Turun pualest 5/2012 by Turun kaupunki

TURUN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI 5/2012

Nyt tehdään Suomen parasta Turkua s. 2 Palveleva Turku -kilpailu ratkesi s. 6 Työn imu työhyvinvoinnin lähteenä s. 3

Turun kaupungin henkilöstölehti

”Toimintaympäristön muuttuessa ei voi takertua turvalliseen nykytilanteeseen.”

5/2012 Toimitus/redaktion Turun kaupungin keskushallinto Strategia ja viestintä Yliopistonkatu 27a, 20100 Turku / Åbo stads centralförvaltning Strategi och kommunikation Universitetsgatan 27a, 20100 Åbo Päätoimittaja/Huvudredaktör Irene Pendolin (irene.pendolin@turku.fi) Taitto/Layout SEK Promote Oy Painopaikka/Tryckeri Jaakkoo-Taara Oy Painosmäärä/Upplaga 14 100 kpl/st Kannen kuva/Omslagsbilden Hannu Waher Turun pualest -lehden ilmestymisaikataulu: nro 6/2012 viikolla 50 (10.-15.12.) Aineiston deadline 16.11.2012 Toimitus pidättää oikeuden tarpeen vaatiessa lyhentää ja muokata tekstejä. Toimitus ei vastaa pyytämättä lähetetystä materiaalista. Lisätiedot: http://netku/tupu

Turun pualest

Kaupungin uudella toimintamallilla

kohti Suomen parasta Turkua

altuuston päättämän aikataulun mukaan kaupungin uusi toimintamalli otetaan käyttöön vuoden 2013 alusta. Uudistuksessa kaupungin organisaatioiden välisiä raja-aitoja madalletaan ja palvelutuotannon johtaminen tuodaan lähemmäksi koko kaupungin johtamista. Ideana on parantaa kaupungin kilpailukykyä johtamalla kaupunkia jatkossa yhtenä kokonaisuutena. Uudessa toimintamallissa niin päättäjät, johto kuin työntekijätkin tunnistavat aiempaa paremmin kaupungin kokonaisedun ja ottavat sen huomioon sekä päätöksenteossa että jokapäiväisessä toiminnassa. Samalla voimme kaikki kokea olevamme nimenomaan Turun kaupungin, ei tietyn toimialan tai tietyn yksikön palveluksessa. Työmme tavoitteena on koko kaupungin etu ja tuloksena Suomen paras Turku. Monimutkaistunut maailmantalous ja muutokset globaaleissa voimasuhteissa tekevät talouden ennakointimallit käyttökelvottomiksi ja suhdanteiden muutosten ennustamisen erittäin vaikeaksi. Enää ei voida varmuudella sanoa, että laskusuhdannetta seuraa samassa syklissä noususuhdanne, jonka varaan voimme huonoina aikoina turvautua. Toimintaympäristön muuttuessa ei voi takertua turvalliseen nykytilanteeseen. Myös kuntien on kyettävä uudistumaan, ja jo yksin taloustilanne vaatii, että toimintaa on tehostettava. Olemme tilanteessa, jossa kunnan päättäjien ja ylimmän johdon tulee kyetä tekemään yhä vaikeampia päätöksiä ja keskittyä niukkenevien resurssien priorisointiin menojen lisäämisen sijasta. Nyt valmistelussa olevaa uudistusta on kritisoitu ylätason hallinnolliseksi harjoitukseksi, jolla ei ole vaikutusta kuntalaisille tärkeisiin palveluihin. Toimiva johtamisjärjestelmä vaikuttaa kuitenkin keskeisesti myös kuntalaisille tuotettaviin palveluihin.

Meidän tulee kyetä tuottamaan oikean tasoisia ja samalla vaikuttavia palveluita kaikille kuntalaisille. Koska kaikkeen ei kuitenkaan ole varaa, on erityisen tärkeää, ettemme tuhlaa resursseja tekemällä sellaisia töitä, jotka eivät palvele kokonaisuutta. Muun muassa kaupungin asiantuntijahenkilöstön panosta on voitava käyttää parhaalla mahdollisella tavalla yli organisaatiorajojen. Haasteena tulee olemaan tuottavuuden kasvattamisen lisäksi oikeanlaisen osaamisen säilyminen kaupungin organisaatioissa. Esimerkiksi keskushallinnon nykyisistä yksiköistä eläköityy seuraavan viiden vuoden aikana yli 90 henkilöä. Tämä luo mahdollisuuksia uudistumiseen mutta pitää sisällään myös riskejä. Uudistaminen tulee tehdä taitavan suunnitelmallisen henkilöstöpolitiikan avulla. Työelämä on muuttunut vakaasta, toimintatapoja harvakseltaan muuttavasta organisaatiokulttuurista lähes jatkuvaksi päällekkäisten muutosten ketjuksi. Tämä vaatii myös työntekijöiltä enemmän. Toivon, että voimme kaikki sitoutua toimintamalliuudistuksen tavoitteisiin paremmasta johtamisesta, tuottavuuden lisäämisestä ja uudistumisesta sekä asukasja asiakaslähtöisyydestä. Uskon, että näihin tavoitteisiin sitoutumalla uudistuksella on vaikutusta myös kuntalaisten saamiin palveluihin.

Tuomas Heikkinen Projektijohtaja

Työn imu työhyvinvoinnin lähteenä Johdon ja esimiesten osaamiseen kohdistuu asiantuntijaorganisaatioissa kovia haasteita. Työ tehdään omassa päässä, joten toiminnan tehokkuutta ei voi ulkopuolelta ohjata.

simies ei voi tietää, istuuko työntekijä koneellaan miettimässä työtehtävää vai seuraavaa Facebook-päivitystään. Asiantuntijat edellyttävät luottamusta, arvostusta, innostusta sekä paljon mahdollisuuksia oman osaamisensa käyttämiseen ja kehittämiseen. Erityisen tärkeää on, että esimiehet ymmärtävät tietotyön luonteen ja osaavat johtaa ”yrityksen aivoja”. Tietotyössä tietotekniikkaa hyödynnetään tehokkaasti tiedon luomisessa ja jakamisessa. Sosiaalinen media tarjoaa uuden tehokkaan välineen jakaa tietoa, luoda uutta ja kehittää yhteisöllisyyttä. Wikit, blogit ja keskustelufoorumit voivat kytkeä osaajia eri puolilta organisaatiota kehittämään uusia ideoita, luomaan uutta ja jalostamaan olemassa olevaa tietoa.

Yhden innostuneisuus vaikuttaa koko tiimiin Marjatta Jabe on tutkinut yrittäjien työhyvinvointia. Hänen tekemissään haastatteluissa yrittäjät kuvasivat omaa työhyvinvointiaan ”myönteisenä tunteena, joka näkyy innostumisena ja sitkeytenä jatkaa yrittämistä taloudellisesta epävarmuudesta huolimatta”. Tällaista innostuneisuutta työhön Jabe kutsuu työn imuksi. Työn imu on tila, jossa työntekijällä on korkea motivaatio työnsä tekemiseen. Työn imua kokevat työntekijät ovat tutkimusten mukaan terveempiä ja heillä on parempi työkyky sekä vähemmän eläke- ja eroajatuksia kuin henkilöillä, jotka eivät koe työn imua. – Tämä on mielestäni erityisen tärkeä asia: työn imu on tarttuvaa. Yhden työntekijän innostuneisuus vaikuttaa myönteisesti koko tiimiin, Jabe korostaa kirjassaan. Innostuessaan ja hyvässä työvireessä ollessaan työntekijä voi Jaben mukaan päästä niin sanottuun flow-tilaan, jossa työn tekeminen soljuu kuin itsestään ja työstä on jopa vaikea irrottautua. Flow-tila eroaa työn imusta siten, että flow on hetkellinen huippukokemus ja kohdistuu tiettyyn asiaan tai tilanteeseen. Työn imu on sen sijaan pitkäkestoinen myönteinen tunnetila.

Jokaisessa työssä on aineksia palkitsevuuteen Jari Hakasen mukaan työn imu syntyy, toteutuu ja kehittyy työn arjessa. Tästä syystä

se yhteisö, jossa työtä tekee, on avainasemassa työhyvinvoinnin tai -pahoinvoinnin kehittymisessä ja edelleen myös hyvissä tai huonoissa organisatorisissa seurauksissa. Hakasen mukaan jokaisessa työssä on aineksia ja mahdollisuuksia työn palkitsevuuteen ja arvostukseen ja itsensä kokemiseen hyväksi ja arvostetuksi työntekijäksi. Toisissa työtehtävissä on mahdollista kokea porukkaan kuulumista, toisissa itsenäisyyttä ja riippumattomuutta. Hakanen korostaa, että myös hankalissa, aikapaineisissa ja niukkojen resurssien toimintaympäristöissä voi esiintyä työn imua ja innostusta. Työn ja työyhteisön riittävät voimavarat selittävät tätä ”hyvinvointia keskellä lieskoja”. Toisaalta esimerkiksi huonolla ja välinpitämättömällä johtamisella on mahdollista tärvellä työntekijöiden into ja imu, mikä voi johtaa siihen, että motivoituneimmat työntekijät vaihtavat työpaikkaa tai heidän motivaationsa laskee. Tällöin ”olen täällä vain töissä” -asenne alkaa helposti kehittyä. Työn imun ylläpitämiseksi on huolehdittava siitä, että palautumiselle jää riittävästi aikaa. Työn imu ei tarkoita työholismia, jossa työstä ei enää osata irrottautua. Ajankäytön hallinta auttaa asettamaan asiat oikeisiin mittasuhteisiin ja tärkeysjärjestykseen.

Tavoitetähti ja yksilölliset tavoitteet Ratkaisukeskeisesti toimivassa työyhteisössä kysytään, miten asioiden haluttaisiin olevan. Tällainen työskentelytapa auttaa kehittämään työhyvinvointia etsimällä kehitettävälle asialle yhteinen tavoite. Työyhteisön vahvuuksista ja aiemmista onnistumisista haetaan voimavaroja tavoitteen työstämiseen. Kun ongelmakeskeinen suuntaa katseen menneisyyteen ja etsii syyllisiä ja virheitä, ratkaisukeskeinen henkilö suuntautuu tulevaisuuteen. Tavoitetähdessä haetaan uusia ratkaisuja sen sijaan, että pohdittaisiin, mitkä asiat ovat huonosti. Muutoksen tekeminen ja työhyvinvoinnin kehittäminen edellyttävät, että uskalletaan puhua ja nostaa esille sekä onnistumisen että epäonnistumisen kokemuksia. Paljastamalla tuntoja ja ajatuksia voidaan purkaa piintyneitä toimintatapoja ja hakea yhdessä uusia ratkaisuja.

