Turkuposti 1/2013 by Turun kaupunki

1|2013

Vanhuksille oma akuuttikeskus M채ntym채keen

TYKS:n uusi yhteisp채ivystys aloittaa maaliskuussa

Nuorisotakuu varmistaa polun koulutukseen ja ammattiin

Kulttuuria Turussa

sivu 2

sivu 4-5

sivu 8

liite

1|2013

Vanhuksille oma akuuttikeskus Mäntymäkeen Akutvårdscentral för åldringar på Tallbacken

Asukas hyötyy Turun uudesta toimintamallista 3 Uusi Yhteispäivystys keskittyy uuteen T-sairaalaan Den nya samjouren koncentrerar sin verksamhet till det nya T-sjukhuset

Turku ja Pietari juhlivat 60 vuottaan ystävyyskaupunkeina

Tyttöjen Mimmi magiaa -messut Turussa

Nuorten työpajatoiminta kasvoi kahdella

Kaupungin arvottavat kesätyöpaikat ja kesätyösetelit 16–18 –vuotiaille

Vanhuksille oma akuuttikeskus Mäntymäkeen Terveyskeskuspäivystyksen entisiin tiloihin Mäntymäen sairaala-alueelle avautuu toukokuun alussa geriatrinen akuuttikeskus. Potilaat tulevat akuuttikeskukseen pääasiassa kotihoidon tai terveyskeskuksen lähettäminä.

Kesätyönhakupajasta potkua kesätyönhakuun! 7 Nuorisotakuu tuli – Turku hyvissä asemissa

Liite: Kulttuuria Turussa Seikkailupuiston kevät tarjoaa laajan kattauksen luovaa toimintaa lapsille ja perheille

Turun kaupungin nuorten palvelujen hiihtolomatoiminnat 18.2.–24.2.2013

Lasten puheongelmia ratkotaan ennaltaehkäisevästi

Aktiivista vapaa-aikaa ja viihtyisyyttä Pansio-Pernossa

Avoimet varhaiskasvatuspalvelut helpottavat arkea

Kerttulin uusi päiväkoti – Talo lasten ehdoilla

Elinkeinoasiamies Aino Ukkolasta yhteyshenkilö Turun kaupungin ja turkulaisten yrittäjien välille

Kotitalousvähennyskelpoiset palvelut yhdestä paikasta vaivattomasti

Robert Talling on aikamoinen hurjapää

Saattajakortilla Kui-joelle tai vesijumppaan

Oletko sinä 500 000. kävijä?

Emilie Gardberg on orkesterissa kuin kotonaan

150-vuotias kaupunginkirjasto juhlii

Kulttuurivinkit

Historiallisia illanviettoja Turun linnassa koko vuosi

turkuposti • åboposten Julkaisija/utgivare Turun kaupunki Osoite/Adress Yliopistonkatu 27, 20100 Turku E-mail turkuposti@turku.fi Päätoimittaja /Chefredaktör Hannu Waher, hannu.waher@turku.fi, puh. 2627 254 Kannen kuva Esko Keski-Oja Taitto /Layout SEK Promote Oy Paino/Tryckeri Hansaprint Oy Paperi/Paper UPM Satin Plus 65 g Painosmäärä/Upplaga 116 000 kpl Jakelu /Distribution Itella Posti Oy Seuraava numero ilmestyy viikolla 14 (1.-5.4.2013). Aineiston deadline 8.3.2013 ISSN 1798-4661

Akuuttikeskus on tarkoitettu niille turkulaisille vanhuksille, jotka eivät tarvitse päivystyksellistä hoitoa, mutta joiden tutkimus ja hoito eivät onnistu kotihoidossa tai terveysasemalla. Potilaat voivat olla esimerkiksi kotihoidon asiakkaita, joiden yleiskunto on huonontunut ja tästä syystä he eivät selviydy kotona. Toinen merkittävä potilasryhmä on terveysasemille hakeutuneet monisairaat vanhukset, joiden perusteellinen tutkiminen lyhyellä vastaanottokäynnillä on vaikeaa. Yksi esimerkki akuuttiyksikössä hoidettavista potilaista voi olla vanhus, joka kärsii helteiden aiheuttamasta nestehukasta. Akuuttikeskuksessa nesteytys voidaan hoitaa helpommin ja nopeammin kuin esimerkiksi ruuhkaisessa päivystyksessä, eikä sairaalahoitoa näin ollen tarvita. – Geriatrinen akuuttikeskus ei ole kilpaileva päivystys, erikoissairaanhoidon tulosaluejohtaja Hilkka Virtanen painottaa. – Yhteispäivystykseen lähetetään edelleen äkillisesti ja vakavasti sairastuneet, kuten voimakkaista rinta- tai vatsakivuista kärsivät potilaat sekä luunmurtumaepäilyt.

Potilaille tehdään laaja geriatrinen kartoitus Kolmetoistapaikkainen akuuttikeskus on avoinna arkisin klo 8 -20. Kaikille potilaille tehdään laaja geriatrinen kartoitus, johon kuuluu lääkärin tutkimuksen ja hoidon lisäksi toimintakyvyn arviointi. Tutkimuksen jälkeen aloitetaan kuntouttava hoito kotona tai sairaalassa. Hilkka Virtanen arvioi akuuttikeskuksen potilasmääräksi noin 30 potilasta vuorokaudessa. – Päivystyksessä ei ole mahdollista selvittää perusteellista syytä potilaan yleiskunnon huononemiselle tai sille, miksei vanhus enää selviydy kotona. Tällaiset vanhukset ohjautuivat aikaisemmin liian helposti sairaalahoitoon. Geriatrisen akuuttikeskuksen yhteistyökumppaneina ovat kotisairaala, kotihoito ja kotikuntoutus. Akuuttikeskus on osa hyvinvointitoimialan erikoissairaanhoitoa. Akuuttikeskusta johtaa geriatrinen erikoislääkäri ja yksikössä työskentelee 14 työntekijää. Teksti: Katja Heinämäki

Akutvårdscentral för åldringar på Tallbacken På sjukhusområdet på Tallbacken kommer en ny geriatrisk akutvårdscentral att inrättas i de lokaliteter som blir lediga efter att jourmottagningen flyttat. I huvudsak kommer hemvården och hälsovårdscentralerna att remittera patienter till akutvårdscentralen. Akutvårdscentralen är avsedd för åldringar som inte kan undersökas och skötas inom hemvården eller t.ex. på en hälsovårdscentral, men vilkas hälsotillstånd likväl inte kräver besök på jourmottagningen. Patienterna kan t.ex. vara akut insjuknade klienter inom hemvården som inte kan skötas hemma eller åldringar med många olika sjukdomar som besöker en hälsovårdsstation, men en grundlig undersökning inte är möjlig under ett kort mottagningsbesök. Akutvårdscentralen har tretton patientplatser och den kommer att vara öppen på vardagarna kl. 8-20. På

akutvårdscentralen kommer patienterna att genomgå en vidsträckt geriatrisk kartläggning som innefattar läkarundersökning, vård och dessutom en bedömning av verksamhetsförmågan. Efter undersökningen påbörjas rehabiliterande vård i hemmet eller på sjukhus. Akutvårdscentralen ingår i den specialiserade sjukvården inom välfärdssektorn. Centralen kommer att ledas av en specialistläkare i geriatri och enheten kommer att ha 14 anställda. Text: Katja Heinämäki

Turkuposti | Åboposten 1 | 2013

Ei pelkkä organisaatiouudistus

Asukas hyötyy Turun uudesta toimintamallista Turun kaupunki ponnisti vuoteen 2013 uudella toimintamallilla. Sen tavoitteita ovat parempi johtaminen ja päätöksenteko, asukas- ja asiakaslähtöisyys sekä tuottavuuden parantaminen ja uudistuminen. Kyseessä on paitsi organisaation, myös koko toiminta- ja johtamiskulttuurin uudistus.

- juu, se asia hoitui jo kuntoon ja nyt mää olen fundeerannu et seuraavaks voisin tehdä ehdotuksen pururadan parantamisesta...

- joko sää lähetit sähköpostia sinne turku.fi/paikalla niistä sammuneista lampuista teidän kadulla?

- Hei teidän koulun pihalla on tosi kiva uusi kiipeilyteline!

- Joo, se oli meidän luokan ehdotus, joka päätettiin koulujen yhteisessä Lasten Parlamentissa.

Teksti: Riikka Kauppila, Sari Kinnunen, Katja Laiho ja Heini Parkkunen | Piirrokset: Ulriikka Lipasti

Koko kaupungin kehitystä ja yhteistyötä edistävä uusi toimintamalli on tarkoittanut merkittäviä muutoksia Turun kaupungin organisaatiossa. Uudistus perustuu entistä avoimempaan ja laaja-alaisempaan yhteistyöhön kuntalaisten ja eri yhteisöjen kanssa. Tähtäimessä on kaikkien meidän yhteinen parempi Turku. Kaupunkilaisille uudistus näkyy vähitellen esimerkiksi asiakaspalvelun ja osallisuuden parantumisena sekä innostavina vapaa-ajan palveluina.

Mitä ovat osallistuminen ja osallisuus? Osallisuus on vuorovaikutusta ja yhteistyötä kuntalaisten, päätösten valmistelijoiden ja luottamushenkilöiden välillä. Kun kuntalaiset otetaan mukaan asioiden valmisteluvaiheessa, tarjoutuu heille mahdollisuus vaikuttaa itseään koskeviin kysymyksiin ja omaan hyvinvointiinsa. Turussa toimivat muun muassa Nuorten Turku Foorumi, Lasten parlamentti ja turku.fi/paikalla-palautejärjestelmä. Lisäksi keräämme asiakaspalautetta, toteutamme asukaskyselyjä ja järjestämme kuulemistilaisuuksia. Osallisuudelle suunnitellaan parhaillaan yhtenäistä kokonaisuutta kaupungin verkkosivuille, joilta voi seurata osallisuuden ajankohtaisia asioita ja tapahtumia. Aiemmin osallisuuden edistämistä kokeiltiin projektimaisesti, jolloin kokeilut eivät ehtineet juurtua ja löytää paikkaansa. Nyt osallisuutta ryhdytään kehittämään pysyvänä toimintana. Moni asia käynnistyy jo vuonna 2013: nuorisovaltuusto perustetaan, maahanmuuttajia koulutetaan vaikuttamaan, palautejärjestelmän (turku.fi/paikalla) käyttöä laajennetaan ja kansalais- ja asiakasraateja pystytetään uudelleen palvelujen kehittämiseksi.

Palveluita turkulaisten arkeen ja juhlaan Yhtenä toimintamallimuutoksen osana Turun vapaaajan palvelut kokivat suuren mullistuksen. Vuoden 2013 alusta vapaa-aikatoimialaan on yhdistetty aikaisemmat kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimet. Palveluja tuottavat kirjasto-, liikunta-, museo- ja nuorisopalvelut sekä kaupunginteatteri ja orkesteri. Yhteistyö ei sinällään ole uutta, sillä tiivistä yhteistyötä on tehty tähänkin asti. Esimerkiksi lähikirjastoja on yhdistetty nuorisotalojen kanssa. Yhteistyöstä kumpuaa myös Kulttuurikuntoilun keskuspuisto, joka yhdistää kulttuuria ja liikuntaa uudella tavalla sekä seniorikortti, jolla saa edullisesti sekä kulttuuri- että liikuntapalveluita. Lisäksi EVIVA-toimintamalli on osoittautunut tehokkaaksi keinoksi aktivoida ja kehittää asukkaiden tarpeita vastaavia lähialueen toimintoja. Toimintaa yhdistämällä on mahdollisuus löytää uusia toimintatapoja palveluiden tuottamiseen. Asukkaat ja asiakkaat halutaan mukaan entistä tiiviimpään yhteistyöhön palveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä. Lisäksi tulevina vuosina satsataan yhteistyöhön järjestöjen ja yhdistysten kanssa.

Asiakkaana kunnassa Kaikki kaupungin asukkaat ovat jossain elämänsä vaiheessa myös kaupungin asiakkaita. Siksi on tärkeää, millaisia palveluja asiakkaat saavat. Nykyään ei tarvitse välttämättä jonottaa puhelimessa tai yrittää ehtiä hoitamaan asia toimipisteeseen aukioloaikana. Yhä useammat haluavatkin asioida niin sanotusti 24/7. Monia asioita voidaan jo nyt hoitaa verkossa kokonaan tai laittaa ainakin asia sähköisesti vireille. Tätä kehitystä tullaan jatkamaan kaupungin palveluissa. Sähköisten palvelujen lisäksi suunnitelmissa on koota kaupungin palveluita yhteen siten, että samasta pisteestä voisi saada useampia palveluja. Siihen on jo nyt mahdollisuus Turku-pisteessä Puolalankadulla ja yhteispalvelupiste Monitorissa Skanssin kauppakeskuksessa.

Tutustu kaupungin palveluihin verkossa www.turku.fi/kulttuuri www.turku.fi/liikunta www.turku.fi/nuoret www.turku.fi/eviva www.turku.fi/paikalla www.turku.fi/neuvontapalvelut www.turku.fi/monitori

Invånaren drar nytta av Åbo stads nya verksamhetsmodell Åbo stad inledde året 2013 med en ny verksamhetsmodell. Målen för den nya verksamhetsmodellen är bättre ledarskap och beslutsfattande, invånar- och kundinriktad verksamhet samt förbättrad produktivitet och förnyelse. Det handlar inte bara om organisatiosreformen utan också om förnyandet av hela verksamhets- och ledningskulturen. För stadsborna kommer reformen så småningom att synas i form av bättre kundservice och delaktighet och inspirerande fritidstjänster.

Tjänster för både vardag och fest Som en del av verksamhetsreformen genomgick Åbo stads fritidstjänster en stor förändring. I början av 2013 slogs kultur-, idrotts- och ungdomsväsendet samman till en fritidssektor. Genom att förena verksamheter har man möjlighet att hitta nya verksamhetsformer i fråga om serviceproduktion och utnyttja kompetensen hos så många personer som möjligt.

Syftet är att få invånare och kunder med i ett ännu tätare samarbete vid planeringen och utvecklingen av servicen. I framtiden kommer man att satsa på samarbetet mellan organisationer och föreningar. Med delaktighet avses interaktion och samarbete mellan kommuninvånare, dem som bereder beslut och förtroendevalda. Tidigare försökte man främja delaktigheten i projektform varvid experimenten inte hann slå rot och hitta sin plats. Nu börjar man utveckla delaktigheten som en bestående del av verksamheten. Det är många ärenden som sätts i gång redan 2013: ungdomsfullmäktige grundas, invandrare utbildas för att de ska kunna påverka sina ärenden, användningen av feedbacksystemet (turku.fi/ paplats) utvidgas och medborgar- och kundråd inrättas på nytt för utvecklandet av servicen.

