Turun pualest 2/2012

TURUN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI 2/2012

Tietoturva

koskettaa kaikkia s. 6–7

Paras palvelu -kilpailu käynnistyy s. 3 Kehityskeskustelut ovat yhteistyötä s. 5

Turun kaupungin henkilöstölehti

Yksi tekee töitä ja muut

2/2012

”nojaa lapioon.”

Toimitus/redaktion Turun kaupungin keskushallinto Strategia ja viestintä Yliopistonkatu 27a, 20100 Turku / Åbo stads centralförvaltning Strategi och kommunikation Universitetsgatan 27a, 20100 Åbo Päätoimittaja/ Huvudredaktör Hannu Waher (hannu.waher@turku.fi) Taitto/Layout Zeeland Painopaikka/Tryckeri Jaakkoo-Taara Oy Painosmäärä/Upplaga 14 100 kpl/st Kannen kuva/Omslagsbilden Hannu Waher Turun pualest -lehden ilmestymisaika­taulu: nro 3/2012 viikolla 24 (11.–16.6.2012).

Aineiston deadline 18.5.2012 Toimitus pidättää oikeuden tarpeen vaatiessa lyhentää ja muokata tekstejä.

Toimitus ei vastaa pyytämättä lähetetystä materiaalista.

Lisätiedot: http://netku/tupu

Kaupungilla töissä

U

seimmiten, kun kertoo olevansa kaupungilla töissä, saa keskustelukumppaniltaan vastaukseksi vinon hymyn ja jonkin kommentin siitä, että yksi tekee töitä ja muut ”nojaa lapioon”. Mielikuva ei tietenkään vastaa todellisuutta mutta istuu lujassa.

Oma opiskelun jälkeinen työurani on kestänyt 18 vuotta, josta olen puolet työskennellyt yksityisellä ja puolet julkisella sektorilla. Kokemuksesta voin sanoa, etteivät työmäärä ja -tahti ole olleet kaupungilla ainakaan vähäisempiä kuin yrityksissä. Viestintä-, markkinointija myyntityön menestyksellisyys kun riippuu paljolti omasta aktiivisuudesta.

Suurimmat erot yritysmaailmaan löytyvät mielestäni tulosten seurannasta ja seurantajänteestä. Markkinataloudessa elävissä yrityksissä esimerkiksi myyntityön tuloksellisuutta mitataan kuukausittain ja poikkeamiin tavoitteista puututaan välittömästi.

Varsinkin myyntityössä tuloksellisuus heijastuu myös yleensä suoraan palkkaan – positiivisesti tai negatiivisesti. Itse ainakin pidän siitä, että tilille kilahtaa ennalta tiedossa oleva summa sovittuna päivänä. Yrityksissä näin ei aina ole.

Enemmän julkista ja positiivista palautetta Toki tulospalkkauksen mahdollistama ansiotason nousu toimii porkkanana, jota ei juuri kaupungin töissä pääse maistamaan. Ihmisiä voidaan kuitenkin motivoida monella tavoin. Kaupungin organisaatioissa on niukalti mahdollisuuksia laadullisesti hyvän työsuorituksen palkitsemiseen. Työvuosien karttuessa kyllä lomapäivien määrä nousee automaattisesti, samoin tasavuosikymmeniä kestäneistä työsuhteista palkitaan julkisesti ansiomerkillä.

Palkankorotusten myöntäminen on rajatumpaa. Niinpä erityisesti hyvästä työsuorituksesta palkitseminen hoidetaan useimmiten positiivisen palautteen avulla ja toisinaan myös lisävastuun antamisella.

Henkilökohtaista positiivista palautetta pitäisi antaa enemmän ja mieluiten julkisesti. Myös työyhteisölle arvokkaita asioita voisi nostaa useammin esiin ja yhteisiä onnistumisia tulisi jollakin tavalla juhlistaa. Eräs hyvä käytäntö on myös omien onnistumiskokemusten esittäminen viikkopalaverissa. Hyviä ehdotuksia kannustuskeinoista otetaan vastaan!

Selkeät tavoitteet parantavat arviointia Uskon, että on sitten virkamies tai ei, oman työn tulosten seuraaminen ja tavoitetason saavuttaminen tai ylittäminen on palkitsevaa. Organisaation tehokkuuden ja toiminnan ohjaamisen kannalta olisikin tarpeen luoda selkeät tavoitteet ja mittarit sekä kokonaisuudelle että kullekin yksittäiselle työtehtävälle. Tämä parantaisi sekä esimiehen että alaisen työsuoritusten arviointimahdollisuutta ja perusteltua palautekeskustelua.

Mielestäni kaupungilla työskentelyssä on monia etuja: työpaikka on vakaa, työvälineet korkealaatuisia, koulutusmahdollisuudet monipuoliset, lomaoikeudet ylivoimaisia ja palkanmaksu säännöllistä. Monesti tehtävillä on myös todellista merkitystä kaupunkilaisten hyvinvoinnin kannalta. Hetkittäin voi jopa tuntea omalla työllään olevan vaikutusta kaupungin toimintaan.

Juha Elo vs. tiedotuspäällikkö

Palveleva Turku 2012 -kilpailu käynnistyy

Kaupunginjohtaja Randell on käynnistänyt kilpailun kaupungin parhaista palveluista. Kilpailun tavoitteena on kannustaa kaupungin työntekijöitä jatkuvasti parempaan palveluun ja toiminnan tehostamiseen ideoimalla uudistuksia. Lisäksi kilpailun kautta nostetaan henkilöstön ja kuntalaisten tietoisuuteen mielenkiintoisia Turun kaupungin palveluita ja palvelu-uudistuksia.

K

ilpailun nimeksi valikoitui nimikilpailun jälkeen ”Palveleva Turku 2012”. Palvelu-uudistus voi olla uusi ja parempi tapa tarjota kaupungin palvelua. Uusi tapa voi olla esimerkiksi tekninen toteutus, toimintamalli, uusi palvelukanava tai -piste. Hallintokuntien eri yksiköt ovat voineet ilmoittautua kilpailuun omilla palvelu-uudistuksillaan maaliskuun aikana.

Huhtikuussa kaupungin asiakaspalvelun kehittäjäverkosto arvioi kilpailuun ilmoitetut palvelu-uudistusehdotukset. Arvioinnissa käydään läpi ilmoittautumislomakkeella kysyttyjä asioita, ja ne pisteytetään sovittujen arviointikriteereiden mukaisesti. Arvioinnin pohjalta valitaan viisi palvelu-uudistusta, jotka pääsevät kilpailun seuraavaan vaiheeseen eli kuntalaisten äänestykseen.

aikana kuntalaiset voivat kertoa parhaasta palvelusuorituksesta joko www-sivujen tai Facebookin välityksellä sekä asiakaspalvelupisteissä täytettävällä lomakkeella.

Palvelusuorituksella tarkoitetaan kuntalaisen eli asiakkaan hyvää palvelukokemusta, jonka hän on saanut asioidessaan kaupungin kanssa. Asiakas on siis kokenut saavansa esimerkiksi hyvää, asiantuntevaa, jouhevaa palvelua – palvelu on siis jäänyt mieleen

positiivisesti. Asiakaspalvelun kehittäjäverkosto käy läpi esille nostetut palvelusuoritukset, ja kaupunginjohtaja valitsee niistä voittajan. •

i

Lisätietoja ja asiakaspalvelun kehittämishankkeen projektipäällikkö Sari Kinnunen, puh. 050 5985 838, sari.kinnunen@turku.fi

Teksti: Sari Kinnunen Piirroskuva: Ulriikka Lipasti

Voittaja selviää Turun päivänä Palvelu-uudistukset, joita kuntalaiset voivat äänestää, esitellään touko–kesäkuun vaihteessa ilmestyvässä Turkupostin numerossa.

Lisäksi palvelu-uudistukset esitellään Turun kaupungin www-sivuilla sekä sosiaalisessa mediassa, Facebookissa.

Kuntalaiset pääsevät äänestämään parhaasta palvelu-uudistuksesta kesäkuun ajan joko Facebookissa tykkäämällä, kaupungin www-sivuilla olevalla lomakkeella tai joko Turku-Pisteessä tai Skanssin Monitorissa äänestyslipukkeella.

Turun päivänä 2012 julkaistaan kaupungin paras palvelu-uudistus kilpailun voittaja. Voittaja on eniten kuntalaisilta ääniä saanut palvelu. Parhaan palveluuudistuksen kehittänyt kehittäjäryhmä palkitaan 2 000 eurolla, joka voidaan käyttää esimerkiksi ryhmän tykytoimintaan.

Toisena kilpailuna paras palvelusuoritus Palvelu-uudistuskilpailun rinnalla toteutetaan myös toinen asiakaspalvelua lähellä oleva kilpailu eli paras palvelusuoritus. Kesäkuun

2

Turun pualest

Turun pualest

3

”Saikku” murheeseen?

