Turun pualest 6/2012 by Turun kaupunki

TURUN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI 6/2012

Neljä vuosikymmentä Turun palveluksessa s. 2

Uuden toimialan yhteinen nimittäjä on vapaa-aika s. 4 Kaupungin omat joululahjavinkit s. 12

Turun kaupungin henkilöstölehti

"Muistakaa kuunnella toisia ihmisiä ja arvostaa heidän ajatuksiaan, vaikka ette aina olisikaan samaa mieltä heidän kanssaan."

6/2012 Toimitus/redaktion Turun kaupungin keskushallinto Strategia ja viestintä Yliopistonkatu 27a, 20100 Turku / Åbo stads centralförvaltning Strategi och kommunikation Universitetsgatan 27a, 20100 Åbo Päätoimittaja/Huvudredaktör Irene Pendolin (irene.pendolin@turku.fi) Taitto/Layout SEK Promote Oy Painopaikka/Tryckeri Jaakkoo-Taara Oy Painosmäärä/Upplaga 14 900 kpl/st

Neljä vuosikymmentä Minulla on tätä kirjoittaessani jäljellä lomapäivät pois lukien 14 työpäivää. Jään eläkkeelle ensi vuoden alussa. Takana on runsaat 41 vuotta Turun kaupungilla.

Kannen kuva/Omslagsbilden Irene Pendolin Turun pualest -lehden ilmestymisaikataulu: nro 1/2013 viikolla 8 (18.-22.2.2013) Aineiston deadline 25.1.2013 Toimitus pidättää oikeuden tarpeen vaatiessa lyhentää ja muokata tekstejä. Toimitus ei vastaa pyytämättä lähetetystä materiaalista. Lisätiedot: http://netku/tupu

Turun pualest

aikki alkoi kesäkuun alussa 1968, jolloin taloustiedettä pääaineenaan Turun yliopistossa lukeva opiskelijapoika aloitti työnsä kesälomasijaisena huoltokonttorissa, nykyisessä henkilöstökassassa. Työt vaihtelivat toimistovirkailijan tehtävistä vahtimestarin ja lähetin tehtäviin. Työuraan on tämän jälkeen mahtunut neljännesvuosisata suunnittelupäällikkönä ja talousjohtajana, runsas kymmenen vuotta hallintojohtajana ja kansliapäällikkönä ja nyt viimeiset liki kaksi vuotta apulaiskaupunginjohtajana. Neljän vuosikymmenen työrupeaman vaiheiden näkökulmat ovat olleet erilaisia. Talousjohtaja toimii kaupunginjohtajan apuna hakemassa ratkaisuja jatkuvaan tavoitteiden ja velvoitteiden krooniseen ristiriitaan. Perusasetelmana talouden tasapainon säilyttämisen välttämättömyys sekä keinot tasapainon ylläpitämiseksi ovat samat nyt kuin aikaisemminkin. Painotukset, työvälineet ja tilanteiden akuuttisuus vaihtelevat. Kansliapäällikkönä näkökulmaksi tulivat keskushallinnon organisaatio ja työprosessit ja niiden kehittäminen. Työ muuttui aikaisempaan verrattuna hallintopainotteiseksi. Viimeiset kaksi vuotta apulaiskaupunginjohtajana ovat olleet minulle henkilökohtaisesti

aikaisempien talousjohtajan tehtävien lisäksi kaikkein mielenkiintoisimmat, monimuotoisimmat ja myös haastavimmat. Näkökulmana on ollut asiakkaan kannalta tärkeiden peruspalveluiden ylläpitäminen ja kehittäminen käyttöön saatavilla voimavaroilla.

Arkea ja kohokohtia Neljän vuosikymmen työrupeaman saldoa on vaikea määritellä. Olisin toki itse siihen jäävikin. Työtehtävät ovat pääosin liittyneet kokonaisuuksiin, joissa yhden tekijän onnistumista tai epäonnistumista ei ole helppo mitata tai arvioida. Muutamina kohokohtina lukuisten talousarvioiden ja hallintoasioiden joukosta voisi ehkä mainita Kuntien Asuntoluotto Oy:n ja Kuntarahoitus Oyj:n hallitukset, Forum Marinumin pystyttäminen ja neljät purjelaivatapahtumat, joissa minulla on ollut ilo olla mukana, kausi apulaiskaupunginjohtajana sekä ulospäin näkyvinä tapahtumina toki joulurauhan julistukset. Monia merkittäviä asioita on tällä hetkellä käynnissä tai lähdössä käyntiin. Kaupungin toimintamallin ja organisaation kehittäminen, kuntarakenneuudistus, palvelujen ylläpitäminen ja kehittäminen akuutiksi muuttuneessa talouden tasapaino-ongelmassa sekä

Joulurauhan julistus on vanha eurooppalainen perinne, joka on jatkunut Turussa lähes katkeamatta aina keskiajalta lähtien. Vielä tänä vuonna joulurauhan julistaa apulaiskaupunginjohtaja Jouko K. Lehmusto.

toiminnan ja talouden ohjaus ja strategiatyö edellyttävät innovatiivisuutta ja vaikeitakin ratkaisuja niiltä, jotka jatkavat työtä. Työtä näiden asioiden parissa olisi toisaalta ollut haastavaa ja mielenkiintoista jatkaa. Toisaalta asia on toki niin, että jossain vaiheessa vanhojen on ymmärrettävä siirtyä syrjään. Minun kohdallani tämä on sopiva vaihe.

Hiljainen tieto Hyvin suuri osa kaupungin viranhaltijoista ja työntekijöistä siirtyy lähivuosina eläkkeelle. Pois siirtyvien mukana poistuu tehtävästä riippumatta suuri määrä käytännön osaamista ja kokemusta. Tämän osaamisen olennaisten osien välittäminen työtä jatkaville ja erityisesti uusina rekrytoitaville on tärkeää, koska hyväkään teoreettinen osaaminen tai muualla saavutettu kokemus ei täysin korvaa paikallista kokemusta. Kyse ei ole siitä, että toiminnan pitäisi jatkua samanlaisena kuin aina ennenkin, vaan siitä, että näistä kokemuksista on hyötyä monissa käytännön asioissa ja muutosprosessien läpi viennissä. Pois lähtevien kokemuksien hyödyntäminen vaatii lähtijältä halua ja tilaisuutta kokemusten välittämiseen sekä töitä jatkavilta ymmärrystä tämän tiedon vastaanottami-

seen. Minulla on muutaman viime kuukauden aikana ollut tilaisuus osallistua hankkeeseen, jossa on kehitetty menettelytapoja hiljaisen tiedon siirtämisen helpottamiseksi. Pidän hanketta tärkeänä. Toivottavasti sen tuloksista tulee toimivia käytäntöjä.

Sopeutuminen Vuodenvaihteen jälkeen on edessä sopeutuminen uudenlaiseen elämänrytmiin. Työtehtävät eivät enää määrittele päivien, iltojen ja joskus viikonloppujenkin ajankäyttöä. Miten tällaisen vapauden osaa hyödyntää? Tuleeko tilalle uusia aktiviteetteja vai tunne kaiken ulkopuolelle jäämisestä ja hyödyttömyydestä? Omalta osaltani en usko jälkimmäiseen vaihtoehtoon. Kaikenlaista mielenkiintoista tehtävää kyllä löytyy. Mökeiltä löytyy nikkaroitavaa ja puuhattavaa aikaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn. Saaristo odottaa veneilijää, jonka matkoja ei enää rajoita se, että maanantaiksi pitää mennä töihin. Loma-aikoihin ei enää tarvitse mahduttaa kaikkea, mihin aika muuten ei riitä. Talvikausi voi olla haasteellisempi, kun hiihtäminen on viime vuosikymmenien aikana jäänyt aika vähälle. Eiköhän talvistakin jollakin tavalla selvitä.