Turkuposti | Åboposten 1 | 2013

Sisäänkäynti

u kat n a a eht t i v Sa

Teksti: Sini Silván | Kuvat: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri js Sini Silván

Uusi yhteispäivystys keskittyy uuteen T-sairaalaan Uusi yhteispäivystys alkaa Turun yliopistollisen keskussairaalan T-sairaalassa 26. maaliskuuta alkaen. Tämä tarkoittaa turkulaisille sitä, että terveyskeskuspäivystys pääterveysasemalla Mäntymäellä päättyy. Päivystyksen uusi osoite on jatkossa Savitehtaankatu 1. Myös Turun yliopistollisen keskussairaalan päivystys A-sairaalassa eli TYKS ensiapu siirtyy samaan yhteispäivystykseen viikkoa myöhemmin, 2. huhtikuuta alkaen. – Vastaisuudessakin päiväaikaan mennään ensisijaisesti omille terveysasemille, siihen ei tule muutosta, Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen toimitusjohtaja Päivi Lucenius kertoo. – On hyvä muistaa sairaanhoidon neuvontanumero 02 10023, johon voi soittaa ja kertoa vaivastaan. Neuvonnasta saa varmistuksen, kuuluuko tulla päivystykseen T-sairaalaan tai annetaanko kotihoito-ohjeita. Idea on, että omalle terveysasemalle mennään hoitamaan ne vaivat, joiden kanssa voi turvallisesti odottaa seuraavaan arkipäivään.

Yhteispäivystys erityisesti potilaan etu Päivystyksen keskittämisestä hyötyvät juuri potilaat. Saman katon alla T-sairaalassa tulee sijaitsemaan koko erikoissairaanhoito samoin kuin teho-osastot, leikkausosastot ja osa jatkohoitopaikoista. Synnytystoiminta ja lastentautien erikoissairaanhoidon päivystys jatkavat entisissä pisteissään. Konsepti on ainutlaatuinen Suomessa. – Jonotusajat pyritään pitämään päivystyksessä lyhyinä. Myös lääkärihelikopteri pääsee laskeutumaan uuden T-sairaalan katolle, josta potilaat kuljetetaan hissillä suoraan ensihoitohuoneeseen. Aiemmin erikoissairaanhoidon päivystykseen on tultu lähetteellä eli valmiin diagnoosin kanssa. Nyt koko toimintamalli muuttuu täysin: päivystykseen ei pääsääntöisesti tulla lähetteellä, vaan kaikki potilaat arvioidaan tulo-oireen mukaan.

Triagesta oikealle hoitoalueelle – Ensin potilaan ottaa vastaan niin sanottu triage-hoitaja, tiettyjen potilasryhmien kohdalla lääkäri. He haastattelevat ja arvioivat, minkälaisesta vaivasta on kysymys. Sitten katsotaan tilanteen vakavuus ja tarvittavan hoidon kiireellisyys. – Toiminta yhteispäivystyksessä on jaettu erilaisiin potilaslinjoihin. Lievimmät tapaukset hoidetaan omalla nopean hoidon linjalla. Silloin on mahdollista käydä esimerkiksi pelkästään sairaanhoitajan vastaanotolla ja päästä hoito-ohjeiden kanssa kotiin sairastamaan. Tarvittaessa lääkäri voi katsoa esimerkiksi loukkaantuneen nilkan: onko tarvetta ottaa röntgenkuvia. Toinen ryhmä ovat potilaat, jotka ovat vaikeammin sairaita, joilla on vakavampia oireita, kuten rintakivut, kova päänsärky tai korkeaa kuumetta. Osa heistä voi tulla omalla autolla omaisen tuomana, mutta useimmat kuitenkin ambulanssilla. He eivät ole hätätilapotilaita, mutta selvästi sairaita potilaita. – Potilaat hoidetaan erilaisissa hoitoryhmissä eikä heitä enää jaotella nykymallin mukaan erikoissairaanhoidon ja terveyskeskuspäivystyksen potilaiksi. Potilaat sijoitetaan hoitoryhmiin pääsääntöisesti oireen mukaan. Samantyyppisistä oireista kärsivät hoidetaan samoilla alueilla, Lucenius tarkentaa.

Intimiteettisuojaan ja eristykseen huomiota – Meillä on käytössä useita infektioeristyshuoneita, jotka ovat uusimpien standardien mukaisia. Huoneisiin saa alipaineen tai ylipaineen eli potilaan saa oikeasti ilmaeristettyä. Joskus kyse on siitä, että potilas voisi sairastuttaa muita ja toisaalta on potilaita, joiden vastustuskyky esi-

merkiksi syöpähoidon aikana on sellainen, ettei heillä ole varaa saada mitään tartuntoja muista potilaista. Jokaiselle potilaalle on väljästi tilaa ja jokaisella potilaspaikalla on asianmukaiset valvontalaitteet. Kevyillä lasisilla liukuovilla saadaan tiloista eristettyä kahden hengen tai kolmen hengen huoneita. Erittäin vaikeasti loukkaantuneille potilaille on oma hoitoalueensa eli akuuttihoitohuone, missä hätätilassa olevat potilaat hoidetaan. Sieltä potilaat siirretään mahdollisimman nopeasti tehoosastolle tai leikkaussaliin. Uudessa päivystyksessä lapsipotilaille, jotka ennen hoidettiin Mäntymäen päivystyksessä, on varattu ihan oma hoitoalueensa ja tilansa, joten he saavat olla turvallisesti omissa oloissaan saattajiensa kanssa. – Se on lasten kannalta ehdottoman hyvä parannus. Jos potilas tarvitsee seurantaa ja on esimerkiksi päihtynyt tai muuten häiriöksi muille potilaille, niin hänet on mahdollisuus ohjata yhden hengen huoneeseen tai erityistarkkailutilaan.

Sisään ovesta kolmiolipan alta Niille, jotka tulevat päivystykseen omin neuvoin, on käytännössä yksi sisäänkäynti Savitehtaankadun kulmauksesta kolmionmuotoisen lipan alta. Invataksien ja ambulanssien vähemmän kiireiset potilaat ohjeistetaan sisään omasta sisäänkäynnistä. Hätätilapotilaat tulevat suoraan ambulanssilla kolmannesta sisäänkäynnistä.

Huipputiimit vastaavat hoidosta Yhteispäivystyksestä löytyy keskitettynä osaava henkilökunta ja lääkärit, jotka ovat erikoistuneet nimenomaan akuutti- ja päivystyslääketieteeseen. Laboratorio ja röntgen sijaitsevat lähellä ja ovat käytössä ympäri vuorokauden. Tämä nopeuttaa diagnostiikkaa. Päivystyksen historiaa Turun terveyskeskuksessa on se, että terveyskeskuslääkärit tekivät aiemmin päivystysvuoroja muun työn ohessa. Sen jälkeen päivystys hoidettiin muutaman vuoden ajan ostopalveluna ja vuosittain kymmeniä lääkäreitä kävi tekemässä päivystysvuoroja. Nyt vastuu sekä terveyskeskuspäivystyksestä että TYKSin päivystyksestä on ollut vuoden Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksella. Päätoimista, vakituista lääkärikuntaa on noin kaksikymmentä henkeä, jotka työskentelevät vuorotyössä. Samat lääkärit muodostavat jatkossa yhteispäivystyksen ydinhenkilökunnan yhdessä hoitohenkilöstön kanssa. – Mukana on muun muassa kaksi lastenlääkäriä, ylilääkäri mukaan lukien kolme sisätautilääkäriä, yksi yleislääketieteen erikoislääkäri ja yksi traumatologi. Huhtikuun alusta saadaan myös kaksi anestesialääkäriä eli erikoislääkärien osaamista siellä etulinjassa on kovasti vahvistettu, Päivi Lucenius kertoo. Ammattilaisvoimin potilaat saavat heti tarvitsemansa hoidon. Toisaalta vältytään tarpeettomilta jatko- ja lisätutkimuksilta, kun niitä ei tehdä vain varmuuden vuoksi. – Lisäksi olemme aloittaneet ensimmäisenä Suomessa akuuttilääketieteen erikoistumisohjelman lääkäreille.

Liikelaitos selkeyttää akuuttipotilaan hoidon – Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos on julkinen sairaanhoitopiirin alainen liikelaitos, Lucenius selvittää järjestelyjen taustaa. Tämä ei ole bisnestä, eikä voittoa tuottava yritys. Kuntatalouden kannalta näin saadaan erilleen ne kustannukset, jotka oikeasti menevät päivystykseen. Toinen etu on, että saman organisaation alla on koko akuuttipotilaan hoitoketju. – Ensihoito selkiytyy, kun on kun on selkeästi yksi piste, eikä tarvitse pohtia mihin ambulanssilla viedään. Täällä on saatavilla kaikki laboratorio-, röntgen-, tietokone- ja magneettitutkimukset samassa paikassa, joten potilasta ei tarvitse lähettää seuraavaan paikkaan jatkotutkimukseen.

90 000 asiakkaan kokonaisuus hallussa Tammikuun alkupuolella on aloittanut myös sairaanhoitopiirin ensihoidon kenttäjohtamisyksikkö, päivystysalueen sisällä toimii siis ensihoidon tilannekeskus. Eli nyt nähdään kerralla koko maakunnan tilanne, se miten ambulansseja on valmiudessa ja missä ne liikkuvat. Käytännössä aluepelastuslaitos tuottaa ambulanssipalvelua Turun alueella ja maakunnissa on yksityisiä palveluntuottajia. Yhteispäivystyksessä käy vuodessa yhteensä noin 90 000 potilasta. Huhtikuun alusta alkaen Turun ympäristökunnat keskittävät päivystystoimintaa entistä enemmän iltaisin ja viikonloppuisin T-sairaalan yhteispäivystykseen. Mukana ovat Kaarina, Piikkiö, Lieto, Marttila, Tarvasjoki, Raisio, Masku, Nousiainen, Mynämäki, Naantali, Sauvo sekä Paimio.

Päivi Lucenius esittelee potilasvalvontalaitteiden pikkumonitoreja. Ne ovat siirrettävissä potilaan mukana kun häntä viedään esimerkiksi tutkimuksiin.

Turkuposti | Åboposten 1 | 2013

Den nya samjouren koncentrerar sin verksamhet till det nya T-sjukhuset Den nya samjouren inleder sin verksamhet i T-sjukhuset vid Åbo universitetscentralsjukhus den 26 mars. Detta innebär för åboborna att hälsocentralsjouren upphör på huvudhälsostationen i Tallbackens sjukhusområde. Gatuadressen till samjouren är i fortsättningen Keramikfabriksgatan 1. Även centralsjukhusets jourmottagning i A-sjukhuset dvs. första hjälpen vid ÅUCS flyttar till samma lokaler en vecka senare, den 2 april. – Under dagtid går patienten fortsättningsvis i första hand till sin egen hälsostation, så där blir det ingen ändring, berättar vd:n för Affärsverket för akutvård och jour Päivi Lucenius. – Det är bra att komma ihåg rådgivningsnumret för sjukvården 02–10023 som en patient kan ringa till och berätta om sitt besvär. Under telefonsamtalet bedöms om patienten ska komma till jourmottagningen i T-sjukhuset eller om det räcker med anvisningar för hemvård. Idén är att patienten söker sig till sin egen hälsostation för vård av besvär som tryggt kan vänta till följande vardag.

Speciellt patienter gynnas av samjouren

Muuttoaikataulu Övergången till kahdessa vaiheessa jouren sker etappvis Pääterveysaseman terveyskeskuspäivystys Mäntymäellä menee kiinni tiistaina 26.3. aamulla kello 8. Sen jälkeen päivystyspotilaat ohjataan T-sairaalan päivystykseen. Vielä tiistaina hoidetaan Mäntymäkeen yön aikana tulleet potilaat. Pääsiäinen toimitaan siis jo T-sairaalassa. TYKSin erikoissairaanhoidon päivystys eli ensiavun toiminta jatkuu vanhoissa tiloissa vielä huhtikuun alkuun eli vakavasti loukkaantuneet ambulanssipotilaat menevät pääsiäisenä vielä sinne. TYKSin ensiapu muuttaa T-sairaalan yhteispäivystyksen tiloihin tiistaina 2.4. ja silloin aamukahdeksasta alkaen aletaan ottaa myös kiireelliset ambulanssipotilaat ja hätätilapotilaat vastaan. Kaksivaiheisen muuton avulla tiloja ja laitteita ehditään testata käytännössä viikko ennen kuin toiminta käynnistyy koko laajuudessaan. Tiistaina 2. huhtikuuta T-sairaalaan muuttavat näillä näkymin myös TYKSin päivystysleikkausosastot, teho-osasto ja tehovalvonta. – Turkulaisen kaupunkilaisen kannalta tärkeintä on vain muistaa, että 26.3. alkaen ei Mäntymäkeen enää oteta potilaita, mutta jos ambulanssilla kuljetetaan, niin se kyllä tietää, minne viedä, Päivi Lucenius korostaa.

Hälsocentralsjouren vid huvudhälsostationen på Tallbacken stänger på tisdagsmorgonen klockan 8 den 26 mars. Därefter hänvisas akutpatienterna till samjouren i T-sjukhuset. På tisdagen vårdas ännu de patienter som kommit till Tallbacken under natten. I påsk inleds alltså verksamheten i T-sjukhuset. Jourmottagningen för den specialiserade sjukvården vid ÅUCS dvs. första hjälpen fortsätter i de gamla lokalerna ännu fram till början av april vilket innebär att de svårt skadade ambulanspatienterna transporteras dit ännu under påsken. Första hjälpen vid ÅUCS flyttar till lokalerna för samjouren i T-sjukhuset tisdagen 2.4 och från klockan åtta på morgonen börjar man ta emot också brådskande ambulanspatienter och patienter i nödsituationer. Flyttningen sker i två faser så att man hinner testa lokalerna och utrustningen i praktiken innan verksamheten inleds i sin helhet. Som det nu ser ut flyttar avdelningarna för jouroperationer, intensivavdelningen och intensivövervakningen till T-sjukhuset tisdagen den andra april. – För åboborna är det viktigt att komma ihåg att fr.o.m. 26.3 tar man inte emot patienter till Tallbacken. Om en patient transporteras av ambulansen så vet ambulansföraren nog till vilket sjukhus han eller hon kör patienten, säger Päivi Lucenius.

