloja on alettu vuokrata viime vuoden joulukuusta lähtien ja varauskalenteri näyttää hyvältä, toteaa myyntipäällikkö Maarit Hurme. Täksi vuodeksi joka kuukaudeksi on jo tilaisuuksia. Nyt

Voimakkaasti kasvavana toimialana luovat alat ovat yksi keino nostaa Suomea lamasta. Logomo haluaa omalta osaltaan nostaa luovien alojen arvostusta.

valmiina ovat sali ja GO-tila, LO- ja MO-osuudet saadaan käyttöön 1.9. lähtien, jolloin myös pienempien produktioiden mukaantulo mahdollistuu. Tällöin on mahdollista myös esimerkiksi taidenäyttelytoiminta. Jo nyt ovat kaikki sektorit edustettuina, mutta julkista rahoitusta vaativat suuremmat korkeakulttuuriproduktiot tulevat myöhemmin, koska niiden valmisteluaika on pidempi. Kun iso sali avattiin esittämällä Eerik XIV -ooppera, tilanne oli huikea, kun vielä muutama tunti ennen esitystä laulajat ja kypäräpäiset rakennusmiehet vuorotellen ja limittäin ottivat tilan haltuun.

Uudessa pääsalissa on tilaa 760–3 500 katsojalle. Syksyllä mahdollistuvat myös erikoistuneet pienproduktiot, kun pienemmät tilat tulevat käyttöön. Tilojen monipuolisuudesta ja muuntuvuudesta kertoo myös se, että salissa on mahdollista järjestää suoria TV-lähetyksiä. Kolmas maaliskuuta nähdään urheilua ja 9.3. eteenpäin Voice of Finlandin suorat lähetykset seitsemän viikon ajan perjantai-iltaisin.

Voice of Finland lanseeraa Logomon suuren yleisön tietoisuuteen, kun Suomen iskelmä-pop-rock-kenttä avautuu tällä ohjelmalla. Ohjelman lähetys ei kuitenkaan lamaannuta muuta toimintaa: Voice of Finlandin lavasteet ovat paikalla koko ajan, mutta kun lähetystä ei ole, ne ovat peitettynä verholla. Tilaan rakennetaan uusi lava ja katsomoa siirretään 50 metriä taaksepäin ja sali on taas muussakin käytössä!

– Logomon menestystarina on syntynyt ja rakentuu edelleen yhteistyöstä muiden toimijoiden kanssa, se on seudun yhteistyötä vaativa voimanponnistus täynnä mahdollisuuksia, kiteyttää projektipäällikkö Anna Kivinen.

Teksti: RIITTA SUOMINEN Kuvat: ARTO TAKALA ja LENA KINGELIN www.logomo.fi

11

Nelosen suosikkiohjelma The Voice of Finland on saapunut maaliskuussa Logomoon. T채htivalmentajina Lauri T채hk채, Elastinen, Paula Koivunimi ja Michael Monroe, juontajana Axl Smith.

Logomosta huippusuositun laulukisan areena

ELOKUVAKOMISSIO HAALII TURKUUN LAADUKKAITA AV-TUOTANTOJA

12

S

uomalaisen viihdemaailman valokeila kääntyi maaliskuussa Turkuun, kun Nelosella pyörivän The Voice of Finland -ohjelman viimeisiä jaksoja alettiin lähettää suorana Logomosta. Erityisen suuri ylpeyden aihe tämä on Länsi-Suomen elokuvakomissiolle, joka sai houkuteltua huippusuositun laulukilpailun Kehä kolmosen ulkopuolelle.

– On hieno juttu, että The Voice saatiin meille, ja ohjelmassa on vieläpä kaksi turkulaista tähtivalmentajaa, Lauri Tähkä ja Michael Monroe. Tällainen tuotanto on Turulle uutta ja ihmeellistä, ja siitä tehdään yleisölle todellinen elämys, hehkuttaa elokuvakomissaari Teija Raninen.

Logomossa valmistauduttiin pitkään kuvauksiin, ja tarjolla onkin mittava show: käytössä on Suomen suurin esiintymislava, ja katsomoon mahtu noin 1500-päinen yleisö. Ranisen mukaan The Voice -illat tuotteistetaan huolella osana komission tuoretta elokuvamatkailuhanketta.

– Yhteistyökumppaneiksi ovat jo lähteneet TOK ja Matkapojat.

Pyritään keräämään yleisöä koko Suomesta, ja olisi hyvä jos ihmiset viihtyvät ja jäävät ehkä toiseksikin yöksi, hän kaavailee.

Lähetysten jatkobileet järjestetään Börsissä, ja Matkapojat kauppaa faneille The Voice -matkapaketteja.

TURKU TUNNETUKSI ELOKUVAKAUPUNKINA Vuonna 2003 Turun Taideakatemian alaisuudessa perustettu, nykyisin TSeKin yhteydessä toimiva Länsi-Suomen elokuvakomissio on kansainvälisen elokuvakomissio-organisaation (AFCI) jäsen.

Komissio auttaa AV-toimialaa muun muassa rahoittajien löytämisessä, käsikirjoitusten työstämisessä, kuvauspaikkojen etsinnässä ja asiantuntijoiden rekrytoinnissa.

– Meillä on tehtävänä tuoda alueelle taloudellista ja imagollista hyötyä houkuttelemalla tänne kansallisia ja kansainvälisiä tuotantoja. Tavoitteena on myös, että Turun omat AV-alan ammattilaiset työllistyvät ja jäävät tänne, perustavat omia yrityksiä ja työllistävät, luettelee Raninen, joka on kehittänyt elokuvakomission toimintaa yhdessä Turun Taideakatemian Risto Hyppösen kanssa vuodesta 2008.

– Ihanteena olisi, että Turkuun syntyy kunnon AV-klusteri ja Turku aletaan tuntea osaamisesta.

TÄHTÄIMESSÄ TURKULAISET TV-SARJAT Viime vuonna kuvattu Vares-elokuvien sarja on kasvattanut Turun mainetta elokuvakaupunkina.

– Oli itse leffoista mitä mieltä tahansa, niistä välittyvä Turkukuva on aivan loistava, Raninen pohtii.

Rikosjännäri Inget ljus i tunneln toi kuvausryhmän Aurajokirantaan kesällä 2011.

Eivätkä Varekset suinkaan ole ainoita hiljattain Turussa tehtyjä tuotantoja, vaikka näkyvimpiä ovatkin. Tammikuussa leffateattereihin saapunut Samuli Valkaman romanttinen komedia Hulluna Saraan on kuvattu viime kesänä Turussa, samoin YLE FST5:llä nähty rikosjännäri Inget ljus i tunneln sekä koulukiusaamista käsittelevä lasten tv-sarja Jotain rajaa!