Kiitokset Minulla on ollut onni työskennellä lukuisien luottamushenkilöiden ja työtovereiden kanssa. Olen kokenut yhteistyön ja vuorovaikutuksen antoisana ja miellyttävänä. Kiitän kaikkia hyvästä yhteistyöstä ja toivotan työtä jatkaville sitkeyttä ja menestystä edessä olevissa, hyvin haastavissa tehtävissä. Muistakaa kuunnella toisia ihmisiä ja arvostaa heidän ajatuksiaan, vaikka ette aina olisikaan samaa mieltä heidän kanssaan. Turussa 19.11.2012

Jouko K. Lehmusto

Turun pualest

Teksti: Riikka Kauppila | Kuvat: Katja Laiho, Merja Mäkelä ja Maria Vakkamaa

Uuden toimialan yhteinen nimittäjä on vapaa-aika Kaupungin uuden toimintamallin mukainen vapaa-ajan toimiala aloittaa toimintansa vuoden 2013 alussa. Kokonaan uusi toimiala muodostetaan nykyisten kulttuuriasiainkeskuksen, liikuntapalvelukeskuksen ja nuorisoasiainkeskuksen pohjalta.

uodenvaihteessa vapaa-aikatoimiala muodostuu 932 henkilöstä, joiden pääasiallisena työnä voi olla vaikkapa näyttelyn kokoaminen, nurmikenttien hoitaminen tai työpajan järjestäminen. Kulttuuriltaan hyvin erilaiset hallintokunnat lyövät hynttyyt yhteen valtuuston jo vuonna 2007 edellyttämän arviointityön tuloksena. Aluksi tehostettiin kulttuuritoimen hallintoa, sitten uudistettiin koko nuorisoasiainkeskuksen organisaatio, ja lopulta päätettiin kolmen hallintokunnan yhdistämisestä. – Toimintamallin uudistuksessa hyvää on organisaation madaltuminen ja matriisimallin käyttöönotto. Uskon, että ne molemmat tuovat paljon virtaviivaisuutta organisaatioon sekä tehoa työntekoon ja asioiden edistämiseen. Muutos on aina haasteellista, vapaaaikatoimialan toimialajohtaja Minna Sartes sanoo. – Tärkeää on, etteivät nykyisten toimialojen kulttuurin, liikunnan ja nuorison työntekijät varjele vain omia reviirejään, vaan kaikki antavat parhaan osaamisensa uuden toimialan käyttöön, liikuntajohtaja Arto Sinkkonen toteaa. 4

Turun pualest

Yhdistämisen kynnyksellä etsitään kannustavia mahdollisuuksia Koko kaupungin kehitystä edistävä uusi toimintamalli tarkoittaa remonttia Turun kaupungin organisaatiossa. Jatkossa keskitytään aiempaa tiiviimpään yhteistyöhön konsernihallinnon ja toimialojen välillä. Miten henkilökunta saadaan mukaan uudistukseen? – Henkilökunta tulee ottaa mukaan ja huolehtia riittävästä vuorovaikutuksesta sekä siitä, että henkilökunnan näkemyksiä ja mielipiteitä arvostetaan ja että ne otetaan huomioon, Sartes sanoo. – Yhteinen nimittäjämme on vapaa-aika, ja uskon, että meitä on iso joukko ennakkoluulottomia työntekijöitä, jotka uskovat, että 1+1+1 on enemmän kuin 3 eli että yhdessä osaamme rakentaa uusia vapaa-ajan ”kombituotteita”, jotka suorastaan revitään käsistä, Sinkkonen sanoo luottavaisena. – Ratkaisevaa on, että muutokselle onnistutaan yhdessä luomaan myönteinen, luot-

tamuksellinen ja avoin joukkuehenki. Itse uskon siihen kovasti. Uudistuksessa yhdistetään parhaat perinteet ja modernit toimintatavat Toimintamallissa ei ole kyse pelkästään hallinnollisesta yhdistämisestä, vaan palvelukonsepti suunnitellaan asiakaslähtöisesti ja toimintakulttuuri muutetaan vastaamaan tämän päivän vaatimuksia. – Nyt on hieno mahdollisuus oppia uutta ja tehdä yhteistyötä uusien yhteistyökumppaneiden kanssa. Voimme m y ö s l ö ytää uusia näkökulmia. Uusi toimintamalli on selkeä esimerkiksi vastuukysymysten osalta, sanoo nuorisotoimenjohtaja Annina Lehtiö-Vainio. Lehtiö-Vainio on luotsannut nuorisoasiainkeskuksen henkilöstön läpi edellisen organisaatiomuutoksen. – Koko vuoden on tehty paljon henkilöstöjärjestelyjä, ihmisten toimipaikkoja ja tehtäviä sekä vastuualueita on muutettu ja aloitettu paljon uudenlaista toimintaa. Muu-

Vapaa-aikatoimialajohtaja Minna Sartes

tosvaihe on edelleen käynnissä, kun uuden toimintamallin mukainen kaupunkikonserni aloittaa, Lehtiö-Vainio kertoo. Vapaa-aikatoimialan henkilöstöä voisi kutsua varsinaisiksi muutosakrobaateiksi. Niin monta muodonmuutosta he ovat käyneet läpi. Toimintamallin uudistuksessa henkilöstölle tarjoutuu mahdollisuus erikoistua heitä kiinnostaviin tehtäväalueisiin. Konkreettista hyötyä muutoksesta voidaan saada esimerkiksi entistä joustavammilla sijaisjärjestelyillä. Toimintamallin uudistuksessa myös tehtäväkuvia arvioidaan uudelleen ja katsotaan, onko tarpeen tehdä nimikemuutoksia.

Vapaa-aikatoimialan palveluista varsinainen vetovoimatekijä – Ykköstavoitteena on innostaa aikaisempaa laadukkaammilla ja monipuolisemmilla vapaa-ajan palveluilla turkulaiset nykyistä enemmän vapaa-aikanaan aktiivisiksi ja näin parantaa kaupunkilaisten elämänlaatua. Tähän tavoitteeseen kytkeytyy myös kunnianhimoinen tavoite luoda vapaa-ajasta ja aktiivisista kaupunkilaisista keskeinen Turun kaupungin vetovoimatekijä, Sinkkonen visioi. Asiakkaat hyötyvät veronmaksajina hyvästä johtamisesta sekä tehokkaasta palveluiden tuottamisesta.

– Asiakkaat ovat koko toiminnan lähtökohta. Yhdistämällä toimintoja voimme innovoida uusia palveluita ja hyödyntää toistemme osaamista. Tästä on saatu hy-

viä kokemuksia jo muun muassa EVIVAhankkeessa, nuorison tarpeet tunteva Lehtiö-Vainio sanoo.

Vapaa-aikatoimiala Vapaa-aikatoimialajohtaja Vapaa-aikatoimialan johtoryhmä Kehittäminen

Liikunnan palvelualue

Nuorison palvelualue

Kirjaston palvelualue

Museon palvelualue

Kaupunginorkesteri

Kaupunginteatteri

Kolmannen sektorin palvelut Aktivointi Viestintä, markkinointi ja myynti Talous Henkilöstö

Vapaa-aikatoimiala muodostuu neljästä palvelualueesta, kahdesta sisäisestä palveluntuottajasta sekä näitä tukevista matriisitoiminnoista: aktivointi, henkilöstö, talous sekä viestintä, markkinointi ja myynti. Myös kehittämistä ja kolmannen sektorin palveluita on jatkossa tarkoitus työstää matriisimaisesti. Turun pualest

Blue Lake Communications (BLC) -käyttäjätuki Matkapuhelimiin liittyvät kysymykset ja ongelmatilanteet. • sähköpostiosoite: helpdesk@mobileservant.fi • puhelinnumero: 029 0012 603 Palveluaika arkisin klo 8.00–16.00.

Servicedesk-käyttäjätuki Tietotekniikkaan liittyvät kysymykset ja ongelmatilanteet. • selainlomake palvelupyyntöjen lähettämiseen ja seuraamiseen: http://servicedesk • sähköpostiosoite: servicedesk@turku.fi • puhelinnumero: 27000 (02 2627 000) Palveluaika arkisin klo 8.00–16.00.

Teksti: Lilly Østrup | Kuvat: Jani Anttila

Kysymyksiä tai ongelmia tietotekniikkaan liittyen?

Servicedesk auttaa S

ervicedesk palvelee kaupungin työntekijöitä tietotekniikkaan liittyvissä kysymyksissä ja ongelmatilanteissa. Servicedeskin puoleen voi kääntyä kun: • tietokone tai tulostin reistailee • sähköposti, Word tai joku muu sovellus ei toimi normaalisti • halutaan tilata tietokone, tulostin, puhelin, etätyöväline tai sovellus • tarvitaan käyttäjätunnus kaupungin lähiverkkoon ja sähköpostiin. Matkapuhelimen käytön tukea ja apua ongelmatilanteissa tarjoaa kaupungin sopimustoimittaja Blue Lake Communications (BLC). Servicedeskin asiakkaita ovat kaikki ne kaupungin työntekijät, joiden tietokoneet ovat IT-toiminnan ylläpidossa. Tällä hetkellä ylläpidon piiriin kuuluu noin puolet kaupunkikonsernin tietokoneista. Kun sosiaali- ja terveystoimi siirtyy IT-toiminnan palveluiden piiriin Windows 7 käyttöönoton myötä, ovat IT-toiminnan ylläpidossa lähes kaikki kaupunkikonsernin tietokoneet.