Det är just patienter som gynnas av samjouren. Under samma tak i T-sjukhuset kommer att ligga hela den specialiserade sjukvården likaså intensivavdelningar, operationsavdelningar och en del av eftervårdsplatserna. Förlossningsverksamheten och jourmottagningen inom specialiteten barnsjukdomar fortsätter i samma lokaler som förut. Konceptet är unikt i Finland. – Vid jourmottagningen syftar man till att köerna ska bli så korta som möjligt. Även läkarhelikoptern kan landa på taket till T-sjukhuset varifrån patienterna transporteras i hissen direkt till akutvårdsrummet. Tidigare har patienterna kommit till jourmottagningen för den specialiserade sjukvården med en remiss dvs. de har redan fått en färdig diagnos. Nu förändras verksamhetsmodellen helt och hållet: till jourmottagningen kommer man framledes i regel på basis av symptomen och inte på basis av läkarremisser. Vid den nya jourmottagningen finns det ett eget vårdområde för barnpatienter där de tryggt kan vara tillsammans med sina följeslagare. Text: Sini Silván

Sairaanhoidon neuvontaa

saa puhelimitse ympäri vuorokauden 26.3.2013 asti numerosta 02 10023. Tämän jälkeen numero palvelee arkisin klo 8.00–16.00. Päivystyksen siirryttyä T2-sairaalaan, päivystyksen numero on ympäri vuorokauden p. 02 313 8800.

Rådgivning om sjukvården

fås per telefon t.o.m. 26.3.2013 på numret 02 10023. Därefter betjänar numret vardagar kl. 8.0016.00. I och med att jourmottagningen flyttade till T2-sjukhuset är numret till jouren dygnet runt 02 313 8800.

Turkuposti | Åboposten 1 | 2013

Turku ja Pietari juhlivat 60 vuottaan ystävyyskaupunkeina Turku ja Pietari ovat olleet ystävyyskaupunkeja jo 60 vuotta, ja monipuolinen yhteistyö niin ympäristön, elinkeinokysymysten kuin kulttuurin saralla jatkuu edelleen. Kaupungit juhlistavat ystävyyskaupunkisuhdettaan vuoden 2013 aikana moninaisin tapahtumin. Teksti: Irene Pendolin

Turku on Pietarin ensimmäinen ja siten vanhin ystävyyskaupunki. Yhteistyöllä on pitkät ja vahvat perinteet, jotka juontavat juurensa jo helmikuuhun 1953 ja ensimmäisen pietarilaisen valtuuskunnan vierailuun Turussa. Kaupunkeja yhdistävät myös monet symboliset tekijät, joilla on merkitystä tänäkin päivänä. – Molemmat ovat entisiä pääkaupunkeja, kansallisia merikaupunkeja ja ensimmäisiä yliopistokaupunkeja, ja niiden ympärille on kehittynyt monipuolista osaamista ja liiketoimintaa. Myös Itämeri yhdistää vahvasti kaupunkiemme identiteettiä, kuvailee Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell. Parhaillaan muutkin kaupungit sekä Suomessa että ulkomailla pyrkivät aktiivisesti rakentamaan yhteyksiä Pietariin. – Turun vahvuuksia ovat pitkäjänteisyys ja pitkät perinteet, jotka muistetaan ja joita arvostetaan Pietarissa edelleen. Yhteistyömme Pietarin kanssa on monipuolista ja aktiivista, Randell jatkaa.

Ympäristötyötä ja opiskelijavaihtoa Turun kaupungin ja Varsinais-Suomen liiton käynnistämä niin sanottu Turku-prosessi pyrkii suurten yhteisten hankkeiden kautta paitsi tiivistämään Pietarin ja Turun yhteistyötä myös avaamaan keskusteluyhteyksiä EU-maiden ja Venäjän välillä. Yhteistyökumppaneina toimivat Pietarin ja Hampurin kaupungit sekä Euroopan komissio. Turku ja Pietari ovat muun muassa kehittäneet yhdessä kaupunkien ympäristönsuojelutyötä, jotta Itämeren tilaa saataisiin tätä kautta parannettua. Suunnitelmissa on myös jatkaa ympäristöalan koulutusta muun muassa ongelmajätteiden käsittelyssä sekä aloittaa yhteistyö rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi. Esimerkiksi Pietarin lukuisten vanhojen rakennus- t e n lämmityskuluja voitaisiin helposti pienentää suomalaisten opeilla. Parhaillaan kaavaillaan myös turkulaisten, pietarilaisten ja hampurilaisten opiskelijoiden ja opettajien vaihto-ohjelmien laajentamista. Tällöin yhä useampi pääsisi mukaan kansainvälisiin vaihtoihin ja saisi työnsä ja opintojensa kannalta hyödyllistä kokemusta ulkomailta.

Juhlavuosi täynnä tapahtumia Turku ja Pietari juhlivat vuoden 2013 aikana näyttävästi ja ylpeydellä 60-vuotista ystävyyskaupunkisuhdettaan. Pietariin viedään turkulaisin voimin taidetta, seminaareja, luentosarjoja ja keskustelutilaisuuksia. Lisäksi Pietarissa vierailevat ja konsertoivat muun muassa Turun filharmoninen orkesteri, Turun yliopiston ylioppilaskunnan kuoro sekä Puolalanmäen lukion musiikkiryhmä. Turkulaisille ohjelmaa tuottavat eri Turun kaupungin toimijat niin kulttuuri-, nuoriso-, kasvatus-, ympäristö- ja liikunta- kuin matkailu- ja elinkeinosektoreilta. Mukana ovat lisäksi muun muassa Turun yliopisto, Åbo Akademi ja Turun ammattikorkeakoulu, Turku Science Park, Aurajoen ja Turun Nuorkauppakamarit, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Suomi-Venäjä-seura sekä lukuisat muut yksityisen sektorin toimijat, yhdistykset ja seurat. Juhlavuoden monipuolisten kulttuuri- ja liikuntatapahtumien, näyttelyiden ja seminaarien joukosta löytyy nähtävää ja koettavaa kaikenikäisille. Etenkin Pietaripäivien aikana kesäkuussa tapahtumat näkyvät vahvasti myös Turun katukuvassa.

Messujen kohderyhmänä ovat 10–18 -vuotiaat tytöt ja nuoret naiset. Tarkoituksena on tarjota mahdollisimman monipuolinen tilaisuus, jossa tytöillä on mahdollisuus viihtyä, yllättyä, oppia, saada tietoa ja kokemuksia kaupungin nuorten palvelujen tarjonnasta sekä monesta muusta tyttöjen ja nuorten naisten elämää koskettavista asioista. Mimmi magiaa -messuilla on näytteilleasettajia, esiintyjiä sekä toiminnallisia pisteitä. Mukana on esittelijöitä harrastustoiminnoista, terveyspalveluista, yhdistyksistä, järjestöistä,

•

• • •

•

2.–28.2. Pääkirjaston Kalevala yhdistää -näyttely. Esillä turkulaisten ja pietarilaisten lasten töitä. 13.2. Kalevala yhdistää -tapahtumapäivä pääkirjaston luentosalissa. 12.–13.4. Young Russian Ballet solisteineen esiintyy Åbo Svenska Teaternissa. 23.–24.4. Turun yliopiston, Åbo Akademin ja Pietarin valtionyliopiston ”Science meets Business in Life Sciences” -seminaari. Aiheena liike-elämän sekä terveys- ja biotieteiden kohtaaminen kahden kaupungin osaamisen ja tarpeiden näkökulmista. 6.–8.6. Pietari-päivät tuovat Turkuun pietarilaista kulttuuritarjontaa musiikista teatteriin sekä elinkeinopoliittisia keskustelutilaisuuksia ja seminaareja. Pietari-päivien ohjelmassa esimerkiksi: Forum Marinumissa näyttely suomalaisen, Venäjän keisarillisessa laivastossa palvelleen meriupseerin Oscar Von Kraemerin elämästä sekä Venäläisen nykyelokuvan festivaali Logomossa. Kesäkuussa pääkirjaston aulassa näyttely ”Turku ja Pietari 60 vuotta ystävyyskaupunkeina”. Esillä lehtiartikkeleita, valokuvia ja kaupunginkirjaston eri vuosina saamia lahjakirjoja Leningradista ja Pietarista. 5.7.–4.8. ja 9.8.–8.9. ”Suurtorin pietarilainen kesä”. Pietarilaisen taiteen näyttelyitä Vanhan Suurtorin gallerioissa. 5.–6.8. Maailmankuulu Mariinskin teatterin sinfoniaorkesteri konsertoi Turun musiikkijuhlilla. Syyskuussa julkaistaan ystävyyskaupungeista kertova juhlakirja.

Lisätiedot juhlavuodesta ja tapahtumista: www.turku.fi/turkujapietari

Tyttöjen Mimmi magiaa -messut Turussa Tyttöjen omat messut järjestetään tänä vuonna kahdeksatta kertaa. Mimmi magiaa -messuja vietetään 3.3.2013 klo 13–17 Nuorten taide- ja toimintatalo Vimmassa (Aurakatu 16.).

Poimintoja juhlavuoden tapahtumista Turussa

jne. Lisäksi tytöt voivat laitattaa tapahtumassa kynsiään, laulaa karaokea, pelata pelejä, sekä tehdä erilaisia kädentaitoja. Ohjelmassa on myös tyttöbändin ja tanssiryhmien esityksiä. Nuorten tiedotus- ja neuvontapiste NuortenTurku ja Vimman katutason kahvila ovat auki tapahtuman ajan. Messujen suunnittelutyössä on ollut mukana 12 – 17 -vuotiaita tyttöjä, jotta tilaisuudesta saataisiin mahdollisimman paljon nuorten toiveiden mukainen. Mimmi magiaa -messuista on muodostunut tärkeä osa turkulaista tyttötyötä. Vuonna 2006 ensimmäistä kertaa järjestetyn suositun tapahtuman kävijämäärät kasvavat vuosittain. Viime vuonna mukana oli noin 300 tyttöä. Ilmaistapahtuman järjestää Turun kaupungin nuorten palvelut. Teksti: Maria Vakkamaa Kuva: Turun kaupungin nuorten palvelut

Turkuposti | Åboposten 1 | 2013

Teksti: Maria Vakkamaa

Kaupungin arvottavat

kesätyöpaikat ja kesätyösetelit 16–18 –vuotiaille Turku antaa tänäkin vuonna alle 18 –vuotiaille nuorille mahdollisuuden saada kesätyöpaikan kaupungin kautta. Kaupunki arpoo keväällä perinteiseen tapaan 310 kesätyöpaikkaa ja uutena käytäntönä 30 kesätyöseteliä. Hakuaika molempiin on 1.–25.2.2013. Kesätyöpaikkojen ja kesätyösetelien arvontaan osallistuvan tulee olla syntynyt 1.6.1995–31.5.1997 välisenä aikana. Arvonnoissa voittaneet julkistetaan Nuorten taide- ja toimintatalo Vimmassa keskiviikkona 6.3. klo 15. Kesätöitä hakee vuosittain n. 1200–1300 nuorta. Työsuhteet ovat yhden kuukauden mittaisia ja työaika on 85 %. Palkkaa maksetaan 766 euroa.

Starttipajalla nuori sitoutuu toimintaan ja oppii työelämän pelisääntöjä.

Arvottavat työpaikat

Teksti: Maria Vakkamaa | Kuva: Turun kaupungin nuorten palvelut

Nuorten työpajatoiminta kasvoi kahdella Nuorten työpaja Fendariin perustettiin syksyllä 2012 uudet metalli- ja starttipajat. Uusien pajojen avulla Fendari pyrkii vastaamaan nuorisotakuuseen mahdollistamalla työpajapalvelut yhä useammalle nuorelle. Nyt Fendariin kuuluukin yhteensä 10 pajaa: korjaus-, metalli-, kädentaito-, ompelu-, puutyö-, retki-, startti-, vene- ja maalaamo, sekä seinätön paja. Fendarin toiminnanjohtaja Hannele Norkooli kertoo, että uusi metallipaja toimii yhteistyössä Turun Ammattiinstituutin kanssa. – Yhteistyö mahdollistaa vaihtoehtoisen oppimisympäristön nuorelle. Toimintamallilla pyritään ehkäisemään nuoren opintojen keskeytymistä. Metallipajalla tehdään erilaisia pienimuotoisia metallialan tilaustöitä ja omia tuotteita, kuten kynttelikköjä myyntiin Onnimanniin ja markkinoille. Pajalla on 6-7 nuorta kerrallaan, joista noin puolet on Ammatti-instituutin opiskelijoita. Ammatti-instituutin opettaja on paikalla kahtena päivänä viikossa. Pajaohjaaja on läsnä jatkuvasti.

Starttipajalta tukea elämänhallintaan Starttipaja on matalimman kynnyksen pajatoimintaa, jossa keskeisellä sijalla ei ole työtoiminta, vaan nuoren sosiaalinen vahvistaminen ja yksilöohjaus. – Starttipajalla tehdään pienimuotoista työtoimintaa ilman paineita tuottavuudesta ja tuloksesta. Pääpaino on siinä, että nuoren elämänhallinta ja vuorokausirytmi saadaan kuntoon, nuori sitoutuu toimintaan ja oppii työelämän pelisääntöjä, Norkooli sanoo. Starttipajalla on enintään kahdeksan nuorta ryhmässä. Ryhmää ohjaa kaksi työpajaohjaajaa. Nuorten kanssa tehdään päivittäin kevyt lounas ja tutustutaan heidän kans-

saan eri liikuntamuotoihin. Nuorten työaika vaihtelee kolmesta viiteen päivään viikossa noin neljä tuntia päivässä.

Mikä Fendari on? Nuorten työpaja Fendarissa 16–25 –vuotiaille nuorille tarjotaan paikka, jossa hän voi tehdä työtä, kartuttaa työkokemustaan ja oppia uusia taitoja. Fendarissa nuoria autetaan myös opiskelu-, työ- ja muidenkin asioiden kanssa. Suurin osa työpajoista sijaitsee Fendarin toimipisteessä Amiraalistonkatu 6:ssa. Sen sijaan starttipaja on Runosmäen nuorisotalolla ja venepaja Forum Marinumissa. Fendarissa on järjestetty pajatoimintaa vuodesta 1988 lähtien. Paja valikoituu nuoren oman kiinnostuksen mukaisesti ja siellä edetään omaan tahtiin pienissä ryhmissä. Ammattitaitoiset työpajapohjaajat ovat koko ajan läsnä. Pajajakso alkaa aina kuukauden arviointijaksolla, jonka aikana päätetään jatkosta. Keskimäärin pajajakso kestää tällä hetkellä noin 2–3 kuukautta. Nuorten määrä vaihtelee vuosittain. Vuonna 2011 Fendarissa oli yhteensä 176 nuorta. Vuoden 2012 aikana nuoria oli 200. Nuori voi hakeutua pajoille ottamalla yhteyttä Fendarin urasuunnittelija Tara Puhakkaan, puh. 050 5546 144 tai nuorisotyöntekijä Milla Saloseen (seinätön paja ja starttipaja), puh. 040 3516 974.