– Jatkossa satsataankin enemmän tv-sarjoihin. Ne ovat kestoltaan pidempiä ja antavat enemmän töitä ammattilaisille, Raninen toteaa.

Tulevia tuotantoja edesauttaa se, että Logomoon on valmisteilla oma AV-studio. Toistaiseksi ei ole tietoa, kuka lähtee pyörittämään studiota. Ranisen mukaan sen voisi tehdä jopa elokuvakomissio.

– Ruotsissa vastaava organisaatio hoitaa studioiden vuokrausta, täälläkin se voisi toimia.

KANSAINVÄLISTÄ KOKEMUSTA TURUN TAITUREILLE Alkaneen vuoden isoin paikallinen elokuvatapaus voi olla amerikkalaisdraama A Pure Life, jossa Turun on määrä esittää 1980luvun Yhdysvaltain Uutta-Englantia. Elokuvasta on tarkoitus saada aikaan sopimukset maaliskuun aikana, ja kuvausten on määrä sijoittua ensi kesään.

– Meidän puolesta asia on jo kunnossa, mutta rahoituksen järjestely on vielä kesken Amerikassa, kertoo Raninen.

Oscar-ehdokas Vera Farmigan tähdittämää elokuvaa odotetaan innolla, ja Turkuun toivotaan pikkuhiljaa rantautuvan lisääkin kansainvälisiä tuotantoja.

– Hyötynä on se, että meidän omat AV-alan ammattilaiset saavat kokemusta ja referenssejä. Kansainväliset tuotannot ovat myös alan opiskelijoille upea tilaisuus hankkia kokemusta ja osaamista.

Toteutuessaan A Pure Life turvautuisi 90-prosenttisesti paikalliseen työvoimaan, koska tämä on edullisempaa kuin koko tiimin tuominen Atlantin takaa. Ranisen mukaan Suomi ei siltikään ole kuvauspaikkana kovin kilpailukykyinen.

– Elokuvasäätiön yhteistuotantotuki on pientä, siksi Suomeenkin tarvittaisiin kannustinjärjestelmä, jollainen on jo puolella Euroopan maista. Voitaisiin taata, että esimerkiksi 15 prosenttia maahan sijoitetusta rahasta saadaan takaisin.

Näin Suomesta voisi Ranisen mukaan kasvaa vetovoimaisempi elokuvamaa.

Lisätietoja Länsi-Suomen elokuvakomission toiminnasta: www.wffc.fi

Teksti: JERE HAKAMÄKI

Komedia Hulluna Saraan kuvattiin viime kesänä Turussa. Kuvassa Jussi Nikkilä, Emilie de Ravin, ohjaaja Samuli Valkama ja Ville Virtanen.

13

POTKURI PYÖRII YRITYSTEN TUKENA

T

urun seudun yrityspalvelukeskus Potkuri hakee jatkuvasti uusia tapoja palvella niin aloittavien kuin jo liike-elämässä toimivien yritysten tarpeita.

– Meidän toiminnassa korostuu se, että aina etsitään uusia avauksia ja kumppanuuksia. Infoja pyörii hyvin paljon ympäri vuoden, ja yhteistyötä tehdään mielellään esimerkiksi pankkien, vakuutusyhtiöiden ja yrityshautomoiden kanssa, kuvailee Potkurin päällikkö Timo Metsä-Tokila.

Vuoden 2011 suosikkitempauksia oli marraskuussa Turussa pidetty PreGame-tapahtuma, jossa Potkuri oli mukana. Yritys- ja liikeideamessujen ja TuTon jääkiekko-ottelun yhdistelmä keräsi OS/G Areenalle noin 2 200 lätkäfania, joihin tunnetusti lukeutuu paljon yrittäjiä ja yrittäjyydestä kiinnostuneita.

– Siinä yhdistyivät hienosti huvi ja hyöty, kun aluksi pidettiin messut, kuunneltiin Tami Tammisen luento ja sitten katsottiin jääkiekkoa. Potkurin on oltava siellä missä ihmiset ovat, MetsäTokila kiteyttää.

YRITYKSIÄ SYNTYY TALOUDEN ALAMÄESSÄKIN Potkurilla on takanaan tyypillisen vilkas vuosi talouden heikosta tilanteesta huolimatta. Vuoden 2011 aikana kaikkiaan noin 850 aloittavaa yrittäjää kävi hyödyntämässä Potkurin neuvontapalveluja ja perusti yrityksen.

– Vuosi oli aika samanlainen kuin aikaisemmat eikä taloustilanne hirveästi näy meidän toiminnassa. Kun puhutaan pienyrityksistä, jotka tarjoavat kuluttajille palveluita, niin kyllä niitä aina tarvitaan uusia. Taloustilanteesta huolimatta syödään ja käydään parturissa, Metsä-Tokila toteaa.

Maksuttoman neuvonnan lisäksi Potkuri tarjoaa aloittaville yrityksille muun muassa lausuntoja lainaa varten, koulutuksia ja tiedotustilaisuuksia. Potkurin kautta saa myös yhteistyötahojen kuten ELY-keskuksen, Turun Seudun Kehittämiskeskuksen ja eri oppilaitosten palveluita.

Metsä-Tokilan mukaan asiakkaista valtaosa on varovaisia realisteja, jotka ovat ehkä harkinneet vuosikaudet yrityksen perustamista, mutta kaipaavat luotettavaa apua ennen toimeen ryhtymistä.

– Aika monet perustavat vain yhden yrityksen elämänsä aikana, sillä se on ainutkertaista elämässä. Tuleva yrittäjä haluaa tietää mihin hyppää.

14

PreGame-tapahtuma järjestettiin ensimmäistä kertaa Turussa

Uuden konseptin yritysmessut vetivät väkeä halliin Kupittaalle Marraskuisena iltapäivänä tuotiin Turun seudun bisnesmaailmaan täysin uudenlainen ohjelmatarjonta. Kiinnostavalla tavalla yhdistettiin hyöty ja huvi,

tieto ja viihde. Idea yrittäjille ja yrittäjiksi aikoville tehdystä ohjelmallisesta messusta ja siihen yhdistetystä jääkiekko-ottelusta on niin nerokas, että nyt

ihmettelee vain, miksi sitä ei ole toteutettu aiemmin. PreGamemessut saivatkin jatkoa, kun helmikuussa järjestettiin Hartwall Areenalla toinen tilai-

suus. Seuraavana on vuorossa Rauma.

