TURUN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI 6/2011
Kehityskeskustelut
tärkeä osa johtamista s. 4
Kilpailu kaupungin parhaasta palvelusta s. 3 Esimieskoulutus tarjoaa työkaluja arkeen s. 5 Pelastuslaitos räätälöi kuntoremontin s. 6
Turun kaupungin henkilöstölehti
Positiivisuus tarttuu Positivitet smittar av sig
6/2011 Toimitus/redaktion Turun kaupungin keskushallinto Strategia ja viestintä Yliopistonkatu 27a, 20100 Turku / Åbo stads centralförvaltningen Strategi och kommunikation Universitetsgatan 27a, 20100 Åbo Vastaava toimittaja/ Ansvarig redaktör Seppo Kemppainen (seppo.kemppainen@turku.fi) Päätoimittaja/ Huvudredaktör Hannu Waher (hannu.waher@turku.fi) Taitto/Layout Zeeland Painopaikka/Tryckeri Jaakkoo-Taara Oy Painosmäärä/Upplaga 14 100 kpl/st Kannen kuva/Omslagsbilden Outi Santonen Turun pualest -lehden ilmestymisaikataulu: nro 1/2012 viikolla 6 (6.–10.2.2011). Aineiston deadline 27.1.2012 Toimitus pidättää oikeuden tarpeen vaatiessa lyhentää ja muokata tekstejä. Toimitus ei vastaa pyytämättä lähetetystä materiaalista. Lisätiedot: http://netku/tupu
2
Turun pualest
Positiivisuus tarttuu
K
uluvan vuoden menestystarina on lähenemässä loppuaan. Kulttuuripääkaupunkivuosi on ollut Turun kaupungille ja turkulaisille menestys kaikilla mittareilla mitattuna. Onnistuminen on nostanut Turun uuteen nousuun, toivottavasti alati ylöspäin kurkottavaan kierteeseen, jossa nousemme uudelleen ja uudelleen ylemmälle tasolle. Kulttuuripääkaupunkivuoden onnistumisesta kuuluu kiitos useallekin taholle ja ennen kaikkea kaupungin työntekijöille. Tuhannet ihmiset ja sadat yhteisöt ovat antaneet panoksensa vuoden aikana, mutta ilman kaupungin eri yksiköiden ja henkilökunnan aktiivisuutta tulos ei olisi tullut näin onnistunut. Iso kiitos kaikille kaupungin työntekijöille! Kulttuuripääkaupunkivuoden jälkeen Turku ei ole entisensä. Positiivisuus tarttuu. Tältäkin osin olemme saavuttaneet päättyvään vuoteen asetetut tavoitteet. Tarvitsemme jatkossakin samaa henkeä, joka on siivittänyt meitä tänä vuonna. Tarvitsemme uusia tapoja ajatella ja oivalluksia järjestää asiat uudella tavalla. Tarvitsemme uutta toimintakulttuuria, jossa yhdistyvät osaava henkilökunta, kustannustehokas toiminta ja selkeisiin tavoitteisiin perustuva johtaminen. Haasteenamme on katsoa rohkeasti ja ennakkoluulottomasti tulevaan. Aikaisemmat onnistumiset eivät riitä, vaikka ne antavatkin hyvän pohjan eteenpäin. Yhden menestystarinan päälle voimme rakentaa uusia. Edessä oleviin haasteisiin palaamme loppuvuoden juhla-ajan jälkeen. Joulun tarina antaa meille mahdollisuuden hiljentyä ja rauhoittua. Ilman sitä meistä ei jaksa kukaan. Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!
Positivitet smittar av sig
Å
rets framgångshistoria närmar sig sitt slut. Kulturhuvudstadsåret har varit framgångsrikt för Åbo stad och åboborna med alla mått mätt. I och med framgången har Åbo fått ett nytt uppsving, förhoppningsvis håller det här uppsvinget i sig och når allt högre nivåer om och om igen. Flera instanser och framför allt stadens anställda förtjänar ett tack för det framgångsrika kulturhuvudstadsåret. Tusentals människor och hundratals gemenskaper har gett sitt bidrag till året. Om inte stadens olika enheter och anställda hade varit aktiva skulle resultatet inte ha blivit så lyckat. Ett stort tack till alla stadens anställda! Efter kulturhuvudstadsåret är Åbo sig inte likt. Positivitet smittar av sig. Även i fråga om kulturhuvudstadsåret som lider mot sitt slut har vi nått de uppsatta målen. Även i fortsättningen behöver vi samma anda som gett oss lyft i år. Vi behöver nya tänkesätt och insikter för att vi ska kunna ordna saker och ting på ett nytt sätt. Vi behöver en ny verksamhetskultur där yrkeskunnig personal, kostnadseffektiv verksamhet och ledarskap byggande på tydliga mål förenas med varandra. Vår utmaning är att modigt och fördomsfritt kunna blicka framåt. Framgångarna i det förflutna räcker inte till även om de utgör en bra grund för nya framgångar. Utgående från en framgångshistoria kan vi skapa nya sådana. Vi ska återkomma till de utmaningar som vi står inför efter julhögtiden. Julens berättelse ger oss möjlighet att stanna upp och lugna ner oss. Utan den orkar ingen av oss. God jul och ett lyckligt nytt år! Aleksi Randell kaupunginjohtaja/stadsdirektör
Keksi kilpailulle nimi
Kilpailu kaupungin parhaasta palvelusta Kaupunginjohtaja käynnistää keväällä 2012 kilpailun kaupungin parhaista palveluista. Kilpailussa on kaksi sarjaa: paras palvelu -uudistus ja paras palvelusuoritus. Ensi hätään kilpailulle tarvitaan myyvä nimi.
K
aupunginjohtaja haluaa innostaa henkilöstöä kehittämään kaupungin palveluita ja levittämään hyviä toimintatapoja koko kaupunkiin.
Kilpailussa haetaan kaupungin parasta palvelu-uudistusta vuosina 2011–2012. Palkittavaa palvelua tarjotaan tai toteutetaan uudella tavalla, mikä tuottaa selvää lisäarvoa kuntalaisille. Toisena kilpailusarjana on kaupungin paras palvelusuoritus. Tässä sarjassa etsitään kuntalaisten parhaita palvelukokemuksia kaupungin palveluista. Kisan avulla nostetaan henkilöstön ja kuntalaisten tietoisuuteen mielenkiintoisia uudistuksia ja palvelusuorituksia Turun kaupungin palveluista. Tavoitteena on tukea kaupungin ajankohtaisia tavoitteita; parempaa johtamista, toiminnan tuottavuuden parantamista sekä ennen kaikkea asiakaslähtöisyyden lisäämistä.
arvoisella tykysetelinipulla! Tykyseteleitä voi käyttää lukuisissa liikunta-, kulttuuri- ja ym. palveluissa ympäri Suomenmaan (lisätietoja: http://www.tyky-kuntoseteli.fi).
Miten edetään? Kilpailu julkistetaan Netkussa ja henkilöstölehdessä avoimeksi helmikuussa 2012, jolloin kaupungin hallintokuntien eri yksiköt voivat ilmoittautua kilpailuun omilla palveluillaan. Kaupungin asiakaspalvelun kehittäjäverkostosta muodostetun raadin tehtävänä on nimetä 10 parasta palvelu-uudistusta kilpailuun ilmoittautuneista ehdokkaista. Arviointi on yhdistelmä palveluiden kirjallisesta kuvauksesta sekä mahdollisesta arviointikäynnistä, jonka raati tekee. Raati valitsee kuntalaisten äänestettäväksi asetettavat palvelu-uudistukset keväällä 2012. Kuntalaiset pääsevät äänestämään kaupungin parhaasta palvelu-uudistuksesta sekä
parhaasta palvelusuorituksesta kesällä 2012. Äänestys toteutetaan kaupungin internetsivuilla sekä sosiaalisessa mediassa ”tykkäämällä” parhaasta ehdokkaasta ja kertomalla omasta erinomaisesta palvelukokemuksestaan. Kaupungin paras palvelu-uudistus ja paras palvelusuoritus julkistetaan Turun päivänä 2012. Kuntalaisten eniten tykkäämä palvelu voittaa. Parhaan palvelusuorituksen valitsee kilpailun raati. Parhaat palvelut toteuttaneet yksiköt palkitaan ruhtinaallisesti. •
i
Lisätietoa kilpailusta saatavilla NeTkusta ja henkilöstölehdestä helmikuussa 2012.
Ehdota kaupunginjohtajan kilpailulle nimeä Ehdota uudelle kilpailulle nimeä 13.1.2012 mennessä. Jätä ehdotuksesi Netkussa olevalla sähköisellä lomakkeella. Voittaneen nimiehdotuksen jättänyt henkilö palkitaan muhkealla sadan euron (100 €)
Turun pualest
3
Kehityskeskustelut ovat
tärkeä osa henkilöstöjohtamista Keskusteleva johtaminen ja laadukkaat kehityskeskustelut ovat keskeisiä hyvin toimivassa ja tuloksellisessa henkilöstöjohtamisessa.
