Turun puolesta 4/11 by Turun kaupunki

TURUN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI 4/2011

Microsoft Office 2010 tulee s. 2

Alfa-hanke päättyi, Beta tulossa s. 3 Sote tehostaa asiakaspalautteen keräämistä s. 5 Koululaiset antoivat risuja ja ruusuja s. 8

Teksti: Jani Anttila ja Johanna Nieminen Valokuva: Jani Anttila

Muutoksen tuulet toimistossa Turun kaupungin henkilöstölehti

Microsoft Office 2010 tulee

4/2011

Turun kaupungilla puhaltavat uudet tuulet, kun organisaatio on siirtymässä uuden toimistosovelluksen käyttöön. Samalla saamme käyttöömme uuden ja monipuolisen viestintävälineen.

Toimitus/redaktion Turun kaupungin keskushallinto Strategia ja viestintä Yliopistonkatu 27a, 20100 Turku / Åbo stads centralförvaltningen Strategi och kommunikation Universitetsgatan 27a, 20100 Åbo Vastaava toimittaja/ Ansvarig redaktör Seppo Kemppainen (seppo.kemppainen@turku.fi)

T-toiminta on jo viime vuoden puolelta alkaen valmistellut siirtymää uuden Microsoft Office -tuoteperheen käyttöönottoon. Edellinen, Office 2003 -perhe, on palvellut jo yli puolen vuosikymmentä, joten uusi Office 2010 on jo aika ottaa käyttöön. Uuden Office-perheen myötä toimistosovellusten ilme uudistuu ja käytettävyys paranee valikkorakenteen muutoksen myötä. Työntekijöiden työasemien päivittäminen Office 2010 -sovellukseen aloitetaan tämän syksyn aikana.

itse määrittää, jos sinua ei saa häiritä. Videoneuvottelukin järjestyy pikaviesti-ikkunassa tai yhtä helposti kuin Outlookin kokouskutsu. Uudet työvälineet mahdollistavat todella reaaliaikaisen yhteydenpitoon henkilöstön kesken. Jopa työpöydän voi halutessaan jakaa työtovereiden kanssa tai työstää samanaikaisesti yhteistä digitaalista luonnoslehtiötä. Nämä mahdollisuudet suorastaan houkuttelevat tehostamaan yhteydenpitoa työtovereihin.

Koulutukset Päätoimittaja/ Huvudredaktör Hannu Waher (hannu.waher@turku.fi) Taitto/Layout Zeeland Turku Oy Painopaikka/Tryckeri Jaakkoo-Taara Oy Painoprisma Painosmäärä/Upplaga 14 100 kpl/st Kannen kuva/Omslagsbilden Hannu Waher Kaupungin edustushuvilan Villa Solinin omenasatoa. Turun pualest -lehden ilmestymisaikataulu: • nro 5/11 ilmestyy viikolla 45 (7.–11.11.2011).

Koulutukset Office 2010-perheen käyttöönotossa Turun kaupunki on ottanut uuden lähestymistavan henkilöstön koulutukseen. Perinteisten auditorio-koulutusten sijaan koulutukset toteutetaan videokoulutuksina, jolloin kaikki voivat perehtyä koulutusmateriaaliin omassa tahdissaan. Koulutusmateriaali on kaikkien saatavilla Netkussa. Office-tuotteiden esittelyt sekä ohjekirjasto löytyvät osoitteesta http://netku/office.

Microsoft Lync 2010 Täysin uutena sovelluksena kaupungissa otetaan käyttöön pikaviestisovellus Lync 2010, joka mahdollistaa paitsi pikaviestikeskustelut, myös videoneuvottelut. Lync asennetaan työntekijöiden työasemille Office-päivityksen yhteydessä. Näet Lyncin tavoitettavuustiedoista onko työtoverisi käytettävissä, kokouksessa tai poistunut paikalta ja tiedot synkronoituvat Outlook-kalenterisi kanssa. Halutessasi voit

Lyncin käyttöön on tulossa atk-luokkakoulutusta nk. vertaistukihenkilöille. Muiden käyttäjien koulutus tapahtuu Office 2010 -koulutusten tavoin videokoulutuksena. Lisätietoa koulutuksista Netkusta osoitteesta http:// netku/office. •

Turun kaupungin vakituisten työntekijöiden on mahdollista tilata Office 2010-tuotepaketti kotikäyttöön hintaan 12,95€. Etu koskee adturku-toimialueen ja Terve-verkon käyttäjiä. Etu ei koske koulusopimuksen (School Agreement) piiriin kuuluvia kasvatus- ja opetustoimen käyttäjiä, koska he pystyvät hyödyntämään tämän sopimuksen etuja mm. Office 2010-tuotepaketin hankinnassa. Lisätietoa Office 2010 Kotikäyttöohjelmasta Netkusta osoitteesta http://netku/office. •

Toimitus pidättää oikeuden tarpeen vaatiessa lyhentää ja muokata tekstejä. Toimitus ei vastaa pyytämättä

lfa-hanke on yksi Turun kaupungin kaikkien aikojen suurimmista tietojärjestelmien kehittämishankkeista. Hankkeen ensimmäinen projekti – Alfa-projekti – on nyt saatu päätökseen, ja sen seurauksena Turun kaupungissa on otettu käyttöön SAP-järjestelmä taloussuunnittelun, taloushallinnon ja hankinnan toiminnoissa. Tällä hetkellä menossa on käyttöönottovaiheen loppuunsaattaminen. Hyötyjen ulosmittaaminen mittavasta investoinnista on koko organisaation vastuulla. Tänä päivänä olemme toteuttaneet vasta pienen palasen pitkästä polusta. Alfa-projekti on lukuisista haasteista huolimatta onnistunut viemään läpi monimutkaisen ja vaativan kaupunkitason muutoksen toimintaprosesseissa ja niitä tukevissa tietojärjestelmissä. Hyödyt konkretisoituvat sitä mukaa kun järjestelmän käyttöä laajennetaan. Tämä on suuri työvoitto, josta kiitos kuuluu ennen muuta ahkeralle ja osaavalle projektitiimillemme, sekä toki kaikille muille henkilöille, joiden hikeä (ja toisinaan kyyneleitäkin) tavoitteen saavuttamiseksi vaadittiin. Alfa-projektista saimme arvokasta kokemusta ja oppia, jota voimme hyödyntää seuraavissa isoissa hankkeissa. Esimerkkinä käy vaikkapa sähköinen asiointi. Kaiken ytimessä on halu tehdä kaupunkitason yhteistyötä ja viedä asioita eteenpäin yhteisten päämäärien saavuttamiseksi.

Uusi Office 2010 -tuoteperhe tuo helppoutta toimistoon.

Turun pualest

Hanke-/projektiaihio

Lisätiedot:

Muutokset ja uuden opettelu

Projektin johtaminen

Uuden työvälineen käyttöönotto vaatii aina opettelua ja perehtymistä. Varsinkin silloin kun välineellä on niin laaja käyttäjämäärä kuin mitä kaupungin tapauksessa on. Alfa-projektin tuloksena Talouspalvelukeskuksen ja hallintokuntien talousasioita hoitava henkilöstö on saanut uuden työvälineen, jonka avulla pystymme yhdessä tuottamaan luotettavaa tietoa kaupungin johdon käyttöön päätöksenteon tueksi. Uusi työväline on myös tuonut muutosta kuntalaisten näkökulmasta, kun kaupungin laskun ulkoasu muuttui vuoden alusta. Muutoksia on myös laskun sisältöön tullut mm. niin, että laskun saa nyt myös ruotsiksi ja englanniksi. Uuden työvälineen käyttöönotto on vaatinut henkilöstöltä uusien asioiden opiskelua. Järjestelmän mukanaan tuomat uudet toimintamallit ovat myös vaatineet perehtymistä ja opettelua.

