Turun pualest 5/11

TURUN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI 5/2011

Myllysilta oli monen hallintokunnan ponnistus s. 10

Rekrytointijärjestelmä uudistui s. 2 Kulttuuripääkaupunkitutkimuksesta hyvä palaute s. 4–5 Sote luo oman tulospalkkiojärjestelmän s. 6

Kaupunki siirtyy käyttämään yhteistä Turun kaupungin henkilöstölehti

5/2011 Toimitus/redaktion Turun kaupungin keskushallinto Strategia ja viestintä Yliopistonkatu 27a, 20100 Turku / Åbo stads centralförvaltningen

rekrytointijärjestelmää KuntaRekry on kuntien yhteinen rekrytointijärjestelmä, jonka avulla organisaatiot voivat julkaista työpaikkailmoituksia Kuntarekry.fi-sivustolla. Ilmoitukset lähetetään samasta järjestelmästä myös mol.fi-sivulle.

Kuntarekryn ominaisuudet on suunniteltu joustamaan. Palveluun on luotu toiminnallisuuksia sekä keskitettyyn rekrytointiin että yksiköiden esimiesten rekrytointikäyttöön.

Strategi och kommunikation Universitetsgatan 27a, 20100 Åbo Vastaava toimittaja/ Ansvarig redaktör Seppo Kemppainen (seppo.kemppainen@turku.fi) Päätoimittaja/ Huvudredaktör Hannu Waher (hannu.waher@turku.fi) Taitto/Layout Zeeland Painopaikka/Tryckeri Jaakkoo-Taara Oy Painoprisma Painosmäärä/Upplaga 14 100 kpl/st Kannen kuva/Omslagsbilden Hannu Waher Turun pualest -lehden ilmestymisaika­taulu: nro 6/2011 viikolla 50 (12.–16.12.2011).

Aineiston deadline 18.11.

Toimitus pidättää oikeuden tarpeen vaatiessa lyhentää ja muokata tekstejä.

Toimitus ei vastaa pyytämättä lähetetystä materiaalista.

Lisätiedot: http://netku/tupu

Monipuolinen työkalupakki Kuntarekryn palveluun on kääritty kaikki ­rekrytointityökalut samaan pakettiin: • koko rekrytointiprosessi hoituu sähköisesti tarvittavan palkkausluvan hakemisesta sähköiseen tiedoksiantoon • ohjaa oikeaoppiseen ja turvalliseen ­rekrytointiin • kattavat rekrytoinnin seuranta- ja loppuraportit • lyhytaikaisille sijaisille keikkakalenteri ja käytettävyyskalenteri • nopea ja kätevä tekstiviestipalvelu ­sijaisten tavoittamiseksi

Faktat • NexStaffin Turun kaupungin kaikki ­käyttöoikeudet päättyvät 31.12.2011.

Tällöin päättyy myös pääsy kaikkiin ­järjestelmän tietoihin.

• Joulukuussa NexStaff-­järjestelmästä ­arkistoidaan ja tilastoidaan tarvittavat ja lakisääteiset tiedot. Ennen sitä, kaikki ­järjestelmän kautta kulkeneet rekrytoinnit tulee olla päättyneitä.

Perusrekrytointi eli kohdennettu haku • Viimeinen Turun kaupungin yhteinen työpaikkailmoitus, jossa viitataan Staffissa oleviin työpaikkailmoituksiin julkaistiin ­sanomalehdissä 22.10.2011.

• Seuraavassa lehti-ilmoituksessa työnhakijat ohjataan jo KuntaRekryn puolelle.

Tästä syystä verkkosivuillamme on jonkin aikaa molempien järjestelmien työpaikkailmoituksia.

Sijaishallinta • Nykyiset avoimet työpaikkahakemukset poistuivat verkkosivuilta lokakuun alussa.

• Avoimet hakulinkit korvautuvat vähitellen lokakuun aikana KuntaRekryn sijaishaku­ ilmoituksilla.

• Väistyvässä järjestelmässä olevat rekisteröidyt sijaiset saavat tiedotteen ja ohjeet uuteen järjestelmään siirtymisestä lokakuun aikana.

2

Turun pualest

• Marraskuussa sijaishallinta siirtyy KuntaRekryn puolelle.

Käyttäjäroolit KuntaRekryssä: 1. Pääkäyttäjät • Hallinnoivat järjestelmän organisaatio­ rakennetta • Myöntävät käyttöoikeuksia järjestelmään • Kokoavat kehittämisehdotuksia kaupungin pääkäyttäjälle, joka välittää niitä edelleen KuntaRekryyn 2. Vastuukäyttäjät • Tekevät rekrytointeja työkseen tai ainakin käsitelevät suurinta osaa alueensa työpaikkailmoituksista tai hallinnoivat sijaishallintaa • Tuntevat rekrytointiprosessin ja siihen ­liittyvien työkalujen käytön • Tukevat alueensa esimiehiä ja muita ­käyttäjiä järjestelmän käytössä • Pystyvät määrittelemään ­pääkäyttäjälle järjestelmän muutos- ja kehittämistarpeita • Koulutetaan järjestelmän käyttöön atk-koulutusluokassa 3. Esimiehet • Vastaavat yksikkönsä rekrytoinneista ja hallinnoivat kaikkia yksikkönsä rekrytointeja.

• Käynnistävät yksikkönsä rekrytoinnit ­rekrytointiprosessin mukaisesti • Hyödyntää järjestelmän valmiita asiakirja­ pohjia • Näkevät kaikki hakijat reaaliajassa • Voivat hyödyntää järjestelmän kaikkia viestintätyökaluja • Esimiehillä optiona sijaishallinta • Esimiehillä käytössään järjestelmän PDF- ja video-ohjeet 4. Peruskäyttäjät • Esimies voi jakaa yksikössään oikeuksia kaikkiin tai joihinkin rekrytointeihin myös muille. Käytössä järjestelmän PDF- ja ­video-ohjeet

i

Projektikoordinaattori, Turun kaupungin pääkäyttäjä Eeva Luotonen Henkilöstösuunnittelija Anna-Mari ­Sopenlehto

Teksti: Merja Marjamäki

Kirjaston väki tekee yhdessä työhyvinvointia Turun kaupunginkirjasto on hajanainen laitos. Eri toimipaikoissa työskentelevien noin 150 henkilön yhteisyyden vaaliminen ei ole helppo juttu. Kiireinen tunnelma aikaansaa ei-niin-toivottavia tunteita.

Aamut työpaikalla tuntuvat väliin siltä kuin pitäisi asettua makaamaan piikkimatolle: ei houkutteleva ajatus, lieneekö kivuliastakin…

K

irjaston henkilökuntaa ei voi syyttää avuttomuudesta: on otettu härkää sarvista ja nimetty työhyvinvoitiblogi Piikkimatoksi. Jo se, että meillä on sellainen ja siinä tehokas bloggaaja, on tärkeää. Mari Eronen bloggaa työhyvinvointiin liittyviä uutisia ja houkuttelee sählyyn, jumppaan, rullaluistelemaan, joogaan tai kokeilemaan uusia jumppavälineitä.

Palloa potkitaan samaan suuntaan

Tyhy-aamut ovat tärkeitä. Niissä on jaettu selviämistarinoita, manattu järjestyshäiriöitä, naurettu yhdessä, laulettukin. Ne ovat auttaneet meitä pahimman yli. Viimekertaisen tyhy-aamun nimenä oli vähän ihmettelevästi Selvittiinkö me?

Onko meillä siis ongelmia ollenkaan? No on – niitä on vaikka muille jakaa. Asiakas-

palvelu on vastuullista, kirjastoalan muutos asettaa meidät voimakkaaseen turbulenssiin synnyttäen loppuun palamista ja riitaisuutta.

Olkoon siis näin – maataan sillä piikkimatolla mutta huomioidaan parantavat ja inspiroivat elämykset, niitäkin on. Näin kaupunginkirjastossa on toimittu ja tulokset ovat – ainakin tällä hetkellä – tutkimuksen valossa hyvät. •

FC Lainasto -jalkapallojoukkue on osa kirjaston TYHY-toimintaa ja pelaajien pelinumerot ovat kirjaston aineistonluokituksesta otettuja. Kukin on voinut valita itselleen läheisen tiedonalaluokan.

Tyhy-toiminta tarvitsee kirjaston johdon tukea. Tarvitaan koulutusta myös työajalla, tukea opiskelulle ja työlomia, mutta myös elävää ja luovaa ymmärtämystä siitä, miten tärkeää on antaa kirjaston jalkapallojoukkue FC Lainaston puolustaa työajalla yleisen kirjaston kunniaa tieteellistä kirjastoa edustavaa Åbo Akademis Bolklubia vastaan. Kirjavinkkarit saavat etätyöpäivän kuukaudessa ohjelmistojensa valmistamiseen. Kulttuuri- ja liikuntasetelit ovat hieno etuisuus.

Kirjasto oli mukana epäkonferenssissa, Cycling for Libraries, jossa kansainvälinen kirjastoammattilaisjoukko pyöräili Kööpenhaminasta Berliiniin keväällä 2011. Pyöräilijät saivat elämänsä työmatkan! Matkan voi katsoa Kirjastokaistalta, nettiosoitteessa http://www.kirjastokaista.fi/cyc4lib/.

Kaupungille uusi kulunvalvonta- ja työajanseurantajärjestelmä palveluna Tilaliikelaitoksen ja Flexim Security Oy:n välinen sopimus kulunvalvontajärjestelmien ostamisesta allekirjoitettiin lokakuussa. Sopimus aiheuttaa muutoksia nykykäytäntöön ja kaupungilla on siirtymävaiheen jälkeen käytössään vain yksi kuluvalvonta- ja työajanseurantajärjestelmä.

