Turun pualest 3/11 by Turun kaupunki

TURUN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI 3/2011

Sauvon Ahtelan leirikeskuksen

voimakaksikkko s. 8

Koulutuksella öljyntorjujaksi s. 5 Kuule nuoria Aloitekanavassa s. 7 Kuntoilureitistö kutsuu kulttuuriin s. 16

Turku on joka

Turun kaupungin henkilöstölehti

kesä täynnä

3/2011

tapahtumia

Toimitus/redaktion Turun kaupungin keskushallinto Strategia ja viestintä Yliopistonkatu 27a, 20100 Turku / Åbo stads centralförvaltningen Strategi och kommunikation Universitetsgatan 27a, 20100 Åbo Vastaava toimittaja/ Ansvarig redaktör Seppo Kemppainen (seppo.kemppainen@turku.fi) Päätoimittaja/ Huvudredaktör Hannu Waher (hannu.waher@turku.fi) Taitto/Layout Zeeland Turku Oy

Tee oma kesäsi!

dessä on huippukesä. Turku on joka kesä täynnä tapahtumia, mutta tuskin koskaan aikaisemmin on samaan kesään mahtunut niin runsaasti tapahtumia ja tilaisuuksia kuin tulevana kesänä.

Kulttuuripääkaupunkivuoden viralliseen ohjelmaan kuuluu noin 150 hanketta, joihin liittyviä tilaisuuksia on vuoden kuluessa tuhansia. Tämän lisäksi kesän ja koko vuoden aikana Turussa järjestetään suuri joukko muita tapahtumia. Vaikka nämä eivät kuulu juhlavuoden viralliseen ohjelmaan, ne järjestetään Turussa tänä vuonna nimenomaan sen takia, että käynnissä on kulttuuripääkaupunkivuosi. Tapahtumakalenterista on helppo poimia esimerkkejä tapahtumista, jotka nimitys kulttuuripääkaupungiksi on tuonut mukanaan. Kansallisen veteraanipäivän valtakunnallinen pääjuhla järjestettiin jo huhtikuussa. Teknisen sektorin valtakunnalliset Yhdyskuntatekniikkamessut täytti Turun hotellit toukokuussa.

Painopaikka/Tryckeri Jaakkoo-Taara Oy Painoprisma Painosmäärä/Upplaga 14 100 kpl/st Kannen kuva/Omslagsbilden Sini Silván Turun pualest -lehden ilmestymisaikataulu: • nro 4/11 ilmestyy viikolla 38 (19.–23.9.2011). Aineiston deadline 26.8.

Kesäkuussa laulu raikaa, kun Tangomarkkinoiden semifinaalit ja suomenruotsalaiset laulu- ja musiikkijuhlat pääsevät vauhtiin. Pian tämän jälkeen karjalaiset tulevat omille kesäjuhlilleen, ja sitä tuskin voi kukaan olla huomaamatta. Samanaikaisesti voi toki keskittyä vuoden komeimpaan ilmailunäytökseen, jos se tuntuu mielenkiintoisemmalta. Suomi on kaikkien ulkosuomalaisten sydämissä – miksei muidenkin. Heidän oma tapahtumansa järjestetään heinäkuun alussa. Urheiluhenkisille muistutukseksi, että myös Kalevan kisat järjestetään tänä vuonna Turussa. Ehostettu Paavo Nurmi -stadion ottaa vastaan yleisurheilun kansallisen parhaimmiston elokuun alussa. Musiikin nälkäisille on tietysti tarjolla kaikki normaalit ruisrockit, laiturit ja musiikkijuhlat. Ekstraa on tarjolla elokuussa, kun valovoimaisin divamme Karita Mattila jättää valonheittimet varjoonsa. Kesän maukkain herkkupala saattaa olla yllättäen Esa Pasan keikka Uittamon lavalla.

Toimitus pidättää oikeuden tarpeen vaatiessa lyhentää ja muokata tekstejä. Toimitus ei vastaa pyytämättä lähetetystä materiaalista. Lisätiedot: http://netku/tupu

Suurten purjelaivojen juhlaan olemmekin jo tottuneet, emme missään nimessä kuitenkaan kyllästyneet. Lämmin elokuun pimenevä yö ja Aurajoen täyttävä kulttuuriregatta – odotettavissa on taas unohtumattomia elämyksiä. Kaikkea mahdollista on siis tarjolla. Saattaa tässä runsauden pulassa toki käydä niinkin, että kaikkein parhaimmalta tuntuu sittenkin se hyvin muotoutunut lepolassi omalla pihalla. Rientoihinhan ehtii aina myöhemminkin. Ottakaa omanne kesän tarjonnasta. Kaikille Turun pualest -lehden lukijoille nautinnollista kesää!

Seppo Kemppainen tiedotuspäällikkö 2

Turun pualest

Teksti ja kuvat: Elina Syrjänen

Kotihoito ja palvelutalo yhdistivät voimansa

Piristystä ikäihmisille Musiikki soi ja tyytyväisyys paistaa läsnäolijoiden kasvoilta. Kotihoidon ja palvelutalon yhteistä virkistäytymispäivää vietetään iloisissa tunnelmissa Hövelin liikekeskuksessa. Loistavaksi osoittautunut idea sai alkunsa, kun kotihoidon asiakkaille kaivattiin toimintaa ja virikkeitä.

apahtuman taustalla on kaksi naista, Turun sosiaali- ja terveystoimen Hövelin palvelutalon esimies Tuula Tanninen sekä Kotihoito Pansio-Jyrkkälän esimies Maija Vesterinen. Virkistyspäivään osallistui Pansio–Jyrkkälän kotihoidosta 12 asiakasta ja suurin osa Hövelin palvelutalon 30 asukkaasta. Turun kaupungin logistiikka järjesti kotihoidon asiakkaille kuljetuksen Höveliin. – Kotihoidon asiakkaat pääsevät samalla tutustumaan Hövelin palvelutaloon ja sen asukkaisiin. Toiminta tulee varmasti saamaan jatkoa, Tanninen sanoo ja paljastaa, että kesäksi on jo suunnitteilla grillijuhla. Ympärivuorokautisessa hoidossa tällainen virkistäytymistoiminta on osa työskentelytapaa. Esimerkiksi Hövelissä työskentelee virikevastaava, jonka tehtävänä on järjestää vanhuksille tekemistä. – Toimintaa kehitetään ja sillä on esimiesten sataprosenttinen tuki. Vaikka paljon puhutaankin siitä, miten huonosti vanhuksilla asiat ovat, niin paljon on myös hyvää, Tanninen kertoo. Vesterinen kertoo, että esimiehiltä on tullut erittäin myönteistä palautetta. – Eikä tämän järjestäminen pelkästään kotihoidossa olisi ollut mahdollistakaan, hän jatkaa.

Tanssia karaoken tahtiin.

Anna lahjaksi aikaa Mukana tapahtumassa oli palvelutalon kanssa samassa rakennuksessa toimiva Kahvila-ravintola Höveli, joka järjesti karaoken ja tarjosi hernekeittoa sekä kahvia. Karaokeyrittäjä Katriina Lehmus sekä Kahvila-ravintolan omistaja Titta Halonen haluavat haastaa kaikki yritykset mukaan vastaavaan toimintaan. Molemmille yhteistyö Hövelin palvelutalon kanssa on mieluista ja tuttua, sillä jo kahtena vuonna he ovat olleet toteuttamassa vanhusten joulutervehdystä Hövelissä. – Jokainen yritys voi osallistua mahdollisuuksiensa mukaan. Ideana on antaa lahjaksi aikaa, sillä aina ei raha ole kaikki kaikessa, Lehmus sanoo. Halosen mielestä kaikki yritykset pystyvät järjestämään jotakin. – Tämä on meidän juttumme, joku muu yritys voi tarjota jotakin muuta, vaikka ulkoilua tai lukemista, hän toteaa.

Karaoke tekee hyvää Tilaisuudessa mukana oli myös joukko karaokeharrastajia, jotka säännöllisesti laulavat Katriinan karaokessa. Hövelissä asuvat Arja-Liisa Ojanto sekä Aini Turunen pääsivät myös mikrofonin varteen.

Katriina Lehmus (vas.) ja Titta Halonen olivat toteuttamassa vanhusten joulutervehdystä Hövelissä.