Julkishallinnolle asetetut tuottavuusvaatimukset sekä näistä seuraavat toimintaympäristön muutokset edellyttävät tulevina vuosina kunnilta huomattavaa panostusta erilaisiin kehittämishankkeisiin. Tämä puolestaan lisää olennaisesti tarvetta projektimuotoiselle työlle julkishallinnon hankkeissa. Projektiorganisaatioiden yleistyminen ei kuitenkaan automaattisesti johda julkishallinnon toiminnan tehostumiseen. Hyvin usein projektien suunnittelu ja resursointi on puutteellista ja tästä johtuen tavoitellut tulokset jäävät saavuttamatta. Myös projektin käsite on hämärtynyt, koska projekti-käsitteellä saatetaan viitata usein tehtäviin, jotka eivät ole kertaluonteisia, selkeästi rajattuja saatikka suunnitelmallisia. Sanoja ”projekti” ja ”hanke” käytetään usein synonyymeinä, vaikka yleisesti hyväksytyssä terminologiassa suurempi kokonaisuus projekteja muodostaa hankkeen ja näin ollen kyse on eritasoisista käsitteistä. Lisäksi julkishallinnon projektien onnistumisen arviointi on haasteellista, koska perinteisen taloudellisen ”business casen” sijaan arvioinnissa painottuvat usein laajemmat yhteiskunnalliset näkökulmat. Toisaalta rahoitusta projekteille on ollut verraten helppo saada ja tästä johtuen projektien todelliset hyödyt ja tavoitteet ovat toisinaan jääneet hämärän peittoon. Kaikesta huolimatta olemme menossa oikeaan suuntaan. •

Mitä seuraavaksi? Käyttöönotosta olemme pian siirtymässä seuraavaan vaiheeseen, jonka nimeksi luonnollisesti on annettu Beta-projekti. Projektissa haemme järjestelmän mahdollisuuksia toteuttaa päivittäiset taloushallinnon tehtävät vielä helpommalla. Tämä vaihe tulee vaatimaan meiltä ideointikykyä ja rohkeaa tavoitteiden asettamista. Uusiin haasteisiin on kuitenkin nyt mukavampi lähteä kun meillä on Alfa-projektissa opittua tuoretta tietoa hyödynnettävissä. •

Turun kaupungin tavoitteiden saavuttamista tukevat ict-toimenpiteet on visioitu ja ryhmitelty teemoihin ja hankeaihioiksi.

lähetetystä materiaalista.

http://netku/tupu

Teksti: Jukka Laiho, Fredrik Lindström ja Jussi Vira

Alfa-hanke antoi arvokasta kokemusta

Tavoite

Aineiston deadline 14.10.

Hanke jatkuu ensimmäisen vaiheen jälkeen

Varmistaa suunniteltujen muutosten ja hyötyjen toteutuminen

Varmistaa kestävä perusta jatkokehitykselle

Toiminnan tehostaminen

Strategian jalkautuminen ja operatiivisten päätösten tukeminen

Alfa-hanke Vaihe 1 loppuunsaattaminen

Tavoitetilan ja muutospolun tarkentaminen

Toimintamallien yksinkertaistaminen ja tehtävien automatisointi

Strategisen johtamismallin ja ict-ratkaisun toteutus

Toimintamallien hienosäätö

SAPtoiminnallisuuden laajentaminen

Ict-palvelujen optimointi

Operatiivisen johtamismallin ja ict-ratkaisun toteutus Informaatiostrategian ja arkkitehtuurin tarkentaminen

HR, Lakujen käsittely Arkistointi, MDM, CRM

Organisaation motivointi ja valmennus

Konseptointi ja toteutukset

Jatkuvan kehityksen käynnistäminen

“Suunniteltujen hyötyjen ulosmittaaminen”

“SAP-käytön laajentaminen”

“Tietotyön optimointi”

“Johdon raportoinnin kehittäminen”

Turun pualest

Soten uusi palautejärjestelmä tuo asiakkaan

äänen entistä paremmin kuuluviin

Anne Seikola (vas.), Sirpa Salmi (edessä) ja Irma Närvänen ovat innolla mukana gerontologisen hoitotyön oppisopimustyyppisessä täydennyskoulutuksessa.

Turun kaupungin sosiaali- ja terveystoimessa on kehitetty asiakaspalautteen keräämistä yhä järjestelmällisempään suuntaan. Eri toimipisteisiin on kevään 2011 aikana ilmestynyt palautelaatikoita sekä yhtenäiset asiakaspalautelomakkeet.

osiaali- ja terveystoimen (Sote) yhdistyttyä parisen vuotta sitten syntyi tarve kehittää myös yhtenäinen asiakaspalautejärjestelmä. Asiakaspalautekoordinaattoriksi nimetty erityisasiantuntija Elisa Vuorinen sai tehtäväkseen luoda uudet, kaikille yksiköille sopivat toimintaperiaatteet. – Eri yksiköillä oli omia tapojaan kerätä palautetta eikä yhtenäistä järjestelmää ollut, Vuorinen kertoo.

Teksti: Tiia Laakso Kuva: Miia Tuominen

Toimintakykyä ja terveyttä iäkkäille

Oppisopimuskoulutuksessa opitaan työpaikoilla

-T

oivon, että saan paljon uutta tietoa ja pystyn antamaan entistä parempaa ja laadukkaampaa hoitoa ikääntyneille ihmisille. Näin kuvaa sairaanhoitaja Sirpa Salmi opiskelutavoitteitaan gerontologisen hoitotyön oppisopimustyyppisessä täydennyskoulutuksessa Turun AMK:ssa. Tämä sairaanhoitajille ja terveydenhoitajille tarkoitettu uusi koulutusmuoto korostaa työpaikoilla tapahtuvaa oppimista. Esimerkiksi opintoihin sisältyvä kehittämistyö toteutetaan työpaikalla. Opiskelijat työskentelevät vanhustyön eri yksiköissä, ja heillä on taustallaan laaja hoitotyön kokemus.

Erityisosaamista ja uusia käytäntöjä Gerontologinen hoitotyö on hoitotyön erityisala, jonka tavoitteena on iäkkään ihmisen hyvinvoinnin saavuttaminen ja säilyttäminen. Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen tarkoitus on edistää työllisyyttä ja tuottaa korkeakoulututkinnon jälkeistä erityisosaamista. Tavoitteena on myös luoda pysyviä uusia gerontologisen hoitotyön käytäntöjä. Sairaanhoitajat Irma Närvänen, Sirpa Salmi ja Anne Seikola aloittivat koulutuksen syksyllä 2010. Tämän vuoden joulukuussa alkavaan, järjestyksessä toiseen koulutukseen, on haku jo käynnissä ja se päättyy 17.10. 4

Turun pualest

– Koulutuksen jälkeen töitä tehdään vanhus huomioon ottaen, jolloin hoitaja on valmentaja ja vierellä kulkija, eikä auktoriteetti, joka jakaa vain käskyjä, Närvänen toteaa. – Unohtamatta koulutuksen työhön tuomaa uutta haastetta ja intoa, Seikola lisää.

Meneillään oleva koulutus toteutetaan yhteistyössä Jyväskylän, Tampereen ja Satakunnan ammattikorkeakoulujen kesken. Opetuksessa on hyödynnetty mukana olevien korkeakoulujen osaamista kaikille yhteisillä videoluennoilla.

Opinnoista hyötyy koko työyhteisö

Kannustusta työyhteisössä ja opiskelijaryhmässä

Oppiminen tapahtuu pääasiassa työpaikalla, jossa opiskelijalle nimetään kokenut työpaikkaohjaaja. Hänen johdolla käynnistetään koko työyhteisöä koskeva oppimis- ja kehittämisprosessi. – Ammattikorkeakoulu toimii kehittämiskumppanina, tarjoaa teoriaopetuksen sekä opettajatuutorin tuen koko opiskelijan työyhteisön käyttöön, koulutussuunnittelija Miia Tuominen Turun AMK:sta lisää. Koulutus rakentuu lähiopetuksesta, ohjatusta työssä oppimisesta ja itsenäisestä opiskelusta. Lähipäiviä varten tehdään myös ennakkotehtävä, joka johdattaa päivän aiheeseen. Etätehtävät ovat melko vaativia ja omaa aikaa kuluu niiden tekemiseen. Närvänen, Salmi ja Seikola toteavat opiskelumuodon kuitenkin sopivaksi juuri heille. Koulutus on suunniteltu niin, että työssäkäynti ei kärsi – lähiopetukseen on varattu yksi päivä kuukaudessa. Toisaalta lähipäivät ovat kuitenkin oppimisen kannalta varsin hyödyllisiä.