Kuvitus: Ulriikka Lipasti

Tunnista oma suhtautumistapasi Omat asenteet ja suhtautumistavat vaikuttavat siihen, miltä asiat näyttävät. Esimerkiksi omat vaikutusmahdollisuudet voidaan kokea eri tavoin: toinen kokee pystyvänsä vaikuttamaan ympärillään tapahtuviin asioihin, kun taas toiset mieltävät, ettei tapahtumiin voi itse vaikuttaa. Asioihin voi suhtautua optimistisesti tai pessimistisesti: Optimismi • korkea tavoitetaso ja onnistumisen odotus • vahva usko omiin kykyihin ja hyvä itseluottamus • oma-aloitteisuus • lannistumattomuus • keskimääräistä parempi terveys Pessimismi • matala tavoitetaso ja epäonnistumisen odotus • heikko itsetunto • passiivisuus ja vetäytyminen (opittu avuttomuus) • periksi antaminen ja luovuttaminen • keskimääräistä heikompi terveys ja luovuttaminen

Teksti: Anri Niskala Teksti liittyy kirjoittajan tekemään opettajan ammattipedagogisten opintojen lopputyöhön, jonka otsikko on ”Työnimua etsimässä – Työhyvinvointi on yhteinen asia”.

Lähteet Hakanen, Jari: Työn imua, tuottavuutta ja kukoistavia työpaikkoja? – Kohti laadukasta työelämää, 2009. Jabe, Marjatta: Voitko hyvin työssäsi? Opas alaiselle ja esimiehelle, 2010. Otala, Leenamaija: Osaamispääoman johtamisesta kilpailuetu, 2008. Otala, Leenamaija & Pöysti Kaija: Wikimaniaa yrityksiin – yritys 2.0. tuottamaan, 2008. Turun pualest

Teksti: Risto Lahtinen ja Riikka Kauppila | Kuvat: Bo Stranden ja Riikka Kauppila

Kiinteistötoimialan perustaminen

koetaan yhtenä lenkkinä muutosketjussa Toimintamallin muutoksessa yksinkertaistetaan kaupungin hallinnollista rakennetta. Erityisen suuria muutoksia tulee kiinteistötoimialan ja vapaa-ajan toimialan perustamisessa. Kiinteistötoimiala muodostetaan nykyisten Kiinteistöliikelaitoksen ja Tilaliikelaitoksen pohjalta. Samalla sovitaan toimialojen ja konsernihallinnon työnjaosta.

äynnissä oleva kiinteistötoimialan perustaminen on osa laajempaa teknisen sektorin muutosta. Se alkoi Kiinteistöliikelaitoksessa ja Tilaliikelaitoksessa jo vuonna 1999. Tuolloin kaupunki erotti toisistaan tuottaja-, tilaaja- ja viranomaistoiminnot. Osana laajempaa muutoskokonaisuutta olivat myös viime vuodenvaihteessa tehdyt tuottajatoimintojen yhtiöittämiset. Viimeisen kymmenen vuoden aikana tekninen sektori on myllerretty kokonaan uusiksi. Nyt tehtävä uudistus ei siis ole poikkeus vaan perustilanne varsinkin heille, jotka ovat työskennelleet pidempään kaupungin palveluksessa. – Kyllähän tässä on tullut kokemusta muutoksista vuosien varrella. Talorakennusosasto muuttui talotoimeksi 90-luvulla, sen jälkeen 2000-luvun alussa rakennuttajat siirtyivät tilalaitokselle ja kiinteistönhoito eriytettiin. Silloin muodostettiin tekniset palvelut, joihin talotoimi kuului. Sitten meistä tuli talotoimiliikelaitos. Vuoden 2011 alusta suunnittelu siirrettiin tilaliikelaitokseen, ja pian ollaan yhtä suurta kiinteistötoimialaa, suunnittelupäällikkö Maiju Boenisch kertoo.

Turun pualest

Asukkaan tyytyväisyys on tärkein tavoite Toimintamalliuudistuksessa on kyse paremmasta johtamisesta, asiakas- ja asukaslähtöisyydestä sekä tuottavuuden parantamisesta. Mikä näistä tavoitteista on mielestäsi erityisen tärkeä ja miksi? – Jos tavoitellaan parempaa tuottavuutta, niin meidän näkökulmasta tuottavuus on hyvä siellä, missä jotain tehdään. Työt ovat budjettipäätöksistä kiinni, ja toimintaa suunnitellaan sen mukaan, millaisia rahoja on käytössä seuraava l le k audel le. Kun päätöksiä ei tehdä riittävän aikaisin, n i i n em me saa hy viä tarjouksia, ja kun tehdään kiireellä, niin tulee helpommin virheitä. Rakenteellisia ongelmia on työläs korjata hyvälläkään esimiestyöllä, Boenisch toteaa. – Asukkaat ovat aina tärkeintä, heillehän tätä työtä tehdään. Samoilla linjoilla on tontti-insinööri Timo Nurmi. – Kunnan palveluksessa olevan henkilökunnan tärkein tehtävä on palvella kunnan asukkaita ja yrityksiä ja siten edistää kunnan hyvinvointia. Pyrkimys tuottavuuden parantamiseen pitäisi olla kunnan tavoitteena ilman toimintamalliuudistuksiakin.

Uudistushanke loppusuoralla Kiinteistötoimialan perustamistyö aloitettiin keväällä. Ensimmäisessä vaiheessa esimiestasoinen työryhmä määritteli tulevan toimialan strategiaperustan. Tältä pohjalta ohjausryhmä työsti konsultin tuella organisaatiolle rakenneluonnoksen, jonka jälkeen käynnistettiin alatyöryhmätyöskentely käytännön toimintojen suunnitteluun. Alatyöryhmissä työskentelee laaja joukko Kiinteistöliikelaitoksen ja Tilaliikelaitoksen henkilökuntaa. Tavoitteena on rakentaa uuden organisaation toimintamalleja, löytää synergiaetua ja ratkaista eteen tulevia käytännön ongelmia. – A ikataulu on haasteellinen ja tehtävää on paljon. Uudella toimintamallilla haetaan ja määritetään uudenlainen turkulainen tekeminen. Aiempi toimintamalli lähti enemmän ajatuksesta ”mitä minun pitää tehdä tavoitteideni saavuttamiseksi”. Uusi toimintamalli lähtee ajatuksesta ”mitä meidän tulee tehdä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi”, tulevan kiinteistötoimialan johtaja Jouko Turto kertoo.

Henkilökunta on mukana tekemässä muutosta Työryhmien lisäksi henkilökunnalle on järjestetty yhteisiä informaatiotilaisuuksia ja työpajoja. Lisäksi työntekijöiltä on kerätty kysymyksiä, joihin ohjausryhmä on vastan-

nut. Kaikille on haluttu antaa mahdollisuus osallistua ja saada tietoa. Silti kaikkiin kysymyksiin ei ole osattu aina vastata, koska muutosprosessissa on väistämättä paljon avoimia asioita. Muutoksen tuomasta epävarmuudesta huolimatta tulevan kiinteistötoimialan eli nykyisten Kiinteistöliikelaitoksen ja Tilaliikelaitoksen henkilökunnat ovat osallistuneet järjestettyihin työpajoihin kiitettävästi. Osallistumisprosentti on ollut erittäin korkea. – Henkilökunta saadaan mukaan uudistukseen ottamalla heidät mukaan prosessiin ja miettimään yhdessä, miten asiat voidaan tehdä paremmin ja tehokkaammin. Tehokas viestintä on tärkeätä sekä avoin valmisteluprosessi. Tätä ei tehdä missään kammioissa, Turto toteaa.

Sotessa etsitään

vuoden 2012 innostajia

– Henkilökunnan mielipiteiden huomioon ottaminen lisää uudistuksien sisäistämistä ja motivaatiota, Nurmi lisää.

Kiinteistötoimiala Toimialajohtaja Kiinteistötoimialan johtoryhmä Suunnittelu Tietojärjestelmät ja paikkatieto

Kiinteän omaisuuden kehittäminen

Infrapalvelut

Tilapalvelut

Kiinteän omaisuuden kehittäminen ja luovuttaminen

Kadun ja yleisten alueiden pito

Tilahallinta

Sosiaali- ja terveystoimen kuluvan vuoden tyhy-toimintaohjelman teemana on ollut ”innostava työyhteisö”. Vuoden innostajien etsimisellä nostatetaan positiivista henkeä työyhteisöissä, rohkaistaan hyvään käytökseen ja muistutetaan yhteistoiminnan tärkeydestä. Työyhteisön innostavuus syntyy vain ja ainoastaan yhteisön jäsenten toiminnalla. Vuoden 2012 innostaja -tunnustuksen saa henkilö, jonka työpaikan henkilöstö yhdessä valitsee keskuudestaan voittajaksi. Tarkoitus on siis löytää yksi innostaja jokaiselta soten työpaikalta. Innostaja on henkilö, jonka toiminta on ollut esimerkillistä yhteistoiminnan, yhteishengen ja myönteisen ilmapiirin edistämiseksi työpaikalla. Myös työpaikan työkäytäntöjen kehittäminen, yhteisen soten rakentaminen, työkavereiden kannustaminen sekä rohkaiseminen ovat innostajan ominaisuuksia.

Kiinteistön muodostus Sisäiset tukitoiminnot Asiakkuuden hallinta Isännöinti

Kiinteistötoimiala muodostuu kolmesta tulosalueesta: kiinteistökehitys, infrapalvelut ja tilapalvelut. Toimialalle on suunniteltu kuutta matriisimaista toimintoa: suunnittelu, tietojärjestelmät ja paikkatieto, kiinteistön muodostus, sisäiset tukitoiminnot, asiakkuuden hallinta sekä isännöinti.

Tavan, miten etsintä käytännössä jokaisella työpaikalla toteutetaan, päättää esimies. Aikaa innostajan löy tämiseksi on 31.12.2012 saakka. Ensi vuoden alussa innostajat tulevat saamaan tunnustuksen tekemästään työstä. Tunnustukset jaetaan juhlallisesti ensi vuoden tyhytoiminnan käynnistämistilaisuudessa.