Erilaisiin tehtäviin Turun kaupungin organisaatiossa pääsee arvonnan kautta tänä vuonna 310 henkilöä. Varasijoille arvotaan 100 nuorta. Viime vuonna varasijoilta pääsi vielä noin 50 nuorta töihin, koska niin moni paikan voittanut oli jo saanut toisen kesätyöpaikan. Työtehtävät ovat kaupungin eri palvelualueiden (ent. hallintokuntien) avustavia tehtäviä. Suurin osa työntekijöistä sijoittuu sosiaali- ja terveysalan töihin. Muina aloina ovat mm. lapsi- ja nuorisotyö, museot ja kirjastot sekä keittiöaputyöt, siivous ja kiinteistönhoidolliset tehtävät. Tarjolla on myös muutamia toimisto- ja arkistointialan työtehtäviä.

Mikä kesätyöseteli on? Kesätyöseteli on uusi, Turun kaupungin maksama tuki työnantajalle, joka palkkaa kesätyösetelin voittaneen nuoren kesätöihin. Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että nuoren kesätyö kestää vähintään kaksi viikkoa tai 10 päivää, työajan tulee olla vähintään kuusi tuntia päivässä ja työ tulee tehdä kesäkaudella (3.6.–12.8.2013). Kesätyösetelin avulla nuori voi yrittää työllistyä omaehtoisesti mihin tahansa Turussa toimivaan yritykseen, yhdistykseen, järjestöön, säätiöön tai seurakuntaan. Kesätyösetelillä ei kuitenkaan voi hakea kaupungille tai valtiolle töihin. Työnantaja maksaa kesätyöntekijälle soveltamansa työehtosopimuksen mukaista palkkaa, ja vastaa kaikista työantajavelvoitteista. Työnantaja voi käyttää kesätyösetelin arvon 300€ nuoren palkkakustannuksiin, ja se tilitetään työnantajalle jälkikäteen. Kesätyöseteli on henkilökohtainen, eikä sitä voi muuttaa rahaksi.

Miten arvottavia kesätöitä ja kesätyöseteliä voi hakea? Kaupungin kesätöitä ja kesätyöseteliä voi hakea sähköisen hakulomakkeen avulla 1.2.2013 alkaen. Lomakkeet ovat netissä osoitteessa: www.turku.fi/nuoret, www.pointti.i nfo/turku -sivuilla. Aluksi arvotaan kesätyösetelit niiden nuorten kesken, jotka haluavat osallistua niiden arvontaan. Sen jälkeen kesätyöseteliarvonnassa voittaneet otetaan arvontakopasta pois ja loppujen osallistujien kesken jatketaan arvontaa kaupungin kesätyöpaikoista.

Kesätyönhakupajasta potkua kesätyönhakuun! Kesätyönhakupajat 2013: maanantaina 4.2. klo 12–18 tiistaina 5.2. klo 12–16 keskiviikkona 14.2. klo 13-15 (ruotsinkielinen) torstaina 21.3. klo 12–18 perjantaina 22.3. klo 12–16 Nuorten avoimet kesätyönhakupajat: Nuorten avoimet kesätyönhakupajat:

• Vinkkejä kesätyönhakuun • Apua hakemusten ja cv:n tekoon • Voit kopioida maksutta työ- ja opiskelutodistuksiasi • Voit osallistua työhaastattelusimulaatioon (klo 12–16) • Apunasi NuortenTurun ja TE-toimiston työntekijöitä • Ei ajanvarausta Paikka: Nuorten tiedotus- ja neuvontapiste NuortenTurku Aurakatu 16 (Taide- ja toimintatalo VIMMA) Puh. 02 2623 126

Järjestäjä: Turun kaupungin nuorten palvelut yhteistyössä Varsinais-Suomen TE-toimiston ja UngInfon kanssa.

Turkuposti | Åboposten 1 | 2013

Nuorisotakuu tuli –

Turku hyvissä asemissa Teksti: Mika Salonen ja Matti Mäkelä

Vuodenvaihteessa voimaan tulleen nuorisotakuun tarkoitus on varmistaa, että nuoret löytävät polun koulutukseen ja työelämään. Turussa nuorisotakuun tavoitteiden saavuttamiseksi on tehty työtä jo pitkään hyvin tuloksin.

Nuorisotakuun yhtenä päätavoitteena on taata jokaiselle perusopetuksen päättävälle jatkokoulutuspaikka. Tämä koulutustakuuna markkinoitava tavoite on Turussa jo lähes toteutunut, sillä keväällä 2012 peruskoulun päättäneistä yli 98 % sai seuraavana syksynä koulutuspaikan lukiosta, ammatillisesta koulutuksesta tai vuoden kestävistä nivelvaihekoulutuksista. – Perusopetuksen ja toisen asteen välinen nivelvaihe toimii erittäin hyvin. Toisella asteella, niin lukioissa kuin ammatillisessa koulutuksessa, keskeyttämisprosenttimme ovat valtakunnallisesti matalia, kertoo Turun kaupungin sivistystoimialan toimialajohtaja Timo Jalonen. – Nuorisotakuun toteuttamiseksi on Turussa tehty työtä jo vuosia. Onnistumisesta kertoo se, että esimerkiksi monissa kehittämishankkeissamme käyttöön otettuja malleja on hyödynnetty laajalti muualla Suomessa ja jopa kansainvälisesti, Jalonen summaa.

Pajatoiminta uutuutena Vaikka nuorisotakuusta on uutisoitu lähinnä koulutuksen näkökulmasta, sisältää se tavoitteita myös nuorten työllistymiseen, kuntoutukseen ja nuorten osallisuuden liittyen. – Nuorten syrjäytymisen ehkäisy on kansallisista haasteistamme tärkeimpiä. Siinä onnistuminen tai epäonnistuminen määrittää pitkälti sen, pystymmekö myös jatkossa kutsumaan Suomea hyvinvointivaltioksi, Jalonen jatkaa.

Yhteishaku 13 syksylläam20 mattialkavaan

seen ja lukiokoulutuk

on käsillä

Turussa on koulutuksen lisäksi varauduttu nuorisotakuun tuloon myös muilla toimialoilla. – Nuorisotoimen Ohjaamo-palvelu, etsivä nuorisotyö ja MAST-hankkeessa kehitetty nuorten maakunnallinen ohjausmalli luovat hyvän pohjan nuorten nivelvaihepalvelujen kehittämiselle, kiteyttää nuorisopalvelujohtaja Annina Lehtiö-Vainio. Nuorisopalveluissa reagoitiin tulevaan nuorisotakuuseen jo viime vuoden syksyllä käynnistämällä kaksi uudenlaista pajatoimintaa: startti- ja metallipajat, näistä jälkimmäinen yhteistyössä Turun ammatti-instituutin kanssa. Varsinais-Suomessa tälle kehittämistyölle luo erinomaisen pohjan jo vuonna 2010 solmittu maakunnallinen ammatillisten oppilaitosten ja työpajojen välinen yhteistyösopimus.

Haasteita riittää Vaikka perusopetuksen päättäneiden pääsy koulutukseen on Turussa valtakunnallista huipputasoa, on nuorisotakuun toteutumisen tiellä silti ratkaistavia haasteita. Huolta herättää nuorten työttömien määrän nopea kasvu. Turussa alle 25-vuotiaiden työttömien määrä on neljässä vuodessa lähes kaksinkertaistunut. – Me tarvitsemme yrityselämään enemmän polkuja, joilla voidaan yhdistää nuoret työpaikkoihin ja oppisopimuskoulutukseen, Lehtiö-Vainio muistuttaa.

t.fi www.haen2y0 13 25.2. - 15.3.

ammatti- instituuttiin vai lukioon? TAIn ammatinvalintakone & LUKIOkone a testa

ja hae!

Mikä Nuorisotakuu? Nuorisotakuu: Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu- opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Koulutustakuu: Jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan koulutuspaikka lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Nuorten aikuisten osaamisohjelma: Nuorten aikuisten osaamisohjelma tarjoaa ilman koulututusta oleville alle 30-vuotiaille nuorille mahdollisuuden ammatillisen tutkinnon tai sen osan suorittamiseen. Ohjelmassa voi suorittaa ammatti- tai erikoisammattitutkinnon tai ammatillisen perustutkinnon. Koulutuksen voi suorittaa oppilaitoksissa tai sen voi tehdä oppisopimuksena.

www.turkuai.fi

www.turku.fi/lukiokoulutus

Lisätietoja:

www.nuorisotakuu.fi www.koulutustakuu.fi.

Eurooppalainen nuorisotakuu Nuorten syrjäytyminen huolettaa kaikkialla Euroopassa. Eikä syyttä, sillä nuorisotyöttömyys on tällä hetkellä suurimmillaan EU:n historiassa. Erot ilman työ- ja opiskelupaikkaa olevien nuorten määrissä vaihtelevat eri Euroopan maissa, mutta yhteensä heitä on tällä hetkellä peräti 14 miljoonaa. – Työttömien nuorten määrä vastaa yhteensä seitsemän EU-maan väestöä. Tällä on erittäin vakavat taloudelliset ja yhteiskunnalliset seuraukset. Erityisesti nuorten poliittisen marginalisoitumisen riski lisääntyy, kun yhä useampi nuori kokee olevansa ympäröivän yhteiskunnan ulkopuolella, tiivistää tutkimusjohtaja Massimiliano Mascherini EUpäättäjille tutkimustietoa tuottavasta Eurofoundista. EU onkin nostanut nuorten syrjäytymiseen liittyviin haasteisiin vastaamisen yhdeksi keskeiseksi 2020-tavoitteeksi. Tähän liittyvän ohjelman Brysselissä käynnistäneessä Youth on the Move -seminaarissa joulukuussa puhunut Mascherini nostikin suomalaiset nuorisotakuun ja koulutustakuun mallit esimerkiksi koko maanosalle. – Suomi on edelläkävijä niin koulutustakuun kuin nuorisotakuunkin kehittämisessä. Tämän huomasi jo siitä, kuinka paljon mielenkiintoa suomalaiset mallit herättivät, kertoi samassa seminaarissa varsinaissuomalaisissa hankkeissa kehitettyjä koulutustakuumalleja esitellyt Turun sivistystoimialan projektipäällikkö Matti Mäkelä. Teksti: Jaana Kilpinen

Kirjoittaja toimii projektikoordinaattorina nuorten työllistymisen edistämisen parhaita eurooppalaisia käytäntöjä etsivässä Huippu-hankkeessa.

Turkuposti | Åboposten 1 | 2013

Seikkailupuiston kevät tarjoaa laajan kattauksen

luovaa toimintaa lapsille ja perheille Seikkailupuiston kevätohjelma tarjoaa lapsille ja lapsiperheille monipuolisen valikoiman harrasteryhmiä, avointa toimintaa sekä laadukasta lastenteatteria. Keväällä Seikkailupuistoon voi myös tulla viettämään helteistä hiihtolomaa, perinteistä lasten pääsiäistä sekä hauskoja naamiaissynttäreitä.

Ohjelmassa vanhoja suosikkeja sekä sirkustelu-uutuuksia Seikkailupuisto tarjoaa avointa toimintaa lapsille ja perheille neljänä päivänä viikossa keskiviikkoisin, torstaisin, perjantaisin ja sunnuntaisin. Ohjelmassa jatkavat vanhat suosikit Teatterimuskari, Sirkustelupaja, Avoimet pajat sekä Avoin kädentaitokerho. Uutuutena avoimessa toiminnassa ovat lasten ja vanhempien yhteinen sirkusteluhetki ”Pienet sirkustähdet” sekä ”Satutunteilu Seikkailutalossa”, jossa lapset voivat kokea vuorovaikutteisia satuhetkiä. Suositut vauvojen värikylvyt jatkuvat ohjelmassa useiden ryhmien voimin. Lisäksi Seikkailupuistossa on kevään mittaan mahdollista harrastaa kädentaitoja, tanssia, animaatiota sekä perheteatteria. Kevään harrastekerhouutuutena on sirkuskerho koululaisille, jossa alakoululaiset voivat tutustua eri sirkuslajeihin ohjaajan opastuksella.

ateljeessa sekä lauletaan ja leikitään Kani Koposen teatterimuskarissa. Teatterissa nähdään musiikillisen runoseikkailun ”Maria ja meri” ensiesitys. Seikkailupuiston 31-vuotissyntymäpäivää juhlitaan naamiaissynttäreiden merkeissä sunnuntaina 28.4. Juhlissa nähdään myös Seikkailupuiston harrasteryhmien, Perheteatterin ja koululaisten sirkuskerhon esityksiä.

Monipuolinen teatterikevät

Seikkailupuiston teatteri tarjoilee kevään mittaan ryhmille ja perheille lastenteatteria, tanssia, sirkusta, taikuutta sekä musiikkia kahdeksan esityksen voimin. Lisäksi puistoon palaa huippusuosittu lastenmusiikkiteatteriduo Mimi & Kuku uudella Avaruusseikkailu-esityksellään. Seikkailupuisto on Turun kaupungin nuorisoasiainkeskuksen vuodesta 1982 toiminut lapsille ja lapsiperheille tarkoitettu luovan toiminnan keskus.

Kevään aikana kolme tapahtumaa

Koulujen hiihtolomaviikolla 20.2.–24.2. Seikkailupuistossa järjestetään ”Talvi tropiikissa” -hiihtolomatapahtuma. Ohjelmassa on tarjolla mm. teatterimuskari, seikkailurata sekä ateljeepaja. Lisäksi tapahtumassa nähdään useita teatteriesityksiä. Pääsiäissunnuntaina 31.3. Seikkailupuistossa vietetään perinteistä lasten pääsiäistä. Tapahtumassa tehdään mm. fantasiahahmoja ja pääsiäiskoristeita Seikkailutalon

Lisätiedot: www.seikkailupuisto.fi Seikkailupuiston markkinointi- ja viestintävastaava Jutta Lehtinen, puh. 040 1472 650 Seikkailupuiston toiminnanjohtaja Topi Parkkari, puh. 050 3712 703 Seikkailupuiston tuottaja Minna Heiniö, puh. 040 1604 310

Turun kaupungin nuorten palvelujen hiihtolomatoiminnat 18.2.–24.2.2013 Seikkailupuistossa: Talvi tropiikissa -tapahtuma ke 20.2.–su 24.2. klo 10–16 Seikkailupuiston hiihtolomatapahtuma Talvitropiikissa tuo auringon keskelle kylmintä talvea. Helteisessä ohjelmassa mm. teatterimuskari, ateljeepaja, seikkailurata sekä hauskoja esityksiä. Pääsymaksu 2 € (sis. muskarin, pajan ja seikkailuradan). Esityksissä erillinen maksu. Ohjelma päivittäin (ke–su): Teatterimuskari klo 10–11 Ateljeepaja klo 10–16 Seikkailurata klo 10–16 Teatterissa: To 21.2. klo 15 Maan tarina Suuri kärpänen ja susivihreä sammakko. 5€ Pe 22.2. klo 15 Kiertävä Sirkus Hallanvaara. 8€ La 23.2. klo 15 Taikuri Martti Aitolehmä. 5€ Su 24.2. klo 15 & 17 Mimi ja Kuku: Avaruusseikkailu 6€

Nuorten taide- ja toimintatalo Vimmassa: Präkäämön korupaja 13–18 –vuotiaille ma 18.2. ja ti 19.2. klo 14–20 Korupajalla kokeillaan kierrätyskorujen valmistusta, tehdään helmitöitä, siirretään valokuvia koruiksi ja prässätään omat rintamerkit. Hinta 2€ + pieni materiaalimaksu Ei ennakkoilmoittautumista.