J

ärjestelmän käytön hallinta ja koordinointi keskitetään tilaliikelaitokselle, kun taas henkilörekisterin ylläpito ja työajanseurantaan liittyvät päivittäiset toimenpiteet tulevat olemaan käyttäjäyksiköiden vastuulla.

Loppukäyttäjälle, kaupungin työntekijälle tai tiloja käyttävälle kuntalaiselle, muutos ei käytännössä ole suuri. Suurin muutos käyttäjille lienee päätelaitteiden mm. työaikapäätteen vaihtuminen sekä uudet kulkukortit.

Kaupungin saama hyöty on sekä taloudellinen että toiminnallinen. Parantunut toiminnallisuus on seurausta siirtymisestä yhteen järjestelmään kaikissa niissä kaupungin kiinteistöissä joissa kulunvalvonta on katsottu tarpeelliseksi ja taloudellisuus puolestaan on seurausta kilpailutilanteesta markkinoilla.

Siirtyminen uuteen palvelujärjestelmään ei käy kädenkäänteessä ja vaihtoprojekti tuleekin kestämään kevääseen 2013. •

Pikkujouluja vietetään kolmen vuoden sykleissä Työpaikkojen pikkujoulukausi alkaa olla taas lähellä. Lähes joka vuosi myös arvuutellaan, miten ja kenen toimesta niitä järjestetään.

Onko tarkoitus juhlia yksikkötasolla, virastotasolla vai kenties koko kaupungin tasolla, kuten tehtiin viime syksynä Kylpylähotelli Caribiassa kulttuuripääkaupunkivuoden kunniaksi.

Asian selkeyttämiseksi kaupunginjohtaja Aleksi Randell on linjannut, että pikkujoulujen järjestelyvastuu kiertää vastedes kolmen vuoden sykleissä siten, että yksikkötason, virastotason ja kaupunkikonsernitason juhlia vietetään kiertävästi.

Uusi käytäntö selkeyttää tilannetta kaupunkitasolla ja samalla helpottaa suunnittelua ja ennakointia. Tänä vuonna vuorossa on virastotasoinen joulujuhlakierros ja ensi vuonna juhlitaan yksikkötasolla.• Turun pualest

3

Sadan prosentin kulttuuripääkaupunki

Taloustutkimus Oy:n tuore valtakunnallinen tutkimus kertoo, että kulttuuripääkaupunkivuosi on tehnyt Turun imagolle hyvää. 96 prosenttia suomalaisista tietää Turun olevan kulttuuripääkaupunki.

Ja kun kyseessä ovat turkulaiset ja varsinaissuomalaiset luku on jämäkät sata prosenttia.

T

aloustutkimus Oy tutki Turku 2011 -säätiön toimeksiannosta valtakunnallisesti Turun kulttuuripääkaupunkivuoden tunnettuutta ja mielikuvia. Tulokset paljastavat selkeästi, että vuosi ei ole jäänyt pienen piirin tapahtumaksi. 75 prosenttia turkulaisista on osallistunut tänä vuonna 2011-ohjelman kulttuuritapahtumiin, tilaisuuksiin tai vieraillut tapahtumavuoden kulttuurikohteissa.

Kun eritellään tarkemmin, niin nähdään, että tapahtumiin osallistuneista turkulaisista 88 prosenttia on osallistunut useaan kertaan, ei pelkästään yhteen tapahtumaan.

– Lisäksi lähes puolet turkulaisista haluaa vielä osallistua loppuvuoden aikana, tutkimus- ja kehityspäällikkö Jukka Saukkolin Turku 2011 -säätiöstä kertoo.

Mielipideilmasto vain paranee Tutkimus vahvistaa, että kulttuuripääkaupunki on todella otettu omaksi. Mielipiteet ovat

myös loppuvuotta kohden olleet entistä positiivisempia. Jopa 77 prosenttia suomalaisista pitää kulttuuripääkaupunkivuotta Turulle tärkeänä asiana.

Turkulaisten oma mielipide siitä, että kyseessä on hyvä hanke, on keväästä syksyyn tilastollisesti merkittävällä tavalla vahvistunut. Asteikolla 1–5, jossa viisi edustaa kantaa täysin samaa mieltä, on edetty arvosta 3,74 lukuun 3,93.

Myös turkulaisten ajatukset kulttuuripääkaupunkivuoden uskottavuudesta olivat nousseet. Samoin syksyllä entistä isompi osa arvioi, että kyse on järkevästä verovarojen käytöstä keskiarvolla 3,1.

Vaikka valtakunnallisesti vastaajista 37 prosenttia pitää vuotta ”parempien piirien hankkeena” voi tätä lukua peilata siihen, että paremmat piirit ovat Turussa laajat, kun joka kolmas turkulainen on osallistunut tapahtumiin.

Logomo on toiminut veturina – Yksittäisiä kotimaisia kävijöitä on elokuun loppuun mennessä ollut 530 000, kansainvälisiä kävijöitä arvioidaan olleen noin 60 000, Saukkolin kertoo.

Suomalaiset ovat käyneet Turku 2011 -vuoden tapahtumissa, tilaisuuksissa ja kulttuurikohteissa elokuun loppuun mennessä noin puolitoista miljoonaa kertaa. Keskimääräinen luku on noin kolme (2,8–3,0) kertaa kävijää kohden. Turkulaisten osalta keskiarvo on noin viisi kertaa per kävijä.

– Kansainvälisten matkailijoiden käyntejä arvioidaan olleen noin 120 000 elokuun loppuun mennessä.

Jokainen kansainvälinen vieras on siis osallistunut keskimäärin kahteen tapahtumaan.

Käyntipäiviä on jopa käyntejä enemmän eli lähes 1,7 miljoonaa. Tämä selittyy sillä, että useat vastasivat osallistuneensa festivaaleille tai The Culture Tall Ships Regattaan useampana päivänä, mutta laskivat tällaisen vierailun kuitenkin yhteen tapahtumaan osallistumiseksi. Näin laskutavasta riippuen voidaan arvioida, että kulttuuripääkaupunkivuoden kokonaisyleisömäärä tammi–elokuussa asettuu noin 1,7 miljoonaan.

Kulttuuripääkaupunkivuosi, Logomo ja muut kaupungin kulttuuripalvelut ovat vaikuttaneet erittäin paljon matkapäätöksiin tänä vuonna. Kulttuuri on ollut huomattava vetovoimatekijä Turun matkailussa. Saukkolin kertoo, että myös 2011-ohjelmapalveluihin sekä muihin kaupungin palveluihin kulttuuritapahtumien yhteydessä käytettyä rahamäärää on tutkittu ja siitä kerrotaan, kun aluetaloudelliset vaikutukset saadaan selvitettyä kulttuuripääkaupunkivuoden päättyessä.

Kulttuuri astui julkiseen tilaan Julkisiin tiloihin tuotu taide on saanut erittäin paljon kiitosta ja herättänyt kiinnostusta myös muualla Suomessa ja Euroopassa. Esimerkiksi kaunistetut sähkökaapit ja kaupunkikuvaan puikahtaneet hylkeet on huomattu – myön-

4

Turun pualest

Kulttuuripääkaupunkivuosi on pistänyt Elina Rantasen miettimään myös vuoden vaikutuksia kaupungin omaan kulttuuritarjontaan. Alkuvuonna museoiden kävijämäärissä pelättiin notkahdusta.

Loppuvuosi osoitti pelot turhiksi. – Kaikissa kulttuurilaitoksissa kävijämäärät ovat nousseet.

teisesti. Julkisen tilan eteen tehtyä työtä on osattu arvostaa.

Turkulaisista 84 prosenttia on sitä mieltä, että tämän tyyppinen julkisessa tilassa oleva taide on erittäin tai melko positiivista. Myös muualla Suomessa asuvista 71 prosenttia on samoilla linjoilla.

Kulttuurin kulutus kasvoi koko maassa – Erittäin tärkeä saavutus on, että yli 40 prosenttia turkulaisista ja yli 20 prosenttia muista varsinaissuomalaisista on kuluttanut tänä vuonna kulttuuria jonkin verran tai huomattavasti enemmän kuin aikaisemmin, Saukkolin korostaa.

– Kaikista suomalaista yhdeksän prosenttia ilmoittaa kuluttaneensa tänä vuonna enemmän kulttuuria kuin aiemmin, Saukkolin jatkaa.

Kulttuuripääkaupunkivuosi on lisännyt selkeästi myös kiinnostusta Turun muuta kulttuuritarjontaa ja elämää kohtaan.

– Jopa 38 prosenttia turkulaisista ja 22 prosenttia muista varsinaissuomalaista kertoo tutustuneensa tänä vuonna itselleen aiemmin tuntemattomiin kulttuuri- ja taidemuotoihin. Koko Suomen keskiarvo tässä on 10 prosenttia. •

Kulttuurikrapulaan voi ottaa tasoittavan

Aiempien kulttuuripääkaupunkivuosien kokemus kertoo, että t­äyteläisen vuoden jälkeen kulttuurinen dagen efter -olotila on lähes väistämätön.

Jälkimaininkeja halutaan Turussa mahdollisuuksien mukaan ennalta ­lieventää. Toisaalta tällaiseen krapulaan tasoittava pieni kulttuurikulaus ei tekisi pahaa. Omaa kulttuuritarjontaa on runsaasti tarjolla.

K

ulttuurilautakunnan ­p uheenjohtaja ­Elina Rantanen (vihr.) arvioi, että tutkimustulokset kulttuuripääkaupunkivuodesta ovat hyviä. Kuukausien mittaan on syntynyt jo intuitio siitä, että kulttuuripääkaupunkivuosi on mennyt hyvin. Erityisesti on näkynyt kaupunkilaisten oma lämpiäminen asialle ja ylpeys omasta kaupungista. Tuloksissa Rantasta erityisesti viehättävät kulttuurin ensikäyttäjät, jotka ovat kokeilleet itselleen uutta kulttuurimuotoa.