Koulutus toteutetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella, ja se on maksuton sekä työnantajalle että opiskelijalle. Ensiarvoista opiskelun onnistumiselle on myös työantajien myönteinen suhtautuminen. – Yksityinen työnantajani kannusti hakeutumaan koulutukseen ja toimii myös työpaikkaohjaajanani, Seikola kertoo. Myös opiskeluryhmän keskinäisen yhteishengen tärkeyttä korostetaan. – On erittäin hienoa opiskella ryhmässä, jossa jokaisella on samanlaiset tavoitteet. Olemme jo selkeästi verkostoituneet ja uskon yhteistyömme jatkuvan opiskelun jälkeenkin, Salmi päättää. •

• Haku: 17.10.2011 saakka • Koulutus alkaa 30.11.2011. Kesto: noin vuosi • Lisätiedot: www.terveysala.turkuamk.fi @täydennyskoulutus

Tavoitteena helppous ja joustavuus Uuden järjestelmän tavoitteena on luoda joustava ja asiakkaalle helppo tapa antaa palautetta, niin kotoa käsin kuin Soten toimipisteissäkin. Vuorisen mielestä Soten pitää olla helposti lähestyttävä. – Asiakkaan ääni tulee uuden järjestelmän myötä kuuluviin paremmin kuin aikaisemmin. Kuntalainen voi näin osallistua Soten palvelujen kehittämiseen, Vuorinen sanoo. Asiakaspalautetoiminta on lähtenyt Soten piirissä hyvin käyntiin. Asiakkailta ja omaisilta on tullut jo satoja palautteita, joita voidaan hyödyntää palvelujen kehittämisessä. Vuorinen haluaakin kiittää esimiehiä ja henkilökuntaa. Ilahduttavaa on myös, että tähän mennessä suuri osa palautteista on ollut kiitoksia. – Etenemme askel kerrallaan. Norsu syödään palasina. Toivon, että uusi järjestelmä herättää intoa ja saa sille kuuluvan arvon koko henkilökunnan parissa. Palautteet ovat tärkeässä roolissa, kun Soten palveluja kehitetään. •

Teksti ja kuva: Elina Syrjänen

• • • • •

Sosiaali- ja terveystoimen pitää olla asiakkaalle helposti lähestyttävä, asiakaspalautekoordinaattori Elisa Vuorinen sanoo.

Turkulaiset voivat antaa palautetta kaupungin eri hallintokuntien toiminnasta mm. kaupungin internetsivujen kautta. Yhteneväisiä asiakaspalautelomakkeita on saatavilla sekä suomen- että ruotsin kielellä. Sosiaali- ja terveystoimen internetsivuilla on myös sähköisesti täytettävä palautelomake. Kaikki saadut palautteet kirjataan, tallennetaan ja raportoidaan sovituin määräajoin johtoryhmissä ja tuloksista tiedotetaan myös kuntalaisille sekä henkilökunnalle. Poliittiset päättäjät saavat näyttöön perustuvaa asiakaspalautetietoa sosiaali- ja terveystoimen toimintojen kehittämiseksi.

Turun pualest

Hallintokuntien välinen

Teksti: Tanja Hallenberg

yhteistyö parantaa öljyntorjuntavalmiuksia

allintokuntien välistä yhteistyötä on peräänkuulutettu eri puolilla kaupungin organisaatioita. Yksi mahdollisuus rajat ylittävään yhteistyöhön ovat projektit. Turun Ammattikorkeakoulu ja aluepelastuslaitos ovat yhdistäneet voimansa useammassakin projektissa. Öljyntorjunnan hallintoa kehittävä EnSaCo-hankkeessa yhteistyö on toistaiseksi viety pisimmälle – Aluepelastuslaitos on mukana HaagaHelia ammattikorkeakoulun koordinoimassa EU:n rahoittamassa EnSaCo-hankkeessa, jossa kehitetään Itämeren alueen öljyntorjunnan ympäristö- ja turvallisuushallintoa ja maiden välistä yhteistyötä, öljyntorjunnasta vastaava palomestari Heikki Niemi pelastuslaitokselta kertoo yhteistyön alkamisesta: – Aluepelastuslaitoksella on kuitenkin vain vähän työntekijäresursseja tämänkaltaisiin kehittämishankkeisiin. AMK:lla taas on runsaasti kokemusta projektityöstä, joten yhteistyö oli järkevää, Niemi toetaa.

Suunnitelmat oltava valmiina Tulevaisuudessa AMK:n ja pelastuslaitoksen yhteistyötä on tarkoitus jatkaa. Suunnitteilla on Suomenlahden alueella jo toteutetun öljyntorjunnan kehittämishankkeen SÖKÖn tuominen myös Saaristomeren alueelle. EnSaCo-hanke keskittyy valtioiden rajat ylittävään yhteistyöhön. Varsinais-Suomen SÖKÖ

puolestaan keskittyy alueellisen tason toimiin tilanteessa, jossa öljy on jo ajautunut rantaan. Saaristomerellä rantaan ajautunut suuri öljymäärä käynnistää valtavan operaation. Rantaviivaa on tuhansia kilometrejä ja erikokoisten saarien ja luotojen määrä lasketaan kymmenissä tuhansissa. Öljyyntyneiden alueiden puhdistusjärjestyksen määrittäminen, puhdistuskaluston ja -työntekijöiden kuljetukset, kerätyn öljyn ja öljyisen jätteen varastointi ja kuljetus vaativat valmiiksi suunnitellut järjestelmät. Onnettomuuden tapahduttua suunnittelemiseen ei ole aikaa. Kaiken kaikkiaan hallintokuntien välisellä yhteistyöllä voidaan parantaa alueen öljyntorjuntavalmiutta. Samalla tietotaito liikkuu molempiin suuntiin: ammattikorkeakoulu voi hyödyntää ajankohtaista tietoa öljyntorjunnasta esimerkiksi opetuksessa, ja toisaalta AMK:n ympäristöosaaminen ja kokemus projektityöstä hyödyttävät pelastuslaitosta. Yhteistyö sopii hyvin AMK:n ympäristöosaamisohjelman tavoitteisiin. Ohjelman tavoitteena on juuri meriympäristön ja erityisesti Saaristomeren suojeluun liittyvien hankkeiden eteenpäin vienti. Todellinen varautuminen mahdolliseen öljyonnettomuuteen tarjoaa myös haasteen eri alojen opiskelijoille AMK:ssa, Tutkimus- ja kehityspäällikkö Juha Kääriä Turun ammattikorkeakoulusta kertoo. •

TÖITÄ KAHDELLE ISÄNNÄLLE Iktyonomi (AMK) Teemu Koski kertoo työskentelystä kahdessa organisaatiossa: – Hyvää on ilman muuta vaihtelevat työtehtävät, jotka kaikki kuitenkin liittyvät jotenkin vesiin ja vesistöjen kuntoon. Retkeilevälle luontoihmiselle tämä sopii hyvin. Käytännön ongelmia on ollut toistaiseksi vähän. – Palkanlaskennassa joku joutui tekemään vähän ylimääräistä työtä, mutta muuten ongelmia ei ole ollut. Tietysti projektityöhön liittyvä pätkätyöläisyys ylläpitää epävarmuutta. Siihen ei kuitenkaan vaikuta, kuinka monessa organisaatiossa työskentelee. Sammutus- tai pelastustöihin Koski ei osallistu, vaikka asiasta välillä vitsaillaan. – Työkaverit AMK:ssa kyselevät uteliaana, mitä teen pelastuslaitoksella. Olen sanonut, että sitä samaa kuin esimerkiksi meritaimenen luontaista elinkiertoa elvyttävässä VSmeritaimen -hankkeessa, pelastan maailmaa! Teemu Kosken avotoimistossa on tilaa ajatuksille. Kuva Teemu Kosken arkistosta.