K
ehityskeskusteluilla organisaation työntekijät pyrkivät saavuttamaan yhteisiä tavoitteita. Vaikka kehityskeskustelut ovat vain runsaan tunnin mittaisia, hyvin toimiessaan ne tukevat koko organisaatiota ja jokaista siinä työskentelevää. Kehityskeskustelut antavat esimiehelle ja työntekijälle mahdollisuuden tarkastella sitä kuinka työ liittyy kokonaisuuteen. Lisäksi ne tarjoavat tilaa ja aikaa ideoida ja vaihtaa näkemyksiä. Aito esimiehen ja työntekijän vuoropuhelu johtaa tuloksiin ja lisää todistetusti myös työhyvinvointia. Kehityskeskustelu on johtamisjärjestelmässä suunnittelun, arvioinnin ja kehittämisen väline, jonka avulla • selkiytetään kauden tärkeimmät tehtä vät, tavoitteet ja odotukset, • keskustellaan työtilanteesta ja osaami sen kehittämisestä, • arvioidaan suoritusta, annetaan ja saa daan rakentavaa palautetta • sovitaan konkreettisista toimenpiteistä.
Keskustelut vaativat harjaantumista ja aikataulutusta Turussa virastopäällikkö käynnistää kehityskeskustelukierroksen joko johtoryhmässä tai laajemmin organisaatiossa. Tämän pohjalta muu johto ja esimiehet saavat omat kehityskeskustelunsa vastaamaan ko. yksikön ja organisaation tavoitteita ja tarpeita. Esimies ja työntekijä sopivat keskusteluissa jokaisen työsuorituksen suuntaamisesta työyksikön onnistumisen kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Kehityskeskustelut vaativat molemminpuolista harjaantumista ja toistoja jotta ne voivat juurtua käytännöksi. Tämä tarkoittaa mm. keskustelujen aikatauluttamista työaikasuunnitelmiin ja sovittujen asioiden toteutumisen aktiivista seurantaa.
Kunta 10 -tutkimus yhtenä mittarina Kunta 10 -tutkimuksen tulokset osoittavat, että Turussa pitää katsoa kriittiseesti peiliin – erityisesti esimiesten ja muun johdon. Viimeisen kyselyn vastaajista vain 54 eli 10 % 4
Turun pualest
oli käynyt esimiehensä kanssa sellaisen keskustelun, jonka koki kehityskeskusteluksi ja heistä useimmat eivät pitäneet keskustelua hyödyllisenä. Tavoitteena on ollut jo 90-luvun lopulta, että jokainen käy vuosittain kehityskeskustelun esimiehensä kanssa. Tulos korostaa, että keskustelujen aikatauluttaminen, niihin valmistautuminen ja seuranta ovat tärkeitä.
Laihana lohdutuksena meille turkulaisille lienee se, ettei tutkimuskuntien yhteinen keskiarvokaan ole kovin korkea. Sen sijaan yksittäiset tutkimuskumppanimme ovat jo saavuttaneet 80 %:n tasonkin. Seuraava Kunta 10 -tutkimus tehdään syksyllä 2012. Siihen mennessä ehdimme muuttaa suuntaa ja ottaa käyttöön hyväksi tunnustetun johtamisen välineen. • Teksti: Eija Kavanti
Parhaimmillaan esimiehen ja työntekijän väliset kehityskeskustelut • • • • • • • •
kehittävät toiminnan tavoitteellisuutta ja tavoitteisiin sitoutumista auttavat löytämään olennaiset kehittymiskohteet edistävät työyhteisön toimivuutta ja tuloksellisuutta parantavat ilmapiiriä lisäävät työviihtyvyyttä ja jaksamista työssä lisäävät tietämystä ja yhteistä ymmärrystä työhön liittyvistä tärkeistä asioista antavat mahdollisuuden sopia henkilökohtaisista kehittymistarpeista tehostavat ajankäyttöä
Kehityskeskustelua koskevat päätökset, ohjeet ja lomakkeet löytyvät NeTkusta (Henkilöstöopas -> palvelussuhdeasiat -> kehityskeskustelu). Ne koskevat koko organisaatiota ja niitä saa ja tulee soveltaa yksiköihin sopivalla tavalla. Kehityskeskustelukoulutusta Turun kaupungin esimiehille on tarjolla henkilöstökoulutuksena. Kevään 2012 kehityskeskustelukoulutuksen aikataulusta ilmoitetaan Netkun ja koulutusyhdyshenkilöiden kautta heti vuoden vaihteessa. Uutena yhteistyökumppanina kehityskeskusteluja kanssamme kehittää Finnish Consulting Group Oy. Koulutusta voi jatkossa tilata myös organisaatiokohtaisesti omalla kustannuksella. •
100,00
Kunta 10, Turku, Kehityskeskustelut
80,00 60,00 40,00 20,00 0,00
Kehityskeskustelun käyminen (%)
Kehityskeskustelun hyödyllisyys (%)
Turku 2000
40,78
49,53
Turku 2004
55,73
41,05
Turku 2006
58,88
41,03
Turku 2008
54,90
39,49
Turku 2010
54,10
38,52
Kunta 10 2010
64,36
Turku 2000
Ryhmäkehityskeskustelun Ryhmäkehityskeskustelun käyminen (%) hyödyllisyys (%)
41,35
Turku 2004
Turku 2006
18,56
39,23
21,45
Turku 2008
42,01
Turku 2010
Kunta 10 2010
Katsekontaktissa on arvaamatonta voimaa
Teksti: Sini Silván Kuvat: Hannu Waher
Esimieskoulutus antaa eväitä hyvään johtamiseen Parissakymmenessä sekunnissa selviää, miten vahvaa on sanaton viestintä. Osaava esimies -koulutuksen ryhmätyössä ”esimies” on saanut roolilapun: älä ota katsekontaktia. Muut eivät tätä tiedä, mutta välittömästi kaikilla on vaikea olo.
Ritva Jykelä
E
simiehen käyttämä sanaton viestintä on arvaamattoman voimakas keino ja siihen kiteytyy paljon esimiehen roolista työyhteisössä. Kun roolilapussa lukeekin: ole kiinnostunut, on tunnelma oitis toinen. – Voiko omaa ajatteluaan kääntää näin helposti, työyhteisövalmentaja Eija Pelkonen kysyy ryhmältään. Esimieskään ei aina voi olla superihminen, mutta on tiedostettava, miten pienistä asioista rakentuu hyvä johtaminen. Pelkonen käy parinkymmenen Turun kaupungin keskijohdon esimiehen kanssa läpi työyhteisöviestintää sähköposteista palavereihin. Enää ei riitä perinteinen sata vuotta vanha ”valutusmalli”, jossa esimiehen tehtävä on tuoda viesti ylemmältä johdolta ja tuupata se alaisille. – Viestinnässä näkyy, arvostanko toisia ihmisiä ympärillä. Arvostus näkyy, vaikkei avaisi suuta ollenkaan, Pelkonen painottaa Osaava esimies -koulutuksessa.
Oman johtamisen tuuletusta – Sinänsä koulutuksessa ei ole tullut uutta, mutta on tärkeää kerrata johtamiseen ja osaamiseen liittyviä vastuita ja muita asioita. Tämä on kiinteä hyvä paketti, joka on tosi hyvin vastannut odotuksia, kertoo Nuorisoasiainkeskuksen osastopäällikkö Ritva Jy-
Lari Haapala
Johanna Nieminen
kelä, jolla on esimiestyöstä pitkä kokemus. – Tässä on saanut vähän itsetutkiskelua siihen, mihin oikein työssäni pyrin. Koska koulutuksessa on mukana paljon muitakin kuin oman alan ihmisiä, asioita nähdään eri näkökulmasta, Jykelä pohtii.
– Hyvä kokonaispaketti esimiehen vastuista, Nieminen arvioi. Todella loistava koulutus, kun on niin hyvä porukka. Olen saanut tietoa velvollisuuksista, mutta myös ideoita johtamiseen.
Uudet ryhmät ensi vuonna Apua muutoksen läpiviemiseen Lari Haapala, Turun Kunnallistekniikkaliikelaitoksen varikolta on ollut huoltopäällikkönä puolitoista vuotta. – Täältä olen saanut perusohjeita selviytymiseen esimiestyössä. Koulutus auttaa ymmärtämään itseään ja myös työntekijöitä. Haapala uskoo, että koulutuksesta on apua erityisesti, kun vuodenvaihteessa on edessä liikelaitoksen yhtiöittäminen. – Tästä on apua muutosten läpiviemisessä, miten yritetään inspiroida työntekijöitä. Se on käynyt selväksi, että informaatio on tärkeää, kertoo sen, mitä tietää. Jos ei ole tietoa, kertoo senkin, ettei sitä ole. – Eteen tulee joskus myös kiperiä tilanteita ja konflikteja ja nyt tajuan, että niihin pitää tarttua ajoissa. Johanna Nieminen on perus IT-palvelutiimin vetäjä ja astuu esimiehenä remmiin käytännössä vuoden alusta. Hänelle koulutus toimii sisäänajona tehtäviin.