Avoimet taidepajat Avoin huovutus ke 20.2. klo 14–20 Avoin kankaanpaino to 21.2. klo 14–20 Avoin savi ke-to 20.–21.2. klo 14–20 Kaikille avoin työpaja, jossa pääset tekemään savitöitä, huovuttamaan tai painamaan kangasta. Vimman ohjaajat auttavat tarvittaessa alkuun ja antavat uusia vinkkejä. Hinta 2€ (alle 18v. ja opisk.) / 4,5€ +materiaalimaksu käytön mukaan. Ei ennakkoilmoittautumista. Yökahvila Alle 18 -vuotiaille pe 22.2. klo 19 alk. Pelejä, kilpailuja ja hyvät palkinnot! Tarjolla teetä ja kahvia. Maksuton. Ei ennakkoilmoittautumista. Turku Bandstand alkuerät Kaikille avoin. ke–pe 20.–22.2. klo 19 Vimman Sali. Liput 3€. KaféVimma ma ja pe klo 9.30–18. ti–to klo 9.30–19. Kaikille avoimessa kahvilassa voit käyttää ilmaisia nettipäätteitä, pelata lautapelejä ja lukea vaikka päivän lehdet. Suosittu Vimman lounas ti, to ja pe klo 11–14, hinta 4,5–6 €

Nuorisotaloissa ja -tiloissa Ympäri kaupunkia olevilla nuorisotaloilla järjestetään 9–18 -vuotiaille monipuolista toimintaa. Toimintoihin osallistumiseen tarvitaan ilmainen nuorisokortti, joita

saa nuorisotiloilta. Tarkempia tietoja osoitteesta: www.turku. fi/nuokkarit. Alla esimerkkejä toiminnoista: Maarian nuorisotalolla mm. yönuokkareita, laskiaispullien leipomista, kokkailua, bingo, retki Helsinkiin ja leffailta. Lisätietoja ja ennakkoilmoittautumiset p. 02 2625 181, maarian.nuorisotalo@turku.fi Moision nuorisotilassa mm. askartelupajoja, leivontaa, luistelua ja kaakaota, uintiretki Caribiaan, retki elokuviin. Lisätietoja ja ennakkoilmoittautumiset: p. 044 9072 995 Paattisten nuorisotalolla mm. kokkailupäivä, pingisturnaus, retkipäivä, leffailta. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: p. 02 2625 140, paattisten.nuorisotalo@turku.fi Runosmäen nuorisotalolla mm. leipomista, pulkkamäessä laskemista, lumiveistoskisa (tarjolla mehua ja pipareita), retki Serenan vesipuistoon, pingis-, biljardi-, ja SingStar –turnauksia, loman lopetusjuhlat ja lettukestit. Koko viikon ajan käytössä ovat myös trampoliini, pallomeri, tyynyhuone, juhlasali mm. sählynpelaamista varten, pingis, biljardi, lautapelit, TV-huone, tyttöjen huone, tietokoneet, Playstation –pelit, askartelua. Alakoululaiset (9-vuotiaat ja yli) saavat olla talolla klo 12.00–17.00, yläkoululaiset ja sitä vanhemmat (18 vuoteen saakka) klo 16–22. Yhteystiedot (puh.nro) p. 02 2623 322, runosmaen.nuorisotalo@turku.fi

Zabadak –ruotsinkielisessä nuorisotalossa mm. pingisturnaus, hohtominigolfia, ulkoilua, valokuvaustyöpaja, leivontaa. Lisätietoja: puh. 02 262 3338 Lausteen nuorisotalolla mm. Leffailta ja pingisturnaus. Lisätietoja: puh. 02 262 3330 Ilpoisten nuorisotilalla mm. peliturnauksia, pienten päivä, kokkikerho, bingo ja lautapelejä, elokuvailta. Lisätietoja: puh. 044 9072 991 Haritun nuorisotalolla mm. herkkupäivä ja peliturnauksia. Lisätietoja: puh. 02 2623 336 Pansion nuorisotalolla ja moottorihallissa mm. retkipäivä Helsinkiin ”Fazerilaan” ja Heurekaan tai vesipuisto Serenaan, luistelua ja pulkkailua lähiympäristössä, biljarditurnaus. Lisätietoja, puh. 02 2623 318 Jyrkkälän nuorisotalolla mm. retkipäivä Helsinkiin ”Fazerilaan” ja Heurekaan tai vesipuisto Serenaan, miniyönuokkari 9–12 –vuotiaille, leivontaa, kokkailua, askartelua ja leffareissu. Lisätietoja: puh. 02 262 3320 Skeittihalli Cubessa mm. avoimia-, tyttöjen-, yli 18 –vuotiaiden ja aloittelijoiden skeittivuoroja, BMX –pyörävuoroja, potkulautailijoiden vuoro. VisKu –Teräsrautelan nuorisotalon kurssit ja muun toiminnan löydät osoitteesta: www.turku.fi/visku

Hiihtolomaviikon päiväleirit 7–9 -vuotiaille - ilmoittaudu 14.2.2013 mennessä

Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta järjestää 18.–22.2.2013 toiminnallisia hiihtolomaleirejä Varissuolla, Maariassa ja Haarlassa.Leirit on tarkoitettu 7-9vuotiaille. Ohjelmassa mm. liikuntaa, kädentaitoja ja keliin sopivaa ulkoilua. Ohjaajina toimivat nuorten palveluiden koulutetut aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajat. Hiihtolomaleirit 18.-22.2.2013 • Varissuon nuorisotalo: toiminta-aika klo 9-14, hinta 30 €/vko • Haarlan koulu: toiminta-aika klo 10-15, hinta 30 €/vko • Maarian nuorisotalo: toimintaaika klo 8-16, hinta 50 €/vko Ilmoittautumislomakkeet ja lisätietoja löydät sivuilta www.turku.fi/ippe. Sitovat ilmoittautumiset Nuorten palveluihin 14.2.2013. mennessä. Varissuo, Kraatarinkatu 4, p. 044 9072 996 Haarla, Meteorikatu 1, p. 044 9072 984 Maaria, Argeologinkatu 4, p. 044 9072 970 Nuorten palvelut, p. 02 2623 157

Turkuposti | Åboposten 1 | 2013

Teksti ja kuva: Tiia Laakso

Tukiviittomat ja kuvakommunikointi apuna

Lasten puheongelmia ratkotaan ennaltaehkäisevästi Kun lapsi ei päiväkodissa pysty ilmaisemaan itseään sanallisesti, koko ryhmä kärsii syntyneestä levottomasta ilmapiiristä. Tilannetta ei ainakaan Turussa helpota, että puheterapeuteista on pula. On kuitenkin keinoja, joilla puheongelmista kärsiviä lapsia voidaan auttaa ennakoivasti. Uudenlaisia ratkaisuja ongelmaan on haettu pilotti-hankkeessa, joka keskittyy puhetta tukevien kommunikaatiokeinojen käytön tehostamiseen. Puhku-pilotin kohderyhminä olivat 2–5-vuotiaiden päiväkotiryhmät, joissa osalla lapsista on vaikeuksia kommunikoinnissaan. Puheterapeutti ja konsultoiva erityislastentarhanopettaja vierailivat mukaan valituissa päiväkotiryhmissä puo-

len vuoden ajan. He kävivät läpi ennaltaehkäiseviä keinoja, joilla voidaan puuttua kommunikoinnin ongelmiin. Keinoja ovat muun muassa tukiviittomat ja kuvien avulla kertominen. Kuvakommunikoinnissa lapsi käy läpi kuvia yhdessä aikuisen kanssa kommunikointitilanteessa. Kuvia hyödynnetään vaikka leikin suunnittelemisessa ja päi-

väjärjestyksen havainnollistamisessa, Turun kaupungin hyvinvointitoimialan johtava puheterapeutti Eija Ahti painottaa. Tukiviittoma taas tarkoittaa puhetta samaan aikaan, kun lauseen avainsana viitotaan. – Kun lapsi pystyy ilmaisemaan, mitä haluaa, hän on tasavertaisempi osa isompaa ryhmää ja häiriökäyttäytyminen vähenee, Ahti kertoo.

Menetelmät osaksi varhaiskasvatusta

Puhkuhanke Puhetta tukevien kommunikaatiokeinojen käytön tehostaminen päiväkoti-ikäisten lasten arjessa -pilotti kuuluu Kaste-kehittämisohjelmaan. Pilotointi kolmella eri päivähoitoalueella Turussa vuosina 2008–2012 ja toiminnan juurruttaminen Turussa 2012–2013. Kehitetyt menetelmät auttavat lapsia, joita ei vielä ole diagnosoitu.

Eija Ahti esittelee puheterapiatoiminnassa käytössä olevaa kommunikaatiokansiota, jota käytetään puhumattomien lasten kommunikoinnin apuna.

– Hankkeen kehittämät toimintamallit ovat nyt osa Turun kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaa, kertoo Remontti-hankkeen projektipäällikkö Päivi PenkkalaArikka. Päivähoidon työntekijät pääsevät suunnitelmista käytäntöön esimerkiksi lainaamalla suunniteltuja materiaaleja, joita saa pian käyttöön puheterapiatoimintaan perusteilla olevasta materiaalilainaamosta. – Lainata voi esimerkiksi viittomavideoita ja mallikansioita, Ahti kertoo. – Lisäksi koko varhaiskasvatuksen väelle järjestetään koulutusta aiheesta. Kehitetty malli saadaan näin laajasti käyttöön, Penkkala-Arikka lisää. Turussa on ollut pitkään pula puheterapeuteista, kun esimerkiksi alan koulutus on puuttunut Turusta vuoteen 2005 asti. Päiväkodeissa ei myöskään ole tarpeeksi erityisryhmiä, joihin tukea tarvitsevat lapset voisivat osallistua. Ennaltaehkäisevää työtä puhehäiriöistä kärsivien lasten auttamiseksi ei ole ollut mahdollista aiemmin tehdä. – Olemme saaneet muutamia uusia vakansseja juuri lasten puolelle. Vähitellen kaikkien toimenpiteiden vaikutus alkaa näkyä, kertoo Ahti. – Kun myös ennaltaehkäiseviä keinoja käytetään, jonot puheterapeuteille lyhenevät vähitellen, Ahti uskoo.

Aktiivista vapaa-aikaa ja viihtyisyyttä Pansio-Pernossa Vuosi sitten alueellinen hyvinvointityö käynnistyi Runosmäen alueella, ja nyt sieltä saatuja hyviä käytäntöjä lähdetään toteuttamaan Pansio-Pernon alueella. – Tavoitteenamme on edistää Pansio-Perno-alueen hyvinvointia ja viihtyisyyttä kehittämällä ja monipuolistamalla vapaa-ajanpalvelutasoa, kertoo EVIVA-toimintaohjelman projektipäällikkö Riitta Luoma. – Hanke monipuolistaa alueen vapaa-ajan harrastusmahdollisuuksia ja luo pysyvää matalankynnyksen palvelutarjontaa hyödyntäen alueella olevia tiloja sekä alueen vahvuuksia kuten luonto- ja kulttuuriympäristöä, Luoma kuvailee Pansio-Pernon alueella alkavan työn lähtökohtia. Alueellinen hyvinvointityö liittyy vapaa-aikatoimialan EVIVA-toimintaohjelmaan, jonka tehtävänä on kannustaa kaupunkilaisia liikunnan, kulttuurin ja muiden harrastusten pariin, tiedottaa missä ja miten vapaaajallaan voi harrastaa sekä kehittää asukkaiden tarpeita vastaavia lähialueen toimintoja.

Asukkaat mukana suunnittelussa Pansio-Pernon alueen asukkailla on itsellään mahdollisuus päästä vaikuttamaan siihen, mitä alueen vapaa-ajan-

tarjonta tulevaisuudessa näyttää. ”Vapaa-aikaräätälit” ovat viime vuoden aikana kiertäneet alueella kuuntelemassa asukkaiden ideoita ja toiveita vapaa-aikaan liittyen. Ikään katsomatta alueen asukkaat kaipaavat erityisesti erilaisia ohjattuja liikuntaryhmiä sekä ylipäätään liikuntamahdollisuuksien parantamista. Nuoremmilla ideat liittyivät erilaisiin tuunaustyöpajoihin, varttuneemmilla asukkailla ideat liikkuivat perinteisemmistä käsityöryhmistä maalaamiseen ja askarteluun. Asukkaiden tavoin Pansion kirjastonhoitaja Susanna Kolehmainen sekä nuorisotalon ts. toiminnanjohtaja Iita Makkonen kertovat, että alueella erityistarpeena on nuorten harrastusmahdollisuuksien lisääminen. – Nuorisotalon toimintaa täydentämään kaivataan tilaa, jossa nuoret voivat kokoontua ja harrastaa joka ilta, lisää Makkonen. Alueen asukkaille järjestetään tilaisuuksia päästä ideoimaan ja suunnittelemaan toimintaa kuluvan vuoden aikana, minkä lisäksi kehitystyöhön voi koko ajan osallistua täyttämällä internetistä löytyvän kyselyn. Kehitystyö tehdään asukkaiden, kaupungin sekä seurojen ja yhdistysten yhteistyönä.

Lisätietoa: www.turku.fi/eviva Teksti: Piia Vuorinen Kuva: Susanna Kolehmainen

Pansio-Pernon alueelle kaivataan erityisesti lisää lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia. Viime syksynä Kirjan talon ”Kirjakaveri” aloitti satuaamut kirjastossa.

Turkuposti | Åboposten 1 | 2013

Teksti ja kuva: Maija Linnala

Lapset ja vanhemmat yhdessä

Avoimet varhaiskasvatuspalvelut helpottavat arkea

Pienet hiiret odottavat asemalla junaa, joka puksuttaa eteenpäin puisilla raiteillaan. Toisella puolella huonetta pysäköidään autoja vauhdilla parkkitaloon. Äkkiä, kuin taikaiskusta lelut menevät vauhdilla paikoilleen. Lapset kuulivat siivouslaulun ja lelujen siivous merkitsee aina jotain uutta mukavaa tekemistä. Kerttulin päivähoito-ja koulurakennuksessa on 10 päivähoitoryhmää ja kaksi koululuokkaa.

