turkuposti åboposten
l
1 2011
Turun pääkaupunkivuosi alkaa!
L I I T E : Kohtaamisia – kulttuuria Turussa
l
6 2010 Hyvät turkulaiset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 Bästa åbobor . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 Kulttuuria kaikille ja kaikkialla . . . . . . . . . . . . 3 Festen börjar!. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 Juhlat alkavat! . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 Lentoon kaikkien turkulaisten voimin. . . . . 5 Logomosta löydät kulttuurin joka päivä. . . 6 Logomo Café tarjoilee nautintoa kaikille aisteille. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 Näyttelyvieras pääsee mukaan peliin . . . . . 7 Future Circus – kymmenen päivää elävää sirkusta keskellä Turkua. . . . . . . . . . . . 7 Karita Mattila esiintyy Turussa elokuussa. . 8 Kulttuuria kaikkialla Varsinais-Suomessa. . 8 liite: KOHTAAMISIA – KULTTUURIA TURUSSA Sandaalipolkujen pitkä tie Turkuun. . . . . . . 9 Shawn Decker – soivan saunan säveltäjä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 Seniorikortti sykähdyttää nyt myös kulttuurilla. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 Kuntosalilta taidenäyttelyihin . . . . . . . . . . . 10 Yösairaanhoitajajille turvarannekkeet. . . . 11 Vanhan Suurtorin alue halutaan nähdä elävänä. . . . . . . . . . . . . . . . . 11 Nukkumajoen kämppä tarjoaa Lapin taikaa nuorille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 Puhtaampia vesistöjä kuivakäymälöillä . . 12 Haku kouluihin Wilman kautta. . . . . . . . . . . 13
Hyvät turkulaiset, Vuosi 2011 on alkanut, täynnä mahdollisuuksia kokea tätä ainutlaatuista suomalaista kaupunkia Turkua uudella tavalla. Turun vuosi Euroopan kulttuuripääkaupunkina on tarkoitettu kaikille.
Vuoden uusturkulainen ja monikulttuurisuusteko haussa. . . . . . . . . . .13 10–vuotias Kupittaan lukion ICT-linja sai erityislukioluvan . . . . . . . . . . . . 13 Megalomaaniset vanhojen tanssit Turkuhallissa helmikuussa. . . . . . . . 14 Kulttuurivinkit. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 Wattitalkoot etsii vapaaehtoisia . . . . . . . . . 16 Sosiaali- ja terveystoimen palvelut yksiin kansiin. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 All service inom social- och hålsovården har samlats i en och samma pärm . . . . . . . 16 Pieneläinpäivystys muuttuu maakunnalliseksi vuoden alusta. . . . . . . . . 16 Jouren för smådjur ändras till att omfatta hela landskapet från början av året. . . . . . 16
turkuposti • åboposten JULKAISIJA/UTGIVARE
Turun kaupunki Osoite/Adress Yliopistonkatu 27, 20100 Turku E-mail turkuposti@turku.fi Vastaava päätoimittaja/Ansvarig chefredaktör
Seppo Kemppainen, seppo.kemppainen@turku.fi Päätoimittaja/Chefredaktör Hannu Waher, hannu.waher@turku.fi, puh. 2627 254 Taitto/Layout Mainostoimisto Dimmi Oy Paino/Tryckeri Hansaprint Oy Paperi/Paper Solarispress 60 g Painosmäärä/Upplaga 116 000 kpl Jakelu/Distribution Itella Oyj Seuraava numero Seuraava numero ilmestyy viikolla 12 (21. – 25.3.). Aineiston deadline 25.2.
ISSN 1798-4661
2
Tänä vuonna kukkii kulttuuri asukkaiden ja yritysten pihoilla. Se näyttäytyy yllätyksinä kaduilla ja kujilla. Taide ja liikunta lyövät kättä Kulttuurikuntoilun keskuspuistossa Aurajoen rannoilla. Jalkapallo on näyttelyn aiheena Logomossa ja uudet perunat esittäytyvät Neitsytperunafestivaalilla. Vanhainkodeissa asukkaat ja henkilöstö tekevät asukkaiden kulttuurisuunnitelmia. Runomuotokuvia kirjoitetaan. Oopperat, musikaalit, konsertit ja klubi-illat soivat. Teatteri ravistelee ja tanssi nostaa; katutaide elävöittää ja nukketeatteri naurattaa. Ja sirkus tekee kaikkea tätä. Turku 2011 on kulttuuria arjessa. Vuosi on myös suuria elämyksiä ja yhteistä kokemista. Vuotta rakentavat tuhannet ihmiset yhdessä, kymmeniä tuhansia varten. Euroopan kulttuuripääkaupunki on kansainvälinen tuotekuva, brändi joka koetaan myönteisesti ja jota arvostetaan. Siksi maailman suurissa tiedotusvälineissä kirjoitetaan ja puhutaan Turusta, joka on Euroopan kulttuuripääkaupunki yhdessä Tallinnan kanssa vuonna 2011. Meillä on ainutkertai-
nen mahdollisuus tehdä Turku tunnetuksi hyvänä kaupunkina elää, opiskella, tehdä työtä ja vierailla. Tämä mahdollisuus tuskin toistuu. Se on nyt. Kulttuuripääkaupunkivuoden avaa vaikuttava show alkuiltana lauantaina 15. tammikuuta. Se kuuluu sarjaan suuria yhteisiä ponnistuksia ja kokemuksia. Tekijöinä on tuhansia turkulaisia ja paikalle odotetaan yli 20 000 ihmistä. Jos itse et pääse paikan päälle, voit nähdä esityksen kodissasi. MTV3 lähettää sen suorana lauantai-iltana kello 18-19. Mutta elävä esitys on tietysti aina jotain muuta… Kulttuuripääkaupunkia rakennetaan eurooppalaisille, kaikille suomalaisille ja varsinaissuomalaisille, mutta ennen kaikkea teille ja teidän kanssanne turkulaiset. Tehdään tästä unohtumaton vuosi, joka kantaa hedelmää vielä kauas eteenpäin. Cay Sevón
toimitusjohtaja • Turku 2011 -säätiö
Bästa åbobor, År 2011 har börjat. Året är fullt av nya möjligheter att uppleva Åbo, en enastående stad i Finland. Åbo kulturhuvudstadsår är till för alla. I år blommar kulturen på gårdar hos invånare och företag. Den bjuder på överraskningar på gator och gränder. Konst och motion samsas i Centralparken för kulturmotion på Aura ås stränder. Fotbollen är tema för en utställning på Logomo. Årets första potatis spelar huvudrollen på Nypotatisfestivalen. Invånare och personal på ålderdomshem gör tillsammans individuella kulturplaner för invånarna. Det skrivs poesiporträtt. Musiken ljuder på operor, musikaler, konserter och klubbkvällar. Teatern omskakar och dansen lyft; gatukonsten livar upp och dockteatern roar. Och cirkusen gör allena allt det här. Åbo2011 är kultur i vardagen. Men året innebär också stora och gemensamma upplevelser. Året byggs upp av tusentals mänskor, för tiotusentals. Europas kulturhuvudstad är ett internationellt varumärke
som upplevs positivt och uppskattas. Därför skrivs och talas det i världens stora medier om Åbo som Europas kulturhuvudstad tillsammans med Tallinn år 2011. Vi har en enastående chans att göra Åbo känt som en stad där det är bra att leva, studera, arbeta och som är värd att besöka. Chansen kommer knappast att upprepas. Den är nu. Kulturhuvudstadsåret inleds med en imponerande show på lördagskvällen den 15 januari. Den tillhör serien stora gemensamma ansträngningar och upplevelser. Flera tusen åbobor medverkar och som publik väntas över 20 000 människor. Om du inte själv kan vara på plats kan du följa med showen hemma. MTV3 direktsänder föreställningen på lördagskvällen klockan 18-19. Men en föreställning live är givetvis alltid någonting annat… Kulturhuvudstaden är uppbygd för européer, alla finländare och invånare i Egentliga Finland, men framför allt för er åbobor och tillsammans med er. Låt oss göra det här till ett oförglömligt år, som bär frukt långt framöver. Cay Sevón
verkställande direktör • Stiftelsen Åbo 2011
Kulttuuria kaikille ja kaikkialla
Turun kulttuuripääkaupunkivuodesta pääsee iloitsemaan monella tavalla, eikä sen vaikutus lopu vuoteen 2011. Punaiset pallot bussien ja roskisten kyljissä ovat varmasti osuneet jokaisen kaupunkilaisen silmiin. Katukuvassa nähdään paljon muutakin kulttuurista muistuttavaa, kun vuosi 2011 alkaa ja ohjelmahankkeet pääsevät kunnolla käyntiin. Kulttuuripääkaupunkivuosi näyttää, että kulttuuria tapahtuu muuallakin kuin kulttuurilaitoksissa. Sitä putkahtelee esiin yllättävistä suunnista, kuten terveyskeskuksista, joissa lääkärit jakavat pääsylipuiksi vaihdettavia kulttuurireseptejä kulttuuripääkaupunkivuoden tapahtumiin. Moni hanke perustuu kulttuurin jalkauttamiseen ihmisten keskelle. Esimerkiksi Turku 365 on julkiseen tilaan sijoittuva kaupunkitaidekokonaisuus, jonka 130 teosta voi kokea täysin ilmaiseksi vaikkapa bussissa tai kassajonossa. Ilmaisia elämyksiä on runsaasti etenkin Aurajoella ja kesällä. Kulttuuripääkaupunkivuoden avajaiset tammikuussa ovat ensimmäinen avoin jokirannan suurtapahtuma, mutta kesällä on luvassa esimerkiksi tanssia, ilmaakrobatiaa ja konsertteja, ohjelmajohtaja Suvi Innilä kertoo. Tapahtumat laajenevat myös keskustan ulkopuolelle. Lähiöön voi lähteä kuin pienelle matkalle. Taiteilija naapurina -hanke ja Kaupunginosaviikot houkuttelevat tutustumaan lähiöihin uusin silmin. – Kaupunginosaviikot nostavat vuoron perään Turun kaupunginosia muun Turun ja samalla Euroopan valokeilaan, Innilä sanoo.
Oopperaa ja suuria konsertteja Kulttuuripääkaupunkivuoden luonteeseen kuuluvat myös suurtuotannot, joiden toteuttamiselle juhlavuoden tuki on tärkeä. Turkulaissyntyinen oopperan maailmantähti, sopraano Karita Mattila esiintyy elokuussa Turun linnan puistossa yhdessä basso Matti Salmisen ja tenori Jorma Silvastin kanssa. Linnan pihalla voi seurata loppukesällä kahtakin eri oopperaa, kun 1600-luvun merirosvoseikkailu Opera d’Alvilda in Abo sekä noitavainojen ajan Turkuun sijoittuva kansanooppera Henrik ja Noitavasara saavat ensiiltansa. Turun kaupungin tilausteos, marraskuussa maailman ensi-iltansa saava Eerik XIV tuo oopperan Logomon teollisuushalliin näyttävänä suurtuotantona. Logomossa vierailee teoksellaan Borrowed Light myös nykytanssin huippunimi Tero Saarinen Company, yhdessä maailmankuulun van-
han musiikin kokoonpanon The Boston Cameratan kanssa. Logomon näyttelytiloissa nähdään esimerkiksi Kiasman tuottama kokonaisuus kahdesta Suomessa ennen näkemättömästä videotaideteoksesta. Eija-Liisa Ahtilan teos Missä on missä? on esillä alkuvuoden ajan; loppuvuodeksi tilan valtaa englantilaisen Isaac Julienin teos Small Boats.
Huomion arvoa on vaikea mitata Laajasta tarjonnasta todennäköisesti jokainen löytää jotain sopivaa. Jos perinteinen korkeakulttuuri ei kiinnosta, löytyisikö oma tapa osallistua mäkiautokisoista tai kulttuuria ja liikuntaa yhdistävästä Kulttuurikuntoilun keskuspuistosta? Taidetta pääsee tekemään myös omin käsin moniin hankkeisiin kuuluvissa työpajoissa. Osa kulttuuripääkaupunkivuoden teoksista jää kaupunkikuvaan pysyvästi. Esimerkiksi Savi kaupungissa -hanke kaunistaa kaupunkia muuttamalla Puutorin ilmastointirakennelman, Kupittaan puiston sähkönjakelu-
Festen börjar! Kulturhuvudstadsåret i Åbo börjar med en ståtlig invigningsfest invid Forum Marinum och Wärtsilä-varvet lördagen 15.1.2011. kl. 18.15. Kärlekssagan Å ena sidan, å den andra bjuder åboborna bl.a. på pyroteknik, fyrverkeri,dans och luftakrobatik. Bakom föreställningen står den berömda brittiska gruppen Walk the Plank med 500 körsångare och ca. hundra andra artister som förstärkning. I showen medverkar sammanlagt över tusen åbobor. Invigningsfesten är ett av de största publikevenemangen under kulturhuvudstadsåret. Det är fritt inträde till evenemanget.