– Turun kaupungin henkilöstökoulutus toteuttaa Osaava esimies Turun kaupungissa -koulutusta yhdessä Turun ammattikorkeakoulun kanssa, henkilöstön kehittämispäällikkö Eija Kavanti kertoo. Koulutuksen selkärangan muodostavat esimiehen moraalisen ja juridisten vastuiden tarkastelut sekä työhyvinvoinnin käsitteen avaaminen. Koulutus rakentuu neljän teemapäivän kokonaisuudesta. Päivien aikana käydään läpi mm. lainsäädäntöä, esimiehen roolia työhyvinvoinnin ohjaajana ja kunkin omia vahvuuksia. Lisäksi ohjelma tarjoaa työkaluja esimiehen arkeen: valmentavaa johtamista, ongelmanratkaisutaitoja, motivoinnin merkitystä – ja työyhteisöviestintää. Koulutuksen viimeinen teemapäivä tarkastelee työyhteisöä voimavarana ja miten esimiehen tulee johtaa myös itseään, jotta oma kipinä säilyisi ja voimat riittäisivät. Esimiesvalmennukset jatkuvat vuonna 2012. Lisätietoja heti alkuvuodesta Netku/ Henkilöstökoulutus • Turun pualest
5
Aluepelastuslaitos räätälöi oman
kuntoremontin
Teksti ja kuva: Sini Silván
Pelastusjohtaja Jari Sainio haastoi aikanaan Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksen johtoryhmän – voittamaan itse itsensä. Alkusysäyksestä lähdettiin takomaan ideaa siitä, miten oikeasti voitaisiin satsata henkilöstön hyvinvointiin. Laitos aloitti kuntoremonttiprojektin, pelastusoperaation, jossa kohde on ollut oma henkilöstö. Tavoite on motivoida ihmisiä liikunnalliseen elämäntapaan ajoissa.
-P
Pelastuslaitoksen ilmapiirissä hyvä fyysinen kunto on merkittävässä roolissa ja palomiehiä testataan joka vuosia, pelastuspäällikkö Mika Kontio kertoo. Kun palomiehiä on operatiivisella puolella noin 270, on lähes 300 henkilöä muissa tehtävissä: ensihoidossa, sairaankuljetuksissa, palotarkastuksissa sekä hallintotehtävissä. Henkilöstön terveys on aivan yhtä tärkeää kaikissa tehtävissä: jos pomo ei jaksa, se heijastuu muihinkin. Syntyi ajatus siitä, että myös muun kuin palohenkilöstön fyysiseen kuntoon voitaisiin satsata. Tavoite oli myös toimia ajoissa, ettei liikuntaa aloitella vasta viiden kympin korvilla siksi, että keho on jo remonttikunnossa. – Lähdettiin täällä miettimään asiaa osana työhyvinvoinnin kokonaisuutta, Kontio kertoo. Hanke on luonteeltaan sellainen, että sekä työnantaja että työntekijä hyötyvät.
Työntekijät testiin ja liikkeelle Toiminta alkoi Pomo kunnossa eli BossFit -kuntoremontilla. Siinä tarkoitus oli auttaa pelastuslaitoksen esimiehiä kehittämään omaa fysiikkaansa ja sitä kautta jaksamaan vaativassa työssä paremmin. Mukaan pääsi, mikäli asian koki itselleen hyödylliseksi. Yhtä
lailla oli myös tarkoitus näyttää mallia alaisille, että pomokin voi vielä kehittyä. Toteutukseen lähdettiin yhteistyössä liikuntalääketieteeseen erikoistuneen Paavo Nurmi -keskuksen kanssa, jossa testataan myös palomiehiä. Ensimmäiset BossFit-ryhmät aloittivat 2009 ja heti perään seurasivat toimistotyöntekijöiden LadyFit-ryhmät.
Sisäistä rasvaa ja ulkoisia hauiksia Projekti alkaa kuntotestauksella kehonkoostumusmittauksineen, minkä jälkeen osallistuja saa henkilökohtaisen harjoitussuunnitelman. Projekti sisältää kuusi päivän kokonaisuutta, jossa tutustutaan eri lajeihin, saadaan ravitsemustietoa ja kuullaan vaikka venyttelyn merkityksestä. Ja kuinkas sitten kävikään -tyyppinen tapaaminen on vuoden lopulla eli osallistujat testataan vielä toistamiseen. – Tällä kaikella on haettu pilkettä silmään, Kontio kertoo. Ketään ei ole pakotettu mukaan, mutta innokkaita on riittänyt ja projekti jatkuu edelleen. Henkilöstö itse on saanut vaikuttaa päivien sisältöön. On kokeiltu uusia lajeja sauvakävelyä, potkunyrkkeilyä, melontaa ja golfia. – Idea on että pääsee kokeilemaan jotain uutta, aluepalopäällikkö Kari Alanko kertoo.
– Daamiporukalla olemme innokkaasti odottaneet näitä päiviä, toimistonhoitaja Kirsi Koskinen lisää. Koskinen sanoo pudottaneensa muutaman kilon painoaan projektin myötä, samoin on käynyt monelle muulle.
Bodypump olikin täyttä rautaa – Uutena lajina olen kokeillut joogaa ja huomannut, että se on oikeasti tehokasta. Toinen uusi laji on melonta, Koskinen kertoo. Alanko kertoo pitäneensä ennakkoon bodypumppia naisten lajina, mutta levytankojen kanssa tehtävä jumppa osoittautui olevan ”jotain ihan muuta”. Alanko ja Kontio kertovat, miten jopa vain pimeään aikaan salaa harrastettavasta sauvakävelystäkin tuli heidän lajinsa. – Vanhojen rouvien ryhmä painoi meistä ohi ja kun kiihdytimme sitten vuorostamme heidän ohitsemme, niin kaikkien pohkeet kramppasivat, Alanko nauraa. Viimeistään silloin valkeni, ettei kysymyksessä olekaan mikään sunnuntaikävelylaji. – Erittäin positiivinen kuva tästä on syntynyt. On yritetty nipistää muusta ja kohdistaa varat työhyvinvointiin. On katsottu, että tämä on hanke, jossa ei kannata säästää Hyvin vähän meillä on sairaslomia, porukka on hyväntuulista ja töissä, Kontio summaa. – Kaupassakäynti on hidastunut, kun on ravintoluennon jälkeen pitänyt tutkia tarkkaan tuoteselosteita, että mitä ostaa. Vaimo on niistä puhunut, mutta viimeistään nyt olen oppinut, Alanko sanoo. Kaikkiaan 40 on käynyt jo läpi aluepelastuslaitoksen kuntoremontin. Projektia jatketaan niin kauan kuin innokkaita riittää, vanhoille järjestetään ainakin uusintamittauksia. Uudet ryhmät aloittavat jälleen tammikuussa 2012. – Viisitoista oli tarkoitus ottaa, mutta ilmoittautuneita oli 32, joten jaamme ryhmän kahtia, Kontio kertoo. • Mika Kontio (vas.), Kirsi Koskinen ja Kari Alanko ovat saaneet itsekin uutta virtaa Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksen omasta kuntoremonttiprojektista.
6
Turun pualest
Rakennemuutos tuo tehokkuutta IT-toimintaan IT-strategian toteutus etenee suunnitellusti parhaillaan hyvää vauhtia. Tavoitteena on kasvattaa IT-toiminnan kykyä tukea kaupungin ydintoimintojen tuottavuutta. Tarvittava muutos on rakenteellinen ja se ulottuu läpi koko IT-organisaation.
I
T-toiminnan organisaatiorakenteessa on kolme ydintoimintoa, jotka muodostavat perustan kaikelle IT-työlle. Arkkitehtuurit määrittelevät kehittämisen suuntaviivat ja käytettävät teknologiat, kehitys toteuttaa tehdyt linjaukset ja palvelutuotanto huolehtii valmiiden lopputuotteiden toimivasta jakelusta. Näiden lisäksi tarvitaan kokoavia toimintoja, jotka ottavat huomioon asiakasnäkökulman sekä palvelujen ja tavaratoimittajien tarpeet. Kun organisaatiorakenne on perusajatukseltaan riittävän yksinkertainen, on todennäköistä, että siihen kuuluvat ihmiset ymmärtävät paremmin mitä heiltä odotetaan ja osaavat toimia sen mukaisesti. Ihmiset eivät kuitenkaan toimi kuten muurahaisyhdyskunta, jossa käyttäytymismallit periytyvät geneettisesti sukupolvelta toiselle. Jos näin olisi, varsinaista johtamista ei tarvittaisi lainkaan (olisi tosin hauska leikitellä ajatuksella, että suurissa ihmishautomoissa kasvatettaisiin ohjelmoijia, projektipäälliköitä ja miksei jokunen IT-johtajakin).
Johdon tuki tärkeää Johdon pitää varmistaa, että roolit ja vastuut ovat ymmärrettävät ja että niissä pysytään. Kaikkien ei tarvitse tietää kaikesta kaikkea ja olla kaikessa mukana. Riittää, kun ymmärtää oman vastuualueensa ja sen suhteet muihin organisaation osiin.