Mittava joukko oman alan­sa huipputekijöitä järjesti Kupittaalla yrittäjille ja yrittäjiksi aikoville messutapahtuman. Näytteilleasettajia oli 30, mukana luonnollisesti myös Turun Seudun Kehittämiskeskus ja Potkuri. Maltillisesti hinnoitellulla messulipulla pääsi tutustumaan messujen näytteilleasettajien tarjontaan, kuuli asiantuntijoiden pitämiä tietoiskuja ja Juhani Tami Tammisen esityksiä sekä pääsi seuraamaan illan jännitysottelua Tuto Hockey – Vaasan Sport.

Teksti: RIITTA SUOMINEN Kuva: MARKO LAHTINEN www.pregame.fi PreGame-messut keräsivät viime marraskuussa OS/G Areenalle noin 2 200 kävijää.

YRITTÄJÄT OIKEAN TIEDON ÄÄRELLE Vuonna 2011 Potkurissa kirjattiin kaikkiaan noin 8000 yritysten neuvontatapahtumaa. Aloittavien lisäksi myös ennestään toimivia yrityksiä on käynyt runsain määrin hakemassa apua.

– Toimivien yritysten kanssa asiat ovat pidempiaikaisia eivätkä selviä ihan tunnin tai parin istunnolla. Tietojen latelemisen sijaan kyse on enemmänkin sparraustilanteesta, jossa autamme ihmisiä pohtimaan ja oivaltamaan tarvitsemansa vastaukset itse. Autamme ihmisiä pääsemään oikean tiedon äärelle, Metsä-Tokila kuvailee.

Avunpyynnön aiheena voi olla esimerkiksi keksintö, jonka patentointiin kaivataan neuvoa, tai henkilöstön kouluttaminen, jolloin

Potkuri opastaa kävijää oppilaitosten tarjonnan pariin.

– Kyse voi olla myös vaikkapa laiteinvestoinnista ja mistä siihen voisi saada avustusta. Mutta oli asia ihan mikä tahansa, kaikkia palvellaan ketkä sisään tulevat, Metsä-Tokila nauraa.

Lisätietoja Turun seudun yrityspalvelukeskus Potkurista: www.potkuri.fi

Teksti: JERE HAKAMÄKI Kuva: JONNY HOLMÉN

15

HYVÄ VIRE TROOLISSA! Trooli on tammikuussa 2010 perustettu palveluidea meriteollisuuden rakenne­ muutostilanteeseen. ELY-keskuksen vetämä maksuton Trooli on monimuotoinen palvelukokonaisuus sekä työntekijöille että työnantajille.

H

yvä Vire on TSeKin hanke, joka toimii Troolin tiloissa ja saumattomassa yhteistyössä sen kanssa.

ESR:n ja Turun kaupungin rahoittama Hyvä Vire tuottaa hyvinvointipalveluja asiakkaille, jotka ovat työttömiä tai lomautettuja meriteollisuusalan ammattilaisia. Heille järjestetään työkykyä ylläpitäviä aktiviteetteja ja luodaan mahdollisuuksia uudelleen työllistymiseen.

Asiakas kohdataan kokonaisvaltaisesti, keskitytään hänen tulevaisuutensa miettimiseen ja siihen, miten juuri hänen vahvuutensa voitaisiin kohdistaa oikein.

KALENTERI TÄYNNÄ TAPAHTUMIA Hyvä Vire on sananmukaisesti hyvässä vireessä, kertoo projektipäällikkö Sanna Forslund. Toiminta on alusta alkaen ollut vilkasta ja Troolin kalenteri on täyttynyt Hyvä Vire -hankkeen järjestämästä toiminnasta. Vuonna 2011 järjestettiin 121 eri-

16

laista tapahtumaa, joiden osallistujamäärä oli 1 500. Tapahtumiin kuuluu yritysvierailuja, retkiä ja erilaisia kursseja. Esimerkiksi Turun AMK:n datanomi- ja sairaanhoitajaopiskelijat ovat mukana järjestämässä ammattitaitoa kehittäviä kursseja, samoin Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä ovat tulleet mukaan toimintaan, Sanna Forslund kiittelee.

TIETO LEVINNYT NOPEASTI Tiedon kulku ei missään vaiheessa ole ollut ongelma, kertoo projektipäällikkö Sanna Forslund. Kun Trooli ja Hyvä Vire aloittivat toimintansa, ne saivat paljon myönteistä mediajulkisuutta, koska kyseessä oli täysin uusi konsepti tässä suuruusluokassa. Myös puskaradio on toiminut tehokkaasti, samoin yhteistyökumppanit ovat osaltaan välittäneet tietoa eteenpäin. Aivan alkuajoilta asti on peräisin myös se, että yhteistyöyrityksiä ei ole tarvinnut houkutella mukaan, vaan nämä ovat itse ottaneet yhteyttä.

UUSIA ALOJA MUKAAN Hyvä Vire -hanke on syntynyt todelliseen tarpeeseen meriteollisuuden tuotteiden kysynnän romahdettua. Ainutlaatuinen yhteistyö eri toimijoiden kesken ja yhteisöllisyys ovat toimineet niin hyvin, että nyt toimintaa laajennetaan. Hyvä Vire tarjoaa nyt palvelujaan kaikkien aikuisten työssäkäyvien ammattilaisten käyttöön ja esimerkiksi painoala hyödyntää jo tarjottuja palveluja. Nyt siis tervetulleita ovat myös muut kuin meriteollisuuden piiriin kuuluvat työntekijät ja yritykset!

Hyvä Vire-hanke päättyy tämän vuoden lopulla. Projektipäällikkö Sanna Forslund kuitenkin uskoo, että vakiintunut toiminta jossain muodossa jatkuu. Hän toivoo pilottihankkeessa löytyneiden hyvien käytäntöjen ja yhteisöllisyyden leviävän myös muualle.

Teksti: RIITTA SUOMINEN www.turunte-toimisto.fi/trooli

Rakennemuutostoimisto rakentaa

UUTTA TULEVAISUUTTA

R

akennemuutostoimisto on Turun Seudun Kehittämis­ keskuksen yhteydessä toimiva meri- ja metalliteollisuuden rakennemuutoshanke. Se tarjoaa apua ja kumppanuutta muutoksen parissa kamppailevalle yritykselle.

Rakennemuutostoimiston tarjoama neuvonta-apu on aina yksilöllistä ja perustuu yrityksen tarpeisiin.

Yrityksille tarjottava räätälöity neuvonta-apu voi liittyä esimerkiksi uuden toimintamallin löytämiseen, liiketoimintaosaamisen kehittämiseen tai yritysten väliseen verkottumiseen. Yritystä voidaan opastaa julkisten rahoitusvaihtoehtojen kartoituksessa ja keskeisten kontaktien saamisessa. Myös kasvuyritysten neuvonta ja ohjaaminen jo olemassa olevien palvelujen ääreen kuuluvat Rakennemuutostoimiston palveluihin.