Troolista saaliina työnjohto-osaamista Turun kaupunki satsaa telakalta työttömiksi jääneiden ammattilaisten palkkaamiseen vuoden 2011 aikana peräti miljoona euroa. Kaupunki kantaa kortensa kekoon, jotta STX:n telakalta sekä alihankkijoilta työttömäksi jääneitä ja lomautettuja ammattimiehiä saadaan töihin.

urun Talotoimiliikelaitoksen LVI-osasto palkkasi työnjohtajaksi Matti Nybergin, jolla on paljon laivanrakennuksesta hankittua putkiosaamista. Uusi mies oli tervetullut taloon 58-vuotiaana – ikää ja kokemusta osataan arvostaa. Meriteollisuuden palvelukeskus Trooli ehti tulla STX:ltä lomautetulle Matti Nybergille tutuksi. Onnenpotku oli kuitenkin se hetki, kun kaupungin väki kävi esittelemässä kaupungilla vapaina olevia työpaikkoja ja työllistymismahdollisuuksia. – Juttelin siellä heidän kanssaan, että kannattaako pistää papereita sisään, miten he suhtautuisivat tällaiseen 58-vuotiaseen työnhakijaan, olisiko se ajan haaskaamista puolin ja toisin, Nyberg kertoo. Urasuunnittelija Hannele Matarmaa näytti kuitenkin oitis vihreää valoa. – Matarmaan pyynnöstä soitin LVI-päällikkö Kari Kempille ja siitä se lähti. Yllättävän jouhevasti asiat menivät ja yllätyin itsekin, että kävikö jonkinlainen tuuri. Olin ollut jo muutaman kuukauden työttömänä.

Sprinkleriosaamista tarvitaan myös maissa Nybergin ura alkoi telakalla levysepän apulaisena ja eteni teknilliseen kouluun, jossa hän suoritti koneteknikon tutkinnon. Sen jälkeen työkokemusta kertyi konepajalta Uittamolta, mistä hän palasi telakalle. – Toimihenkilönä työ on ollut vaihtelevaa, aluksi työnsuunnittelijana ja hetken aikaa teoriaosastolla. Sitten olin työnjohtotehtävissä putkityön- ja tiimityönjohtajana. Viimeiset kymmenen vuotta Nyberg on ollut systeemityönjohtajana käyttöönotto-osastolla. Tehtävinä ovat olleet lähinnä laivan putkija palonsammutussysteemien käyttöönottoon liittyvät tehtävät. Vaikka telakka on oma maailmansa, kaikkia siellä hankittuja kokemuksia on mahdollista hyödyntää myös maapuolella, pienin sovellutuksin. LVI-osastolla ei omaa sprinkleriosaamista ole ollut. Nybergillä on siis paitsi putkityökokemusta, myös sellaista osaamista vesisammutusjärjestelmistä, josta on nyt etua.

Pikkuhiljaa ihmiset tutuiksi Tyhjälle vakanssille kokenut osaaja Kari Kemppi kertoo, että Talotoimen liikelaitoksen LVI-osastolla on ollut työnjohtajan paikka auki ja vakanssi täyttämättä pari vuotta. Nyt asiat loksahtivat paikoilleen, kun tehtävään voitiin palkata kokenut mies. – Jos on ollut noin pitkään töissä, tuntee työelämän metkut, Kemppi toteaa. – Kun ikää tulee lisää, kokemus ei suinkaan vähene, vaan osaamispääomaa on aina enemmän. Osaa suhtautua työelämään oikealla tavalla, Kemppi tietää. Kaupungin palkkatuki toimii hyvin. Sen idea on, että saa vuoden ikään kuin harjoitella ja sitten on mahdollisuus palkata valmis mies jatkoon.

Talotoimen työmailla kohteet vaihtuvat ripeästi, mikä on yksi suuri muutos 33 telakalla vietetyn vuoden jälkeen. Yhtenä isona haasteena on myös oppia tuntemaan avainhenkilöt. – Tänne on ollut helppo tulla uutena, suuri kiitos porukoille täällä. – Kyllä nyt on oppinut, että täällä tehdään töitä ihan yhtä lailla kuin telakallakin. Kari Kemppi kertoo, että kesät ovat LVIosaston kannalta hurjaa remonttiaikaa. Lomien aikana on tehtävä suorastaan ihmeitä, kouluremonttien on oltava valmiina, kun koululaiset syksyllä palaavat pulpetteihinsa. • Teksti ja kuvat: Sini Silván

Ensimmäinen kesätyöpaikka antaa eväitä työelämään Eetu Vuorisen kesätyöpaikka on Turun kaupungin Kurjenmäkikodissa, jossa hoidetaan pitkäaikaissairaita vanhuksia. Kun 17-vuotias Vuorinen kuuli arpaonnen lykästäneen kesätyöpaikan osalta, lopetti hän muiden töiden hakemisen. – Hain kaupungin kesätöiden lisäksi muutamaan muuhunkin paikkaan, mutta ensimmäistä kesätyöpaikkaa on hankala saada, Vuorinen kertoo.

Työpäivät täyttyvät avustavista tehtävistä Kaupungin kesätyöpestit ovat neljän viikon mittaisia. Päivät Kurjemäkikodissa sujuvat leppoisasti. Vuorinen pitää seuraa kodissa asuville vanhuksille ja jakaa heille ruokaa sekä avustaa syömisessä. – Työtehtävät ovat olleet mukavia, sillä pidän ihmisten kanssa juttelemisesta. Koska en ole ammattilainen, en saa osallistua hoitotyöhön, hän sanoo. Kesätyöntekijät tekevät lyhennettyä työpäivää, jolloin aikaa jää myös harrastuksille ja kavereille töiden jälkeen.

Lisää kesätyöpaikkoja nuorille Vuorisen mielestä Turun kaupungin nuorille tarjoamat kesätyöpaikat ovat hyvä tapa päästä näkemään erilaisia työpaikkoja ja ammatteja. Kesätyöpaikkoja pitäisi kuitenkin tarjota nykyistä enemmän. – Olen itse hakenut kaksi kertaa kaupungilta kesätyötä, mutta muutamat ystäväni ovat jääneet ilman paikkaa, vaikka ovat hakeneet jo kolme kertaa, hän kertoo.

Töiden lomassa oppii myös itsestään Samalla kun kesätyöntekijät oppivat tärkeitä työelämän pelisääntöjä, tulevat he samalla tietoisemmiksi siitä, millainen työ kiinnostaa heitä. – Voisin tehdä vastaavaa työtä myös tulevina kesinä, vaikken usko tekeväni uraa sosiaalialalla, Vuorinen sanoo. Lukion toisen vuosikurssin syksyllä aloittanut nuori mies kertoo olevansa tällä hetkellä kiinnostuneempi opiskelemaan rakennusalaa valkolakin saatuaan. • Teksti ja kuva: Anna Mellin

Turun pualest

Öljyn likaamaa ruovikkoa. Kuva ALPEn arkistosta.

Työnjohtaja Matti Nybergillä on paikka Turun Talotoimen LVI-osastolla 12. helmikuuta saakka, mutta LVI-päällikkö Kari Kemppi uumoilee, että jatkoakin voisi olla.