– Kulttuurilautakunnan seminaareissa on mietitty mitä tehdä, että saadaan kulttuurin ensikäyttäjät pysymään.

Teksti: Sini Silván

Puskurikeinona avustusten lisääminen

i

Turku 2011 -säätiön Taloustutkimuksella teettämä tuore tutkimus koskee aikaväliä tammikuu 2011–elokuu 2011. Tutkimuksen kohderyhmänä on niin sanottu ”suuri yleisö” 15–79-vuotiaat eri puolelta Suomea. Internet-kyselynä toteutetun tutkimuksen vastausprosentiksi muodostui 33. Tutkimukseen vastasi 2 716 henkilöä. Tutkimuksessa on voitu verrata sekä valtakunnallisia, maakunnallisia että paikallisia tuloksia.

Kulttuuripääkaupunkivuosi on edetty Turku 2011 -säätiön vedolla. Kun sen työ päättyy, on loogista, että kulttuuritarjonta vähenee.

Kulttuurilautakunnan budjettiin on kaavailtu mahdollisuuksien mukaan puskuria tulevaan.

Konkreettisin niistä on avustusten määrän kasvattaminen vapaan kentän kulttuuritoimijoille 120 000 eurolla. Budjetti päätetään toki vasta marraskuussa, Rantanen korostaa.

– Tavoite on, että kun säätiön vahva tuki päättyy, edes vähän avustuksia kasvattamalla voitaisiin pitää volyymiä yllä.

Toinen esimerkki on ”ennalta ehkäisevä virikkeellinen vapaa-aika” eli EVIVA-hanke. Siinä kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimen voimat yh-

distämällä halutaan saada hyvinvointia aikaan.

Pyritään saamaan passiivisia ihmisiä liikkeelle liikunnan ja vapaa-ajan harrastamiseen.

Kun kulttuuripääkaupunkivuoden teema oli ”kulttuuri tekee hyvää”, niin näitä paljon tutkittuja hyvinvointihankkeita halutaan nyt viedä EVIVA:n myötä eteenpäin. 2011-vuoden jatkotyöryhmässä pohditaan, miten mahdollisimman paljon hyviä käytäntöjä voitaisiin jatkaa.

Kulttuurinnälkäisille riittää purtavaa Kulttuuripääkaupunkivuoden jäljiltä jää kuitenkin paljon kulttuurinnälkäisiä. Toisaalta kaupungissa on pieniä kulttuurintekijöitä ja tahoja kaupungin omien kulttuurilaitosten lisäksi.

– Nyt on tuhannen taalan paikka mahdollisuuksien kasvattamiseen. Tavoite on, että kaupunkilaisten kulttuurinkäyttö jäisi tälle tasolle eikä romahda.

Rantanen uskoo, että krapula tulee joka tapauksessa. Eivät kaupunkilaiset jaksa olla yhtä aktiivisia kulttuurisilmälasit silmillään, kuten elokuun viimeisenä viikonloppuna.

– Mutta krapula ei ole pitkä eikä pysyvä, hän ennustaa. Myös kulttuuriputken voi hyvin antaa jäädä päälle. Yksi asia, mikä voi kantaa Turun kulttuuritarjontaa eteenpäin, on Logomo ja sen ympärille syntyvä kulttuuritarjonta.

– Aika näyttää, mitä siitä syntyy, Rantanen odottaa. • Teksti ja kuva: Sini Silván Turun pualest

5

Työnantaja tukee

tulospalkkiolla Kuva: Katja Kaartinen

Turun kaupungin sosiaali- ja terveystoimessa luodaan parhaillaan koko hallintokunnan t­ yöntekijöille yhtenäistä tulospalkkiojärjestelmää. Järjestelmän tarkoitus on kannustaa toiminnan tuloksellisuuteen. Tulospalkkion maksaminen perustuu tulosyksiköille asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen.

Kuva: Anne Helenius Tulospalkkiokriteerit ovat toiminnan kannalta olennaisia tekijöitä, kuten asiakkaiden tyytyväisyys.

T

ulospalkkioiden tavoitteena on motivoida henkilöstöä sitoutumaan organisaation tavoitteisiin: sen avulla voidaan nostaa esille juuri sellaista työkykyä ja osaamista, joka on tulosyksikön strategian kannalta erityisen tärkeää. Tulospalkkio maksetaan seurantajaksolta jälkikäteen erillisenä euromääräisenä eränä, jos asetetut tavoitteet on saavutettu.

Tulospalkkiokriteerit sidoksissa tuloksiin ja palvelukykyyn Jotta tavoitteiden täyttymistä voidaan seurata, on toiminnalle määriteltävät mittarit, joita sosiaali- ja terveystoimessa parhaillaan työstetään. Niin tavoitteiden kuin mittarienkin laadintatyössä tulosalueet ovat olleet avainasemassa.

– Mittarit tulee olla etukäteen asetettu ja kaikkien tiedossa, sillä niitä ei voi lähteä kesken kaiken muuttamaan, toteaa palvelutuotantojohtaja Petri Virtanen.

Hän korostaa, että johtamisen kannalta on olennaista, että järjestelmä on ennen kaikkea oikeudenmukainen ja realistinen. Tämän vuoksi ainakin tässä vaiheessa tähdätään siihen, että kullakin tulosyksiköllä on omat tulospalkkiokriteerit. Jokaisessa tulosyksikössä kriteerien pitää liittyä toiminnallisiin ja taloudellisiin tuloksiin ja palvelukykyyn. Lisäksi on tärkeätä, että tulospalkkiokriteereistä käydään keskustelu henkilöstön kanssa.

6

Turun pualest

Koko lääkinnällinen kuntoutus -yksikön henkilökunta taukojumppaamassa kehittämisristeilyllä.

Vaikka järjestelmän luomisessa on vielä työtä, Virtanen kuitenkin painottaa, että hallintokunnan johdossa on hyvä tahto saada tulospalkkiojärjestelmä toteutumaan. Tavoitteena on, että se olisi käytössä jo vuoden 2012 alusta.

Hyvä esimiestyö on motivaation peruspilari – Vaikka esimiestyön ja johtamisen yhtenä osana olisikin kannustavia palkkauselementtejä, kuten tulospalkkio, ei tulospalkkiojärjestelmää suunnitellessa saa unohtaa, että se ei sulje pois muun esimiestyön tarvetta. Hyvä esimiestyö on motivaation kannalta kaiken A ja O, tähdentää Virtanen.

Palvelutuotantojohtaja muistuttaa myös, että taloudellinen kannustaminen ei saa olla menettelytapa niin sanottujen palkkavääristyminen korjaamiseksi, vaan sen pitää olla palkkio hyvästä suorituksesta.

– Tutkimustulokset osoittavat, että yhteisöperusteinen kannustaminen on parempaa ja tehokkaampaa kuin yksilökeskeinen kannustaminen, toteaa Virtanen.

Työnantajan kannustus motivoi Kuntoutumispalveluiden tulosalueella Lääkinnällinen kuntoutus -yksikkö on esimerkki yhteisöperusteisesta kannustamisesta. Lääkinnällisen kuntoutuksen yksikössä tulos-

palkkio otettiin käyttöön vuonna 2000. Mittareiksi valittiin yksikön toiminnan kannalta olennaisia tekijöitä kuten tilaajien ja asiakkaiden tyytyväisyys sekä palvelutapahtumien määrä ja hinta.

Yksikön osastonhoitaja Marja Kuuselan mukaan tulospalkkiojärjestelmä on ollut toimiva ja tasapuolinen.

– En usko, että tulospalkkio kuitenkaan vaikuttaa työhön sitoutumiseen, sillä ammattilaiset työskentelevät muutenkin hyvin sitoutuneesti turkulaisten hyvinvoinnin edistämiseksi.

Rivityöntekijä tuskin ajattelee tulospalkkiota työtä tehdessään, pohtii Kuusela.

Lääkinnällinen kuntoutus -yksikön tulospalkkion seurantajakso on yksi vuosi. Yksikön henkilökunta saa väliaikatietoa tavoitteiden toteutumisesta yhteistilaisuuksissa ja henkilökohtaisissa kehityskeskusteluissa. Jos yksikölle asetetut tavoitteet on saavutettu, maksetaan tulospalkkio seuraavan vuoden alussa.

Palkkio on tasasuuruinen koko henkilökunnalle, vaikka tehtävät vaihtelisivatkin.

Kuuselan mielestä palkkiojärjestelmä on muun muassa tehostanut palvelutapahtumien kirjaamista. Hän pitää tulospalkkiojärjestelmää myönteisenä asiana, sillä se osoittaa, että työnantaja käyttää kaikki keinot työntekijöiden palkitsemiseen erinomaisesta työstä. Työnantajan tekemät panostukset lisäävät motivaatiota. • Teksti: Katja Tättäläinen

Sy v S

ä t s i l y s n y yksie

Suomella on pitkä ja kivikkoinen rannikko. Niinpä ei ole ihme, että hylkyjäkin on runsaasti. Museoväen tiedossa on seitsemänsataa ja nykyään on helppo seurata niitä naputtelemalla koneeseen osoitteeksi www.hylyt.net.

Mutta nettisivutkin kertovat vain laivoista, jotka tuntuvat olevan merenpohjan kulkuneuvojen vähemmistönä. Ainakin Aurajoessa yleisin löydös on polkupyörä, joita on pohjassa riesaksi asti. Viimeksi kun jokea ruopattiin, vanhan telakan kohdalla kauhaan tarttui kaasupullojen työntökärryt. Ikävin tapaus joen pohjassa oli henkilöauto kuljettajineen, mutta omaisten helpotus lienee ollut suuri, kun pitkään kateissa ollut henkilö löytyi.