Rakennemuutostoimiston tehtäviä ovat lisäksi alan kuulumisista tiedottaminen ja meriteollisuuden tilanteen seuranta. Yhteistyössä Turun seudun ja Varsinais-Suomen julkisten toimijoiden kanssa Rakennemuutostoimisto koordinoi kehittämishankkeita ja yrityksille kohdistettuja tukia. Tavoitteena on yritysten selviäminen ja kasvun mahdollistaminen.

Rakennemuutostoimisto etsii uusia liiketoiminnan mahdollisuuksia, aktivoi ja kokoaa yritykset yhteen ja auttaa verkoston kansainvälisille markkinoille pääsyssä. Rakennemuutostoimiston

järjestämissä tapahtumissa yritys pääsee tutustumaan uusiin markkina-alueisiin ja -mahdollisuuksiin sekä liiketoiminta-alueisiin.

Matchmaking-tilaisuuksissa saatetaan yhteen yrityksiä, joilla voisi olla yhteistyömahdollisuuksia. Koulutusta järjestetään erityisalueisiin liittyvistä asioista, esimerkiksi pätevyysvaatimuksista tai säädöksistä.

Rakennemuutostoimiston toiminnan on määritelty jatkuvan rakennemuutoshankkeen ajan, vuoden 2012 loppuun. Yritysten antama palaute tehdystä tähänastisesta yhteistyöstä on ollut positiivista. Meri- ja metallisteollisuuden rakennemuutos ei vielä ole ohi, vaikka telakat ovat saaneet joitain uusia tilauksia. Muuttuva maailma vaatii vanhojen rakenteiden ja toimintatapojen uudistumista.

Siksi Rakennemuutostoimiston kaltaista toimijaa tarvitaan myös tulevaisuudessa, ja nähtäväksi jää, miten jatko muotoutuu.

Rakennemuutostoimiston lisäksi meri- ja metalliteollisuuden hyväksi toimii useita muitakin hankkeita, esimerkiksi MeriMYY, MariTime Hubs ja Trooli.

Teksti: RIITTA SUOMINEN Kuva: OTTO VÄÄTÄINEN / ILOINEN LIFTARI www.rakennemuutos.fi

17

Turun vahva imago pohjana

TSeK Forum pohti keinoja alueen kehittämiseen

E

nsimmäinen TSeK Forum pidettiin Naantalissa 15.11.2011.

Siihen osallistui viitisenkymmentä sidosryhmän edustajaa sekä Turun Seudun Kehittämiskeskuksen oma henkilökunta. Tavoitteena tällä jatkossa vuosittain järjestettävällä tilaisuudella on parantaa entisestään TSeKin toimintaa. Tämä tapahtuu esittelemällä nykytoimintoja ja kuulemalla sidosryhmien kehittämisehdotuksia. Vilkkaassa keskustelussa nousikin esiin uusia ja kiinnostavia näkökulmia.

EVÄITÄ ELINKEINOIMAGON PARANTAMISEEN Turun seudun imagossa elinkeinoimago mielletään muita osa-alueita heikommaksi. Forumin keskustelussa mietittiin, miten tätä voitaisiin muuttaa parempaan suuntaan. Näkemysten mukaan alueen elinkeinorakenne on monipuolinen, ja tätä seikkaa pitäisi myös vahvasti markkinoida.

Yksittäisistä toimialoista eniten nousi esiin IT-ala. Nykyiset IT-alan osaajat on saatava jäämään ja uusia osaajia pitäisi pystyä houkuttelemaan seudulle. Tarvitaan alan kasvuyrityksiä ja ”kovaa” teknologiaa, oli arvio. Kaiken kaikkiaan kysyttiin, ovatko markkinoidut keskeiset toimialat ajan tasalla ja jääkö sittenkin jotain oleellista liiaksi taustalle. Joka tapauksessa olemassa olevia kansainvälisestikin kiinnostavia teknisiä ratkaisuja ja innovaatioita tulisi markkinoida.

Elinkeinoimagon parantamiskeinona nähtiin se, että hyödynnetään paremmin Liedon, Kaarinan ja Raision yritysmyönteisyysmenestys. Vapaita tontteja ja toimitiloja tulisi markkinoida vieläkin voimakkaammin. Oppilaitoksissa tulisi edistää yrittäjyyttä – nythän esimerkiksi Logomo osallistuu tähän toimintaan.

18

TURUN SEUDUN YLEISIMAGON MONIPUOLISTA KEHITTÄMISTÄ Turun ja Turun seudun kokonaisimagon koettiin olevan menossa positiiviseen suuntaan ja onnistumisia pitää markkinoida.

Markkinointiin kaivattiin kuitenkin lisää huumoria ja itseironiaa sekä liiallisen tosikkomaisuuden välttämistä.

Yleisimagon kehittämiseksi nousi mielenkiintoisia ja monipuolisia ehdotuksia eri toiminta-alueilta. Turun hyvä sijainti, parantuneet yhteydet ja osallisuus TEN-verkkoon ovat selkeä vahvuus.

Opiskelijat koetaan voimavaraksi; opiskelumahdollisuudet ja -asuminen ovat kaupungin kilpailutekijöitä, korkeakoulujen ja yritysten yhteistyöhankkeet sekä AMK:n osaaminen olisi tuotava entistäkin paremmin esiin.

Yksi esille nousseista osa-alueista on elokuva-alan kehittäminen ja elokuvamatkailu, konkreettisena ehdotuksena Vares-elokuvien Turku-ilmakuvien levittäminen kotimaassa ja kansainvälisesti.

Lisäksi kaivattiin kulttuuripääkaupunkivuoden positiivisen jälkimainingin ja uusien rakennusten hyödyntämistä imagon rakentamisessa. Myös terveydenhoito ja hyvinvointi ovat tasolla, joka ansaitsisi kansainvälistä markkinointia, samoin uusi arkkitehtuuri.

Lisäksi muistutettiin, että seutu on muutakin kuin Turku.

Esimerkiksi saariston merkitystä seudulle haluttiin entisestäänkin korostaa.

Teksti: RIITTA SUOMINEN

Menestyksen eväitä Turun seudun elinkeinoille Turun seutu on monialainen ja vahva yritysalue, jonka elinkeinoelämä ja -politiikka on viime vuosikymmeninä kokenut välttämättömiä muutoksia. Uudenlaisella ajattelulla ja toimintatavoilla on kehitetty vanhoja toimialoja, etsitty lisää kasvualoja, luotu uusia yrityksiä sekä parannettu niiden kykyä kasvaa ja kansainvälistyä.