Turun työkyvyn hallintamalli

– kohti kokonaisvaltaista työhyvinvointia Kaupunginhallituksen hallintojaosto hyväksyi kesäkuussa työkyvyn hallintamallin käyttöönotettavaksi menettelytapaohjeeksi työkykyjohtamisessa. Toimintatavan jalkauttaminen kaikkiin kaupungin virastoihin ja toimipaikkoihin on käynnistynyt vaiheittain tämän syksyn aikana. Yhtenä toimintatavan käyttöönottoa tuke-

vana toimenpiteenä järjestetään loppuvuoden aikana esimies- ja henkilöstökoulutustilaisuuksia, joiden tavoitteena on tukea hallintamallin käyttöönottoa työpaikoilla. Opas saadaan painosta koulutuksiin mennessä. Koulutuksiin ilmoittaudutaan henkilöstökeskuksen kurssipostin koulutusyhdyshenkilöiden kautta.

Lisätietoa koulutuksista löytyy NeTkun kohdasta ”Henkilöstökoulutus”. Tervetuloa mukaan! Työhyvinvointiterveisin työkykykoordinaattorit Vuokko Puljujärvi-Seila ja Eva Antero-Jalava

Turun pualest

Teksti: Emmi Välke

Palveleva Turku -kilpailun voitto

terveydenhuollon ammattilaisille Ensimmäistä kertaa järjestetyssä kilpailussa kaupunkilaiset äänestivät palvelu-uudistusten voittajaksi terveysaseman parityömallin ja hoitoprosessien uudistamisen Runosmäki–Mullin alueella. Palvelusuoritusehdotuksista kaupunginjohtaja Aleksi Randell valitsi voittajaksi palvelun, jota tarjoavat Käsityöläiskadun terveyskeskuksen diabetesvastaanotossa työskentelevät diabeteshoitaja Leena Lehtinen ja lääkäri Anne Artukka. Kuvitus: Ulriikka Lipasti

aupunginjohtaja Randellin käynnistämä ja asiakaspalvelun kehittämishankkeen järjestämä kilpailu jakautui kahteen osioon: parhaaseen palvelu-uudistukseen ja parhaaseen palvelusuoritukseen. Tavoitteena oli nostaa kuntalaisten ja kaupungin henkilöstön tietoisuuteen mielenkiintoisia ja uusia kaupungin palveluita. Samalla kannustettiin kaupungin työntekijöitä jatkuvasti parempaan palveluun ja toiminnan tehostamiseen ideoimalla palvelu-uudistuksia. Kuntalaiset äänestivät kilpailussa suosikkejaan 4.–18.6.2012. Voittajat julkistettiin mediatilaisuudessa 14.9. Brinkkalan talossa, Vanhalla Suurtorilla. Tilaisuudessa kaupunginjohtaja Randell esitteli asiakaspalvelun kehittämishanketta ja palkitsi voittajat kukin ja diplomein. Molemmat voittajat saivat myös tyky-palkinnot.

Parityömallilla parempaa hoitoa Palvelu-uudistuskilpailussa annettiin ääniä 452, joista voittaja sai 69 prosenttia. Voittaneessa uudistuksessa terveysaseman lääkärien ja hoitajien työtapa oli kehitetty Runosmäki–Mullin alueella parityömalliseksi ja hoitoprosessit näin uudistettu. Uudessa hoitomallissa potilas tulee vuosikontrolliin ensin hoitajalle, joka tarkastaa tietyt hoitoon liittyvät seurannat ja lääkelistan, tekee sovitut mittaukset sekä antaa tarvittavan laboratoriolähetteen ja ajan lääkärille. Hoitaja myös ohjaa potilasta omahoidossa ja antaa elintapaneuvontaa potilaan omista tarpeista lähtien. Lääkärin vastaanotol6

Turun pualest

la on silloin helpompi tehdä hoitopäätöksiä ja tehdä jo aloitettu hoitosuunnitelma loppuun. Hoitomallia on mahdollista laajentaa käytettäväksi muillakin terveysasemilla, ja yhdellä asemalla näin on jo tehtykin. Muut kilpailussa mukana olleet palveluuudistukset olivat teknisen sektorin Paikalla-palautejärjestelmä, Impivaaran uimahalli, Yhteispalvelupiste Monitori ja Opetustoimen sähköinen asiointikanava Wilma.

Huhtikuun aikana asiakaspalveluhankkeen kehittämisverkosto valitsee ehdokkaista lopulliseen kilpailuun osallistuvat palveluuudistukset. Kaupunkilaiset äänestävät suosikkiaan elokuussa ja voittajat julkistetaan Turun päivää edeltävällä viikolla. Vuoden 2012 voittajista voi lukea tarkemmin Turkupostin numerosta 5/2012.

Diabeteshoitoa suurella sydämellä Myös paras palvelusuoritus -sarjan voitti perusterveydenhuollon ehdokas: Käsityöläiskadun terveyskeskuksessa diabetesvastaanotossa työskentelevät diabeteshoitaja Leena Lehtinen ja lääkäri Anne Artukka. Ehdottajan mukaan Leena Lehtinen ja Anne Artukka ansaitsevat suuren kiitoksen pyyteettömästä palvelustaan ja avustaan. Tämä palvelu nousi esille hyvin ihmisläheisenä ja konkreettisena esimerkkinä hyvästä palvelusuorituksesta, joka on myös henkilöitävissä. Parhaita palvelusuorituksia ehdotti 41 vastaajaa, ja kaupungin eri palvelut saivat ehdotuksissa laajasti kiitosta.

Diabeteslääkäri Anne Artukka (vas.) ja diabeteshoitaja Leena Lehtinen tekevät työtään suurella sydämellä. Kuva: Sini Silvàn.

Seuraava Palveleva Turku -kilpailu järjestetään ensi vuonna Kaupunginjohtajan toivomuksesta Palveleva Turku -kilpailu järjestetään jatkossa joka vuosi. Seuraavia palvelu-uudistusehdokkaita etsitään heti alkuvuodesta. Haun käynnistymisestä kerrotaan NeTkussa ja vuoden ensimmäisessä Turun pualest -lehdessä.

Kaupunginjohtaja Aleksi Randellin (vas.) luovuttaman parhaan palvelu-uudistuksen palkinnon ottivat vastaan vastaava lääkäri Markus Partanen, osastonhoitaja Satu Ylijoki, sairaanhoitaja Katja Niekka, terveyskeskuslääkäri Mari Linden ja terveydenhoitaja Annina Raula. Kuva: Emmi Välke.

Teksti: Mari Siimar

Henkilöstötyötä kehitetään – tueksi SAP HR Osaava henkilöstö on yksi kaupungin toiminnan peruspilareista. Henkilöstötyön prosesseja kehittämään on kaupungissa perustettu projekti, jonka yhteydessä otetaan käyttöön uusi henkilöstöhallinnon järjestelmä.

enkilöstötyön toimintaprosessien kehittämisprojekti eli Aurora-projekti koskettaa koko kaupungin henkilöstöä. Projektin tehtävänä on parantaa henkilöstötyön perusrakenteita (prosessit, tiedot, järjestelmät) sekä sisällyttää henkilöstötyö näkyväksi osaksi kaupungin toiminnan ja talouden vuosijohtamista. Projektin avulla halutaan edistää henkilöstön tasavertaista kohtelua ja osaamisen hallintaa, jotka osaltaan myös tukevat työssä jaksamista.

SAP HR Kuntaratkaisu Henkilöstötyön kehittämisprojektin yhteydessä Turussa otetaan käyttöön kuntien tarpeisiin räätälöity SAP HR -henkilöstöhallinnon järjestelmä. Turun kaupunki on mukana kehittämässä SAP HR Kuntaratkaisun nimellä kulkevaa järjestelmää ja ottaa sen myös ensimmäisenä käyttöön Suomessa. Järjestelmän käyttöönotto aloitetaan vaiheittain syksyllä 2013. SAP HR -käyttöönotto koskee seuraavia palvelukokonaisuuksia: • Osaamisen hallinta ja kehityskeskustelujen hallinta (mm. osaamisluettelo, osaamis- ja vaatimusprofiilit, henkilön kehityskeskusteluprosessit) • Koulutus- ja kurssihallinta (mm. kurssiesitteet, ilmoittautumiset, kurssiarviot ja -palautteet)

• Matkahallinta • Palvelussuhteen elinkaaren hallinta (mm. henkilön perustiedot, muutokset palvelussuhteessa, poissaolot, työsopimukset) • HR-palveluja tukevat itsepalvelutoiminnot

Personec ESS, Personec HR ja Populus poistuvat SAP HR -järjestelmän myötä käytöstä poistuvat Personec ESS (henkilön perustiedot ja poissaolot), Personec HR (koulutus- ja kurssihallinta, raportointi ym.) sekä Populus (matkahallinta). Uuden järjestelmän käyttöönotto ei koske työaikahallinnan ja rekrytoinnin järjestelmiä. Nykyiset kaupungin henkilöstön itsenäiskäytön palvelut laajenevat koskemaan myös kehityskeskusteluja ja henkilöstön osaamisen hallintaa. Jokainen työntekijä voi tarkistaa kehityskeskusteluihin ja osaamisprofiiliin liittyvät tietonsa omasta käyttöliittymästään, ja esimies voi suunnitella yksikön yhteisiä kehittämistoimenpiteitä. Uusi käyttöliittymä on käyttäjäystävällinen ja avustaa tietojen syöttöä muun muassa tarjoamalla tekstin syötön vaihtoehtoja ja opastamalla valintojen tekemisessä. Mikään järjestelmä ei kuitenkaan korvaa esimiesten

ja alaisten välistä säännöllistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta, joka on edelleen tavoitteellisen ja tuloksellisen työnteon perusta. Aurora-projektin etenemisestä tullaan tiedottamaan Turun pualest -henkilöstölehdessä ja NeTkussa. Lisätietoja Aurora-projektista antavat projektipäällikkö Mari Siimar, p. 050 594 7174 tai mari.siimar@turku.fi, ja henkilöstön kehittämispäällikkö Eija Kavanti, p. 050 559 0303 tai eija.kavanti@turku.fi

Osallistavat työtavat Turussa -koulutustilaisuus henkilöstölle

Kuva: Jaana Solasvuo

Toimintamalliuudistuksen Osallisuuden edistäminen -osahanke järjestää toimialojen johtoryhmien jäsenille sekä henkilöille, jotka työtehtävissään tarvitsevat tai ovat kiinnostuneet osallisuuden edistämisestä, ”Osallistavat työtavat Turussa” -koulutustilaisuuden tiistaina 4.12.2012 klo 12–15 Logomossa, sali MOVE 1, Köydenpunojankatu 14. Yksi kaupungin toimintamalliuudistuksen osahankkeista on osallisuustoiminnan kehittäminen. Hankkeen tehtävänä on luoda alueellisen osallistamisen mallin lisäksi nuorten ja muiden erityisryhmien osallista-

misen mallit ja prosessit sekä esitykset käytettävästä teknologiasta. Lisäksi hankkeen ohjausryhmän tulee laatia malli asiakaspalautteen keräämisestä ja hyödyntämisestä johtamisessa. Osallisuutta lähestytään kolmesta näkökulmasta: päätöksenteko-, suunnittelu- ja toimintaosallisuus. Joulukuun koulutustilaisuuden tarkempi ohjelma ja ilmoittautuminen tulevat NeTkuun marraskuun puolivälissä. Lisätietoja tilaisuudesta antaa Juha Rantasaari, p. 040 5140894, ja tietoa osahankkeesta löytyy myös NeTkusta toimintamalliuudistuksen sivuilta. Turun pualest

Orkesterin uudet tuulet Turun filharmonisen orkesterin kanslia on intoa täynnä. Käytävillä näkyvät ihan uudet kasvot, kun orkesterin kulisseissa sattui monta henkilöstövaihdosta samaan aikaan. Elokuussa kanslian viidestä henkilöstä vaihtui kolme, kun uutena intendenttinä aloitti Emilie Gardberg, apulaisintendentin viransijaisena Niina Helander ja tiedottaja-markkinoijana Inka-Maria Pulkkinen.

