Kohti vuotta 2029
Sujuvia hoitopolkuja ja oikea-aikaista kuntoutusta
Kotikuntoutuskeskusten tavoitteena on lisätä asiakkaiden omatoimisuutta ja vähentää raskaampien palveluiden, kuten sairaalahoidon käyttöä.
Turun kaupungin hyvinvointitoimialan kehittämisja sopeuttamisohjelmalla haetaan palvelujen parempaa vaikuttavuutta ja talouden tasapainoa. Kehittämistä tehdään palveluissa, joissa saadaan aikaan säästöjä sekä rakenteet vastaamaan paremmin ikääntyvän väestön kasvavaan palvelutarpeeseen. Ikääntyneiden kuntoutus siirtyy kotikuntoutuskeskuksiin Hajanaisesti eri yksiköissä sijainneet ikääntyneiden kuntoutuspalvelut kootaan kotikuntoutuskeskuksiin, jolloin usean ketjutetun palvelun sijaan kuntoutuja saa palvelua yhdestä kanavasta. Yhtenäiset palvelut vähentävät toistuvia arviointeja ja tähän kuluvaa resurssia. Myös jonottaminen palveluiden väliltä poistuu. Kuntoutuksesta tulee oikea-aikaista ja vaikuttavaa. Ikääntyneiden kotikuntoutuskeskuksia perustetaan kolme, kaksi niistä avautuu Mäntymäkeen ja yksi Valio-Centeriin Läntiselle Pitkällekadulle. – Keskuksissa on ryhmämuotoista kuntoutusta sekä yksilökuntoutusta keskuksen lisäksi kuntoutujan kotona, ylilääkäri Taru Falenius kaupungin terveyspalveluista toteaa. Kuntoutus on monialaista ja eri ammattiryhmistä, kuten fysio- ja
toimintaterapeuteista, lähi- ja sairaanhoitajista, geriatrista ja geronomeista koostuvat tiimit takaavat kuntoutujalle laaja-alaisen geriatrisen arvioinnin ja toimenpiteet. – Tavoittelemme asiakkaiden toimintakykyä ja vähennämme raskaampien palveluiden, kuten sairaalahoidon käyttöä. Kuntoutuksen vaikuttavuuteen investoimalla vaikutetaan myös ikääntyneiden muiden palveluiden kysyntään, Falenius jatkaa.
Osastohoidosta resursseja kotona tapahtuvaan hoitoon Sairaalapalveluissa tehtävän kehittämistyön tavoitteena on turvata oikea-aikainen ja laadukas sairaalapalvelu sekä parantaa potilaiden asiakaskokemusta mm. hoitopolkuja sujuvoittamalla ja toimintaa yhdenmukaistamalla. Esimerkiksi sairaalan akuutti- ja kuntoutusosastoista on siirrytty geriatriseen, medisiiniseen ja palliatiiviseen hoitoprosessiin. Sairaalaan on myös avattu infektio-osasto, jossa hoidetaan infektiopotilaita tarkoituk-
Fysioterapeutti Minna Källi loi Kaskenlinnan kuntoutuskeskukseen kevään korona-aikana yksilökohtaisen etäkuntoutuksen mallin. Myös lähihoitajan vetämiä kuntoutuvien ryhmien etäjumppia järjestetään. Kuntoutuja voi harjoitella kotonaan eikä aikaa siirtymisiin tarvitse varata.
12
seen suunnitelluissa tiloissa korkealla hoidon laadulla korona-ajan jälkeenkin. – Kun hoito perustuu potilaan hoidon tarpeeseen, henkilöstön määrä, osaaminen, toimintamallit sekä tilat tukevat laadukasta hoitoa. Tutkimus, hoito ja kuntoutus järjestetään asiakaslähtöisen ajattelun mukaisesti yhdessä yksikössä. Vakioitu toiminta lisää laatua ja vähentää hukkatyötä, projektipäällikkö Terhi Painilainen toteaa. Kun potilaat eivät enää joudu jonottamaan sairaalan osastolta toiselle, myös hoitojaksot lyhenevät. Osastohoitopaikkojen vähentäminen vapauttaa henkilöstöresurssia, jota siirretään vahvistamaan avohoitoa ja kotiutumista tukevia palveluja esimerkiksi kotisairaalaa ja muistipoliklinikkaa sekä osastoja, jotta hoito ja kuntoutus olisi intensiivisempää. • Hyvinvointitoimialan sopeuttamis- ja kehittämisohjelma: turku.fi/hytokehittaa TEKSTI JA KUVAT: TIIA LAAKSO