Otkantista eli satama-altaasta on aikoinaan nostettu myös rautatievaunuja, kun veturinkuljettajalla on sattunut pieni kömmähdys ja juna on työnnetty mereen. Onneksi kysymys oli tavaravaunuista. Konduktööri laati asiasta raportin esimiehelleen, joka kuitenkin palautti sen kehotuksin kirjoittaa se lyhyempään muotoon. Toinenkin raportti tuli bumerangina

takaisin samoin evästyksin. Vasta kolmas raportti keskittyi olennaiseen: ”Mää vihelsi, juna piippas, plumps.”

Lentokoneita ja niiden osia on sotamuistoina ympäri Suomea, myös järvissä. Elintason noususta taas kertoo se, kun joku on työntänyt vanhan leposijansa, teräksisen Heteka-sängyn Aurajokeen. Kulkuneuvoksi sitä ei sentään tohdi nimittää, vaikka pyörät alla onkin.

Raitiovaunulla Airistolle Meren pohjassa on siis varsin kattava valikoima eri liikennemuotojen edustajia. Kaiken huipuksi satamatoimistoon soitettiin, että Airiston pohjasta on löytynyt raitiovaunu. Olin sanomassa soittajalle aprillipäivän jo menneen, mutta onneksi en sitä tehnyt, sillä tarina oli aivan uskottava.

Turun kaupunki lopetti raitiotieliikenteen 1.10.1972 – valitettavasti, haluan lisätä. Jo vuosia aikaisemmin vaunuja oli pikkuhiljaa myyty romuliikkeeseen ja yksityisillekin. Yksi ostajista päätti tehdä vanhasta raitsikasta hauskan keltapaviljongin Rymättylän ranni-

kon saareen. Vaunu hinattiin traktorilla jäätä pitkin saareen.

Ruotsinlaivan linjaluotsi hieraisi silmiään kerran jos toisenkin nähdessään Airiston jäällä keltaisen raitiovaunun. Miehen palattua lomaltaan vaunu olikin jo kadonnut.

Saaressa oli käynyt rakennustarkastaja, joka tivasi rakennuslupaa. Sellaista ei löytynyt, antoipa tarkastaja ymmärtää, ettei kannata hakeakaan ja määräsi vaunun poistettavaksi.

Tämän jälkeen suivaantunut huvilanomistaja tilasi traktorin vetämään raitsikan takaisin jäälle. Ja kevätaurinko hoiti loput.

Tämä olisi muuten varmaan unohtunut, mutta sitten paikalliset kalastajat alkoivat vetää talvinuottaa. Yhtäkkiä trooli takertui johonkin. Riitti siinä miehillä ihmettelemistä kun paikalla oli vettä yli 20 metriä. Lopulta sukeltaja kävi irrottamassa nuotan, joka oli jäänyt kiinni raitiovaunun katolla olevaan virroitin-häkkyrään.

Olisi ollut hauska olla kärpäsenä paikalla katsomassa sukeltajan ilmettä, kun selvisi, mitä pohjasta löytyi. Mahtoiko käydä raittiuslupaus mielessä? •

Teksti: Kari Riutta Kuvitus: Ulriikka Lipasti

Turun pualest

7

TULO KULMIA Tulokulmia on lehden uusi vakiopalsta, jossa eri järjestöjen pääluottamusmiehet kirjoittavat työelämän ajankohtaisista aiheista.

Tehdään Turusta

työhyvinvointipääkaupunki Miksi vieressä istuvan, kanssani samaa työtä tekevän palkka on eri kuin minulla? Miksi kukaan ei tule viereeni kahvihuoneessa? Miksi minulta ei koskaan kysytä, haluaisinko tehdä jotakin muuta työtä? Miksi toisella osastolla jaetaan kulttuuriseteleitä, mutta meidän osasto menee kävelemään?

T

uttuja kysymyksiä monilla työpaikoilla.

Mitä voisimme tehdä sen eteen, ettei edellä mainittuja kysymyksiä tarvitsisi enää esittää? Voisimmeko Turussa todenteolla panostaa työhyvinvointiin, olla esimerkkinä muille?

Työhyvinvointipääkaupunki – millainen haaste se olisikaan! Eihän se vaatisi kuin poliittisten päättäjien, kaupungin johtavien virkamiesten, esimiestason ja työntekijöiden yhteispeliä.

Päättäjät voisivat rauhassa tehdä ns. pehmeitä päätöksiä ilman paineita. Kaikki päätökset olisivat oikeita ja seuraavissa vaaleissa kaikki saisivat yhtä paljon ääniä. Ja lisäksi ympäristökunnat hinkuisivat mukaan Turkuun – työhyvinvointipääkaupunkilaisiksi.

Kaupungin organisaatio toimisi esimerkkinä seudun muille työyhteisöille. Sairauspoissaolot vähenisivät merkittävästi, työurat pitenisivät – olisi paljon enemmän tekeviä käsiä, jalkoja ja päitä. Työsuoritukset nousisivat huimasti, ja kaupungilla olisi varaa kaikkia oikeudenmukaisesti kohtelevaan palkka­politiikkaan.

Työhyvinvointipääkaupungissa työntekijät

Työhyvinvointi tarkoittaa sitä, että työnteko on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työympäristössä ja työyhteisöissä.

– Työterveyslaitos. olisivat työpäivän alkaessa reippaita ja iloisia saadessaan olla mukana rakentamassa ja ylläpitämässä tätä ihanneolotilaa. Kaikki tervehtisivät toisiaan ja kiitosta ja palautetta muistettaisiin antaa. Lomat olisivat oikeita lomia, jolloin rentouduttaisiin oikeasti ilman rästissä odottavien töiden paineita. Päiväkodeissa ja kouluissa ryhmäkoot olisivat kohtuullisia, meininki rentoa sekä ravitsevat ja maukkaat ateriat tarjoiltaisiin ja syötäisiin homeettomissa ruokasaleissa. Tyytyväiset lapset ja teinit viih-

tyisivät hoidetuilla ja valvotuilla pihoilla.

Tasa-arvo tai yhdenvertaisuus – ei sen pitäisi olla kovin vaikeaa tai vastenmielistä. Olet sitten mies tai nainen tai sekä että, minkä värinen tahansa tai vaikka kirjava, olet oikeutettu tasapuoliseen kohteluun. Tiedämmehän jo, minkälaisia seuraamuksia esimerkiksi koulukiusaamisella saattaa olla. Eikö aikuisten työelämässä olevien ihmisten pitäisi ymmärtää, ettei siitä ennen pitkää seuraa muuta kuin murhetta ja pahaa oloa, joka puolestaan purkautuu erilaisina sairauksina ja tapahtumina.

Edellä olevasta voi poimia rivienvälistä ja riveiltä keinoja toteuttaa työtyytyväisyyttä/ työhyvinvointia. Pienillä askelilla voitaisiin toteuttaa monia asioita, ja jopa pienillä kustannuksilla saada aikaan suuria säästöjä. Otetaan tosissamme esimerkiksi Kunta 10 -tutkimuksen tulokset ja paneudutaan kehittämissuunnitelmiin sillä vakavuudella, että ne tuottavat tulosta. • Teksti: Tapsa Ruusunen, pääluottamusmies, Jyty Turku ry Kuva: Hannu Waher

Tilaliikelaitos kunnostautui kilometrikisassa

T

ilaliikelaitos osallistui 14 hengen joukkueella Pyöräilykuntien verkosto ry:n ja Suomi Pyöräilee -kampanjan valtakunnalliseen kilometrikisaan. Kilometrikisa innostaa leikkimielisessä kilpailussa muun muassa ­yrityksiä, työyhteisöjä ja osastoja työmatkapyöräilyyn.

Kilometrikisa käynnistyi Pyörällä töihin -päivänä 10. toukokuuta ja päättyi 30. syyskuuta. Kilpailussa osallistujat kirjasivat omat kilometrinsä oman joukkueensa kilometrisaldoon.

Tilaliikelaitoksen joukkue, Kunnon sotkijat, pyöräili yhteensä 21 763 kilometriä, josta tuli keskimääräiseksi tulokseksi 1554,5 kilometriä polkijaa kohden.

8

Turun pualest

Kokonaisuudessa kisaan osallistuneet 1275 joukkuetta, joissa pyöräili yhteensä 17 842 henkilöä, saivat kasaan peräti 17 145 266 kilometriä.

Korpela omilla luvuilla Tilaliikelaitoksen joukkueesta kovimmat kilometrit joukkueelle keräsi rakennesuunnitteluinsinööri Pekka Korpela pyöräilemällä yhteensä 6 666 kilometriä eli lähes kolmanneksen koko joukkueen kilometrimäärästä.

– Kunnon kohottaminen ja Turun seudun kesäisistä perinnemaisemista nauttiminen oli parasta tsemppausta pyöräilyyn, totesi Korpela. • Teksti: Niko Aaltonen Kuva: Markku Koivumäki

HC Bergin veistos Light Space – Linear Momentum on yksi Tähtitornin näyttelyn moniulotteisista teoksista.

Taiteilija luo teoksen,

kuraattori näyttelyn Mikä näyttelyn aiheeksi? Keitä taiteilijoita kutsutaan mukaan? Mitä teoksia esitetään ja miten?

Kuraattorin työssä tehdään lukemattomia v ­ alintoja, jotka vaikuttavat näyttelykävijän lopulliseen kokemukseen. Taiteilija itse rakentaa harvoin näyttelynsä. Museoissa näyttelyiden tuottamisesta vastaavat yleensä ammattimaiset kuraattorit, intendentit tai amanuenssit.

K

uraattoreiden taidosta ja taide-elämän tuntemuksesta on pitkälti kiinni, millaisia näyttelyitä museoissa on esillä. Heidän työllään on myös yhä suurempi merkitys siinä, ketkä taiteilijat saavat näkyvyyttä ja esimerkiksi mahdollisuuden kansainväliseen läpimurtoon.