Slottsgatan avstängd, kom till fots Man kommer att förbereda sig på det stora evenemanget genom att vidta olika trafik- och säkerhetsarrangemang. Säkerhetschef för Åbo2011 Esa Pärnä berättar att föreställningen kan ses bättre om man står på andra sedan ån, dvs. framför Forum Marinum. Om platsen blir full med folk så kan man också följa föreställningen via en jättescreen på Varvstorget. – Slottsgatan stängs av för privat trafik från klockan 17.
rakennuksen ja Vaakahuoneen viereisen vedenpumppaamon valaistuiksi keramiikkataideteoksiksi. Monien kulttuuripääkaupunkivuoden tapahtumien näyttämö Logomo palvelee kulttuuri- ja konferenssipaikkana jatkossakin. Vuonna 2011 näyttely- ja esiintymistiloina toimivat siivet rakennetaan vuoden 2012 aikana vielä uusiksi; remontin aikana on käytössä nyt vielä rakenteilla oleva suuren keskihallin sali, johon mahtuu enimmillään 3500 katsojaa. Kulttuuripääkaupunkistatuksen tuoman huomion arvoa ei ole helppo mitata. Turku on jo ennen avajaisia saanut näkyvyyttä esimerkiksi matkailujuttujen kohteena. Turistit tuovat kaupunkiin rahaa ja työtä, kun ravintolaja majoituspalveluiden tarve kasvaa. - On mahdotonta sanoa etukäteen, mikä merkitys huomiolla on. Eräs tärkeä tavoitteemme on lisätä hyvinvointia kaupungissa kulttuurin avulla. Nekin tulokset nähdään vasta myöhemmin, Suvi Innilä sanoo. Teksti: Elina Teerijoki • Kuva: Perttu Saksa
Slottsgatan är då tillåten endast för bussar, taxibilar och bilar med ett invalidtillstånd eller ett särskilt tillstånd, betonar Pärnä. Det lönar sig att komma till fots längs Västra Strandgatan. Längs med gatan finns små programplatser. När man kommer till fots har man också möjlighet att lyssna på melodier från Symfonin Aura å. I ljudkonstnär Simo Alitalos verk ljuder t.ex. Arma Aboas svartkrutkanon, kyrkklockor och fartygsvisslor. Föreställningen med Walk the Plank tar ca. en halv timme. Därefter pågår festen på Logomo. Tillställningen på Logomo är avgiftsbelagd. Öppningsceremonin vid åstranden sänds också direkt på MTV3. Text: Matti Välimäki Program Lördagen 15.1
De ungas konst- och aktivitetshus Vimma: Öppet hus från kl. 14.00, Auragatan16 S:ta Katarina kyrka: Kammarmusikkonserten Tysta sånger kl. 15.00, Kyrkovägen 46 Gamla vattenpumpverket: På gamla vattenpumpverket avtäcks Karin Widnäs verk, Vid Västra Strandgatan kl. 16.30 Stranden av Aura å: Symfonin Aura å vid stranden av Aura å kl. 17.15–17.45 Invignigsshow Å ena sidan, å den andra Barnens lyktgrupper från Martinsbron och Varvstorget mot Forum Marinum från kl. 17.30. Walk the Plank: Å ena sidan, å den andra kl. 18.15 -18.50, framför Forum Marinum, Slottsgatan 72, Fritt inträde Logomo LogoMotion Turku 2011 Party kl. 19.00 The Brand New Heavies, Michael Monroe, Paleface, Hector, Tuomo med sin gäst Emma Salokoski, TSMO Big Band, Tommi Läntinen, Jukka Eskola Quintet, DJ Borzin samt 1827 Infernal Musical. Biljetter 35 € (vid dörren 40 €)
3
Kulkureitit ja pysäköinti
• bussilla Kauppatorilta bussi nro 1 • jalkaisin Läntistä Rantakatua • pysäköintitila 2500 autolle Artukaisissa Transpointin vanhalla terminaalialueella. Pysäköintimaksu sisältä meno-paluukuljetuksen Forum Marinumin alueelle.
LINNA
N K AT U
suljettu
15.1. klo
17-19 V allihaud a
Jokirannassa yleisöä opastavat 2011-liiveistä tunnistettavat vapaaehtoiset. n ka d u n
ja Saira
s hu o n e
e n ka d u
n välillä
, liikenn ev
Meritull
YLEISÖALUE
Kruunum
Crichtoninkatu
inkatu
kahvi
ain b
akasiinira
nta
Läntinen Rantakatu
Mitä, missä, milloin – ja miten sinne pääsee?
Juhlat alkavat! Turun kulttuuripääkaupunkivuoden suuri avajaisjuhla alkaa jokirannassa Forum Marinumin luona lauantaina 15.1.2011. Tällä puolen, tuolla puolen -niminen rakkaustarina lupailee turkulaisille muun muassa tulta, ilotulitusta, tanssia ja ilma-akrobatiaa. Esityksestä vastaa kuuluisa brittiläinen Walk the Plank -ryhmä vahvistuksenaan 500 kuorolaista sekä noin sata muuta esiintyjää. Shown toteutukseen osallistuu kaikkiaan toista tuhatta turkulaista. Avajaisjuhla on koko kulttuuripääkaupunkivuoden suurimpia yleisötapahtumia. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.
Linnankatu kiinni, kävellen perille Suureen yleisötapahtumaan varaudutaan erilaisilla liikenne ja turvallisuusjärjestelyillä. Turku 2011 -vuoden turvallisuuspäällikkö Esa Pärnä kertoo, että show näkyy parhaiten – tuolta puolelta – Forum Marinumin kentältä. Mikäli noin 30 000 katsojaa vetävä kenttä täyttyy, niin esitystä voi seurata myös Varvintorin ja kauppatorin jättiscreenien välityksellä. – Linnankatu suljetaan yksityisliikenteeltä kello 17 alkaen. Linnankatua saavat ajaa tällöin vain linja-autot, taksit ja inva-merkillä tai erillisellä luvalla varustetut autot, Pärnä painottaa. Yleisön kannattaa tulla paikalle Läntistä Rantakatua pitkin kävellen. Matkan varrella on myös pieniä esiintymispaikkoja, joissa on ohjelmaa. Lisäksi kävelijöille tarjoutuu mahdollisuus seurata Aurajokisinfonian säveliä. Äänitaiteilija Simo Alitalon teoksessa soivat esimerkiksi Arma Aboan mustaruutikanuuna, kirkonkellot sekä laivojen pillit.
Näihin juhliin pukeudutaan Tapahtuman turvallisuudesta vastaavat turvallisuus- ja pelastusalan ammattilaisten sekä palkattujen järjestysmiesten lisäksi myös esimerkiksi Turun, Maarian ja Paattisten sopimuspalokuntalaiset. Tämän lehden mennessä painoon tulevasta säästä ei ole vielä tietoa. Mutta hyvin todennäköistä on, että luvassa on kylmää – ja vieläkin kylmempää kuin mitä arvaisi. – Sekä Forum Marinumin kentällä että Varvintorilla myydään kuumaa juotavaa. Mutta koska jokirannassa esimerkiksi tuulee usein, niin kannattaa todellakin pukeutua tavallista lämpimämmin, Esa Pärnä muistuttaa. Walk the Plank -ryhmän esitys kestää noin puoli tuntia. Juhlat jatkuvat tämän jälkeen Logomossa, maksullisessa iltatilaisuudessa. Jokirannan avajaisjuhla nähdään myös suorana televisiosta MTV3-kanavalta. Teksti: Matti Välimäki
4
Kulmasta tietoa ja lippuja
Bussiyhteydet
Bussi 1 kulkee kauppatorilta satamaan 5 min. välein klo 17–18 sekä tihennetyin vuoroin kauppatorille päin esityksen jälkeen. Bussi pysähtyy Forum Marinumin kohdalla ja normaaleilla pysäkeillä.
2011 Kulmasta saa tietoa niin avajaisviikonlopusta kuin muustakin 2011-ohjelmasta. Turku 2011 -ohjelman useimpien maksullisten esitysten liput myy Lippupiste. Lippupisteen myyntipiste: 2011 Kulma, Kristiinankatu 1, avoinna ma-la klo 11–17.
Bussit 20 & 61 kauppatorilta Logomoon. LogoMotion Partyyn järjestetään nonstop bussikuljetus kauppatorilta lauantaina klo 19-22 ja paluukuljetukset klo 00-02.
www.turku2011.fi/liput & www.lippu.fi puh. 0600 900 900 (1,75 €/min + pvm)
Huom! maksuun on hyvä varata tasaraha tai bussikortti.
busseilla
ja takse
illa.
screen avajaisten seuraamista varten
screen
(Katkelma kulttuuripääkaupungin laulusta ”Puhalla matkaan”, sanat Emma Puikkonen ja Mark Murphy)
Pian tämä kulttuuripääkaupungin laulu puhalletaan matkaan Aurajoen rannoille. Avajaisjuhlassa sitä siivittää viisisataa laulajaa, jotka on koottu turkulaisista kuoroista. Hohtava vuosi saa lisäloistetta noin tuhannen koululaisen kantamista kynttilälyhdyistä. Topeliuksen koulun, Juhana Herttuan koulun, Steinerkoulun ja Normaalikoulun oppilaat ovat valmistaneet paperilyhdyt syksyn mittaan työpajoissaan. Lisäksi jokivarren avajaisjuhlan toteuttamiseen osallistuu satoja muita turkulaisia ja varsinaissuomalaisia. Oma tärkeä roolinsa on myös sopimuspalokuntien vapaaehtoisilla.
kahvi
Avajaisviikonlopun ohjelmaa:
Poika lentää kirkon tornista / yli kaupungin ja laivojen / hän leikkii, nauraa ja rakastaa... (”Puhalla matkaan”) Juntta
Perjantai 14.1
K A U P PAT O R I
Turun kauppatori: Ilkka Paloniemen Juntta -valotaideteoksen julkistus klo 16.00 Lauantai 15.1
Nuorten taide- ja toimintatalo Vimma, Avoimet ovet klo 14 alkaen Aurakatu 16 Katariinan kirkko: Kamarimusiikkikonsertti Hiljaisia lauluja klo 15. Kirkkotie 46 Vanha vedenpumppaamo: Karin Widnäsin Kimono –teoksen julkistus vanhalla vedenpumppaamolla, Läntisellä Rantakadulla (Sairashuoneenkadun pääty) klo 16.30 Aurajokisinfonia Aurajoen rannoilla klo 17.15–17.45
Lentoon kaikkien turkulaisten voimin Puhalla matkaan rautainen laiva / puhalla matkaan kivinen kaupunki puhalla matkaan historian paino / puhalla matkaan hohtava vuosi
Varvintori suljettu autoliikenteeltä 15.1. klo 17-19.
”Aikamoinen ilotulitus luvassa”
Kaup p Ilkka atorilla ju Palon l iemen kistetaan pe Laua teos J n untta rjantaina Tällä taina torin klo 16 . puole n, tuo screeniltä lla pu v olen - oi seurata esitys jokira tä. nnan
Avajaisshow: Tällä puolen, tuolla puolen
Lasten lyhtyryhmät Martinsillalta ja Varvintorilta lähtien kohti Forum Marinumia klo 17.30 alkaen. Walk the Plank: Tällä puolen, tuolla puolen klo 18.15-18.50. Forum Marinumin edustalla, Linnankatu 72, Vapaa pääsy Logomo: LogoMotion Turku 2011 Party klo 19.00 The Brand New Heavies, Michael Monroe, Paleface, Hector, Tuomo vieraanaan Emma Salokoski, TSMO Big Band, Tommi Läntinen, Jukka Eskola Quintet, DJ Borzin sekä 1827 Infernal Musical, Liput 35 € (ovelta 40 €) • Logomo, Köydenpunojankatu 14
– Palokuntalaisten pitää olla paikalla senkin takia, että Walk the Plankin esitykseen kuuluu aikamoinen ilotulitus, Turun VPK:n palokunnan päällikkö Petri Haanpää kertoo. – Lisäksi sopimuspalokuntalaisia on koulutettu myös pintapelastajiksi. Isossa yleisötapahtumassa täytyy varautua kaikkeen mahdolliseen – siihenkin, että joku putoaa Aurajokeen, Paattisten VPK:n palokunnan päällikkö Ville Hörkkö huomauttaa. Avajaisjuhla on sopimuspalokuntalaisille sikälikin poikkeuksellinen keikka, että se on pistetty kalenteriin jo reilusti etukäteen. Tavallisesti liikkeelle lähdetään hyvinkin lyhyellä varoitusajalla. – Tämä on elämäntapa. Kun olen pikkunassikkana mennyt mukaan vapaapalokuntaan, niin olen kasvanut tähän kiinni. Ja on tietenkin hienoa, kun pystyy olemaan avuksi, Maarian VPK:n yksikönjohtaja Rami Varjonen miettii. Olen huuto ja ilo, leikki / ihmiseltä ihmiselle. Laulan joen, joka kantaa ajan / laulan ajan, kannan joen ja taivaan. (”Puhalla matkaan” )
– Laulu on juhlava; siihen on haettu vähän mystistäkin sävyä. Se on tarttuva ja rytmikäs, jättikuoron johtaja, Chorus Cathedralis Aboensis- kuorostakin tuttu Timo Lehtovaara kuvailee. Hän vastaa myös Walk the Plankin musiikillisen johtajan Nathaniel Reedin säveltämän kappaleen sovituksesta Lehtovaaran mielestä Turussa on erittäin korkeatasoisia kuoroja. Hän on tyytyväinen, että kuoroharrastuksella menee muutenkin lujaa. – Kuorolaisille musiikin lisäksi se keskeinen asia on yhdessä tekeminen, yhteiseen päämäärään pyrkiminen. – Mekin teemme nyt omalta osaltamme kaiken, että kulttuurivuosi lähteen komeasti lentoon, Timo Lehtovaara lupaa. Teksti: Matti Välimäki
Nuorten taide- ja toimintatalo Vimma: Bändi-ilta klo 19. (vapaa pääsy) Aurakatu 16 Sunnuntai 16.1.
Logomon näyttelykeskus aukeaa klo 11. Härkämäki: Johan Verkerkin valotaideteoksen julkistus klo 17. Härkämäen kaupunginosaviikko alkaa. Maanantai 17.1.
Dynamo: klo 22.30: YLE 1: Aurajokisinfonia ”Taiteen syntymäpäivät” -ohjelmassa, kuunteluklubi Dynamo-klubissa, Linnankatu7 Keskiviikko 19.1.
Turun päiväkodeissa juhlistetaan kulttuuripääkaupungin alkamista. Päiväkotien oma kulttuurilaulu
Muut avajaisviikonlopun ja alkuvuoden tapahtumat Turussa ja lähikunnissa:
www.turku2011.fi
Turun, Paattisten ja Maarian sopimuspalokuntien vapaaehtoiset ovat mukana varmistamassa avajaisjuhlan turvallisuutta. Kuva Mari Lehto.
5
Logomosta löydät kulttuurin joka päivä Turun kulttuuripääkaupunkivuoden uudeksi, näyttäväksi keskukseksi on kunnostettu vanha VR:n konepaja Logomo. Rautatieaseman tuntumassa sijaitsevaan Logomoon sijoittuvat koko vuoden auki olevat näyttelyt ja osa suurista esityksistä. Menestyneen kansainvälisen kuvataiteen lisäksi Logomossa on esillä koko perheen kokemuksellisia näyttelyitä, joihin näyttelykävijä voi heittäytyä mukaan aivan uudella tavalla. Tapahtumapuolella tarjolla on tanssia, teatteria ja musiikkia aina jazzista oopperaan. Näyttelyt sijoittuvat A-halliin eli Logomon sataman puoleiseen päätyyn. Esitykset nähdään itäisen siiven C-hallissa. Väliin jäävässä B-hallissa juhlitaan avajaisviikonlopun LogoMotion-bileissä, mutta sen jälkeen se on loppuvuoteen 2011 kunnostuksen alla. B-hallista valmistuu suuri 3500-paikkainen konsertti- ja esitysareena, jonka avaa oopperan Eerik XIV kantaesitys marraskuun lopulla. Viikon jokaisena päivänä, myös juhlapyhinä, avoinna oleva Logomo on paikka, jonne voi tulla viihtymään vaikka päivittäin. Myös muualta tuleville vieraille kannattaa esitellä Turun uusi nähtävyys, joka tässä 2011-asussa on koettavissa vain kulttuuripääkaupunkivuoden ajan. Logomon näyttelykeskuksessa palvelevat uniikki kahvila sekä näyttelytuottajien ja kulttuuripääkaupungin tuotteita myyvä kauppa. Aulatiloihin yhdistyvä Uefan jalkapallonäyttely Only a Game? on maksuton, joten näyttelyn voi hyvin katsoa ja sen peleihin osallistua useampaankin kertaan.