– Tuntuu hyvältä. Siitä on kauan, kun olen viimeksi laulanut, Ojanto kertoo. Myös Turunen vakuuttaa tyytyväisyyttään. – Ihan mukavalta tuntuu, erittäin hyvältä, hän sanoo, ja tunnustaa, ettei ole ikinä aikaisemmin laulanut karaokea. Karaokeharrastaja Saana tuli Mynämäeltä saakka Höveliin laulamaan ja samalla laulattamaan. – Karaoke on minulle henkireikä ja harrastan sitä 3–4 kertaa viikossa. Tämä on kuitenkin ensimmäinen kerta, kun laulan vanhuksille. Uusi yleisö hiukan jännittää, hän naurahtaa. •

Turun pualest

Lounaisrannikon keskuskaupungit Turku, Pori, Rauma ja Uusikaupunki käynnistivät vuoden alussa uudenlaisen kehittämisyhteistyön. Maaliskuussa LOURAyhteistyötä ryhtyi koordinoimaan lounaisrannikkoyhteistyön asiamies, HK Pipa Heinonen.

LOURA-asiamies Pipa Heinosella

on isäntiä ja emäntiä neljässä kaupungissa

ipa Heinosen asemapaikkana toimii kaupungin keskushallinto ja siellä Turun seudun kehittämiskeskuksen (TSeK) tilat. Uuden asiamiehen työmaahan kuuluvat kuitenkin kaikki neljä Lounaisrannikon keskuskaupunkia. – Emäntiä ja isäntiä on neljässä kaupungissa, ja erilaisia toimijoita ja sidosryhmiä hirveä määrä ympäri Varsinais-Suomea ja Satakuntaa. Olen päivittäisessä yhteydessä muihin kaupunkeihin, ja vierailut pitkin Lounaisrannikkoa on sovittu jo pitkälle kalenterissa, Heinonen esittelee työkenttäänsä.

ja matkailun aloilla. Jo maaliskuussa käynnistynyt MERIDIEMhanke on yksi esimerkki Lounaisrannikon kaupunkien uudesta yhteistyöstä. Myös yhteistä kasvurahastoa käynnistellään. – Se, että kahden alueen kaupungit tekevät tällaista yhteistyötä, on jopa historiallista, ja näin isolla volyymillä ainutlaatuista Suomessa. Työ- ja elinkeinoministeriö onkin osoittanut suurta kiinnostusta LOURA-prosessia kohtaan, Heinonen toteaa.

Nopea, ketterä ja avarakatseinen

Pipa Heinonen on aiemmin toiminut samankaltaisissa tehtävissä Kanta-Hämeessä, jossa hän työskenteli maakunnallisen korkeakoulu-, tutkimus- ja kehittämisyhteistyöverkoston vetäjänä. Tätä ennen hän työskenteli valtioneuvoston kansliassa ilmasto- ja energiapoliittisen

LOURA-asiamiehen työ jakautuu karkeasti kahteen päätehtävään: koordinointiin ja kehittämiseen. Asiamies toimii yhteistyössä keskuskaupunkien valmistelu-, kaupunginjohtajaja ohjausryhmien kanssa, sekä koordinoi eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Toisaalta varsinkin alussa koko kehittämisvyöhykemallin rakentaminen teettää paljon työtä. – Tavoitteena on saada tehokas ja ketterä, avarakatseinen toimintamalli, jossa mennään toiminta edellä, byrokratiaa välttäen, Heinonen kuvailee. LOURA-yhteistyön puitteissa toimii kymmenen Lounaisrannikon kaupunkeja yhdistävää lippulaivahanketta, esimerkiksi meriosaamisen, energiatekniikan, innovaatioiden 4

Turun pualest

Aikaisemmin Kanta-Hämeen kehittäjänä

tulevaisuusselonteon tiimissä. Neljä vuotta ehti myös vierähtää Brysselissä erityisavustajana Euroopan parlamentissa. – Tässä työssä minun on hyvä hypätä liikkuvaan junaan, kun yhteistyöstä on jo sovittu, sekä teemoja ja sisältöjä rakennettu valmiiksi. Minun täytyy panostaa siihen, että opin tuntemaan eri toimijat, ja heidän toiveensa LOURA-yhteistyöstä. Työnkuvani muotoutuu vielä matkan varrella monta kertaa, Heinonen arvelee. Asemapaikka TSEK:n tiloissa on Heinoselle mieluinen. Asiamies virittelee jo yhteistyötä kerroksen naapureiden, Rakennemuutostoimiston sekä koheesio- ja kilpailukykyohjelman kanssa. – Jos Turun kaupunkikonsernia miettii, on TSEK monella tapaa oikea paikka minulle. Synergiaetujen lisäksi täällä on hirveän hyvä henki ja mukava työyhteisö. • Teksti ja kuva: Samu Valleala

Mikä? Lounaisrannikon yhteistyömalli eli LOURA. Mitä? Tiivistää Turun, Uudenkaupungin, Rauman ja Porin yhteistyötä. Miten? Konkreettisella yhteistoiminnalla ja uudenlaisilla kehittämismalleilla Kehittämisen kärkinä muun muassa meri- ja energiaosaaminen ja matkailu. Miksi? Tavoitteena vahvistaa kaupunkeja houkuttelevana liiketoiminta- ja asuinympäristönä. • www.turku.fi/loura

Turku kouluttaa

Teksti: Salla-Maria Alanen Itämerihaasteen koordinaattori, Centrum Balticum Kuvat: Hannu Waher

öljyntorjujia Haalarit niskaan, lapio käteen, ämpäri toiseen – ja rannalle, mars! Turun kaupungin henkilöstöstä koottu ryhmä valmistui huhtikuussa öljyntorjunnan ryhmänjohtajiksi. Koulutuksessa kävi selväksi, jokainen vapaaehtoinen on tositilanteessa kullan arvoinen.

ljyntorjuntakoulutuksen järjestäminen oli osa Turun kaupungin sitoumusta Itämeren suojelutyöhön, jonka se teki yhdessä Helsingin kaupungin kanssa vuonna 2007. Tuolloin tehdyn sitoumuksen julkistamisen yhteydessä käynnistettiin Itämerihaaste-kampanja, jonka tarkoitus on kannustaa ja tukea organisaatioita niiden vapaaehtoisessa Itämeren suojelutyössä. Itämerihaasteessa organisaatiot osoittavat sitoumuksensa muotoilemalla oman Itämeri-toimenpideohjelmansa. Turun ja Helsingin ohjelma koostuu kahdeksasta teemakokonaisuudesta, joita ovat muun muassa hajakuormituksen ja pistekuormituksen vähentäminen sekä laivaliikenteen päästöjen vähentäminen. Keväällä 2011 ohjelmaan lisättiin uusi teema: öljyntorjuntavalmiuden kehittäminen. Päivitys konkretisoituu Turussa kaupungin työntekijöille mm. öljyntorjuntakoulutuksena.

Koulutuksella valveutuneita työntekijöitä Ensimmäinen reilun 20 hengen ryhmä aloitti kaksipäiväisen öljyntorjuntakurssinsa marraskuussa 2010 teoriakoulutuksella ja jatkoi huhtikuussa 2011 käytännön harjoituksella. Koulutuksen jälkeen osallistujat voivat toimia noin 10 hengen vapaaehtoisryhmien ryhmänjohtajina. Koulutuksen käytännön harjoituspäivä järjestettiin aurinkoisessa Ruissalossa. Lyhyen teoriakertauksen jälkeen jokainen sai suojavarusteet päällensä, jotta voitiin harjoitella rannalla liikkumisen perusteita: miten keruuvälineitä – aivan tavallisia ämpäreitä, muovilapioita ja jätesäkkejä – käytetään, ja missä kukin ryhmän jäsen saa rannalla liikkua. Palveluesimies Nina Helin sosiaali- ja terveystoimesta totesi, että koulutus oli mielenkiintoinen. – On aivan toista vain suunnitella auttavan-

sa kuin käydä kokeilemassa, miltä tuntuu jo lyhytkin aika rannalla kyykistelyä pienen lapion ja ämpärin kanssa.

Voimat koetuksella Monelle kurssilaiselle tuli varmasti yllätyksenä, miten kuluttavaa siivoustyö on. Jo pelkästään suojavarusteiden pukeminen vaatii parin apua. Keruutyö on hidasta ja fyysisesti raskasta puhumattakaan henkisestä rasituksesta. Yksi vapaaehtoinen käy läpi vain pienen alueen, eikä kaikkea öljyä saada koskaan siivottua. Jokaista öljyyntynyttä lintua ei voida pelastaa. Epätoivon tunteet ovat varmasti lähellä. Koulutusta WWF Suomesta järjestämässä ollut meriasiantuntija Vanessa Klötzer muistuttikin kurssilaisia usein ryhmänjohtajan roolista. Todellisessa kriisitilanteessa ryhmänjohtajien tulee pystyä paitsi ohjaamaan ryhmäänsä käytännön työssä, mutta myös tunnistaa ajoissa vapaaehtoisten väsymys ja ylläpitää työmotivaatio.