POTKURI JA KEIJO NÄYTTÄVÄT MALLIA Uutta yrittäjyyttä edistävä, Turun Seudun Kehittämiskeskuksen (TSeK) ja valtion ELYkeskuksen luoma Yrityspalvelukeskus Potkuri on elinkeinopoliittinen innovaatio, jota käydään katsomassa muualta Suomesta. Turun seudun uusyrityspalveluiden keskittäminen Potkuriin on ollut hyvä ratkaisu: palvelujen käyttö on lisääntynyt, laatua kehutaan, ja yritysten määrä Turun seudulla kasvaa maan kärkivauhtia.

TSeK on aktiivinen sosiaalisen median hyödyntäjä, joka on luonut muun muassa Keijon, Suomen ensimmäisen virtuaalisen elinkeinoasiamiehen. Facebookissa aloittanut Keijo palvelee nykyisin omilla kotisivuillaankin. TSeK on luonut internetiin myös yrityshakemisto Turun Seutuoppaan, Virtuaali-Turun sekä Tontit ja toimitilat -hakupalvelun.

MERITEOLLISUUDEN PALVELUKSESSA TSeK on palvellut meriteollisuutta vaihtelevien suhdanteiden mukaan. Maailman suurimpia risteilyaluksia tehtäessä oli pullonkaulana työvoimapula, jota helpotettiin Tervetuloa Turkuun! -toiminnalla. Tilausten puuttuessa toiminta muutettiin Hyvä Vire -hankkeeksi, jolla pidettään yllä lähinnä rakennemuutosalojen lomautettujen ja työttömien työntekijöiden työkykyä.

Meriteollisuuden uusiutumista varten käynnistettiin rakennemuutoshanke, jolla autetaan alihankkijoita laajentamaan tuotepalettiaan ja etsimään uusia asiakkaita. Tavoitteena on vahvistaa toimialaa ja vähentää sen riippuvuutta pääasiakkaasta.

LUOVAT ALAT KASVUUN TSeK sai vuonna 2007 tehtäväksi kehittää Turun seudun luovia toimialoja, joihin kuuluu muun muassa mainontaa, viestintää, muotoilua, arkkitehtityötä, kirjakustannusta, musiikkia ja peliteollisuutta. Alat ovatkin kehittyneet erinomaisesti toimijoiden välisen yhteistyön ja markkinointiviestinnän avulla. Esimerkiksi yrityshautomo Creve on tuottanut jo 16 yritystä, joilla on mahdollisuuksia hyvään kasvuun ja työpaikkojen luomiseen.

Luovat toimialat vastaavat jo volyymiltaan Turun seudun matkailua. Luovien alojen vaikutukset ovat myös hyvin näkyviä: esimerkiksi kulttuuripääkaupungin ykkösnäyttämö Logomo on kasvamassa yhdeksi Suomen parhaista konsertti- ja kongressikeskuksista ja samalla luovuutta stimuloivaksi yrityskeskukseksi.

Potkuri on elinkeinopoliittinen innovaatio, jota käydään katsomassa muualta Suomesta.

UUSISTA OSAAJISTA KILPAILLAAN Turun seutu kilpailee Itämeren muiden kaupunkiseutujen kanssa osaajista, jotka luovat uusia yrityksiä ja työpaikkoja. Kilpailussa pärjätään liikenneyhteyksiä ja elämänlaatua kehittämällä sekä ennakkoluulottomalla elinkeinopolitiikalla.

Hyvät uusyritys- ja hautomopalvelut, uudistumiskykyiset toimialapalvelut sekä sijoittautumis- ja investointipalvelut helpottavat yritysten perustamista ja muuttoa seudulle.

Tällaiset toimet auttavat Turun seutua menestymään.

KALLE EURO Kirjoittaja toimi Turun kaupungin elinkeinojohtajana ja Turun Seudun Kehittämiskeskuksen johtajana v. 2006–2011 ja siirtyi tämän vuoden alussa mainostoimiston toimitusjohtajaksi.

Kuva: HARRI FALCK

19

Lounaisrannikolle uusi Meriteollisuuden Innovaatioalusta

Meriklusteri kukoistamaan elinkeinoelämän ja tutkimuksen yhteistyöllä

K

evättalvella lounaisrannikolla käynnistynyt Meri­teolli­suu­den Innovaatioalusta on uusi yhteistoimintamalli, joka kokoaa meriteollisuuden toimijat entistä tiiviimpään yhteistyöhön.

– Kyse on meriteollisuutta tukevan yrityslähtöisen tutkimustoiminnan vahvistamisesta, tiivistää ohjelmajohtaja Mervi Pitkänen Koneteknologiakeskus Turku Oy:stä.

Pitkäsen johtama kansallinen Meriklusteriohjelma (OSKE) koordinoi Innovaatioalustan operatiivista yhteistoimintaa. Tähän kuuluu muun muassa meriteollisuuden tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioyhteistyön lisääminen sekä kansallisten ja kansainvälisten kumppanuuksien luominen. Lisäksi lounaisrannikon keskuskaupunkeihin perustetaan uusia meriteollisuuden tutkimusryhmiä.

KAUPUNGEILLA YHTEINEN NÄKEMYS MERIOSAAMISEN VAHVISTAMISESTA

Turku, Pori, Rauma ja Uusikaupunki tiivistävät yhteistyötään koko alueen kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Lounaisrannikko on merkittävä meriteollisuuden tuotantoalue, ja innovaatioalustan kautta kaupungit lisäävät panoksiaan meriteollisuutta tukevaan osaamiseen.

Kaupungit haluavat tiivistää paitsi keskinäistä yhteistyötään myös muiden samojen haasteiden ja mahdollisuuksien kanssa painivien tahojen yhteistyötä. Toimijoiden välisen yhteistyön kautta saavutetaan enemmän näkyvyyttä ja vaikuttavuutta kuin erikseen toimimalla. Meriteollisuuden Innovaatioalustaa onkin valmisteltu laajassa yhteistyössä yritysten, korkeakoulujen, kaupunkien ja valtion aluehallinnon kanssa. Ajatuksena on, että niukkenevien resurssien maailmassa parhaisiin tuloksiin päästään yhteisellä näkemyksellä ja toimijoiden samansuuntaisella toiminnalla.

Meriosaamisen vahvistaminen on tärkeä osa Lounais­rannikko­ yhteistyötä (LOURA), jossa lounaisrannikon keskuskaupungit

Oasis-luokan risteilijät ovat Suomen kaikkien aikojen suurimpia yksittäisiä vientituotteita.