Asiointi Servicedeskin kanssa Servicedeskiin voi ottaa yhteyttä puhelimitse, sähköpostitse tai internetistä löytyvällä selainlomakkeella. 6

Turun pualest

Ennen kuin työntekijä ottaa yhteyttä Servicedeskiin, on seuraavien asioiden hyvä olla tiedossa tai ylös kirjattuna: • työntekijän yhteystiedot • jos työntekijä tekee vuorotyötä, tarvitaan lisäksi yhteyshenkilö, jonka tavoittaa klo 8.00–16.00 välillä • tietokoneen nimi (esim. KHALLINT123, SOTE1234) löytyy tietokoneeseen liimatusta tarralapusta • mahdollisimman tarkka kuvaus ongelmasta. Joskus Servicedeskin on otettava etäyhteys tietokoneeseen ongelman selvittelyn aikana. Servicedesk ilmoittaa tästä etukäteen, jotta työntekijä voi halutessaan sulkea avoinna olevia ohjelmia esimerkiksi tietoturvasyistä. Servicedeskin työntekijät ovat vaitiolovelvollisia ja keskittyvät ainoastaan ratkaisemaan työntekijän tietoteknisen kysymyksen tai ongelmatilanteen.

Työntekijän palvelupyynnön käsittely Jokainen työntekijän yhteydenotto käsitellään Servicedeskissä palvelupyyntönä, joka numeroidaan ja kirjataan järjestelmään. Työntekijä voi seurata oman palvelupyyntönsä käsittelyn etenemistä selainosoitteesta http://servicedesk.

Servicedeskin työntekijöitä työpisteillään.

Servicedesk on aina työntekijän ensimmäinen yhteydenottotaho tietoteknisiin asioihin liittyen. Jos Servicedesk ei pysty ratkaisemaan työntekijän kysymystä tai ongelmaa heti, siirtää se asian käsittelyn eteenpäin seuraavalle tukitasolle. Näin jatketaan, kunnes asiaan on saatu ratkaisu. Kun palvelupyyntö on loppuun käsitelty, lähettää Servicedesk työntekijälle lyhyen asiakaskyselyn, jossa pyydetään antamaan palautetta palvelusta. Asiakaspalautetta seurataan tarkasti, ja se on tärkeä väline Servicedesk-palvelun laadun kehittämisessä. Tietoteknisiin asioihin liittyviä ohjeita ja lomakkeita löytyy NeTkusta kohdasta Hallinto (Intra), Tietohallinto ja -järjestelmät, IT-info.

Taide tutuksi ja lisää työhyvinvointia

Matkalla mielen moniin makuihin Virkistäviä kokemuksia, vaihtelua arkeen ja tutustumista työkavereihin taiteen äärellä. Yhden vuoden aikana, kerran kuukaudessa Turun sosiaali- ja terveystoimen kotihoidon työntekijät vierailivat työajallaan Aboa Vetus & Ars Nova -museossa.

Omatila-galleriaan on vapaa pääsy museon aukioloaikoina.

yöpajoissa työstetyt, seinille kiinnitetyt paperiset pöytäliinat ovat täynnä jälkiä hetkistä, joita vietettiin yhteisen pöydän äärellä ruokamuistoja jakaen. Kahvitahrat ja sokerimurut kertovat tarinan, joka jatkuu itselle tehdyissä mielen resepteissä. Nämä ruokamuistot ovat nyt esillä Mieleni maut -näyttelyssä museon Omatila-galleriassa. ”Taide jää mieleen” on Turun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen sekä Aboa Vetus & Ars Nova -museon yhteistyöhanke, jonka tavoitteena on ollut ylläpitää ja edistää Pohjolan lähipalvelualueen kotihoidon työntekijöiden työhyvinvointia nykytaiteen keinoin. Museonjohtaja Johanna Lehto-Vahtera ja sosiaali- ja terveystoimen palvelutuotantojohtaja Petri Virtanen ovat idean taustalla. Hanketta on rahoittanut sosiaali- ja terveystoimen lisäksi Työsuojelurahasto.

Kuin kotiin menisi Hankkeen aikana kotihoidon työntekijät ovat lisäksi tutustuneet museon vaihtuviin näyttelyihin, joissa osassa myös taiteilija on ollut mukana. He ovat ammentaneet taidetta ja jakaneet kokemuksia sekä saaneet eväitä työssä jaksamiseen ja työyhteisönä toimimiseen yhdessä taideohjaaja Elli Liipon kanssa. Näyttelyn teema, ruoka, löytyi aiheeksi museon korealaisen residenssitaiteilija Mary

Maarit Siutla-Lång (vas.), Minna Pihlava, Elli Liippo ja Mary Hyunhee Song paperisten pöytäliinojen äärellä.

Hyunhee Songin kautta. Hän on tehnyt aiemmin töitä, jotka liittyvät monin tavoin ruoan eri ulottuvuuksiin. Song ideoi aiheen ympärille työpajakokonaisuuden, jossa Mieleni maut -näyttely sai alkunsa. – Kun syömme, ravinto tulee osaksi kehoa. Ruokaillessa jaetaan myös yhteinen kokemus, kertoo Mary Hyunhee Song. Palveluesimies Maarit Siutla-Lång Turun kaupungin Pohjolan kotihoidosta tarttui ideaan, ja he lähtivät mukaan hankkeeseen. – Tunnemme toistemme työminät, mutta hankkeen kautta tutustuimme toisiimme kunnolla, Siutla-Lång kuvaa. – Henkilöistä, jotka ovat työpaikalla hiljaisia, tulee uudessa ympäristössä erilaisia piirteitä esille, jatkaa perushoitaja Minna Pihlava. Aika museossa kului kuin hujauksessa, kun pääsi itse osallistumaan, kertovat Siutla-Lång ja Pihlava. He muun muassa tekivät itse valoteoksia ja esittelivät omia valokuvia toisilleen sekä keskustelivat näyttelyiden taideteoksista. – Kun kerran kuukaudessa saapui paikalle, tuntui koko ajan enemmän siltä, että tulee ikään kuin kotiin, Pihlava jatkaa. Saman toteaa Elli Liippo. – Kun museo tuli tutuksi, luottamus kasvoi. Kotihoidon työntekijät ovat läsnä ihmisten arjessa, mutta työyhteisönä he eivät vietä

aikaa. Nyt pääsimme vahvistamaan yhdessä toimimisen tunnetta.

Vuoden museopedagoginen teko Museopedagoginen yhdistys Pedaali ry myönsi hankkeelle vuoden museopedagoginen teko 2012 -palkinnon, jolla yhdistys haluaa kiinnittää huomion kulttuurilaitosten merkitykseen kaikille avoimena taiteen kokemisen ja oppimisen paikkana. Ajatus museotyöpajoista ja vielä nykytaiteen museossa, paikassa, joka ei ollut monellekaan kotihoidon työntekijöistä tuttu, herätti alussa epäilyjä. – Nyt museovierailujen ja -työpajojen jälkeen tunnemme toisemme sekä taiteen monipuolisen maailman paljon paremmin, Siutla-Lång kertoo.

Jäikö taide todella mieleen? Hankkeen vaikuttavuus mitataan. Alun yksilökohtaisessa kartoituksessa työntekijät kertoivat omia odotuksiaan projektista. Osallistujat ovat pitäneet myös päiväkirjaa koko hankkeen ajan. Mieleni maut -näyttely on esillä Aboa Vetus & Ars Novan Omatila-galleriassa 15. marraskuuta–30. joulukuuta. Omatila-galleriaan on vapaa pääsy museon aukioloaikoina. Teksti ja kuvat: Tiia Laakso Turun pualest

Teksti ja kuva: Sini Silvàn

Työkeskus ankkuroi toimintansa Pansioon Turun kaupungin työkeskus on saanut uusia tiloja entiseltä Metson tehdasalueelta Pansiosta. Pansiontietä kannattaa ajaa sitkeästi loppuun, sitten porttivahdin ohi kohti keltaista rakennusta, jonka maamerkkinä on iso ankkuri.

Turun kaupungin työkeskus • Syrjäytymistä ehkäiseviä, ammatillisia työelämäkuntoutumispalveluja tuottava toimintayksikkö. • Tarjoaa matalan kynnyksen työ- ja harjoittelupaikkoja vaikeasti työllistyville ja työelämään siirtyville turkulaisille. • Kuntoutusta toteutetaan erilaisten tuotteiden valmistuksella ja työpalveluiden suorittamisella, joita tilaavat niin yksityiset kuin yrityksetkin sekä kaupungin eri hallintokunnat. • Kymmenen osastoa, joissa työskentelee päivittäin noin 250 henkilöä.

Mika Kouki (vas.), Erja-Maija Roine, Ritva Rautiainen-Laakso ja Anne Ahtola ovat kuuluneet tilatyöryhmään työkeskuksen Pansioon muutossa.

sa toiminnoista odottaa vielä muuttoa, jota on suunniteltu pari kolme vuotta. Muuton yhtenä syynä olivat Kalevantien tilojen kosteusvauriot. – Uudet tilat saatiin vuokrattua helmikuussa, ja kaupunki aloitti niiden korjaustyöt kesäkuussa. Ensimmäiset osastot muuttivat Pansioon elo–syyskuun vaihteessa, työkeskuksen puolesta Pansio-projektista vastaava tuotantopäällikkö Erja-Maija Roine kertoo. – Muutto 6 800 neliömetrin vuokratiloihin on myös haastavaa. Ulkona korjataan vielä parhaillaan kahta hallitilaa, joihin muuttovuoroaan odottavat metalli- ja puutyöosasto siirtyvät, Tilaliikelaitoksen puolelta muuttohankkeesta vastaava rakennuttajainsinööri Anne Antola jatkaa. Pansion muuton korjaustöissä on käytetty osin työkeskuksen omaa väkeä.