Kuva: Seilo Ristimäki

ntendentin virka on viisivuotinen, ja aikaisemmin Turun musiikkijuhlien toiminnanjohtajana toiminut Emilie valittiin virkaan keväällä. Apulaisintendentin tehtäviä hoitaa nyt seitsemän kuukauden ajan viimeksi Turku 2011 -säätiössä työskennellyt Niina Helander. Tiedottaja-markkinoijan pitkään täyttämättä olleeseen virkaan valittiin alkukesästä Turun musiikkijuhlien tiedottajana aikaisemmin toiminut Inka-Maria Pulkkinen.

Yllätyksiä täynnä oleva syksy Syksy on alkanut vauhdikkaasti, ja töitä on riittänyt kaiken aikaa. Innostus on kuitenkin ilmeistä, kun Emilie ja Niina kertovat uusista töistään: on selvää, että kumpikin on päätynyt oikeaan paikkaan. Emilielle läheinen yhteys yleisöön ja muihin toimijoihin on tärkeää. – Vapaa-ajan toimialan yhdistyessä on ihanaa, että yhteistyö eri alojen välillä syvenee, hän kertoo. Toimialan yhdistyminen tarkoittaa uusia kollegoita ja uusia yhteistyömuotoja, jotka puolestaan voivat johtaa uusiin ulkoisiin asiakkaisiin ja muuhun uudenlaiseen toimintaan. Esimerkiksi musiikin ja urheilun yllättäviä kohtaamisia on suunnitelmissa. Niina on iloissaan saadessaan työskennellä orkesterissa. – Tämä on todella hauska aika aloittaa, kun kaupungissakin on tapahtumassa paljon muutoksia. Toki on haasteellista, kun näin suuri osuus kansliasta vaihtuu kerralla, mutta se avaa myös ihan uudenlaisia mahdollisuuksia. Kansliassa onkin ollut vilskettä. Toimiston tukirankoja ovat olleet kanslisti Auli 8

Turun pualest

Kvarnberg ja tuottaja Heidi Pulkkinen, jotka ovat saaneet vastata kysymyksiin koskien niin kirjekuorien säilytyspaikkoja kuin palkanmaksuperiaatteitakin. Emilie muistuttaa, että myös orkesterin ylikapellimestari Leif Segerstam on toimessaan nyt ensimmäistä vuotta. – Täällä on tehty paljon kovatasoisia taiteellisia projekteja, ja Leifin kanssa eletään nyt tavallaan hurmosaikaa – tästä on ihana ammentaa! Syksyyn on tuonut oman lisänsä Leif Segerstamin ja Matti Salmisen alulle panema adressi uuden musiikki- ja kongressitalon rakentamisen puolesta Aurajoen rantaan niin kutsutulle Hämähäkkitontille. – Konserttitalo on akustiikaltaan hyvä mutta tilana yksinkertaisesti pieni tämänkokoiselle sinfoniaorkesterille, Emilie selittää Leifin ja Matin ideaa. – Uusi talo mahdollistaisi esimerkiksi akustisten oopperoiden ja suurten sinfoniateosten esittämisen ja lisäisi samalla kaupungin vetovoimaa. Turun sijainti on maantieteellisesti otollinen: monet suuret tähdet menevät kiertueillaan tästä ohi. Leifillä ja Matilla on hieno ajatus siitä, että uusi ja akustiikaltaan erinomainen talo helpottaisi näiden taiteilijoiden saamista Turkuun, Niina kertoo adressin perusteista.

Yhteistyötä Turun kulttuurin parissa jo aiemmin Emilie, Niina ja Inka-Maria työskentelivät yhdessä jo vuodentakaisessa Eerik XIV -oopperassa, jossa Emilie oli tuotantopäällikkö, Inka-Maria tiedottaja ja musiikkijärjestäjä ja Niina Turku 2011 -säätiön hankekoordinaattori. Kolmikon tiet ovat toki

Inka-Maria Pulkkinen (vas.), Emilie Gardberg ja Niina Helander. Kuva: Auli Kvarnberg

ristenneet lukuisissa yhteistyöhankkeissa aikaisemminkin, sillä kaikki ovat jo useamman vuoden olleet töissä Turun kulttuurin parissa. Esimerkkinä Niina mainitsee sellokilpailut. – Emilie on Turun Soitannollisen Seuran puheenjohtaja ja järjestää sitä kautta joka neljäs vuosi pidettävää Turun valtakunnallista sellokilpailua. Minä taas olen ollut aiemmin järjestämässä Paulon sellokilpailua. Emilie on aikaisemmin ollut töissä Turun musiikkikoulutuksen saralla Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemiassa ja Turun konservatoriossa. Oppilaitosten merkitys orkesterille on suuri, ja Emiliestä on hauskaa nähdä nyt yhteistyön toinen puoli. – On hienoa saada olla nyt tässä päässä ottamassa vastaan upeita työharjoittelijoita. Musiikkikasvatuksen rooli on erittäin tärkeä orkesterin ja koko kaupungin musiikkielämän tulevaisuudessa.

Katse kohti kevättä Syksyn suurimpia projekteja on ollut kevään ohjelman loppuunsaattaminen ja julkaiseminen. Ennen kuin konsertit tulevat

Poimintoja syksyn ohjelmasta Turun filharmonisen orkesterin ohjelmassa on sinfoniakonsertteja lähes joka viikko. 15.11. on luvassa Wagner-herkkua sekä sellosolisti Jan-Erik Gustafsson, joka taituroi Saint-Saënsin kauniissa sellokonsertossa. Seuraavalla viikolla, 22.11., konserttitalon lavalle nousee kolme kiinnostavaa japanilaista ja ohjelmassa on muun muassa Berliozin vaikuttava Fantastinen sinfonia, joka on uhkaava ja samalla riipaisevan koskettava. Adventtiajan kruunaa Tibor Bogányin vierailu Turussa. Konserteissa 29. ja 30.11. unkarilaishurmuri pääsee tulkitsemaan Brahmsia ja Bartókia unkarilaisen viulusolistin kanssa – luvassa on oikea unkarilainen ilotulitus! Sibelius-juhlakonsertteja 6. ja 7.12. seuraa perinteinen ekumeeninen jumalanpalvelus 13.12. sekä joulukonsertti Martan ja Rudolfin joulu 14.12. Varsinaisen joulutunnelman orkesterille tuovat vasta joulunalusviikon vanhainkotikonsertit, joita on jo vuosikymmeniä johtanut Pertti Pekkanen.

myyntiin, pitää kaikkien sopimusten olla kunnossa, kokoonpanojen selvillä ja ohjelmien tiedossa. Kevään taiteilijoista lähes kaikki oli jo sovittu ennen elokuuta, mutta selvittämistä on riittänyt opusnumeroista kellopeleihin. Orkesterilla on onneksi riittänyt ymmärrystä, jos ihan kaikki ei ole sujunutkaan rutiinilla alusta saakka. – Innon ja energian määrä orkesterissa on valtava, Emilie hymyilee. – Sitä ongelmaa ei ole, että tarvitsisi synnyttää ideoita väkisin, vaan ehdotuksia pulppuaa kaikissa kahvihuoneissa ja toimikunnissa. Syksyn alku on ollut mahtava, kun olemme huomanneet, että talon sisällä on niin paljon ideoita. On upeaa saada tehdä töitä yhdessä näin hienojen taiteilijoiden kanssa, Niina yhtyy Emilien mielipiteeseen. Intoa on luvassa myös keväällä. Kevätkausi alkaa Leif Segerstamin johtamalla konsertilla 10.1., ja kevään aikana päästään kokemaan muun muassa maestron syntymäpäiväjuhlat 28.2. ja 1.3. sekä Straussin Alppisinfonia 16.5. Emilie kertoo, että ohjelmiston valinnassa on omat tavoitteensa. – On hienoa olla suunnittelemassa ohjelmistoa kaikille kaupunkilaisille. Sinfoniakonsertit tarjoavat arkeen sitä jotakin, ja on upea tunne saada olla mukana tarjoamassa kaupunkilaisille tällaisia arjen hemmotteluhetkiä.

Teksti: Satu Viikeri-Mäkelä ja Lilly Østrup

Uusia IT-taitoja oppimaan

aupunginlaajuisten tietojärjestelmäprojektien aikana järjestetään uusiin sovelluksiin liittyvää käyttäjäkoulutusta, mutta projektin päätyttyä voi tulla esille lisäkoulutustarpeita. Näin on käynyt esimerkiksi Microsoft Lyncin osalta, joka otettiin kaupungissa käyttöön syksyllä 2011. Lync on helppokäyttöinen pikaviesti- ja videoneuvottelusovellus, ja sitä voitaisiin käyttää kaupungissa nykyistä tehokkaammin. IT-toiminta on saanut hallintokunnilta viestejä muun muassa Lynciin liittyvistä koulutustarpeista ja vastaa nyt näihin tarpeisiin. IT-toiminta alkaa organisoida IT-koulutuksia, joiden tavoitteena on tukea kaupunkia uusien sovellusten käyttöönotossa ja ohjata niiden tehokkaampaan käyttöön.