Ei yksin öljysotaan Vaikka kurssi oli mielenkiintoinen ja yhdessä harjoittelu hauskaa, ei kukaan kouluttautuneista halua päästä tositilanteeseen kokeilemaan osaamistaan. Mikäli öljyntorjuntatilanteeseen kuitenkin joskus joudutaan, tulee mökkiläisten, saaristossa ja rannikolla asuvien sekä huolestuneiden kaupunkilaisten aina ennen rantaan ryntäämistä ottaa yhteys viranomaisiin ja huolehtia itselleen asianmukaiset suojavarusteet. Yhdessä suunnitelmallisesti toimimalla voimme auttaa Itämerta ja luontoa tehokkaimmin. Uusista koulutuksista tullaan aikanaan tiedottamaan NeTkun kautta. •

Lisätietoja: www.itamerihaaste.net

Turun pualest

AMK:n toimipisteessä Salossa tyytyväisiä työntekijöitä Teksti: Tiia Laakso Kuva: Johanna Stenroos-Vuorio

urun kaupungin henkilökuntaa työskentelee myös Salossa. Turun ammattikorkeakoulun Salon toimipisteessä on tyytyväistä väkeä. Kooltaan se on juuri sopiva, ainakin, jos kysyy henkilökunnan mielipidettä. "Helppo tulla ja helppo toimia" ja "kaikki tuntevat toisensa" ovat yleisiä kommentteja. Opiskeluvalikoimaan kuuluu muun muassa tietojenkäsittelyä ja hoitotyötä. Ammattikorkeakoulun toiminta käynnistyi Salossa Turun AMK:n ja Varsinais-Suomen väliaikaisen ammattikorkeakoulun fuusiossa vuonna 2000. Salo on aina ollut AMK:n Turun ulkopuolisista toimipisteistä suurin. Vaikka AMK:n Loimaan ja Uudenkaupungin toimipisteiden nuorten koulutus päättyy tämän vuoden syksyllä, Salossa toiminta jatkuu. Henkilökuntaa Salossa on 80, joista 58 toimii opetustehtävissä ja 22 muissa, esimerkiksi IT-palveluissa, opintotoimiston ja kirjaston tehtävissä. Moni henkilökunnasta työskentelee sekä Turussa että Salossa. Salossa ammattikorkeakoululla on kolme opetuksen tulosaluetta: Hyvinvointipalvelut, Terveysala ja Tietoliikenne ja sähköinen kauppa. Koulutusohjelmia ovat sosiaaliala, hoitotyö, englanninkielinen nursing, liiketalous, tietotekniikka ja tietojenkäsittely. Samassa ra-

kennuksessa toimii myös Turun yliopiston informaatioteknologian laitos.

”Ei liian iso, mutta ei myöskään liian pieni” Alkuaan Salon toimipisteen työntekijöiden huoneet jaettiin niin, että eri alojen ihmiset istuivat sujuvasti sekaisin – ratkaisu edesauttoi keskinäistä tutustumista ja yhdessä toimimista. Toki tämä on myös haasteellista. Toimipisteen henkilökunta asuu Salon seudulla, mutta moni kulkee työmatkansa myös Turun ympäristöstä. Näin tekee esimerkiksi Salossa noin vuoden ajan liiketalouden yliopettajana toiminut Jussi Puhakainen. Hän kokee pienen toimipisteen ilmapiirin varsin positiivisena. – Ulkopuolistenkin on ehkä helpompi lähestyä pientä yksikköä ja sen ihmisiä kuin isoa, koko AMK:n organisaatiota, hän totetaa. Samaa vakuuttaa IT-pääsuunnittelija Kati Asp – Kaikki tuntevat toisensa ja siksi yhteistyö sujuu jouhevasti.

Yhteistyötä Salon seudun kanssa Ammattikorkeakoulun maakunnallisten toimipisteiden koulutustarjonnan pitää vastata alu-

een elinkeinoelämän tarpeisiin. Salon seutu on ollut maan johtava elektroniikkatuotannon keskus. Tähän liittyvätkin Salon nykyhetken ja tulevaisuuden isot haasteet, jotka vaikuttavat myös AMK:n toimintaan. Tärkeä yhteistyötaho Nokia ja sen tuotannon leikkaukset eivät kuitenkaan näytä kohdistuvan, ainakaan pahimmalla mahdollisella tavalla Saloon, joten ikävimmät uhkakuvat eivät näytä toteutuvan. Aikojen muuttuessa hyvä esimerkki koulutustarjonnan sopeutumisesta on tietojenkäsittelyn ja liiketalouden koulutusohjelmien yhteistyö opiskelijoiden osuuskuntatoiminnan kehittämisessä. Turun AMK:n Salo Bisnesakatemia starttaa syksyllä. Tärkeitä yhteistyötahoja AMK:lle ovat myös Salon aluesairaala ja muut Salon alueen terveydenhuollon toimijat. – Myös opiskelijat on huomioitu seudulla hyvin, Salon kaupungin brändityöryhmässä on ollut mukana opiskelijoitamme, kertoo Puhakainen. Tämän kevään yhteishaussa Salossa nuorten koulutuksista suosituin oli hoitotyön koulutusohjelma. Aikuisten koulutusohjelmista Salon sosiaalialan koulutus oli kaikista AMK:n aikuisten haussa olevista kohteista suosituin suhteessa aloituspaikkojen määrään. •

Turun AMK:n Salon toimipiste: Ylhäistentie 2, Salo Koulutusohjelmia Salossa: Liiketalous, Tietojenkäsittely, Tietotekniikka, Sosiaaliala, Hoitotyö, Nursing. Henkilökuntaa: 80 Opiskelijoita: yli 800 6

Turun pualest

Teksti: Riikka Kauppila

Vesilaitoksella maksettiin hyvästä työstä ja ajattelusta Vesilaitoksen työnjohtaja ilmoitti alaisensa esimerkillisestä toiminnasta saneeraustyömaalla. Tapaus käsiteltiin aloitetoimikunnassa, joka päätti palkita työntekijän. Aloitteen ansiosta työ nopeutui noin viikolla ja toteutuksen kustannussäästö oli noin 12 000 euroa.

-O

lisihan työntekijä voinut pitää suunsa kiinni ja kaupunki olisi maksanut viulut, mutta meillä on perinteenä, että työn tekemisen lisäksi maksetaan myös ajattelusta, Vesilaitoksen johtaja Irina Nordman sanoo. Aloitteeksi ei riitä pelkkä idea, vaan pitää olla konkreettinen suunnitelma. – Lähtökohtana on, että työyhteisö hyötyy aloitteesta jotenkin. Aloitteet eivät voi olla kovin työläitä tai kalliita, Nordman kertoo. Vesilaitoksen aloitesysteemi on ollut käytössä reilut 10 vuotta. Aloitteet käsittelee yhteistoimintaryhmä. Aloitetoiminta ei ole ollut erityisen aktiivista ja viimeksi aloitepalkkio maksettiin vuonna 2004. Nordman toivoo, että aloitetoiminta kiinnostaisi huomattavasti nykyistä enemmän. Aloitetoiminnan ei saisi jäädä esimiehen aktiivisuuden varaan. – Olisi hyvä, että henkilöt itse nostaisivat

omat ideansa aloitteiksi. Johdon tehtävänä on aktivoida toimintaa, jotta ilmapiiri olisi avoin uusille ideoille. Tässä tapauksessa palkittiin jo tehdystä työstä, mutta olisi hyvä, että löytyisi myös aloitteellisuutta. Aloitepalkkio on sopiva palkitsemismuoto niillä toimialoilla, joilla tulospalkkausta ei ole käytössä.