20

Innovaatioalustan on tarkoitus olla paitsi alueellisten vaikuttajien kohtaamispaikka myös globaali virtuaaliyhteisö.

MÄÄRÄNPÄÄNÄ YRITYSLÄHTÖINEN TUTKIMUSTYÖ

SUURI MERKITYS KANSANTALOUDELLE

Meriteollisuuden elinehtona pidetään sitä, että tuotteet saadaan markkinoille nopeasti. Tämä onnistuu vain yliopistojen, tutkimuslaitosten ja teollisuuden tehokkaalla yhteistyöllä.

Huippuosaaminen on saatava teollisuuden käyttöön.

– Tärkeintä on saada aikaan yrityslähtöistä tutkimustyötä.

Innovaatioalusta on määritelty pysyväksi toimintatavaksi, joten toimintojen ydin haetaan olemassa olevista organisaatioista.

Viranomaiset ja rahoittajat ovat mukana, ja Innovaatioalustalla on yhdistävä, verkottava rooli, kertoo Koneteknologiakeskus Turku Oy:n ohjelmapäällikkö Juha Valtanen.

Innovaatioalustan on tarkoitus olla paitsi alueellisten vaikuttajien kohtaamispaikka myös globaali virtuaaliyhteisö, sillä juuri globaalia tutkimusotetta kaivataan.

– Markkinat ovat enenevässä määrin lähellä, mutta ne ovat myös globaaleja. Uusia markkinoita syntyy Euroopan alueella, mutta myös esimerkiksi Etelä-Amerikassa ja Aasiassa, Pitkänen toteaa.

Meriteollisuus on huomattavan tärkeä osa Suomen kansantaloutta.

Muutaman vuoden takaisen tutkimuksen mukaan meriklusteriin kuuluu kaikkiaan noin 2900 yritystä, ja suoraan merisektoriin liittyvissä toiminnoissa työskentelee Suomessa noin 43 000 henkilöä.

Pelkästään Varsinais-Suomessa meriteollisuus työllistää noin 8000 henkilöä.

Meriklusterilla on erittäin laajat suorat ja välilliset vaikutukset lähes kaikille toimialoille. Koko maahan ulottuvat välilliset vaikutukset huomioon ottaen meriklusterin työllisyysvaikutusten piirissä on noin 500 000 suomalaista.

Lisätietoja: www.meriklusteriohjelma.fi

Teksti: JERE HAKAMÄKI ja PIPA HEINONEN Kuvat: JUHA VALTANEN

21

Virtuaaliasiamies tuntee pykäläviidakon ja paikallisen bisneksen

KEIJO AUTTAA YRITTÄJIÄ Ajatus virtuaalisesta elinkeinoasiamiehestä sai muotonsa keväällä 2010 TSeKin sisäisen kehityspäivän aikana Raisiossa. Tavoitteeksi määriteltiin kolme seikkaa, joista ensimmäinen on se, että yritysneuvonta tuodaan kaikkien nettikäyttäjien ulottuville. Toisena tavoitteena on vähentää painetta Potkurin henkilökohtaisessa puhelinneuvonnassa. Lisäksi kolmantena halutaan luoda helposti lähestyttävää ja ajanmukaista mielikuvaa julkisista palveluista.

Syksyllä 2010 Keijo syntyi toivottuna hahmona virtuaalimaailmaan. Eikä Keijo juurikaan aikaillut, vaan aloitti palvelutehtävänsä ja kutsumustyönsä lokakuussa omalla Facebook-sivustollaan. Myöhemmin avattiin myös nettisivut, joiden kautta myös voi esittää Keijolle yrittäjyyteen liittyviä kysymyksiä. Keijon tietämys kattaa sekä paikallisen toimintaympäristön tuntemuksen että yleiset, valtakunnalliset asiat.

Keijon asiantuntemus yrittäjiä kiinnostavissa asioissa on varsin kovaa tasoa, sillä taustatiimissä tiedon saatavuudesta ja oikeellisuudesta huolehtivat Turun seudun yritysneuvojat.

Tiedon saanti on erittäin nopeaa, sillä vastauksen kysymyksin saa ruuhka-aikanakin viimeistään vuorokauden kuluessa kysymyksen esittämisestä. Jos tietoa ei jostain syystä löytyisi, Keijo neuvoo kysyjän oikeaan osoitteeseen, josta vastauksen saa.

Vaikka Keijo tuntuukin olevan miltei aina töissä, on hänellä jo havaittu olevan muitakin rooleja kuin pelkkä kysymyksiin vastaaja. Keijo on jo jalkautunut messuille koko komeassa olemuksessaan ja joulun aikaan Keijo tervehti tuttujaan veikeästi tonttulakki päässä. Mitä muuta Keijolla on mielessä, sen näyttää tulevaisuus!

KEIJON PALVELULUPAUS Keijo palvelee asiakkaita arkisin klo 8.00–16.00. Kysymyksiin pyritään vastaamaan kahden tunnin sisällä. Viikonloppuna tulleisiin kysymyksiin vastataan maanantaina klo 10 mennessä.

Keijo-palvelun asian­tuntijoina toimivat Turun seudun yritys­ neuvojat.

Teksti: RIITTA SUOMINEN Kuva: PASI LEINO www.keijo.fi www.facebook.com/Virtuaaliasiamies Keijo

22

Oikeat ihmiset Keijon takana: Pirkka Hyssälä, Heikki Ilmasti, Johanna Ojaranta ja Taina Karjalainen.

TURUN JA VARSINAISSUOMEN OSASTO MENESTYS

M

atka 2012 -messut keräsivät jälleen valtavan määrän matkailualan ammattilaisia ja yleisöä Helsingin Messukeskukseen tammikuun lopulla. Kävijöitä oli kolmen päivän aikana yli 70 000. Varsinais-Suomi esittäytyi messuilla noin 450 neliön suuruisessa superkorttelissa, jossa olivat mukana muun muassa Naantali, Saaristo ja Turku & Varsinais-Suomi -hanke. Messujen ajan osastolla toimi kahvila, joka koko muun osaston tavoin sai runsaasti positiivista palautetta. Messuyleisöä viihdyttivät monet esiintyjät, joita osaston esiintymislavalla nähtiin kaikkina messupäivinä. Mukana olivat muun muassa Linnateatterin KariPekka Toivonen, Kakola-musikaalin Reeta Vestman ja ääniakrobaatti RudiRok.