Eija Kavantin mielestä kehityskeskustelujen potentiaalia ei ymmärretä tarpeeksi laajasti.

Pienryhmäkoulutuksessa pureudutaan osallistujien ajatuksiin ja kysymyksiin.

Sairauspoissaolot herättävät ajoittain voimakkaita tunteita. Jari Sarasvuo totesi Helsingin Sanomissa työterveyshuollon kirjoittavan ”saikkua” Ankkarokkiin osallistumista varten tai lemmikkieläimen kuoleman vuoksi.

Esimiehetkin joskus epäilevät työpaikan ristiriidan riittävän sairauspoissaolotodistuksen saamiseen.

seurauksena menettää toimintakykyään esimerkiksi ahdistuksen ja unettomuuden vuoksi ja tulla siten lyhytaikaisesti työkyvyttömäksi.

Naiset sairastavat miehiä useammin

S

airauslomatodistus, joko lääkärin tai terveydenhoitajan kirjoittamana, on potilaalle työsopimuslain mukaan hyväksyttävä syy olla poissa työstä. Työntekijällä, joka on sairauden, vian tai vamman vuoksi estynyt tekemästä työtään, on tietyin edellytyksin oikeus työsopimuslain mukaan sairausajan palkkaan.

Todistusta laatiessaan lääkäri toimii asiantuntijana asiassa, jossa on useita osapuolia (potilas, työnantaja, viranomainen, oikeuslaitos, vakuutusyhtiö) ja tässä tehtävässä lääkäri toimii puolueettomasti.

Suru ei ole sairaus, eikä hautajaisjärjestelyihin kirjoiteta sairauslomaa. Vaikka lemmikin kuolema tai riita työpaikalla eivät ole palkanmaksuun oikeuttavan sairauspoissaolon perusteita, voi näistäkin syistä joskus seurata työkyvyttömyyttä ja siten sairauspoissaolo-oikeus palkanmaksuineen.

Elämän vastoinkäymisistä uupunut ja töissä sinnitellyt työntekijä voi työpaikan riidan 4

Turun pualest

Sairauspoissaolot kuvaavat monia eri asioita, esimerkiksi työn fyysistä ja psyykkistä kuormittavuutta, työntekijöiden terveyttä ja työntekijöiden ”selviytymiskäyttäytymistä”. Sairauspoissaolojen määrään vaikuttaa myös työntekijöiden ikä- ja sukupuolirakenne.

Ammattialoittain eniten sairauspoissaoloja on teollisuudessa, rakentamisessa, sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä palvelutyössä.

Esimerkiksi opetustyössä on yleisesti sairauspoissaoloja vain puolet siitä mitä terveysja sosiaalialan töissä.

Teollisuutta ja rakentamista lukuun ottamatta on naisilla enemmän sairauspoissaoloja kuin miehillä. Iäkkäämmillä palkansaajilla on enemmän pitkiä sairauspoissaoloja kuin nuoremmilla, kun taas lyhyissä poissaoloissa tilanne on päinvastainen.

Tunnollisuus ei aina ole hyvä Suomalaiset ovat yleensä rehellisiä, ja lääkäri myös aina lähtee siitä, että potilaan kertomus on totta. Toisinaan työntekijät ovat jopa liian tunnollisia. Noin kolmannes työntekijöistä ei ole vuoden aikana kertaakaan poissa työstä sairauden vuoksi. Töihin tullaan joskus var-

sin puolikuntoisina, jotta työtoverit eivät joutuisi ylimääräisesti kuormittumaan.

Tutkimusten mukaan sairaana työskentely lisää sydäntaudin riskiä. Työntekijöillä, jotka eivät sairaudestaan huolimatta jää pois töistä, on kaksinkertainen todennäköisyys saada sydäninfarkti tai kuolla sydäntautiin verrattuna yhtä sairaisiin työntekijöihin, jotka sairastuessaan jäävät sairauslomalle.

Työterveyslaitoksen tutkimuksissa on todettu yleisesti, että puolet sairauslomapäivistä syntyy noin 7–8 prosentille työntekijöistä.

Erityisesti pitkät, lääkärintodistusta edellyttävät poissaolot ennustavat varhaista eläköitymistä ja jopa kuolemanvaaraa. Pitkät sairauspoissaolot ovat vahvasti yhteydessä muun muassa sydän- ja verisuonitauteihin, alkoholisairauksiin ja itsemurhakuolleisuuteen. Lyhyet, omaan ilmoitukseen perustuvat sairauspoissaolot sen sijaan heijastavat työntekijöiden terveyttä huonommin.

Hyvä johtaminen näkyy poissaolotilastoissa Työn hyvän organisoinnin ja johtamiskulttuurin parantamisen on todettu vähentävän sairauspoissaoloja. Oikeudenmukaisten päätöksentekoperiaatteiden ja oikeudenmukaisen kohtelun on tutkimuksissa todettu olevan yhteydessä 15–35 prosenttia pienempään poissaoloriskiin.

Hyvän esimiestuen on todettu vähentävän enemmän naisten poissaoloriskiä ja hyvän työtoverituen miesten poissaoloriskiä. Toistuvat tai pitkät sairauspoissaolot ovat hälytysmerkki, johon esimiehen tulee reagoida.

Tällainen varhainen tuki on ensiarvoisen tärkeää työntekijöiden työkyvyn ja hyvinvoinnin kannalta. Työterveyshuolto tukee myös esimiehiä tässä vaativassa työssä.

Ja lopuksi todettakoon, että Turun Työterveystalossa jokainen sairauspoissaolotodistus on asiantuntevasti ja puolueettomasti harkittu. Sairauspoissaolotodistus ei ole yhtä kuin ulkonaliikkumiskielto, ja joissain sairauksissa esimerkiksi rock-konserttiin osallistuminen voi mainiosti tukea työkyvyn palautumista. Työniloa! • Teksti: Marjo Sinokki, va. tulosaluejohtaja, Turun Työterveystalo Kuvitus: Ulriikka Lipasti

Kehityskeskustelut kuin vuosikatsastus

Teksti ja kuvat: Janne Riikonen

Kaupungin esimiesten kehityskeskustelukoulutukset alkoivat 21.2.

Kehityskeskustelut ovat yksi tärkeimmistä henkilöstöjohtamisen välineistä, joiden avulla seurataan ja edistetään tavoitteiden tilaa ja kehittymistä organisaatiossa.

P

arhaimmillaan kehityskeskustelut toimivat kuin hissi. Isossa organisaatiossa ne kuljettavat johdon asettamat avaintavoitteet osaksi arkea. Hissin tulisi viedä koottua tietoa keskusteluissa esiinnousseista ideoista takaisin johdolle. Näin johto voi huomioida toiminnan kehittämis- ja muutostarpeet myös erilaisina resurssitarpeina taloudessa ja toiminnassa.

– Yhtä oikeata ja kaikille sopivaa tapaa käydä kehityskeskusteluja ei ole. Kehityskeskustelut ovat kuin vuosikatsastus, jossa esimies ja työntekijä tarkistavat ja sopivat työn tekemiseen liittyvistä tavoitteista, kehittymisen tarpeista sekä arvioivat yhteistyönsä toimivuutta ja työyhteisön kokonaistilaa, avaa henkilöstön kehittämispäällikkö Eija Kavanti.

Hänen mukaansa kehityskeskusteluissa nousee usein esiin loistavia ennen ääneen lausumattomia ideoita ja näkökulmia työntekijöiltä esimiehille oman työn ja työyksikön kehittämiseksi.

Toimivat kehityskeskustelut antavat esimiehelle tietoa siitä, miten hän roolissaan parhaiten voi tukea ja kehittää henkilöstöään yksikön tehtävän toteuttamisessa.

– Kehityskeskustelu on väline, joka tarjoaa arjen keskellä työntekijälle mahdollisuuden tarkastella omaa työtä kahden kesken esimiehen kanssa. On tärkeää, että johtajat

omalta osaltaan ottavat kehityskeskustelun haltuun johtamisen välineenä. Sitä kautta kehityskeskustelukulttuuria viedään eteenpäin ja sitä tuetaan virasto- ja yksikkötasoilla, tiivistää Kavanti.

Kehityskeskusteluissa monia käytännön haasteita Kehityskeskustelujen yksi suurimpia haasteita on keskustelujen laadun jääminen vaatimattomaksi.

– Keskustelut voidaan kokea pakkopullana, eikä niiden merkitystä ja mahdollisuuksia välttämättä nähdä, kommentoi Kavanti.

Turussa joka toinen vuosi toteutettavalla Kunta 10 -tutkimuksella tutkitaan muun muassa henkilöstön hyvinvointia. Vuoden 2010 tutkimus osoittaa, että kehityskeskusteluja kyllä käydään, mutta niitä ei siltikään pidetä aiempaa hyödyllisempänä. Vain 40 prosenttia kehityskeskusteluja käyneistä vastaajista koki keskustelut hyödyllisiksi vuonna 2010.