Kannustusjärjestelmiä joka lähtöön Kaupunkikonsernissa ei ole yhtenäistä aloitepalkkiota koskevaa ohjeistusta. Hyödyn laskemisen koettiin olevan liian hankalaa eri toimialoilla. – Esimerkiksi sairaanhoidon työn tehostamiseen liittyvien ideoiden mittaaminen ei ole yhtä helppoa kuin teknisellä sektorilla. Mittaristo ei kuitenkaan kohtelisi kaikkia tasapuolisesti, henkilöstöjohtaja Marja Salmi-Tuo-

minen kertoo. – Aloitepalkkiosäännöstö lopetettiin 90-luvun alussa. Kunnallinen sopimusjärjestelmä muuttui ja nykyään henkilöstöä voidaan palkita monella muullakin tavalla. Tällä hetkellä on käytössä henkilökohtaiset lisät, tulospalkkausmahdollisuus sekä kannustuslisä, joita ei ennen ollut. Hyvästä aloitteellisesta toiminnasta voidaan maksaa kannustuslisää. Palkitsemistapoja on useita, mutta haasteita on muitakin. – Me mietimme myös sitä, miten asiantuntijoiden osaamista voisi hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla. Se on myös parempaan johtamiseen kannustavaa toimintaa, henkilöstöjohtaja pohtii. Esimerkiksi keskushallinnon haasteena on niin kutsuttu ”siiloissa työskentely”. – Tällä hetkellä on aivan liian vähän toimialueet ylittävää yhteistyötä. •

Kuule nuoria Aloitekanavassa H elppo ja nopea väylä toteuttaa nuorten kuulemista on Aloitekanava.fiverkkodemokratiapalvelu, joka toimii Turussa ja yli 140 muussa kunnassa. Aloitekanavassa kaikki hallintokunnat voivat kysyä nuorilta heitä koskevista asioista ja nuoret voivat esittää omia ideoitaan. Aloitekanava mahdollistaa ajasta ja paikasta riippumattoman mahdollisuuden kuulla nuoria.

Nuorten ideat esiin helposti Nuori voi kirjoittaa ideoita kotikuntansa Aloitekanavaan kaikkien luettavaksi ja kommentoitaviksi. Puoltavia kommentteja saaneista ideoista muotoillaan aloitteita, jotka siirtyvät eteenpäin Aloitekanavan seuraavaan vaiheeseen ja kunnan moderaattorit toimittavat kannatusta saaneet aloitteet asiasta vastaavalle taholle. Aloitekanava on ollut toiminnassa Turussa syksystä 2009 asti ja palvelu on vähitellen saatu nuorten tietoisuuteen. Turun Aloitekanavaan tähän mennessä tulleet ideat käsittelevät useimmiten liikennettä, ympäristöä ja harrastuksia. Turun Aloitekanavassa voi tällä hetkellä ideoida ja kommentoida rekisteröitymättä, joten Aloitekanavassa toimiminen on helppoa. Turku osallistuu vuoden 2010 lopussa alkaneeseen pilottikokeiluun, jossa rekisteröitymistä ei vaadita.

Haluatko kysyä nuorilta Aloitekanavassa?

Hallintokunnat saavat kysymyksensä Aloitekanavaan olemalla yhteydessä moderaattoreihin. Heidän kanssaan voi myös keskustella kysymysten sisällöstä ja nuorille sopivasta kysymysten muotoilusta. Liian monia asioita tai todella laajoja kokonaisuuksia ei kannata kysyä yhdellä kertaa. Kysely voidaan laittaa suoraan Aloitekanavaan tai sinne voidaan linkittää esimerkiksi Webropol-kysely. Kun kommentointiaika on päättynyt, moderaattorit kokoavat kommentit ja toimittavat ne asian kuultavaksi asettaneelle taholle. Tämän jälkeen moderaattori päivittää seurantavaiheeseen tiedot siitä, miten kommentit

on otettu huomioon tai miten asian käsittely on edennyt. Aloitekanavan Kunta kysyy -osiossa on tähän mennessä kysytty muun muassa nuorisoasiainkeskuksen toiminnoista, liikenneturvallisuudesta, nuorten liikuntapalveluista ja kulttuuripääkaupunkiasioista. Toukokuussa toteutettiin seutukunnallinen opetuksen laatukysely ja Aloitekanavassa on tehty myös seutukunnallisia nuorten vaikuttamiskyselyjä. • • Verkkopalvelu osoitteessa www.aloitekanava.fi • Turun oma Aloitekanava sijaitsee osoitteessa www.aloitekanava.fi/turku • Moderaattoreiden yhteystiedot löyty- vät NeTkusta: netku/aloitekanava

Turun seudun Aloitekanava-moderaattorit kokoontuivat keväällä moderointikoulutukseen.

Teksti: Emmi Pulli ja Ann-Mari Lehti • Kuva: Pekko Seppälä Turun pualest

HOMMISSA

Voimakaksikko huolehtii leirikeskuksesta tuhansille

Jari Peri ja Joanna Snäll vastaavat kahteen pekkaan Sauvossa Ahtelan nuorisoleirikeskuksesta, jossa voi olla kesäisin jopa tuhansien osanottajien suurleirejä. Vuosittainen asiakasmäärä, noin 20 000 henkiloä, on komea luku.

Turun pualest

Teksti ja kuva: Sini Silván

Viisikymmentä kilometriä Turusta on joskus elämää suurempi etäisyys. Kun Ahtelasta soitetaan vaikka tiukan paikan tullen putkimiestä apuun, on ensin kerrottava, missä Ahtela on. Nuorisoleirikeskus Sauvossa on Turun kaupungin omistama ja Turun nuorisoasiainkeskuksen hallinnoima alue. Ohjaaja Joanna Snäll ja aluehoitaja Jari Peri pitävät alueesta huolta ympäri vuoden.

o Ahtelan portilta aukeaa merimaisema ja alue, joka on viimeistä männynkäpyä myöten kuin luotu leirielämään. Kevään merkkejä leirikeskuksessa ovat päiväkodit, jotka alkavat käymään päiväretkillään. – Sata lasta päivässä, useita bussilasteja päivässä ja myös leirikoulut alkavat toukokuussa, Jari Peri kertoo. Jari Peri ja Joanna Snäll pitävät huolta, että puitteet kaikenlaisille leireille ovat kunnossa. Periä työllistää se, että leirialueen yhdellä kolkalla, jalkapallokentän tuntumassa, rakennetaan uutta huoltorakennusta. – Kevät on aina kiireisintä aikaa, talven jälkeen alue on saatava kuntoon: ranta, veneet, kanootit, kenttävedet ja kesän huoltorakennukset sekä alueen turvallisuus. Lisäksi keväällä on paljon tarkastuksia, kesän leirien ja tulevien suurleirien kokouksia, Peri listaa. Joanna Snäll pistää rivakasti mökkejä kuntoon: verhoja, patjoja ja patjanpäällisiä pistetään vaihtoon, jotta mökit ovat kunnossa kesäsesongin ajan. Sama suursiivous tehdään jälleen syksyllä. Sauvon Ahtelassa on 45 hehtaaria työmaata. Lukuisia huolto- ja majoitusrakennuksia sekä pikkumökkejä riittää.

Kaikille samat säännöt – Täällä siivoaa asiakas, Peri kertoo. Siksi Snälliltä vaaditaankin joskus ankaraa ilmettä. – Hän joutuu olemaan paha poliisi, Peri nauraa, mutta totta toinen puoli. Iso leirikeskus ei pyöri ilman, että sään-

nöistä pidetään napakasti kiinni. Asiakkaat jättävät alueet siihen siistiin kuntoon, jossa ne olivat heidän tullessaan. Alueella ei käytetä alkoholia. Säännöistä kannattaakin pitää kiinni, jotta upea leirialue hienoine hiekkarantoineen pysyy kunnossa. – Rantaviivaa meillä on kilometri, Peri kertoo.

Huoltomestari ja eräopas Peri on koulutukseltaan huoltomestari ja tullut aluehoitajaksi Ahtelaan jo vuonna 1992. – Tänään ajelen mönkijällä ja tiistaina olen menossa Helsinkiin opetusministeriöön, hän kertoo. Ahtela on yksi valtakunnallisen nuorisoleirikeskusyhdistyksen jäsenistä. Peri on ollut aikanaan perustamassa yhdistystä Turun kaupungin edustajana. Työt siis vaihtelevat; kun yhtenä päivänä on lapion varressa, voi toisena päivänä olla tapaamassa sidosryhmiä edustuslounaalla. Snäll on aloittanut määräaikaisena työntekijänä, mutta Perin kannustamana hankki erä- ja luonto-oppaan ammattitutkinnon Turun AKK:ssa vuonna 2005. Snäll on alun perin lähtöisin Puolasta. Ja vaikka hänellä oli jo agronomin koulutus, auttoi suomalainen ammattitutkinto vakinaistamaan ohjaajan työn Ahtelassa. Koulutus paransi kielitaitoa ja sitä kautta löytyi ikioma vankka ystäväpiiri Suomesta. Ahtelan kannalta koulutus merkitsee, että Snäll voi tarvittaessa järjestää palvelupaketti-

na luontoon liittyvää ohjelmaa. Koulutus avasi myös silmiä siinä, miten isojenkin leirien turvallisuudesta huolehditaan, että luvat ja vastuuhenkilöt ovat aina kunnossa.