Turun pualest

7 7

Teksti: Mirja Teräs • Kuva: Riikka Kuusisto

Tiloja kiitellään, ruokaa parjataan

Seutukunnan yläkouluikäiset arvioivat koulun laatua Kun puhutaan koulun laadusta, hyviä asiantuntijoita ovat oppilaat itse. Keväällä Turun seudun yläkoululaiset pääsivät antamaan koululle risuja ja ruusuja verkossa toteutetussa kyselyssä ja aiheeseen liittyvässä teemapäivässä Ruissalon Ulapassa.

yselyyn vastattiin nuorten verkkodemokratiasivusto Aloitekanavalla. Osallistuminen oli vapaaehtoista. Yli 200 yläkouluikäistä kertoi mielipiteensä ja etenkin Turun, Liedon, Nousiaisten ja Ruskon nuoret kunnostautuivat aktiivisina vastaajina. Verkkokyselyn tueksi järjestettiin teemapäivä, jossa nelisenkymmentä seutukunnan nuorta arvioi koulutuksen laatua ja oppilaiden hyvinvointia. Turun Seudun Opetustoimen Foorumin laatuhankkeen ja Turun nuorisoasiainkeskuksen yhteistyönä tehty kartoitus liittyi perusopetuksen laadun kehittämiseen, jossa luodaan alueen 12 kunnalle yhteiset perusopetuksen laadun kriteerit.

Perusasiat kunnossa Kysely ja teemapäivä tuottivat kiinnostavia tuloksia. Oppilaat eivät toivoneet mahdottomia, vaan parannuksia aivan arkisiin asioihin. Toivomuslistalla olivat muun muassa rauhallinen ruokahetki, viihtyisä taukotila ja siistit vessat, joissa on toimivat lukot.

Oppilaiden toiveita kartoitettiin ryhmätöillä.

Koulun tilat ja työvälineet saivat kehuja; luokka-asteesta riippumatta ne olivat nuorten mielestä tarkoituksenmukaisia ja turvallisia. Vastausten perusteella opettajat osaavat myös opettaa ymmärrettävästi ja tukiopetusta saa tarvittaessa. Opettajien oppilaille antama aika puolestaan jakaantuu kovin epätasaisesti: toisia huomioidaan jatkuvasti, toisia harvakseltaan. Kiusaamista esiintyy kouluissa edelleen, vaikka toimia sen kitkemiseksi on kehitetty. Oppilaat toivoivat, että kiusaamiseen puututtaisiin entistä tehokkaammin.

Vaikuttamismahdollisuuksia kaivataan lisää Kouluruoka on nuorille tärkeä juttu. Vastausten perusteella ruokaa on riittävästi ja ruokatauko on tarpeeksi pitkä, mutta ruoka ei ole hyvää ja monipuolista. Ruokalistan sisältöön haluttaisiin itse vaikuttaa. Perinteinen, maittava kotiruoka vei vastauksissa voiton wokista ja kasvislasagnesta.

Nuoret toivoivat myös tasa-arvoisempaa ja inhimillisempää kohtelua kouluissa. Opettajien antamiin kurinpitorangaistuksiin pitäisi heidän mielestään saada yhdenmukaiset ohjeet. Oppilaat tahtoisivat vaikuttaa itseään koskeviin kysymyksiin ja osallistua myös koulun sääntöjen laatimiseen. Heidän mielestään se motivoisi noudattamaan sääntöjä paremmin ja lisäisi samalla työrauhaa ja yhteisöllisyyttä. Kyselyyn vastanneiden nuorten mukaan oppilaat voivat vaikuttaa koulun toimintaan oppilaskunnassa. Teemapäivään osallistuneet oppilaat olivat kuitenkin asiasta eri mieltä. Heidän mukaansa oppilaskunnan toimintaa ja jäseniä ei tunneta tarpeeksi ja toiminta on koulun taholta huonosti johdettua. Oppilaat kokivat myös, että koulu rajoittaa oppilaskunnan toimintamahdollisuuksia ja sallii vain hyvin rajallisen ja valvotun toiminnan. Seudullinen laadunarvioinnin kehittämissuunnitelma julkaistaan loppuvuodesta 2011 ja siinä pyritään ottamaan huomioon myös oppilailta saatu palaute. •

JUKO ry:n luottamusmiehet 1.8.2011–31.7.2014 Muut kuin opettajat (KVTES, TS ja LS) Pääluottamusmies Varapääluottamusmies

Paula Johansson Seija Anttila Varsinainen Sari Pursiainen

Varaluottamusmies Päiviliisa Suonpää

Seija Anttila

Jonna Salonen

Kulttuuriasiainkeskus: Kaupunginkirjasto Muu kulttuuritoimi

Virve Myllymäki Paula Saarento

Katriina Hirvonen Sanna Kupila

Tekninen sektori

Leena Salmelainen

Jaana Mäkinen

Arja Söderholm Helena Pelkonen

Leena Jeskanen Lea Kopposela

Irmeli Wasén Liisa-Mari Kullanmäki Riitta Lindberg Timo Mäki Suvi Vainiomäki

Petteri Saarioja Satu Hiitola Pirjo Rantala Matti Erkko Kari Wikström

Keskushallinto Kasvatus- ja opetusvirasto: Nuorisoasiainkeskus Liikuntapalvelukeskus

Sosiaali- ja terveystoimi: sote I (sosiaalityö) sote II (kuntoutumispalvelut) sote III (pth, erikoissair.hoito, työterv.hoito, ymp.terv.huolto) sote IV (vanhuspalvelut, virasto) hammaslääkärit sairaalalääkärit muut lääkärit Opettajat (OVTES) Pääluottamusmies Varapääluottamusmies Päätoiminen luottamusmies Varapäätoiminen luottamusmies

Ari-Pekka Elomaa Tomi Törrönen Sirpa Suomi Reijo Vuorinen

Varhaiskasvatus (alue I) Varhaiskasvatus (alue II)

Helena Portnoj Riitta Harmaala

Hanna Saarinen Satu Leppänen

Ruotsinkielinen opetus

Crister Mannila

Maj-Len Vigård-Stocks

Esimiehet

Eija Ketola

Tomi Törrönen

Perusopetus: Pohjoinen Itäinen Eteläinen

Minna Kemppinen Tomi Törrönen Anne Larko-Karjalainen

Auli Karlamaa Anne Hakanen Aki Kaisalmi

Erityisopetus Lukiokoulutus

Sirpa Ääri-Vähäkylä Tero Koskinen

Harri Peura Tuomo Laine

Ammatillinen koulutus: Kauppa- ja ravitsemuspalvelu Tekniikka Terveys ja hyvinvointi Aikuiskoulutus

Heikki Travanti Reijo Vuorinen Pirjo-Riitta Ruohonen Outi Eronen

Sami Mäkelä Marjo Kauhanen Marja-Leena Havia

Ammattikorkeakoulu: Lemminkäisenk., ICT-talo, Sepänk. Ruiskatu, Loimaa Salo

Annikka Kajanen Eija Kedonpää Lasse Korkeaoja

Rabbe Storgårds Tiina Laakso Jaana Tomppo

Kaikkien järjestöjen luottamusmiehet yhteystietoineen Netkussa: Henkilöstöopas > Pääluottamusmiehet ja luottamusmiehet

Turun pualest

AMMATTILAISTEN VINKKI

Teksti ja kuvat: Merja Manner

Ammattilaisen vinkki on lehden uusi vakiopalsta, jossa Turun ammatti-instituutin opettajat ja opiskelijat antavat vinkkejä ja ideoita käytännön töihin. Liikunnanopettaja Erja Heinonen (oik.) opastaa kävelysauvojen käyttöä opiskelijoille.

TNJ/Superin pääluottamusmies

Marja Nieminen eläkkeelle V

uonna 1997 Marja siirtyi Liinahaan vanhainkodin dementiayksikköön, jossa työskenteli vuoteen 2005 asti. TNJ:n pääluottamusmiehenä hän toimi kuutisen vuotta.