Lapsivieraita riemastuttivat muun muassa Muumit ja Herra Hakkarainen. Yleisöä veti paikalle sankoin joukoin myös Flowparkin järjestämä kiipeily, jossa jokainen saattoi kokeilla rohkeuttaan. Monipuolisen ohjelman tarkoitus oli osoittaa mitä kaikkea Varsinais-Suomessa voi nähdä ja kokea.

Matkailutoimittajien Kilta ry jakoi vuoden 2011 matkailupalkinnot Matka 2012 -messuilla Helsingissä. Viime vuoden parhaaksi matkakohteeksi valittiin Saariston Rengastie. Palkinnon vastaanotti markkinointipäällikkö Niclas Gestranius.

Teksti: HELE KAUNISMÄKI/ TURKU TOURING Kuvat: MIKA OKKO ja HELE KAUNISMÄKI

• Messuilla vieraili neljän päivän aikana yhteensä yli 71 000 kävijää (edellisen vuoden noin 80 000:sta jäätiin siis vain hieman) • Näytteilleasettajia oli 1 100 yli 70 maasta – myös kotimaa oli upeasti edustettuna • Turku & Varsinais-Suomen osasto­ neljänneksellä Saaristoseikkailu-kilpailuun osallistui messujen aikana 1 400 kävijää

23

SEUDULTA Teksti: JERE HAKAMÄKI

Raision Portti tuo runsaasti uutta toimisto- ja tuotantotilaa valtatie 8:n varteen.

Raisioon uusi yli sadan hehtaarin yritysalue Raisio houkuttelee yrityksiä valtatie 8:n ja Kustavintien solmukohtaan nousevalle, yli sadan hehtaarin laajuiselle yritysalueelle, joka on saanut nimekseen Raision Portti.

– Paikan liikenneyhteydet ovat erinomaiset. Valtatie 8 on rannikkoa ylös kulkeva valtasuoni, jota pitkin liikkuu paljon ihmisiä ja tavaraa. Kustavintiellä puolestaan liikkuu kesäisin paljon lomaasukkaita, kehittämispäällikkö Olavi Tuomi perustelee sijaintia.

Käynnissä olevan asemakaavatyön painopiste on tuotanto- ja toimisto­tiloissa, mutta kaavaan kuuluu myös palvelu- ja kauppatontteja.

24

– Alueella on välittömästi varattavissa yhdeksän yritystonttia, joista yhden koko on hehtaarin luokkaa, muiden noin 4000–5000 neliötä. Ne ovat toki räätälöitävissä, Tuomi sanoo.

Alueelle nousee ensimmäisenä uutena yrityksenä ABC-asema, jonka on määrä valmistua syksyllä.

– Ensimmäisille yrityksille saapumiskynnys on tietysti korkea, ja nyt toivotaan, että ABC-aseman saapuminen korkkaisi tilanteen.

Jonkin verran kysyntää on jo ollutkin, Tuomi kertoo.

Hän arvioi, että koko Raision Portin yritysalue tulee valmiiksi 5–10 vuodessa.

Kaarinalaiselle Trafotek Oy:lle kauppakamarin vientipalkinto

T

urun kauppakamarin ulkomaankauppavaliokunta on myöntänyt Varsinais-Suomen vientipalkinnon Trafotek Oy:lle.

Virta- ja jänniteratkaisuja tuottava Trafotek sai palkinnon tunnustuksena kansainvälisestä toiminnasta, joka on vaikuttanut vientiteollisuuden kilpailukykyyn.

Trafotekin muuntajia, kuristimia ja suodattimia käytetään muun muassa uusiutuvassa energiantuotannossa, öljy- ja kaasuteollisuu­ dessa sekä laivanrakennuksessa. Yrityksen tuotteita on jo käytössä noin 600 aluksessa ja esimerkiksi yli 15 000 tuulivoimalassa.

Trafotekilla on globaali asiakaskunta, ja päämarkkina-alueet ovat Eurooppa, Pohjois-Amerikka ja Kiina.

Yrityksellä on noin 400 työntekijää Suomessa, Kiinassa sekä viime vuonna käyttöön otetussa tehtaassa Virossa. Vuonna 1983 perustetun Trafotekin pääkonttori sijaitsee Kaarinassa.

Toimitusjohtajana toimii Pertti Arvonen.

Trafotek tavoittelee aidosti kansainvälistä liiketoimintaa, jossa valmistus ja palvelut on viety lähelle asiakasta.

Lieto rankattiin parhaaksi kunnaksi yrittäjille

L

ieto on nimetty yrittäjyysilmapiiriltään parhaaksi kunnaksi tämänvuotisessa Varsinais-Suomen Maakuntaennusteessa, joka laadittiin yrittäjien ja Turun Seudun Osuuspankin yhteistyönä. Lieto sai yrittäjiltä mahtavat arvosanat: peräti 84 prosenttia arvioi yrittäjyysilmapiirin hyväksi tai erinomaiseksi.

Vastaavia kehuja sateli viimeksi marraskuussa 2011, kun Elinkeinoelämän keskusliitto valitsi Liedon koko Suomen yritysmyönteisimmäksi kunnaksi. Varsinais-Suomi oli muutenkin EK:n vertailussa vahvoilla, sillä toiseksi sijoittui Kaarina ja kolmanneksi Raisio.

Mikä sitten tekee Liedosta ykkösluokan ympäristön yrittäjille?

– Olen käyttänyt sanaa ketterä. Lieto on sellainen, kuvailee Liedon Yrittäjien puheenjohtaja Markku Lehtonen.

Hän kehuu Lietoa sujuvasta rakennuslupien käsittelystä, hyvistä liikenneyhteyksistä, työvoiman saatavuudesta, monialaisesta yrityspohjasta sekä elinkeinolautakunnasta, johon kuuluu kaksi yrittäjien edustajaa.

– Kun yritys on muuttamassa kuntaan tai perustamassa uutta hallia tai vastaavaa, ensi kontakti kuntaan päin ratkaisee paljon.

Siinä Lieto on hyvä, Lehtonen toteaa.

25

YRITTÄJÄ ESITTÄYTYY

Nuoren yrittäjän innovatiivinen idea

Katriina Kerttula-Hiippavuori on aktiivinen nuori nainen, joka ensin suunnittelee asian hyvin ja sitten toteuttaa ideansa. Niinpä hänellä nyt on yritys, joka toimii valtakunnallisesti ja jonka kotipaikka on Turku.

Tämä mahdollistuu netin avulla. Myös Potkuri on ollut mukana yrityksen käynnistysvaiheessa.

Katriina Kerttula-Hiippavuori, mikä on yrityksesi liikeidea?