Snäll ja Peri valmiita kaikkeen – Täällä pitää hypätä traktorin puikkoihin ja osata aurata lunta, Snäll sanoo. Onpa hän joutunut lähes putkimiehenkin rooliin. Mitä tahansa voi sattua ja leikki on kaukana, kun on tuhansia leiriläisiä – ja vedentulo yllättäen lakkaa tai vessat eivät vedä. Snällillä on myös hyvä kielitaito: suomen lisäksi hän puhuu puolaa, englantia ja venäjää. Kaikkia tarvitaan Ahtelassa. – Kansainvälistä toimintaa on aika paljonkin. Täällä on runsas 20 000 kävijää vuodessa, ensi vuonna on kolme suurleiriä, joissa on 4000 leiriläistä kerrallaan. – Tyky-päivät, pikkujoulut, seminaarit, lautakuntien kokouspäivät – täällä on loistavat puitteet. Löytyy isompia ja pienempiä edullisia majoitusrakennuksia, jossa on pedit ja peitot jokaiselle, hyvin varustetut keittiöt. – Vaikka kesällä on vilskettä, muina aikoina on paljon tilaa ja edullista viettää päivä Ahtelassa tai yöpyä paikan päällä, saunoa ja vaikka meloa, Peri ja Snäll kutsuvat. Snäll ja Peri vastaavat tiloista ja kokonaisuudesta. Kesällä on lisäksi apuna pari kesätyöntekijää, mutta vapaapäiväkään ei silti aina ole vapaapäivä. – Työ vaatii joustoa, jokainen päivä on erilainen. •

Turun pualest

AMMATTILAISTEN VINKKI

Teksti ja kuvat: Jarmo Linkosaari

Ammattilaisen vinkki on lehden uusi vakiopalsta, jossa Turun ammatti-instituutin opettajat ja opiskelijat antavat vinkkejä ja ideoita käytännön töihin.

Västäräkistä vähäsen… grillauksesta ei päivääkään

Iloiset grillaajat, vas. Ella Ala-uotila, Mikaela Lindqvist ja lehtori Carina Heinonen

Taas on se aika vuodesta, jolloin kaikki mahdollisuuksien mukaan siirtävät talvikeittiönsä ulkotiloihin, ja grilleissä valmistuvat niin vartaat, lihat, kalat kuin kasviksetkin leudon kesätuulen saattelemina.

i ole sitä niemen notkoa eikä saarelmaa, jossa ei kesäviikonloppuisin grillattaisi, ja näin kesän alussa kaikki lehdet ovat täynnä mitä moninaisimpia ohjeita oikeaan grillaukseen. Tämän kertainen ammattilaisen grillausvinkkimme ei monimutkaisuudellaan häikäise, mutta helpottaa emännän tai isännän työtä kovasti. – Ohjeen raaka-aineena olevat possun rimpsuluut ovat todella herkullisia grillattuna, mutta vaativat melko pitkän ajan kypsyäkseen, jolloin lihat helposti palavat, toteaa vinkin antaja lehtori Carina Heinonen Turun ammatti-instituutista. Carina on pitkän linjan ammattilainen, joka tunnetaan myös monen nuoren Taitaja-valmentajana viime vuosilta. Carinalla on helppo niksi, jolla lihojen palaminen vältetään. Rimpsuluut kannattaa esikypsentää keittämällä. – Kesäisissä grillausolosuhteissa on hyvinkin haasteellista säilyttää lihoja oikeassa lämpötilassa, joten esikypsentäminen parantaa myös ruoan säilyvyyttä. Ja suuremmankin satsin grillaus sujuu sutjakkaammin, kun grillissä annetaan vain loppusilaus. – Grilliruuan keittämistä ja sen jälkeen marinointia ei tule vaan kovin helposti ajatelleeksi, 10

Turun pualest

vinkkaa Carina ja muistuttaa tässä yhteydessä vanhasta suomalaisesta kansanviisaudesta: joka keitetyn paistaa se hyvän maistaa. Punaviinin ystävänä tunnettu Carina suosittelee tälle ruualle reilusti olutta. – Oheisen kasvisratatouillen lisäksi grilliruuan lisäkkeeksi sopivat erilaiset salaatit, kuten kesäinen mansikoilla höystetty vihersalaatti, perinteinen fetasalaatti, kevyt Caesar-salaatti, perunasalaatti ja kuskus-salaatti. Makunautintoa täydentävät myös erilaiset tahnat ja kastikkeet. Jogurttinen yrttikastike sopii hyvin lihalle, samoin kurkulla ja valkosipulilla ryyditetty tsatsiki. •

KASVISRATATOUILLE - alumiinifoliota .. - kasviksia, esim. sipulia, kesakurpitsaa, .. .. kirsikkatomaattia, erivarisia paprikoita, fetajuustoa, suolaa, sokeria Ota alumiinifoliosta isoja paloja, pilko sipuli pieneksi ja laita foliopalan pohjalle. Kuutioi papri.. .. .. ka ja kesakurpitsa sipulin paalle, halkaise kir.. .. sikkatomaatit mukaan ja lisaa lopuksi pienet fetajuustokuutiot. Ripottele lopuksi hieman .. .. suolaa ja sokeria kasvisten paaälle. Sulje fo.. .. lio nyytiksi ja laita grilliin kypsymaan noin 10 - 15 .. .. minuutiksi riippuen lammosta.

.. .. Carinan grillausvinkit kesaan

MAUKKAAT RIMPSULUUT - 400 - 500g porsaan rimpsuj a / henkilo.. - vetta.. - suolaa - omaa tai kaupan marinadia Laita porsaan rimpsuluut kat .. .. .... tilaan ja lisaa .. .. .. kylmaa vetta paa .. l e niin, etta.. ne peittyvat kokonaan. Kun vesi kiehuu, kuori vaahto pinn .. .. .. .. .. alta ja lisaa taman jalkeen suola. Anna kiehua koh talaisella la..mmo..l a.. 45 min - 1½ tuntia. .. Kun rimpsut ovat kypsia, kaada vesi pois ja anna .. .. .. luiden jaah tya. Marinoi rimpsuluut haluama ssasi mari.. nadissa ja anna maustua kyl massa noin 12 - 24 tuntia. Ennen grillausta voit ottaa rimp sut puoli tuntia aiem.. .. .. min huoneenla..mpo..on lampotilan tasaamiseksi. Ota rimpsut marinadista ja grillaa noin 15 minuuttia sopi.. valla lammo..l a... Tarjoa kasvisr atatouillen kanssa, joka .. kypsyy grillissa samanaikaisest i rimpsujen kanssa.

Teksti: Olli Hirvonen, Kulttuurikoordinaattori

Kulttuurikummit Turun vanhainkoteihin ja palvelutaloihin

urun kaupungin kulttuuriasiainkeskus on käynnistänyt kulttuurikummiprojektin turkulaisissa vanhainkodeissa ja palvelutaloissa. Esittävän taiteen ja musiikin ym. yhdistykset ja musiikkioppilaitokset voivat ottaa kummikohteeksi jonkun palvelutalon tai vanhainkodin, missä he vierailevat säännöllisesti. Toiminnalla tuotetaan kulttuurillista hyvinvointia ympärivuorokautisessa hoidossa oleville vanhuksille ja heidän omaisilleen sekä lähiympäristön kotona asuville ikääntyneille. Toiminnalla tuetaan myös henkilökunnan jaksamista. Kummitoiminta tuo laitoksiin konsertteja, esityksiä ja taidenäyttelyitä. Kummiyhteisöt saavat itselleen hyvää mieltä, oivallisen foorumin esiintymisille ja kiitollisen yleisön. Aluksi kukin kummi tulee esiintymään 1–2 kertaa keväällä ja syksyllä.

kissa Turun kaupungin vanhusten hoitopaikoissa olisi ainakin yksi kummiyhteisö. Kulttuurikummitoiminta tukee oivallisesti muuta ikääntyneille suunnattua kulttuuripalvelua. Projekti on osa KUVA-hanketta (Kulttuuria vanhusten arkeen), jota toteutetaan yhdessä Sosiaali- ja terveystoimen ja 2011-säätiön

kanssa. KUVA-hanke on osa Turun kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmaa. •

Lisätietoja Olli Hirvonen, Kulttuuriasiainkeskus, kanslia p. 040 1925 526 olli.hirvonen@turku.fi