Varissuon leikkikoulu Koukkarinkadulla avaa ovensa kello yhdeksän ja lapset aloittavat toiminnantäyteisen, kolmetuntisen päivän. Leikkikoulu on tarkoitettu 3 – 5-vuotiaille lapsille. Toiminta on suunniteltua ja se sisältää musiikkia, kuvataidetta, leikkiä, liikuntaa, satuja ja tarinoita. Leikkikoulutoiminta jakautuu perinteiseen sisätiloissa tapahtuvaan ja ulkona tapahtuvaan ulkoiluleikkikouluun. Rahjepolun päiväkodin tiloissa Härkämäessä kokoontuu lapsia ja vanhempia yhteiseen, avoimen päiväkodin tilaan. Avointa toimintaa ohjaava Elina Ronkanen kertoo, että toiminnalla on paljon käyttäjiä. Heillä on päiväohjelma, jota noudatetaan, mutta tarpeen vaatiessa joustaminen on helppoa. Avoin päiväkoti eroaa leikkikoulusta siten, että vanhemmat osallistuvat toimintaan yhdessä lastensa kanssa. Turun kaupungin varhaiskasvatus lähti runsas vuosi sitten perustamaan avointa toimintaa. Se palvelee perheitä, joilla ei ole kokopäiväistä hoidon tarvetta. Avoin toiminta on samalla tavalla monimuotoista kuin päivähoitokin. Avoimia päiväkoteja Turussa on kaksi ja leikkikouluja kahdeksan.

Lisätietoja: Internet: turku.fi -> Kasvatus ja opetus -> Lasten päivähoito, esiopetus ja leikkitoiminta -> Leikkikoulutoiminta tai Leikkipuisto- ja iltapäivätoiminta. Palvelunumero: 02 2625 610.

Teksti ja kuvat: Maija Linnala

Kerttulin uusi päiväkoti –

Talo lasten ehdoilla Kerttulin päiväkodin lapset kerääntyvät graafikko Teija Lehdon kanssa kattotaideteoksen alle. Kuvasta löytyy eläinhahmoja, jotka tekevät ja puuhastelevat eri asioita. Lapset löytävät pieniä yksityiskohtia, joista syntyy hauskoja ja kekseliäitä kysymyksiä ja kommentteja.

Kuvassa majava luistelee lattialla harjat jalassa. – Ihan kuin Peppi, toteaa ryhmän opettaja Marina Sabelström. Lapsia naurattaa hiiri, joka kaataa pesuvettä kastelukannusta majavan eteen. Pieniä taiteenkuluttajia on ajateltu siten, että kattotaideteosten alla on joko makoiluun sopiva sohva tai iso renkaan muotoinen lattiatyyny. Kerttulissa tulee olemaan kaikkiaan 12 kattotaideteosta. Näistä kaksi sijaitsee koulun tiloissa. Kaikissa on teemana tekeminen. Jokaisesta teoksesta löytyy myös ikkuna. – Tekeminen on ikkuna maailmaan, Lehto kiteyttää teosten teeman. Päiväkodin ja samassa rakennuksessa olevan Kerttulin koulun 1–2 luokan tiloihin tulee myös useita Outi Heiskasen töitä.

– Talossa tehdyt ratkaisut kestävät aikaa. Talo on kaunis ja toimiva. Lapsille parasta, Killström kiteyttää.

Visuaalinen ja ergonominen päiväkoti Kerttulin päiväkoti valmistui tammikuun puolivälissä ja kielikylpyryhmä Rävarna sai myös omat tilaansa. Uusi talo houkutti kommentoimaan ja kuusivuotiaan varman sisustusmaun mukaan talon värit ovat hauskempia kuin vanhassa. Lattialla olevat pehmeät matot ja Fatboy-lattiatyynyt ovat hyvässä käytössä. Tilat on suunniteltu siten, että pienryhmätyöskentely sujuu vaivattomasti. Pitkän mietinnän jälkeen Rävarna-ryhmän lapset ovat yksimielisiä siitä, että parasta kuitenkin on pihan uusi, hieno liukumäki. Ryhmä vietti evakkovuotensa Kerttulin koulun ja Inspehtorikadun päiväkodin tiloissa. Uudessa, omassa tilassa lapset nauttivat hiljaisuudesta. Koulun ruokalassa oli kova meteli. Kaikuvan kivisalin jälkeen akustiikkalevyillä verhoiltu tila tuntuu ylelliseltä ja rauhoittavalta. Kerttulin johtajan, Virpi Killströmin mukaan talo on lapsen maailma. Siellä on kaikille aisteille koettavaa ja se on aikuiselle ergonomisesti ja visuaalisesti hyvä työpaikka.

Pienten osastoilla on säädettävät hoitopöydät, jotka säästävät aikuisen selkää. Lapset riemuitsevat ”hissiajelusta”.

Turkuposti | Åboposten 1 | 2013

Teksti ja kuva: Maria Nykyri

Elinkeinoasiamies Aino Ukkolasta yhteyshenkilö Turun kaupungin ja turkulaisten yrittäjien välille – Kaikki yrityksille suunnatut palvelut eivät löydy yhden luukun alta, mutta yhteyshenkilö voi olla se ensimmäinen luukku, muotoilee Turun Seudun Kehittämiskeskuksen elinkeinoasiamies Aino Ukkola. Ukkola on tuore yhteyshenkilö kaupungin ja turkulaisten yritysten välille. Tarkoituksena on, että yrittäjä voi kääntyä hänen puoleensa missä tahansa asiassa. − Minä voin ohjata asiakkaan oikeaan suuntaan. Kaupunkiorganisaatio on monimutkainen järjestelmä, jossa epäselvyyksiä voi syntyä talon sisälläkin, miettii Ukkola. Ukkola on työskennellyt Turun Seudun Kehittämiskeskuksessa seitsemän vuotta ensisijaisesti kehittämis- ja projektitöissä. Vuosi sitten alkanut elinkeinoasiamiehen vakanssi pitää sisällään monitasoisia tehtäviä. Viimeisimpänä projektinaan Ukkola on toiminut Fortuna-korttelin kehittämishankkeen projektipäällikkönä.

Kotitalousvähennyskelpoiset palvelut

yhdestä paikasta vaivattomasti

Entistä tiiviimpää yhteistyötä Ukkola odottaa mielenkiinnolla tulevia tehtäviään. Hän toivoo, että yhteistyö kaupungin ja turkulaisten yritysten välillä tiivistyy entisestään. Turku on menestynyt hieman ympäryskuntiaan heikommin yrittäjäkyselyissä, mutta suunta on nousujohteinen. − Isommat paikkakunnat ovat haaste, koska toimijoita on enemmän. Päättäjätasolla tulisi muistaa yritysvaikutusten näkökulma päätöksenteossa, mutta myös yrittäjien toivotaan aktivoituvan yhteistyöhön, muistuttaa Ukkola. Aino Ukkolan tavoittaa Turun Seudun Kehittämiskeskuksesta. Puh. 044 9075 200, aino.ukkola@turku.fi

Robert Talling on aikamoinen hurjapää Teksti: Merja Mäkelä | Kuva: Bob Talling

Keikkatori.fi on uusi palvelu, joka on tarkoitettu kotitalousvähennyskelpoista työtä tekeville yrityksille ja niiden palveluja etsiville asiakkaille. Turun Seudun Kehittämiskeskuksen tarjoamassa palvelussa kotitalousvähennyskelpoiset palvelut tuodaan helposti ja ilmaiseksi kaikkien ulottuville Varsinais-Suomessa. Keikkatori.fi on helppo tapa löytää ja kilpailuttaa itselleen sopiva paikallinen yritys tekemään työtä, josta voi saada kotitalousvähennyksen; esimerkiksi kotitalous- tai hoitotyötä, asunnon kunnossapitotöitä tai tietoja viestintätekniikkalaitteiden asennusta. Kaikki Keikkatori.fi:ssä tarjottavat palvelut ovat kotitalousvähennyskelpoisia. Työn teettäjä voi jättää Keikkatorille yksilöidyn tarjouspyynnön ja saada siihen tarjouksia useammaltakin yritykseltä. Työläät kilpailutusprosessit voi korvata yksinkertaisesti klikkaamalla Keikkatori.fi. Myös yrittäjille Keikkatori on maksuton eikä se sido mihinkään. Liittymällä tähän uuden konseptin palveluun yritys saa vaivatta lisää näkyvyyttä, uusia tarjouspyyntöjä ja asiakkaita. Keikkatori.fi -palvelu on toteutettu osana Turun Seudun Kehittämiskeskuksen hallinnoimaa Meri- ja metalliteollisuuden rakennemuutoshanketta. Toteutuksesta ja ylläpidosta vastaavat Turun Seudun Kehittämiskeskus ja Yrityspalvelukeskus Potkuri. Tekninen toteutus on Sofokus Oy:n tuotantoa.

Lisätiedot: Niko Kyynäräinen, elinkeinojohtaja, Turun Seudun Kehittämiskeskus, puh. 050 5590 538 Sami Pietilä, projektipäällikkö, Turun Seudun Kehittämiskeskus, puh. 040 5036 292 Teemu Malinen, toimitusjohtaja, Sofokus Oy, puh. 040 5318 012 www.keikkatori.fi

Robert Tallingista voisi moni ottaa mallia. Robert ei pärjää tavallisilla suksilla jalkojen ja käsien ongelmien takia, mutta liikuntarajoite ei ole nuorelle hurjapäälle este, se on vain hidaste. Robert on innokas alppihiihtäjä, jonka tapaa lähes joka viikonloppu Hirvensalon hiihtokeskuksessa. Robertin laskettelun mahdollistavat soveltavan alppihiihdon välineet, joita Turun kaupunki on hankkinut Hirvensalon hiihtokeskukseen. Alppihiihdon nautinto on siten Turussa tarjolla kaikille, myös aisti-, liikunta- ja kehitysvammaisille. Mikä sitten saa 19-vuotiaan lukiolaisen mäkeen? – Parasta on vauhti ja se tunne, että menee niin lujaa!, Robert kuvailee.

Vauhdin tunne pitää itse kokea Robert laskettelee ns. monoski-kelkalla. Vaikka puhutaan kelkasta, Robert haluaa oikaista väärinkäsityksiä. – Se ei ole mitään pulkanlaskua! Sitä voi ohjata itse. Ohjaaja voi auttaa ja ohjata, mutta siinä tulee tunne, että pystyy itse laskettelemaan, Robert kuvailee. Kelkalla vauhti nousee jopa kovemmaksi kuin pystylaskussa. Robert tunnustaa, että ensimmäisellä kerralla rinteen alastulo jännitti, vaikka tiesi hiihdonopettajan olevan takana auttamassa. – Laskettelua kannattaa itse kokeilla. Ei voi ymmärtää, miltä tuntuu, jos vain katsoo toisen laskettelua. Se pitää itse kokeilla, hän suosittelee.

Tavoitteena yksinlasku Kelkkalaskettelussa laskija pääsee ohjaamaan kelkkaa omien taitojensa mukaan. Kokemuksen ja oppimisen myötä kelkkalaskija voi tukisuksien avulla oppia laskemaan myös ilman avustajaa. Robertin laskettelutaito on kehittynyt jo niin, että hän pystyy painonsiirroilla ja tukisuksilla tasapainottamaan ja ohjaamaan kelkkaa itsenäisesti. Seuraavaksi Robert alkaa harjoitella kaatumista ja ylös nousemista omin avuin. Tavoitteena on selvitä laskettelusta täysin itsenäisesti. – Ainahan kaatuminen jännittää, vaikka on hyvin kiinni kelkassa. Tarkoituksena on kuitenkin harjoitella niin paljon, että voisin laskea yksin, Robert kertoo.

Robert Talling ja hiihdonopettaja Matti Lindström hymyssä suin kohti uusia seikkailuja.

Soveltavaa alppihiihtoa Turussa Aisti-, liikunta- ja kehitysvammaisten alppihiihto on mahdollista erilaisten apuvälineiden avulla. Turvallisuus taataan erilaisilla toimintavälineillä. Turussa on tarjolla esimerkiksi kelkkoja, suksien kärkipidikkeitä, auratukia, avustussauvoja, -liinoja ja -aisoja. Alppihiihdossa ovat tukena Partiovarusteen hiihtokoulun hiihdonopettajat, jotka Turun kaupungin liikuntapalvelukeskus on kouluttanut yhteistyössä Suomen hiihdonopettajat ry:n (SHOry) ja Vammaisten liikunta ja urheilun (VAU) kanssa. Soveltavaa alppihiihtoa aisti-, liikunta- ja kehitysvammaisille kelkka- ja pystylaskijoille kelkoilla, laskettelusuksilla ja lumilaudoilla. Hirvensalon hiihtokeskus, www.hirvensalo.fi. Hiihtokoulu- ja soveltavan alppihiihdon harrastustoiminnassa tied. p. 050 3644 050, larri.vermola@gmail.com.

Turkuposti | Åboposten 1 | 2013

Teksti ja kuva: Teemu Passoja

Saattajakortilla Kui-joelle tai vesijumppaan – Ehdottomasti teatterissakäynti tulee lisääntymään, Raili ja Aimo Aho, 71, vakuuttavat ilahtuneina.

Ahot käyvät mielellään teatterissa ja Varsinais-Suomen Näkövammaisten järjestämillä retkillä. Tammikuussa vuorossa oli Kui-joen silta -revyy Turun kaupunginteatterissa. – Kun ei näe mitään, niin tarvitsen selostusta. Ei näe ilmeitä, mutta teatteri on ollut hyvä elämys, Raili kertoo. Aimo toimii Railin avustajana Kupittaan urheiluhallin tai Impivaaran uimahallin kuntosaleissa. Siellä on saattajan hyvä olla mukana kertomassa miten laitteita käytetään, koska ohjaaja ei ehdi auttaa jokaista erikseen. Verkkokalvon rappeuma vei Railin näön 40 vuotta sitten. Yhteistä polkua Ahot ovat taivaltaneet jo 50 vuotta, Aimon toimiessa nykyään pariskunnan silminä. Avustajan täytyy oppia ennakoimaan samassa tilassa liikkuvien näkevien edesottamuksia. Saattajakortti Ahon pariskunnalla on ollut käytössä parisen vuotta. Kortin käyttö on helpottanut elämistä. Railin mukaan erityisen mukavaa on, ettei Saattajakorttia tarvitse nimikoida tietylle yhdelle avustajalle. – Voi ottaa saattajaksi kenet vaan. Nyt, kun tietää missä kaikessa korttia voi esittää, niin se on tosi hyvä, Raili miettii.

Omaa aikaa omaishoitajalle

Aimo ja Raili Aho hyödyntävät Saattajakorttia viikoittain kuntosalilla ja vesijumpassa. Kortin uudet käyttömahdollisuudet innostavat Ahot suuntaamaan myös Kaupunginteatteriin entistä useammin.