Työvoimapula työllisti eniten

Kesäkiloista eroon Yleensä kesän jälkeen olemme jo kyllästyneet ”löhöilyyn”. Tällä kertaa ammattilaisen liikuntavinkissä motivoidaan lukijoita hoitamaan itseään ja voimaan paremmin. Ohjeiden antaja on Turun ammatti-instituutin liikunnanopettaja, lehtori Erja Heinonen.

rja vinkkaa, että tärkeintä on laatia oma aikataulu, johon liikunnalle on varattu säännöllisesti aikaa. – Aikataulusta tulee pitää kiinni, satoi tai paistoi ja alkuun pääsee liikuntalajeilla, joista pitää. Tehokas työmatkaliikunta on myös hyvä asia. Sellaisella työmatkaliikunnalla, jossa syke nousee, voit huojentaa kiireistä aikatauluasi hyödyntämällä sen päivän liikuntasuorituksena. Yleiskuntoa kannattaa alkaa kohottamaan kestävyysliikunnalla, sillä se antaa hyvän pohjakunnon, motivoi sekä auttaa painonhallintaan. Hyviä kestävyysliikuntalajeja ovat esimerkiksi lenkkeily, pyöräily, vesiliikunta ja reipas kävely. Kestävyysliikunnan rasituksen jälkeen sydämen rasitussykkeen tulee kahdessa minuutissa palautua sataan tai sen alle. – Aloita liikunta maltillisesti, oma ikäsi huomioiden. Nykyisten liikuntasuositusten mukaan tulisi liikkua viisi kertaa viikossa siten, että hikoilee ja hengästyy. Kunnon kohotes10

Turun pualest

sa kuntoiluun tulisi sisällyttää lihaskuntoharjoittelua. Näitä ovat esimerkiksi erilaiset jumpat ja kuntosaliharjoittelut, jotka vahvistavat monipuolisesti kehon eri lihaksia. Venyttelyllä palautetaan eri lihasryhmiä ra-

situksen jäljiltä. – Tämä osion suorittaminen on erittäin tärkeää kehon hyvinvoinnin kannalta. Lihakset eivät kipeydy, ja on helppo jäädä odottamaan uutta liikuntasuoritusta, Erja muistuttaa. •

Kymmenen kovaa onnistuneeseen liikuntaan: 1.

liiku säännöllisesti, vähintään viisi kertaa viikossa

satsaa kunnon varusteisiin

pyri liikkumaan pehmeällä pururadalla, kova alusta voi aiheuttaa jalkavaivoja

älä unohda lihaskuntoharjoittelua

syö noin kaksi tuntia ennen liikuntasuoritusta, jotta puhti ei lopu kesken

huolehdi kehon nestetasapainosta

seuraa liikuntasuorituksen tehokkuutta sykemittarin avulla

venyttele kunnolla liikunnan jälkeen

muista syödä kevyesti liikunnan jälkeen

10.

liiku itsesi iloiseksi ja ota liikunta osaksi arkeasi Kaikkein tärkeintä liikunnassa on liikkujan hyvä motivaatio ja pitkäjänteisyys sekä liikunnan säännöllisyys. Näin liikunta tulee osaksi omaa arkea, Erja kannustaa.

Teksti: Paula Johansson Kuva: Hannu Waher

Marjan mukaan viime vuosina pääluottamusmiehen työhön on tullut paljon lisää työyhteisöongelmia, joita ratkotaan yhdessä työsuojeluvaltuutettujen kanssa. Välillä on vaikea erottaa selkeästi työsuojeluun ja luottamusmiestoimintaan kuuluvat asiat. – Kolmivuorotyöntekijänä tiedän, että ongelmat ovat akuutteja kellonajoista riippumatta, ja olenkin ollut aina tavoitettavissa, selvittää Marja. – Nyt jos lähtisin uudelleen tähän hommaan, niin ehkä rajoittaisin työni enemmän virka-aikaan. – Isoin ongelma edustamieni jäsenten kohdalla, jotka työskentelevät suurimmaksi osaksi sotessa, on edelleen työvoimapula ja sijaisten saanti. Työssäni olen kokenut myös haastavaksi TVA:n eli työn vaativuuden arvioinnin kuntoon saamisen, Nieminen listaa. Soten yhdistyminen pari vuotta sitten aiheutti kahden eri toimintakulttuurin törmäyksiä, ja viime aikoina ovat työllistäneet laitospaikkojen alasajo ja töiden siirtyminen kotihoi-

toon sekä vanhainkotien remontit ja osastojen siirrot, kertoo Marja työstään.

Kollegat ovat tärkeä tukiverkko Pääluottamusmiehen työssä yhteistyö työnantajien ja esimiesten kanssa on erittäin tärkeää. Yleensä se sujuu hyvin, mutta ongelmiakin aika ajoin esiintyy. Mutta useimmat esimiehet kokevat, että yhteistyöllä päästään ongelmista eteenpäin. – Pääluottamusmiehen työ on aika yksinäistä, läheisimmiksi työtovereiksi tulivat muiden järjestöjen pääluottamusmiehet sekä työsuojeluvaltuutetut, selvittää Marja. – Yhteistyö pääluottamusmiesten kanssa on ollut hyvää ja toimivaa, välillä terapeuttistakin. Olen välillä kaivannut myös työnohjausta, ja suuri puute on myös se, että pääluottamusmiehen kanssa ei kukaan käy kehityskeskusteluja, summaa Marja. Eläkkeelle jäädessään ja omien sanojensa mukaa kolmannen elämänsä alussa Marja haluaa kiittää Superin Turun kaupungin ammattiosaston jäseniä kuluneista vuosista. Lisäksi hän esittää kiitoksensa muistamisesta muiden järjestöjen pääluottamusmiehille ja työnantajapuolelle sekä kaupungin johdolle. Eeva Pyökäri seuraa Marjaa TNJ/Superin pääluottamusmiehenä. •

TNJ/Superin pääluottamusmies Marja Nieminen jäi eläkkeelle 1.9. Marja on ollut Turun kaupungin palveluksessa vuodesta 1974 alkaen. Hän on työskennellyt perushoitajana Runosmäen vanhainkodissa sen perustamisesta lähtien.

Turun museokeskukselle lahjoitettu teos esillä Logomossa

Siluettikuvassa liekehtivät Turun palon varjot

uin myyttinen feenikslintu, myös Turku nousi uuteen eloon suurpalon tuhkasta 184 vuotta sitten ja kehittyi siksi kaupungiksi, jonka nykypäivänä koemme omaksemme.Kulttuuripääkaupunkivuosi käynnistyi tammikuussa 2011 Turun paloa esittävällä spektaakkelilla. Turun museokeskus sai tänä keväänä kulttuurihistoriallisesti arvokkaan lahjoituksen, kun yksityishenkilö luovutti kaupungin taidekokoelmiin vuoden 1827 suurpaloa kuvaavan siluettiteoksen. Näyttävä, kullattujen kehysten suojaama siluettiteos julkistettiin palon 184. vuosipäivän kunniaksi Logomon Tuli on irti -näyttelyssä 4.9.2011. Alkujaan merimiehenä toimineen, sittemmin Puolalankadun kulmille kauppaliikkeen perus-

taneen C.W.Wibergin siluettiteos kuvaa liekehtivää Turun tuomiokirkkoa sekä eri puolilla kaupunkia palavia rakennuksia pitsimäisen pikkutarkasti. Teoksen alaosassa kaksi feenikslintua pitelee palon päivämäärän osoittavaa kylttiä. Kulttuurihistoriallisesti kiinnostava teos on valmistunut todennäköisesti pian palon jälkeen ja on siten elävä aikalaisnäkemys kaupunkia kohdanneesta tragediasta. Siluettiteos on esillä Logomossa vuoden loppuun asti. • Lisätietoja: Turku 2011. Tuli on irti. www.turku2011.fi/ohjelmahanke/49/info Teksti: Ringa Takanen

Turun kaupungin taidekokoelmaan kuuluva C. W. Wibergin siluettileikkaus on aikalaisnäkemys kaupunkia kohdanneesta tragediasta.

Turun pualest

TULO KULMIA

Kuva: Viljami Schleutker.