Erilaiset roolit varmistavat, että organisaatiosta löytyy riittävä määrä sekä horisontaalista että vertikaalista näkemystä. Täytyy uskaltaa heittäytyä organisaation varaan ja luottaa siihen, että se kantaa. Juuri luottamus on se asia, joka on avain tehokkaaseen ja tuottavaan yhteistyöhön ja siksi johdon tulee omalla avoimella toiminnallaan luoda edellytykset luottamuksen ilmapiirin syntymiselle
Häiriöt nopeasti kuriin IT-toiminta on täynnä intohimoisia ihmisiä, jotka haluavat kaupungin IT-palveluiden toimivan joten vastuunkantajia löytyy. IT-palvelutuotannon tehtävänä on tuottaa ja ylläpitää edellytyksiä IT-palveluille. Jos häiriöitä ilmenee, palvelutuotanto reagoi niihin ja korjaa tilanteen mahdollisimman nopeasti. Vaikka vastuu kustakin palvelusta kuuluu kunkin sektorin vastaavalle IT-palvelupäällikölle, tarvittaessa käytetään avuksi koko IT-tuotantoa. Tätä vastuuta ovat jakamassa sopimusten kautta sitoutetut alihankkijat. Alihankkijoiden kanssa luonteva toimiminen on osa palvelutuotantoa. Joskus erikoisosaamista ei kannata itse opetella vaan se kannattaa hankkia ulkoa. Tällöin on tärkeää että osaamme vaatia sen, mihin alihankkija on sitoutunut. • Teksti: Jari Nevalainen, Jussi Vira
IT-toiminnan organisaatiorakenne ja vastuualueet IT-johtaja
Tietohallinnon ohjaus ja tukipalvelut Kumppanuuksien hallinta
Toimittajahallinta
Arkkitehtuurit
Kehitys
Palvelutuotanto
Pysyvää piristystä katukuvaan
Taide innoittaa liikkumaan Aurajokirannassa
K
ulttuurikuntoilun keskuspuisto on tuonut taidetta Aurajokirannassa liikkuvien iloksi. Hanke tilasi kolme käyttötaideteosta eri taiteilijoilta ja lokakuussa viimeinenkin teoksista pystytettiin jokirantaan. Käyttötaideteokset ovat tulleet kaupunkiin jäädäkseen ja ne ovat nyt osa kaupungin taidekokoelmaa. Hankintatyöryhmässä oli mukana kaupunkisuunnittelun, kulttuurin, kuvataiteen ja liikunnan ammattilaisia. Yhteistyömalli koettiinkin hedelmälliseksi ja eri hallintokuntien välistä yhteistyötä tullaan mahdollisesti tekemään myös jatkossa vastaavissa hankinnoissa. Taiteilija Oona Tikkaojan suunnittelema ja hänen yhdessä turkulaisten lasten kanssa toteuttamansa Piiloleikki-teos koostuu kymmenistä pikkuisista pronssipatsaista. Nämä lasten omakuvapatsaat on piilotettu jokirantaan Martinsillan ja Turun linnan puiston välille. Reittikartan vihjeiden ja koordinaattien tai netistä ladattavien äänivihjeiden avulla voi etsiskellä patsaita jokirannasta. Kuvanveistäjä Sakari Peltolan Koppi ja kova luu on teos, joka ottaa huomioon myös ihmisen parhaan ystävän – koiran. Graniittinen iso luu toimii myös kuntoilijan levähdyspaikkana ja venyttelyapuna Nummenrannassa. Jokirannassa entisen Barkerin kutomon kohdalla välkkyvät Eero Merimaan Joitakin teknokukkia -teoksen komeat värivalot. Teos koostuu kymmenistä kukkamaisesti taipuvista värivalotolpista, jotka on varustettu hämäräkytkimellä sekä liiketunnistimella. Pimeän aikana teos reagoi ohikulkijoiden liikkeisiin sytyttämällä kuhunkin kukkaansa valon parin sekunnin ajaksi. • Teksti: Sini Lundgrén Kuvat: Katja Tättäläinen
Sovellukset Tieto-, sovellus- ja teknologiaarkkitehtuurit
Sovelluskehitys Perus-IT-palvelut IT-tukipalvelut Infrastruktuuri Konesalipalvelut
Turun pualest
7
TULO KULMIA
Teksti: Tarmo Järvinen, pääluottamusmies, Tekniikka ja Terveys KTN Turku ry Kuva: Hannu Waher
Tulokulmia on lehden vakiopalsta, jossa eri järjestöjen pääluottamusmiehet kirjoittavat työelämän ajankohtaisista aiheista.
LUOTTAMUS
työsuhteen kulmakivenä Työsuhteen peruselementtejä ovat keskinäinen vastuu ja luottamus. Vastuu työsuhteessa tarkoittaa sitoutumista toimia niin kuin on sovittu ja ohjattu. Luottamus sopimuskumppaniin syntyy sopimusehtojen ja lupausten pitämisestä.
K
eskeisenä periaatteena kaikessa työsuhdetta koskevassa lainsäädännössä on työsuhteen heikomman osapuolen, työntekijän, vähimmäisetujen turvaaminen. Hyvät työyhteisötaidot rakentavat luottamusta työyhteisössä. Esimiehellä on keskeinen merkitys työpaikan luottamuksen rakentajana ja ylläpitäjänä. Luottamusta ei voi syntyä, ellei niin työnantajien edustajilla kuin työntekijöilläkin, ole siihen tahtoa ja ellei tämä tahto näy käytännön teoissa. Vuoden 2008 finanssikriisistä lähtien luottamus on ollut ajankohtainen aihe koko maailmassa. Tuolloin riskiluotot romuttivat amerikkalaisen rahoitusjärjestelmän ja sysäsivät kansainvälisen talouden kaaokseen. Pankkimaailmassa luottamuspula pysäytti rahaliikenteen ja samankaltaisesti se voi vaikuttaa työyhteisössä.
Arki rullaa luottamuksen toimiessa Kun työntekijät luottavat toisiinsa, ongelmista uskalletaan puhua, ja arki sujuu työpaikoilla melko kitkattomasti. Luottamus luo myös turvallisuutta, ja turvallisessa työympäristössä voidaan hyvin. On tärkeää, että päättäjät ja virkamiehet sekä kunnan eri toimintojen ja yksiköiden työntekijät luottavat toisiinsa. Toisin kuin organisaatioiden ja tiimien väliset luottamussuhteet, esimiehen ja työntekijän välinen luottamus toimii kahden ihmisen välillä ja muodostaa työyhteisöjen toimivuuden perustan. Esimiesten ja alaisten välinen hyvä yhteistyö auttaa rakentamaan luottamussuhdetta, mutta ”pomotus” heikentää työntekijän motivaatiota sekä vähentää hänen oppimis- ja kehittymispotentiaaliaan. Työpaikoilla vallitseva epäluottamus ja pelko vähentävät tehokkuutta, kun taas luottamuksellinen ilmapiiri lisää sitä. On tärkeätä muistaa ettei luottamukseen voida pakottaa.
8
Turun pualest
Mukana tietoa ja tunnetta Monille työpaikan sosiaaliset suhteet ovat arjen keskeinen sosiaalinen verkosto, joten ilmapiiri vaikuttaa merkittävästi työssä viihtymiseen. Luottamus rakentuu toimivasta tiedon välityksestä ja toisaalta tunnetekijöistä. Luottamus rikkoutuu, jos puolin tai toisin toimitaan tietoisesti vastoin yleisiä ja yhteisiä pelisääntöjä. Esimiehen ja työntekijän välisessä suhteessa on kuitenkin erityistä se, että siihen liittyy aina määräämisvalta. Luottamuk-
sen syntymiseen vaikuttaa mm. se, johtaako esimies työntekoa asioiden vai ihmisten kautta. Ongelmia voi syntyä esimerkiksi sellaisessa matriisiorganisaatiossa, jossa ihmisten ja työn sisällön johtaminen on vastuutettu eri henkilöille. Keva on julkaissut oppaan Luottamus esimiehen ja työntekijän välillä. Opas pyrkii kertomaan, miten työpaikan luottamussuhteita rakennetaan (www.keva.fi > Julkaisut > Työssä jaksamisen julkaisut). •
1. Luottamuksen synty: Millainen on luotettavaksi koettu henkilö? Millaisista tekijöistä muodostuu luotettava henkilö? Hyvät aikeet ja hyvät tavoitteet Hyvä tahto
Osaaminen eli kompetenssi tieto ja yhteistyötaito Yhteistyökyky
TA:lla = riski TT:lla = valinta toteutuksen suhteen Lopputulos
epäilys > luottamus
yhteistyö-osaaminen
vaikutusvalta omaan työhön
Kaavio 1. Luottamuksen syntymisen ainesosia (Kevan materiaali - T. Järvinen / 11-11)
2. Luottamus esimiehen ja työntekijän välillä viestintä
esimehen tuki
tunne
luottamus
tieto
aika
Kaavio 2. Luottamuksen ydinasiat työntekijän ja esimiehen välillä (Keva - N. Laine / 2008)
Vesiensuojelu
Teksti ja kuva: Salla-Maria Alanen, Centrum Balticum, Itämerihaasteen koordinaattori, Turku
puhutti vierailijoita Baltiasta Marraskuussa Turussa vieraili Cities for a Healthier Sea -hankkeen kutsumana suomalaisia, virolaisia ja latvialaisia vesiensuojelualan ammattilaisia. Puhetta Itämerestä ja sen vesien suojelusta riitti, kun ryhmä vieraili useissa vesiensuojelukohteissa Turun lähialueilla.