– Tavoitteistamme olemme hieman jäljessä. Asetimme Henkilöstöohjelmassa vuodelle 2010 tavoitteen, että puolet näkisi kehityskeskustelujen hyödyn, kertoo Kavanti.

Haasteena on myös kehityskeskustelujen muodostuminen lomakkeiden täyttötilaisuuksiksi tai rutiiniasioiden läpikäyntiä käsitteleviksi juttutuokioiksi.

– Kehityskeskustelut mielletään jokapäiväisenä keskusteluna, mutta niiden tavoite ja niistä saatu hyöty on täysin erilainen. Kehityskeskusteluissa työntekijöiden tulisi saada henkilökohtaista palautetta työstään sekä ohjeistusta työssä kehittymiseen.

Luottamus ja avoimuus työn perustana Ryhmäkeskustelut ovat hyvä tilaisuus käsitellä ryhmien yhteisiä asioita, mutta kehityskeskusteluissa päästään pureutumaan asioihin luottamuksellisesti kahden kesken.

Kehityskeskustelussa lomake on tärkeä apuväline mutta myös tuki esimiehelle.

– Välillä keskustelu saattaa ajautua kauas – lomake tuo takaisin oikeiden asioiden pariin ja herättää uutta keskustelua. Lomaketta on mahdollisuus tarvittaessa räätälöidä, huomauttaa Kavanti.

Lomake allekirjoituksineen osoittaa myös sen, että kehityskeskustelu on esimiehen ja työntekijän välinen sopimus työhön, sen tavoitteisiin ja kehittymiseen liittyvissä asioista, joista yhdessä keskustelun tuloksena on nyt sovittu.

Tänä keväänä järjestetään vielä yksi samansisältöinen koulutuspäivä 8.5. Kouluttajana tilaisuuksissa toimii uuden yhteistyön myötä Finnish Consulting Group. • Turun pualest

5

Palomuuri suojaa työkonetta TIETOTURVA KOSKETTAA KAIKKIA Tietokoneen virusten vastustamisessa ei enää pelkkä käsipesu riitä. Salasanoja varastetaan, ja jopa verkkopankki voi olla paikka, johon virukset iskevät. Viruksen voi havaita niin, että koneen ruutuun avautuu outoja ikkunoita. On siis syytä tietää, miten tietokoneet ja verkot suojataan hyökkäyksiltä.

T

urun kaupungin kaikki koneet on suojattu virustorjuntaohjelmilla. Ne suojaavat sekä sähköposteja että Internetissä kulkevaa liikennettä. Tietokonetta suojaa myös sen palomuuri.

– Tietoturvafirmat tekevät virustorjuntaohjelmistojen kanssa töitä 24 tuntia vuorokaudessa. Heti kun uusia viruksia löytyy, niihin käydään kiinni, IT-suunnittelupäällikkö Jouni Satopää sisäisestä tarkastuksesta kertoo.

Virustorjuntaohjelma toimii kuin jalkapallokentän puolustus ja hyökkäys yhdessä, palloa ei päästetä omaan maaliin. Kun ohjelmat tietokoneella käynnistyvät, virustorjuntaohjelmat katsovat, onko niissä tietty koodinpätkä eli ”sormenjälki”, joka kertoo, että kyseessä on virus. Ohjelma siis skannaa sekä käynnistyviä ohjelmia että liikennettä: löytyykö virusten tunnistetietoja. Jos näitä tunnistetietoja löytyy, ohjelmat yrittävät puhdistaa ja poistaa nämä ohjelmat. Toisaalta haittaohjelmat voidaan eristää, etteivät virukset toimi.

– Hyvin harvoin joudutaan manuaalisesti poistamaan viruksia, ohjelmat ovat tehokkaita, Satopää lohduttaa.

Palomuuri toimii maalivahtina Palomuuri suodattaa liikennettä Internetissä. Palomuuri toimii kahteen suuntaan. Jokaisella tietokoneella on oma ip-osoite, koneen tunnistetieto. Sen avulla määritetään, mihin osoitteisiin voidaan turvallisesti ottaa yhteyttä ja vastaavasti, mitä tietoja puolestaan kone voi lähettää eteenpäin. Näin voidaan estää esimerkiksi niin sanottujen troijalaisten toiminta.

Troijalaiset keräävät koneelta tietoja lähettääkseen ne eteenpäin. Verkkopankkeihin tehdyissä hyökkäyksissä kyse oli juuri troijalaisista.

– Palomuurin suhteen oletusasetukset ovat usein hyvät, Satopää toteaa.

Vastaavasti kotikäytössä täytyy yhtä tarkasti huolehtia siitä, että virustorjuntaohjelmat ovat kunnossa. Eri vaihtoehtoja on paljon. Satopää arvioi, että markkinajohtajat ovat hyvä valinta. Kun tietoturvatalot tekevät töitä ympäri vuorokauden, ovat isot tekijät aina turvallisempia. •

Teksti: Sini Silván Piirroskuva: Ulriikka Lipasti

6

Turun pualest

Älypuhelimet pitää älytä suojata

N

ykyaikaisissa älypuhelimissa käytetään useita langattomia yhteyksiä, kuten nettiä ja sähköpostia. Moni ei edelleenkään tule ajatelleeksi, että ne tarjoavat otollisen maaperän samoille viruksille, jotka vaanivat tietokonetta. Suurempi riski on kuitenkin se, että yleensä sähköpostiin ei kirjauduta kännykässä erikseen. Jos puhelin joutuu vääriin käsiin, joutuu myös sähköposti alttiiksi uusille silmille. Ja reitti identiteettikaappaukselle on valmis.

Automaattinen lukitus ja pinkoodin tai suojakoodin käyttö on siis tärkeää. Omasta puhelimesta kannattaa ottaa myös varmuuskopio säännöllisesti ainakin osoitekirjan osalta.

Koska puhelin on jatkuvassa yhteydessä matkapuhelinverkkoon, myös liikkeitäsi voidaan seurata.

Yksi tapa suojautua on mahdollisuus ladata puhelimeen koodi, jonka avulla siihen tekstiviestin lähettämällä puhelimen saa etätyhjennettyä. Näin vääriin käsiin joutunut puhelin voidaan tyhjentää. •

Sisäisen tarkastuksen it-suunnittelupäällikkö Jouni Satopää on sertifioitu tietoturvaosaaja.

Teksti ja kuva: Sini Silván

Salasanat torjuvat viruksilta T

ietokoneiden kanssa joutuu helposti erilaisten salasanojen viidakkoon, josta edes Indiana Jonesin on vaikea ketään pelastaa. Kaupungin työntekijöiden täytyy kuitenkin teroittaa mieleensä yksi asia: kaupungin tietojärjestelmissä käytettyä salasanaa ei missään tapauksessa saa käyttää rekisteröityessään muualle verkkoon. Et aina voi luottaa siihen, että antamasi tiedot pysyvät turvassa.

Viime aikoina esillä on ollut tapauksia, joissa tuhansien ihmisten salasanoja on varastettu kerralla. Samojen salasanojen käyttö muualla voi pahimmillaan tarjota avoimen pääsyn työntekijän omaan sähköpostiin ja sitä kautta mihin tahansa alkaen toisen ihmisen identiteetin kaappaamisesta.

– Jos pääset jonkun toisen sähköpostiin, se avaa pääsyn tietoihin muualle, Satopää varoittaa.

Lähtökohta on se, että niin kotona kuin töissä virustorjuntaohjelmat tulee pitää kunnossa. Jos esimerkiksi lukee työsähköpostia kotona, on myös kotikoneen suojauksen oltava kunnossa. Jos virusturva puuttuu, riskinä ovat esimerkiksi niin sanotut bottiverkot: – Joku ulkopuolinen voi ottaa kotikoneen haltuun ja käyttää hyödykseen sitä niin, ettei käyttäjä välttämättä huomaa sitä ollenkaan.

Näitä kotikoneita niin sanotuiksi bottiverkoik-

si (nimi tulee sanasta robotti) kokoamalla voidaan esimerkiksi kaataa palveluita, kun monta kotikonetta yhdistetään.

Järjen käyttö on sallittu – Käyttäjän ei kannata mennä epämääräisille sivuille, Satopää toteaa.

Silti on todella vaikea tietää, mikä on epämääräistä ja mikä ei. Aikuisviihdesivustot kuitenkin kannattaa jättää suosiolla väliin.

– Sen sijaan webmailin käyttäminen koneessa ei sinänsä ole erityinen riski. Httpsyhteydet on suojattu hyvin. Webmailin välttäminen on ”vanhaa aikaa”, Satopää arvioi.