Muutkin kuin liikunta- tai näkövammaiset hyötyvät Saattajakortista. Lauri toimii muistisairaan vaimonsa Marjatan omaishoitajana. Kerran viikossa Varsinais-Suomen Muistiyhdistyksen avustaja vie Marjatan uimaan ja saunomaan Impivaaran uimahalliin. – Avustajan kanssa Marjatalla menee tosi hyvin. Heille on muodostunut kaverisuhde. Uimahalli on iso paikka, ei vaimo sieltä yksin löytäisi kaappiaan tai osaisi käyttää ranneketta. Opasteet on suunniteltu normaalimuistiselle ihmiselle, Lauri kertoo.

Saattajakortilla avustaja mukaan liikuntapaikoille ja kulttuurin pariin Saattajakortti helpottaa avustajaa tarvitsevien turkulaisten harrastuksiin pääsyä. Turkulainen pitkäaikaissairas tai vammainen voi ottaa avustajan maksutta mukaansa Turun kaupungin ylläpitämille liikuntapaikoille ja kulttuurikohteisiin. Saattajakortista on apua myös sellaisille henkilöille, joiden vamma tai sairaus ei näy ulospäin. – Saattajakortin voi saada myös henkilö, joka tarvitsee arkisista toiminnoista selviytymiseen toisen henkilön tukea tai rohkaistusta. Tällaisia ovat esim. mielenterveyskuntoutujat ja muistisairaat, kertoo liikuntapalveluvastaava Eija Hiitti. Liikkumisen rajoite voi olla myös tilapäinen, esimerkiksi onnettomuudesta johtuva vamma, jonka takia ei selviydy yksin.

Koko Turun seutu tulossa mukaan Saattajakortti on voimassa kaikissa Turun kaupungin liikuntapalvelukeskuksen liikuntapaikossa, Turun museokeskuksen museoissa (Apteekkimuseo, Qwenselin talo, Kuralan kylämäki, Luostarinmäen käsityöläismuseo, Turun biologinen museo, Turun linna ja Wäinö Aaltosen museo) sekä Turun Kaupunginteatterin ja Turun filharmonisen orkesterin omassa ohjelmistossa. Saattajakorttia voi hakea saattajaa tarvitseva. Kortin myöntää Turun kaupungin liikuntapalvelukeskus. Kevään aikana on tavoitteena muuttaa kortti koko Turun seutua koskevaksi. Lisätietoja: www.turku.fi/saattajakortti Teksti: Merja Mäkelä

Oletko sinä 500 000. kävijä?

Teksti: Merja Mäkelä Kuva: Mika Okko

Puolen miljoonan kävijän raja rikkoutuu pian Impivaaran uimahallissa Viimeistään maaliskuun alkupuolella jotakuta Impivaaran uimahallin asiakasta potkaisee onni. Remontoidun ja laajennetun uimahallin 500 000. asiakas nimittäin palkitaan kukkapuskan lisäksi liikunnallisella lahjalla sekä kahvio Otavan 100 euron lahjakortilla. Uimalaitosten johtaja Oskari Nummi on tyytyväinen Impivaaran ensimmäiseen vuoteen. Hallin avaaminen ystävänpäivänä vuosi sitten paransi kertaheitolla niin vesiliikunnan kuin kuntosaliharjoittelunkin harrastusmahdollisuuksia Turussa. Samalla kohenivat myös vesiliikuntaseurojen harjoittelumahdollisuudet. Ensimmäiselle vajaalle toimintavuodelle asetetusta kävijätavoitteesta jäätiin hitusen. Toiselle vuodelle ponnistetaan innokkaana: ohjattua monipuolista toimintaa on tarjolla runsaasti.

Kuntosaliharjoittelu on suosittua – Linjauksemme tarjota pääsymaksulla sekä vesiliikunta- että kuntosaliharjoittelumahdollisuudet on ollut onnistunut. Sen johdosta monet ovat löytäneet lihaskuntoharjoittelun. Kuntosalit ovatkin osoittautuneet varsin suosituiksi, Nummi toteaa. Monet ovat tutustuneet kuntosaliharjoitteluun laiteopastusvuoroilla tai kuntosaliharjoittelun ABC-kursseilla, joihin pääsee sisäänpääsymaksun hinnalla. Asiakaspalautteita on kerätty alusta saakka ja niissä esitettyjä toiveita on otettu huomioon toimintaa kehitettäessä. – Asiakaspalautteissa on toivottu laajempia kuin 10 kerran sarjalatauksia. Sellaisia harkitaan ja niitä saatetaan jatkossa kokeilla.

Myönteistä palautetta on saatu niin liikunnanharrastajilta, urheiluseuroilta kuin isojen kilpailujen järjestäjiltäkin. Onnistumisiin voidaan kirjata suuret kisat: Masters-ikäisten SM-uinnit lokakuussa, vesipallon PMturnaus marraskuussa ja nuorten SM-uinnit tammikuussa. Moitteitta ei kuitenkaan ole selvitty. – Pieniä vastoinkäymisiä on riittänyt enemmän, mitä ennakkoon osattiin odottaa. Rakennukseen on tehty takuukorjauksia ja niitä on tulossa vielä jatkossakin. Suurempien korjausten aikataulusta tiedotetaan heti kun ajankohdat selviävät, Nummi kertoo. Remontoitu Impivaaran uimahalli täyttää vuoden ystävänpäivänä. Tervetuloa! Syntymäpäiväviikon ohjelmasta lisätietoja: www.impivaaranuimahalli.fi Impivaara on kiinni keväällä: La–su 23.–24.3. Supergames 29.3. pitkäperjantai 1.4. 2. pääsiäispäivä 9.5. helatorstai/Hela-uinnit Muuten halli on auki yleisölle.

Lapsiperheet ovat löytäneet Impivaaran palvelut. Perheallas Simeoni, kahluuallas Lauri ja opetusallas Timo ovat täyttyneet ahkerista polskijoista.

Turkuposti | Åboposten 1 | 2013

Teksti: Inkeri Näätsaari, kirjastopalvelujohtaja | Kuvat: Dunja Myllylä ja Turun kaupunginkirjasto

150-vuotias kaupunginkirjasto juhlii

Neljäkymmentä turkulaista kokoontui joulukuisena lauantaina vuonna 1860 keskustelemaan lainakirjaston perustamisesta rahvasta varten. Tehtävään asetettiin kolmen naisen ja kolmen miehen muodostama komitea, ja joulukuun lopussa 1862 voitiin julkaista Åbo Underrättelserin lisälehdessä ilmoitus: ”Täkäläinen kansankirjasto avoinna lainaajille sunnuntaisin klo 5-6 sekä keskiviikkoisin klo 3-4 i.p. tehtaanisännänrouva Alfthánin talossa Jokikadun varrella.”

Kirjastossa oli 1100 kirjaa, joita sai lainata yhden kerrallaan sunnuntaisin ja keskiviikkoisin tunnin ajan. Lainaaminen oli maksutonta, mutta halukkaat saivat tukea kirjastoa yhden markan vuosimaksulla. Kansankirjaston rinnalle alettiin vuonna 1869 perustaa tieteellistä kaupunginkirjastoa sivistyneistölle, sillä yliopiston siirryttyä palon jälkeen Helsinkiin Turussa ei ollut tieteellistä kirjastoa. Sitä varten asetettiin viisimiehinen komitea. Kaupunginkirjasto sai runsaasti lahjoituksia, ja jo kirjaston perustamisiltana lahjoituslistalle merkittiin 413 kirjaa. Myöhemmin kirjoja sai lainata kahden tunnin aikana kerran kuukaudessa. Kirjastojen toiminta oli aluksi katkonaista varojen puutteen vuoksi. Kansankirjasto joutui jopa lopettamaan toimintansa vähäksi aikaa 1870-luvulla, ja kansanvalistusmiehet kirjoittivat ahkerasti lehtiin kirjastojen puolesta. Kaupunki ottikin kirjastot hoitaakseen ja myönsi niille vuotuiset määrärahat kirjastonhoitajan palkkaamista ja kirjojen hankintaa varten.

von Rettig lahjoitti kirjastotalon Kirjaston suurin lahjoittaja oli kauppaneuvos Fredric von Rettig. Hänen merkittävin lahjoituksensa on syyskuussa 110 vuotta täyttävä kirjastotalo Bibliotheca, jonka ensimmäisessä kerroksessa toimi kansankirjasto ja toisessa kerroksessa kaupunginkirjasto. Kirjastotalon lisäksi von Rettig lahjoitti suuren summan rahaa kirjojen ostoon ja arvokkaan taidekokoelman. Lahjaksi saatu arvokas Bibliotheca palvelee yhä ehostettuna osana nykyistä pääkirjastokokonaisuutta. Vuonna 1912 kaupunginvaltuusto yhdisti kansankirjaston ja kaupunginkirjaston ja palkkasi kirjastonhoitajaksi Einar Holmbergin, joka uudisti kirjaston täydellisesti. Siitä lähtien kirjastonkäyttäjät ovat voineet itse poimia hyllystä kiinnostavat kirjat ja muut aineistot ja kaikki ovat saaneet kulkea sisään samasta ovesta.

Tapahtumia ja kohtaamisia Kirjasto on kehittynyt ajan vaatimusten mukana. Toimintamuodot ovat muuttuneet, mutta tehtävä on enti-

nen: edistää tietoa, kulttuuria ja oppimista sekä vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa. Upean pääkirjaston lisäksi lähikirjastot, kirjastoautot ja verkkopalvelut ovat ahkerassa käytössä. Voimme ammentaa tietoa miljoonan kirjan, lehden ja muun tallenteen kokoelmasta ja täydentää palveluja 17 kunnan Vaski-kirjastojen yhteistyöllä. Tapahtumissa ja näyttelyissä kohtaamme tärkeitä keskustelunaiheita ja kokoelmien aarteita. Melkein jokaisella turkulaisella on omakohtaisia kokemuksia kirjastosta, ja kirjastoissa käydään lähes kaksi miljoonaa kertaa vuodessa. Käyttäjien palaute on runsasta ja usein kiittävää. Myös juhlavuonna tarjolla on vanhoja aarteita ja uusinta tietoa, tapahtumia ja kohtaamisia. Minun kirjastoni -sarja kiertää vuoden aikana kaikissa kirjastoissa. Keväällä ohjelmassa on muun muassa varsinaissuomalaista kirjallisuutta ja erilaisia musiikkitapahtumia lapsille ja aikuisille. Syksyä kohti juhlavuosi tiivistyy. Taiteiden yönä kirjastossa ollaan Ihan pihalla, Turun päivänä pääkirjasto on uusien yllätysten näyttämönä ja marraskuinen Kaamosyö houkuttelee lapsia ja nuoria Lukulampun alle.

Osallistu sinäkin Minun kirjastoni -sarja kiertää vuoden aikana kaikissa kirjastoissa. Sen tapahtumissa toivomme kuulevamme kirjastonkäyttäjien ajatuksia. Olemme kiinnostuneita kirjastoon liittyvistä muistoista, kokemuksista, ideoista ja toivomuksista. Otamme vastaan kertomuksia, kuvia, runoja, piirroksia, esseitä - kaikkea muodosta riippumatta. Aineistoja voi jättää koko vuoden ajan kirjaston kaikkiin toimipaikkoihin tai toimittaa sähköpostiin osoitteella minunkirjastoni@turku.fi.

Kevään Minun kirjastoni -tapahtumat 28.2. 4.3. 21.3. 15.4. 7.5. 28.5. 11.6.

klo 18 Ilpoinen klo 17 Jyrkkälä klo 13 Lauste klo 17 Maaria klo 13 Moisio klo 17 Paattinen klo 14–20 kirjastoautot

Lisätiedot: www.turku.fi/kirjasto

11.2.–31.3.2013

Turun filharmoninen orkesteri

www.tfo.fi

Turun konserttitalo, Aninkaistenk. 9 • Turun kulttuurin lippumyymälä p. 2620 030 (Itäinen Rantak.14) ti–la 12–19 • Puhelinpalvelu (yksittäisvaraukset) p. 2620 080, ma–pe klo 9–15 • Lippupalvelu p. 0600 10800 (1,96€/ min + pvm), p. 0600 10020 (6,79€/ puhelu + pvm)

Kristóf Baráti.

Kuva: Kaapo Kamu

SanttuMatias Rouvali.

15.3. klo 19 Suurella sydämellä Unkarilainen viulisti Kristóf Baráti sulattaa sydämet Tšaikovskin rakastetussa viulukonsertossa. Ravelin hovitanssi Pavane kuolleelle prinsessalle jatkaa konsertin lempeää linjaa. Lopuksi kuullaan vielä Madetojan kaihoisa kolmas ja viimeinen sinfonia. Konserttin johtaa Sasha Mäkilä. 29.3 klo 18 Pääsiäskonsertti Pitkäperjantain konsertissa päästään pääsiäistunnelmiin nousukiidossa olevan nuoren kapellimestarilahjakkuuden Santtu-Matias Rouvalin johtamana. Orkesteri johdattaa kuulijat syvälle romanttisen musiikin syövereihin huikealla ooppera- ja teatterimaailmaa luotaavalla ohjelmalla.

Turun Kaupunginteatteri

www.teatteri.turku.fi

Itäinen Rantak. 14 • Turun kulttuurin lippumyymälä p. 2620 030 (Itäinen Rantak.14) ti–la 12–19. • Puhelinpalvelu (yksittäisvaraukset) p. 262 0080, avoinna ma–pe klo 9–15 • Lippupalvelu p. 0600 10800 (1,96€/ min + pvm) , p. 0600 10020 (6,79€/ puhelu + pvm)

Helmikuu ensi-iltojen aikaa Turun Kaupunginteatterissa Maarit Ruikan ohjaama Lauluja harmaan meren laidalta kertoo lämpimästi pienen kylän asukkaista, jotka kohtaavat yllättävän luonnonilmiön. Komediallisin sävyin vahvistettu tarina on näytelmäkirjoituskilpailun voittaja, ja se esitetään nyt yleisön pyynnöstä näyttämöversiona Sopukka-näyttämöllä 15.2. alkaen. Jekyll & Hyde tuo Turkuun mahtipontisen musikaalin, joka pohjautuu hyvän ja pahan kamppailusta kertovaan klassikkoromaaniin. Tuomas Parkkisen ohjaaman Suomen kantaesityksen pääroolissa nähdään ilmiömäisen muuntautumiskykyinen Riku Nieminen, rinnallaan kaunisääniset Anna Victoria Eriksson ja Jennie Storbacka. Palkitun suurtuotannon esitykset alkavat 22.2. ja jatkuvat 18.5. asti.

Turun kaupunginkirjasto

Say it Loud Afroamerikkalaisen kulttuurin historiaan johdattava Say it Loud -tapahtumasarja esittää pääkirjastossa kaksi amerikkalaista klassikkoelokuvaa. Ne ovat osaltaan olleet osoittamassa epäkohtia aikana, jolloin jako mustiin ja valkoisiin eli vielä vahvana. Aiheesta pohjustaa Pirkka Kivenheimo. Race and the Movies 20.2. klo 17 Porgy and Bess (1959) 27.2. klo 17 To Kill a Mockingbird (1962) Pääkirjaston Studio, Linnankatu 2 Tapahtumiin on vapaa pääsy.