E
U-rahoitteisen Cities for a Healthier Sea -hankkeen tavoite on tarjota hankekumppaneille keinoja keskinäisen yhteistyön rakentamiseksi. Tärkeää on, että kumppanit opettavat toinen toisensa näkemään ne asiat, joihin heillä on mahdollisuus vaikuttaa. Marraskuun kolmipäiväisen ohjelman aikana keskusteltiin vapaamuotoisesti vesiensuojeluratkaisuista, joita kaupungit Virossa, Latviassa ja Suomessa voivat toteuttaa. Vierailun aikana tutustuttiin Kakolanmäen jätevedenpuhdistamoon, Biovakassa tehtävään lietteenkäsittelyyn, satamien ja venesatamien ympäristöratkaisuihin, öljyntorjunta-asioihin, kosteikkoihin ja laskeutusaltaisiin sekä kaupunkien hulevesiratkaisuihin. Vierailun järjestivät Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimisto ja Centrum Balticum.
Sama tavoite, monta keinoa Noin 15 hengen vierailuryhmään osallistui virolaisia Tallinnasta, suomalaisia Turusta ja Helsingistä ja latvialaisia Jurmalasta, Kuldigasta ja Ventspilsistä. Kaikki osallistuneet
toimivat kaupunkiensa tai kuntiensa ympäristöhallinnossa. Erilaiset konkreettiset ratkaisut ja tarpeet puhuttivat osallistujia, mutta ehkä hiukan yllättäenkin keskusteluissa nousi esille tarve saada lisää tietoa ympäristöhallintojen erilaisuuksista ja vastuunjaon eroista maiden ja kaupunkien välillä. Satojen työntekijöiden organisaation toiminta ja resurssit eroavat merkittävästi yhden ihmisen toimiston työstä. Eroavien lähtökohtien tunteminen on tulevan yhteistyön rakentamisen kannalta tärkeää.
seen, jonka Turun ja Helsingin kaupungit aloittivat vuonna 2007 sitoutumalla julkisesti konkreettisiin Itämeren suojelutoimenpiteisiin ja haastamalla muut organisaatiot tekemään vastaavan sitoumuksen Itämeren hyväksi. Tällä hetkellä verkostossa on mukana yli 170 toimijaa Suomesta ja muista Itämeren maista. Puhe jalostuu moneksi toimenpiteeksi Itämeren suojelemiseksi. • www.citiesforahealthiersea.net
Keskustelua pyöreän pöydän ympärillä Cities for a Healthier Sea -hankkeen kansainvälinen päätösseminaari ja siihen liittyvä pyöreän pöydän keskustelu järjestetään helmi-maaliskuun taitteessa 2012 Turussa. Tuolloin tarkastellaan hankkeen tuloksia ja kootaan yhteen ryhmä asiantuntijoita ja päättäjiä, jotka voisivat hahmotella yhteisiä tavoitteita ja suuntaviivoja tulevaisuuden yhteistyölle. Hanke liittyy tiiviisti Itämerihaaste-aloittee-
Vierailuryhmä tutustumassa vesiensuojeluratkaisuihin Liedossa.
Turun pualest
9
Teksti ja kuva: Sini Silván
– Tammikuussa päästään kunnolla liikkeelle, Vuokko Puljujärvi-Seila (vas.) ja Eva Antero jo odottelevat.
Työkyvyn hallinta alkaa jo uran alussa T
yökykykoordinaattorit Vuokko Puljujärvi-Seila ja Eva Antero ovat työkyvyn hallintamallin kehittäjinä täynnä intoa. Turun kaupungin ydin on sen 13 000 hengen henkilöstö. Tämän pääoman kohtelulla on merkitystä, joka näkyy työkyvyssä, ihmisten hyvinvointina ja euroina. Nyt kehitetään yhtenäistä toimintatapaa työkyvyn hallintaan. Avainsana on välittäminen ja vieläpä ajoissa. – Mallit jäävät usein pöytälaatikkoon, mutta nyt luodaan työkyvyn hallintaan toimintatapaa, jossa ennalta ehkäisy on punainen lanka, Vuokko Puljujärvi-Seila linjaa. – Nyt halutaan tehdä asioista selkeitä ja systemaattisia, Eva Antero täydentää. Edistetään työpaikan pitkäaikaisterveyttä. Olennaista on se, että työpaikoilla on tieto toimintatavoista ja ne ovat käytössä.
Pilotti vanhuspalveluissa, jatkossa kaikki mukana Mallin tehostettu pilotointi tehdään ensi keväänä Sosiaali- ja terveystoimen vanhuspalveluissa. Vanhuspalveluille tyypillistä on suuri henkilöstömäärä ja sen vaihtuvuus. Vanhuspalveluissa on 80 esimiestä ja 2 000 työntekijää. Lisäksi 6,5 prosentin sairauspoissaolot ovat yläkantissa verrattuna henkilöstön keskiarvoon 4,4 prosenttia. Työkyvyn hallintaa siis tarvitaan. Kun työkalut on luotu ja testattu, malli otetaan käyttöön koko kaupungissa. Aiemmin tehty työhyvinvoinnin kartoitus, Sirius-hanke 10
Turun pualest
saa näin konkreettista jatkoa. Samoin joissain hallintokunnissa jo nyt käytettyä TukiStep-mallia hyödynnetään.
nopea reagointi hälytysmerkkeihin.
Varhainen välittäjä ottaa asiat puheeksi
Jos tarve vaatii, tarjotaan tehostettua tukea. Tämä voi tarkoittaa vaikka kuntoutusta. – Työolosuhteita ja työtapoja voidaan muuttaa, jotta työntekijä voi jatkaa omassa tehtävässään. Myös pitkän poissaolon jälkeen työhön paluuseen tarvitaan tukea, Puljujärvi-Seila kertoo. Uutta on, että esimies pitää pitkän poissaolon aikaan yhteyttä poissaolevaan. Tavoite on, että työntekijää ei jätetä yksin ja paluuta voidaan valmistella ja keventää. Tukitoimia ja työhönpaluun aikatauluja voi rukata.
Yksi lähtökohdista on varhainen välittäminen. Varhaisvaiheessa on tärkeää tukea työntekijää hänen omassa tutussa työssään. Ei jätetä asiaa korjaaviin toimenpiteisiin, ei odoteta ongelmia. Sen sijaan katsotaan työuraa alusta asti työkyvyn näkökulmasta.
– Nyt halutaan tehdä asioista selkeitä ja systemaattisia Kun työhön ja työkulttuurin liittyvät ”omat hälytysmerkit” on ennalta sovittu, ne voidaan sitten tarpeen tullen ottaa puheeksi. Hälytysmerkit, kuten esimerkiksi toistuvat sairauslomat, aina pitemmiksi venyvät työpäivät, myöhästely ja työtapojen horjuminen viittaavat siihen, että kaikki ei ole kunnossa. Havaintoja voi tehdä niin työkaveri kuin esimies. Kun havaitaan, että kaikki ei ole kunnossa, otetaan asia puheeksi ja edetään ennalta sovittujen menettelytapojen mukaan. – Sairauspoissaoloille ja ennen aikaiselle eläköitymiselle voidaan hakea vaihtoehtoja:
Tarpeen mukaan tehokeinot käyttöön
Onko lasi puoliksi tyhjä vai täysi – Työ edistää terveyttä, työkyvyttömyyden arvioinnin sijaan tulee arvioida jäljellä olevaa työkykyä, Antero korostaa. Kun työntekijän työkyky ja hyvinvointi ovat kunnossa, vähenevät myös ennenaikaiset eläköitymiset ja sairauspoissaolot. Samalla säästetään toki myös rahaa, kuten varhaiseläkemaksuja. Puljujärvi-Seila korostaa, ettei malli tarkoita sitä, ettei olisi lupa sairastaa – tavoite on edistää työpaikan pitkäaikaisterveyttä. Henkilöstön kannalta olennaista on se, että töissä on hyvä olla. Työntekijällä on oikeus saada tukea työkyvylleen ja näin varmistetaan tasapuolinen kohtelu. •
”Asioita voi muuttaa”
Teksti ja kuva: Katja Tättäläinen
Tukiperhetoiminta ennaltaehkäisee ja välittää
Sami Luoto uskoo, että perheiden hyväksi tehtävällä ennaltaehkäisevällä työllä saadaan paljon hyvää aikaiseksi. Luoto työskentelee Pelastakaa Lapset ry:ssä, jonka toiminnan pääpaino Turussa on tukihenkilö- ja tukiperhetoiminnassa. Luoto on tehnyt työtä kymmenen vuotta ja nähnyt yli 300 tukisuhdetta, joista jokainen on oma elämänmakuinen tarinansa.