Logomoon on helppo tulla Logomo on yllättävän lähellä. Radan ja Köydenpunojankadun välissä sijaitsevaan Logomoon on linnuntietä kauppatorilta matkaa vain noin 700 metriä. Jalkaisin keskustasta pääsee Logomoon helpoiten radan rautatieaseman kohdalla ylittävän kävelysillan kautta. Reitti on hyvä valinta sikälikin, että siinä saa jo tuntumaa kulttuuriin. Avajaisviikonlopun jälkeen kävelysilta ilahduttaa vaikuttavana valoon ja ääneen kietoutuneena taideteoksena, jonka valot ovat toteuttaneet taiteilijat Tommi Grönlund ja Petteri Nisunen ja äänet elektronisesta musiikistaan tunnettu Mika Vainio. Köydenpunojankadun kävelyreittejä on levennetty ja kunnostettu, joten kulku Logomoon on sitäkin kautta sujuvaa ja turvallista. Busseilla Logomoon pääsee linjoilla 20 ja 61 sekä maanantaista lauantaihin päiväsaikaan myös palvelulinjalla P3. Bussit lähtevät kauppatorilta Eerikinkadulta ja pysäkki on aivan Logomon kohdalla. Vuoroja on keskimäärin neljä tunnissa. Omalla autolla paikalle tulevia varten Logomon pihalla on pysäköintitilaa 200 autolle. Logomo on avoinna yleisölle 18. joulukuuta asti, mutta keskus jatkaa kulttuurikäytössä myös kulttuuri-pääkaupunkivuoden jälkeen. Se tarjoaa tiloja alan yrityksille, taiteilijoille ja näyttelyille sekä estradin konserteille ja muulle esittävälle taiteelle. Logomo tukee osaltaan Turun kaupungin tavoitteiden mukaista luovan talouden kehittämistä. Teksti: Päivi Autere • Kuva Mari Lehto
Logomon näyttelyt
16.1.–18.12.2011 klo 11–19
Tuli on irti! Tiedekeskus Heurekan ja Turun museokeskuksen kokemuksellinen näyttely tutustuttaa katsojan liekkien maailmaan. Liput 12/8 €.
Only a Game? Uefan interaktiivinen koko perheen jalkapallonäyttely perehdyttää lajiin ja sen harrastajiin. Vapaa pääsy. Kuvataidenäyttelyt
Liisa ihmemaassa Suomen valokuvataiteen museon tuottama, suurin Suomessa koskaan nähty nykyvalokuvan näyttely.
Kiasma: Eija-Liisa Ahtila ja Isaac Julien / ARS11 Kansainvälisten mediataiteilijoiden ylistetyt videoinstallaatiot ensimmäistä kertaa esillä Suomessa. 16.1.–29.5. Eija-Liisa Ahtila: Where is Where? 17.6.–18.12. Isaac Julien: Western Union: Small Boats.
Tom of Finland Kattava kokoelma Tom of Finlandina tunnetun kuvataiteilija Touko Laaksosen homoeroottisia töitä. Kuvataidenäyttelyiden yhteislippu 12/8 €. Kaikkien näyttelyiden yhteislippu 20/12 €. Logomon esityksiä
21.1.–5.2. 1827 Infernal Musical, hevimusikaali Turun palosta 13.–20.2. Hair, musikaali keski-ikäisin turkulaisvoimin 26.2. Flame-jazzklubi: Emma Salokoski & Ilmiliekki Quartet sekä Ricky-Tick Big Band 9.3. Pääsiäisen ilo: J. S. Bachin Matteus-passio 18.–19.3. ENERGO – Maailmankaikkeuden Soundtrack 14.–30.4. Tanssiva torni, Aurinkobaletin juhlateos 6.-7.5. Borrowed Light, Tero Saarinen Companyn ylistetty tanssiteos 9.7. Loisto: The Vanguard Jazz Orchestra (USA) 22.–29.11. Eerik XIV -ooppera, maailman kantaesitys Näyttelyiden ryhmäopastukset:
Näyttelykeskuspäällikkö Mia Juva p. 040 139 4779, mia.juva@turku2011.fi Näyttelyiden ja esitysten liput:
Logomo ja Lippupiste Myös näyttelylippuja saa ostaa ennalta Lippupisteestä. Useista esityksistä saa ennakkoon ostettaessa alennuksen S-Etukortilla. Logomo Köydenpunojankatu 14 • www.turku2011.fi
Logomo Café tarjoilee nautintoa kaikille aisteille Valkoisia pintoja, kaikkialla risteileviä mustia viivoja, kaaria ja aaltomaisia muotoja. Selkeää ja samalla runsasta. Ja kaiken keskellä värejä, muotoja ja tuoksuja, jotka houkuttelevat maistamaan. SIS. Delin, Artekin ja Turku 2011:n yhteistyönä rakentunut Logomon kahvila tarjoilee luomu- ja lähiruokaa taiteilija Tobias Rehbergerin luomassa ainutlaatuisessa, taiteen ja arkkitehtuurin yhdistävässä tilassa. Saksalainen taiteilija Tobias Rehberger on suunnitellut Logomo Cafén villin sisustuksen, joka on samalla kokonaisvaltainen taideinstallaatio. Installaation nimi on Nothing happens for a reason. Sisustus pohjaa Artekin kalusteisiin, mutta taiteilija on versioinut niistä oman, en-
6
nakkoluulottoman tulkintansa. Mustavalkoisessa graafisessa sisustuksessa on nähtävissä etäisiä muistumia Rehbergerin ja Artekin vuonna 2009 Venetsian biennaaliin toteuttamasta kahvila-tilateoksesta. Rehberger palkittiin tuolloin Kultaisella Leijonalla biennaalin parhaana taiteilijana. - Tobias Rehbergerin näkemyksellisyys ja rohkea kokeilunhalu sopivat hyvin Logomoon ja kulttuuripääkaupunki Turkuun. Täällä Turussa Alvar Aaltokin aikoinaan tuotti uutta funktionaalista arkkitehtuuria ja uusia muotoja kalustesuunnittelussa, sanoo Turku 2011 -säätiön markkinointipäällikkö Laura Aalto. Yhteistyö Artekin kanssa on luonteva jatkumo myös kahvilapalveluista vastaavalle SIS. Delille, joka on kaikissa toimipaikoissaan panostanut kotimaisiin, laadukkaisiin kalusteisiin, ja tehnyt yhteistyötä lahjakkaiden suunnit-
telijoiden kanssa. - Jo Artekin perustajat pyrkivät toiminnallaan kehittämään ”kauniimpaa ja onnellisempaa arkea”. SIS. Delissä me haluamme kahvilavierailun olevan kävijälle pieni arjen elämys, siksi haemme tiloja, joissa on luonnetta tai jotka sisältävät tarinan. Logomo on juuri tällainen paikka, sanoo SIS. Delin perustaja, yrittäjä Anu Syrmä. SIS. Delin konseptina on yhdistää terveellistä ja lähellä tuotettua ruokaa harkitun esteettiseen esillepanoon. - Suosimme maukasta luomu- ja lähiruokaa. Logomon kahvilassa onkin tarkoitus tarjota herkkuja Varsinais-Suomen alueelta ja esitellä näin paikallista ruokakulttuuria myös ulkopaikkakuntalaisille vierailijoille, sanoo toinen SIS. Delin yrittäjäsisaruksista Kaisa Leikola. Teksti: Päivi Autere
Future Circus – kymmenen päivää elävää sirkusta keskellä Turkua Inga Björn esiintyy Future Circuksessa
Logomossa futista interaktiivisesti
Näyttelyvieras pääsee mukaan peliin Logomoon tuleva Only a Game? –näyttely haastaa katsojan pohtimaan jalkapallon syvintä olemusta. Puskás, Di Stéfano, Beckenbauer, Kaka, Casillas, Rooney, Fabregas, Thuram… Muun muassa näiden isojen ja vähän pienempien legendojen pelipaidat ovat esillä Logomon Only a Game? –näyttelyssä. Kaikki he ovat myös osaltaan osoittaneet, että jalkapallo ei ole ”vain” peli, vaan jotain enemmän Jalkapallo on esimerkiksi kieli, joka yhdistää ihmisiä ympäri maailmaa. Sen sanavarastoon kuuluvat sanat ilo, äly, kauneus ja luovuus. Ihan samaa kieltä puhutaan toki joskus myös krouvimmalla murteella: rumilla taklauksilla, tylsällä varmistelulla ja palelemalla vaihtopenkillä. Logomon Only a Game? -näyttelyn rakentaa Uefan toimeksiannosta belgialainen Album Oy. Rakentajan edustaja Olivier Guilbaud korostaa, että tavoitteena on, että näyttely herättää enemmän kysymyksiä kuin antaa suoria vastauksia: – Ideana on viritellä esimerkiksi sellaisia kysymyksiä kuin miksi pidän jalka-
pallosta? Vahvistaako se paikallista identiteettiäni, tutustuttaako se minut uusiin kulttuureihin vai tekeekö se kumpaakin? Ja mikä merkitys sellaisella asialla kuin Eurooppa on tässä kaikessa?, Olivier Guilbaud miettii.
Kymppipaikalle peliä rakentamaan Only a Game? -näyttelyssä on panostettu erityisesti interaktiivisuuteen. Jalkapallon maailmoja lähestytään esimerkiksi lautapelien, videopelien ja IPADien avustuksella. Onpa näyttelytiloissa minikokoinen jalkapallokenttäkin. Futista on tarjolla myös valokuvien ja videoiden välityksellä. Lisäksi tarkastellaan, miten taiteeksikin väitetty urheilulaji on inspiroinut muita taiteenlajeja. Only a Game? -näyttelyyn tulevat esille jossakin vaiheessa, mutta eivät samanaikaisesti, myös Mestareiden liigan, Eurooppa- liigan ja EM-kisojen pokaalit. Voi olla, että Suomessa joudutaan odottamaan vielä vähän aikaa, ennen kuin näitä pokaaleja päästään ihailemaan seuraavan kerran. Teksti: Matti Välimäki Kuvat: Tangay Cortier
Sirkuksen toi Suomeen ranskalainen Jean Lustré kesällä 1802, kun hänen taitoratsastusryhmänsä saapui Turkuun. Uusi taitotaide miellytti turkulaisia. Seuraelämältään vilkkaaseen kaupunkiin pysähtyivät myös seurueet sata vuotta sitten mielellään. Ravintoloissa ja VPK:n talolla esiintyi miekannielijöitä ja akrobaatteja, ja ÅST:ssa apinateatteri ja nykyisessä Ylioppilasteatterin talossa esiintyi mm. olutta juova ja pullaa syövä norsu.
Vauhtia ja vaarallisia tilanteita Viisikymmentäluvun pikkupoika Markku Aulanko pääsi Hämeenlinnassa sirkukseen lähes joka kesä. – Sirkusleirin saapumisessa oli salaperäisyyttä, mystiikkaa ja eksotiikkaa, kun tyhjästä nousseen teltan ympärillä hyöri vieraita kieliä puhuvia atleetteja. – Unohtumaton oli Lentävä trapetsi -numero, jonka näin 7-vuotiaana. Tarzanasuinen mies teki temppujaan korkeuksissa. Sitten hän käänsi kasvonsa yleisöön päin ja putosi. Hän oli kuitenkin salaa pujottanut nilkkoihinsa remmit, ja jäi roikkumaan ilmaan. – Sirkuksessa ihminen viritetään jännitykseen ja odotustilaan, joka sitten palkitaan. Vuosien myötä sirkuksesta tuli Aulangolle työ ja harrastus. Hän oli myös rakentamassa Turun ammattikorkeakoulun taideakatemian sirkuslinjan arvostettua ja 1994 käynnistynyttä ammatillista sirkustaiteilijan ja -ohjaajan koulutusta.
Elävä ja monipuolinen sirkus Kymmenpäiväinen Future Circus -festivaali tuo ensi elokuussa Turkuun hykerryttäviä esityksiä perinteisestä tulevaisuuden sirkukseen. Naurun, ilon ja leikin rinnalla saamme siis nähdä tarinallisuutta ja dramaturgiaa. Vain elävä taide kehittyy. Future Circuksen vetovastuu on Taideakatemialla. – Ohjelmassa on kansainvälisiä ja kansallisia tähtiä, Euroopan sirkuskoulujen katselmus, sekä sirkuksen mestarikursseja ja seminaareja ammattilaisille, Sirkuskoulutusvastaava Minna Karesluoto kertoo. Avajaisissa joen yllä esiintyy mm. Ranskassa vaikuttava ja Turussa opiskellut nuorallatanssija Sanja Kosonen. Suomalainen sirkus täyttää 115 vuotta. Varsinaiseksi aluksi lasketaan vuosi 1896, jolloin turkulaisten Ducanderin veljesten sirkus aloitti kiertueen 2000-paikkaisella teltallaan. Teksti Taina Saarinen • Kuva Kari Vainio
Sirkusfestivaali Future Circus 17.-26.8.2011 Esityspaikat:
Only a Game? -näyttely Logomossa16.1-18.12.2011. Näyttelyyn on vapaa pääsy.
Logomo, Caribia-halli, Sigyn-sali, Taideakatemia, Seikkailupuisto, kadut, torit ja jokiranta. Liput: myynnissä helmikuussa www. lippu.fi, puh 0600 900 900. Lisätiedot: Taideakatemian sirkusvastaava Minna Karesluoto, puh. 050 5985 261 www.turku2011.fi/future-circus-festivaali
7
Viva la Diva! -konsertti tuo spektaakkelin Turun linnan puistoon
Karita Mattila esiintyy Turussa elokuussa Oopperalaulaja Karita Mattila saapuu esiintymään Turkuun Viva la Diva! -konserteissa. Huippusopraano saa seurakseen kovatasoisen kaksikon eli bassolaulaja Matti Salmisen sekä tenori Jorma Silvastin. Illan säestyksestä vastaa Turun filharmoninen orkesteri Susanna Mälkin johdolla.