Kuraattorin työ on tärkeää, muttei ihan kiistatonta. Etenkin usean taiteilijan näyttelyissä kuraattorin käden jälki saa helposti merkittävämmän roolin kuin yksittäisten taiteilijoiden, joiden työt ikään kuin palvelevat suurempaa kokonaisuutta. Kuratointi on itsessään taidetta. Tähän viittaa myös Turun kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmaan kuuluva Pro Artibus -säätiön ohjelmahanke Kuratointi taiteena.

– Kuraattori työskentelee aina sisällön kanssa, rakentaa kokonaisuuden erityisen teeman ympärillä, valitsee taiteilijat ja toteuttaa suunnitelmat. Näiden kautta lopputulos on usein kuraattorin hyvin henkilökohtainen näkemys, sanoo Pro Artibus -säätiön toimitusjohtaja Sabina Westerholm.

Jalat maahan asti Kuraattorille on haastavaa onnistua tekemään monikerroksinen, puhutteleva näyttely, jonka logiikka avautuu yleisölle, mutta joka samalla jättää tilaa myös omille oivalluksille. Itsestäänselvyyksien sudenkuopat pitäisi osata kiertää. Kuraattorin tärkeimpiin taitoihin kuuluukin kyky tehdä kysymyksiä ja niiden avulla sekä kyseenalaistaa että luoda uudenlaisia yhteyksiä asioiden välille.

Wäinö Aaltosen museossa työskentelevä näyttelyamanuenssi Susanna Hujala on kuratoinut työssään useita näyttelyitä, viimeisimpänä WAMissa parhaillaan esillä olevan Muotoseikkoja-näyttelyn. Hän tietää, että asiaosaamisen, visuaalisuuden ja luovuuden lisäksi kuraattorin on hyvä omata monia käytännönläheisiä taitoja.

– Mahtavien visioiden edessä jalkojen on syytä yltää maahan asti. Yhteistyökyky ja neuvottelutaito ovat tarpeen. Monien langanpäiden tulee myös pysyä hyppysissä yhtä aikaa, Susanna Hujala listaa.

Tiukat aikataulut ja useiden yhteistyötahojen ja taiteilijoiden koordinointiin liittyvät kysymykset voivat olla haasteellisia. Toisaalta työn palkitsevuus on moninaista.

– Taiteilijoiden kanssa käymme mielenkiintoisia keskusteluja. Joka kerta on myös hienoa nähdä, miten suunnitelmissa ollut näyttely vähitellen konkretisoituu ja taideteokset hakeutuvat vuoropuheluun keskenään.

Koulutusta kuratoinnista Viime vuosina kiinnostus kuratointia kohtaan on kasvanut Suomessa voimakkaasti. Tähän on reagoitu myös koulutustarjonnassa. Aaltoyliopisto aloitti vuonna 2010 koulutusohjelman Taiteen kuratointi ja näyttelypedagogiikka.

Myös Turku 2011 -ohjelman Kuratointi taiteena -hankkeeseen sisältyy koulutuksellinen Studia Generalia -seminaarisarja. Sarja on osa Åbo Akademin taidehistorian laitoksen erikoiskurssia, mutta kaikilla on luennoille vapaa pääsy. Monilla on motivaatiota kehittää näyttelyn tuottamisen taitoja, sillä kuratointia vaativia taideprojekteja tehdään nykyään paljon myös taidelaitosten ulkopuolella.

– Tilapäiset taideprojektit julkisessa tilassa ovat yleistyneet ja näissä projekteissa kuraattori on usein tärkeässä roolissa, sanoo Sabina Westerholm.

Kansainvälisiä huippukuraattoreita vilisevän seminaarisarjan viimeisessä päivässä 24. marraskuuta käsitellään juuri instituutioiden ulkopuolista taidetta ja luovaa kuratoimista. Päivän moderaattori Magdalena Malm työskentelee Tukholmassa perustetussa Mobile Art Production -yrityksessä, jonka teokset ovat hämmentäneet ja piristäneet monen ruotsalaisen arkipäivää.

Taidetta Tähtitornissa Merkittävä osa Kuratointi taiteena -kokonaisuutta on Tähtitornissa esillä oleva nykytaidenäyttely Close Your Eyes And Tell Me What You See. Näyttelyn on kuratoinut ­Johan Sjöström Göteborgin taidemuseosta, jossa näyttely oli esillä ennen Turkuun saapumistaan. Tähtitorni on tilana niin poikkeava, että vaikka Turussa nähdään samat teokset kuin ­Göteborgissa, näyttäytyy näyttely täällä aivan omanlaisenaan.

Hahmottamisella leikittelevän Close Your Eyes -näyttelyn taiteilijat tulevat kymmenestä maasta, kaukaisimmat Japanista ja Kuubasta. Suomesta mukana ovat suomenruotsalaiset taiteilijat HC Berg, Aurora Reinhard ja Kim Simonsson.

Näyttelyn suurin teos on HC Bergin veistos Light Space – Linear Momentum, joka on sijoitettu Tähtitornin ylimpään huoneeseen. EKG-käyrästä inspiraationsa saanut teos kuvaa hetkeä, jolloin sydän lopettaa lyömisen. Johan Sjöströmin mukaan teoksen sijainti tornin yläosassa, maan ja taivaan välissä, on sille juuri oikea.

Kuten kaikki taide, myös tämä näyttely ja sen teokset saavat lopulliset merkityksensä vasta yleisön tulkinnassa. Kuraattori Sjöström tai taiteilija Berg eivät voi esimerkiksi tietää, mitä yksittäinen näyttelykävijä käy mielessään läpi katsoessaan Bergin teoksen teräviä viiva­piikkejä. • Teksti ja kuva: Päivi Autere Close Your Eyes And Tell Me What You See Tähtitornissa 30.11.2011 asti.

Muotoseikkoja – taiteen ja muotoilun rajapintoja Wäinö Aaltosen museossa 8.1.2012 asti.

Art Outside Institutions – Creative Curating Studia Generalia 24.11.2011 klo 10–16.

Auditorio A, Gadolinia, Åbo Akademi, Porthaninkatu 3.

Ilmoittautumiset nettisivuilla: studiageneralia.blankett.fi www.turku2011.fi/kuratointi-taiteena

Turun pualest

9

Rakennusmestari Keijo Tuomisto uudella Myllysillalla.

”Tässä on ollut mukana satoja tekijöitä”

Liikenne kulkee taas Myllysillalla Uusi Myllysilta avattiin liikenteelle 562 päivän kuluttua vanhan sulkemisesta.

Tässä ajassa purettiin vanha silta, järjestettiin suunnittelukilpailu sekä suunniteltiin ja rakennettiin uusi. Kiitos lyhyestä purku- ja rakennusajasta kuuluu usealle kaupungin hallintokunnalle ja yksityisen sektorin toimijalle.

L

uulen, että kun kaikki lasketaan, niin tässä on ollut mukana satoja tekijöitä. Esimerkiksi meiltä Kiinteistöliikelaitokselta on mukana ollut liikelaitosjohtajan ja katu- ja viheralueet -yksikön lisäksi muun muassa mittamiehet. Heidän ansiostaan tiesimme, kuinka nopeasti rikkoutunut silta painui alaspäin, vastaava rakennuttaja Hannu Helinä muistelee.

Silta on työllistänyt kaupungin sisällä Kiinteistöliikelaitoksen lisäksi ainakin Ympäristö- ja kaavoitusvirastoa, Kunnallistekniikkaliikelaitosta, Vesiliikelaitosta, Turun Satamaa ja Turku Energiaa.

Ympäristö- ja kaavoitusvirasto mukana alusta asti Vanhan sillan hajoaminen aiheutti poikkeus­ järjestelyjä. Liikennesuunnitelma oli saatava nopeasti ja joukkoliikenteen reittejä oli ­uusittava. Tieto tarvittiin tiedotusvälineille saman päivän iltaan mennessä. Hätiin kutsuttiin liiken­neinsinööri Matti Salonen sekä joukkoliikennetoimiston edustajat. Osaaminen ja pitkä kokemus näkyivät suunnitelmissa; niihin tehtiin vain pieniä viilauksia myöhemmin.

Suunnittelutoimiston rooli kasvoi entisestään, kun uusi silta päätettiin hankkia. Sillan rakentamiselle tarvittiin vesilupa ja siltasuun10

Turun pualest

nittelun lähtötiedoiksi jonkintasoiset katu- ja liikennesuunnitelmat. Siltapaikan viimeistelemiseksi tarvittiin ympäristön maisema- ja miljöösuunnitelmat sekä tietysti rakennussuunnitelmapiirustukset sillan rakentamiseksi.

Ympäristö- ja kaavoitusvirastossa silta työllisti eri vaiheissaan noin kymmentä henkilöä.

Yksi heistä oli suunnitteluinsinööri Heikki Virtanen. Hän oli mukana uuden sillan suunnittelukilpailussa sekä tilaamassa ja valvomassa sillan suunnittelua.

– Mielenkiintoinen kokonaisuus, ei ehkä toista kertaa näin ainutlaatuista tehtävää tule eteen, hän arvelee.

Työt ovat sujuneet hyvin haastavasta aikataulusta huolimatta. Hän ei kuitenkaan halua ottaa kunniaa onnistumisesta pelkästään kaupungille.

– Suuri kiitos aikataulussa pysymisestä kuuluu myös rakennusurakoitsija Insinööritoimisto Seppo Rantala Oy:lle ja sillan suunnittelija WSP Finland Oy:lle, Virtanen muistuttaa.

Sillan sulkeminen vaati nopeita toimia Kunnallistekniikkaliikelaitoksen päivystävä rakennusmestari Keijo Tuomisto sai hätäkeskuksesta puhelun lauantaiaamuna 6.3.2010 ennen seitsemää.

– Menin tarkastamaan sillan vauriot ja totesin, että se on suljettava välittömästi. Silti ei meinannut oikein tajuta, että silta oli oikeasti rikki, hän kertoo.