– Ihmisten huijaaminen on helppoa. Kaikesta sähköpostiliikenteestä jopa 90 prosenttia on roskapostia. Roskapostiakin voi onnek-

si rajoittaa niin, että sähköpostissa on roskapostisuodatin.

Myös etäyhteyksiä voidaan ”salakuunnella”, jos niitä ei salakirjoiteta. Tästä syystä etäyhteys työnantajan verkkoon tehdään usein VPNohjelmalla. Websovellutuksissa https-alkuinen yhteys kertoo suojauksesta.

Luottamuksellisen aineiston tallennuksessa on myös omat pelisääntönsä. Ne pitää tallentaa kryptaamalla. Erityisen tärkeitä ovat esimerkiksi potilastietojen tallentaminen ja käyttäminen. Esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimi onkin kevään aikana tekemässä selvitystä tietoturvallisuutensa tasosta.

Kaupungin ohjeet muistuttavat myös, että tietokoneita on käsiteltävä hellästi ja huomaavaisesti: ne eivät pidä esimerkiksi ruokailusta niiden ääressä. •

Turun pualest

7

TULO KULMIA

Teksti: Paula Johansson, pääluottamusmies, JUKO ry Kuva: Hannu Waher

Teksti ja kuvat: Irene Pendolin

Messut perjantaina 11.5.2012 klo 9–15, Mauno Koivisto -keskuksessa

Tulokulmia on lehden vakiopalsta, jossa eri järjestöjen pääluottamusmiehet kirjoittavat työelämän ajankohtaisista aiheista.

Älä päivittele – päivity!

Mihin tarvitaan yhteistoimintaa?

Apua ja vinkkejä sähköisiin työskentelytapoihin ja välineisiin

T

untuuko, ettei sähköisistä uudistuksista saa mitään tolkkua? Takkuilevatko puhelin ja läppäri? Ongelmia Officen tai työergonomian kanssa?

Kaupungin työntekijöillä on nyt tilaisuus saada konkreettista apua ja neuvoja työpäivän sähköisiin käytännön pulmiin ja kysymyksiin.

Erityisesti muutosprosesseissa on havaittavissa, että käsite yhteistoiminta joko unohdetaan tai on epäselvää, mitä sillä tarkoitetaan.

Yhteistoiminnan tulisi kuitenkin olla osa organisaation normaalia arkipäivää niin ruohonjuuritasolla kuin virallisten elintenkin kautta.

K

irjainyhdistelmänä yt on tuttu yhteyksistä, joissa tehtaita suljetaan, toimintoja supistetaan tai myydään ja henkilöstöä irtisanotaan tai lomautetaan. Mediassa yt tarkoittaa lähes poikkeuksetta irtisanomistai lomauttamisneuvottelujen alkamista. Julkisen sektorin kielenkäytössä yhteistoiminta tarkoittaa muutakin kuin edellä mainittuja radikaaleja toimenpiteitä.

Yhteistoiminta edistää tuloksellisuutta ja sitoutumista Vuonna 2007 laadittiin laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa.

Lain tavoitteena on antaa henkilöstölle mahdollisuus osallistua kunnan toiminnan kehittämiseen ja vaikuttaa omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmisteluun.

Avainsanoja ovat henkilöstön osallistuminen sekä valmisteluvaihe. Isossa kaupunkiorganisaatiossa on jatkuvasti meneillään muutosprosesseja. Usein henkilöstöä muistetaan näissä proseseissa vasta, kun päätösvaihe on käsillä tai jo mennyt. Pohditaan, että miten saataisiin henkilöstö sitoutettua muutoksiin.

Parhaiten tämä onnistuu ottamalla työnsä asiantuntijat mukaan asioiden valmiste-

luun. Tällä tavalla henkilöstö tuntee, että on pystynyt vaikuttamaan oman työnsä muutokseen. Samalla sitoutumisaste ja tuloksellisuus kasvavat.

Joskus taustalla on pelko joko henkilöstön muutosvastarinnasta tai sitten sitä, että henkilöstö ”tulee sähläämään” meidän hyvää valmisteluprosessiamme. Yhteistoiminta ei tarkoita, että kaikista asioista oltaisiin samaa mieltä. Muutosprosesseissa esimiehiä ja johtajia kohtaan voi esiintyä kriittisiäkin kannanottoja, ne ovat osa muutostyöskentelyä. Yhteistoiminta on avointa vuorovaikutusta: mahdollisuutta vaikuttaa, lausua näkökantansa, kuuntelemista, neuvottelua, pyrkimystä yhteisymmärrykseen.

Työ alkaa vasta uuden organisaatiomallin valmistuttua Työntekijät tuntevat oman työnsä parhaiten.

Työntekijöitä kuuntelemalla ja heidän asiantuntemuksensa mukaan ottamalla voidaan loiventaa sitä vastarintaa, jota aina muutoksiin liittyy.

Kaupunki on parhaillaan uudistamassa toimintamalliaan. Muutos tulee koskettamaan koko organisaatiota. Pyrkimyksenä on pa-

rantaa johtamista, keventää hallintoa ja selkiyttää vastuita. Nämä kaikki ovat kannatettavia tavoitteita. Toivottavasti asian parissa työskentelevät muistavat aidon vuoropuhelun henkilöstön kanssa. On hyvä, että järjestetään informaatiotilaisuuksia, mutta ne yksistään eivät riitä toteuttamaan yhteistoimintalain henkeä.

Moni meistä on kokenut useita ”laatikkoleikkejä” työuransa aikana. Monet organisaatiouudistukset on viety päätöksentekoon asti, mutta sen jälkeen on unohdettu ihmisten valmentaminen uusiin työtapoihin ja toimintamalleihin. Todellinen työ alkaa siitä, kun uusi organisaatiomalli on hyväksytty ja voimassa.

8

Turun pualest

Messukävijöiden kesken arvotaan Nokian Lumiapuhelin!

Myös työnantajan suhtautuminen opintoihin ja kehittämistehtävään on ollut positiivista.

– Sain hyvin tukea ja ymmärrystä. Myös opintojen lähipäivien poissaolot sain työnantajan kanssa hyvin sovittua, kiittää Elina.

Turun AMK:ssa ylempää AMK-tutkintoa voi opiskella viidellä eri alalla. Koulutusta on tarjolla myös englanninkielisissä koulutusohjelmissa. •

Teksti: Turun AMK:n Tradenomi (YAMK) opiskelijat, vuosikurssi 2010

Asiakaspalvelun tiiminvetäjä Elina Kajantola kaupungin Talouspalvelukeskuksesta suoritti työnsä ohessa ylemmän tradenomitutkinnon. Opiskelun aloittamiseen motivoi muun muassa tutkinnon myötä saavutettu hakukelpoisuus julkisiin virkoihin, joihin koulutusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto.

T

• Kaupunginjohtaja Aleksi Randell visioi kau pungin tulevaa sähköistä työskentelyta- paa

Tarkan ohjelman löydät NeTKUsta.

SAP Office 2010

Kaupunginhallituksen hallintojaosto on vuonna 2010 hyväksynyt Yhteistoiminta- ja työsuojeluasioita koskevan menettelytapaohjeen, jossa määritellään yhteistoiminnan eri tasot, organisointi ja tehtävät Turun kaupungissa. Tämä ohje sitoo koko kaupunkia. Ohjeistus löytyy JoutseNetin Säännöstöstä, ja se on hyvä apuväline muun muassa muutoksia toteutettaessa. •

Ylempi AMK-tutkinto päivitti osaamista ja kelpoisuutta

vuotta työkokemusta taustalla, summaa Elina.

Opiskelu työn ohessa mahdollisti myös harjoitustehtävien hyödyntämisen omassa työssä. Opinnäytetyökin tehtiin oman organisaation tarpeisiin, ja sen tekeminen oli mielekästä ja auttoi myös inspiraation ylläpitämisessä.

– Etenemistä auttoi se, että työ oli aikataulutettu ja omat työtoverit olivat näkemässä ja kuulemassa, miten työ etenee, kertoo Elina.

Messujen ohjelmassa muun muassa:

Tulevaisuudentutkija Ilkka Halava: ”Kuluttajakansalaiset tulevat – miksi työn johtaminen muuttuu?”

Uusien sähköisten työvälineiden, kuten Lyncin ja SharePointin, esittelyä ja opastusta Apua puhelimien ja tietokoneiden käyttöön Parempaa ergonomiaa työpäivään Tietoa kaupungin sähköisten hankkeiden etenemisestä

Menettelytapaohje löytyy JoutseNetista

Elina Kajantola yhdisti työn ja opiskelun

radenomitutkinto (YAMK) on 90 opintopisteen ylempi korkeakoulututkinto, jota voi pyrkiä opiskelemaan, kun alemman tradenomitutkinnon jälkeen työkokemusta on plakkarissa vähintään kolme vuotta. Työkokemus tuo myös lisäarvoa opiskeluun.