Tuotteita vaativaan käyttöön Ompelimo pääsi muuttamaan ensimmäisten joukossa. Siellä valmistetaan teollisesti esimerkiksi työvaatteita ja sisustustekstiilejä. 8

Turun pualest

– Me voimme tehdä mittatilauksena sellaisiakin kokoja, joita ei kaupasta tai suurilta valmistajilta edes saa. Haastavatkaan vaatteet eivät pelota. Uusia tuotteita ovat päiväkotihenkilöstön tunikat, jotka sopivat vaikkapa leggingsien kanssa, tekstiiliompelimon työnjohtaja Ritva Rautiainen-Laakso esittelee. Työkeskuksen ompelimon tilat ovat Ankkuri-rakennuksessa. Kahden rakennuksen väliosaa kutsutaan Kettingiksi, ja siellä on käsityöosasto. Takimmainen rakennus on Hilton, jossa toimii alihankinta ja kokoonpano. Kokoonpano-osastolla tehdään esimerkiksi ilmansuodattimia ja sidotaan kaupungin pöytäkirjat. Myös Apteekkimuseon rautaiset portit, Aurajoen jäät ylittävä puusilta ja vaalimökit ovat työkeskuksen tekemät. Mökit ovat parhaillaan uudelleen käytössä joulutorilla. Ulkoryhmän työntekijöille on kysyntää purkutöissä ja kuljetustehtävissä esimerkiksi päiväkotien ja koulujen remonteissa ja muutoissa. Kalustekunnostusosastolla puoles-

taan tehdään vanhoista huonekaluista uuden veroisia.

Kotinurkista noustaan uudelleen työkuntoon Mika Kouki kertoo työkeskuksella olevan asiakkailleen, vuosittain 500 työntekijälle, valtava merkitys. – Tämä madaltaa kynnystä hakeutua työelämään. Saadaan työkunto siihen malliin, että voi mennä töihin, Kouki kertoo. Työnjohtajien lisäksi tärkeä osa henkilökuntaa ovat yksilövalmentajat, joista yksi on Erna Juvonen. Hän pitää huolta asiakkaiden arjesta. Jos asiat ovat kotona kunnossa, työkin sujuu. Juvonen auttaa esimerkiksi sosiaalitoimen kanssa asioimisessa. – Täällä ei ole jonoja, ja ovi on aina auki, esittelee Juvonen työtään, joka on ihmispalvelua linjoilla jonottamisen sijaan. Pansion työkeskus sijaitsee nyt ison tehdasalueen keskellä. Työkeskuksessa toivotaan, että asiakkaat löytävät silti yhtä lailla perille kuin aiemminkin.

Kuuntelemisen taidolla ja ajan antamisella

otihoidon palvelupäällikkö Helena Nikkolaa on kiitelty erityisesti ajan antamisesta alaisilleen. Nyt on mahdollisuus antaa aikaa itselle, kun eläkepäivät koittavat. – Olen aina halunnut olla alaisteni käytettävissä puhelimen päässä ja kuunnella ne pienetkin murheet. Jatkuvassa kiireessä ja muutoksessa pienistä asioista voi alkaa koostua isoja ongelmia, jotka kuormittavat jokapäiväisessä työssä. Helena valmistui melkein 40 vuotta sitten sairaanhoitajaksi Vaasassa ja erikoistui Turussa mielenterveystyöhön ja psykiatriseen sairaanhoitoon. Myöhemmin hän on valmistunut myös terveydenhuollon maisteriksi ja työnohjaajaksi. Tie on kulkenut Vaasan, Halikon, Paimion ja Pöytyän kautta palvelupäälliköksi Turkuun. Työskentely kuntamaailmassa on tuonut myös poliittisen päätöksenteon isoksi osaksi työtä. Helena on omaksunut kunnan virkamiehen roolin varsin hyvin. – Kun oman valmistelutyön tekee niin hyvin kuin mahdollista, ei kannata sen jälkeen jäädä miettimään, mitä poliitikot päättävät ja miksi. Päätökset hyväksytään ja töitä jatketaan niiden pohjalta.

Kokonaisia ihmisiä Pitkä työkokemus antaa myös näkemyksen ominaisuuksiin, joita alan työntekijöiltä vaaditaan. Hoito- ja palvelualan koulutukseen hän toivoo otetta, jossa ihminen kohdataan kokonaisvaltaisesti. – Vanhuksen luona ei vain jaeta lääkkeitä tai suoriteta tiettyjä tehtäviä, vaan ollaan mukana vanhuksen arjessa ja kuunnellaan, mitä hänellä on sydämellään. Kotihoidon alalla ammattitaitoisen hen-

kilökunnan rekrytointi tulee aina haastavammaksi. Alalle tulevat eivät myöskään ole samalla tavalla sitoutuneita työhönsä kuin aiemmin. Väestö ikääntyy, asiakkaita tulee lisää ja samalla resurssit vähenevät. Työelämä uudistuu kiihtyvällä tahdilla. Yhtälössä työntekijöiden jaksaminen on oltava erityisen huomion kohteena. – Työhyvinvointiohjelmilla on tärkeä rooli. Varhainen puuttuminen ongelmiin on olennaista, Nikkola lisää.

Palvelupäällikkö Helena Nikkola avaa työhuoneensa oven Linnankatu 39:ssä.

Ei tekniikkaa vain tekniikan vuoksi Uusista sosiaali- ja terveysalan teknisistä ratkaisuista on toivottu yhteiskunnallisessa keskustelussa apua alalle. – Teknologialla on paikkansa, jos se vapauttaa työntekijät tietokoneen äärestä ja lisää vanhuksen luona vietettyä aikaa. Yksi esimerkki alan innovaatioista on kotihoidon työntekijöiden matkapuhelimissa käyttöön otettu sovellus, jolla kirjaudutaan asiakkaan luona ja sieltä poistuttaessa. Aiemmin ei ole ollut mittareita, joilla olisi todennettu, miten pitkään asiakkaiden luona ollaan. – Sovelluksen käyttäminen on siksi vanhuksen tasa-arvoisen kohtelun ja oikeusturvan kannalta tärkeää. Seuraava työtä helpottava innovaatio voisi olla asiakkaiden kotiovien avaaminen. Sovellus on jo olemassa. – Kotihoidon työntekijöillä on mukanaan asiakkaiden avaimia. Kun matkapuhelimen sovelluksella pystyy avaamaan lukon, kaikkien osapuolten turvallisuus paranee. Tavoitteena on myös perustaa palvelupiste, josta saa opastusta kotihoidon palvelujen löytämiseen. Hyöty on yhdeltä luukul-

”Olen saanut tuntea olevani aina itselle ominaisissa työtehtävissä, ja olen innolla tarttunut uusiin asioihin. Kun jokin tehtävä on saatu valmiiksi, olen löytänyt uusia haasteita.” ta saatava palveluohjaus. Suunnitelma voi toteutua jo ensi vuoden aikana. Eläkkeelle Helena jää virallisesti vuodenvaihteessa. Sen jälkeen suunta on kohti Espanjaa, jossa ohjelmassa on ainakin golfia. Myös kulttuuria pitää harrastaa enemmän, esimerkiksi konsertteja ja oopperaa. Lisäksi hän odottaa pitkiä aamuja lehden parissa. – Alkuun on varmasti vaikea irrottautua työkuvioista. Työkavereita jään kaipaamaan ja pidämme varmasti yhteyttä. Työnohjauksiakin jatkan edelleen, Nikkola päättää. Teksti ja kuva: Tiia Laakso

Työsuojeluviranomaiset tehostavat kunta-alan valvontaa Kuntatyönantajiin kohdistuvaa valvontaa toteutetaan koko runkokauden 2012–2015 kestävässä valtakunnallisessa valvontahankkeessa ”Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015”. Valvontahankkeen keskeisenä tavoitteena on kunta-alan työpaikkojen turvallisuusjohtamisen ja työturvallisuuden hallinnan parantaminen. Valvontaa kohdistetaan kunnan koko organisaatioon eli ylimpään johtoon, toimialan/tulosalueen johtoon sekä

toimialan/tulosalueen eri työpaikkoihin ja toimipisteisiin. Valvontahankkeessa keskeinen huomio kiinnitetään seuraaviin asioihin: • työsuojeluyhteistoiminta on organisoitua ja suunnitelmallista, ja se tukee turvallisuutta edistävää johtamista • vaarojen ja riskien arviointi on asianmukaisella tasolla • työterveyshuolto vastaa lainsäädännön edellyttämää tasoa.