Täällä hetkellä kummeiksi ovat ryhtyneet: Naiskuoro Förin Flikat Mieskuoro Laulun Ystävien Veteraanikuoro Åbo Konstklubb (vaihtuva kuvataidetaidenäyttely) Turun Poliisilaulajat Horsmat Turun Naispoliisilaulajat Turun Kiikurit Marimba-ryhmä Turun lausuntakerho Tuomiokirkon kamarikuoro NOVA Mieskuoro Köörin pojat

Mukaan mahtuu

Mäntyrinteen vanhainkoti Lehmusvalkaman hyvinvointikeskus Kaskenlinnan sairaala Kerttulin vanhainkoti Kerttulin vanhainkoti Runosmäen vanhainkoti Runosmäen vanhainkoti Ruusukorttelin hyvinvointikeskus Liinahaan vanhainkoti Kaskenlinnan sairaala Portsakoti

Toimintaa pyritään laajentamaan niin, että kai-

Kaikki pystyvät vaikuttamaan

Me käytämme aivan liikaa paperia

aupunki on työyhteisönä sitoutunut kestävän kehityksen periaatteisiin. Siihen kuuluu, että kestävä kehitys huomioidaan niin budjetoinnissa kuin vaikkapa hankinnoissakin. Jokainen voi kiinnittää huomiota omiin arkisiin valintoihinsa, kuten paperin kulutukseen. Kestävän kehityksen budjetointiin vuoden 2011 talousarviossa sisältyvät kaikille hallintokunnille ja liikelaitoksille yhteisinä toimenpiteinä päästövähennyssuunnitelman laatiminen ja ekotukihenkilöiden nimeäminen sekä energiatehokkuustoimenpiteet ja kestävän kehityksen mukaiset hankinnat. Yksi hyvin konkreettinen kestävän kehityksen toimenpide on hallintokuntien ja liikelaitosten esityslistojen muuttaminen sähköisiksi vuoden 2012 aikana. Kaupunginhallituksen listat jaetaan jo sähköisessä muodossa. Paperin käyttö laski kaupungissa tasai-

sesti 2002–2007, mutta lähti vuodesta 2008 roimaan nousuun. Kaupungin painatuspalvelukeskuksen kirjanpidon mukaan tämänhetkinen kulutus on 3629 toimistopaperia työntekijää kohden vuodessa, eikä toimistotehtävissä työskentele kuin murto-osa kaupungin työntekijöistä. Luvussa ei ole mukana painotuotteita.

Ekotukihenkilöt luotsaavat yksiköt kohti kestävää tulevaisuutta Syksyn 2011 aikana koulutetaan ensimmäiset ekotukihenkilöt yksiköihin. Ekotukihenkilöiden tavoitteena on lisätä ympäristötietoisuutta työyhteisöissä ja tukea päästövähennysten saavuttamista. – Kestävä kehitys on ollut kaupungin keskeinen arvo ja päämäärä jo kauan. Oman organisaation toimintaan kiinnitetään nyt entistä enemmän huomiota. Kaikki pystyvät vaikuttamaan kestävän kehityksen tavoittei-

Teksti: Riikka Kauppila Kuva: Shutterstock

den saavuttamisessa omissa arkisissa valinnoissaan, kaupunginjohtaja Aleksi Randell kannusti toukokuun puolivälissä järjestetyssä infotilaisuudessa. •

Ekotukihenkilöitä yksiköihin – ilmoittaudu mukaan!

Lisätietoja intrassa htp://netku/keke

Turun pualest

TULO KULMIA Teksti: Ari Virta, pääluottamusmies, Turun yhteisjärjestö JHL ry Kuva: Hannu Waher

Onko henkilöstön asema

turvattu liikelaitosten muutoksessa? Kaupunki on yhtiöittämässä kaikki tuottajaliikelaitoksensa. Ensimmäisessä vaiheessa yhtiöitetään Kunnallistekniikkaliikelaitos, Viherliikelaitos, Talotoimiliikelaitos ja Kiinteistöpalveluliikelaitos. Lopullinen yhtiöittämispäätös tehdään kunkin laitoksen kohdalla erikseen Turun kaupunginvaltuustossa syksyn 2011 aikana.

atamaliikelaitoksesta tehdään myös osakeyhtiö uuden kuntalain perusteella. Uusi eduskunta hyväksynee lain kuluvan vuoden aikana. Näiden tulevien yhtiöiden on määrä aloittaa toimintansa 1.1.2012. Jätteenpolttoliikelaitoksen myyntipäätös Turku Energialle tehtiin joulukuussa 2010. Toiminta siirtyi Turku Energialle 1.1.2011.

työnantajan oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät yhtiölle luovutushetkellä kaupunki on luovuttajana vastuussa ennen luovutusta erääntyneistä työntekijöiden saatavista erääntymättömistä lomapalkkasaatavista on sovittava erikseen luovutussopimuksessa.

Henkilöstö kantaa huolta tulevaisuudestaan

Järjestöt ovat päässeet neuvottelutulokseen kaupungin kanssa seuraavista asioista:

Kaikkiaan 1 300–1 400 henkilöä tulee siirtymään uusiin perustettaviin yhtiöihin. Uusien asioiden ja haasteiden kohtaaminen voi olla hämmentävä kokemus. Huoli tulevaisuudesta on aito ja kysymyksiä riittää. Miten eläkkeiden käy? Entä vuosilomien? Millainen on uusi työnantaja ja vaihtuvatko työtoverit ja esimiehet? Mitä työehtosopimusta noudatetaan tai miten edunvalvonta hoidetaan? Näitä ja monia muita kysymyksiä esitetään järjestöjen edustajille melkein päivittäin.

• • •

Tässä muutamia faktoja:

Turun kaupunki lupaa täyden työsuhdeturvan neljäksi vuodeksi ja eripituisten palvelusopimusten kanssa työsuhdeturva säilyy osittain vuoteen 2019 asti. Yhtiöt eivät voi irtisanoa

• liikelaitosten työntekijät ja viranhaltijat siir tyvät luovutuksessa yhtiön työsuhteisik si työntekijöiksi

• • •

Turun pualest

perustettavat yhtiöt pysyvät Kuntien eläkevakuutus (Kevan) jäsenyhteisöinä ja nykyiset eläketasot säilyvät yhtiöissä noudatetaan Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n (PTY) työehtosopimusta, joka on kunnallisten sopimusten tasoinen (esim. lomat säilyvät samantasoisina) ennen luovutusta tehdään henkilöstö/siirtosopimus, jolla turvataan muita etuja ja käytäntöjä.

tuotannollisista ja taloudellisista syistä ilman kaupungin antamaa lupaa. Työterveyshuolto säilyy vähintään nykytasoisena.

Muutoksia myös edunvalvonnan rakenteisiin Työnantajaorganisaation rakenne ja muutokset vaikuttavat myös ammattijärjestöjen toimintaan ja rakenteisiin. Ainakin JHL:lle työnantajaorganisaation muutos pakottaa muuttamaan omaa yhdistysrakennetta. Nyt perustettaviin yhtiöihin saattaa kuulua jäseniä peräti yhdeksästä eri JHL:n yhdistyksestä. Näin ei voida hoitaa edunvalvontaa tai yhteistoimintaa. Jäsenten edunvalvonnan kannalta onkin välttämätöntä, että järjestöjen edunvalvontaorganisaatio saadaan vastaamaan työnantajaorganisaatiota. Tämä takaa muun muassa sen, että jäsenet tietävät paremmin, mistä edunvalvonnallista apua saa. Muutokset ovat isoja ja vaikutuksiltaan huomattavia. Epävarmuutta ja huolta on henkilöstön keskuudessa niin kaupungin palkkalistoille jäävillä kuin uusien työnantajien palvelukseen siirtyvilläkin. Vielä pitää tehdä paljon töitä, jotta yhtiöihin siirtyvien työntekijöiden asema on jatkossakin turvattu ja asiat tulee hoidettua kunnolla. •

Tietokonepeli terveystiedon opettajana

Teksti: Terhi Pinomäki Kuva: Jussi Määttä

Tyyppi hallitsee mikrobit O

ppimisen uudet menetelmät ovat ajankohtaisia kaikenikäisten oppijoiden ja opettajien keskuudessa. Turun ammattikorkeakoulussa opettajia kannustettiin uudenlaisten ja innovatiivisten oppimateriaalien kehittämiseen Kirjoita kirja -kilpailun avulla. Terveysala-tulosalueen opettajat Sanna Ojala ja Raini Tuominen sekä T&K-päällikkö Marjale von Schantz vastasivat haasteeseen tekemällä e-oppikirjan ja sitä tukevan tietokonepelin. Avuksi he saivat mediatekniikan opiskelijat Jussi Lipposen ja Joni Toiviaisen. Osallistuminen kannatti, sillä Mikrobit-peli oheismateriaaleineen voitti kilpailun.