– Pystyin ihan eri tavalla omaksumaan asioita kirjoista ja luennoilta, kun oli yli kymmenen

•

•

•

• •

Lync

Sähköisten työvälineiden muutokset ja kaupungin uusi toimintamalli

U

Musiikkikirjastossa Lyncataan

P

ääkirjaston musiikkiosastolla vallitsee hillityn arvokas tunnelma. Teknisesti kirjasto ei kuitenkaan ole jumiutunut viime vuosisadalle, vaan ahkerassa käytössä ovat paitsi sosiaalisen median sovellukset, kuten Facebook, blogit ja Spotify, myös pikaviestiohjelma Lync. Sen avulla voi reaaliaikaisesti tarkistaa työtovereiden saavutettavuuden, lähettää heille viestejä, soittaa nettipuheluita ja pitää videokokouksia. Perusideana on, että toivotun henkilön tavoittaa heti ja vaivattomasti.

Kirjastovirkailija Antti Impivaara on käyttänyt Lynciä syksystä lähtien.

– Lyncistä on hyötyä monissa tilanteissa.

Jos asiakas tiedustelee tiettyä teosta, voin nopeasti ottaa yhteyden online-tilassa olevaan kollegaan. Pikkuasioista ei myöskään tarvitse lähteä käymään työkaverin luona, mistä on hyötyä etenkin isoissa taloissa. Itselleni tärkeää on, että Lyncin käyttö vähentää turhaa sähköpostitulvaa ja -ketjuja, Impivaara kertoo.

Noin puolet kirjastolaisista käyttää Lynciä aktiivisesti ja suurin osa ainakin satunnaisesti. Sähköisten apuvälineiden ja sovellusten suosio riippuu monesta tekijästä mutta etenkin siitä, käyttävätkö omat ystävät ja työtoverit niitä.

– Tekniikan pitäisi olla käyttäjälähtöistä ja helposti omaksuttavaa. Kahden vuoden päästä Lync saattaa jopa olla sähköpostia suositumpi työväline, Impivaara pohtii.

Sähköisten työskentelytapojen messut ovat Impivaaran mielestä hyvä tilaisuus tutustuttaa ihmiset välineisiin mukavassa ympäristössä.

Häntä kiinnostaa messuilla työergonomian lisäksi myös uusi dokumenttienhallintajärjestelmä SharePoint, joka otetaan asteittain käyttöön kaikissa hallintokunnissa.

– Tietotekniikka saattaa näyttäytyä ihmisille mörkönä, mutta itse asiassa uusilta tai vierailta tuntuvien välineiden ja ohjelmien periaatteet ovat usein vanhoja tuttuja. •

SharePoint

udet sähköiset työvälineet ovat olennainen osa kaupungin tulevaa johtamisjärjestelmää ja toimintamallia. Verkostomaisen työskentelyn ja poikkihallinnollisten projektien lisääntyessä tarvitaan uudenlaisia työtapoja ja -välineitä, kun tiiviissä yhteistyössä olevat ihmiset eivät jatkossa enää välttämättä istu viereisissä huoneissa.

– Uudet tietotekniset ratkaisut tuovat työskentelyyn kaivattua joustavuutta ja nopeuttavat viestintää merkittävästi. Toiminnan uudistamisen kannalta onkin keskeistä, että koko kaupunkiorganisaatio tuntee uusien työvälineiden mahdollisuudet, painottaa kaupungin IT-johtaja Jussi Vira. •

Lyncin käyttö voi auttaa yhteisöllisyyden ylläpitämisessä, kun kollegat eivät tulevaisuudessa ehkä enää istu samoissa tiloissa, pohtii Antti Impivaara.

Turun pualest

9

Teksti: Kari Riutta Kuva: Jouni Saaristo

Paino käy kuumana – laadun valvonnassa suurin työ Vuoden 2011 aikana kaupungin painatuspalvelukeskuksen rooli muuttui oleellisesti, kun offsetpainotuotanto siirtyi sieltä ammatti-instituutin graafiseen yksikköön.

T

Keskuksen menot ovat selvää säästöä Painatuspalvelukeskus on oikea painoalan ”R-kioski”.

– Moni ei osaa kuvitellakaan mitä kaikkea täällä hoidetaan. Jos kaikki meidän palvelumme olisi siirretty talon ulkopuolelle, siinä olisi valtava työsarka. Työntekijämme ovat tottuneet organisaation toimintatapoihin. Olen 10

Turun pualest

K

yllä meidän turkulaisten kelpaa, sillä voimme valita neljästä päivittäisestä matkustajalaivavuorosta Turusta Tukholmaan; tosin viideskin yhteys löytyy, mutta se on rahtilaiva. Kaikkiaan viime vuonna Turun sataman kautta matkusti 3 474 751 ihmistä: tulos ei ole huono, kun muistaa, että Suomessa on vain runsas viisi miljoonaa asukasta.

Muuan matkustaja ei malttanut jäädä pois ruotsinlaivan kyydistä ollenkaan. Kun joka aamu tämä vanhempi herrasmies käveli maihin ja tuli jälleen kyytiin uuden edestakaisen matkalipun kera, laivan henkilökunta alkoi jo ihmetellä.

– Herra taitaa viihtyä hyvinkin tässä laivassa?

– Aivan erinomaisesti, täällä on mukavaa seuraa ja palvelu pelaa. Eläkeläisenä minulla on hyvää aikaa matkustella. Etenkin nyt kun taloyhtiössä alkoi putkiremontti.

Pernon rautakourat tekivät säväyksen

Teksti ja kuvat: Janne Riikonen

oimenkuva operatiivisesta toimittajasta muuttui lähinnä tilausten hallinnoijaksi, joka alan laaja-alaisella asiantuntemuksella kilpailuttaa ja toimittaa tuotteet tilaajille sovittujen aikataulujen mukaisesti. Muutos merkitsi myös sitä, että painotöiden hankintapaikoiksi määräytyivät kilpailutetut painotuotteiden hankintapaikat tai ammatti-instituutin yksikkö.

Painatuspalvelukeskuksen suurin työ on nykyään painotuotteiden laadun, graafisen ohjeistuksen ja asiakirjastandardien valvomisessa sekä kustannusten seurannassa.

– Aineistot voivat tulla hyvinkin epämääräisinä kasoina. Tilaajan meille toimittama painovalmis pdf-tiedosto on suorastaan harvinaisuus, painatuspäällikkö Sirpa Albrecht naurahtaa – Kilpailuttamamme yhtiöt eivät välttämättä hallitse ohjeistuksia. Jos asiakas lähettää tilauksen suoraan painoon, ilman että se tulee meidän kauttamme, tilaaja on itse vastuussa grafiikan ja muiden painosäännösten oikeanmukaisuuksista, huomauttaa Albrecht.

The World – liikkuva asunto-osakeyhtiö

sitä mieltä, että kaupunki säästää meidän kustannuksemme takaisin jo työntekijöiden asiantuntevuuden myötä, Albrecht kertoo.

Painatuspalvelukeskuksessa painatetaan esimerkiksi kirjekuoret ja kaupungin työntekijöiden uudet käyntikortit.

– Netkussa hankintojen sivuilla on ohjeistus painotuotteiden hankintoihin liittyen, muistuttaa Albrecht.

Painatuspalvelukeskus seuraa lisäksi paperin kulutusta kaupungissa, tekee henkilö- ja taksikortteja, ruoka- ja pääsylippuja ja auttaa kopiokonehankinnoissa. Lokakuussa keskukseen siirrettiin kaupungin sisäinen postikeskus, ja vaalipäivinä he auttavat keskusvaalilautakuntaa avaamalla vaalikuoret koneellisesti.

– Jos tällaista paikkaa ei olisi, alan kokonaiskustannukset eivät ainakaan vähenisi, Albrecht kuittaa.

Painopaikka valitaan erikseen joka työlle Painotilausta käsiteltäessä mietitään, miten tuote saadaan helpoiten ja kustannustehokkaasti oikean näköiseksi. Nopeasti toimitettavia digitaalitulosteita, kuten esitteitä, toimitetaan edelleen painatuspalvelukeskuksesta jopa muutaman tunnin sisällä. Jos tuotteesta tehdään vedos, kannattaa varautua muutamien päivien toimitusaikoihin.

– Olisi tärkeää huomioida, että nyt kun painotuotteet tilataan kilpailutetuista hankintapaikoista, toimitusajat ovat pidemmät kuin aikaisemmin. Toki yritämme toimittaa tuotteet

tilaajan toivomalla aikataululla, jos se suinkin on mahdollista, Albrecht huomauttaa.

Tilauskäytännöissä olisi parannettavaa Tällä hetkellä painatuspalvelukeskukseen voi lähettää tilauksia kahdella tavalla: Sappi-järjestelmällä ja sähköpostitse.