Hankkeen valmistelussa ja toteutuksessa ovat mukana Työturvallisuuskeskuksen kuntaryhmä, KT Kuntatyönantajat sekä kuntaalan pääsopijajärjestöt. Lisätietoja: www.tyosuojelu.fi

Turun pualest

Teksti ja kuva: Sini Silvàn

Kello soittaa uuteen kouluun tammikuussa Kellonsoittajankadun päiväkodin ja koulun rakennusurakka on kiivaimmillaan. Parhaillaan tehdään jo pihatöitä ja sisällä pintoja valmiiksi kovaan käyttöön, talon kuraisille ja reippaille asiakkaille. Valmista pitäisi olla tammikuussa.

uoden 2011 syksyllä Kellonsoittajankadun vanha päiväkoti purettiin. Uuden rakentaminen alkoi vuoden 2012 alussa. – Vanhan korjaaminen olisi ollut kalliimpaa, ja tilaratkaisuja olisi rajoittanut matala huonekorkeus ja muut vanhan runkoratkaisun ongelmat. Nyt saadaan todella uusi ja hieno rakennus. Päiväkotien suunnittelu on edennyt siitä, mitä se oli 1970-luvulla. Nyt halutaan aivan erityyppisiä tiloja, projektipäällikkö Jouni Anttila Turun Tilaliikelaitokselta kertoo. Anttila on ollut mukana hankkeessa alusta asti ja vastannut myös hankesuunnittelusta. Uudisrakennukseen Kerttulin päivähoitoyksikköön tulee tilaa noin 180 päiväkotilapselle. Tilat rakennetaan myös 46 eka- ja tokaluokkalaiselle koululaiselle, eli rakennukseen tulee Luostarivuoren koulun Kerttulin yksikkö. Kun viereinen Kerttulin koulu muuttuu lukioksi elokuuhun 2013 mennessä, yhdistetty päiväkoti- ja koulurakennus varmistaa lähikoulun säilymisen nuorimmille oppilaille. Lapsille tämä tarkoittaa myös joustavaa siirtymistä päiväkodista kouluun. Lisäksi ra-

kennus tulee olemaan noin 50 Turun kaupungin työntekijän työpaikka.

Työntekijät tekevät paluumuuttoa eri suunnilta – On upeaa, että vanhalle tontille saadaan uusi, nykypäivän vaatimukset huomioiva päiväkoti, jossa työergonomia on pyritty huomioimaan, vs. päiväkodin johtaja Virpi Killström sanoo. Kellonsoittajan päiväkoti on rakentamisen ajan jatkanut toimintaansa: kuutisen lapsiryhmää on voitu hoitaa päiväkodin ”evakkoretkellä” väistötiloissa Kerttulin koululla sekä Ylioppilaskylässä Inspehtorinkatu 1:ssä. Osa lapsista ja hoitohenkilökunnasta on ollut muissa päiväkodeissa. Kun Kellonsoittajankadun väki nyt palaa juurilleen, se merkitsee rekrytointitarpeita ja vaikutuksia muihin päiväkoteihin ympäri kaupunkia. – Päiväkotipaikat ovat jo täyttymässä, Killström kertoo. Päiväkotiin tulee kymmenen lapsiryhmää. Ryhmiä on alle kolmivuotiaille, viisivuotiaille, suomenkielinen eskariryhmä ja myös ruotsinkieliset kielikylpyryhmät viisivuotiaille ja esiopetusikäisille. Lisäksi on

– Uuden rakennuksen myötä rakennetaan myös vetovoimaisempaa Turkua lapsiperheille, projektipäällikkö Jouni Anttila uskoo. 10

Turun pualest

suunnitteilla sisarusryhmä ja yksi integroitu erityisryhmä. – Kaikki on uutta ja hienoa, suhtaudumme toiveikkaasti, Virpi Killström toteaa. Muutto vaatii paljon työtä ja joustoa sekä henkilöstöltä että asiakasperheiltä, mutta uusia tiloja odotetaan optimistisesti.

Uutta ajattelua päiväkotirakentamisessa Pääsuunnittelija, arkkitehti Ari Paukio Arkkitehtitoimisto C & Co Oy:stä on tehnyt paljon yhteistyötä talon käyttäjien kanssa, ja toiveita on myös otettu huomioon, kun tilaratkaisuja on mietitty. – Henkilöstö on ollut mukana päiväkodin suunnittelussa alusta alkaen. Päiväkodin ja koulun suunnittelussa on panostettu hyvin paljon rakennuksen toimivuuteen, Anttila kertoo. Suunnittelussa on painottunut tilojen muunneltavuus ja turvallisuus. Päiväkodin ryhmillä on omat sisäänkäynnit ja eteistilat. Kalustus on järjestetty uudella tavalla: enää ei rakenneta minimaailmaa, jossa hoitohenkilökunnan selkä on kovilla. Tilat ovat lapsille viihtyisät, ja samalla on pyritty huomioimaan aikuisten ergonomiaa. – Pienten lasten tiloissa on hoitotasot, joiden korkeutta voi säätää. Rakennukseen ihan uutena juttuna tulevat keittiön siirrettävät uunit. Esivalmistetut ruuat kypsyvät uuneissa, ja niistä ruoka voidaan tarjoilla päiväkodin hoitotiloissa. Päiväkotilapset voivat paistaa uuneissa vaikka pipareita, Anttila kuvailee. Tontilla on hyvä piha-alue, joka on laitettu nyt aivan uusiksi. Sieltä löytyy oma alue pienemmille ja isommille lapsille ja lisäksi pelikenttä, jossa eka- ja tokaluokkalaiset pääsevät päästämään höyryjä liikkumalla. Hankkeen kustannusarvio on 6,3 miljoonaa, ja siinä pysytään, Anttila lupaa. Rakennusurakoitsijana on toiminut Lainio & Laivoranta Oy ja sen vastaavana mestarina Jari Lehto. – Työmaalla on ollut erittäin hyvä henki, oikea asenne tehdä töitä, Anttila summaa.

TULO KULMIA Uusi opas on ilmestynyt

”Kohti kokonaisvaltaista työhyvinvointia – Työkyvyn hallintamalli” Oppaassa kuvataan Turun kaupungin työkyvyn hallintamallin käyttöön liittyvä toimintatapa, jolla huolehditaan työntekijöiden työkykyongelmien varhaisesta tunnistamisesta, tukitarpeiden puheeksiottamisesta, tuen antamisesta ja seurannasta sekä työhön paluun tuen toimintamallista. Opas ohjaa toimintamallin käyttöön vaihe vaiheelta ja sisältää muun muassa konkreettisia muistilistoja työkykyasioiden puheeksi ottamisen avuksi sekä työntekijän työkyvyn ylläpitämiseen liittyvistä velvollisuuksista ja oikeuksista. Opas on tarkoitettu kaikille kaupungin työntekijöille, esimiehille sekä työyhteisöille tueksi ja noudatettavaksi matkalla kohti kokonaisvaltaista työhyvinvointia. Opasta ja toimintatapaa on hyvä käsitellä yhteisesti esimerkiksi työpaikkakokouksissa. Opasta on jaettu kaupungin yhteisissä koulutustilaisuuksissa syksyn aikana. Sähköinen versio löytyy tällä hetkellä e-julkaisuna NeTkusta: Kehittäminen ja hanketoiminta > Hanketoiminta >Työkyvyn hallintamalli.

Teksti: Tapsa Ruusunen, Jyty Turku ry. Kuva: Hannu Waher

Turun ammattikorkeakoulu aiotaan yhtiöittää siten, että yhtiön toiminta alkaa vuoden 2013 alusta ja varsinainen liikkeenluovutus tapahtuu vuoden 2014 alusta. Yhtiöittämistä on selvittänyt työryhmä, jossa on ollut myös henkilöstön edustus.

Minne menossa, ammattikorkeakoulu?

uosikausia on jatkunut ammattikorkeakoulun siirtyily valtionlaitoksesta kunnalliseksi korkeakouluksi, väliaikaisesta vakinaiseksi ja Varsinais-Suomen AMK:sta Turun AMK:ksi. Nyt todennäköisesti ollaan pääsemässä taas yhteen ratkaisuun. Turun ammattikorkeakoulusta tulee itsenäinen yhtiö, jonka omistajia tulevat olemaan Turun ja Salon kaupungit – Turku ilmeisesti noin 91 prosentin ja Salo 9 prosentin osuudella. Yhtiö aloittanee toimintansa vuoden 2013 aikana, ja varsinainen liikkeenluovutus tai liiketoiminnan luovutus tapahtuu vuoden 2014 alusta.