Turusta kirjastoihin ympäri maan

Teksti: Eeva Pyökäri, pääluottamusmies TNJ/Super Kuva: Hannu Waher

Lukulampun valo sytytetty syksyksi

Hyvillä työyhteisötaidoilla

Turun kaupunginkirjasto luotsaa tämän syksyn ajan valtakunnallista lukemiskampanjaa Lukulampun valossa. Kulttuuripääkaupunkiohjelmaan kuuluva kampanja levittäytyy 16 kirjastoon Turusta Imatralle ja Helsingistä Sodankylään.

parempaan tulokseen

len useasti 25-vuotisen urani aikana muistellut entisiä ylihoitajia ja heidän johtamistyyliään. Toimintatavat ja säännöt olivat tiukat ja kaikille selvät. Jokainen tiesi, miten toimitaan. Tiukan johtamistyylin vastapainona oltiin työntekijän tukena myös niinä vaikeina hetkinä, joita työelämässä tulee vääjäämättä kaikille vastaan. Myös tämän päivän johtajat valitsevat henkilöstönsä ja luovat työyhteisönsä ilmapiiriä omalla esimerkillään. Johtaminen on yksi tärkeimmistä työyhteisön menestystekijöistä. Jokainen meistä osaa nimetä pitkän listan hyvän johtajan ominaisuuksia – oikeudenmukainen, määrätietoinen, helposti lähestyttävä, luotettava jne. Samalla on kuitenkin pidettävä mielessä, että myös työntekijällä on vastuu työyhteisön onnistumisesta ja hyvästä ilmapiiristä. Yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi kan-

nattaa ensisijaisesti keskittyä niihin asioihin, joihin pystyy itse vaikuttamaan. Odotuksia paremmasta ei voi vain vierittää muiden harteille, vaan moni asia on itsestä kiinni. Puhutaankin työyhteisötaidoista. Korkeaa työmoraalia voi ja pitääkin vaatia, kunhan kaikkia kohdellaan arvostavasti ja tasapuolisesti. Arvostava ja oikeudenmukainen ilmapiiri luo sellaista yhteishenkeä, jossa luovuus ja joustavuus pääsevät valloilleen. Vaikkakin työpaikoilla saattaa esiintyä väsymystä ainaiseen kehittämiseen ja erilaisiin hankkeisiin, saadaan hyvällä yhteishengellä ja luottamuksellisella ilmapiirillä nostettua paljon uusia voimavaroja esiin. Viime aikoina on paljon ollut esillä työurien pidentäminen. Henki on myös sellainen, että työstä tulisi selviytyä entistä vähemmällä väellä. Työurat eivät pidenny, eivätkä ihmiset jaksa ainaisen kiireen keskellä, ellei samaan

aikaan huolehdita henkilöstön työhyvinvoinnista. Työkyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen edellyttää resurssien lisäksi esimiehen ja työntekijän hyvää yhteityötä. Hyvä johtaminen luo työtyytyväisyyttä ja tyytyväisyys puolestaan hyvää tulosta. Kaikilla ei ole tänään töitä, ja monet niistä joilla on, uupuvat. Jotta henkilöstö ei uupuisi, tarvitaan kykyä ja halua keskittyä olennaiseen. Jotta selviämme tulevaisuuden haasteista ja jatkossakin saavutamme hyvää tulosta, on meidän kiinnitettävä huomioita hyviin työyhteisötaitoihin. Jokainen meistä toimii työyhteisössä ja jokaisella meistä on vastuu omasta toiminnastamme. •

Mies, tule testaamaan kuntosi 23.9. SuomiMies seikkailee -rekkakiertue kannustaa suomalaisia miehiä terveellisen ja liikunnallisen elämäntavan pariin. Kampanjaa toteuttaa valtakunnallinen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma yhteistyökumppaneineen. Turun tapahtuman pääjärjestäjät ovat LounaisSuomen Liikunta ja Urheilu sekä Turun kaupungin liikuntapalvelukeskus. Lisätietoja: liikuntapalveluvastaava Toni Pekkola, 050 5546 228 www.suomimies.fi

Kirjasto tulee luo Kampanja ulotetaan myös niihin, jotka eivät oma-aloitteellisesti pääse käyttämään kirjaston palveluja. Turussa yhteistyötä tehdään mm. hoitolaitosten ja vanhainkotien kanssa. – Tavoitteenamme on tuottaa kokemuksia. Ihmiset saavat vetäytyä hämärän suojiin, syventyä ja keskittyä, Ratia kertoo.

Lukuvinkkejä blogissa Kampanjan yhteydessä laaditaan julkaisu uniteemaan liittyvistä romaaneista, tietokirjoista, sarjakuvista, runoista ja musiikista. Lukuvinkkejä kerätään kirjastoissa ympäri Suomen ja vaihdetaan myös kampanjan blogissa osoitteessa www.lukulampunvalossa.fi.

Huipennus Kaamosviikonloppuna Hanke huipentuu Kaamosviikonloppuna 11.–

12.11.2011. Tapahtuma järjestetään ainakin Helsingissä ja Turussa. – Kaikille yhteinen julkinen tila saa Kaamosviikonloppuna uusia ulottuvuuksia. Lyhtyrivit hämärästä jokirannasta ja Linnankadulta johdattavat ihmisiä kirjastoon kokemaan pimeyden rajaamaa luovaa olotilaa. Tervetuloa kokemaan, Ratia kehottaa. Ohjelmassa on kirjailija- ja tutkijavieraita ja muita esiintyjiä sekä yömyöhään kestävää seikkailua unissa ja enteiden maailmassa.

Pohjoisesta etelään ja idästä länteen Lukulampun valo syttyy Turun, Helsingin, Tampereen, Rovaniemen, Vaasan, Kouvolan, Imatran, Kaarinan, Raision ja Naantalin kaupunginkirjastoissa sekä Sompion (Pelkosenniemi, Savukoski ja Sodankylä), Haukiputaan, Ranuan, Mynämäen, Sauvon ja Liedon kirjastoissa. Lisäksi kampanjaan osallistuvat Suomen kirjastoseura, Lukukeskus ja Näkövammaisten kirjasto Celia. • Teksti: Dunja Myllylä

Kuva: KKI-ohjelma Studio Juha Sorri.

ämähäkkiluolan parkkipaikalla, kaupunginteatterin vieressä on SuomiMies seikkailee -rekkakiertueen testirekka, jossa voit testata kehonkoostumuksesi, kestävyyskuntosi levossa sekä puristusvoimasi. SuomiMiehen kuntotestit tehdään hikoilematta ja hengästymättä. Testeistä saa kattavan käsityksen oman kropan kunnosta ja terveydentilasta. Turun kaupungin miestyöntekijöille on varattu testiaikaa perjantaina 23.9. klo 9-11. Sovi työjärjestelyistä esimiehesi kanssa. Mukaan mahtuu 160 ensimmäistä ilmoittautunutta. Testeihin ilmoittaudutaan NeTkussa osoitteessa: http://netku/suomimies Mikäli et pääse paikalle klo 9–11, olet tervetullut testeihin klo 15 jälkeen. Klo 15–18 testeihin voi mennä ilmoittautumatta. •

ukulampun valossa on osa Turun kulttuuriasiainkeskuksen koordinoimaa Pimeyden 876 sävyä -kulttuuripääkaupunkihanketta. – Lukulamppu-kampanjan teemoina ovat uni, unettomuus, enneunet ja päiväunelmat. Turussa lapsille on suunnitteilla yökirjasto ja unesta ja unettomuudesta kertovia kirjoja ja musiikkia esitellään eri-ikäisille, palvelupäällikkö Taina Ratia Turun kaupunginkirjastosta kertoo.

Lukulampun valossa -kampanja luo mahdollisuuksia vetäytyä pimeän hämärän suojiin nauttimaan kirjoista.