Kunnallistekniikkaliikelaitoksessa sillan rikkoutuminen tarkoitti monelle viikonlopun vieton keskeytymistä. Siltaa oli vartioitava, kunnes vartiointiliike otti vastuun itselleen. Sillan rikkoutumisesta kertovia opastinkylttejä tehtiin tuloteiden varsille jo lauantaina. Mittavat liikenteen poikkeusjärjestelyt toteutettiin käytäntöön sunnuntaiaamusta alkaen, esimerkiksi Martinsilta muutettiin kaksisuuntaiseksi. Kun vielä liikennevalojen käyttöpäällikkö Olli Tirroniemi Kiinteistö-liikelaitoksesta ohjelmoi keskustaan päin ajaville jatkuvan vihreän, sujui liikenne maanantaiaamuna sillalla yllättävän hyvin.

Myllysillassa kulki vesi- ja sähköjohtoja sekä tietoliikennekaapeleita. Vesiliikelaitos ja Turku Energia sekä yksityiset operaattorit joutuivatkin miettimään vaihtoehtoisia reittejä. Myös uuden sillan rakentaminen on aikataulutettu niin, että tekniikka on saatu sijoitettua siltaan.

Myllysilta on vaatinut monen toimijan työpanoksen lisäksi myös joustoa ja nopeutta päätöksentekijöiltä. Voidaankin sanoa, että sillan rakentaminen on todellista yhteistyötä. • Teksti ja kuva: Risto Lahtinen

Oppia omaan työhön ulkomailta Virolainen nuorisotyöntekijä Jevgeni Šemtšišin tutustui elokuussa nuorisoasiainkeskukseen ja Turussa nuorten kanssa tehtävään työhön. Hän oli perehtymässä toimintaan julkishallinnon ­pohjoismais-balttilaisesta liikkuvuusohjelmasta saamallaan rahoituksella.

Virolainen nuorisotyöntekijä Jevgeni Šemtšišin työskenteli vierailunsa aikana The Culture 2011 Tall Ships Regatan miehistökeskuksessa Auran Panimolla.

J

evgeni työskentelee nuorisokeskuksessa Narvassa. Hänen työhönsä kuuluvat nuorisotyön kehittäminen ja erilaiset projektit. Hän vastaa myös nuorisotiedotuksesta koko alueella.

– Päivittäiseen työhöni kuuluu yhteistyön organisoiminen nuoriso-organisaatioiden välillä. Osallistun myös nettisivujemme kehittämiseen ja järjestän tapahtumia nuorille ja nuorisotyöntekijöille, Jevgeni kertoo.

Hän kiinnostui ohjelmaan osallistumisesta oltuaan sen esittelytilaisuudessa.

– Mietin viikon ja lähdin sitten etsimään partnereita. Piti toimia nopeasti, koska hakemisen deadline oli vain kuukauden päästä. Virossa

sai hyvin neuvoja hakemiseen ja tuen myös sai melko helposti, muistelee Jevgeni.

Oppia käytännön työhön Jevgeni tuli Suomeen tutustumaan erityisesti suomalaisten nuorisotyöorganisaatioiden toimintaan. Monet virolaiset nuoret haluavat opiskella Suomessa, joten on hyvä tietää, mitä palveluja nuorille on tarjolla.

Erityisesti alle 25-vuotiaille työttömille nuorille suunnattu KOHO-toiminta kiinnosti häntä.

– KOHO-toiminta auttaa nuoria todella paljon, sekä maahanmuuttajia että muitakin turkulaisia. KOHOssa sain oppia juuri siitä, mihin olen tullut tutustumaan eli miten eri organisaatiot tekevät yhteistyötä keskenään.

Nuorisotyössä eroja ja samankaltaisuutta Jevgeni kertoo, että virolaisilla nuorilla on samanlaisia ongelmia kuin suomalaisilla. Nuorilla ei ole tarpeeksi tekemistä ja alkoholin kanssa on ongelmia. Nuorisotalot Suomessa ovat samanlaisia kuin Virossa ja nuorisotyöntekijät kommunikoivat nuorten kanssa samalla tavalla. Virossa ei ole niin paljon avoimia nuorisotaloja. Sen sijaan on myös tietyille ryhmille, esimerkiksi uskonnon mukaan, suunnattuja taloja.

Jevgeni tutustui myös sukupuolisensitiiviseen nuorisotyöhön.

– Virossa ei ole sukupuolisensitiivistä nuorisotyötä, joten se kiinnostaa. Se olisi hyödyllis-

tä ja tarpeellista meilläkin. Voisimme perustaa ryhmiä tytöille ja pojille erikseen, jotta voisimme keskittyä tiettyihin aiheisiin.

Jevgenin vierailun aikaan Turussa järjestettiin The Culture 2011 Tall Ships Regatta. Nuorisoasiainkeskus vastasi siellä miehistön neuvontapisteen eli Crew Centren toiminnasta ja myös Jevgeni pääsi työskentelemään siellä.

Hän pystyi palvelemaan miehistöjen jäseniä sujuvalla venäjänkielellä, mistä moni oli yllättynyt ja kiitollinen.

– Tunsin olevani pieni mutta tärkeä osa suurta tapahtumaa. Oli kiinnostavaa nähdä, miten miehistökeskus oli järjestetty ja miten tarpeellinen se oli miehistölle, Jevgeni luonnehtii. • Teksti: Emmi Välke • Kuva: Mari Mielonen

Julkishallinnon pohjoismaisbalttilainen liikkuvuusohjelma Julkishallinnon pohjoismais-balttilaisen liikkuvuusohjelman vuosibudjetti on noin 270 000 euroa, ja se tarjoaa virkamiehille ja muulle julkisen sektorin henkilökunnalle taloudellista tukea opintokäynteihin, harjoitteluun, koulutukseen tai verkostoitumiseen Pohjoismaissa ja Baltiassa. Ohjelmasta tuettavaan toimintaan tulee osallistua vähintään kolme maata, joista vähintään yksi on Pohjoismaa ja yksi Baltian maa. www.norden.org

Vuokrattavana edustavia myyntikojuja Turku on markkinoiden, messujen ja tapahtumien luvattu kaupunki.

Uutuutena on nyt kahtena joulunalusaikana järjestetty myös Kauppatorin joulu -tapahtuma. Torilla on paikallisten käsityöläisten tuotteita, jouluisia herkkuja ja iloista ohjelmaa. Tänäkin vuonna tori tullaan somistamaan kaupungin omilla kojuilla. www.turku.fi/tapahtumamokit www.turku.fi/tyokeskus 11

Turun pualest

Hallintokuntien, pienyrittäjien ja käsityöläisten käytettävissä on 32 kappaletta puista, sähköistettyä myyntikojua, jotka tarjoavat suojaa niin tavaroille kuin ostajillekin. Mökit ovat yksinkertaisia ja vankkarakenteisia, jotta ne kestävät siirtelemistä. Mökkeihin on haettu inspiraatiota Euroopan tunnelmallisilta joulutoreilta.

Teräsrunkoiset mökit ovat tilavia, 3 x 2 m, ja niissä on reilusti pöytä- ja hylly­tilaa tuotteille.

Mökit ovat yksivärisiä: neljä sinistä, neljä keltaista ja neljä punaista. Mökkejä vuokrataan kaikille halukkaille numerossa 2624 136.

Monitoimimökit on rakennuttanut Turun Kiinteistöliikelaitos, ja ne on nikkaroitu kaupungin omana työnä Turun kaupungin Työkeskuksessa.

Teksti: Anri Niskala

Ulkomitat n.: syv. 2,2 m, lev. 2,5 m, kork. 2,8 m Sisätilat n.: syv. 1,8 m, lev. 2,1 m, kork. 2,2 m Oviaukko: 0,9 x 2 m Hinnat: 600 e/kk + alv, 250 e/viikko + alv, 100 e/vrk + alv Turun pualest

11

AMMATTILAISTEN VINKKI Ammattilaisen vinkki on lehden uusi vakiopalsta, jossa Turun ammatti-instituutin opettajat ja opiskelijat antavat vinkkejä ja ideoita käytännön töihin.

Jäähdytysnesteen vaihto Kolmannen vuoden opiskelija Mika Loisa vaihtaa tottuneesti jäähdytysnesteet.

Autoalan opiskelijat Matilda Iivonen, Mika Loisa ja Toni Luotonen valmistelevat auton syyshuoltoa.

Tulkoon talvi!

Auton syyshuolto

T

alven tulo yllättää autoilijan joka vuosi. Ammattilaiset neuvovat, miten kannattaa valmistella menopeli pakkasiin ja liukkauteen. Ohjeet antavat autoalan lehtorit Juha Lindström ja Tuomo Alanko Turun ammatti-instituutin Peltolan koulutalosta.

– Jos auto on huollettu aikanaan ja normaalisti, ei talven tulosta kannata sen kummemmin huolestua, muistuttaa Juha Lindström. Heti tulee mieleen kuitenkin tukku tarkistuskohteita, jotka on hyvä käydä läpi ennen paukkupakkasia. Tarkistukset ja pienet huollot voi jokainen autoilija tehdä itsekin.

4.

5.

Voitele ovien lukot. Tarkista, että autos­sa on lukkosulaa.

6.

Tarkista akun kunto ja jäähdytysnesteen jäätymispiste. Tarvittaessa vaihda jäähdytysneste. Liian laimea jäähdytysneste voi jäätyä kovilla pakkasilla. Jäähdytysjärjestelmän jäätyminen aiheuttaa vakavan moottorivaurion.

7.

Tarkista, että öljyä on riittävästi ja sen vaihtamisesta ei ole liikaa ajo­ kilometrejä.

8.