T
ukihenkilötoiminta on suunnattu avun tarpeessa oleville lapsiperheille. Vapaaehtoiset tukihenkilöt voivat auttaa lasten hoidossa, toimia kuuntelu- ja keskustelukumppanina tai harrastuskaverina. Tukiperhetoiminta taas auttaa lapsiperheitä selviytymään paremmin silloin, kun vanhempien voimavarat ovat heikentyneet. – Toiminta tukee lasta ja hänen perheensä jaksamista. Se voi tarjota vanhemmalle hengähdysaikaa, ja lapsi taas voi saada seuraa. Vapaaehtoistyö on merkittävää ja näkyy perheiden arjessa. Asioita voi muuttaa, kiteyttää Luoto.
Ennaltaehkäisevä työ ei ole pelkkää sanahelinää Tukiperhetoiminta on tarkoitettu perheille, joilla on lastensuojelun asiakkuus, joten yhteistyö kaupungin kanssa on tiivistä. Sami Luoto pitää vuosien saatossa kehittynyttä toimintaa hyvin organisoituna: – Pitää kehua Turkua siitä, että toimintamalli on hyvin rakennettu, yhteistyö säännöllistä ja siksi myös hallittua ja toimivaa. Sekä tukihenkilö- että tukiperhetoiminta perustuvat vapaaehtoisuuteen. Tästä huolimatta tukisuhteet ovat monivuotisia ja pysyviä, sillä vapaaehtoiset ovat hyvin sitoutuneita. Luoto iloitsee myös siitä, että yhtään tukiperhesuh-
detta ei ole katkaistu sen vuoksi, ettei tarvetta enää katsota olevan. – Vaikka alkuperäinen tuen tarve olisi jo loppunut, tukisuhde voi olla kannatteleva voima perheelle. Tuen merkitys ja tavoitteet vain muuttuvat. Luoto toteaa myös, että toiminta on aidosti ehkäisevää. Hän on erityisen tyytyväinen siihen, että ehkäisevän työn tarve on viime vuosina ymmärretty aiempaa laajemmin ja että sitä on ryhdytty käytännössä toteuttamaan. Se ei ole enää pelkästään juhlapuheiden sanahelinää.
Tulossa levyllinen eksistentiaalista avaruusfolkia Tukihenkilöiden ja -perheiden tarve on jatkuvaa. Luodon tehtävä on koordinoida toimintaa sekä tukea ja tiedottaa vapaaehtoisia. Taustaltaan Luoto on lastentarhanopettaja, mutta hän on työskennellyt myös sosiaalityöntekijänä. Lastensuojeluasiat ja lapsiperheiden hyvinvointi ovat aina kiinnostaneet häntä. – Kun kymmenen vuotta sitten näin lehdessä nykyisen työni työpaikkailmoituksen, ajattelin, että tämä on juuri sitä, mitä haluan tehdä. Antoisan työn kautta on syntynyt myös bändi, Sivutuote, joka sai alkunsa Heidekenin perhetalossa toimineiden lasten ja perheiden parissa työskentelevien ammattilais-
ten aloitteesta. Erilaisiin tilaisuuksiin tarvittiin jatkuvasti esiintyjiä, joten soittotaitoiset miehet ottivat vastuun ohjelman järjestämisestä. – Yhdessä musisoiminen oli kivaa, viihdyimme musiikin parissa ja aloimme soittaa säännöllisesti. Kokoonpanon musiikkityyliä Luoto kuvaa eksistentiaaliseksi avaruusfolkiksi, jossa musiikki on sivuseikka ja jossa syvälliset ja rankatkin Timo Aarnivalan kynästä syntyneet tekstit ovat pääosassa. – Nyt tekeillä on levy, joka ilmestyy ensi keväänä. Olemme huomanneet, että tässä samoin kuin kaikessa muussakin tekemisessä onni syntyy sivutuotteena. • Tukiperhetoiminta on lastensuojelun avohuollon tukitoimi, jossa tukiperhe ottaa lapsen kotiinsa kerran kuukaudessa viikonlopuksi hoitoon ja tukee näin lapsen perheen jaksamista arjessa. Toiminta on tarkoitettu lastensuojelun asiakkaille. Tukihenkilötoiminnan tavoitteena on auttaa pienten lasten perheitä vapaaehtoisten avulla. Tukihenkilöt voivat toimia perheissä monenlaisissa tehtävissä, ja he antavat lapsiperheille apua tavallisen ihmisen tiedoin ja taidoin. Toiminta on tarkoitettu kaikille.
Turun pualest
11
AMMATTILAISTEN VINKKI Ammattilaisen vinkki on lehden vakiopalsta, jossa Turun ammatti-instituutin opettajat ja opiskelijat antavat vinkkejä ja ideoita käytännön töihin.
K: Käyn kuumana aika ajoin – säästänkö lämmityksessä? V: – En usko että siitä koituu säästöä – ainakaan pitemmän päälle. Kestäväm pi ratkaisu lämmityksen säästöön on a) tuottaa sitä vähemmän JA edulli- semmin, b) pitää lämpö tarkassa käytössä sekä c) sen mahdollinen kierrätys esim. talteenoton kautta K: No ei kai energiansäästös mittä romanttist ol? Tai seksikäst? V: – Kyllä löytyy. Ajatellaanpa nyt vaikka himmennettyjen valojen tai vähennetyn valaistuksen mahdollisuutta sekä kehojen lämmönjakamisen autuutta korkeamman huonelämpötilan sijaan. K: Rouva höyryää ja pihisee vähän väliä, voisko tätä valjastaa…hyötykäyttöön? V: – Kyllä parhaat pihinät tulis löytää oikein mitoitetusta kiukaasta ja sen järkikäytöstä. Ruuanvalmistuksen yhteydessä parhaat höyryt ja hyödyt löytyvät mm. oikein mitoitettujen astioiden ansiosta tai vaikkapa uunin lämmittämisen yhteyteen sovitettujen useamman täytön ansiosta. K: Meiä iskä sanoo, et on turha sam mutella noita valmiusvaloja energiansäästöks, ku ne valaiseeki niin nätisti näin Joulun alla. OMG!!! Ei kai iskä oo oikeessa, niinku oikeesti? V: – Käytetystä kilowatista maksetaan nyt veroineen kaikkineen jo pitkälti toistakymmentä senttiä, ja hinnan nousua odotellaan nytkin. Valmiusvalot kuluttavat energiaa vain muutamia watteja, mutta kerrottuna
Kiitos Kaupunginsairaalan kollegoille ja koko henkilökunnalle miellyttävästä 29 vuoden yhteistyöstä ja mieliinpainuneesta vapaalle- ja eläkkeellelähtöpäivästä. Tapio Hakamäki, osastonlääkäri
12
Turun pualest
laitteiden määrällä ja käytön/valmiuden ajalla ne kerryttävät kymmeniä tai jopa satoja euroja vuodessa. Sen lisäksi valmiusvalot ovat tyypillisesti käytössä öisin tai huoneiston ollessa tyhjä, joten laitteiden poiskytkemistä verkkovirrasta voidaan perustella lisäksi paloturvallisuudella. K: Meillä Gunnarin kanssa on sel lainen kylskåpet .... no mikä se nyt on suomeksi, siis jääkaappi, ostettu hyvään Kekkosen aikaan ja hyvin se on hyrissyt tuossa köökissä. Nyt tosin, tai siis kymmenisen vuotta, Gunnar on säätänyt sellaista kytkintä aina vaan suuremmalle, mutta mjölkki se vaan pysyy haaleena – tulisko Gunnarin hankkia uusi kytkin, jossa on enemmän numeroita vai siirretäänkö maidot pakkaseen? Ja onko asialla niin kiire, koska Gunnar tykkää kyllä ettei kaffe kylmene kylmällä maidolla? V: – Nyt saattaisi olla korkea aika miettiä uuden jääkaapin hankkimista. Kysymyksen perusteella voisi olettaa ettei jääkaappinne enää suoriudu siitä tehtävästä, johon se on alunperin hankittu ja että kaapin nyt tuottama kylmäteho on erittäin kallista. Suurella todennäköisyydellä voidaan sanoa, että jääkaappinne on saavuttanut elinkaarensa pään ja että sen mahdollinen huoltaminen on enemmänkin kallista restaurointia ja mahdollisesti vain tekohengitystä uudelle laina-ajalle. Uuden energiataloudellisen jääkaapin hankkiminen voisi olla nyt paikallaan ennenkuin vanha prakaa lopullisesti. Koskas muuten se pakastin on hankittu? • Teksti: Tomi Suoja Kuva: Stock.XCHNG
Teksti: Kari Riutta • Kuvat: Markku Koivumäki ja Turun sataman arkisto
Satamamestarin virka
200-vuotias
T
urku on sananmukaisesti satamakaupunki, sillä aluksi oli satama, joka synnytti kaupungin ympärilleen. Satamahallinto oli kuitenkin varsin kevyt: 1400-luvun lopulla Danzigista Turkuun saapui laiva, jonka viljalastin purkamisesta syntyi riita, mutta satamasta ei löytynyt riittävää auktoriteettia ahtaajien lakon sovittelemiseen. Apuun tuli Turun piispa Maunu III Särkilahti, josta samalla tuli maan ensimmäinen valtakunnansovittelija. Vasta vuonna 1811 – kun Turku oli vielä Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupunki – perustettiin vaaka- ja satamamestarin virka, jonka ensimmäiseksi hoitajaksi tuli Johan Christian Trapp. Satamamestarin tehtävänä oli laituripaikkojen osoittaminen aluksille, satamamaksujen kerääminen ja tilittäminen kaupungille, vaakahuoneen esimiehenä toimiminen ja yleisen järjestyksen valvominen. Trapp oli Turussa muutenkin merkittävä mies, sillä hän rakennutti mm. nykyisen Åbo Akademin päärakennuksen. Tämä oli hänelle mahdollista, koska vaaka- ja satamamestari oli pormestarin jälkeen kaupungin parhaiten ansaitseva viskaali. (Satamamestarin viran myöhempi tulopoliittinen kehitys ei tosin ole ollut yhtä suotuisa.) Vuonna 1878 satamamestariksi valittiin Adolf Magnus Eklund ja kahdeksan vuotta myöhemmin hänet ylennettiin uuteen satamakapteenin virkaan, jossa hän toimi kuolemaansa asti 1889. Satamakapteeni oli suoraan apulaiskaupunginjohtajan alaisuudessa vuoteen 1950 kun satamajohtajan virka perustettiin. Sen ensimmäinen haltija, Carl Gentz ehti tosin hoitaa sitä vain kolmen vuoden ajan kun hänet valittiin Kokkolan kaupunginjohtajaksi. Gentz lieneekin maan ainoa merikapteeni, joka on toiminut kaupungin ykkösjohtajana!