Sappi-tilausjärjestelmän käyttöönoton yhteydessä painatuspalvelukeskuksen varasto- ja palvelutuotetilaukset ohjattiin tilattaviksi Sapin kautta. Näin ollen tilausten erillisiä laskutuksia ei tarvita, vaan kustannukset siirtyvät automaattisesti eteenpäin. Noin kaksi kolmannesta tilauksista tulee sähköpostitse, josta ne naputellaan Painohanska-tilausjärjestelmään.

– Meillä on kova tarve toimivalle tilausjärjestelmälle, jonka avulla tilausten tekeminen olisi helpompaa kuin nyt ja aineistot saisi kätevästi toimitettua painatuspalvelukeskukseen.

Se tehostaisi myös meidän työtämme, kun ei tarvitsisi hoitaa tietojen turhaa siirtelyä, Albrecht toivoo. •

Turussa vasta suunnitellaan kelluvia taloja, mutta jenkeissä on liikkuva asunto-osakeyhtiö toiminut jo yli kymmenen vuotta. Floridasta operoidaan matkustajalaivaa, josta voi ostaa makunsa mukaan joko 50 neliön kaksion tai

peräti 300 neliön flyygelillä varustetun hytin.

The World -laiva kulkee jatkuvasti nimensä mukaisesti ympäri maailmaa, jolloin asukkaat voivat hypätä kyytiin tai pois missä hyvänsä, kutsuvatpa monet vieraitakin kotiinsa epämääräiseksi ajaksi. Laivassa on myös päivittäistavaramyymälä, joskin harva viitsinee kokata itse, sillä 150–200 asukkaan passaamista varten on 250 henkilökunnan jäsentä.

Lienee jo selvä, että asunto-osakkeen ostamiseen laivasta tarvitaan muutakin kuin karvalakki käsirahaksi ja loput kansaneläkkeestä. Kun The World kävi Turussa kesällä 2007, siellä oli melko hiljaista: joko asukkaat pysyttelivät huoneistoissaan tai olivat maissa.

The World oli ensimmäinen risteilijä, joka yöpyi Turussa. Turku Touring järjesti vieraille retkiä, joista yksi suuntautui Pernon telakalle.

Telakalla oli risteilyalus rakenteilla, ja työmaakierros sai runsaasti positiivista palautetta: ”Saimme kerrankin nähdä oikeaa työtä eikä aina vain kirkkoja ja museoita, joihin meitä joka paikassa kuskataan.” Voikin uskoa, ettei vieraiden palkkaluokassa näe kovin usein hitsauspuikon palavan.

Tittelistään mies tunnetaan Turun vierailulla kipparina toimi norjalainen Ola Harsheim, rauhallisen myhäilevä mies.

Samalla selvisi, että oli juuri hänen ideansa tuoda laiva Turkuun. Harsheim nimittäin asui 1970-luvulla Vähä-Hämeenkadun varrella useammankin vuoden, kun mies toimi telakalla varustamonsa uudisrakennuksen valvojana.

Yleiskielessä Harsheimia puhutellaan kapteeniksi, vaikka virallinen nimike on `laivan päällikkö`, englanniksi `Master of the ship`.

Tätä ei ilmeisesti edes Yhdysvaltain presidentti George W. Bush tiennyt, sillä käydessään laivassa New Yorkissa miesten esittäytyminen tapahtui seuraavasti: – My name is George W. Bush, President of The United States.

– My name is Ola Harsheim, Master of The World.

Harsheimin mukaan Bush muuttui nyrpeän näköiseksi eikä sanonut kymmeneen minuuttiin ”maailmanpäällikölle” sanaakaan.

Turussa tämänkin voi panna paremmaksi: saapuuhan meille joka aamu Tukholmasta Master of the Galaxy! •

Satamavalvojat kiinnittävät Asunto Oy The Worldin peräköyden Turun Länsisataman pollariin.

Painatuspalvelukeskus lyhyesti: • Valvoo kaupungin etuja painotuotteiden tilauksissa • Käsittelee 3 000–3 500 tilausta vuodessa • 6 työntekijää • Sijaitsee osoitteessa Linnankatu 23 Turun pualest

11

AMMATTILAISTEN VINKKI Ammattilaisen vinkki on lehden vakiopalsta, jossa Turun ammatti-instituutin opettajat ja opiskelijat antavat vinkkejä ja ideoita käytännön töihin.

Kata kauniisti kevään juhliin K

otitalouskoulun opiskelijat Krista Appelblom, Merita Eriksson ja Lisa Tuominen antavat kattausvinkkejä kevään juhliin opettajansa Päivi Lundenin opastuksella. Kevään juhlakattaus syntyy ekologisella ajattelulla avainsanoina raikkaus, rohkeus ja yhdistäminen. Pienellä rahalla on mahdollista saada näyttäviä ja kekseliäitä juhlakattauksia.

2.

Vinkkejä juhlakattaukseen:

1.

Hyödynnä juhlakattauksessa kevään värejä. Tänä keväänä kattauksissa saavat loistaa oranssi, keltainen, violetti ja vihreä väri.

Vårens vackra festdukningar – experternas tips

S

tuderandena Krista Appelblom, Merita Erickson och Lisa Tuominen vid linjen för huslig ekonomi, gav tillsammans med sin lärare Päivi Lunden tips, för hur du med liten budjet skapar både dekorativa och också lite påhittiga festdukningar.

Fräscha och modiga vårdukningar föds genom ekologiskt tänkande och kombinationer.

3.

1.

2.

Vanhoja materiaaleja kannattaa käyttää hyväksi. Voit repiä lautasliinoja suikaleiksi ja käyttää niitä muun muassa paperiruusukkeina. Ruusukkeen teet itse repimällä lautasliinoja suikaleiksi ja kiertämällä niitä rullalle kuppiin tai muuhun näyttävään astiaan. Ruusukkeiden koon pystyt itse määrittelemään suikaleiden määrän ja koon perusteella. Ohuet suikaleet sopivat matalaan astiaan, ja leveämmillä suikaleilla saat vastaavasti korkeamman ruusukkeen.

Kattaus saa paitsi näyttää myös tuoksua hyvältä. Yrtit tuovat eloa kattaukseen ja samalla levittävät ympärilleen huumaavaa tuoksua. Kuvien kattauksissa on hyödynnetty timjamia.

Denna vår får vårens färger: orange, gul, violett och grön, lysa även i festdukningarna.

Utnyttja också gammalt! Använd strimlade pappersservetter i pappersrosetter genom att rulla strimlorna på bottnen av en kopp eller annat kärl. Genom mängden och storleken av strimlorna kan du påverka rosettens storlek. Tunna strimlor passar i ett lågt kärl, medan bredare bättre passar i ett högt.

4.

Ida Sandberg kulkee busseilla päivittäin ja pitää seutuliikenteen

Uskalla yhdistellä kattauksessa aitoja ja keinotekoisia kukkia. Saat näyttävän pöytäasetelman sijoittamalla kukan lasipurkin tai -kulhon alle.

kehittämistä erittäin hyvänä uudistuksena.

Paras tiedon ja taidon kattaus talouskoulusta Kotitalousopetusta (talouskoulu) järjestetään Turun ammatti-instituutin Tommilankadun koulutalolla. Kotitalousopetuksessa opiskellaan puolen vuoden aikana tiivis ja käytännönläheinen paketti monia arjessa tarpeellisia taitoja. Opintoihin kuuluu niin ruuanlaittoa ja leipomisen salojen opettelua kuin oman hyvinvoinnin, ekologisuuden ja kansainvälisyyden pohdintaa sekä hyvien tapojen opettelua. •

Palvelutasoa pystytty nostamaan

Teksti & kuvat: Marjo Kiuru, Krista Appelblom, Merita Eriksson, Lisa Tuominen

Bussien käyttäjämäärät nousussa Turussa

3.

Bussit ovat taas in; niistä pidetään ja niitä käytetään. Turun bussien vuotuiset käyttäjämäärät nousivat kahdessa vuodessa miljoonalla matkalla. Bussissa köröteltiin yhteensä 20,4 miljoonaa kertaa, mikä tekee asukasta kohden 116 matkaa vuodessa.

4.

Dukningen får både se och dofta gott. Örter piggar upp dukningen och sprider en härlig doft kring bordet. I bilderna har använts timjan.

Våga kombinera äkta blommor med konstgjort. Du får en vacker uppsättning genom att placera en blomma under en glasburk eller -skål.

Käännös: opiskelija Lisa Tuominen

K

esäkuussa 2010 Turku otti käyttöön reittiopas-palvelun internetissä. Palvelun avaus nostatti matkustajamäärät huimaan nousuun.

– Aiemmin bussireittien selvittäminen oli hankalaa. Reittioppaaseen kun kirjoittaa lähtöosoitteen ja määränpään, palvelu etsii parhaat bussireitit, ja sen lisäksi se näyttää vaihtopysäkit ja kävelyajan pysäkiltä määränpäähän, kertoo Turun joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte.