Kaupunginlaajuisten sovellusten koulutusta IT-toiminta tarjoaa koulutusta pääasiassa kaupunginlaajuisesti käytössä olevien toimistosovellusten hallinnassa. Tavoitteena on kouluttaa hallintokuntien työtekijöitä, jotka tarvitsevat kyseisiä sovelluksia työssään ja voivat toimia omassa hallintokunnassaan sovelluksen vertaistukena. Koulutusten suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon hallintokuntien tarpeet. Liikkeelle lähdetään Microsoft Lyncistä, ja koulutustarjontaa laajennetaan hallintokuntien toiveiden ja käytettävissä olevien resurssien pohjalta.

Koulutusmuotoja on useita IT-toiminnan organisoimaa koulutusta voidaan järjestää perinteisenä luokkakou-

lutuksena, auditoriokoulutuksena tai verkkokoulutuksena. Luokkakoulutus soveltuu pienten henkilöryhmien koulutukseen ja mahdollistaa sovelluksen omakohtaisen harjoittelun. Auditoriokoulutus on vaihtoehto suurten henkilöryhmien kouluttamiseen, ja siinä voidaan luoda yleissilmäys uuteen asiaan. Myös verkkokoulutus soveltuu suurten henkilöryhmien kouluttamiseen. Verkkokoulutukseen osallistuva voi opiskella silloin, kun se hänelle parhaiten sopii.

Yhteydenotot IT-toiminnan koulutusyhteyshenkilönä toimii Satu Viikeri-Mäkelä (satu.viikeri-makela@turku.fi). Hallintokunnat voivat ilmoittaa Lynciin liittyvät koulutustarpeensa Satulle, joka hoitaa koulutusten koordinoinnin.

Microsoft Lync – tiedä, tavoita, jaa Lync on virtuaalinen yhteys sinun ja työtovereidesi välillä. Lyncin avulla: • näet ovatko työtoverisi tavoitettavissa yhteydenottoa varten • voit ottaa yhteyttä työtovereihisi kirjoittamalla tai soittamalla • voit järjestää tai osallistua virtuaalikokouksiin, joissa voidaan jakaa ja työstää yhteisiä dokumentteja.

Kaiken tämän voit tehdä reaaliaikaisesti omasta työpisteestäsi käsin. Sovelluksena Lync on niin yksinkertainen, että sen käyttäminen ei vaadi erityisosaamista. Perus IT-taidot riittävät sovelluksen käyttöön kaikilta osin.

Turun pualest

Teksti: Arto Salo | Kuva: Anne Ojanto

Sveitsissä ei jonoteta leikkauksiin

Anne Ojanto, taustalla Luzern, Mountain Pilatus

li toukokuinen sunnuntaipäivä, kun kotihoidon palveluesimies Anne Ojanto otti matkalaukkunsa, nousi lentokoneeseen ja aloitti kuukauden päivät kestävän matkansa kohti tuntematonta. Tavoite oli kuitenkin selkeänä mielessä: selvittää, miten Sveitsissä terveydenhuoltopalvelut on organisoitu ja kuinka väestön ja työntekijöiden ikääntymiseen on siellä varauduttu. Mikä sai Annen heittäytymään tähän seikkailuun? – Joskus on hyvä ottaa hiukan etäisyyttä, jotta näkee asiat selvemmin. Olen aina pitänyt tärkeänä sitä, että asiat nähtäisiin hieman laajemmin kuin oman yksikön, kaupungin tai vaikka maankin laajuisesti. On tärkeää päästä jakamaan tietoa omasta toiminnasta ja hankkia sekä vertailla uutta tietoa esimerkiksi toisen maan terveydenhuollosta. Toimintatapojen vertailulla ja jakamalla tietoa laajemmin voidaan varmasti kehittää omaa toimintaa parempaan suuntaan, Anne pohtii.

Palataan kuitenkin vielä lähtöruutuun – kuka olet ja mitä teet työksesi? – Olen koulutukseltani terveydenhoitaja (YAMK) ja toimin Turun kaupungilla kotihoidon palveluesimiehenä Linnan lähipalvelualueella. Tehtäviini kuuluu kotihoidon palveluiden järjestäminen alueen kotihoidon asiakkaille. Olen 25:n lähipalvelualueella työskentelevän kotihoidon ammattilaisen esimies, ja lisäksi vastuullani 10

Turun pualest

on kotihoidon varahenkilöstöä. Turun kaupungilla olen ollut työssä parisen vuotta. Siviilissä olen kahden kouluikäisen pojan äiti, joiden harrastuksien välillä jää aikaa myös itselle harrastaa monipuolista liikuntaa ja partiotoimintaa. Luonnehtisin itseäni peruspositiiviseksi ja aktiiviseksi sekä työssä että vapaa-ajalla. Miten ratkaisit yhtälön, jossa piti sovitella yhteen työ, kotiasiat ja kuukauden ulkomaanmatka? – Sain tietää HOPE-vaihdosta NeTkun uutisesta vuosi sitten syksyllä. Tiedustelin esimieheni mielipidettä vaihtoon lähdöstä, kun aloin harkita osallistumista. Siitä alkaen sain vain ja ainoastaan kannustusta johdolta. Kaikki vaihtoon liittyvät järjestelyt työpaikalla sujuivat ilman ongelmia. – Ennen vaihtoon lähtöä tosiaan tuntui siltä, että kuukausi on ikuisuus. Aika kului kuitenkin vaihdossa ollessa todella nopeasti. Monesti minulta kysyttiin ennen lähtöä, miten ihmeessä voin olla kotoa pois niin kauan. Mies ja lapset pärjäsivät kotona todella hyvin koko tuon ajan, toki ikävää oli puolin ja toisin, mutta siitäkin selvittiin.

Mitä odotit vaihtokuukaudeltasi? – Odotukseni HOPE-vaihtoa kohtaan olivat mielestäni realistiset. Odotin pääseväni tutustumaan Sveitsin terveydenhuoltojärjestelmään, sairaaloiden toimintaan ja tietysti Sveitsin tapaan järjestää kotihoidon palveluita. Lisäksi toivoin, että minulla olisi

mahdollisuus vaihdon aikana päästä näkemään Sveitsin upeaa luontoa. Odotukseni toteutuivat kaikilta osin vaihdon aikana. – Sveitsin terveydenhuoltojärjestelmä on suomalaisesta näkökulmasta katsottuna erittäin monimutkainen. Vaikka Sveitsi on pieni maa maantieteellisesti, on se vielä jakautunut 26 kantoniin, joilla on hyvin vahva oma hallinto. Tavat hoitaa esimerkiksi terveydenhuoltoon liittyviä asioita poikkeavat kantonista toiseen. Laajojen, koko Sveitsiä koskevien kehittämishankkeiden eteenpäin saaminen on hankalaa ja hidasta juuri päätöksenteon hajanaisuuden vuoksi. Sveitsissä myös terveydenhuollon rahoitus on hyvin erilainen kuin Suomessa. Siellä jokaisella kansalaisella tulee olla sairauskuluvakuutus, jollaisia Sveitsissä tarjoaa 83 vakuutusyhtiötä. – Asiakkaat ja hoitotyö ovat hyvin samanlaisia kuin Suomessa. Potilastietojärjestelmien käyttö sairaalassa on vielä hyvin alkuvaiheessa, ja sairaalan osastoilla potilasta koskevat tiedot kirjataan paperille, kuten myös kotihoidossa. Suomessa taas toivomisen varaa Sveitsiin nähden olisi työaikojen joustavuudessa. Sveitsissä on mahdollisuus työskennellä osa-aikaisesti missä elämänvaiheessa tahansa, ja kuten arvata saattaa, myös palkkatasossa Sveitsi on edelläkävijä. Asiakkaan kannalta isona erona Suomen ja Sveitsin terveydenhuoltojärjestelmien välillä on se, että Sveitsissä ei ole lainkaan hoito- tai leikkausjonoja.

– Paljon Suomen ja Sveitsin välillä on myös yhtäläisyyksiä. Kummassakin maassa ikääntyvän väestön osuus koko västöstä kasvaa kovaa vauhtia. Samalla myös hoitohenkilökuntaa eläköityy ja uuden henkilökunnan rekrytointi on haasteellista. Maissa pohditaan kovasti keinoja vastata ikääntyvän väestön tarpeisiin vähentyvällä hoitohenkilökunnalla. Potilaiden ja henkilökunnan ikääntyminen olikin vaihtovuoteni teema.

Kyseessä oli ammatillinen vaihtoohjelma, jolla oli tiukat tavoitteet. Mitä matkalta jäi käteen? – Vaihto-ohjelma oli suunniteltu tarkasti, ja minulla oli lähes minuuttiohjelma luotuna jokaiselle arkipäivälle. Ohjelmani sisälsi tutustumiskäyntejä ja tapaamisia niin sairaaloissa kuin kotihoidossakin. Kantonspital Munsterlingenissä minulla oli mahdollisuus tutustua potilashallintaan ja laskutukseen, kirurgiseen vuodeosastoon, palliatiiviseen vuodeosastoon, psykiatriseen sairaalaan, laboratoriopalveluihin, sairaalan kehittämisyksikköön, leikkausaikojen suunnitteluun sekä sairaalan johtoon. Vuodeosastoilla toimin hoitajan mukana hoitotyössä päivän ajan. Kotihoidossa pääsin tutustumaan kahteen kotihoidon yksikköön. Kummassakin yksikössä tutustuin johtamisjärjestelmään, toisessa pääsin hoitajien mukana kotikäynneillekin. – Vaihdon aikana vertailin väistämättä omaa työtäni siihen, mitä näin. Sain toki kehittämisideoita omaan työhön, mutta matkan aikana sain myös todeta, että Suomessa ja Turussa on hyvä terveydenhuolto.

Turku on mukana Euroopan unionin HOPE-asiantuntijavaihto-ohjelmassa. Ohjelma on tarkoitettu vähintään kolme vuotta terveydenhuollon hallinnossa toimineille esimiehille ja asiantuntijoille. Vaihtoon osallistuja tutustuu kuukauden ajan jonkin Euroopan maan terveydenhuoltoon yleisesti ja erityisesti vuoden teemasta nouseviin kysymyksiin. Vuoden 2013 teemaksi on valittu potilasturvallisuus. Vuosittain noin 150 eurooppalaista terveydenhuollon hallinnon ammattilaista osallistuu HOPE-vaihtoon. Suomesta lähtijöitä on vuosittain 5–10, ja Suomeen tulee ulkomaalaisia toistakymmentä. Vaihto ajoittuu vuosittain touko–kesäkuulle. Turku koordinoi vaihto-ohjelmaa Kuntaliiton lukuun. Lisätietoja HOPEsta ja vaihdosta www.hope.be.