Tulen sisällyttämään mukaan yllättäviäkin numeroita, Mattila vinkkaa. – Olin erittäin tyytyväinen, että ajankohta sopi sekä Salmiselle että Silfastille. Elän siinä toivossa, että pääsemme laulamaan joitain yhteisnumeroitakin. – Oli myös oma toivomukseni, että Susanna Mälkki toimisi kapellimestarina. Tuntuu että hän on Suomessa melkein aliarvostettu koska hän tekee paljon töitä ulkomailla.
Viva la Diva! -konsertit ovat yksi kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmiston huippuhetkiä. Luvassa on kaksi Turun linnan puistossa järjestettävää ulkoilmakonserttia. Konserttipaikalle rakennetaan lähes 5 000 hengen konserttikatsomo sekä kattavat ravintolapalvelut VIP-alueineen. Karita Mattila on yksi valovoimaisimmista suomalaistähdistä maailmalla ja hän vierailee säännöllisesti solistina maailman johtavissa oopperataloissa. Vaikka Mattila konsertoi viimeksi Turussa kymmenen vuotta sitten, Turun seudulla on edelleen suuri merkitys hänelle ja hänen puolisolleen Tapio Kuneiselle. – Ajan käyttö ja sen hallinta on tullut minulle entistä tärkeämmäksi. Haluan viettää Turun seudulla ollessani omaa aikaa ystäviä ja sukulaisia tapaillen. Meillä on myös kesäpaikka saaristossa, jossa vietämme paljon aikaa kesäisin. – Nyt kun tulen tänne töihin ensi vuonna, työ ja lomailu yhdistyvät mukavasti, Mattila lisää.
Pienuudessa on voimaa
Yllätyksiä luvassa Karita Mattila ja kaupunginjohtaja Aleksi Randell ovat vanhoja tuttuja ja ovat laulaneet mm. yhteiskaraokea.
Ensi kesän Viva la Diva! – konserttien sisältö on vasta harkinnassa, tarkempi suunnittelu aloitetaan tammikuussa. – Tulossa on mahdollisimman monipuolista ohjelmaa, oopperaklassikoita, operettia ja musikaalisuosikkeja.
Karita Mattila vietti lapsuutensa Perniössä, joten LounaisSuomi ja Turku ovat hänelle tuttuja seutuja. Turun tulevaa kulttuuripääkaupunkivuotta Mattila luonnehtii kutkuttavaksi, koska pieni kaupunki on saanut niin suuren tapahtuman järjestettäväkseen. – Pienuus on yksi Turun vahvuuksista, täällä on yksilöllistä fiilistä. Turkulaiset osaavat kääntää ominaisuutensa vahvuuksiksi ja he tekevät varmasti omanlaisensa juhlat – Ne kriittiset määreet, joita turkulaisuuteen liitetään, ovat mielestäni usein positiivisia. Turkulainen sisäänpäin kääntyneisyys on itse asiassa tahdikkuutta, toisen yksityisyyden kunnioittamista ja hienotunteisuutta. Esimerkiksi mökkisaarellani olen aina saanut olla rauhassa. Tuollainen suhtautuminen koskettaa minua. – Minä olen tietysti jäävi puhumaan koska olen täältäpäin kotoisin, Mattila naurahtaa Teksti: Hannu Waher • Kuva: Esko Keski-Oja Linnan Juhlat: Viva la Diva! -konsertit
19.8. ja 22.8. klo 19.30 Turun Linnan puisto Karita Mattila, sopraano • Matti Salminen, basso • Jorma Silvasti, tenori •Turun filharmoninen orkesteri johtajanaan Susanna Mälkki • Tuottaja Live Nation Finland
Kulttuuria kaikkialla Varsinais-Suomessa Turun ympäryskunnat Salo, Raisio ja Naantali ovat lähteneet aktiivisesti mukaan kulttuuripääkaupunkivuoden viettoon. Otsikon Kulttuurikuntoilua Varsinais-Suomessa alla kaupungeissa panostetaan vuonna 2011 erityisesti ympäristön viihtyisyyteen ja asukkaiden hyvinvointiin. Kaarina ja Uusikaupunki ovat mukana omilla ohjelmahankkeillaan. Jo heti kulttuuripääkaupunkivuoden avajaisten aikaan tapahtuu eri puolilla Varsinais-Suomea. Liedossa järjestetään kulttuuriohjelmaa koululaisille ja nuorille, Salossa vietetään kulttuuripääkaupunkivuoden avajaisia ja Laitilassa Kustaa Hiekka -kulttuuriviikon avajaisia. Naantalin Rymättylässä järjestetään kirkkokonsertti ja Ruskolla on ohjelmassa ranskalaisen kirjallisuuden ilta sekä graffitin paljastustilaisuus. Turun ympäryskunnissa järjestetään myös yhteinen kännykkävalokuvauskilpailu teemalla On täälki kulttuurii.
ten kanssa. Toivomme että tämä oppivuosi poikisi lisää poikkihallinnollista ja -taiteellista yhteistyötä kaupunkiin, sanoo Salo 2011 -ohjelman projektikoordinaattori Elina Välttilä. – Ohjelma tarjoaa mahdollisuuksia tutustua omaan ympäristöön uusista, erilaisista näkökulmista, Välttilä kertoo. Kulttuurikuntoilun keskuspuisto –hankkeen kulttuuria ja liikuntaa yhdistävät tapahtumat keskittyvät taidemuseon ja Salonjokirannan väliselle alueelle. Jokirannassa esimerkiksi kilpaillaan huhtikuussa polkupyörätuunauksen mestaruudesta ja toukokuussa jokivarren puistoihin rakennetaan kutsuvia käyttötaideteoksia. Kesällä Saloon ja sen perinnemaisemiin tutustutaan opastetuilla reiteillä ja retkillä .
Salossa koko vuoden kulttuurikalenteri
Salon kaupunki on omilla sisällöillään mukana kahdessa Turun kaupungin kulttuuriasiainkeskuksen ideoimassa 2011-ohjelmahankkeessa. Salon Kulttuurikuntoilun keskuspuisto ja Pimeyden 876 sävyä levittyvät kaupunkiin kuukausittaisten teemojen mukaisesti koko vuoden ajan. – Salon ohjelma on koko vuoden mittainen ponnistus. Sitä tehdään yhteistyössä kaupungin eri toimialojen, yhdistysten, oppilaitosten ja kulttuurialojen ammattilaisKult
8
tu Salos uritapahtu sa Wi urilan ma Wiuril an karta nolla varjot jär j 1.–15 .9.201 estetään 1.
Pimeyttä positiivisena voimavarana lähestyvä Pimeyden 876 sävyä tuo syksyllä tummia tunnelmia ja lämpimiä vivahteita Salon kaupunginosiin taiteilijoiden vetämissä Yö kylissä -tapahtumissa. Kokonaisuuteen kuuluvassa Wiurilan varjot -produktiossa valotetaan kuvataiteen ja teatterin keinoin varjoja ja väläyksiä Wiurilan kartanossa eläneiden ihmisten maailmoista. Vuosi päätetään Salossa musiikilla. Paikallisista muusikoista koottu rautalankayhtye hyppää nostalgiahengessä Bio Jännän lauteille - 50 vuotta sen jälkeen, kun Jännässä todistettiin Suomen kaikkien aikojen ensimmäistä rautalankakonserttia. Vauhtipitoisen kielien näppäilyn jälkeen joulukuussa saadaan vielä hämmästellä haitaritaiteilija Kimmo Pohjosen maagisen instrumentin palkeiden puhkuntaa.
NYT2011 tuo nykytaiteen Naantaliin ja Raisioon Naantalissa ja Raisiossa nykytaide valtaa kesällä 2011 näyttely- ja kaupunkitilat. Ohikulkija törmää yksittäiseen taideelämykseen puistossa tai uimarannalla ja määrätietoinen näyttelykävijä saa hyvän käsityksen ajankohtaisesta taiteesta kiertäessään koko laajan näyttelykokonaisuuden.
Näyttelypaikkoja on yhteensä 19, pääosin kävelymatkan
päässä toisistaan. Monimuotoisen näyttelytapahtuman kokoavana teemana on Together – yhdessä. Ymmärtääkseen nykyisyyttä on hyvä tuntea myös historia. Raision Papinkallion rautakautisen muinaisjäännöksen arvoitusta selvitetään kesällä 2011 arkeologien johdolla ja kaivausten tuloksista järjestetään loppuvuodesta näyttely Raision museo Harkossa.
Teksti: Päivi Autere • Kuva: Katri Lehtola.
Kristiina Tuura vieraili talvella Kaliforniassa tapaamassa somali- ja afgaanipakolaisia, jotka ovat antaneet käsitöitä ja tarinoita virkattuun telttaan.
Shawn Decker – soivan saunan säveltäjä Kuvataiteilija Jan-Erik Andersson on suunnitellut suuren sipulinmuotoisen saunan. The Sounding Dome Sauna tulee olemaan yksi Turun museokeskuksen SaunaLab -hankkeen eri puolille Turkua sijoitettavista taidesaunoista, joissa yleisö voi myös saunoa kesän 2011 aikana.
Sandaalipolkujen pitkä tie Turkuun – Tieto ei tunnu riittävän muuttamaan maailmaa. Sen vuoksi haluan antaa ihmisille fyysisiä elämyksiä, sanoo Pata, sandaali ja virkattu teltta -ohjelmahankkeen vetäjä, elokuvantekijä Kristiina Tuura. Kulttuuripääkaupunkivuosi tuo Turun kaduille kolme tilataideteosta, jotka ovat syntyneet pakolaisten elämäntarinoista. Teokset on koottu sadoista padoista, sandaaleista, virkkuutöistä ja kertomuksista, jotka on kerätty pakolaisleireiltä ja -keskuksista Suomessa, Ugandassa, Kosovossa, Thaimaassa, Libanonissa ja Somaliassa. Mukana on lisäksi maan sisäisten pakolaisten tarinoita Somaliasta ja Kolumbiasta sekä kertomuksia ja esineitä ihmisiltä, jotka elävät pakolaisina leirien ulkopuolella, esimerkiksi Intiassa ja Yhdysvalloissa.
Jättirumpu kiertää Suomea Vuoden alussa valmistuu tilataideteossarjan ensimmäinen installaatio, jättiläismäinen rumpusoitin. Instrumentti on rakennettu pakolaisleireiltä kootuista padoista ja kattiloista. Kolme metriä pitkä ja puolitoista metriä leveä instrumentti saa alustakseen kärryn, jonka päällä se kiertää vuoden 2011 aikana kouluissa ja erilaisissa kulttuuritapahtumissa ihmisten soitettavana. Parhaillaan rumpukärrylle haetaan rummuttajia, jotka hallitsevat ainakin rumpujensoiton perusteet. Jättiläisrumpua myös lainataan kulttuuripääkaupunkivuoden aikana rummunsoittotaitoisille ryhmille.
Saunaan liittyy amerikkalaisen äänitaiteilija Shawn Deckerin luoma äänimaailma. Taiteilija kävi marraskuussa Suomessa tekemässä osuuttaan taidesaunaan. Alun perin muusikkokoulutuksen saanut äänitaiteilija Shawn Decker siirtyi äänitaiteeseen työskennellessään opettajana Chicagon taideinstituutissa. – Äänitaiteeseen liittyy kaikenlaiset äänet, ei vain musiikki, taiteilija kertoo. Äänitaide myös tutkii aktiivisemmin maailmaa, maailman ääniä: mitä ja kuinka me kuulemme. Deckerin työ sijoittuu musiikin säveltämisen, kuvataiteiden ja performanssin risteysalueelle. Taiteilija kertoo inspiroituvansa ympäröivän maailman äänistä. Kävelen jossakin ja kuulen jotakin, joka kirjaimellisesti saa minut pysähtymään niille jalansijoilleni, Decker kertoo. Taiteilija käyttää teoksissaan paljon erilaisia luonnon ääniä, mm. heinäsirkkojen ja sateen ääntä. Häntä kiehtoo miltä muu kuin ihmisten maailma tuntuu ja kuulostaa. Taiteilija kertoo työskentelevänsä kokeilevalla tavalla. – Testailen erilaisia asioita, työskentelen suoraan teknologian, koodien ym. kanssa ja kokeilen. Hylkään asioita, jotka eivät toimi ja keksin toisia, joita en aiemmin edes huomannut olevan siellä. Idea äänimaailmasta tulee taiteilijalle tilan kokemisen jälkeen. Pelkästään tietokoneen ääressä työtä on mahdotonta tehdä.
valkosipuliksi, johon yhdistyy saunan sisäpuolen meditatiivinen puoli. Shawn Deckerin ja Jan-Erik Anderssonin ajatuksena on, että saunan äänimaailma muuttuu sen lämpötilan ja ilmankosteuden mukaan – veden heitto kiukaalle vaikuttaa saunan sointiin. Saunaan tulee sensorit, jotka reagoivat tilan kuumuuteen ja kosteuteen. Ääntä tulee sekä saunan sisä- että ulkopuolelle. Sisällä ääni tulee olemaan hiljaisempi kuin ”sipulin naattien” kautta saunasta ulos tuleva ääni. Deckerillä ja Anderssonilla on takanaan pitkäaikainen ystävyys. He ovat tehneet yhteistyötä vuodesta 1996 lähtien. Tänä aikana Shawn on käynyt niin usein Suomessa, että on jo seonnut laskuissa. – Tunnen oloni hyvin kotoisaksi täällä ja todella toivoisin, että se ei olisi niin kaukana Chicagosta, taiteilija sanoo. Taiteilija rakastaa itsekin saunomista, ja muistelee saunomiskokemuksiaan. Hän on saunareissullaan myös kieriskellyt lumessa. Taiteilija yhdistää saunomisen mielessään mm. Amerikan alkuperäiskansojen henkisiin rituaaleihin. www.shawndecker.com / www.saunalab.fi Teksti: Tarja Eskelinen Kuva: Martti Puhakka/TMK
Sipulisaunan saundit The Sounding Dome Saunaa taiteilija luonnehtii ulkoapäin huomiota herättäväksi, epätodellisen suureksi kirkkaankeltaiseksi
Sandaaleja hangilta laineille Ensimmäiset sandaalipolut ilmestyvät katukuvaan helmi-maaliskuussa. Sadoista sandaaleista koottuihin polkuihin voi törmätä kaupungilla mitä erikoisimmissa olosuhteissa, esimerkiksi talvisten puistojen hangilla tai nuorisotalojen sisätiloissa. Tuhansista muovisandaaleista kootut tilataideteokset ilmentävät kodistaan paenneiden ihmisten lukemattomia askeleita. Sandaalipolkujen kulkusuunta ja sijoittumispaikat ovat yleisölle yllätys. Katukuvaa kannattaa tarkkailla etenkin kesäkuun 20. päivänä, jolloin vietetään maailman pakolaisten päivää. Silloin sandaalipolkujen tie johtaa Aurajoelle, jonka laineilla nähdään muovisandaaleista koottu tilataideteos.