Designisto Designlainaamo on merkkilaukkuihin erikoistunut designlainaamo. Designiston kautta jokainen voi saavuttaa ripauksen arjen luksusta ja ihanuutta. Designisto on erikoistunut arvostettuihin brändeihin, kuten esimerkiksi Louis Vuittoniin, Chaneliin, YSL:ään, Mulberyyn…

kysyin ja kuuntelin. Nuorella ja uudella yrittäjällä oli edessään omat haasteensa erityisesti kohderyhmän tavoittamisessa. Oli mietittävä hyvin tarkkaan, miten, missä ja milloin Designiston haluan lanseerata. Nykyään toiminta ja laukkuvalikoima ovat laajentuneet sitten yrityksen perustamisen. Laukkuja on lainassa joka kuukausi, mutta toisaalta mahdollisuudet toiminnan laajentamiselle ja liikeidean jalostamiselle ovat mielestäni erittäin potentiaaliset.

Milloin Designisto on perustettu?

Designisto perustettiin syksyllä 2010, joten puolitoista vuotta on nyt toimintaa takana.

Mistä olet saanut apua käytännön toimiin?

Alussa sain perheeltäni ideoita ja käytännön apuja. Lisäksi olen itse ollut aktiivinen selvittäessäni käytännön asioita. Potkurissa asioiminen tuntui luonnolliselta vaihtoehdolta ja siellä käytiin asiantuntevasti ja yksityiskohtaisesti läpi erityisesti liiketoimintasuunnitelmaa sekä kustannuslaskelmia. Sieltä sain myös kannustavaa palautetta ja tukea liikeidealleni. Asioiminen Potkurissa oli helppoa, ihmisläheistä ja asiantuntevaa.

Mistä ajatus designlaukkulainaamoon lähti?

Designlaukkulainaamo perustuu kestävän kehityksen periaatteisiin – aina ei tarvitse ostaa omaa ja uutta, kun voi lainatakin. Suomessa on vaate-, huonekalu- ja jopa taidelainaamoita, miksei siis myös designlaukkulainaamoa. Designisto vastaa ajan henkeen, sillä designlaukut ovat nykyään yhä suositumpia.

Miten toiminta lähti alkuun ja mitä kuuluu nyt?

Aloin hahmotella Designistoa kesällä 2010, kun hankin itse oman ensimmäisen designlaukkuni. Suunnittelin liikeidean tarkkaan;

26

Miten tieto leviää?

Markkinoinnissa olen hyödyntänyt erityisesti sosiaalista mediaa, muotiblogeja sekä panostanut laadukkaisiin nettisivuihin. Nuorella yrittäjällä taloudelliset resurssit markkinointiin ovat rajalliset ja olenkin nähnyt vuorovaikutuksellisen viestinnän parhaana mark-

kinointikeinona. Olen lisäksi tehnyt yhteistyötä Turun kauppa­ korkeakoulun markkinoinnin laitoksen kanssa. Tällä hetkellä Aalto-yliopistossa eräs opiskelija tekee markkinointi- ja viestintä­ tutkimusta Designistosta toimeksiantona. Olen koettanut olla luova ja innovatiivinen miettiessäni erilaisia tapoja markkinoida.

Lisäksi erilaiset muotimessut, naistenillat ja kauneuden tapahtumat ovat olleet markkinointikeinojani. On tärkeää pysyä ajan hermoilla siitä, missä milloinkin mennään ja minkälaiset tuulet nyt puhaltavat.

Mitä toiminta antaa sinulle itsellesi?

Olen aina ollut mukana monessa eri toiminnassa. Sivutoimiseksi yrittäjäksi lähteminen tuntui hyvän liikeidean löydyttyä luontevalta ratkaisulta. Tiedän yrittäjyyden tuomat haasteet, mutta sen tuomat mahdollisuudetkin. On hienoa saada kannustavaa palautetta ja kuulla, että niin moni on kuullut Designistosta. Rohkaiseva palaute ja uudet ideat palkitsevat. Tietysti ajankäyttö vaatii hyviä organisointitaitoja, mutta toistaiseksi olen nauttinut joka hetkestä.

Mitä on olla ”nuori naisyrittäjä”?

Olen halunnut antaa Designistolle kasvot ja toimintani perustuukin asiakaslähtöiseen viestintään ja palveluun. Olen saanut siitä hyvää palautetta. Olen hyvin iloinen siitä, että monet ovat lainanneet laukun tukeakseen nuorta yrittäjää. En näe sukupuolella olevan kovin suurta merkitystä yrittäjyydessä, vaikka onhan tämä liikeideani hyvin naisellinen. Liikeidean on oltava sellainen, että siihen suhtautuu ja luottaa niin intohimoisesti, että se välittyy muillekin. Toivottavasti voin toimia esikuvana muillekin nuorille yrittäjälle ja erityisesti naisyrittäjille. Paljon on itsestä kiinni.

Miten kaiken tämän ehtii oman toimen ohessa?

Sivutoimisessa yrittäjyydessä suurin haaste on usein aika ja erityisesti sen rajallisuus. Designiston toiminta pyörii nykyisin varsin rutiininomaisesti, mutta lähes päivittäin asioin Designiston asioiden tiimoilta. Ajan puutteen vuoksi olen toistaiseksi joutunut luopumaan ehkäpä verkostoitumisesta ja muista yrittäjille suunnatuista tapahtumista.

Millaiset ovat tulevaisuudennäkymät?

Näen Designistossa valtavan potentiaalin tulevaisuutta ajatellen.

Tarkoituksenani on laajentaa laukkuvalikoimaa koko ajan ja saada lisää uusia asiakkaita. Lisäksi olen ideoinut liiketoimintakonseptin kehittämistä ja jatkojalostamista. Minulla riittää kunnianhimoa, tarmoa ja sisukkuutta lähteä kehittämään Designistoa.

Unelmanani olisi joskus toimia päätoimisena yrittäjänä. Koko ajan on oltava suunnitelmia tulevaisuuden varalle! www.designisto.fi

27

Turun Seudun Kehittämiskeskus on elin­ keino­elämän kehittämis- ja palvelu­keskus.

Kehittämiskeskus tarjoaa maksuttomia asiantuntija­palveluja seudun yhdentoista kunnan 20 000 yritykselle. Päätehtävänä on yritys­neuvonnan avulla parantaa yritysten toiminta­ympäristöä ja yrittäjyyden edellytyksiä. Lisäksi Turun Seudun Kehittämiskeskus vastaa seudun elinkeinopoliittisesta markkinoinnista ja toimii seudun edunvalvojana.

Turun Seudun Kehittämiskeskus Yliopistonkatu 27a, 20100 Turku Puh. 02 330 000 www.turunseutu.fi