AMMATTILAISTEN VINKKI Teksti ja kuva: Tomi Suoja

Enemmän kuin mustaa valkoisella Turun ammatti-instituutin Juhannuskukkulan koulutalossa syntyy selvää jälkeä. Koulutalon graafinen osasto tuottaa paitsi alan koulutusta myös monia graafisen alan palveluita.

yösalissa käy kuhina, kun graafisen osaston opiskelijatytöt ja -pojat käyttävät painokoneita ja tuotannon muita laitteita. Työtä ohjaavat opettajien lisäksi graafinen kuvanvalmistaja Merja Kokkala ja tuotantovastaava Kai Merisaari, jotka alan ammattilaisina ovat osaltansa varmistamassa laatua. Instituutin oman tuotannon lisäksi merkittävä osa työstä koostuu erilaisista asiakastöistä. Tyypillisiä asiakkaita ovat esimerkiksi seurat, yritykset ja yhteisöt sekä tietysti yksityiset ihmiset, jotka haluavat painattaa vaikkapa käynti-, kutsu- tai kiitoskortteja. Painotuotteet eivät kuitenkaan rajoitu erilaisiin kortteihin, vaan instituutissa voidaan painattaa kaikkea monisivuisista esitteistä julisteisiin. Perinteisen offsetpainomenetelmän lisäksi voidaan tuotteet painaa digitaalisesti. Nuorista valmistuu kolmen vuoden opiskelun tuloksena ulkoasun toteuttajia sekä painajia. Osana opintojaan nuoret suunnittelevat hyvin erityyppisiä painotuotteita aina hajuvesipakkauksesta värityskirjaan ja kaikkea siltä väliltä. Vain mielikuvitus on rajana nuorten tuoreelle ja raikkaalle otteelle suunniteltaessa sisäisen tai ulkoisen asiakkaan käynnistämää toimeksiantoa. Asiakastyöt tulee kuitenkin sovittaa opetussuunnitelmaan sopivaksi päivärytmiksi, jolloin laadun merkitys toimitusnopeuteen nähden kasvaa. Osana asiakaslähtöisyyttä toteutetaan räätälöity sarja painotuotteita, tilaajan tarkan ohjeistuksen mukaisesti tai nuorten luovuuden tuloksena. Vaikka työ- ja teorialuokkien harjoitukset ovat sisällöltään ja määrältään mittavia, eivät ne korvaa ”oikeita” asiakastöitä. Voi vain kuvitella alalla opiskelevan tai jo valmistuneen nuoren ammattiylpeyttä, kun kaupan hyllyllä onkin tuote, jonka designiin hän on ollut osaltansa vaikuttamassa ja jossa toistuvat kaikki maailman muodot ja värit, ei vain mustaa valkoisella.

Tilaus, toimitus ja aineisto Tilauksia ottaa vastaan Kai Merisaari, puh. 040 7585 194, kai.merisaari@turku.fi • aineistotoimitukset joko Merja Kokkalalle, merja.kokkala@turku.fi, tai Kai Merisaarelle sähköpostilla, muistitikulla tai cd:llä. Myös paperiset aineistot, kuten valokuvat, käyvät • sähköisenä toimitettava aineisto painokelpoisena pdf-tiedostona, jossa on huomioitu mahdolliset leikkausvarat ja värimääritykset CMYKmuodossa Mikäli työ myös suunnitellaan ja taitetaan painoviestinnässä • kuvat joko paperisina tai sähköisinä, resoluutio 300 dpi, jpg-, tiff- tai epstiedostoina ja vähintään sen kokoisina, kuin ne on tarkoitus taittoon sisällyttää (cm, sähköiset kuvat) • logot vektorigrafiikkana (ai, freehand) tai kuvatiedostoina, resoluutio 300 dpi, jpg-, tiff- tai eps-muodossa • tekstit word-tiedostoina ilman muotoiluja, exelillä tehdyt taulukot ja kaaviot omina tiedostoinaan • paperille hahmoteltu taittomalli auttaa taittajaa mutta ei ole välttämätön

Turun pualest

Kirjallisuuden asialla

Teksti ja kuva: Päivi Autere

Kaisa Hypén vastaa kirjaston kokoelmapalveluista Erotiikka, kaipaus, runot ja poromiehet. Kiinnostaako jokin näistä? Aika monia kiinnostaa, sillä muun muassa nämä sanat löytyivät kaunokirjallisuuden verkkopalvelun Kirjasammon hakutermien kärkijoukosta syyskuussa.

altakunnallinen Kirjasampo-palvelu sisältää tietoja noin 73 000 romaanista, novellista ja runokokoelmasta ja 24 900 kirjailijasta. Lisäksi sivuilta www. kirjasampo.fi löytyy kirja-arvioita, lukuvinkkejä ja kirjallisuusuutisia. Kirjasampo on Turun kaupunginkirjaston palvelupäällikön Kaisa Hypénin ammatillinen lempilapsi. Kaisalla on ollut merkittävä rooli syksyllä 2011 julkistetun palvelun luomisessa ja rakentamisessa. Kirjasammon vetovastuu on Turun kaupunginkirjastossa, mutta siinä ovat mukana myös Vaasan kaupunginkirjasto, Kirjastot.fi, BTJ Finland Oy ja Aalto-yliopiston Semanttisen laskennan tutkimusyksikkö SeCo. Kirjasampo on herättänyt paljon kiinnostusta, myös kansainvälistä, sillä muualta ei löydy vastaavanlaista palvelua, jossa aineistoa voi etsiä vaikkapa kirjan kansikuvan perusteella. – Kirjasampo on tosiaan noteerattu. Siitä muun muassa tehdään Tampereen yliopistossa parhaillaan väitöskirjaa. Parasta on tietysti, että suhteellisen uudella palvelulla on jo noin 1000 käyttäjää päivässä, Kaisa Hypén iloitsee.

Siirtyykö kirjallisuus verkkoon? Kirjasampo on sähköinen palvelu, joka johdattaa käyttäjänsä painettujen kirjojen luo. Fyysisten kirjojen tulevaisuus kyseenalaistetaan usein, mutta Kaisa Hypén luottaa kirjan pysyvyyteen. – Vaikea uskoa, että kirja kokonaan syrjäytyisi. Esimerkiksi sanomalehdissä sähköisten aineistojen vaikutus voi olla radikaalimpi. Erilaiset sähköiset palvelut kuitenkin lisääntyvät koko ajan. Myös Turussa niitä kehitetään aktiivisesti. Kirjaston käyttäjien taholta olisi kysyntää erityisesti tuoreen kaunokirjallisuuden e-kirjoille. Niiden saaminen kirjastojen valikoimiin on vaikeaa, sillä kustantajien näkökulmasta lainattavat e-kirjat ovat uhka kustantamoiden kannattavuudelle. 12

Turun pualest

Kaisa Hypén (vas.) juonsi Kimmo Leijalan kanssa keskustelua Turun kirjamessujen uudella Kuisti-lavalla lokakuussa, puhevuorossa kustantaja Maisa Laine.

– Tanskassa ja Italiassa uusien kaunokirjallisten e-kirjojen lainaus on mahdollista. Tosin ainakin Tanskan palvelu on vaarassa kaatua juuri tähän kustantajien pelkoon, Kaisa kertoo. Suomessa pääkaupunkiseudun HelMetkirjastot ovat juuri käynnistäneet vuoden 2012 loppuun jatkuvan kokeilun, jossa uutta kotimaista kirjallisuutta tarjotaan sähkökirjoina. Teoksen voi lukea joko suoraan selaimessa tai sen voi ladata tietokoneelle tai mobiililaitteelle luettavaksi. Kokeilun aikana kirjastojen asiakkailta kerätään palautetta, jonka perusteella sähkökirjojen kirjastokäyttöä kehitetään. Tulokset antavat osviittaa myös Turussa tehtäville päätöksille.

Kirjastojen kokoelmat ovat aikansa peili Sähköiset palvelut ovat vain osa kirjaston kokoelmapalveluista vastaavan Kaisan monipuolista työtä. Ne ovat kokoelmien muodostaman ajallisen kaaren tuorein pää. Kaaren alkupäähän sijoittuvat ensi vuonna

150-vuotista olemassaoloaan juhlivan kaupunginkirjaston vanhat kokoelmat, joissa on teoksia aina 1600-luvulta ja sitäkin varhaisemmalta ajalta. – Vanhat kirjat ovat kiinnostavia jo itsessään mutta myös koska ne kertovat meille aikakautensa Turusta. Kirjat heijastelevat kaupunkiimme maailmalta tulleita vaikutteita, Kaisa Hypén sanoo. Tästä esimerkkinä hän mainitsee kirjaston valikoimiin kuuluvan C. Quenselin teoksen Utkast till elefantens naturalhistoria. Kirja on painettu Tukholmassa vuonna 1804. Tutkijat arvelevat, että teoksen hankkimista Turkuun on motivoinut samoihin aikoihin Tukholman eläintarhaan hankittu ensimmäinen norsu. Kirjan ilmestymisvuonna myös Suomessa vieraili ensi kertaa sirkusnorsu. Kirjakokoelmia kartutettaessa ihanne ei näytä muuttuneen vuosien saatossa. Kansainvälisiä ilmiöitä seurataan aina tiukasti ajan hermolla.

Palkittu ammattilainen Kaisa Hypén on saanut tänä vuonna kaksi tunnustusta työstään kaunokirjallisuuden aseman ja palveluiden kehittäjänä. Keväällä 2012 hänelle myönnettiin kansainvälisen Emerald-kustantamon palkinto tieteellisesti laadukkaasta ja vaikuttavasta artikkelista. Emeraldin Outstanding Paper Award myönnettiin Kirjasampoa käsitelleestä artikkelista, jonka Hypén kirjoitti yhdessä kirjastovirkailija Antti Impivaaran kanssa.

Lokakuun lopulla Kaisa Hypén sai Suomen kirjastoseuran Hilkka M. Kauppi -palkinnon tunnustuksena pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta työstä maamme kirjastojen ja kirjastoalan hyväksi. Palkintoperusteluissa hänen ansioikseen luettiin muun muassa kirjastoseuran Fiktioryhmän perustaminen vuonna 2004. Ryhmän puheenjohtajana toimiessaan Hypén vaikutti myös kaunokirjallisuuden valtakunnallisten koulutuspäivien Fiktiopäivien käynnistymiseen.