Tarinoita pakolaisen sanoin Virkattu teltta on teossarjan kolmas installaatio. Pakolaisnaisten käsitöistä kootussa teltassa pakolaiset kertovat oman tarinansa draaman ja runon keinoin. Pakolaisten kertomusten lisäksi teltassa on esillä maailmankirjallisuuden tarinoita pakolaisuudesta. Yhdistykset ja järjestöt voivat vuokrata telttaa omiin tilaisuuksiinsa ja järjestää siellä omaa ohjelmaa. Teltta pystytetään vuoden 2011 aikana useita kertoja eri puolille Turkua. Ensimmäisen kerran teltta avautuu yleisölle toukokuussa.
Ihminen pakenee, kulttuuri ei Kristiina Tuura on työskennellyt pakolaisleireillä eri puolilla maailmaa. Hän halusi tehdä kokemuksellista taidetta kääntääkseen ihmisten huomion pakolaisuuden syihin. – Toivon, että pakolaisten kertomusten kautta ihmisten huomio kiinnittyisi esimerkiksi köyhyyden vähentämiseen, jotta pakolaisia tuottavat yhteiskunnat kestäisivät paremmin omia kriisejään, hän sanoo.
Shawn Decker on amerikkalainen äänitaiteilija ja säveltäjä. Hän on saanut sekä instrumentaaliettä tietokonepohjaisen musiikin säveltäjän koulutuksen. Decker toimii myös taiteen ja teknologian sekä äänitaiteen professorina Chicagon taideinstituutissa.
Teksti: Riina Mäentausta • Kuva: Mari Lehto
9
Seniorikortti 25 euroa maksavan Seniorikortin voivat ostaa 65 vuotta täyttäneet turkulaiset. (Korttia ostettaessa lisäksi 4 € korttimaksu.)
Ritva Valo tykkää, että ikääntyneillä on oma kuntosalivuoro, laitteita on paljon ja ohjaaja on hyvä.
io n Se e S
Liikuntapalvelut :
- Uimaan ja kuntosalille Lausteen, Paattisten ja Petreliuksen uimahalleihin sekä kuntosaleille Kupittaan urheiluhalliin, Pansioon, Varissuon jäähalliin ja Paattisten aluetaloon. Kesällä Kupittaan ja Samppalinnan uimaloihin. - Ohjattuja tasapainoryhmiä ja keppijumppaa. Lisäksi sukset käyttöön Impivaaran suksivuokraamosta veloituksetta. - Lisäetuna alennuksia Caribian kylpylän uinti- ja vesijumppamaksuista sekä Kuntoutus- ja hyvinvointikeskus Variaation kuntosalista. Kulttuuripalvelut keväällä: Kulttuuria arjen askelin -luentosarja
keskiviikkoisin 19.1., 16.2., 16.3., 13.4. ja 18.5. klo 13–15. Kevään ohjelmistossa mm. keskuspaloasema, Ett Hem ja Turun Birgittalaisluostari. VIP-vierailut taidenäyttelyihin ennen avajaisia Vanhan Raatihuoneen ja Brinkkalan
näyttelyissä: ke 5.1., to 10.2., to 17.3., to 21.4., to 26.5. ja to 30.6. Taiteilijat paikalla klo 14. Opastetut kierrokset
To 20.1. klo 14 Wäinö Aaltosen museossa opastettu tutustuminen Kuolema ja sen monet kasvot -näyttelyyn. To 3.2. klo 10 Tutustuminen Turun konserttitaloon ja kenraaliharjoituksen kuuleminen. Kahvitarjoilu! To 7.4. klo 14 opastettu kierros Turun linnassa ja tutustuminen Ajaton aarre -näyttelyyn. To 12.5. klo 14 Wäinö Aaltosen museossa opastettu tutustuminen Vesi-aiheiseen näyttelyyn. To 9.6. klo 14 tutustuminen Kuralan Kylämäen kesään. Bussi 28. Tapahtumat ovat seniorikorttilaisille maksuttomia. Kesällä ja syksyllä myös kulttuuritarjontaa. Kortin my yntipaikat :
Turun kaupungin liikuntapalvelukeskus, Blomberginaukio 4, 1.krs. Avoinna ma–pe klo 8.15–16; Petreliuksen uimahalli, Ruiskatu 2; Paattisten uimahalli, Paattistalonk.1 ja Lausteen uimahalli, Pormestarink. 5.
Uimaan, kuntosalille, taidenäyttelyyn, museoon ja luennolle
Seniorikortti sykähdyttää nyt myös kulttuurilla Yksi tykkää liikunnasta, toinen kulttuurista. Yli 65-vuotiaat turkulaiset voivat nyt nauttia molemmista hankkimalla Seniorikortin. Sen palvelut on tarkoitettu joka ikiselle 65 vuotta täyttäneelle turkulaiselle. – Kulttuurinharrastajalle saattaa liikunta olla oudompaa, toisaalta liikunta-aktiivi voi kuvitella olevansa vieraassa paikassa kulttuuriympäristössä. Nyt jos koskaan kannattaa ottaa riski tutustua uusiin juttuihin, kehottavat liikuntapalveluvastaava Päivi Vastamäki ja kulttuurikoordinaattori Olli Hirvonen. Seniorikortti tarjoaa tänä vuonna vesiliikunnan ja kuntosaliharjoittelun lisäksi roimasti kulttuurisisältöä. Seniorikortilla pääsee nyt VIP-vierailuille taidenäyttelyihin ja opastetuille kierroksille Turun kulttuurilaitoksiin ja museoihin. Ruumiin- ja sielunravintoa tarjoavat myös ohjelmassa aiemminkin olleet Kulttuuria arjen askelin -luennot.
Liikunta ja kulttuuri elinikäisiä oikeuksia Seniorikortilla on kaksi tavoitetta: madaltaa osallistumiskynnystä sekä antaa liikunta- ja kulttuurikokemusten kautta eväitä hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämiseen ja parantamiseen. – Vaikka konsertit eivät olisi koskaan kuuluneet harrastuksiin, kannattaa kokeilla, miten niistä saa lisäpotkua arkeen. Eli hyvä olo, reipas mieli!, vakuuttaa Hirvonen.
Seni oriko Seni r orko tti rt
Kuntosalilta taidenäyttelyihin Kupittaan kuntosalilla ikääntyneiden vuorolla yläkroppaa treenaava Keijo Rautio on tyytyväinen mies, koska hän antoi liikunnanohjaaja Sari Mäntysen ylipuhua itsensä kokeilemaan Seniorikortin palveluja. Ja Rautiohan innostui kuntosaliharjoittelusta niin, että houkutteli vaimonsakin mukaan. Treenaaminen on myös kannattanut. – Voimaa on tullut lisää. Puunhakkuut ja veneen nostaminen sujuvat paremmin kuin ennen, Rautio myhäilee. Rautio uskoo, että Seniorikortin uudet kulttuuripalvelut innostavat tutustumaan myös kotikaupungin tarjontaan. .
Keijo Rautio uskoo, että Seniorikortin uudet palvelut houkuttelevat myös kulttuurin pariin
10
ti t r ko r t i r nio iorko e S en S
– Hassu juttu, kierrämme vaimon kanssa paljon Suomea, ja muualla on tullut enemmän käytyä kulttuurikohteissa. Uskon, että Turunkin palveluja tulee nyt käytettyä enemmän, toteaa Rautio, heidekeniläinen vuosimallia 37.
Kulttuuri kiinnostaa – Tänne kuntosalille on helppo tulla ja huomaan, että jaksan paremmin. Voisi olla, että ilman Seniorikorttia en lähtisi liikkeelle, arvioi Riitta Arosuo. Arosuo on innokas käsityöihminen, jolle kuntosali tarjoaa tervetullutta vastapainoa kangaspuiden ääressä istumiselle. Hän on innoissaan myös Seniorikortin kulttuurisisällöistä. – Todella mukavalta kuulostaa. Minua kiinnostavat erityisesti taidenäyttelyt ja museot, Arosuo kiittelee. – On mukavaa, että kesäaikaan kortilla pääsee myös Kupittaan ja Samppalinnan uimaloihin. Olen tyytyväinen myös tähän kuntosalivuoroon: sali on erotettu iäkkäämpien käyttöön, täällä on paljon laitteita ja hyvä ohjaaja, kiittää salilla treenaava Ritva Valo. Teksti: Merja Mäkelä • Kuvat: Alina Mäkynen
ti t r ko r t i r o rko io n e
Till simhallar, motionssalar, konstutställningar och föreläsningar
Seniorkortet är nu också ett kulturkort Den ena tycker om motion, den andra om kultur. Åbobor över 65 år kan nu njuta av båda två genom att skaffa Seniorkort. Seniorkortet är avsett för varje åbobo som fyllt 65 år. Utöver vattengymnastik och träning i motionssalar ingår i seniorkortet rikligt med kulturellt innehåll i år. Med seniorkortet kan du nu i egenskap av VIP-person gå på konstutställningar och delta i guidade rundvandringar på Åbo stads kulturinrättningar och museer. Föreläsningsserien Kulttuuria arjen askelin som också tidigare stått på programmet ger näring åt både kropp och själ.
Motion och kultur är livslånga rättigheter Seniorkortet har två mål: att sänka tröskeln att delta i olika aktiviteter och att genom motions- och kulturupplevelser ge vägledning för hur du kan upprätthålla och förbättra ditt välbefinnande. – Även om konserterna aldrig hade varit din grej, lönar det sig att besöka dem. De ger dig ny energi i vardagen, försäkrar kulturkoordinator Olli Hirvonen. Seniorkort
Seniorkort på 25 euro kan köpas av de åbobor som fyllt 65 år. (Kortavgift 4 € ) Försäljningsställen: Åbo stads idrottscentral, Blombergsplan 4, 1.vån. Öppet må–fre kl. 8.15–16; Petrelius simhall, Råggatan 2; Simhallen i Patis, Patisgårdsgatan 1 och Laustis simhall, Borgmästargatan 5. Text: Merja Mäkelä
Yösairaanhoitajajille turvarannekkeet
Turussa ympärivuorokautisen hoidon yösairaanhoitajat koekäyttävät uutta turvaranneketta työssään. – Turvarannekkeella pyritään takaamaan yksin liikkuvalle yösairaanhoitajalle turvaa työhönsä. Yöllä on aina kaikenlaisia ihmisiä liikkeellä, joilla ei ole välttämättä hyvät aikeet, tuumii Timo Säilä, yksi Runosmäen vanhainkodin esimiehistä. Hädän sattuessa rannekkeen avulla yösairaanhoitaja voi hälyttää apua tai pyytää neuvoja yhdellä napin painalluksella. Yösairaanhoitajat kiertävät palvelutaloissa, vanhainkodeissa ja dementiapienryhmäkodeissa valvovan henkilökunnan kutsumana. Yhteensä yli toista tuhatta asukasta kuuluu heidän avun piirinsä.
Turvaranneke toimii puhelimena – Jos sairaanhoitajan auto hajoaa tai suistuu tieltä, on apu rannekkeen päässä. Hätätilanteessa hoitajalla pysyvät kädet vapaana esimerkiksi elvytykseen, kun hän voi puhua rannekkeeseen, kertaa Säilä turvarannekkeen hyötyjä. Laitetta on kokeiltu viime toukokuusta lähtien. Yhtään hälytystä ei ole toistaiseksi tarvinnut tehdä. – Onneksi ei ole mitään vielä sattunut. Nyt täytyy koputtaa puuta, nauraa Säilä. Yösairaanhoitajien turvarannekeiden valmistajan edustaja Tommi Lundén kuvailee turvaranneketta mobiiliksi turvapuhelimeksi. – Ranneketta ei tarvitse jättää johdon päähän latausta varten, vaan se on aina käytössä. Vedenpitävä laite on yhteydessä paikannuspalvelimeen, jolloin GPS- paikkatieto ja karttalinkki välittyvät nopeasti auttajalle hälytystiedon mukana.
-Dementiapotilaiden ranneke hälyttää, kun asukas poistuu ovesta, Timo Säilä selvittää
Harhailevat dementikot takaisin kotiin Runosmäen vanhainkodissa dementiapotilailla on myös turvaranneke, joka hälyttää hoitajalle, jos potilas on poistumassa hänelle määrätyltä alueelta. – Joskus potilaat saattavat eksyä tai karkaillakin hoidosta. Ranneke on potilaan kädessä tai jalassa. Jos potilas yrittää kävellä ulos, oviin asennetut laitteet reagoivat rannekkeen sisällä olevaan magneettiin ja tekevät hälytyksen hoitajille, Säilä kertoo. Teksti ja kuvat: Tuomo Mannonen
Turva ohjel ranneke to moitu im kolm ii puheli m e pika nume ena, joho n on roa.
Vanhan Suurtorin alue halutaan nähdä elävänä Turun kaupungin Ihmiselle parempi keskusta -hanke selvitti kaupunkilaisten ajatuksia Vanhan Suurtorin alueesta haastatteluiden ja internet-kyselyn avulla. Kyselyyn vastasi 221 henkilöä. Suurin osa (89,3 %) vastaajista oli turkulaisia. Vanhan Suurtorin alue on turkulaisille tärkeä, historiallinen paikka, jonka kehittämiseen halutaan vaikuttaa. Kaupunkilaiset toivoivat, että alueella järjestettäisiin paljon erilaisia tapahtumia vuoden aikana. Silloin se on parhaimmillaan. Keskiaikaiset Markkinat, Joulumarkkinat ja Kirja-kahvilan tapahtumat saivat kiitosta. Alue nähtiin pääasiassa markkina- ja kulttuuripaikkana. Toivottiin, että markkinatoiminta olisi säännöllistä. Kulttuuritapahtumien avuksi toivottiin Vanhalle Suurtorille sähköpisteitä ja esiintymislavaa.