Turun pualest

Usko Puustiselle nimikkosali Työväenopistoon

SVENSK RESUMÉ Teksti: Ilkka Virta Kuvat: Mika Tammenkoski

Turun suomenkielisen työväenopiston 300-paikkainen juhlasali vihittiin kesällä takavuosien rehtorin nimeä kantavaksi ”Usko Puustinen -saliksi”. Tilaisuudessa paljastettiin myös juhlasalin seinälle kiinnitetty Usko Puustisen muotokuva.

elsingin työväenopistossa on oma Castren-salinsa ja lukuisissa muissakin oppilaitoksissa on omat nimikkosalinsa, joten sellainen haluttiin myös Turun työväenopistoon. Nimikkohenkilön valinta oli helppo. Vuoden 1964 alussa rehtorin virkaan tullut Puustinen oli ensimmäinen opistoa Kaskenkatu 5:n opistotalossa johtanut rehtori. Hän oli myös merkittävä oman aikansa työväenopiston kehittäjä. Uusi valoisa Kaskenmäen opistotalo oli luksusta konserttitalon pimeässä sivusiivessä aiemmin majaansa pitäneelle työväenopistolle. Moderni oppimisympäristö houkutteli turkulaiset suurin joukoin opiston opiskelijoiksi ja samalla opinahjo laajeni iltaoppilaitoksesta kokopäiväiseksi toimintakeskukseksi. Puustisen kaudella työväenopiston opiskelijaluku kipusi 4.000:sta yli 6.000:een. Nykyisin vuosittainen kurssilaistenmäärä on jo runsaat 17.000.

Uusi laituri valmis

Oma kielistudio ja teatteri 1960-luku oli erilaisten luento- ja opintopiirien kulta-aikaa. Suosittuja olivat esimerkiksi taiteen tutkimuksen, psykologian, kirjallisuuden tutkimuksen, musiikkitiedon ja sosiaalipolitiikan luentopiirit sekä keskustelutaidon, kokoustekniikan, merenkulun ja kaitafilmauksen opintopiirit. Myös toverikunta sekä 90-luvun alussa lopetettu opistoteatteri toimivat hyvin vireästi. Usko Puustinen pyrki rehtorivuosinaan kehittämään työväenopiston tunnettavuutta ja näkyvyyttä kaupunkilaisten silmissä. Hänen aloitteestaan syksyllä 1966 työväenopiston siipien suojassa aloitti toimintansa Turun kieli-instituutti ja oppilaitos sai ensimmäisenä suomalaisena kansalaisopistona oman kielistudion. Turun työväenopistosta Usko Puustinen

Veneellä Villa Soliniin

aupungin edustushuvila Villa Solin on saanut pitkään kaivatun uuden laiturin. Puinen laituri on ollut käytössä jo kesän ajan ja on valmiina vastaanottamaan kookkaammankin porukan. Uusi tulokas on malliltaan t-kirjaimen muotoinen ponttonilaituri, jossa on myös uimatikkaat. Laituri on 16 metriä pitkä ja painaa noin 12 tonnia. Veden syväys laiturin edessä on noin kaksi metriä hieman veden korkeudesta riippuen, joten nyt paikan päälle pääsee suuremmallakin veneellä. Laiturin hinta maanmuokkaustöineen ja maisemointeineen oli noin 24 000 euroa. – Jonkin verran laiturilla on ollut jo käyttöä, arvioi Villa Solinin edustusemäntä Sanna Nordling. Hän on testannut kesällä laiturin jo itsekin. Laituriin mahtuu noin viisi venettä kerrallaan menopelien koosta riippuen. Laiturissa ollaan kylkikiinnityksellä. Mahdollista on myös kiinnittää vene taka-ankkurikiinnityksellä ja kiinnittyä pelkästään keulasta laituriin. • 14

Turun pualest

siirtyi Helsinkiin sosiaali- ja terveysministeriön osastopäälliköksi, jossa tehtävässä hän toimi vuoteen 1990 saakka. •

Vikiseremoniassa mukana Ilkka Virta, Mona Mikkola, Usko Puustinen ja Seija Aho.

Teksti: Tiia Suorsa ja Hannu Waher Kuva: Hannu Waher

Översättning: Pasi Pirttimäki

Genom nytt responssystem för social- och hälsovården får kunden sin röst bättre hörd Inom Åbo stads social- och hälsovårdsväsende har man utvecklat ett mera systematiskt sätt att samla in kundrespons. Under våren 2011 har på olika verksamhetsställen dykt upp responslådor och enhetliga responsblanketter. Det nya systemet syftar till att skapa ett smidigt och lätt sätt för kunden att ge respons, såväl hemma som på olika verksamhetsställen för social- och hälsovården. – I och med det nya systemet kommer kunden att få sin röst bättre hörd än tidigare. Kommuninvånaren kan på det här sättet delta i utvecklandet av social- och hälsovårdstjänster, berättar specialsakkunnig Elisa Vuorinen som utnämnts till kundresponskoordinator. •

Microsoft Office 2010 kommer Det blåser nya vindar inom Åbo stad när organisationen håller på att införa en ny kontorsapplikation. Samtidigt får vi ett nytt och mångsidigt kommunikationsverktyg. IT-verksamheten har redan från och med fjolåret förberett övergången till den nya Microsoft Office-produktfamiljen. Som en helt ny applikation inför Åbo stad snabbkommunikationsapplikationen Lync 2010 som möjliggör både snabbkommunikation och videokonferenser. Lync kommer att installeras på de anställdas arbetsstationer i samband med uppgradering av Office. I och med lanseringen av Office 2010-familjen har Åbo stad anlagt ett nytt perspektiv på personalutbildningen. I stället för traditionella auditorieutbildningar ordnas utbildningarna i form av videoutbildningar varvid alla kan sätta sig in i utbildningsmaterialet i sin egen takt. Alla har tillgång till utbildningsmaterialet på Netku. Presentationen av Office-produkter och instruktionsbiblioteket finns på adressen http://netku/office.

Alfa-projektet gav värdefull erfarenhet Alfa-projektet är ett av Åbo stads genom tiderna största projekt för utveckling av datasystemen. Projektets första fas – Alfa-projektet – har nu slutförts och till följd av projektet lanserades inom Åbo stad ett SAP-system för ekonomiplanering, ekonomiförvaltning och upphandling. För tillfället håller man på att slutföra lanseringsfasen. Efter lanseringsfasen kommer vi att snart övergå till nästa fas som naturligtvis fått namnet Beta-projekt. Inom ramen för projektet försöker vi utreda de möjligheter som systemet erbjuder för att vi ska kunna utföra de dagliga uppgifterna inom ekonomiförvaltningen på ett ännu lättare sätt. Den här fasen kommer att kräva att vi har förmåga att komma med idéer och modiga målsättningar. Nu är det i alla fall lättare att gå vidare mot nya utmaningar när vi har färsk information om Alfa-projektet att utnyttja. •

Mannen, kom och testa din kondition 23.9 På parkeringsplatsen till spindelgrottan, invid stadsteatern står en testlångtradare till kampanjen Den Finländske Mannen på äventyr. Långtradaren erbjuder konditionstest för män lätt och utan svett. Testen ger en omfattande uppfattning om kroppens kondition och hälsotillstånd. För Åbo stads manliga anställda har reserverats en testningstid fredagen 23.9 kl. 9-11. Kom överens om arbetsarrangemangen med din chef. De 160 först anmälda ryms med. Anmälan till testen sker via NeTku på adressen: http://netku/suomimies Om du inte kan komma kl. 9–11, är du välkommen efter kl. 15. I de test som ordnas kl. 15–18 kan du delta utan anmälan. Tilläggsuppgifter: motionsansvarig Toni Pekkola, 050 5546 228 www.suomimies.fi

Turun pualest

M Itella Oyj

Suuret kävivät jälleen Turussa

Teksti ja kuvat: Hannu Waher

Yksi Turun kesän 2011 kohokohdista koettiin elokuun lopussa, kun suuret purjelaivat saapuivat Aurajokeen. The Culture 2011 Tall Ships Regatta täytti jälleen joenrannat tyytyväisistä kävijöistä. Loppukesän poikkeuksellisen lämmin ilma ja ihmisten hyväntuulisuus loivat unohtumattoman tunnelman.

Puolan ylpeys Dar Mlodziezy täysin purjein

Venäläinen Mir Utössä matkalla kohti Gdyniaa

Hollantilaisen Gulden Leeuwn miehistöä

Hollantilainen Thalassa lähtöpäivän myrskyssä Utön vesillä.