Kuralan Kylämäki Kokeiluverstas 18.–22.2. 5x1 = rakenna itsellesi sopiva hiihtoloma. 1950-luvun innoittamat työpajat kouluikäisille. Materiaalimaksu 5 €/pvä. Ilm. infopiste.kurala@turku.fi tai p. 2620 420. Talvilomatapahtuma 20.–21.2. Iloista menoa sisällä ja ulkona. BIOLOGINEN MUSEO KURALAN KYLÄMÄKI 22.–24.3. Laitetaan pääsiäistä! Keitetään mämmiä ja askarrellaan. LUOSTARINMÄEN KÄSITYÖLÄISMUSEO 30.–31.3. Pääsiäistapahtuma WÄINÖ AALTOSEN MUSEO 24.2. asti Kuutti Lavonen Ensemble–Yhdessä 15.3.–26.5. Tuula Lehtinen Kauneudesta WAM-konserttisarja tiistaisin klo 19: 12.2. Mikael Kemppainen, piano, Sanna Vaarni-Kemppainen, piano Huom. poikk. su 17.2. klo 16 Kuutti Lavosen näyttelyn päätöskonsertti 19.2. Maria Puusaari, viulu, Emil Holmström, piano 19.3. Turku Ensemble 26.3. [ob:u]-trio

A Piece of Cake. Posliinimaalattu mosaiikki. Kuva: Reima Määttänen Hämeenlinnan taidemuseo.

Ritaripukukurssi Turun linnan Pajassa 9.–10.3. klo 12–17. Hinta: 30 € sis. perusmateriaalit. Ilm. 6.3. menn. opastilaukset.linna@turku.fi tai p. 2620 322. Kirjoittajatyöpaja Kirjallisia seikkailuita ja retki salakäytävään 9–12-vuotiaille Turun linnan Pajassa 23.3. klo 12–17. Hinta: 15 €. Ilm. 20.3. menn. opastilaukset.linna@turku.fi tai p. 2620 322. Muotomosaiikki-kuvataideryhmä yli 12-vuotiaille Wäinö Aaltosen museossa 23. ja 30.3. klo 14–17. Hinta: 15/30 €, sis. materiaalit. Ilm. 15.3. menn. raimo.rytinki@turku.fi tai p. 050 3424 593. Musiikkityöpaja Laulua ja soittoa linnassa 700 vuotta Turun linnan Pajassa 6.4. klo 12–17. Hinta: 15€ sis. materiaalit. Ilm. 3.4. menn. opastilaukset.linna@turku.fi tai p. 2620 322. VANHA SUURTORI Ullakkogalleria 15.2.–17.3. Ulos leikkimään – Ukki ja mummikin osasivat 22.3.–21.4. Turun lukioiden kuvataiteen diplominäyttely

Merikeskus Forum Marinum

Brinkkalan Galleria 15.2.–17.3. Paasikivi-Opisto 22.3.–21.4. Barbro Eriksson ja Anna Sundblom Vanhan Raatihuoneen Galleria 15.2.–17.3. Sampsa Sarparanta 22.3.–21.4. Jani Rättyä Galleria Berner 15.2.–17.3. Elina Minn/Nyqvist 22.3.–21.4. Iiu Susiraja Turun taidelainaamo Kuukauden taiteilija Helmikuu Teija Lehto Maaliskuu Jorma Hyttinen Musiikkia Vanhalla Raatihuoneella sunnuntaisin klo 15 17.2. Turun soitannollinen Kerho ry, Lepopäivän ratoksi 24.2. Turun Karaokeklubi ry 3.3. Kannelkuoro, joht. Arja Lyly 10.3. Mieskuoro Laulun Ystävät, Seniorikuoro 17.3. Lasten musiikkijuhlat, Turun Karaokeklubin konsertti lapsille 24.3. Lasten musiikkijuhlat, NMKY:n musiikkiopisto

www.forum-marinum.fi

Linnankatu 72, Turku • Näyttelyt ovat avoinna tiistaista sunnuntaihin kello 11-18

Kuva: Saara Salmi

www.turku.fi/kirjasto

Ystävänpäivänä rokataan! Lasten suosikkiyhtyeen Rokki-Kokin vauhdikkaaseen menoon pääsee mukaan, kun bändin duo-versio esiintyy Runosmäen ja Varissuon kirjastoissa. Rokki-Kokki duo 14.2. klo 14 Varissuo, Nisse Kavon katu 3 14.2. klo 17 Runosmäki, Piiparinpolku 19

HIIHTOLOMAOHJELMAA Turun linna vkot 8 ja 9 Opastuksia ja työpajoja koko perheelle. Pikkuritarikierrokset ti–su klo 11 ja 14. Keskiaikakierrokset ti–su klo 12.15 ja 16.30. Riddartur fr–sö kl. 12.30. Linnan Paja avoinna ti–la klo 12–16.

TYÖPAJAT JA KURSSIT Taitotiistain avoimet työpajat Kuralan Kylämäen Kokeiluverstaalla tiistaisin klo 13–17 Avoin piirustustyöpaja Wäinö Aaltosen museossa lauantaisin 16.2. asti klo 10–12

Kuva: Sam Sihvonen

www.turunmuseokeskus.fi

Näyttelyt: 5.5.2013 saakka Sillien perässä – suomalainen valtamerikalastus 1929-1976. Suomalaiset kalastivat silliä Islannin vesillä vuodesta 1929 vuoteen 1976. Näyttelyssä kerrotaan suomalaisten harjoittamasta sillin valtameripyynnistä, pyyntialuksista, -yhtiöistä ja sillin käytöstä suomalaisessa ruokataloudessa. 1.2.-1.4.2013 Meri kutsuu 50 vuotta

Museolaiva Suomen Joutsen Tilauksesta ryhmille 1.9.–30.4. Myyntineuvottelija Pia Larte, p. 0400 362 789, sähköposti: pia.larte@forum-marinum.fi Kansallisaarteemme viisi elämää Näyttely kertoo Suomen Joutsenen historiasta, vuodesta 1902 vuoteen 2009, ranskalaiselta telakalta Forum Marinumin laituriin. Laiva on viimeinen Suomessa säilynyt fregatti.

Lisäksi edelleen avoinna ovat : Kaksi tarinaa suomalaisen laivanrakennuksen historiasta: Varvilla – Suomen laivanrakennuksen historiaa. Konepajalla. Turkulaisen laivamoottorivalmistuksen historiaa. Skuutasta Roroon, Kaleerista Ilmatyynyyn – merenkulun ja merivoimien historiaa. Apua merelle meripelastuksen historiaa käsittelevä näyttely. Bore aluksella oleva näyttely aluksen historiasta.

Tapahtumat: 5.2.–13.3.2013 Sillien perässä -esitelmäsarja. Ohjelma www.forum-marinum.fi

Kuvat: Christine ja Göran Schildtin säätiö.

Lue lisää: www.kulttuuriaturussa.fi

1.3.–31.3.2013 Daphne viikoilla: Alvar Aalto ja Maire Gullichsen Daphne-ketsin matkoilla. Göran Schildtin vieraina Välimerellä oli monia kulttuurielämän vaikuttajia, mm. Alvar Aalto ja Maire Gullichsen. Vierailujensa yhteydessä Alvar Aalto piirsi ja Maire Gullichsen otti valokuvia. Näitä kuvia on nyt nähtävänä Daphne-ketsin historiasta kertovassa näyttelyssä. (Cafe Restaurant Daphne) 8.3.2013 klo 19.15–20 ja 20.30–21.15 Kreikkalainen Artemis-ryhmä esiintyy ja tulkitsee itämaisia vaikutteita kreikkalaisessa musiikissa (Cafe Restaurant Daphne) 10.3.2013 klo 12–16 Kimmo Hyyppä soittaa busukia (Cafe Restaurant Daphne)

Pidätämme oikeuden muutoksiin.

Kuva: Seilo Ristimäki

Leif Segerstam.

28.2 & 1.3 klo 19 Syntymäpäiväkonsertti Paljon onnea Leif! Filharmonikoiden ylikapellimestari Leif Segerstam viettää syntymäpäiväänsä konsertilla, jonka huipentuma on synttärisankarin uuden sinfonian kantaesitys. Konsertissa kuullaan myös Rahmaninovin 2. pianokonsertto Maxim Mogilevskyn esittämänä. Konsertin päättää Uuno Klamin Kalevala-sarja.

Turun museokeskus

Julkinen tiedote jokaiseen jakelupisteeseen.

Teksti: Sini Silván | Kuvat: Arto Takala ja Kari Vainio

Juhanan ja Katarinan juhlaa

Historiallisia illanviettoja Turun linnassa koko vuosi Vuonna 2013 tulee kuluneeksi 450 vuotta siitä, kun Juhana Herttua ja Katarina Jagellonica pitivät hoviaan Turun linnassa. Kuninkaallisten tulo Turkuun muutti aikanaan monta asiaa. Herttuaparin tuloa juhlitaan Turun linnassa koko vuosi.

Turun linnan ravintolaillat: Helmikuu 8.-9.2. Maaliskuu 22.-23.3. Huhtikuu 12.-13.4. Kesäkuu 28.-29.6. Heinä-elokuussa Elokuu 23.-24.8.

Ruhtinaalliset syömingit Kuninkaan kätyrit Linnanvoudin olutjuhlat Yöttömän yön juhla perinteisiä renessanssijuhlia Linnan kohtalonhetket

Päivämäärät voivat vielä muuttua. Päivät ja illallismenut osoitteessa www.sodexo.fi/turunlinna • Hinnat 50-120 euroa tapahtumasta ja paketista riippuen • Paikkavaraukset: turunlinna@sodexo.fi puh. 050 4096 663 (klo.10-16) • Lippuja juhlavuoden tilaisuuksiin myös Turku Touringista: www.turkutouring.fi • Tapahtumia järjestetään myös erikseen tilauksesta pienille ja suurille ryhmille: puh. 02 2512 200

Vastavihitty herttuapari saapui Turun linnaan jouluaattona 1562. Siitä alkoi aikakausi, joka on ainoita kertoja Turun historiassa, kun kaupunki on ollut kuninkaallisen koti. Turussa pidettiin loistokasta renessanssihovia elokuuhun 1563 asti ja kaupungista tuli myös Suomen hallinnollinen keskus. Juhana Herttuan ja Katarina Jagellonican aikakausi on keskeinen osa kaupungin historiaa. Juhlavuonna järjestetään Turun linnassa ohjelmallisten illallistilaisuuksien ja muiden tapahtumien sarja. Pääjärjestäjinä ovat kongressitoimisto Konfer Oy sekä Sodexo. – Historia on Turun valttikortti ja sitä pitäisi hyödyntää matkailussakin nykyistä huomattavasti enemmän, Konfer Oy:n toimitusjohtaja Johan Gräsbäck pohtii. Juhana Herttuan tulolla Suomeen on iso merkitys historian kautta kaikille suomalaisille ja toki erityisesti turkulaisille. Suomesta tuli aikaisempaa itsenäisempi alue, herttuakunta. Suomella oli Juhanan ulkopoliittisen kiinnostuksen myötä hyvät suhteet silloiseen suurvaltaan, Puolaan, mikä johti lopulta Suomen Herttuan ja Puolan prinsessan kuninkaalliseen liittoon.

Vuosi 2013 etenee historian käänteissä Herttuaparin historiallista tarinaa viedään vuonna 2013 eteenpäin kuukausittaisilla teemoilla musiikin ja tarinankerronnan rytmiin. Helmikuussa järjestetään Turun linnassa illallistapahtumia ja muuta ohjelmaa Ruhtinaallisten syöminkien muodossa, maaliskuussa valloilleen lasketaan Kuninkaan kätyrit. Huhtikuussa päästään

kansanjuhlien makuun, vuorossa ovat Linnanvoudin olutjuhlat ja kuun vaihteessa pidetään vappukarnevaaleja, jotka sopivat koko perheen tapahtumaksi. Ohjelma jatkuu kesäkuun Yöttömän yön juhlassa. Huippu koetaan elokuussa, kun vuorossa ovat Linnan kohtalonhetket ja suurempi ohjelmakokonaisuus historiallisesta teemasta, jolloin kuningas Eerik XIV:n joukot piirittivät ja valtasivat linnan ja veivät pidätetyn herttuaparin Tukholmaan. Suomen herttuasta kruunattiin kuitenkin lopulta vuonna 1569 Ruotsin kuningas Juhana III.

Pidot, joissa ei jää nälkäiseksi Konfer Oy on järjestänyt Juhana Herttua sekä muita historiallisia teemailtoja ja tilaisuuksia Turun linnassa jo vuodesta 1979. Herttuan roolia veti vuosikymmeniä Börje Lång, 1990-luvulla herttuan viitan peri Tryggve Forssell, nyt roolin on astunut Johan Gräsbäck. Tilaisuuden luonteen mukaan näyttelijöiden ja muusikoiden määrä voi vaihdella yhdestä useampaan kymmeneen. Ravintolahenkilökuntakin on mukana tunnelmassa viimeistä esiliinannurkkaa myöten. – Teatterin ja musiikin siivittämänä nautitaan 1560-luvun henkeen ruokaa, jossa on vahvoja puhtaita perusmakuja, hovimestari Heidi Långvik Sodexolta kertoo. Piikojen tarjoamia alkuruokia on lukuisia, niissä maistuvat erilaiset yrtit ja mausteet. Maut tulevat juuri erilaisten ainesten moninaisuudesta. – Turun linnassa oli aikanaan laaja yrttitarha. 1500-luvun ruoka oli luonnostaan luomua ja lähel-

lä tuotettua – siihen pyritään tuotteissa nytkin, Långvik kertoo. Kun alkuruuista luulee jo tulleensa kylläiseksi, tarjotaankin väliruokia toisensa perään. Pääruoka syödään vasta monien vaiheiden jälkeen. Pitojen runsaus oli hovielämässä osoitus vieraanvaraisuudesta ja talon vauraudesta. Aikanaan ei oluissakaan säästelty: työmiehen päiväannos Turun linnan tilikirjoista saadun tiedon mukaan oli neljä litraa. – Vesi oli mitä oli, sitä ei ehkä kannattanut juoda, olutta sen sijaan oli paljon erilaisia laatuja. Viiniä tuotiin paljon, varsinkin Saksasta, Långvik täsmentää. Juhlavuoden tapahtumat ovat yleisölle avoimia ja maksullisia. Niitä markkinoidaan paitsi Turussa myös valtakunnallisesti ja ulospäin erityisesti Ruotsiin ja Venäjälle.