Hommissa Teksti: Anne Lehikoinen | Kuva: Jenni Leppänen

Kosarilla on hymy herkässä ICT-talossa, Kupittaan asemaa vastapäätä, on Turun ammattikorkeakoulun kehittämisen yksikkö eli keskushallinto. Siellä vieraat ottaa vastaan Kosar Mahmoodi, 22-vuotias turkulainen kurdi. – Minut otettiin hienosti ja ystävällisesti täällä vastaan, kertaa Kosar vasta elokuussa alkanutta työhistoriaansa. Keväällä hän sai AMK-tutkinnon ja päätti hakea tuttuun taloon töihin. Nyt hän toimii toimistovirkailijana, aulaemäntänä, joka huolehtii vieraista ja monista käytännön toimistotehtävistä.

Ne käytännön pienet ratkaisut ICT-talo on iso ja sokkeloinen. Vieraan voi olla vaikea löytää esimerkiksi kokoushuone Siiloon opasteiden perusteella. Kosar mietti asiaa, eikä ratkaisu ollut vaikea – ei vain ollut aikaisemmin tullut kenellekään mieleen. Niinpä ala-aulassa on nyt hissin vieressä kevyt roll-up, johon on merkitty AMK:n eri kerrosten tilat. Helppo ja kätevä opastetaulu, kustannukset minimaaliset. Arjen sujuvuuden parantamiseksi pientä ja isompaakin kehitettävää löytyy, kun on silmät ja korvat auki. Kosarin mielestä asioihin kannattaa tarttua, siten ne saadaan parhaiten järjestykseen. Jokainen työpäivä on ollut erilainen, ja tekemistä riittää.

IB-tutkinto taskussa Kosar Mahmoodi tuli Turkuun 4-vuotiaana vuonna 1994. Iranin kurdilainen perhe on kotiutunut hyvin. Sisarukset puhuvat nykyään keskenään suomen ja kurdin sekoitusta,

jota ei kyllä kenenkään muun ole helppo ymmärtää, naurahtaa Kosar. Kieltenopiskelu oli helppoa Kosarille, ja Turun Lyseon opo suositteli opiskelua englanniksi. Kosar opiskelikin AMK:n International Business -koulutusohjelmassa neljä vuotta. Opiskelukavereita tuli ympäri maailmaa. Turkuun tultiin opiskelemaan IB-tutkinto muun muassa Meksikosta, Kiinasta ja Amerikasta. – Oli mielenkiintoista havaita, kuinka erilailla ihmiset ajattelevat. Itse huomasin, että ajattelen vähän kuin suomalainen. No, olenhan kasvanut täällä ja oppinut molemmista kulttuureista, virnistää Kosar.

Kerron mielelläni taustastani Kosar kertoo, ettei häntä ole koskaan kiusattu syntyperänsä takia. Nykyään Turussa asuu jo noin 3000 kurdia, mutta hänen perheensä oli ensimmäisten pakolaisperheiden joukossa. Hän kävi suomenkielisen päiväkodin ja koulun, eikä puheesta tosiaankaan huomaa, että kurdi on hänen äidinkielensä. – Käytän hijab-huivia, joten erotun sikäli katukuvassa. Aloin omasta tahdostani käyttää huivia 17-vuotiaana. Moni lähiympäristössäni oli yllättynyt siitä, mutta sain tukea päätökseeni. Käyn muslimien tapaan viikoittain moskeijassa, ja päivittäin rukoushetkiä on viisi.

Kosar Mahmoodi pitää ammattikorkeakoulun kehittämisen yksikön vieraista hyvää huolta.

Kosar Mahmoodi sanoo, että hän kertoo mielellään taustastaan. Ennakkoluulot hälvenevät nopeammin tiedon lisääntyessä. Nykypäivän työelämässä Turussa on jo ihmisiä hyvin monesta eri kulttuurista. Hyvä niin!

Turku-pisteen aukioloajat muuttuvat Turku-pisteen uudet aukioloajat ovat 5.11. alkaen maanantaista torstaihin klo 9.00– 15.30 ja perjantaisin klo 9.00–15.00. Turkupiste sijaitsee osoitteessa Puolalankatu 5. Turku-piste tarjoaa useita eri palveluita kuntalaisille. Pisteestä saa muun muassa yleisneuvontaa kaupungin palveluista, arkistopalveluja ja kaavoihin, suunnitteluun

ja ympäristöön liittyviä palveluita, esimerkiksi kalastuslupia. Turku-pisteestä saa myös kirjaamon palveluita, kassa- ja henkilöstökassapalveluita, korjausneuvontaa ja asumiseen ja rakentamiseen liittyviä palveluita, kuten asukaspysäköintilupia, kartta- ja paikkatietopalveluita ja kiinteistörekisteripalveluita. Turun pualest

Ekotyötä ja säästöjä pienillä arjen muutoksilla Teksti ja kuva: Marja Tommola

Lautturinkadun päiväkoti on vanha puutalo kallioisella kukkulalla, suuren pihan ympäröimä. Paikan ekotukihenkilö Maija Hauninen-Kallio sekä keittiö- ja laitosapulainen Hille Ylärakkola kertovat päiväkodin ekoarjesta. Koulutusta ja lähtötilannekartoitusta Kasvatus- ja opetustoimen henkilöstölle on räätälöity oma kahden iltapäivän kestoinen täsmäekotukikoulutus, jossa keskitytään hyvin tiiviisti kasvatus- ja opetustoimen asettamiin omiin päästövähennystavoitteisiin. – Minä kävin täsmäkoulutuksen viime keväänä, ja toiseen osaan olen menossa nyt lokakuun alussa. Tällaiset iltapäivän kestävät koulutukset ovat hyvä ratkaisu. Kiinnostusta olisi käydä kyllä koko kahden päivän peruskoulutuskin, mutta kun Lautturinkadun päiväkodissa on muutoinkin henkilökunnasta välillä pulaa, niin resurssit eivät yksinkertaisesti riitä, Maija selvittää. Täsmäekotukikoulutuksen jälkeen osallistujat saivat lähtötilannekartoituksen täytettäväkseen, aivan kuin peruskoulutuksissakin. Vaikka moneen kartoituksen kohtaan pystyttiin merkitsemään ”jo toteutettu”, oli myös paljon kehitettävää. – Ollaan täällä ihan ekotietoisia oltu aikaisemminkin, mutta kyllähän lähtötilannekartoituksen täyttö herätti monessa asiassa. Esimerkiksi otettiin selvää teollisen astianpesukoneen käytöstä. Laitteen huoltaja kertoi että koneen kansi tulee pitää kiinni, vaikka itse sen oli aikaisemmin aina avannut, kun ohjelma on valmis. Kone kuitenkin joutuu lämmittämään vettä enemmän kannen ollessa välillä auki, ja energiaakin kuluu enemmän, Hille kertoo. – Ja muistetaan pestä vain täysiä koneellisia niin astianpesukoneella kuin pyykissäkin, Hille jatkaa.

Maija Hauninen-Kallio toimii Lautturinkadun päiväkodin ekotukihenkilönä.

yksiköissä on seurattu ekotukitoiminnan kautta keskitetysti sähkönkulutuslukemia. Taulukoiden mukaan Lautturinkadun päiväkoti on säästänyt käyttösähkössä yli 30 prosenttia viime vuoteen verrattuna. – Yritin kovasti miettiä, että mitä ollaan tehty. Toki kiinnitetään nykyään huomiota valojen sammuttamiseen. Terassilla ei pala valot aamusta iltaan, ja valot palavat vain niissä huoneissa, joissa ollaan. Mutta ei kai se niin paljoa tee, Maija miettii. Valaistuksen osuus käyttösähköstä on koulurakennuksissa kuitenkin noin 40 prosenttia, ja päiväkotirakennuksessa ollaan varmaan melko samoissa lukemissa. Tämä tieto yllätti sekä Maijan että Hillen. – No, voi se sitten olla osaksi valojen sammuttelusta aiheutunut se säästö, Maija naurahtaa. Koska kyseessä on vanha puutalo, on siellä myös sähkölämmitys. Maija pohti sähkölämmityksen vaikutuksia. – Kyllähän me alettiin myös miettiä näitä pattereita. Tajusimme sitten sammuttaa tuulikaapissa olevan sähköpatterin aina ulosmenon ajaksi, ettei se huuda turhaan. Sen saa helposti napsautettua pienestä napista päälle ja pois. Kun lapset menevät ulos, joudumme pitämään ovia pitkään auki, sillä eteinen ja tuulikaappi ovat pieniä. Se taitaa sähkölämmitteisessä rakennuksessa tehdä aika siivun sähkökulutukseen, kun ulos meno ja sisälle tulo toistuvat neljä kertaa päivässä, Maija pohtii säästövaikutuksia.

Sähköä säästyy

Päiväkodista kotiin ja kodista päiväkotiin

Täsmäekotukikoulutuksen ensimmäisessä osassa keskityttiin veden ja energian säästöön, ja tähän on päiväkodissa nyt kiinnitetty huomiota. Kasvatus- ja opetustoimen

Lautturinkadun päiväkodilla on erittäin aktiivinen, jo kymmenen vuotta toiminut vanhempainyhdistys. Työntekijätkin jaksavat silloin paremmin.

Turun pualest

– Vanhemmat järjestävät varainkeruuta, kuten muutaman kerran vuodessa pidettävät kirpputorit sekä perinteeksi muotoutunut Kesätempaus. Kesätempauksessa on buffetti, arpajaisia ja paikallisia esiintyjiä, joita on saatu haalittua tutun tuttujenkin kautta. Ilkka Nummistokin on vieraillut vuosia sitten tempauksessa. Varoilla järjestetään yhteisiä retkiä, on käyty kesäteatterissa ja järjestetty lasten olympialaisia. Lisäksi vanhemmat lahjoittavat esimerkiksi vanhoja leluja ja satukirjoja. Kompostinkin he lahjoittivat, joten nyt ryhmät pääsevät opettelemaan biojätteiden kierrätystä, hehkuttaa Maija. Kierrätys on muutoinkin otettu vahvasti mukaan lasten päiviin. Roskat lajitellaan, ja jos ollaan eväsretkellä, muistetaan korjata omat roskat mukaan. – Välillä metsässä kävelyllä kerätään myös muiden roskia. Otetaan kävelyretkelle pussi mukaan ja poimitaan jos ja kun tulee roskia vastaan. Metsään päästäänkin tekemään oikein opastettuja retkiä, kun meillä on paikallinen päiväkoti-pappa, entisen työntekijän aviomies Seppo Taata, joka tuntee nämä seudut hyvin, Maija jatkaa. Toimintamallit kantautuvat päiväkodista kotiin ja päinvastoin. Esimerkiksi kirpputoritoiminnan jalkautuessa vanhemmilta päiväkotiin lapset oppivat, ettei kaiken aina tarvitse olla uutta. Lapset puolestaan muistuttelevat vanhempia, ettei vettä saa lotrata, roskat pitää kierrättää ja valot sammuttaa.