Oppimisesta hauska kokemus Pelin tarkoituksena on oppia keskeisiä asioita mikrobien merkityksestä, arkielämän hygieniasta huolehtimisesta ja infektioiden tartunnan ehkäisystä. – Infektioiden ehkäisy ja hygieniaosaaminen ovat osa jokaisen peruskansalaistaitoja. Peli tarjoaa hauskan oppimiskokemuksen tärkeästä aiheesta, lehtori Sanna Ojala perustelee. Seikkaile ja opi mikrobimaailmassa -oppimateriaali on suunnattu ensisijassa AMK-

opiskelijoiden käyttöön, mutta se soveltunee Ojalan mukaan myös toisen asteen ja lukion opiskelijoille. Materiaalin mukana on myös opettajan ja opiskelijan oppaat. Niinpä sitä voidaan käyttää sekä itsenäiseen että opettajajohtoiseen opiskeluun.

Joustava rakenne antaa tilaa valinnoille Oppikirja on jaoteltu kolmeen asiakokonaisuuteen. Materiaaliin on myös lisätty huolellisesti valittuja linkkejä lisätiedon lähteille. Materiaali on rakennettu niin, ettei oppimisen välttämättä tarvitse edetä kronologisessa järjestyksessä, vaan aihekokonaisuuksia voi opiskella oman tarpeen ja kiinnostuksen mukaan. Kirjan ja pelin rakenteet kulkevat käsi kädessä, joten opittua vastaavat pelit on helppo löytää.

Pelaaminen vaatii hoksottimia Pelissä menestyminen edellyttää kirjassa opetettujen asioiden hallintaa. Pelin visuaalisesta ilmeestä ja toteutuksesta vastanneet opiskelijat Jussi Lipponen ja Joni Toiviainen kertovat, että tavoitteena oli rakentaa värikäs ja

interaktiivisen oppimisen mahdollistava kokonaisuus. – Pelin päähenkilö Tyyppi seikkailee erilaisissa ympäristöissä. Jokainen pelin taso sisältää useita pienempiä pelejä, jotka vaikeutuvat oppijan tiedon kasvaessa. Haastavammat tasot ovat lukittuja, kunnes pelaajan mikrobitieto on kasvanut niin paljon, että hän läpäisee aiemman tason, Lipponen ja Toiviainen kertovat. – Tasojen välillä on humoristisia tarinoita, jotka toimivat palkintoina, kun on läpäissyt edellisen tason. Pelissä on myös interaktiivinen palautejärjestelmä. Pelejä voi pelata moneen kertaan ja vertailla tuloksia keskenään. – Lisäksi vastaukset on mahdollista tarkistaa ja oppia virheistä. Kun pelejä on monta, ei pelaaminen muodostu tylsäksi, Lipponen ja Toiviainen päättävät. •

Sanna Ojala, Marjale von Schantz & Raini Tuominen (2011): Seikkaile ja opi mikrobimaailmassa. Mikrobit ja tautien torjunta. Lisätietoja: julkaisutoiminta@turkuamk.fi

Pelin suunnittelijat Joni Toiviainen (vas.) ja Jussi Lipponen

Turun pualest

Kulttuurintutkijaa

kiinnostavat ajatukset vanhuudesta Eläkkeelle jäävä tai juuri jäänyt on oivallisella näköalapaikalla kertomaan, mitä ajatuksia vanhuuteen ja vanhenemiseen liittyy. Kulttuurihistoriantutkija Annikka Konola haluaa tavoittaa eri ammateissa toimineita ihmisiä haastattelututkimukseensa. Kulttuurintutkimus ottaa askeleita, jossa ihmisen henkilökohtaiset kokemukset kiinnostavat entistä enemmän.

nnikka Konola tekee Turun yliopiston kulttuurihistorian laitoksella väitöskirjatutkimusta, jonka taustalla on kiinnostus siihen, miten vanheneminen koetaan. Konola haluaa nyt tavoittaa ihmisten ajatuksia: mitä odotuksia vanhenemiseen liittyy, kun esimerkiksi oma vartalo muuttuu. Mitä ajatellaan tämänhetkisestä ja tulevasta. Ja kysymisen aika on silloin, kun ei itse vielä varsinaisesti ole vanha. – Haluan tutkia, miten ihmiset itse kokevat ikääntymisen ja pohtivat omaa ikääntymistään. Oma odotus vanhenemisesta ja julkisuudessa esitetty kuva vanhuksista voi olla tuiki erilainen, kuin mikä on lapsuuden mielikuva vanhuudesta. Vanhukset mielletään usein yhteiskunnallisesti yhtenäisenä ryhmänä ja vanhuudesta puhutaan ongelmalähtöisesti. Vanhuutta sinänsä on tutkittu paljon, mutta usein vain sen ”suuria kuvia”. Nyt yhä enemmän kiinnostaa mikrotaso eli yksilön oma näkemys asioista.

Konola kertoo, että itse tutkimuksessakaan ei ole valmiita kysymyksiä, vaan keskustelu muotoutuu juuri haastateltavan mukaan. Haastatteluja hän tekee henkilökohtaisesti, mutta osallistuminen on mahdollista myös netissä tehtävän kyselyn kautta.

Kulttuurintutkimuksessa kääntyy uusia lehtiä Kulttuurintutkimus ottaa laajemminkin uusia askeleita, jossa ihmisten henkilökohtainen historia on yhä enemmän kiinnostuksen kohteena. Tästä suunnasta kertoo myös se, että Turun kaupungin vahvalla tuella on syntynyt uusi kulttuurisen terveys- ja hyvinvoinnin professuuri Turun yliopistoon. Konolan omaa historiaa on pitkä ura sairaanhoitajana teho-osastolla. Siellä hän kiinnostui opiskelemaan ja tutkimaan terveyttä kulttuurisesta näkökulmasta. Kuka tietää, kulttuuritutkimus voi pitkällä tähtäimellä vaikuttaa myös ratkaisuihin terveydenhoidossa. •

Eläkkeelle jäävä, osallistu väitöstutkimukseen ikääntymisen kokemuksesta ja kulttuurista Tieto siitä, miten Sinä koet vanhenemisen ja mitä tulevaisuudelta odotat, on tärkeä. Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa tietoa sekä yksilön ikääntymisen kokemuksesta että suomalaisesta ikääntymisen kulttuurista.

Voit osallistua erilaisin tavoin:

1. Jos olet juuri jäämässä tai jäänyt eläkkeelle viimeksi kuluneen vuoden aikana, ilmoittaudu haastateltavaksi ottamalla yhteyttä tutkijaan. Haastattelut toteutetaan kesän ja alkusyksyn 2011 aikana. Osalla haastateltavista on myös mahdollisuus osallistua muisteluryhmätyöskentelyyn. Naisten ja miesten ryhmät kokoontuvat Turun yliopistolla 5 kertaa syksyn 2011 aikana.

2. Jos olet yli 60-vuotias ja haluat osallistua verkossa tehtävään ikääntymiskyselyyn, kirjaudu nettiosoitteeseen http://www.webropol.com/utu.net ja kirjoita salasanaksi ikääntyminen. Jos haluat ilmoittautua haastateltavaksi tai kysyä lisätietoja tutkimuksesta, ota yhteyttä: Annikka Konola, FM, tutkija Kulttuurihistoria, 20014 TURUN YLIOPISTO puh.: 050 5245 048 s-posti: annikka.konola@utu.fi

Teksti ja kuva: Sini Silván

Turun pualest

SVENSK RESUMÉ Översättning: Pasi Pirttimäki

Åbo utbildar oljebekämpare En grupp bestående av Åbo stads personal blev färdiga gruppledare för oljebekämpning i april. I utbildningen kom fram att varje frivillig är guld värd när det är fråga om en verklig situation. Att arrangera oljebekämpningsutbildningen utgjorde en del av den förbindelse om att delta i skyddet av Östersjön som Åbo stad tillsammans med Helsingfors stad ingick år 2007. Då förbindelsen offentliggjordes drogs samtidigt igång en Östersjökampanj i syfte att sporra och stödja organisationer i deras frivilliga arbete för skyddet av Östersjön. Den första gruppen på drygt 20 personer började sin två dagar långa oljebekämpningskurs med teoriutbildning i november 2010 och utbildningen fortsatte med praktiska öv-

ningar i april 2011. Efter utbildningen kan deltagarna fungera som ledare för frivilliggrupper på ca 10 personer. De praktiska övningar som ingick i utbildningen genomfördes på det soliga Runsala. Havsexpert Vanessa Klötzer från WWF Finland var med om att ordna utbildningen och påminde kursdeltagarna om gruppledarens roll. I en verklig krissituation ska gruppledaren kunna leda sin grupp i det praktiska arbetet men gruppledaren ska också kunna upptäcka i god tid om någon av de frivilliga är trött och upprätthålla arbetsmotivationen. •