Tarkista renkaat. Suositusten mukaan kulutuspintaa tulisi olla noin viisi milliä, vaikka lain mukaan kolmekin milliä riittää. Kitkarenkaat ovat kaupungissa hyvät, mutta jäällä niissä ei ole pitoa.

Kymmenen kohdan muistilista auton syyshuoltoon:

1.

2.

3.

12

Pese ja vahaa auto. Tarkista, tarvitaanko ruosteensuojausta tai paikkausta. Tiesuola on myrkkyä maalipinnalle.

Tarkista ja tarvittaessa vaihda pyyhkijän sulat.

Tarkista tuulilasinpesunesteen pakkaskestävyys jäätymisen estämiseksi.

Lisää tarvittaessa tuulilasinpesunestettä.

Turun pualest

Puhdista, kuivaa ja tarkista ovitiivisteet. Monesti suositellaan tiivisteiden käsittelyä silikonilla, mutta ammattilainen ei silikonia suosittele. Se aiheuttaa myöhemmin vaikeuksia esimerkiksi maalatessa. Hyvä, korvaava luonnon­tuote on vaikkapa mehiläisvaha.

9.

Tarkista, toimiiko lohkolämmitin.

Mikäli lohkolämmitintä ei ole, se kannattaa asentaa. Tarkista myös lohkolämmittimen johto. Tarkista, onko sisätilalämmitin kunnossa ja paikoillaan.

10. Tarkista ajovalot. • Teksti & kuvat: Virpi Lummevuo

Moottoritsekkaus, Toni Luotonen tarkastelee moottorin nesteiden pakkaskestävyyttä.

Ekotukitoiminta Turussa käynnistyi

Crichton-Vulcanin telakka Aurajoella.

Turun ensimmäiset ekotukihenkilöt on koulutettu Ekotukitoiminnan tavoitteena on kestävän kehityksen edistäminen koko organisaatiossa. Ekotukitoiminta koostuu käytännönläheisistä toimenpiteistä, jotka liittyvät esimerkiksi energiaan, liikkuvuuteen, materiaaleihin ja yksiköiden toimintakulttuuriin.

V

Aiheena Työn ja vapaa-ajan Aurajoki

Arkistojen päivän näyttely Työväenopiston aulassa

P

ohjoismaista Arkistojen päivää vietetään vuosittain marraskuun toisena lauantaina, tänä vuonna 12.11.2011.

Suomessa päivää on vietetty vuodesta 2002 ja Turun kaupungin arkistot ovat olleet mukana alusta asti. Arkistojen päivällä muistutetaan kansalaisia arkistojen merkityksestä tiedon säilyttäjinä, yhteiskunnan muistina ja kulttuurilaitoksina.

Turun kaupungin arkistot ovat järjestäneet Arkistojen päivän näyttelyn arkistoaineistoista, jotka kertovat Aurajoen rantojen muuttumisesta teollisuusympäristöstä vapaa-ajan tapahtumamiljööksi. Muutos on ollut suuri kun teollisuus on kasvaessaan vaatinut lisää tilaa ja siirtynyt kauemmaksi kaupungin keskustasta antaen tilaa asutuksen leviämiselle ja samalla ihmisten lisääntynyt vapaaaika on tuonut valtavasti erilaisia tapahtumia jokirantaan.

Aurajoen rannoilla on liki 300 vuoden teollisuushistoria. Ensimmäisen laivaveistämön Aurajoen länsirannalle perustivat E. Wechter ja H. Rungeen vuonna 1738. Laivaveistämön historia johtaa nykyiseen STX Finland Oy Turun Telakkaan. Monet tehtaat ovat aloittaneet uransa jokirannasta, kuten Auran Sokeritehdas, Rettigin tupakkatehdas, Wicander & Larssonin korkkitehdas, Auran Panimo ja Barkerin puuvillakehräämö.

Aurajoella on myös ollut ns. Ylempi höyrylaivasatama itärannalla ja Alempi höyrylaivasatama länsirannalla. Ylempi sijaitsi Auransillasta alajuoksulle päin kunnes laivat alkoivat olla liian suuria päästäkseen niin pitkälle yläjuoksulle. Niinpä satama siirrettiin alajuoksulle päin.

Tehdaskäytöstä vapautuneet tontit on nyt suurelta osin muutettu joko asuin- tai vapaaajankäyttöön. Aurajoen rannoille levittäytyy nykyään monenlaisia tapahtumia kuten Vanhan Suurtorin Joulumarkkinat, Keskiaikamarkkinat, keväiset Saaristolaismarkkinat ja syksyiset Silakkamarkkinat.

Neljä kertaa ovat suuret purjelaivat vierailleet Aurajoella, viimeksi kesällä 2011 kulttuuripää-kaupunkivuoden kunniaksi. Kulttuuripääkaupunkivuoden tapahtumia on myös järjestetty runsaasti jokimiljöössä ja ”suuret haahkat” ovat rantautuneet jokeen koko kesäksi. • Teksti: Tarja Ollila Kuva: Turun Satamaliikelaitos

i

Työn ja vapaa-ajan Aurajoki Arkistojen päivän näyttely työväenopiston aulassa 1.–18.11.2011.

ähitellen toiminta tulee ulottumaan jokaiseen Turun hallintokuntaan ja liikelaitokseen muun muassa tänä syksynä koulutettujen ekotukihenkilöiden muodossa.

– Koulutuksesta saatu palaute on ollut varsin positiivista. Etenkin on kiitelty verkoston perustamista, ajankohtaisen tiedon saantia sekä eri puolilta tulevien ihmisten kokemustenvaihtomahdollisuutta, Turun ekotukitoiminnan puuhanainen Stella Aaltonen kiittelee.

– Toki se mitä koulutuksista saa irti, on kiinni osallistujan lähtötasosta sekä oman toimipisteen tasosta ympäristöasioissa. On ollut ilahduttavaa huomata, ettei yksikään taho aloita aivan nollasta.

Pienillä teoilla suuri vaikutus Kestävä kehitys on yksi Turun kaupungin perusarvoista. Kaikissa toimenpiteissä tähdätään kaupungin kasvihuonekaasupäästöjen 30 prosentin alentamiseen vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta (asukaskohtaisesti kulutusperustaisesti mitattuna).

Kestävä toimintakulttuuri vaatii jokaisen työntekijän toimintatapojen muuttamista kestävimmiksi. Kyse ei ole lisätyöstä vaan ajattelu- ja toimintatavan muuttamisesta. Pienillä valinnoilla jokainen voi vaikuttaa. Ei ole samantekevää sammuttaako näytön ja valot työpäivän päätteeksi tai korvaako työmatkan etäkokouksella. Pienillä toimenpiteillä on suuri merkitys niin taloudellisesti kuin työhyvinvoinnin kannaltakin.

Joko omassa yksikössäsi on ekotukihenkilö? Jos ei ole, niin kannattaa aktivoitua ja tarttua tilaisuuteen. • Teksti: Riikka Kauppila/Stella Aaltonen

i

netku/keke stella.aaltonen@turku.fi

Turun pualest

13

HOMMISSA ”Tää on ihan puhasta matematiikkaa”

Pilvipeikko Asmo Leskinen analysoi pistepilviä työkseen Kiinteistöliikelaitoksen palkkalistoilla on monen kirjava joukko ihmisiä, joiden työnkuvat eroavat paljonkin toisistaan. Yksi tämän hallintokunnan eriskummallisimmista ja vaikeaselkoisimmista työtehtävistä liittyy karttoihin ja paikkatietoon.

M

eille niin sanotuille tavallisille ihmisille sana paikkatieto on jo itsessään vieras. Asmo on oikealta titteliltään paikkatietoinsinööri, mutta työkaverit kutsuvat häntä Pilvipeikoksi. Netkun henkilökortissa hänellä lukee 3D-mallinnuksen ja laserkeilauksen kehittäminen ja toteutus. Toivottavasti tämän jutun myötä edes jotenkin avautuu se, mitä hän työkseen tekee.

Tällä hetkellä Asmo on kaupungin organisaatiossa ainoa, joka tekee 3D-mallinnusta.

Tulevaisuudessa hän ei enää joutune tekemään tätä työtä yksin, sillä kartta- ja paikkatietopalveluissa on kaksi muuta henkilöä koulutettu vastaaviin tehtäviin.

Asmo on koulutukseltaan maanmittausteknikko. Alan kehitys menee huimaa vauhtia eteenpäin, mikä tarkoittaa, että pitää itse olla aktiivinen, seurata alan julkaisuja, olla mukana messuilla ja käydä jatkokouluttautumassa.

Turun kaupungin palveluksessa Asmo aloitti elokuussa, jota ennen mies ehti toimia yksityisyrittäjänä, stereo-operaattorina, projektipäällikkönä, MapInfo-ohjelman kouluttajana, myyntipäällikkönä ja GIS-asiantuntijana.

3D tuo uuden ulottuvuuden paikkatiedon keräämiseen Turussa eletään vielä 2D-maailmassa, mutta jahka Asmo saa tehdä työnsä rauhassa, meilläkin siirrytään 3D-maailmaan eli pisteet

14

Turun pualest

kartalla saavat myös korkeuden, jolloin kuva muuttuu kolmiulotteiseksi.

3D-laserkeilauksen perusideana on saada tarkkaa tietoa ympäristöstä itse kohdetta koskettamatta. Laserkeilain säästää aikaa ja vaivaa, olipa mitattava kohde kuinka monitahoinen tahansa. Keilaimen edut muihin mittaus- ja mallinnusmenetelmiin ovat tarkkuus, nopeus ja turvallisuus. Nämä uudet, entistä tarkemmat tiedot saadaan kartalle myös nopeasti.

Keilauksella tarkoitetaan menetelmää, jossa esimerkiksi lentokoneesta tai autosta käsin ”keilataan” maastoa. Keilain lähettää pulsseja, joista voi johtaa maaston tai puiden latvojen kolmiulotteiset koordinaatit pulssin kulkuajan, lähetyssuunnan ja lähettimen sijainnin perusteella. Yksinkertaistettuna: korkeasta puusta palautuva piste tulee nopeammin takaisin kuin vaikkapa rotvallin reunasta.