Paikka: Lautturinkadun päiväkoti Ekotukihenkilö: Maija Hauninen-Kallio Työntekijöitä: 10

SVENSK RESUMÉ Översättning: Marita Pettersson

Utbildning i engagerande arbetssätt i Åbo

Första priset i tävlingen Åbo till din tjänst gick till hälsovården

ävlingen Åbo till din tjänst som stadsdirektör Aleksi Randell startade inom projektet för att utveckla kundservicen var uppdelad i två kategorier: den bästa servicereformen och den bästa serviceprestationen. Syftet med tävlingen var att väcka intresse så, att stadens invånare och de anställda inom staden blir medvetna om vilka intressanta och nya serviceformer staden kan erbjuda. Samtidigt var avsikten att sporra stadens anställda att hela tiden utveckla nya idéer som resulterar i bättre service och effektivare verksamhet. I tävlingen om den bästa servicereformen avgavs sammanlagt 452 röster, och vinnaren fick 69 procent av rösterna. Stadens invånare röstade på en reform där läkarna och skötarna på hälsostationen i Runosbacken–

Mulli har utvecklat sitt arbetssätt till en modell för pararbete och på detta sätt förnyat vårdprocesserna. I kategorin om den bästa serviceprestationen inlämnades sammanlagt 41 förslag. Stadens olika serviceformer fick mycket beröm i de förslag som inlämnades. Stadsdirektör Randell korade vinnaren som blev den diabetesvård som diabetesskötaren Leena Lehtinen och läkaren Anne Artukka ger vid mottagningen på hälsostationen vid Hantverkaregatan. Tävlingen Åbo till din tjänst kommer härefter att ordnas varje år. Nästa gång kommer tävlingen om servicereformerna att utlysas i början av året. Information om tävlingen kommer att finnas på NeTku och i årets första nummer av tidningen För Åbo.

Grundandet av fastighetssektorn är en länk i kedjan av förändringar

eformen av verksamhetsmodellen syftar till att förenkla stadens förvaltningsstruktur. Grundandet av fastighetssektorn och fritidssektorn kommer att innebära synnerligen stora förändringar. Fastighetssektorn kommer att utformas på basis av Fastighetsaffärsverket och Lokalitetsaffärsverket. Samtidigt kommer man överens om arbetsfördelningen mellan sektorerna och koncernförvaltningen. Under de senaste tio åren har den tekniska sektorn genomgått en verklig omvälvning. Den reform som nu ska genomföras är alltså inget undantag, utan en normal situation i synnerhet för dem som länge arbetat inom staden. Trots den osäkerhet som förändringen

fört med sig har de anställda inom fastighetssektorn dvs. vid det nuvarande Fastighetsaffärsverket och Lokalitetsaffärsverket deltagit aktivt i workshoparna. Deltagandet har varit mycket högt. – De anställda kan motiveras att delta i en förändring så, att de tas med i själva processen och alla tillsammans diskuterar hur ärendena kan skötas bättre och effektivare. Det är viktigt med effektiv kommunikation och en öppen beredningsprocess. Denna förändring sker inte i några slutna rum, konstaterar direktör Jouko Turto som ska leda fastighetssektorn. – Att beakta personalens åsikter innebär att förändringarna accepteras och motivationen ökar, tillägger tomtingenjör Timo Nurmi.

Inom ramen för delprojektet Främjande av delaktigheten som ingår i reformen av verksamhetsmodellen kommer utbildning att ordnas för medlemmarna i ledningsgrupperna inom de olika sektorerna samt för personer som i sina arbetsuppgifter behöver eller är intresserade av att främja delaktigheten. Kursen ”Engagerande arbetssätt i Åbo” ordnas tisdag 4.12.2012 kl. 12–15 i Logomo, föreläsningsalen MOVE 1, Hampspinnaregatan 14. Noggrannare program med anmälningsblankett publiceras på NeTku i mitten av november. Ytterligare information om kursen ger Juha Rantasaari, tfn 040 514 08 94. Information om delprojektet finns på NeTku på webbsidorna om reformen av verksamhetsmodellen.

Personalarbetet utvecklas – stöd av systemet SAP HR I samband med utvecklingsprojektet för personalarbetet kommer staden att ta i bruk personalförvaltningssystemet SAP HR som skräddarsytts för kommunernas behov. Åbo stad deltar i utvecklandet av systemet SAP HR för den kommunala sektorn och tar som den första kommunen i landet i bruk systemet. Det införs stegvis och det första skedet introduceras hösten 2013. Systemet SAP HR innebär att följande system faller bort: Personec ESS (basinformation om de anställda och registrering av frånvaro), Personec HR (utbildning och kurser, rapportering m.m.) samt Populus (resor). Det nya systemet kommer inte att påverka systemen för arbetstidshantering och rekrytering. Ytterligare information: projektchef Mari Siimar, tfn 050 594 71 74, mari.siimar@turku.fi, och personalutvecklingschef Eija Kavanti, tfn 050 559 03 03, eija. kavanti@turku.fi Turun pualest

M Itella Oyj Teksti ja kuvat: Tiia Laakso

Ikäihmiset, lukiolaiset, omaiset ja henkilökunta menivät metsään

Ulkoilusta eväät aktiiviseen arkeen ja hyvään uneen

Lehdet saivat kyytiä Portsakodin ulkoilupäivän aikana.

innunlaulua parvekkeella, saappaanheittoa pihalla, peikkojumppaa, haravointia ja paljon eri-ikäisiä ihmisiä. Tästä kaikesta syntyi Portsakodin lokakuun alun ”mennään metsään -päivä”, joka oli osa valtakunnallista iäkkäiden ulkoilupäivää ja vanhustenviikkoa. Mukana avustamassa olivat myös Lyseon lukion oppilaat ja asukkaiden omaiset. Eikä ohjelma jää yhteen päivään, tekemistä järjestetään ympäri vuoden. Yli 30 lukiolaista avusti Portsakodin asukkaita tehtävärastien kiertämisessä. Tänä vuonna teemana oli ”metsä”, joka tuotiin vanhusten luo. Rasteilla asukkaat poimivat sieniä tai tekivät pihan syksyisiä puutarhatöitä, kuten lehtien haravointia ja omenien keräilyä. Sisätiloissa asukkaat tutustuivat kuntosaliharjoitteluun fysioterapeuttien opastuksella. Ulkoilupäivä muistutti ulkoilun tärkeästä merkityksestä iäkkään henkilön liikkumiskyvylle, muistille, mielialalle ja unelle.

Yhdessä ideointia, suunnittelua ja toteutusta Vanhusten viikon teema oli tänä vuonna ”yhdessä vahvempia”. – Olemme halunneet lähentää sukupolvia toisiinsa, siitä ajatus pyytää lukiolaisia mukaan. Turun lyseon lukion rehtori Johanna

Sisällä pääsi kokeilemaan kuntosalilaitteita, mallia otettiin soudusta.

Levola-Lyytinen otti haasteen vastaan, ja näin saimme lukion 1.–2.-luokkalaisia tänne avustamaan, kertoo fysioterapeutti Anne Pura Portsakodista. Ulkoilupäivä on hyvä esimerkki yhteistoiminnasta, jossa mukana ovat monet eri tahot. – Vuonna 2010 keräsin yhteen työryhmän, johon kutsuin kaikilta osastoilta hoitajan ja virikeohjaajan. Osastot ottavat vastuulleen aina yhden kokonaisuuden järjestelyistä, hän kertoo päivän taustasta. Pura toteaa ohjelmapäivien järjestämisen olevan iso osa hänen työtään. Toteutus pitää sisällään kaikkea infokirjeiden ja opasteiden suunnittelusta sekä avustajien opastamisesta aina tavaroiden siirtelyyn. Myös moniammatillisuus on tärkeässä osassa. – Meillä on kiva henki yhdessä. Tänä vuonna päivän suunnitteluun ja toteutukseen osallistui lähi- ja sairaanhoitajia, fysioterapeutteja, toimintaterapeutti, aktivointiterapian henkilöstö ja sihteerit, ja alkupalaverissa oli mukana myös keskuksen johtaja. Lisäksi talonmies ja kateringin väki osallistuvat, kertoo Pura. Aidon metsä-teeman luominen vaati paljon ideointia. – Yhteistyöllä halutaan ylläpitää ikääntyneiden luontosuhdetta ja tehdä kaikille mahdolliseksi voimavarojensa mukaan

elää aktiivisesti. Ulkoilupäivässä olemme olleet mukana jo neljänä vuonna, toteaa Leila Koivisto, Vanhuskeskus 5:n vs. johtaja. Lyseon lukion ensimmäisen vuoden oppilaat Katja Laurila ja Minna Heininen kertoivat, että heidän arjessaan vanhusten asiat eivät juuri näy. Siksi he odottivatkin päivää jännityksellä ja miettien, miten he osaavat toimia. Yhteisen tekemisen kautta päästiin kuitenkin nopeasti vauhtiin, ja lukiolaiset saivat positiivista palautetta niin asukkailta kuin henkilökunnaltakin.

Vie vanhus ulos ulkoilemaan tai hoitamaan asioita Vie vanhus ulos -kampanja tavoittelee ikäihmisten säännöllisten ja turvallisten ulkoilumahdollisuuksien lisäämistä. Jokainen voi tarjota apua ulkoiluun tai asiointiin esimerkiksi naapuruston tai läheisen palvelutalon asukkaalle. Talvikelien lähestyessä hyvät kengät ja turvalliset reitit pitää ottaa huomioon. Turussakin olisi tavoitteena laaja osallistuminen. – Olen toivonut, että Turun kaikki ympärivuorokautisen hoidon yksiköt ottaisivat osaa kampanjaan, Pura kertoo. Kampanja on käynnissä vuoden 2013 alkuun asti. Lisätietoa: www.vievanhusulos.fi