– Lisäksi asenteissa on tapahtunut muutoksia, ja etenkin nuoriso on luontoystävällistä ja viitsii nähdä vaivaa arvojensa eteen, Korte lisää.

Opiskelija Ida Sandberg käyttää eri bussilinjoja päivittäin ja pitää Turun joukkoliikennettä toimivana.

– Aiemmat muutokset ovat olleet hyviä, esimerkiksi pysäkkien sähköiset taulut ovat loistavia uudistuksia. Niitä voisi olla enemmänkin, mutta toisaalta ei niihin kannata tuhlata paljoa rahaa, Sandberg pohtii.

Palvelut vastaamaan vaatimuksia Joukkoliikenteellä on käyttäjiä kaikista ikäryhmistä, vain keski-ikäiset miehet loistavat poissaolollaan. Naiset ovat keskimäärin aktiivisempia bussin käyttäjiä kuin miehet, mutta nuorissa sekä miehet ja naiset ovat yhtä aktiivisia.

12

Turun pualest

– Kilpailutekijöinä matkan miellyttävyys ja sujuvuus ovat tärkeimpiä vaikuttajia. Jos haluamme yksityisautoilijoiden käyttävän enemmän joukkoliikenteen palveluita, meidän pitää pystyä tarjoamaan heille miellyttäviä matkustuskokemuksia, Korte avaa.

2000-luvun alussa joukkoliikenteen käyttäjämäärät lähtivät nopeaan laskuun. Sen seurauksena bussilinjoja jouduttiin vähentämään ja käyttäjämäärät vähenivät edelleen.

Korte huomauttaa, että sama kierre pätee toiseen suuntaan.

– Käyttäjämäärien lisääntyessä olemme pystyneet parantamaan palveluitamme. Esimerkiksi joukkoliikenteen toimisto muutti näkyvälle paikalle kauppakeskus Forumin kulmaan, ja monissa busseissamme on kesäisin tarpeelliset ilmastoinnit.

– Kehitettävää löytyy tietysti aina. Busseille pitäisi esimerkiksi saada paremmat kaistajärjestelyt, ja palvelukulttuuria pitäisi entisestään parantaa, Korte lisää.

Joukkoliikennettä kehitetään kaupunkiseudulla yhdessä Vuonna 2014 joukkoliikenne on muuttumassa seudulliseksi palveluksi. Turun, Kaarinan, Liedon, Ruskon, Raision ja Naantalin edustajista on koottu lautakunta, joka miettii liikenteen järjestämistä vuodesta 2014 eteenpäin.

– Seudun yhdistävä liikenne on iso muutos.

Nyt pohditaan muun muassa sitä, minkälaista

lippusysteemiä kuntarajoja ylittävässä liikenteessä käytettäisiin. Vyöhykerajat ovat yksi vaihtoehto, mutta myös vakiohinta on mahdollinen ratkaisu, pohtii Korte.

– Kuntien yhteistyö joukkoliikenteessä kuulostaa erittäin hyvältä. Olen kotoisin Raisiosta, ja sinne olen nytkin matkalla. Hinnat ovat tällä hetkellä melko korkeat, kommentoi Sandberg.

Lisää muutoksia vihreämpään ja palvelevampaan suuntaan Turkuun suunniteltu pikaraitiotie olisi joukkoliikenteen palvelujen kannalta hyvä hanke. Kaavailtu reitti ulottuisi Runosmäkeen ja Varissuolle, joiden välit ovat bussiliikenteen kovassa käytössä.

– Ruuhka-aikoina kaikki halukkaat eivät nyt välttämättä mahdu kyseisten linjojen busseihin. Ratikkaan mahtuu moninkertainen määrä väkeä, joten tästä ongelmasta päästäisiin, Korte pohtii.

– Vaikka busseissa on nykyään hyvin tarkat päästörajoitukset, olisi ratikka myös ekologisempi ratkaisu. Sähköllä toimivasta kulkuvälineestä ei tulisi mitään paikallisia päästöjä, Korte lisää.

Toisena vihreänä askeleena Turku miettii biokaasubussien käyttöönottoa tulevaisuudessa. Täysin uusiutuvaa luonnonvaraa käytetään paljon jo esimerkiksi Tukholman joukkoliikenteen energiamuotona. • Teksti ja kuva: Janne Riikonen

Turun pualest

13

Taru Kuotisahon kanssa Eero Säteri, joka hoitaa biojätteiden tyhjennyksen joka päivä.

SVENSK RESUMÉ

Översättning: Pasi Pirttimäki

Utvecklingssamtalen liknar en årsrapport Utvecklingssamtalen är ett av de viktigaste verktygen som används för att leda personalen. Med hjälp av utvecklingssamtal följer man upp och främjar målen i organisationen.

S Asukkaat osallistuvat askareisiin vuorollaan kuten missä tahansa kodissa.

Pienillä toimenpiteillä asenteet muuttuvat vähitellen

Teksti ja kuvat: Marja Tommola

E

kotukitoimintaan liittyvä lähtötilannekartoitus on tehty jokaisessa vammaispalvelun yksikössä, ja vammaispalvelulle on valittu yhteiset kehitettävät toimenpiteet vuodelle 2012. Portsan Kehräkoti on pieni vammaispalvelujen yksikkö Portsakodin toisessa kerroksessa, jossa asuu 12 vakinaista asukasta.

– Pienessä yksikössä on helppoa suunnitella toimintaa ja yhteistyö muiden tahojen kanssa on mutkatonta, yksikön vastaava hoitaja Taru Kuotisaho kertoo Kehräkodin toiminnasta.

Hyvänä esimerkkinä on kylmälaitteiden siivous ja huolto. Aika ajoin keittiön laitteet ja niiden taustat siivotaan hoitajien toimesta.

Asukkaat voivat olla apuna tällaisissa tehtä-

vissä. Isossa yksikössä kylmälaitteiden siivous jää helposti tekemättä juuri siksi, että sitä ei ole vastuutettu kenellekään.

Siivoamattomat kylmälaitteet kuluttavat paljon enemmän energiaa, samoin kuin pölykerroksen alla makaavat valaisimet tai muut sähkölaitteet.

Pienikin voi vaikuttaa Vaikka kehräkodissa on vain kahdeksan työntekijää, voi pienikin yksikkö vaikutta positiivisesti ympäristöönsä esimerkin kautta.

– Suurin vaikutus kuitenkin on asenteiden muuttumisella. Työntekijöiden oma toimintamalli vaikuttaa muuallakin kuin työpaikalla.

He levittävät hyvää sanomaa kotona ja vapaa-ajallaan, Taru korostaa.

Pienessä yksikössä hankinnatkin ovat melko pieniä, mutta lämmitysenergian- ja sähkönkulutus ympärivuorokautisissa asumisympäristössä on suuri.

– Konkreettinen, rahaa säästävä toimenpide on energiankulutuksen pienentäminen, Taru pohtii.

Lainaamisen ja tavaroiden yhteiskäytön lisääminen on eräs valituista päästövähennyssuunnitelman toimenpiteistä. Kehräkodissa liikuntavälineitä saadaan lainaksi Liikuntapalvelukeskuksesta. Huonekaluja hankitaan ensisijaisesti kaupungin sosiaali- ja terveystoimen kierrätyspisteestä Sairashuoneenkadulta. Onpa yhteisessä olohuoneessa yhden asukkaan kuntopyörä kaikkien käytettävissä.

Työkeskuksen palveluita käytetään paljon.

Esimerkiksi ilmoitustaulut ja työvaatteet ovat työkeskuksen tekemiä, ja lahjaksi annettavia tavaroita tehdään omissa toimintakeskuksissa. Kehräkodin asukkaat myös askartelevat paljon. •

Työpyöräile! -kampanjan kautta työpaikkasi saa kuukaudeksi lainaan yhteiskäyttöpyörän, jolla voitte kulkea työasiamatkat. Samalla se tuo positiivista näkyvyyttä katukuvassa sekä antaa raitista ilmaa ja uusia pyöräilykokemuksia työasiamatkalle.

Pyörän mukana työpaikat saavat konsultointia ja neuvoja viisaaseen liikkumiseen.

Lisätietoja kampanjasta ja pyöristä löydät osoitteesta www.valonia.fi/tyopyoraile. Pyöriä lainataan toukokuun alusta lokakuun loppuun, lukuun ottamatta heinäkuuta. Nopealla yhteydenotolla saat juuri haluamasi pyörän haluamanasi ajankohtana.

14

Turun pualest

idéer och synvinklar från anställda till chefen.

Ett fungerande utvecklingssamtal ger en chef information om hur han eller hon i sin roll bäst kan stödja och utveckla sin personal när det gäller att utföra enhetens uppdrag.