Laserkeilaus tuottaa pistepilviä Lukuisten pisteiden avulla pistepilvestä saadaan hahmotettua kohteen kolmiulotteinen pinta. Mittaustapahtuma on nopea; muutamassa minuutissa saadaan jopa miljoonia pisteitä, joita voi tarkastella reaaliaikaisesti PC:llä. Nopealla mittauksella päästään merkittäviin ajallisiin ja taloudellisiin säästöihin.

Huomioitavaa on se, että nämä pulssit eivät ole ihmiselle vaarallisia.

Asmolle pistepilviaineisto tulee joko luokiteltuna tai luokittelemattomana. Luokiteltuja tietoja ovat esimerkiksi maanpinta, kasvillisuus, talot, sillat ja key pointsit eli maanpinnan muotojen alku- ja loppupisteet.

Kun aineisto on luokiteltu, siitä pystyy tekemään korkeuskäyriä, rakennuksia, ottamaan ylös tai-teviivoja kuten esimerkiksi asfaltin katukiveyksen reunoja, ja tekemään näiden tietojen perusteella tarkan kartan. Katvealueilla käyvät sitten maastomittauksen miehet. Uusi tekniikka ei tule syrjäyttämään ihmisiä, maastomiehiä tarvitaan jatkossakin.

Syyskuun yhdeksäs päivä kuluvaa vuotta lensi lennokki Metsämäen ja Pääskyvuoren yllä, ja laserkeilasi alueet. Ympäristö- ja kaavoitusviraston suunnittelutoimistolla lennokin kuvaamat, tarkat tiedot ovat nyt hyödynnettävissä uusia asuinalueita suunniteltaessa.

Pääkaupunkiseutu keilaa ja kuvaa koko alueen joka toinen vuosi.

Asmon henkilökohtainen haave olisi, että tulevaisuudessa tätä tekniikkaa sovellettaisiin esimerkiksi pelikonsoleilla pelattavissa peleissä, jolloin toimintapeleissä pelikenttänä olisi aito, kolmiulotteinen näkymä vaikkapa Karjalan kannaksella. • Teksti: Anri Niskala

SVENSK RESUMÉ

Översättning: Pasi Pirttimäki

Arbetsgivaren motiverar anställda med resultatpremier Åbo stads social- och hälsovårdsväsende håller på att införa ett enhetligt resultatpremiesystem för de anställda inom hela förvaltningen. Utbetalningen av resultatpremier bygger på att målen inom resultatenheterna uppnås.

Syftet med resultatpremierna är att få personalen att förbinda sig vid organisationens målsättningar: därigenom kan vi få fram sådan arbetsförmåga och sådant kunnande som är av särskild vikt för enhetens strategi. Resultatpremien betalas för uppföljningsperioden i efterskott som ett separat eurobelopp förutsatt att ­målen har uppnåtts.

För uppföljning av målen måste arbetsgivaren definiera mätare för verksamheten

som håller på att utarbetas vid social- och hälsovårdsväsendet.

– Kriterierna skall vara förutbestämda och alla skall känna till dem för de kan inte ändras mitt i allt, konstaterar direktör för serviceproduktionen Petri Virtanen.

Han betonar att det är väsentligt för ledarskapet att systemet framför allt är rättvist och realistiskt. Därför syftar man åtminstone i det här skedet till att varje resultatenhet har sina egna kriterier för resultatpremier. Inom varje resultatenhet måste kriterierna vara förankrade i verksamhetsmässiga och ekonomiska resultat samt serviceförmåga. Dessutom är det viktigt att det förs en diskussion om kriterierna för resultatpremier med personalen. •

Staden övergår till att ­använda ett gemensamt rekryteringssystem KuntaRekry är kommunernas gemensamma rekryteringssystem med vars hjälp organisationerna kan publicera arbetsplatsannonser på webbplatsen Kuntarekry.fi.

Annonserna sänds från samma system ­också till webbplatsen mol.fi. Åbo stads alla användarrättigheter till ­NexStaff upphör 31.12.2011. Samtidigt upphör tillgången till alla uppgifter i systemet. I december arkiveras och statistikförs de nödvändiga och lagstadgade uppgifter som ingår i NexStaff-systemet. Dessförinnan skall alla rekryteringar som skötts genom systemet vara avslutade. •

i

Ytterligare information: Projekt­ koordinator, Åbo stads huvud­an­ vändare Eeva Luotonen Personal­ planerare Anna-Mari Sopenlehto.

­ epresentativa R försäljningsstånd hyrs ut för evenemang och tillställningar Hundraprocentig kulturhuvudstad En färsk riksomfattande undersökning som utförts av Taloustutkimus Oy ger vid handen att kulturhuvudstadsåret har haft en positiv effekt på Åbos image. 96 procent av finländarna känner till att Åbo är kulturhuvudstad.

Resultatet visar tydligt att året inte har blivit ett evenemang för en liten krets. 75 procent av åboborna har i år deltagit i kulturevenemang och tillställningar som ingår i 2011-programmet eller besökt olika kulturobjekt under evenemangsåret.

Undersökningen bekräftar att människorna verkligen har tillägnat sig kulturhuvudstadsåret. Åsikterna har också blivit ännu mer positiva mot slutet av året. Till och med 77 procent av finländarna anser att kulturhuvudstadsåret har varit viktigt för Åbo. Åbobornas egen åsikt om att det är fråga om ett bra projekt har på ett statistiskt viktigt sätt förstärkts från våren till hösten.

Enligt skalan 1–5 där 5 representerar ståndpunkten av absolut samma åsikt har medeltalet stigit från 3,74 till 3,93. •

Förvaltningar, småföretagare och hantverkare har möjlighet att hyra 32 stycken elektrifierade försäljningsstånd i trä som ger skydd till både varor och kunder.

Stugorna är enkla och stabila så att de kan förflyttas från en plats till en annan.

Stugorna med stålstomme är rymliga, 3 x 2 m, de har gott om plats för bord och hyllor. Stugorna är enfärgade: fyra blåa, fyra gula och fyra röda stugor. De flyttbara stugorna hyrs ut till alla intresserade. Reserveringar tas emot på numret: 2624 136. •

Priser: • 600 e/månad+ moms • 250 e/vecka+ moms • 100 e/dygn+ moms www.turku.fi/tapahtumamokit www.turku.fi/tyokeskus Turun pualest

15

M Itella Oyj Teksti: Maarit Koistinen • Kuva: Suvi Aarnio

Animaatio herättää liekit leikkimään

Tuli on irti! -näyttely järjestää syksyn viimeisenä oheistapahtumanaan animaatiokurssin, jolla vanhempi ja lapsi pääsevät yhdessä kokeilemaan pala-animaation tekoa.

K

urssilla suunnitellaan ja toteutetaan tuliaiheisen animaation taiteilija Suvi Aarnion ohjauksella. Päivän aikana pyörivät myös yleisöopastuskierrokset, ja ilta­ päivän avoin työpaja.

Pala-animaatiossa yhdistyvät tunnelma ja nostalgia Kiehtovat eläimet esiintyvät monien eri kulttuurien tuleen liittyvissä tarinoissa ja myyteissä. Muun muassa hännällä kipinöitä iskevä kettu ja siipien suojissa tulta piilotteleva strutsi seikkailevat kurssin aikana syntyvässä animaatiossa.

– Animaatio toteutetaan pala-animaationa. Erivärisistä papereista leikataan kuvioita ja ne yhdistetään tietokoneella eläväksi tarinaksi, kurssin vetäjä Aarnio kertoo.

Tuli on voimakas ja hypnoottinen elementti. Se on samalla myös leikkisä, ja tulen lieskoista voi usein kuvitella muodostuvan erilaisia hahmoja. Ennen vanhaan tulta tuijoteltiin illan ratoksi, ja Aarnio naurahtaakin, että nykyään tulisijan on korvannut televisio.

– Muinoin laitettiin tulet takkaan, nyt avataan telkkari. Kurssilla tehtävässä animaatiossa yhdistyy sekä liikkuva kuva että tulen tunnelma.

Pala-animaatio on toteutusmuotona hauska ja helppo. Esimerkiksi 70-luvun suosikkianimaatiot, kuten Hinku ja Vinku toteutettiin samalla tekniikalla, Aarnio kertoo. Vanhemmille kurssi on mukava paluu muistoihin – ja toisaalta mahdollisuus nähdä ja oppia, miten oman nuoruuden animaatiot oli toteutettu.

– Yksinkertainen tekniikka takaa sen, että toteutustapa on myös lapsille sopiva. Paikalla on ohjaajia auttamassa ja opastamassa.

Osallistujat saavat mukaansa muistitikulla oman animaationsa. Valmiit animaatiot ovat myös nähtävillä näyttelyn työpaja Leimahduspisteessä kurssin jälkeen.

Kurssi toteutetaan yhteistyössä Taiteilija naapurina -hankkeen kanssa. •

Ilmoittaudu heti!

Ilmoittautumiset ke 23.11. klo 16 mennessä sähköpostilla maria.huokkola@turku.fi.

Katso lisätietoja:

www.tulionirti.fi tai www.taiteilijanaapurina.fi • Animaatiokurssi la 26.11. klo 12–15.

• Kurssille mahtuu 8 lasta ja 8 vanhempaa, osallistujat otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä.

• Kurssi on tarkoitettu kouluikäisille lapsille yhdessä vanhemman kanssa.

• Kurssi materiaaleineen sisältyy näyttelyn pääsylipun hintaan.

Katso päivän yleisöopastuskierrosten aikataulut ja avoimen työpajan ohjelma osoitteessa

www.tulionirti.fi