siaan. Usein on ollut jatkumo, että satamakapteenin jäätyä eläkkeelle satamamestari on ylennetty kapteeniksi ja uusi henkilö värvätty satamamestariksi. Luonnollisesti kokeneempi opettaa nuorempaa, mutta vuorovaikutus toimii myös päinvastoin, sillä samalla vanhempi saa itselleen uusinta alan tietoutta. Miten satamamestarin työ on muuttunut kahdensadan vuoden aikana? Työkalut ja -menetelmät ovat tietysti huimasti muuttuneet sulkakynästä tietokoneeseen, mutta viran perusajatus ei paljoakaan. Sataman päätehtävänä on – ja on ollut – siirtää sekä matkustajia että rahtia meri- ja maakuljetusmuotojen välillä eikä periaatteessa ole merkitystä kulkevatko laivat purjeilla, höyryllä vai moottorilla. Satamatoiminnan tuloilla maksetaan mm. työntekijöiden palkat ja viime vuonna kaupungin kassaakin kartutettiin 8.850.513 eurolla. •
Satamamestari Antti Pekanheimo, 36, on sataman nykyjohdon nuorin, mutta omaa sataman vanhimman viran. Hänen työhönsä kuuluu järjestää mm. laivoille laituripaikat, alus- ja nosturipalvelut sekä toimia kenttähenkilökunnan lähimpänä esimiehenä.
125 vuotta yhteistyötä Nykyään Turussa satamakapteenina toimii Kari Riutta ja satamamestarina Antti Pekanheimo, kummatkin merikapteeneja kuten virat edellyttävät. Paljon organisaatioita on uudistettu, mutta 125 vuotta sitten kehitetty työnjako toimii yhä luontevasti: satamakapteeni keskittyy hallinnollisiin ja viranomaistehtäviin kun taas satamamestari pyörittää operatiivista satamaliikennettä. Jos toinen on lomalla tai matkoilla, kummatkin tuuraavat oman toimensa ohella toi-
Adolf Magnus Eklund toimi Turun satamamestarina 1879–1885 ja sen jälkeen satamakapteenina vuoteen 1889. Hänen vanhemmista virkaveljistään ei kuvia ole, koska valokuvausta ei vielä tunnettu.
Turun pualest
13
Työyhteisö lähti mukaan Turun kulttuuripääkaupunkihankkeeseen
Omakuva-työpajat lähensivät ja pysähdyttivät kesken työkiireiden
Teksti: Anne Lehikoinen Kuvat: Minna Scheinin
Turun ammattikorkeakoulun kielikoulutuskeskuksen henkilöstö sai viime keväänä työyhteisönä osallistua Turun kulttuuripääkaupunkihankkeeseen 2000 & 11 OMAKUVAA. Kielikoulutuskeskuksen päällikkö Minna Scheinin näki omakerrallisessa kirjoittamisessa ja valokuvaamisessa hienon mahdollisuuden vahvistaa henkilökunnan työhyvinvointia.
H
än oli itse vuorotteluvapaallaan osallistunut valokuvaajaopintojensa ohella Omakuvan erikoistumisopintoihin ja todennut menetelmän tehokkuuden. Mukaan kielikoulutuksesta lähti kahdeksan eriikäistä, eri työtehtävissä toimivaa henkilöä, jotka tapasivat Omakuva-työpajatyöskentelyssä. Ohjaajana kirjoittamisessa toimi FM Ilona Tanskanen ja omakuvien kuvaamiseen ohjeisti valokuvaaja Vesa Aaltonen. Ryhmän työskentelystä julkaistaan Turun AMK:n julkaisusarjassa omakuvajulkaisu ”Kuva kielen kannoilla”, joka valmistui Omakuva-valokuvanäyttelyn avajaisiin marraskuun alussa. Juhlapuheissa ja työpaikan arjessakin usein kaivattu yhteisöllisyys vahvistui ryhmän tapaamisissa. Hämmästyttäväkin avoimuus valtasi ryhmän, joka isossa organisaatiossa ei aikaisemmin ollut keskenään kovinkaan tuttu. Oli hienoa lähteä muistelemaan esim. ensimmäistä koulupäivää, isovanhempia ja muita elämän merkkihenkilöitä – yhdessä, ohjatusti, työaikana…
”Omakuva on jokaisen kuva”
pajassaan neljä omakuvallista tapaamista. Haasteellista oli pysähtyä kesken työpäivän miettimään omaa elämäänsä; missä minä olen juuri nyt omalla elämänkaarellani. Miten tulin tähän hetkeen, minne olen matkalla? Kielikoulutuskeskuksen ryhmä kirjoitti omasta elämästään tekstejä amerikkalaisen kirjailijan Natalie Goldbergin luovan kirjoittamisen työskentelymallien mukaan. Lyhyissä, ajastetuissa kirjoitustuokioissa tuotettiin vapaata tajunnanvirtaa raakamateriaaliksi, jota luettiin toisinaan muillekin. Jokainen kirjoitti myös itsekseen omaelämäkerrallisia tekstejä, joko julkaistavaksi tai ehkä jälkipolville. Kuvalliset omakuvat tehtiin valokuvaamalla itse, valokuvaaja Vesa Aaltosen luoman luokkahuonestudion rauhas-
sa. Kuvat otettiin itselaukaisinta käyttäen, kuvaaja kameran kanssa kahden. Monet halusivat mukaan myös muita kuvia, esimerkiksi lapsuuden rakkaita kuvamuistoja. Kielikoulutuksen henkilöstön julkaisu ”Kuva kielen kannoilla” kokoaakin nyt pysyvästi yhteen ryhmän monipuolisia omakuvia; tekstejä ja kuvia eletystä elämästä. Opimme, että yksityinen on usein yleistä, siis yhdistävääkin. Yhteenkuuluvaisuuden tunne vahvistui, kun ansiokkaasti ohjattu ryhmä sai piirtää, valokuvata, itkeä, nauraa ja kirjoittaa omista kokemuksistaan. Tutustua itseensä ja muihin. Sukelsimme sisäiseen maailmaamme, esiin nousi jo unohdettuakin, ja samalla jaoimme arvokkaita hetkiä ja ajatuksia elämästä. •
Kielikoulutuksen henkilöstön Omakuva-valokuvanäyttely avataan Turun ICT-talossa. Näyttely on avoinna arkisin klo 8–16 aina 16.12. saakka. ICT-talo, Joukahaisenkatu 3, 20520 Turku Lisätietoja: Kielikoulutuskeskuksen päällikkö Minna Scheinin, puh. 050 5985 375, minna.scheinin@turkuamk.fi Omakuva- ja omaelämäkerrallisen kirjoittamisen työpajan vetäjä, suomen kielen ja vietinnän päätoiminen tuntiopettaja Ilona Tanskanen, puh. 050 5985 889, ilona.tanskanen@turkuamk.fi.
i
Kielikoulutuksen henkilöstöllä oli omassa työ-
.. .. .. .. Naista omakuvista Minna Scheinin kertoo: ajatuksen elaman jatkumosta. Kuvasin itse .. .. .. - Halusin mukaan julkaisuumme .. .. .. .. aitini ja minut, otimme yhden aamupaivan aikana valtavan maaran.. kuvia ja valitsin lopulta taman. aitikin .. .. .. .. oli kuvaa.. misesta innostunut ja sanoi: ”Nyt minusta otetaan kuvia, jotka jaavat muistoksi”. Kuvissa Minna aitinsa ja tytta.. rensa kanssa. 14
Turun pualest
SVENSK RESUMÉ
Översättning: Pasi Pirttimäki
Tävling om stadens bästa service Stadsdirektören startar våren 2012 en tävling om stadens bästa serviceformer. Tävlingen består av två serier: bästa servicereform och bästa serviceprestation. Till att börja med behövs ett säljande namn på tävlingen. I tävlingen söker man stadens bästa servicereform år 2011–2012. Servicen som kommer att belönas erbjuds eller genomförs på ett nytt sätt vilket skapar mervärde för kommuninvånarna. Den andra tävlingsserien handlar om stadens bästa serviceprestation. I den här serien söker man kommuninvånarnas bästa erfarenheter av stadens service. Föreslå ett namn för den nya tävlingen före 13.1.2012. Lämna in ditt förslag med elektronisk blankett som finns på Netku.