Hör de ungas röst i Initiativkanalen Nätdemokratitjänsten Initiativkanalen.fi som tagits i bruk i Åbo och i över 140 andra kommuner är en lätt och snabb kanal när det gäller att höra de ungas åsikter. I Initiativkanalen kan alla förvaltningar delta och ställa frågor till de unga om de ärenden som rör dem och de unga kan lägga fram sina egna idéer. Initiativkanalen ger möjlighet att höra de ungas åsikter oberoende av tid och plats. I Åbo har Initiativkanalen varit i bruk sedan hösten 2009 och ungdomarna har så småningom blivit medvetna om dess existens. De idéer som hittills framlagts i Initiativkanalen handlar för det mesta om trafik, miljö och hobbyer. I Initiativkanalens del Kommunen frågar har hittills ställts frågor som bl.a. handlar om ungdomscentralens verksamhet, trafiksäkerhet, idrottstjänster för unga och kulturhuvudstadsärenden. •

• Webbtjänsten på adressen www.aloitekanava.fi • Åbo stads egen Initiativkanal på adressen www.aloitekanava.fi/turku • Moderatorernas kontaktuppgifter finns på NeTku: netku/aloitekanava

LOURA-ombudsman Pipa Heinonen har chefer i fyra städer Centralstäderna vid sydvästkusten Åbo, Björneborg, Raumo och Nystad drog igång ett nytt slag av utvecklingssamarbete i början av året. I mars började samarbetsombudsman för sydvästkusten, AVM Pipa Heinonen koordinera LOURA-samarbetet. Heinonen arbetar huvudsakligen i lokaler vid Åboregionens utvecklingscentral. I verksamhetsområdet ingår ändå alla fyra centralstäder vid sydvästkusten. – Jag har chefer i fyra städer, och flera olika aktörer och intressegrupper runt om i Egentliga Finland och Satakunda. Jag är dagligen i kontakt med andra städer, och besöken längs sydvästkusten är bokade i kalendern långt på förhand, beskriver Heinonen sitt arbetsfält. LOURA-ombudsmannens arbete består grovt sett av två huvuduppgifter: koordinering och utvecklande. Ombudsmannen samarbetar med centralstädernas berednings-, stadsdirektörs- och styrningsgrupper, och koordinerar samarbetet mellan olika aktörer. Att utarbeta en modell för utvecklingszonen innebär mycket arbete särskilt i inledningsfasen. Inom ramen för LOURA-projektet fungerar tio flaggskeppsprojekt som förbinder städerna vid sydvästkusten, till exempel inom maritimt kunnande, energiteknik, innovationer och turism. •

Turun pualest

M Itella Oyj

Rentoutusta reiteiltä ja lepoa liikunnasta

urajokirannassa ja sen läheisyydessä kiemurtelee yksitoista eripituista kulttuurikuntoilureittiä, joista voi nauttia kävellen, juosten tai pyöräillen. Kulttuurisisältöinen kuntoilureitistö on osa Kulttuurikuntoilun keskuspuisto -hanketta ja se esittelee Turkua eri teemojen avulla. Reitistö soveltuu mainiosti työhyvinvoinnin tueksi sillä liikkuessakin voi levätä ja kulttuurista saa voimavaroja työhön. Kulttuurikuntoilureiteillä arkiseen aherrukseen tottuneet aistit saavat toisenlaista aktivointia: silmät lepäävät luontoreitillä ja korvat herkistyvät Turun äänille. Älypuhelimissakin toimivat reittikartat löytyvät verkosta osoitteesta www.kulttuurikuntoilunkeskuspuisto.fi. Karttoja on jaossa myös paperiversiona Turun pääkirjastossa ja matkailuinfossa. Osalle reiteistä on myös ääniopastukset, jotka voi ladata internetistä omaan mp3-soittimeen. Kartat ja lisätietoa: www.kulttuurikuntoilunkeskuspuisto.fi 1. ArkkitehTOuR Reitti on tiivis tietopaketti keskusta-alueen arkkitehtuurista ja kaupunkikuvan kehittymisestä. Kaksi eripituista reittivaihtoehtoa, joiden kummankin alku- ja päätepisteet ovat Kauppatorilla. 2. Ihmeellinen Turku Tarinoita siitä, mitä paikalliset Turussa ovat kokeneet – mikä on ominaista, kummallista tai ihmeellistä. Samppalinnan, Kupittaan ja Ylioppilaskylän välillä olevan reitin varrella voi kuunnella ääniraitoja tarinoista. Reitin pituus: 4,9 km

3. Kaupunkitarinoita Turusta Reitti on ääniopastus turkulaisten muistoista jokirannan alueelta, Turun Linnalta Tuomiokirkkosillalle. Tarinoitaan reittiä varten ovat kertoneet eri tavoin Turussa vaikuttaneet ihmiset – esimerkiksi Tall Ships’ Races -tapahtuman ja Ruisrockin järjestäjät sekä kulttuurihistoriallisten talojen suojelun puolesta taistelleet. Reitin pituus: 4,1 km 4. Lost in Turku – eksyksissä Turussa Haluatko lähteä seikkailulle ja kadota kaupungin kaduille sekä löytää jotain aivan satunnaisen uutta? Reitti on pieni kaupunkiseikkailu, jonka aikana kadotaan välillä kartalta. Reitin pituus: Reitin pituus riippuu matkan aikana tekemistäsi valinnoista. 5. Patsastelu Reitillä tutustutaan keskusta-alueen ulkoveistoksiin. Kartasta selviää teosten nimen ja materiaalin lisäksi niiden historiaa ja taustoja. Kolme erilaista reittivaihtoehtoa: 1. tuomiokirkon ja yliopiston alue 2. Samppalinnanmäen alue 3. Puolalanmäki ja jokiranta. 6. Piiloleikki-reitti Martinsillan ja Turun Linnan välillä etsitään lasten tekemiä pieniä omakuvapatsaita. Reitin varrelle, yllättäviin paikkoihin on piilotettu 30 patsasta. Etsinnän apuna voi käyttää lasten antamia äänija tekstivihjeitä. 7. Porrastelu Kaupungin kukkuloille kiipeilevät portaat tulevat reitillä tutuksi ja kunto ko-

hoaa. Karttaan on suunniteltu kolme erilaista reittivaihtoehtoa. Reitin pituus: A: n. 2 km, porrasaskelmia 285 kpl B: n. 9 km, porrasaskelmia 917 kpl C: n. 11 km, porrasaskelmia 1256 kpl 8. Romanttinen Turku Reitti on retki turkulaisiin rakkaustarinoihin. Reitin voi kulkea ääniopastuksen avulla, jolloin johdattajana on turkulainen rakkauden huijari, Ruben Oskar Auervaara. Reitin pituus: 6,2 km 9. Suomen sydän Reitti Liedon Vanhaan linnaan vie aikamatkalle Turun historiaan sekä suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin vaiheisiin. Opastus on ladattavissa ääniraitoina kolmesta eri teemasta. Reitillä on opaskyltit. Reitin pituus: 11,5 km 10. Turku on… Reitti kulkee Aurajoen rantamilla, Samppalinnan ja linja-autoaseman välillä. Matkalla voi kuunnella tarinoita Turkuun tutustumisesta sekä tehdä tehtäviä, jotka vievät lähemmäksi turkulaisuuden ydintä. Reitin pituus: 4,2 km 11. Turku palaa kartalle Reitillä selviää, kuinka turkulaiset ovat asuttaneet kaupunkinsa pellot, järvenpohjat ja kalliot. Keskustasta alkava, jokivartta myötäilevä reitti poikkeaa esimerkiksi Mätäjärven paikalla sekä Kupittaan ruotsalaistaloilla. Reitin pituus: 8,4 km

Teksti ja kuva: Katja Tättäläinen

Sylvia Kuusiston pienoisveistos Piiloleikki-reitillä.