– Utvecklingssamtalet är ett verktyg som ger en anställd möjlighet att granska sitt eget arbete tillsammans med sin chef. Det är viktigt att cheferna för sin del utnyttjar utvecklingssamtal som verktyg för ledandet. På det sättet förs utvecklingssamtalskulturen vidare både på ämbetsverks- och enhetsnivå, sammanfattar Kavanti. •

Lainaaminen ja uudelleenkäyttö luovat säästöjä

Lainaa työpyörä työpaikkaasi kuukaudeksi

Kuva: Johanna Kopra

om bäst fungerar utvecklingssamtalen som en hiss. I den stora organisationen transporteras de av ledningen uppsatta nyckelmålen till de anställda. Hissen ska kunna transportera samlad information om de idéer som lyfts fram under utvecklingssamtal tillbaka till ledningen. På så sätt kan ledningen också beakta utvecklingsoch förändringsbehov som olika resursbehov i både ekonomi och verksamhet.

– Det finns inte ett enda rätt sätt att föra utvecklingssamtal. Utvecklingssamtalen liknar en årsrapport där en anställd och en chef ser över och kommer överens om arbetets målsättningar och bedömer om det finns några utvecklingsbehov. Dessutom bedömer de hur samarbetet fungerar och hur arbetsgemenskapen ser ut i sin helhet, berättar utvecklingschef för personalen Eija Kavanti.

Enligt henne kommer under utvecklingssamtal ofta fram strålande, förut outtalade

Hjälp och tips för elektroniska arbetssätt och verktyg Känner du att du inte blir klok på alla nya elektroniska system? Krånglar din mobil och lap top? Har du problem med Office eller arbetsergonomi?

Stadens anställda har nu möjlighet att få konkret hjälp och konkreta råd med elektroniska pro-blem och frågor som dyker upp under arbetsdagen.

På mässprogrammet står bland annat: • Stadsdirektör Aleksi Randell skapar en vision om stadens framtida elektroniska arbetssätt • Framtidsforskare Ilkka Halava: ”Kuluttaja kansalaiset tulevat – miksi työn johtaminen muuttuu?”

• Presentation och handledning av nya elektro niska verktyg, såsom Lync och SharePoint, • Hjälp vid användningen av mobiltelefon och dator • Bättre ergonomi för arbetsdagen • Information om hur stadens elektroniska projekt framskrider Mässan fredag 11.5.2012 kl. 9–15 Mauno Koivisto-centret Detaljerat program finns på NeTKu.

Dataskydd berör oss alla

Tävlingen Åbo till din tjänst 2012 startar Stadsdirektör Randell har startat en tävling om stadens bästa service. Syftet med tävlingen är att sporra stadens anställda till att fortlöpande förbättra sin service och effektivera verksamheten genom att skapa nya lösningar. Med hjälp av tävlingen försöker man också lyfta fram intressan-ta serviceformer och nya lösningar som Åbo stad har att erbjuda i allmän kännedom hos an-ställda och invånare.

Genom namntävlingen fick tävlingen namnet ”Palveleva Turku 2012” (”Åbo till din tjänst 2012”). En servicereform kan handla om ett nytt och bättre sätt att ge service. Det kan t.ex. vara fråga om en teknisk lösning, en verksamhetsmodell, en ny servicekanal eller ett nytt serviceställe. De olika enheterna vid

förvaltningarna har under mars kunnat anmäla sig till tävlingen genom att komma med sina förslag till nya serviceformer.

I april bedömer nätverket för utveckling av kundservicen de förslag till servicereform som kommit in i tävlingen. Nätverket går igenom de svar som antecknats i anmälningsblanketten och de poängsätts enligt de överenskomna kriterierna. Utgående från bedömningen väljs fem service-reformer som tar sig till nästa fas där kommuninvånarna kan rösta på sin favorit. •

i

Ytterligare information ges av projektchef för utvecklingsprojektet för kundservice Sari Kinnunen, tfn 050 5985 838, sari.kinnunen@turku.fi

När man använder dator kan man lätt hamna i en djungel av olika lösenord ur vilken även India-na Jones har svårt att rädda oss. Stadens anställda måste ändå komma ihåg en sak: lösenord som du använt i stadens datasystem får du under inga omständigheter använda då du loggar in på annat håll på nätet. Du kan inte alltid lita på att de uppgifter du lämnat förblir skyddade.

De moderna smarttelefonerna är ofta försedda med trådlösa förbindelser såsom nät och e-post. Många kommer fortfarande inte att tänka på att de erbjuder en god jordmån för samma virus som datorerna är utsatta för.

Det är alltså viktigt att använda automatisk låsning och PIN-kod eller skyddskod. Du bör regel-bundet ta säkerhetskopior på din mobil, åtminstone på din adressbok.

Ett sätt att skydda sig mot virus är att ladda ner en kod till mobilen, med vars hjälp du kan fjärrensa mobilen genom att skicka ett sms till den. På det här sättet kan man rensa en mobil som hamnat i fel händer. • Turun pualest

15

M Itella Oyj

Opiskelua, nyrkkeilyä ja töitä

– kaikki sulassa sovussa Treeniä aamuin illoin noin 20 tuntia viikossa, mediatuotannon opiskelua Turun AMK:ssa päivittäin, iltaisin töitä sekä tämän vuoden alussa siirtyminen ammattilaiseksi. Tavoitteena on valmistua medianomiksi ja lisäksi katsoa, mitä urheiluammattilaisuus voi tarjota.

Nyrkkeilijä Eemeli Katajiston elämä etenee kiireisissä merkeissä.

J

o 9-vuotiaana nyrkkeilysali tuli Eemeli Katajistolle tutuksi paikaksi.

– Unelmoin jääkiekkomaalivahdin urasta. 15-vuotiaana alkoi kuitenkin ammattimainen harjoittelu nyrkkeilyn parissa ja siirryttiin puuhastelusta vakavampaan toimintaan, Eemeli valottaa oman lajivalintansa taustoja.

AMK-opiskelut taas alkoivat Loimaan toimipisteessä digitaalisen markkinoinnin parissa. Turusta Loimaalle kulkeminen vei paljon aikaa, ja muutenkin mediatuotanto kiinnosti Eemeliä enemmän. Toinen vuosi AMK:ssa jatkuu elokuvan ja television koulutusohjelmassa mediatuotantoa opiskellen.

– Erityisesti tv- ja mainostuotanto kiinnostavat, Eemeli lisää.

Kaiken yhdistäminen onnistuu Kovin moni ei saa urheilusta ammat tia ak tiiviuran jälkeen. Siksi 26-vuotiaalla Eemelillä on vahva motivaatio myös opiskella ja saada sitä kautta ammatti.

– Tässä iässä on vielä mahdollista yhdistää kaikki suhteellisen hyvin.

Osaltaan tässä auttaa Turun seudun urheiluakatemia, joka tukee opiskelua, valmentautumista sekä tarjoaa erilaisia tukipalveluja, kuten lääkäri- ja fysioterapiapalveluja, jotka ovat erityisen tär-

keitä juuri yksilöurheilijoille. Joukkuelajeissa urheilevien tavoin yksilölajeissa näitä palveluja ei järjesty niin itsestään selvästi.

– Kaiken onnistunut yhdistäminen palkitsee, mutta uhrauksiakin vaaditaan.

Lontoo 2012 piti unohtaa Unelma Lontoon 2012 olympialaisista oli vahva, mutta toisaalta hän halusi nähdä myös ammattilaisnyrkkeilyn maailman.

– Jossain vaiheessa olisin ainakin halunnut ottaa tämän askeleen, muuten asia jäisi vaivaamaan.

Ammattilaiseksi siirryttyään Eemeli kritisoi amatöörinyrkkeilyn tilaa Suomessa, ja kommentit herättivät paljon huomiota julkisuudessa.

– Palaute on siirtymisen jälkeen kuitenkin ollut lähes pelkästään positiivista.

Amatööripuolella Eemeli kehittäisi erityisesti lajin markkinointia. Toiminnan tavoitteita tulisi miettiä kokonaisuutena. Ammattilaisnyrkkeilyssä Robert Heleniuksen ja Eva Wahlströmin johdolla laji on saanut paljon näkyvyyttä, ja on siirrytty aika kauas vielä 1980-luvulla vallinneesta negatiivisesta suhtautumisesta lajia kohtaan.

Ammattilaisotteluissa on myös show-elementti mukana. Eemelin ensimmäinen ammattilaisottelu ajoittui Eva Wahlströmin EMottelun yhteyteen Helsinkiin maaliskuun loppuun.

– Ammattilaisuudessa on sekin hyvä puoli, että tulevat ottelut ovat tiedossa hyvissä ajoin etukäteen. Se helpottaa muun elämän aikataulutusta, Eemeli päättää. • Teksti: Tiia Laakso Kuva: Joonas Salo