Den person som lämnat in det vinnande förslaget belönas med en rejäl bunt Tykysedlar på 100 euro! Tävlingen kommer att utlysas i februari 2012 då de olika enheterna vid stadens förvaltningar kan anmäla sig till tävlingen med sina egna serviceformer. Juryn som består av nätverket för utveckling av stadens kundservice har till uppgift att utse tio bästa servicereformer bland de förslag som kommit in i tävlingen. Kommuninvånarna får rösta om bästa servicereform och bästa serviceprestation sommaren 2012. Ytterligare information om tävlingen fås på NeTku och i personaltidningen i februari 2012. •
Räddningsverket skräddarsydde ett eget konditionsprojekt Räddningsdirektör Jari Sainio utmanade en gång i tiden ledningsgruppen för Egentliga Finlands räddningsverk att övervinna sig själv. Sedan den första impulsen började vi utveckla idén om hu vi på allvar kunde satsa på personalens välbefinnande. Räddningsverket startade ett konditionsprojekt, en räddningsoperation med den egna personalen som mål. Målet är att motivera människor att tillägna sig en motionsinriktad livsstil. Personalen själv har fått påverka innehållet i dagarna. De har prövat på nya grenar
stavgång, kickboxing, paddling och golf. Sammanlagt 40 anställda har deltagit i räddningsverkets konditionsprojekt. Projektet fortsätter så länge som det finns intresserade, och för dem som redan varit med om projektet ordnas nya mätningar. De nya grupperna startar åter i januari 2012. •
Utvecklingssamtal utgör en viktig del av personalledning Att föra utvecklingssamtal av hög kvalitet spelar en central roll i en välfungerande och framgångsrik personalledning. De ger möjlighet till idékläckning och utbyte av åsikter mellan chef och anställd. Utvecklingssamtal förutsätter ömsesidig träning och upprepningar för att de skall bli en vedertagen praxis. Detta innebär bl.a. att tidtabeller för utvecklingssamtalen anpassas efter arbetstidsplaner. Resultaten i enkäten Kunta 10 visar för Åbos del att framför allt cheferna och ledningen måste se sig i spegeln kritiskt. Enligt den senaste enkäten hade endast 54, 10 % av de tillfrågade fört ett slags utvecklingssamtal med sin chef och de flesta av dem ansåg att det inte hade någon nytta. Nästa Kunta 10-enkät genomförs hösten 2012, dessförinnan hinner vi ändra riktning och införa ett erkänt bra ledningsinstrument. •
Åbo är årets bästa inhemska resmål 2011 Turistföreningen i Finland (SMY) utsåg Åbo till 2011 års bästa inhemska resmål. Priset utdelades i oktober i Åbo stadshus. I prismotiveringen stod att Stiftelsen Åbo 2011 och Turku Touring på ett skickligt sätt har utnyttjat stadens naturliga historia och dess unika byggnader. De har på ett förtjänstfullt och mångsidigt sätt kombinerats till helheter som både motsvarar de behov som dagens resenär har och som erbjuder turistmässiga upplevelser för vida medborgargrupper. Enligt Turistföreningen i Finland har kulturutbudet i Åbo varit på en särskilt hög nivå år 2011 och väckt omfattande intresse. •
Turun pualest
15
M Itella Oyj Turun palo sammuu pian Logomossa
A
ikaisin aamulla Tuli on irti! -näyttelyssä on vielä hiljaista. Tai ei aivan, sillä Logomon teknikot ovat jo laittaneet osan näyttelykohteista päälle ja äänet kantautuvat näyttelytilassa: sepän pajassa kalkkaa rauta ja vanhasta paloautosta kuuluvat palomestari Rainer Saarisen muistelmat. Heurekan tulevaisuusjohtaja Jouko Koskinen katsoo ympärilleen jo hieman haikeasti. Tulinäyttely on pitkän uran luoneen näyttelyarkkitehdin viimeisin suurtyö, ja sen purku alkaa pian. Tunnelmat herkistyvät sulkeutumisen lähestyessä. – Yhtä aikaa haikeat ja iloiset. Näyttely onnistui erinomaisesti ja – mikä ylen harvinaista – on pysynyt hyvässä kunnossa, eli elinvoimaa vielä riittäisi.
50-luvun koulukirja idean lähteenä Tuli on irti! -näyttelyssä on marraskuun al-
kuun mennessä käynyt liki 90 000 kävijää. Luku on huimaava, mutta niin on näyttelyn laaja sisältökin. Asiakaspalautteen perusteella parasta on ollut itse tekeminen: näyttelyssä pääsee koettamaan tulen tekoa, kävelemään Turun palon 1827 tuhoamalla kadulla ja leikkimään palomiestä. Kohteista suosituimmaksi on noussut Turun tuhoisasta palosta kertova pienoismalliteatteri, jossa palon leviäminen kaupunkikuvassa esitetään teatterisavu- ja valoefektein. Taustalla animaatio esittää yksityiskohtia palosta. Esitys avaa palon laajat vaikutukset ja katastrofin todellisuuden: suuri osa Turusta tuhoutui palossa. Esitys on koettu liikuttavana ja havainnollistavana. Idea pienoismalliteatterille löytyi vuosikymmenten takaa. – Löysin idean ehkäpä jo kouluajoilta 1950-luvulta ja Mantere-Sarvan historiankirjasta. Palo on jotenkin näyttänyt mielessäni aina sellaiselta kuin kirjassa esitetään. Kuin
luin näyttelyä varten kaikki löytämäni palon kuvaukset, näky vain vahvistui. Kun luotettavat tekijät ja tekniikatkin löytyivät, asia oli selvä. Sulkemisen jälkeen näyttelyn kohteet jäävät Turun museokeskukselle. Turun palo! -teatteri puretaan niin, että se on valmis mahdollista jatkokäyttöä varten mutta muutoin kohteita ei kuitenkaan säilytetä. Nyt on siis ainutlaatuinen tilaisuus vielä nähdä ja kokea vuoden suurnäyttely! •
Tuli on irti! -näyttely on Turun kulttuuripääkaupunkivuoden päänäyttely Logomossa. Näyttely on Tiedekeskus Heurekan ja Turun museokeskuksen yhteisprojekti. Näyttely on avoinna vielä 18.12.2011 saakka. Logomo on auki päivittäin klo 11–19. Lisätietoja: www.tulionirti.fi
Turku on kotimaanmatkailun huippukohde 2011 Suomen Matkailijayhdistys ry (SMY) valitsi Turun vuoden 2011 kotimaanmatkailun huippukohteeksi. Palkinto myönnettiin lokakuussa Turun kaupungintalolla.
S
Työtä matkailun edistämiseksi Palkinnon vastaanottivat Anne-Marget Niemi Turku Touringista ja Suvi Innilä Turku 2011 -säätiöstä. – Turku Touringissa on tehty pitkäjänteistä työtä kotimaanmatkailun edistämiseksi ja se myös näkyy kasvaneissa matkailijamäärissä. Niiden kasvu hyödyttää koko Varsinais-Suomea, toteaa Niemi. Turku 2011 -säätiössä ollaan erityisen tyytyväisiä kulttuuripääkaupunkivuoden medianäkyvyyteen. – Vuosi on nostanut Turun maailmankartalle aivan uudella tavalla. Ilman kulttuuripääkaupunkivuotta kaupunki ei olisi kiinnostanut kansainvälisiä toimittajia niin suuresti kuin se nyt on kiinnostanut. Ja ilman tuhansia leh-
tijuttuja matkailijavirrat eivät varmasti olisi tässä määrin kääntyneet Turkuun, summaa 2011-säätiön viestintäpäällikkö Saara Malila.
i
Lisätietoa Suomen Matkailijayhdistyksestä löytyy osoitteesta www.matkailijayhdistys.com Teksti ja kuva: Hele Kaunismäki
MY:n mukaan Turun kulttuuritarjonta on ollut vuonna 2011 erityisen korkealla tasolla ja herättänyt laajaa mielenkiintoa. Kotimaisten ja ulkomaisten matkailijoiden määrät ovat nousseet keskimääräistä enemmän, joka osoittaa, että laadulliset tavoitteet ovat konkretisoituneet myös määrällisesti. – On ollut hienoa havaita, että hallintokunnat ovat olleet omalta osaltaan mukana Euroopan kulttuurikaupunkihankkeessa. Näin eri hallinnonalat on saatu mukaan yhteisen päämäärän saavuttamiseksi, toteaa SMY:n puheenjohtaja Timo Havola. – Olette tehneet esimerkillistä työtä Turun matkailun hyväksi, totesi Pertti Paasio kunniakirjat ojentaessaan.