Henkilöstön työtyytyväisyyteen kiinnitetään huomiota

Lisätietoja saa työkykykoordinaattoreilta Vuokko Puljujärvi-Seilalta ja Eva Antero-Jalavalta

Henkilöstön asemasta on neuvoteltu, ja ensi vuonna tullaan vielä jatkamaan neuvotteluja ja täydentämään ehtoja, joilla siirtyminen voisi tapahtua mahdollisimman hyvää henkilöstöpolitiikkaa noudattaen. Uskon, että tässäkin asiassa päästään hyviin tuloksiin. Miksi sitten pitää yhtiöittää? Siitä saamme ”kiittää” valtiovaltaa, joka tempoilevalla ammattikorkeakoulupolitiikalla on katsonut hyväksi sen, että ammattikorkeakoululaitosta pitää tehostaa, aloituspaikkoja vähentää ja rahoitusrakennetta muuttaa siten, että opiskelijoiden opintosuorituspisteet ja valmistuminen ovat määräävimmät mittarit rahoitusta myönnettäessä. Turun ammattikorkeakoulu on pärjännyt melko hyvin Kunta 10 -tutkimuksissa, mutta vielä on tekemistä työhyvinvoinnin saralla, jotta opiskelijat ja henkilöstö jaksaisivat parhaalla mahdollisella tavalla vastata huutoon työurien pidentämiseksi ja opiskeluai-

kojen lyhentämiseksi. Joku voisi välillä sanoa, että laadusta tinkimättä, pääasia että valmista tulee. Turun AMK:ssa on jo ryhdytty tositoimiin, jotta voitaisiin varmistaa sekä opiskelijoiden että henkilöstön tyytyväisyys rahoituksen kannalta hankalissa olosuhteissa. Erilaisia tehostamistoimia on jo aloiteltu, jotta mukava yhteisömme voisi jatkaa laadukasta ja perinteikästä toimintaansa yhtenä Suomen johtavista ammattikorkeakouluista. Yhteistyötä Satakunnan ammattikorkeakoulun kanssa jatkoselvitellään selvitysmiehen kautta, jotta koulutus saataisiin koko maakunnassa toimimaan kaikkien tarpeiden mukaisesti.

Valmistuneet Varsinais-Suomen elinkeinoelämän perustana Turun ammattikorkeakoulusta valmistuneet ovat erittäin hyvällä prosentilla jääneet Varsinais-Suomen elinkeinoelämän sekä tietysti sosiaali- ja terveyssektorin palvelukseen, unohtamatta tietenkään taide- ja kulttuuripuolen osaajia. Yksi suurista ja erittäin merkityksellisistä hankkeista ammattikorkeakoululla on Kupittaan kampus, joka tulee suunnitelmien mukaan syksyllä 2016 olemaan merkittävä ja vetovoimainen osaamisen ja elinkeinoelämän keskittymä. Toivokaamme, että Turun ja ammattikorkeakoulun talous kestävät, jotta saadaan huomattavia synergiaetuja tuova hanke menemään suunnitelmien mukaisesti. Nykyisistä AMK:n käytössä olevista tiloista se toisi ainakin Ruiskadun ja Sepänkadun toiminnot Kupittaalle.

Turun pualest

Joulu on jo ovella

Lahjat hankkimatta Ei hätää, sillä kaupungin omilta osaajilta löytyy paljon huipputuotteita, joulun ajan palveluita ja tapahtumia. Miltä kuulostaisi esimerkiksi rentouttava kasvohoito, lahjakortti Turun ravintolaelämyksiin tai soittorasia?

Turun ammatti-instituutti palvelee jouluun asti Aninkaisten koulutalo Aninkaisten Herkku • Jouluruokia ja -leivonnaisia on saatavilla 19.12.2012 asti. Myymälä avoinna maanantaista perjantaihin klo 10–17. • Joulumyyjäiset 20.12.2012 klo 12 alkaen. Aninkaisten Ravintola • Joululounas on katettuna 19.12.2012. Kattaukset ovat klo 11, 13 ja 17. Pöytävaraukset p. 02 2633 3161.

Kampaamopalvelut • Lahjakortti-ideoita, muun muassa kolmen kerran tehohoito hiuksille ja päänahalle 25 €. Ajanvaraus ja palvelutiedustelut 02 2633 3135. Kosmetologipalvelut • Lahjakortti-ideoita, muun muassa kaksi tuntia kestävä täydellinen kasvohoito 30 €. Ajanvaraus 02 2633 3123 ja 02 2633 3135.

Opetusravintola Alabama Alabamassa tarjoillaan herkullista joululounasta 11.–21.12.2012 ma–pe klo 11–14. Ryhmille (min. 50 hlöä) myös erikseen sovittavana aikana.

Fendari myy tuotteitaan tänä vuonna VPK-talon joulumyyjäisissä 2.12. ja Suomen suurimmissa joulumyyjäisissä Turun Messukeskuksessa 9.12. Näiden tapahtumien jälkeen tuotteita voi ostaa Fendarista, Amiraalistonkatu 6.

Reissupussi 6€ Muistikirja 7€

Minilokerikko 8 €

Soittorasia 8€

Muista myös nämä Lahjakortit Turun filharmonisen orkesterin konsertteihin, Turun konserttitalon tapahtumiin ja Turun Kaupunginteatterin esityksiin. Lahjakortteja voi ostaa Kaupunginteatterin lippumyymälästä tiistaista lauantaihin klo 12–19, p. 02 262 0030, ja Lippupalvelun toimipaikoista ympäri Suomen. Turussa lahjakortteja myyvät Stockmann ja Sokos Wiklund. Lippupalvelun verkkopalvelu www.lippupalvelu.fi palvelee ympäri vuorokauden.

Turun pualest

Loput Turku 2011 -tuotteet myydään pois erikoishinnoin, esimerkiksi: Naisten ja miesten soft shell -takit 42,50 €, hupparit 32,50 € Vauvabodyt 19,90 € ja pipot 13,90 € Hetki-lasinalussetti, kotimaista laatukäsityötä, 19,90 € Kaikki tuotteet: www.turku2011shop.fi

2012

marinoituja silakkapihvejä kananmunia Savustettua lohta ja tartarkas tiketta Graavattua lohta ja sinappik astiketta **** Paahtopaistia, hillottua punasip ulia Marinoitua punajuurta Pikkukurkkuja **** Rapusalaattia, valkosipuli-öljyk astiketta Sienisalaattia, sipulia ja smetana a Rosollia ja punajuurikerma a **** Lipeäkalaa ja valkokastiketta Kylmää sinappihunnutett ua joulukinkkua, kotisina ppia Lanttulaatikkoa sekä imelletty ä perunalaatikkoa Maksalaatikkoa Keitettyjä perunoita Joululeipiä ja voita Brie-juustoa ja viikunahilloketta Sekahedelmäkeittoa ja vaniljake rmaa Piparkakku- kanelimoussea Kahvi 25 € Tarjoilemme joululounasta 11.12.–2 ryhmille myös erikseen sovittava 1.12. ma–pe klo11–14, na aikana, minimi 50 hlöä www.turkuai.fi/alabama

Nuorten työpaja Fendarista uniikit käsityöt

Paperimassarasia 10 €

ALABAMAN JOULULOUNA S Rapusilakkaa, sinappisilliä,

 ravintola.alabama@turk

uai.fi  puh. 02 2633 3430

Levylaukku 10 €

ja pullat leipomatta? Turku Touringista makuelämyksiä ja kulttuurituotteita Food Walk -kortti 35 €

Turku Card 21–45 €

Turku Food Walkilla olet paikallisen ruokakulttuurin ytimessä. Aurajoen rannalla kulkevalta reitiltä löydät aidosti paikallisia ravintoloita, jotka tarjoavat upeimpia turkulaisia makuja. Food Walk -kortin ravintolat: taidekahvila CaféArt, ravintolat Pinella, Rocca ja Smör sekä Laivaravintola Svarte Rudolf. Etukortti sopii mainiosti omatoimiseen ruokamatkailuun ja lahjaksi, ja se on voimassa elokuusta huhtikuuhun.

Pääset maksutta lähes kaikkiin museoihin sekä Turku Sightseeing -kiertoajelulle ja matkustat maksutta paikallisliikenteen busseilla. Saat myös rahanarvoisia etuja monissa kohteissa, kuten hotelleissa, ravintoloissa, liikkeissä ja risteilyillä.

Turku 2011 Flashback 20 € Upea valokuvakirja kulttuuripääkaupunkivuodesta.

Kuva: Siiri Huttunen

Turku in Colours 15–25 € Sisustusjulisteita ja -kasseja erivärisistä kauniista turkulaisista rakennuksista.

Kiss my Turku -tuotteet 7,50–20 €

i 9,50 €, T-paita 10 €, kenkäpuss €, 0 matkalaukkuvyö 7,5 muistikir ja 10 € ja u 20 €. toilet ti- ja unisex-laukk

Osa tuotteista on saatavilla sekä verkkokaupasta että Turku Touringin matkailuneuvonnasta, osa ainoastaan matkailuneuvonnasta. Lisätietoja: www.turkutouring.fi/shoponline, p. 02–262 7670. Verkkokaupasta ostetut tuotteet on mahdollista lähettää suoraan myös lahjan saajalle.