Liikennejärjestelyt ja esteettömyys
Viihtyisä elämyspaikka ympäri vuoden
Elävyyteen vaikuttavat olennaisesti alueen kulkumahdollisuudet ja käytettävyys. Mukulakivet ovat hankalakulkuisia kaikille ja mahdottomia esimerkiksi lastenvaunuille ja pyörätuoleille. Kaupunkilaiset toivoivat niiden osittaista korvaamista tasaisella pinnalla. Alueen kulkuväylät koettiin epäselvinä. Hämeenkadulta Brinkkalan sisäpihalle haluttiin selkeämpi kulkureitti. Silloin myös sisäpihalla piilossa olevat yritykset saisivat enemmän näkyvyyttä. Uudenmaankatua pidettiin suurimpana alueen viihtyvyyttä vähentävänä tekijänä melun ja saasteiden takia. Kaupunkilaiset ehdottivat isoja muutoksia, kuten tunnelin rakentamista, jotta autoilu saataisiin alueelta pois. Vaihtoehtoisesti voisi rakentaa korotettuja suojateitä ja istutuk-sia, jotka eristäisivät aluetta Uudenmaankadusta. Pyöräilijät pahoittelivat sitä, että pyörätie ei jatku Uudenmaankadun vieressä, eikä Vanhan Suurtorin läpi pysty pyöräilemään. Pyörätelineitäkin toivottiin alueelle enemmän. Brinkkalan sisäpihalla olevaa pyöräkieltoa pidettiin hankalana.
Tilataide, penkit ja istutukset toisivat Vanhan Suurtorin alueelle viihtyvyyttä ja syyn pysähtyä. Opasteita toivottiin parannettavan. Ne voisivat kertoa eri kielillä tietoa historiasta ja nykyisistä toimijoista. Historiaa voisi hyödyntää myös rakentamalla alueelle Turun historiasta kertovan näyttelyn tai museon. Siten paikasta tulisi mielekäs vierailukohde turisteillekin. Yritykset ja muut palvelut ovat luonnollinen osa elävää kaupunkitilaa. Alueelle toivottiin enemmän toimijoita, jotka tarjoavat ihmisille kokemuksia. Sellaisia voisivat olla esimerkiksi kahvilat, ravintolat ja käsityöpajat. Paikka nähtiin sopivana persoonallisille ja pienille yrityksille. Ketju-liikkeet haluttiin pitää muualla. Talveksi toivottiin luistinrataa tai karusellia. Lunta voisi hyödyntää järjestämällä veistos- ja lumiukkokilpailuja. Erityisesti kaupunkilaiset toivoivat mahdollisuutta nauttia kuumista juomista. www.turku.fi/ihmiselleparempikeskusta Teksti: Terhi Mahlamäki
11
Vuokrattavissa ympäri vuoden
Nukkumajoen kämppä tarjoaa Lapin taikaa nuorille
Otteita nuorten kirjoittamasta matkapäiväkirjasta:
Laustelaiset Inarijärvessä
Saun
Nuorisoasiainkeskus järjesti lokakuussa 13–17-vuotiaille nuorille syyslomaleirin Inarin Nukkumajoella. Leirille osallistui 26 nuorta eri puolilta Turkua. Leirin aikana osallistujat saivat tutustua mökkielämään saunanlämmityksestä vedenkantoon ja polttopuiden pilkkomisesta ruuanlaittoon nuotiolla. Vierailuretki tehtiin Inarin Siidaan, Suomen saamelaisalueen keskuksessa, joka on ikkuna saamelaiseen kulttuuriin ja Pohjois-Lapin luontoon. Nukkumajoen leirialueella muutamat kokeilivat nukkumista kodassa tähtitaivaan alla, ja osa taas haki tuntumaa melomiseen pienessä lammessa, lompolossa. Lemmenjoen retkellä leiriläisille kerrottiin poronhoidosta ja esiteltiin porosta valmistettuja tuotteita. Matkamuistoiksi tarttui mukaan mm. poronsarvista tehtyjä avaimenperiä ja koruja. Poroja ei päästy tällä leirillä rapsuttamaan, mutta kameroilla niitä taltioitiin useampaan kertaan ja viimeisenä iltana herkuteltiin poronkäristyksellä. Vaikka matka oli pitkä, retkeläiset jäivät odottamaan seuraavaa reissua mahdollisesti jo hiihtolomalla, sillä näkemättä jäivät vielä Norjan jylhät maisemat.
alle k anne
ttiin v esi vie
ressä s
ijaitse
vasta l
ompo
losta
Mökki vuokrattavissa ryhmille Nukkumajoen leirikämppä on vuokrattavissa nuorisoasiainkeskuksen kautta ympäri vuoden. Se on tarkoitettu erityisesti nuorisoryhmien retki- ja leiritoimintaan. Kämppään majoittuu mukavasti 30 henkilöä ja se sopii myös talvimatkailuun. Mökki on perinteinen savottakämppä ja se tarjoaa eränkävijöille oivallisen ”kotipesän”. Kämppää varataan yhdelle seurueelle kerrallaan ja siellä voi viihtyä majoitustarpeen mukaan yhdestä päivästä jopa useampaan viikkoon. Lisätietoa: www.turku.fi/nuorisoleirialueet Teksti: Anne-Marie Rautiainen, Pirjo Lehtinen ja Emmi Pulli. Kuvat: Anne-Marie Rautiainen
”Oli perjantaipäivä. Päivä ei voinut tosiaankaan alkaa paremmin, sillä menimme kaikki nuotion ääreen grillaamaan lounasta. Siitä se tuska alkoikin. Grillaamisen jälkeen minä eli Muhis ja Martti eli Arttu päätimme mennä kanootilla järveen melomaan, sillä emme olleet Martin kanssa aikaisemmin kanootilla meloneet. Heti, kun päästiin asiaan, jolloin piti meloa, jotta se kanootti menisi eteenpäin, huomasin, että minut housut olivat tippumassa. Päätin nousta ylös ja nostaa housut, ja silloin kanootti ei pysynyt enää pinnalla, sillä minulla petti tasapaino ja joudun kokonaan kylmään järveen. Martti oli minulle kiukkuinen, mutta hän ilahtui, kun huomasi, etteivät kaikki taskussa olleet tavarat kastuneet. Vilustuimme todella pahasti, sillä vaatteemme olivat läpimärkiä ja jouduimme niin kuin ennen vanhaan pesemään pyykit käsin.” Muhis
Poikien painajainen ”Oli perjantain ja lauantain välinen yö, kello oli suunnilleen 01.30 ja me tyhmät pojat päätimme laulaa Maamme-laulua, kun kerran ollaan täällä Pohjantähden alla. Kunnes kiukkuinen ohjaaja tuli huoneeseemme ja pisti meidät siivoamaan huussit. Monet meistä koviksista oksentelivat pitkin pihaa, mutta suurin osa pojista eli meistä livahti, ja minä eli Muhis ja Jesse jäätiin hoitamaan vielä tyttöjen vessapuoli ja #”!!#? se oli TÄYNNÄ. Laulaminen ei loppunut siihen, sillä päätimme laulaa seuraavaksi Ruotsin kansallislaulun. Siihen ei ohjaaja puuttunut, sillä se ei varmaan keksinyt tuskallisempaa puuhaa. Monet meistä pojista ajattelee että tämä oli tosiaankin p#¤!# reissu, mutta minä Muhis olen sitä mieltä että mikään ei voita Lapin erikoista tuoksua ja tunturipuron raikasta vettä.” Muhis
Puhtaampia vesistöjä kuivakäymälöillä Vedämme jätteet vessanpöntöstä alas, pois näkyvistä ja unohdamme saman tien teon vaikutukset ympäristöön. Asiaa voi pohtia siltäkin kannalta, mitä järkeä on huuhtoa kymmeniä litroja puhdasta vettä vessan huuhtelun mukana viemäriin. – Lähivesistöjen tilan parantaminen ja puhtaan talousveden saanti, kiteyttää projektipäällikkö Hannamaria Yliruusi Turun ammattikorkeakoulun Minwa-hankkeesta asetuksen tavoitteista. – Kun jätevedestä saadaan käymäläjätteet pois, vähenee typen ja fosforin määrä huomattavasti, hän jatkaa. Turun AMK:n, Turun yliopiston, Valonian ja virolaisten yhteistyökumppanien Minwa (Minimization of Wastewater Loads at Sparsely Populated Areas ) -hankkeen tavoit-
12
teena on vaihtaa tietoa ja kokemuksia Suomen ja Viron välillä jätevesien käsittelystä haja-asutusalueella sekä tutkia eri jätevesien käsittelyjärjestelmien tehokkuutta.
Ekologinen ja edullinen kuivakäymälä Yhteinen piirre erilaisissa kuivakäymäläratkaisuissa on se, että käymäläjäte siirtyy jätesäiliöön ilman vettä. Jätteiden jatkokäsittely tapahtuu kompostoiden tai kuivaten. Kun kuivakäymälä on asennettu kunnolla ja sitä huolletaan ja käytetään oikein, se on hajuton ja hygieeninen. Kuivakäymälä on myös edullisempi ja se säästää vettä perinteiseen vesivessaan verrattuna Valonian (Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus) ja Minwa-hankkeen projektisuunnittelija Jussi Heikkinen korostaa kuivakäymäläratkaisun ekologisuutta.
– Kuivakäymälä helpottaa jäteveden käsittelyä, se säästää vettä ja on ekologinen. Lisäksi kuivakäymälä on hyvin toimintavarma, sähkökatkot ja muut häiriöt eivät keskeytä sen toimintaa. – Valintaa tehdessä tärkeintä on miettiä, millaiseen tilaan kuivakäymälä olisi tarkoitus sijoittaa ja millainen käyttötarve sillä on, Heikkinen jatkaa. Kun kuivakäymälän tyhjentäminen ja alusastioiden vaihto on tehty ergonomisesti helpoksi, hommaa ei voi huonoilla tekosyilläkään siirtää. Kuivakäymälän huoltaminen on toki työläämpää verrattaessa sitä vesivessaan. Kuivakäymälöitä on ympärivuotiseen tai vapaa-ajankäyttöön, ulos tai sisälle, kompostoivia tai ei-kompostoiva – oman käyttötarpeen mukaan. Vaikka modernit kuivakäymälät ovat toista maata kuin perinteiset mökkihuussit, ovat nämäkin vielä käyttökelpoisia, kunhan jäte käsitellään ja sijoitetaan. Teksti: Tiia Laakso
Haku kouluihin Wilman kautta Kaikissa Turun kaupungin kouluissa on käytössä internetissä toimiva Wilma-ohjelma. Se on kodin ja koulun välinen sähköinen reissuvihko, jossa voi myös ilmoittautua ensimmäiselle luokalle. Tänä vuonna ensimmäistä kertaa Wilman kautta voi hakea myös erikoisluokalle ja 7.luokalle.
Tarkemmat ohjeet löydät Wilman hakulomakkeista. Ohjelma ilmoittaa, jos et ole täyttänyt tarvittavia tietoja. Kun olet täyttänyt tarvittavat tiedot, paina lopuksi Tallenna tiedot –painiketta. Tällöin hakutietosi tallentuvat oppilasrekisteriin koululle tiedoksi. Kun haet paikkaa toisesta koulusta, päätös asiasta tulee kotiin maaliskuun alkuun mennessä. Päätöksen tekee kyseisen koulun rehtori.
Ekaluokalle ilmoittautuminen Syksyllä 2011 aloittaa koulutiensä vuonna 2004 syntyneet lapset. Jokaisen turkulaisen lapsen huoltajan tulee ilmoittaa Wilman kautta lapsensa koulu. Ilmoittautuminen tehdään Wilmassa viimeistään maanantaina 17.1.2011. Tulevia ekaluokkalaisia on noin 1500. Turussa asuville tuleville ekaluokkalaisille on lähetetty oppivelvollisuusilmoitus. Kirjeessä kerrotaan tarkemmat ohjeet sekä käyttäjätunnus ja salasana Wilma-ohjelmaan. Tunnukset kannattaa säilyttää, sillä samoja tunnuksia käytetään kouluaikana. Jos et ole saanut kirjettä, voit ottaa yhteyttä kasvatusja opetusvirastoon (puh. 2629 399). Tarvittaessa teknistä tukea ilmoittautumisessa saat maanantaina 17.1.2011 klo 8-10 ja 18-20 kasvatus- ja opetusvirastossa (Käsityöläiskatu 10), Raunistulan koulussa (Oikotie 1) ja Turun normaalikoulussa (Annikanpolku 9). Wilmassa ilmoittautumisen yhteydessä voit hakea myös kieliluokalle ja iltapäiväkerhoon. Turussa toimii Puolalan koulussa englannin ja saksan kieliluokat sekä suomalais-venäläinen kieliluokka. Vähä-Heikkilän koulussa on ranskan kieliluokka ja Kerttulin koulussa ruot-
sin kielikylpyluokka. Iltapäiväkerhoon voit hakea myös erillisellä hakemuksella maaliskuun loppuun mennessä. Erillisiä hakemuksia saa nuorisoasiainkeskuksesta sekä internetistä. Tarkempia tietoja www.turku.fi/ekaluokalle ja www. turku.fi/ippe
Erikoisluokalle haku Turussa 3.luokalta alkavat erikoisluokat, kuvataideluokka Martin koulussa, liikuntalinja Vasaramäen koulussa, matematiikkaluokka Raunistulan koulussa ja musiikkiluokat Puolalan ja Runosmäen kouluissa. Erikoisluokat ovat esittäytyneet vanhemmille 10.-13.1.2011. Myös erikoisluokalle haetaan Turun kaupungin kouluissa Wilman kautta viimeistään maanantaina 17.1.2011. Jos et ole vielä saanut tunnusta Wilmaan, voit kysyä sitä lapsesi koulusta. Kaikille toisen luokan oppilaiden huoltajille on lähetetty Wilmassa viesti asiasta. Tarkempia tietoja www.turku.fi/erikoisluokat
6.luokkalaisen oma yläkoulu määräytyy alakoulun mukaan. Samasta alakoulusta menevät kaikki siis samaan yläkouluun. Yläkouluun mentäessä voi hakea myös muuhun kuin omaan yläkouluun. Hakemus toiseen kuin omaan yläkouluun löytyy Wilmasta ja se tulee täyttää viimeistään 30.1.2011. Yläkoulut esittäytyvät tammikuun ajan iltaisin erillisen aikataulun mukaan. Tarkempi aikataulu löytyy internetistä. Jos huoltajana olet unohtanut Wilma-tunnuksesi, ota yhteyttä lapsesi nykyiseen kouluun. Tarkempia tietoja www.turku.fi/perusopetus
Onko Wilma vieras? Wilma on monelle Turun kaupungin koulujen oppilaiden huoltajille tuttu. Esimerkiksi 2.luokkalaisten huoltajista 82% on kirjautunut tämän syksyn aikana Wilmaan ja 6.luokkalaisista 84%. Jos et ole vielä saanut tunnuksia Wilmaan tai olet unohtanut ne, ota yhteyttä lapsesi kouluun. Teksti: Elina Kajanto
Vuoden uusturkulainen ja monikulttuurisuusteko haussa
Mitä haetaan? Vuoden uusturkulaiseksi nimetään Turun seudulla asuva, maahanmuuttajataustainen henkilö, joka toimii oman yhteisönsä ja koko Turun hyväksi. Hän on ansioitunut esimerkiksi järjestötyössä tai edistänyt omalla esimerkillään Turkuun kotoutumista. Monikulttuurisuusteosta palkitaan puolestaan henkilö, yritys, yhdistys tai muu yhteisö, joka on ansiokkaasti edistänyt monikulttuurisuutta. Kaupunginjohtaja Aleksi Randellin koolle kutsuma raati valitsee tunnustuksen saajat kaupunkilaisten tekemien ehdotusten perusteella. Raatiin kuuluu maahanmuuttajien, Turku-seuran, kauppakamarin, työvoimatoimiston, Turun Seudun Kehittämiskeskuksen, median ja kaupungin edustus.