Vanhan Suurtorin joulumarkkinat Vanhan Suurtorin joulumarkkinat jatkuvat vielä 15.–16.12. klo 11–17. Jouluisissa myyntikojuissa on tarjolla käsityöläisten taidokkaita tuotteita ja jouluherkkuja. Markkinakojujen lisäksi tori täyttyy jouluisista esityksistä, maittavista makupaloista ja glögin tuoksusta sekä musiikista. Kuvat: Irene Pendolin

Turun pualest

AMMATTILAISTEN VINKKI Teksti: Virpi Lummevuo | Kuvat: Ida Stenholm

Oikein huollettu ilmalämpöpumppu pienentää sähkölaskua

ämmitysenergian kallistuttua on moni omakotiasuja miettinyt uusia ratkaisuja asumiskulujensa pienentämiseksi. Yksi ratkaisuista on ilmalämpöpumppu, jonka avulla voidaan tarpeen mukaan joko lämmittää tai viilentää kodin sisäilmaa. Energiakuluihin on laskettu sen avulla saatavan jopa 30–40 prosentin säästöjä. Ilmalämpöpumppuja onkin asennettu koteihin kiihtyvää tahtia, ja suosio ei ole loppumassa. Pumpun asennus- ja huoltotyöt kuuluvat kylmälaiteasentajalle, mutta pienet, toistuvat huoltotoimet ovat jokaisen asujan itsekin tehtävissä. Turun ammatti-instituutin Peltolan koulutalossa kylmätekniikkaa opettava Juha Vanhatalo antaa ammattilaisen vinkit joka kodin ilmalämpöpumppuhuoltoihin.

Vinkki 1: Kunnon koekäyttö ennen lämmityskauden alkua Syksyllä ennen lämmityskauden alkua on syytä kokeilla, että laite todellakin tuottaa lämpöä. Mikäli vikaa ilmenee, tarvitaan huoltomiehen apua. Asukas ei saa omin päin esimerkiksi lisäillä koneeseen kylmäainetta.

Vinkki 2: Sisäyksikön suodattimet pitää puhdistaa Juha Vanhatalo muistuttaa, että sisäyksikön suodattimien puhdistaminen on erityisen tärkeää. Puhdistus on yksinkertaista: suo-

Kylmätekniikan opettaja Juha Vanhatalo antaa vinkit ilmalämpöpumpun huoltoon.

Turun pualest

dattimen voi imuroida, puhaltaa puhtaaksi tai jopa pestä. Suodattimen takaisinlaitossa on kuitenkin syytä olla huolellinen. Puhdistus tulisi tehdä vähintään kolme kertaa vuodessa. Hyvä muistisääntö on, että suodatin puhdistetaan syksyllä ennen lämmityskauden alkua, talven mentyä maalis– huhtikuussa sekä siitepölykauden jälkeen. Joissakin kodeissa puhdistus on syytä tehdä tätäkin useammin. Esimerkiksi kotieläimet ja nukkaiset matot aiheuttavat omat haasteensa ilman puhtaudelle. Puhdistamattomat suodattimet eivät toimi täydellä teholla, ja ne voivat kasvattaa sähkölaskua. Pahimmassa tapauksessa likainen suodatin heikentää sisäilman laatua.

Vinkki 3: Ulkoyksikkö on myös syytä tarkastaa

ottaa yhteys huoltoliikkeeseen. Todennäköisesti edessä on silloin laakereitten vaihto. Talvella ulkoyksikön ympärille voi kertyä jäätä. Jään tulisi kuitenkin automaattisulatuksen ansiosta sulaa pian pois. Jos näin ei tapahdu, on jälleen aika kutsua huoltomies kylään. Energiahyöty jää vähäiseksi, jos ulkoyksikkö peittyy jäähän.

Vinkki 4: Tippaputki on pidettävä auki Syksyisin ja keväisin on hyvä tutkia myös tippaputki. Toisinaan hiiret tekevät pesän letkuun ja tukkivat tippaputken. Putken tilanteen voi tarkistaa vaikkapa puhaltamalla siihen ilmaa tai katsomalla, että putkesta todellakin tulee kondenssivettä. Putkea voi koettaa itsekin puhdistaa.

Ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö kaipaa myös asukkaan valvovaa silmää. Laitetta ei saa mennä omin päin availemaan. Kannattaa kuitenkin kurkkia, ettei koneeseen ole joutunut esimerkiksi puiden lehtiä. Myös ulkoyksikköä voi puhdistaa imuroimalla ja puhaltamalla. Näin on syytä tehdä ainakin kolme kertaa vuodessa samalla kun tekee sisäyksikön huoltotyöt. Tukkeutunut laite kasvattaa sähkölaskua ja pahimmillaan hajoaa. Ulkoyksikön tarkastelussa kannattaa luottaa myös kuuloaistiin. Mikäli laite pitää vierasta ääntä, rämisee tai vapisee, tulee

Asennus on mahdollista myös opiskelijatyönä

Ilmalämpöpumppuja asennetaan myös opiskelijatyönä. Kolmannen vuoden opiskelijat Toni Saarinen (vas.) ja Henry Saaresranta koneen kimpussa.

Oikein huollettuna ilmalämpöpumppu auttaa pihistämään energiakuluissa. Toni Saarinen tarkistaa laitteen ulkoyksikköä.

Turun ammatti-instituutin opiskelijat asentavat asiakkaille tilauksesta ilmalämpöpumppuja. Juha Vanhatalo muistuttaa, että oppilaitos ei ole varsinainen asennusliike, vaan työtä tehdään oppimisen vuoksi. Nuoria, tulevia ammattilaisia voi kysellä asennustöihin Peltolan koulutalosta. Asiakastöitä vastaanotetaan mahdollisuuksien mukaan. Kysy lisää: Juha Vanhatalo, p. 040 350 5392.

SVENSK RESUMÉ Översättning: Marita Pettersson

Fritiden är den gemensamma nämnaren inom den nya sektorn

Fyra årtionden

llt började i juni 1968, då en studerande vid Åbo universitet med nationalekonomi som huvudämne började sitt arbete som sommarvikarie på intressekontoret, nuvarande personalkassan. Arbetet innebar varierade uppgifter som byråfunktionär, vaktmästare och bud. I arbetskarriären har därefter ingått ett kvartssekel som planeringschef och ekonomidirektör, drygt tio år som förvaltningsdirektör och kanslichef och nu de sista nästan två åren som biträdande stadsdirektör. Många viktiga frågor är för tillfället aktuella eller kommer snart att bli det. Stadens verksamhetsmodell och organisationsutveckling, reformen av kommunstrukturen, upprätthållandet och utvecklandet av servicen i en akut situation med problem att balansera ekonomin samt styrningen av verksamheten och ekonomin och strategiarbetet förutsätter innovativitet och rent av svåra beslut av dem som fortsätter arbetet. En mycket stor del av stadens tjänsteinnehavare och arbetstagare kommer att gå i pension under de närmaste åren. Med pensioneringen försvinner oberoende av arbetsuppgift en stor mängd praktiska kunskaper

och erfarenheter. Att förmedla de väsentliga delarna i denna kompetens till dem som fortsätter arbetet och i synnerhet till de nya anställda som rekryteras är viktigt, eftersom inte ens goda teoretiska kunskaper eller på annat håll inhämtad erfarenhet helt och hållet kan kompensera den lokala erfarenheten. Det är inte fråga om att verksamheten borde fortgå på samma sätt som hittills, utan om att dessa erfarenheter är till nytta i många praktiska frågor och vid förändringsprocesser. Jag har varit i den lyckliga ställningen att jag har fått arbeta med många förtroendevalda och arbetskamrater. Jag har upplevt att samarbetet och växelverkan har varit givande och skett under trevliga former. Jag riktar ett tack till alla för gott samarbete och jag önskar dem som fortsätter med arbetet uthållighet och framgång i de arbetsuppgifter som väntar och som innebär en stor utmaning. Kom ihåg att lyssna på varandra och att respektera varandras tankegångar, även om ni inte är av samma åsikt. Jouko K. Lehmusto

Ny handbok om helhetsmässig arbetshälsa

andboken ”Kohti kokonaisvaltaista työhyvinvointia – Työkyvyn hallintamalli” presenterar Åbo stads verksamhetsmodell för frågor kring de anställdas arbetshälsa. Verksamhetsmodellen är inriktad på att problem med arbetsförmågan ska identifieras i ett tidigt skede, behovet av stöd ska tas upp till diskussion, olika stödformer ska anvisas och följas upp och stöd ska ges vid återkomst till arbetet efter frånvaro. Handboken ger steg för steg anvisningar om hur verksamhetsmodellen ska tillämpas i praktiken och den innehåller bl.a. konkreta kom-ihåg-listor för hur olika ärenden i anslutning till arbetshälsan ska tas upp till diskussion samt skyldigheter och

rättigheter vid bedömning av en anställds arbetsförmåga. Handboken är avsedd för alla anställda, chefer och arbetsplatser inom staden och den är avsedd som ett stöd på vägen mot en helhetsmässig arbetshälsa. Det lönar sig t.ex. att ta upp handboken och verksamhetsmodellen till diskussion på arbetsplatsmötena. Under höstens lopp har handboken delats ut vid stadens gemensamma utbildningar. Handboken finns i elektronisk form på NeTku: Kehittäminen ja hanketoiminta > Hanketoiminta > Työkyvyn hallintamalli. Ytterligare information ger koordinatorerna för arbetshälsofrågor Vuokko Puljujärvi-Seila och Eva Antero-Jalava.