Kupittaan lukion ICT-linja on saanut erityislukioluvan. Opetuslautakunta päätti siirtää luvan Kupittaan lukiolle 1.1.2011 alkaen. Lukioiden yhdistymisen myötä lupa siirtyy Kerttulin lukiolle elokuun alussa 2012. Kerttulin lukiossa tulee olemaan kaksi erityislinjaa (ICT ja urheilu) sekä yksi normaali lukiolinja.
7.luokalle siirtyminen
Ehdotuksia voi antaa tammikuun ajan
Tunnetko jonkun, joka ansaitsisi tulla nimetyksi uusturkulaiseksi? Tai tiedätkö toimintaa, joka on mielestäsi muuttanut Turkua suvaitsevaisemmaksi ja monikulttuurisemmaksi kaupungiksi? Nyt voi vaikuttaa ehdottamalla tammikuun loppuun mennessä, kenet Turun kaupungin pitäisi nimetä vuoden 2011 uusturkulaiseksi ja mikä on vuoden monikulttuurisuuteko.
10–vuotias Kupittaan lukion ICT-linja sai erityislukioluvan
Kansainvälisyys on Turun arkea Kaupungin tehtävänä on huolehtia kaikkien turkulaisten hyvinvoinnista. Kuntien on myös turvattava maahanmuuttajille samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muulle väestölle ja edistettävä maahanmuuttajien osallistumista sekä yhteiskunnan eri ryhmien vuorovaikutusta. Jo kuudetta kertaa jaettavilla tunnustuksilla Turun kaupunki haluaa nostaa esille kaupungin kansainvälisen ja monikulttuurisen arkipäivän. Turussa asuu kansalaisia noin 130 maasta ja kaupungissa puhutaan sataa eri kieltä. Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia turkulaisia on yli 13 300 eli 7,5 prosenttia kaikista turkulaisista. Eniten puhutaan venäjän, arabian, kurdin, albanian ja viron kieltä.
Uusien kansalaisten juhla maaliskuussa Turun kaupunki järjestää maaliskuussa juhlan vuonna 2010 suomen kansalaisuuden saaneille turkulaisille. Juhlassa palkitaan myös vuoden uusturkulainen ja monikulttuurisuusteko. Teksti: Jaana Räsänen-Nauska
Kupittaan lukiossa alkoi ATK:n opetus syksyllä 1983. Vuonna 1998 alettiin suunnitella laajentamista erityislinjan perustamisen suuntaan. ICT – linja syntyi ja ensimmäiset opiskelijat aloittivat linjalla syksyllä 2000.
Koulutettu väki pysynyt Turun seudulla Syksyn 2010 aikana tehtiin kartoitus siitä, mitä ICT-linjalta valmistuneille kuuluu. ICT-linjalta on kevääseen 2010 mennessä valmistunut 147 opiskelijaa, joista tavoitettiin 121. Tavoitetuista 81 % joko opiskelee tai on opiskellut yliopistossa ja 13 % ammattikorkeakoulussa. Heistä 82 % vaikuttaa edelleen Turun seudulla, joten ICT-linja on täyttänyt hyvin sille asetetut tavoitteet tuottaa IT- ja viestintätaidoiltaan lahjakkaita opiskelijoita korkeakouluihin sekä hyvin koulutettua työvoimaa yrityksiin. Yhteistyö sekä korkeakoulujen että yritysten kanssa on toiminut hyvin. Osa tutkintonsa suorittaneista harjoittaa jatko-opintoja korkeakouluissa ja jo työelämään siirtyneistä osa on ennättänyt perustaa omia ICT-alan yrityksiä.
Tarjolla 41 kurssia Tulevan erityislukion opiskelija pystyy opintojensa yhteydessä keskittymään omaan alaansa syvällisesti. Kupittaan lukion ICT-linja tarjoaa 41 erilaista kurssia. Ne käsittelevät mm. informaatio- ja kommunikaatioteknologiaa, ohjelmointia, tietoliikennetekniikkaa ja digitaalista mediaa. Osa kursseista tarjotaan joka toinen vuosi. Ne opiskelijat, jotka suorittavat vähintään 12 kurssia erityislukion opintoja, saavat vähentää muiden aineiden pakollisten kurssien määrästä kahdeksan kurssia. Opiskelijan tulee kuitenkin suorittaa vähintään puolet lukion jokaisen pakollisen oppiaineen kursseista. Lukion esittelytilaisuus 18.1.2011 klo 18.30. Lisätietoja: kupittaan.lukio@turku.fi tai http://www.tkukoulu.fi/~kuplukio Teksti: Tapio Laine ja Mia Peltomäki • Kuva: Mikko Rintamäki
Tee ehdotuksesi 31.1.2011 mennessä: www.turku.fi/uusturkulainen tai täytä lomake lähimmässä kirjastossa.
13
ittelu n harjo istä. e id io uv ym Askelk aatii keskitt v
Sehän käy kuin Grande Valse
Megalomaaniset vanhojen tanssit Turkuhallissa helmikuussa Liikuntasalillinen lukion kakkosluokkalaisia kikattaa ja sekoilee askeleissaan. Turkuhallin suurten vanhojen tanssien alkuosan tanssi Grande Valse on suuri haaste. Mutta vain muutama hetki myöhemmin nuoriso tanssii, niin kuin ei olisi muuta tehnytkään. Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion (TSYK) kakkosluokkalaiset Rosanne Parikka ja Elias Tuomainen treenaavat intoa täynnä. Liikunnanopettaja Anu Heilimön ja vararehtori Pekka Leinon määrätietoisessa ohjauksessa käännökset alkavat sujua. – Tähtäimessä on, että opitaan tanssit, että voi rennosti tanssia kun ne ovat selkäytimessä, Tuomainen sanoo. Parikka ja Tuomainen tanssivat yhtenä viidestä sadasta tanssiparista 17. helmikuuta. Silloin kaikki Turun suomenkielisten lukioiden kakkosluokkalaiset tanssivat vanhojen tansseja. Nyt ensi kertaa yhdessä. Yhteiset tanssit tanssitaan Turkuhallissa kulttuuripääkaupunginkin hengessä. Treenejä riittää TSYK:in lukiolaisille kaikkiaan 18 kertaa ennen h-hetkeä. Noin tuhannen hengen tanssitiimillä on kuitenkin vain yhdet kenraaliharjoitukset samana iltapäivänä, kun varsinainen tanssigaala starttaa iltakuudelta.
Vanhemmat pääsevät kiikaroimaan Rosanne Parikan sekä Elias Tuomaisen oikeat ja vasemmat alkavat jo hahmottua. Tanssislangi on jo tuttua. Tämä joukko ei hämmenny komennosta: muodostakaa paripiiri. Rosanne Parikka tuumii, että pojilta on sujunut tanssi hyvin ja intoa on. – Ryhdikkäältä näyttää, Parikka kehuu lukiokavereitaan. Rosanne Parikalle tanssi vaikuttaa olevan yhtä juhlaa. – Olen tanssinut showtanssia ja hip hoppia Dance Studio Funkyssä. – Minä tanssin vain discopohjalta, Tuomainen hymyilee ja luottaa siihen, että pari auttaa suunnistamaan parketilla, jos oma suuntavaisto pettää. Parikka ja Tuomainen tuumivat, että on hienoa päästä Turkuhalliin tanssimaan. – Se on hieno paikka. Miinusmerkkinä on se, että vanhemmat eivät välttämättä näe tanssijoita sillä tavalla, Parikka pohtii. – Pitäisi olla kiikarit, Tuomainen veistää. Puvut ovat molemmilla olleet valmiina jo pitkään. Tuomaisen vuokrasmokki löytyi heti, vaikka sen hankinta jäi ”vasta” marraskuulle. Parikka osti itselleen ihanan olkaimettoman mekon strasseilla koristettuna jo elokuussa. – Päätin heti, että haluan punaisen. Lukiolaisille Turkuhallin vanhojen tanssit ovat kuin ikiomat linnan juhlat, kerran elämässä -tapahtuma.
14
– Odotetaan innolla, Rosanne Parikka ja Elias Tuomainen sanovat kuin yhdestä suusta.
Tanssi sujuu – yllättävän hyvin
TSYKi n Elias lukion ka Tuom k ainen kosluokka ovat s la aane iset Rosan et jo j uone na Parikk sta ki a inni. ja
Liikunnanopettaja Anu Heilimö ja apulaisrehtori Pekka Leino ovat ylpeitä lukiolaisistaan. – Yllättävän hyvin tosiaan sujuu, aika nopeasti he ovat päässeet jyvälle. Hyvää vuosikertaa, Leino toteaa. Heilimö kertoo, että tanssit opetetaan osissa, yksityiskohtia hierotaan sitten kun kokonaisuus alkaa hahmottua. Tytöillä näkyy se, että on enemmän tanssitaustaa, on totuttu liikkumaan musiikin tahdissa. Lukioiässä tanssiin rupeaa pojillakin tulemaan uusi innostus. – Ensin alakoulussa voidaan tanssia, sitten yläluokilla kiinnostus häviää, mutta tässä kohtaa rohkaistutaan uudelleen, aletaan kasvaa aikuisiksi. – Kovasti nyt väitetään tanssin suosion kasvavan, Heilimö kertoo. Ehkä Tanssii tähtien kanssa –tyyppiset ohjelmat vaikuttavat. Turkuhallin vanhojen tansseissa tanssivat kaikki Turun kahdeksan suomenkielistä lukiota, ruotsinkielinen S:t Olofsskolan pitää yhä itse omat tanssinsa. Tanssien pääohjaajana ovat Kirsti Nurmela Kupittaan lukiosta ja Leena Helin Luostarivuoren lukiosta. Tanssit on valittu yhteistyössä lukioiden kanssa: poloneesin, kikapoon ja muiden klassikkojen rinnalla on myös ripaus discoa Abban tahdissa. Onpa opetuksen tueksi tehty jopa DVD, jotta kaikissa lukioissa tanssit alkaisivat samalla otteella ja – samaan suuntaan. On hahmoteltu karttaa siitä, miten lukiolaiset Turkuhallin parketille asettuvat.
Turkuhallissakin kaukalo puretaan ja jää katetaan. Lippuja tanssiaisiin voivat ostaa kaikki halukkaat. Yleisöä mahtuu paikalle 12 000. – Hiukan tietysti jännittää, Leino myöntää. Erityisen jännittävää on, miten tanssi sujuu elävän, pääosin musiikkiluokkalaisista koostuvan orkesterin tahtiin. – Motivaatio on huipussaan. Täällä on kiva henki, Heilimö kertoo. Viime hetken vinkkinä lukiolaisille se, mikä on tärkeää. On kuunneltava musiikkia ja pysyttävä tahdissa. Tanssien henkeen kuuluu toisten huomioiminen, kohtelias käytös. – Ryhti on tärkeää, kaikkien pitää kasvaa viisi senttiä, Leino kiteyttää. Teksti: Sini Silvàn • Kuvat: Hannu Waher
Nuorten kesätyöpaikkoja voi hakea helmikuussa Turun kaupungin turkulaisille 16–18-vuotiaille nuorille tarkoitettuja kesätöitä voi hakea helmikuussa 14.2.–25.2.2011. Työsuhteet ovat kuukauden mittaisia ja palkkaa maksetaan 725 euroa kuukaudessa. Työpaikan saaneet nuoret julkistetaan torstaina 24.3. nuorten taide- ja toimintatalo Vimman salissa. Työpaikkoja on tänä vuonna 300 ja paikkoja koordinoi Turun kaupungin nuorisoasiainkeskus. Paikkoja voi hakea sähköisellä hakulomakkeella. Hakulomake on osoitteessa www.pointti.info/turku, jossa on myös lisätietoa paikkojen hakemisesta. Sähköinen hakulomake on täytettävissä vasta hakuaikana, joten sitä ennen se ei ole nähtävissä. Apua niin arvottavien kesätöiden kuin muidenkin kesätöiden hakuun voi kysyä tiedotus- ja neuvontapiste NuortenTurusta. NuortenTurku sijaitsee Vimmassa osoitteessa Aurakatu 16. Arvottavien kesätöiden työpaikat ovat pääasiassa sosiaali- ja terveystoimessa, esimerkiksi vanhuspalveluissa ja sairaaloissa, mutta töitä on myös esimerkiksi museoissa, kirjastoissa, päiväkodeissa ja erilaisissa ulkotöissä. – Viime kesänä erityisen suosittuja työpaikkoja olivat erilaiset ulkotyöt ja museotyöt, kertoo viime vuonna nuorten arvottavia kesätöitä koordinoinut Riitta NilssonLindén. Vuonna 2010 palkattiin ennakkoon suunniteltujen 320 nuoren lisäksi 90 muuta nuorta, kun palkkaamiseen saatiin lisämäärärahaa. Hakijoita oli vähän yli 1 200, joka on vastaava aiempien vuosien hakijamäärään verrattuna. Teksti: Emmi Pulli
tarina ker too kaupungista, jossa tapahtuu aina
Turun filharmoninen orkesteri www.tfo.fi • Lippujen ennakkomyynti Turun Kaupunginteatterin lippumyymälästä. Lippupalvelu p. 0600 10800 (1,96 €/min + pvm), p. 0600 10020 (6,79 €/puhelu + pvm)
16.1.–18.12. klo 11–19 liput: 12/8 € • www.tulionirti.fi
5.2. Maagisen tulen päivä 3.3. Tulisen rakkauden ilta
17. ja 18.2. Itävalta-Unkarin uusi allianssi Itävalta-Unkarin uusi allianssi yhdistelee wieniläisen Alexander Zemlinskyn myöhäisromanttisen tunteenpalon ja Bela Bartókin unkarilaisesta kansanperinteestä ja rytmiikasta ammentavan sävelkielen Antonin Dvorákin 7. sinfonian traditionaalisempaan romantiikkaan, sopivalla lisäyksellä böömiläisyyttä. Konsertin johtaa Ralf Kircher, Bartókin alttoviulukonserton solistina on Lars Anders Tomter.
Pimeyden 876 sävyä
Pilkkopimeä galleria 15.3. asti. Koe taidenäyttely ilman näköaistia. Pilkkopimeää yöelämää 15.3. asti. Vuoden pimeimmät bileet! Pilkkopimeät kuunnelmat -minifestivaali Turun taidemuseossa 9.–13.3. Voimaa valosta - Tunnustukseton taideretriitti 25.–27.3. Ilm. 1.2. mennessä.
KULTTUURIKUNTOILUN KESKUSPUISTO Maksuton avajaistapahtuma 13.2. klo 12–19 Liikunnan ja kulttuurin ihmemaa Kupittaan puistossa ja urheiluhallissa • luistelua luistelumadolla, naperolatu sekä liukurimäki • opiskelijoiden lumiveiston kutsukilpailu • Seikkiksessä omatoimista grillausta, lumi- ja jääveistosten tekoa sekä lumivärjäystä • puiston kulttuurikävely oppaan johdolla, (ilm. 7.2. mennessä) • klo 15.30 alk. Lasten liikunnan ihmemaa ja sirkus. Lue lisää: www.kulttuurikuntoilunkeskuspuisto.fi
Kapellimestari Ralf Kircher, kuva: Pekka Saarinen
3. ja 4.3. Kuolema ja kirkastus Karismaattinen walesilaiskapellimestari Grant Llewellyn ihastuttaa jälleen Turussa. Papa Haydnin Lontoolaissarjaan kuuluvan Rummunpäristyssinfonian huumorin kautta kierroksen brittien saarilla päättää William Waltonin nostalgiaa pulppuava, lyyrinen sellokonsertto. Solistina on Andreas Helling orkesterin omista riveistä. Kokonaan toisiin tunnelmiin vie Richard Straussin vaikuttava sävelruno Kuolema ja kirkastus.
Turun museokeskus p. 330 000 • www.turunmuseokeskus.fi
Turun linna Näyttelyt: Ajaton
aarre • Oikeaan aikaan • Matias Kettilmundinpoika, Turun linnan päällikkö ja Suomen päämies
Turun kaupunginkirjasto • www.turku.fi/kirjasto
Tässä tarinani! Här är min saga!
Tarinatuokiot ovat osa Nordiska röster – Pohjoismaisia ääniä -tarinankerrontahanketta. Kirjastossa tapahtumat toteutetaan yhteistyössä Kohtaamisia kirjastossa -hankkeen kanssa.
Turun Kaupunginteatteri Itäinen Rantak. 14. Lippumyymälä p. 2620 030. Myyntipalvelu p. 2620 080 Lippupalvelu p. 0600 10800 (1,96€/min + pvm), p. 0600 10020 (6,79€/puhelu + pvm) • www.teatteri.turku.fi
Turun Kaupunginteatterin kulttuuripääkaupunkivuosi käynnistyy komeasti Päänäyttämön valloittaa musikaali, jossa lempi leiskuaa ja rakastavaiset etsivät toisiaan. Ingmar Bergmanin menestyselokuvaan perustuva Kesäyön hymyilyä hersyy heinälatoromantiikkaa, juonittelua, mustasukkaisuutta ja väärinkäsityksiä. Vaaleassa kesäyössä soi pakahduttavan kaunis Stephen Sondheimin musiikki: tarttuvat melodiat, vauhdikkaat valssit ja huumaavat balladit. Rooleissa mm. Pirkko Mannola, Nina Tapio, Mikko Rantaniva, Jukka Nylund, Elli Vallinoja, Kirsi Tarvainen, Arne Nylander, Stefan Karlsson ja Riitta Salminen. Ohjaus: Tuomas Parkkinen. Ensi-ilta 28.1.2011.
Kuva: Lucas Pedersen
Wäinö Aaltosen museo
Tässä tarinani! Här är min saga! -tarinatuokioissa teatterityöpajoissa työskennelleet nuoret valitsevat satuja ja tarinoita, jotka ovat olleet heille itselleen jollain tavalla merkittäviä lapsina. Nuoret ovat työstäneet saduista ja tarinoista kaksikielisiä esityksiä, joita esitetään kirjastoissa lapsille draaman eri keinoin. 12.1. klo 10 Paattisten kirjasto 12.1. klo 18 Pääkirjasto, Saaga 9.2. klo 9.30 Hirvensalon kirjasto 9.2. klo 18 Pääkirjasto, Saaga
• www.pimeys.fi
www.wam.fi • Kuolema ja sen monet kasvot (yleisöopastus näyttelyyn sunnuntaisin klo 14) Wäinö Aaltosen museon konserttisarja: 25.1. klo 19 Dmitri Timoshenko: Elävää musiikkia kuoleman keskellä 1.2. klo 19 Mia Heikkinen, Salla Karakorpi: Lauluja elämästä ja kuolemasta 8.2. klo 19 Camerata Aboensis: Lasciatemi morire - Antakaa minun kuolla 15.2. klo 19 Henri Sigfridsson, Turku Ensemble: Elämää suurempaa musiikkia 22.2. klo 19 Ilari Lehtinen, Jussi Laukola: Ennen kuolemaa 1.3. klo 19 Sakari Lipasti: Umpeen kasvaneella polulla 8.3. klo 19 Lauluyhtye Toisinto: Var inte rädd för mörkret - Älä pelkää pimeää 15.3. klo 19 Kudrat Amrachow, Jussi Laukola: Kuoleman loppu
Biologinen museo • Mikrokosmos–pienoismaailma pilttipurkissa
Luostarinmäen käsityöläismuseo sekä Apteekkimuseo ja Qwenselin talo
Avoinna ti–su klo 10–16.
VANHA SUURTORI
www.turku.fi/vanhasuurtori Brinkkalan Galleria
6.2. asti: Maija Suomäki, Assi Huhtanen ja Åse Hensbo 11.2.–13.3. Paasikivi-Opiston visuaalisten aineiden lopputyönäyttely 18.3.–17.4. Lukala, Freer, Benson ja Hyland
Turun kulttuuria – www.turku.fi/kulttuuri
Kuva: TMK
Hiihtolomaviikoilla 22.2.–6.3. Turun linnassa on koko perheelle opastettuja kierroksia päivittäin museon ollessa auki. Lapsille on tarjolla jännittäviä pikkuritarikierroksia ja aikuisille keskiaikakierroksia. Opastusaikataulut ja aukioloajat: www.turunmuseokeskus.fi. Vanhan Raatihuoneen Galleria
6.2. asti: Päivi Hintsanen, Timo Sälekivi 11.2.–13.3. Viktor Khashchanskiy 18.3.–17.4. Sini-Meri Hedberg Galleria Berner
6.2. asti: Susanna Judin, 11.2.–13.3. Leila Sarola, 18.3.–17.4. Erkki Mykrä Turun Taidelainaamo
kuukauden taiteilijat: tammikuu: SiniMeri Hedberg, helmikuu: Susana Nevado, maaliskuu: Aleksanteri Järvenpää Kulttuuripaja www.kulttuuripaja.fi Museolab-työpaja sunnuntaisin 16.1.–17.4. klo 12–15.
Vanha Raatihuone: 9.2. ja 2.3. klo 19 Jazzia Raatihuoneella 20.3. klo 15 Maaherran matinea
PIDÄTÄMME OIKEUDEN MUUTOKSIIN.
Kuningas Eerik XIV ja suloinen Kaarina Maununtytär jatkavat satumaista rakkaustarinaansa Mikko Heiniön Kuukonsertossa, jonka solisteina säteilevät mezzosopraano Monica Groop ja pianisti Heini Kärkkäinen. Konsertossa saadaan samalla esimakua syksyn suuroopperasta Eerik XIV. Beethovenin sankarillisen Eroica-sinfonian tunnelmia hautajaissaatosta metsästykseen tarjoilee orkesterin taiteellinen johtaja Petri Sakari. Ennen konsertteja varaslähtö klo 18 Konserttitalon kahvilassa.
Logomossa
Heini Kärkkäinen, kuva: Tanja Ahola
20. ja 21.1. Tunnelmia Euroopan Turusta eilen ja tänään
Tuli on irti!
15
Julkinen tiedote, jaetaan kaikkiin talouksiin Offentligt meddelande, delas ut till alla hushåll
Wattitalkoot etsii vapaaehtoisia Turussa kehitetään alkuvuonna 2011 uudenlaista vapaaehtoisverkostoihin perustuvaa energianeuvontamallia. Tule mukaan!
Etsimme nyt tavallisia sähkönkäyttäjiä ja vapaaehtoisryhmiä luomaan neuvontamallia kanssamme. Lähtemällä mukaan saat runsaasti tietoa ja taitoa kodin energiansäästöstä sekä pääset myös vaikuttamaan uudenlaisen neuvontamallin kehittämiseen.
Neuvojat ja neuvontaryhmät kokoontuvat alkuvuoden 2011 aikana 3-5 kertaa työajan jälkeen. Vapaaehtoisten toivotaan asuvan sähkön etämittauksessa olevassa asunnossa Turku Energian jakelualueella. Voit kuitenkin ilmoittautua rohkeasti mukaan, sillä tarkistamme mittariasian puolestasi.
Hankkeen toteuttavat Turku Energia, Valonia ja Adato. Kiinnostuitko? Lue lisää www.turkuenergia.fi > Wattitalkoot tai ota yhteyttä suoraan Liisa Harjulaan, p. 2623 177 tai liisa.harjula@valonia.fi
Sosiaali- ja terveystoimen palvelut yksiin kansiin
TAI p e t s
25.1.2011
ammatinvalintamessut ti 25.1.2011 klo 16.30–19
TAIn Kellonsoittajankadun koulutalossa Kellonsoittajankatu 9-11, Turku • kaikki TAIn koulutusalat esillä • tietoja opinnoista ja opiskelusta • maistiaisia ja työnäytöksiä
Kuntalaisille on kerätty kaikki Turun sosiaali- ja terveystoimen palvelut yksiin kansiin. Tammikuun lopulla ilmestyvä palveluhakemisto jaetaan kaikkiin turkulaiskoteihin ja siitä löytyy kuntalaisille tarjottavat palvelut ikäkaaren mukaisessa järjestyksessä. Lasten ja nuorten osuus on saanut tunnusvärikseen vihreän, työikäiset ovat sinisellä ja ikäihmiset oranssilla. Hakemistoon on ikäkaaren sisälle järjestetty eri palvelut aakkosjärjestyksessä. Jokaisesta palvelusta löytyy lyhyt esittely sekä tärkeimmät osoitteet ja puhelinnumerot. Palveluhakemisto on luettavissa myöhemmin myös sähköisesti Turun kaupungin nettisivuilta. Teksti: Katja Kaartinen
All service inom socialoch hålsovården har samlats i en och samma pärm Åbo stads social- och hälsovårdsväsende erbjuder stadsborna information om olika serviceformer i en och samma pärm. Serviceguiden som utkommer i slutet av januari kommer att utdelas till varje hushåll i Åbo och den innehåller information om de serviceformer som står till buds för invånarna. Serviceutbudet har ordnats efter ålder. Barn och ungdomar har fått en grön färg som symbol, personer i arbetsför ålder en blå färg och äldre personer en orange färg. Olika serviceformer inom varje ålderskategori står i alfabetisk ordning. I serviceguiden ingår en kortfattad presentation av varje serviceform och de viktigaste kontaktuppgifterna. Serviceguiden kan senare läsas också i elektronisk form på Åbo stads webbplats. Text: Katja Kaartinen
Pieneläinpäivystys muuttuu maakunnalliseksi vuoden alusta Varsinais-Suomen kunnat järjestävät yhteisen pieneläinpäivystyksen koko VarsinaisSuomen alueella vuoden 2011 alusta. Pieneläinpäivystystä hoitaa Turussa sijaitseva pieneläinklinikka Tuhatjalka. Uudella päivystysklinikalla on nykyajan vaatimusten mukaiset laitteet ja hoitomahdollisuudet. Pieneläinpäivystyksen puhelinnumero on 0600 12 444. Päivystysaika on arkisin klo 16-8 ja viikonloppuisin perjantaista klo 16 seuraavaan maanantaihin klo 8. Poikkeuspäivinä, kuten arkipyhinä sekä jouluja juhannusaattoina, päivystys alkaa vastaavalla tavalla poikkeuspäivää edeltävänä päivänä klo 16 ja päättyy ensimmäisenä normaalina arkipäivänä klo 8. Maakunnallinen ja entistä kattavampi päivystys korvaa nykyisen Turun kaupungin järjestämän pieneläinpäivystyksen, joka on toiminut Turun ja Raision kunnallisilla ja yksityisillä pieneläinklinikoilla. Teksti: Katja Heinämäki
Jouren för smådjur ändras till att omfatta hela landskapet från början av året
: orioss–a t i d u a 8 1 T 0 .3 info o klo 17
stutkint 8.30–19 • kaksoi akoulutus klo 1 j i l • urhei
OA! TERVETUL
www.turkuai.fi
Kommunerna i Egentliga Finland ordnar en gemensam jour för smådjur i hela Egentliga Fin-land från början av året. Jouren för smådjur sköts av smådjurskliniken Tuhatjalka i Åbo. Den nya jourkliniken har apparatur och vårdmöjligheter som uppfyller dagens krav. Telefonnumret till jouren för smådjur är 0600 12 444. Jouren betjänar vardagar kl. 16-8 och under veckosluten från fredag kl.16 till måndag kl. 8. Vissa undantagsdagar, såsom söcken-helger och jul- och midsommarafton, börjar jouren på motsvarande sätt dagen före undan-tagsdagen kl.16 och slutar den första normala vardagen kl. 8. Den landskapsomfattande jouren ersätter den nuvarande smådjursjouren som ordnats av Åbo stad och som skötts av kommunala och privata smådjurskliniker i Åbo och Reso. Text: Katja Heinämäki