Enligt stadens nya verksamhetsmodell kommer fritidssektorn att inleda sin verksamhet 1.1.2013. Sektorn är helt ny och den bildas av den nuvarande kulturcentralen, idrottscentralen och ungdomscentralen. Vid årsskiftet kommer fritidssektorn att omfatta 932 personer, vilkas huvudsakliga arbete t.ex. kan bestå av att sammanställa en utställning, sköta gräsplaner eller organisera arbetsverkstäder. De olika förvaltningarna har kulturer som i mycket avviker från varandra och de slår nu ihop sina påsar som ett resultat av det utvärderingsarbete som fullmäktige redan efterlyste 2007. – Det som är bra i reformen av förvaltningsmodellen är att organisationen blir plattare och matrismodellen tas i bruk. Jag är övertygad om att båda dessa faktorer i hög grad kommer att strömlinjeforma organisationen och att effektivera arbetet och behandlingen av olika ärenden. En förändring innebär alltid utmaningar, konstaterar sektordirektören för fritidssektorn Minna Sartes. I verksamhetsmodellen är det inte enbart fråga om en sammanslagning av förvaltningen, utan servicekonceptet planeras med inriktning på kunderna och verksamhetskulturen utformas enligt dagens krav. – Nu har vi en bra möjlighet att lära oss något nytt och att samarbeta med våra nya samarbetspartner. Vi kan också hitta nya infallsvinklar. Den nya verksamhetsmodellen är tydlig t.ex. när det gäller ansvarsfrågorna, säger direktören för ungdomsväsendet Annina Lehtiö-Vainio, som under innevarande år har lotsat personalen genom organisationsförändringen. – Det avgörande i fråga om förändringen är att vi tillsammans ska lyckas skapa en positiv, förtroendefull och öppen laganda. Själv tror jag mycket starkt på detta, försäkrar idrottsdirektör Arto Sinkkonen. Turun pualest

M Itella Oyj

Energiatehokkuus alkaa omasta työpisteestä Teksti ja kuva: Marja Tommola Paikka: Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ekotukihenkilöt: Miika Meretoja ja Virpi Laine Työntekijöitä: 165

Ympäristö- ja kaavoitusviraston ekotukihenkilö Miika Meretoja kävi ekotukikoulutuksen jo ensimmäisten joukossa yli vuosi sitten ja Virpi Laine tämän vuoden keväällä. Tästä syystä ympäristöja kaavoitusvirastossa on monissa asioissa edistytty melkoisesti.

elikerroksisessa Puolalankadulla sijaitsevassa virastossa oli havaittu epäkohta: monien valokatkaisinten merkkivalot eivät toimineet, jolloin ei voinut tietää, mitkä valot olivat päällä. Yhdessä kerroksessa on monen toimiston tiloja, monta kymmentä metriä käytäviä ja valokatkaisijoita eri puolilla taloa. – Yksinkertaisella polttimoiden vaihdolla saatiin homma toimimaan. Katkaisinpaneelien päälle on teetetty kartat, joista näkee mihin mikäkin katkaisija vaikuttaa. Enää ei tarvitse arpoa tai jättää valoja sammuttamatta siksi, ettei tiedä mitä nappia tulisi painaa, Miika kertoo. Samalla syntyi keskustelua valaistuksen kello-ohjauksesta, ja automaattista valojen sammuttamista päätettiin yhteistuumin aikaistaa useita tunteja. Tämäkin saatiin yhteistyössä kiinteistöpalveluiden kanssa toteutettua niin, että käytävävalot sammuvat automaattisesti kello 18.00. Virastossa on myös monista loisteputkivalaisimista poistettu toinen putki. Valaistus on silti täysin riittävä ja tarkoituksenmukainen työtehtäville. Lisäksi tämän vuoden aikana on tapahtunut jälleen suuri edistysaskel. – Jos parkkihalleissa palavat valot yötä päivää, jopa kolmannes viraston valaistussähköstä saattaa mennä muutaman virkaauton valaisemiseen. Nyt Tilaliikelaitos onkin tekemässä parkkihallissamme pilottia, jossa yhden osan loisteputket on vaihdettu LED-putkiin. Energiankulutus on vähentynyt mittauksen mukaan neljänteen osaan, vaikka valaistusvoimakkuus lisääntyi. Jos LED-putket myös kestävät käytössä,

Miika Meretoja tutkii, miten ohjeistusta on osattu noudattaa.

voidaan kenties muissakin kohteissa siirtyä niihin ja säästää samalla sekä energiaa että rahaa, Miika kertoo. Ympäristö- ja kaavoitusvirastossa tehtävällä suunnittelutyöllä on merkittävä vaikutus energiatehokkuuteen. Niiden vaikutuksiin suhteutettuna toimistojen turhien valojen sammuttelu voi tuntua varsin pieneltä asialta. – Kestävien valintojen pitää näkyä kaikessa toiminnassa. Ollakseen uskottava täytyy elää niin kuin opettaa, Miika toteaa.

vähentää myös paperin kulutuksen määrää, ja sen seuraaminen on yksi virastossa toteutettava toimenpide. – Kaipa sähköinen työtapa alkaa hiljalleen jalansijaa saada, sillä kopiokoneiden skannausominaisuudet ovat viime aikoina puhuttaneet enemmän kuin tulostus. Nyt on päivitetty tietokoneita Windows 7 -maailmaan, ja ilahduttavan moni on kaivannut ensin tuttua pikakuvaketta skannauskansioon ja vasta paljon myöhemmin tulostinajuria.

Aktiivisesti mukana Sähköistä viestintää Ympäristö- ja kaavoitusviraston ekotukitoiminnan lähtötilannekartoituksesta valittiin kehitettäviksi toimenpiteiksi muun muassa videoneuvottelumahdollisuuksien lisääminen ja sisäinen viestintä sähköpostin ja intranetin avulla. – Toimenpiteiden toteutumista seurataan konkreettisesti laskemalla etäkokoukseen osallistuneet, ja viraston sisäisten ryhmäsähköpostien määräkin on helppo laskea kuukausitasolla. Totta kai toimintaa pitää tukea ja siihen pitää kannustaa. Eivät ihmiset automaattisesti ala vain toimimaan tietyllä tavalla, kun asiasta kerran mainitaan toimistopalaverissa, Miika painottaa. – Kaikille halukkaille on pyritty mahdollistamaan videoneuvottelujen opettelu ja esimerkiksi Lync-koulutusta. On ihan konkreettisesti opeteltu vaikkapa pikaviestinnän käyttöä ”juttelemalla” naapurihuoneisiin. Kannustuksella on ollut ainakin jotain vaikutusta, sillä koko virastolle lähetettyjen sähköpostien määrä on jo kasvanut 50 prosenttia. Sähköisen viestinnän lisääminen

Turun Ekotuki on järjestänyt vierailuja eri kohteisiin, kuten Kakolan jätevedenpuhdistamoon, Turun vesilaitokselle ja Topinojan jätekeskukseen. Vierailujen ohessa on yleensä käyty myös tutustumassa johonkin ekotukikohteeseen, kuten Portsan Kehräkotiin tai Kuuvuoren päiväkotiin. Miika on ollut aktiivisesti mukana näissä kaikissa. Miika toimii ympäristönsuojelutoimiston alaisuudessa ilmansuojeluasiantuntijana. Hän on myös ollut järjestäjänä yhdessä vierailussa. – Kävimme ekotukiporukalla tutustumassa Kauppatorilla sijaitsevaan ilmanlaadun mittausasemaan. Tutustuimme myös silloin tähän virastorakennukseen ja esimerkiksi kellarin jätehuoneeseen, jossa on hauskat Ilkka Heilän piirtämät B. Virtasen lajitteluohjeistukset. Vierailujen kautta näkee asiat vähän eri vinkkelistä toiminnan tasolla, ja kokonaisuus hahmottuu silloin paljon paremmin. Samalla syntyy jatkuvasti aivan uudenlaista yhteistyötä, jonka vaikutukset alkavat pikku hiljaa näkyä, Miika arvioi.